Arvoisa herra puhemies! Eurokriisi on jälleen otsikoissa. Kreikan tilanne uuden presidentin nimittämisestä johtaa todennäköisesti hallituksen kaatumiseen ja uusiin vaaleihin tammikuussa. Gallupien ylivoimaisen ykkösen, vasemmistoliiton sisarpuolueen Syrizan, keskeisin lupaus Kreikan kansalle on tukipakettivelkojen leikkaaminen, joka toisi Suomellekin pahimmassa tapauksessa miljardien tappiot.

Kreikan talouden tervehdyttäminen ei ole mennyt suunnitellusti. Maa on jatkuvasti ollut joko myöhässä tai alittanut tavoitteet tukipakettien ehtona olleiden uudistusten toteuttamisessa. Kaikesta tästä lupausten jatkuvasta rikkomisesta huolimatta Suomi ja muut euromaat ovat antaneet Kreikalle taas lisäaikaa. Eli maata, jota ei olisi edes pitänyt hyväksyä euroon, kohdellaan tällä tavoin.

Kysynkin valtiovarainministeriltä: hyväksyykö hallitus Kreikan velkojen anteeksiannon tai lainaehtojen helpottamisen, ja miten suuret tappiot Suomelle syntyvät, jos Kreikka (Puhemies koputtaa) ei velkojaan maksa?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että Kreikka on viimeisen vuoden aikana huomattavasti petrannut juoksuaan. Siellä on käytännössä tilanne, jossa Kreikka kykenee huolehtimaan velkojensa maksusta, koroista ja lyhennyksistä. Ne helpotukset, jotka tässä on vuosien mittaan Kreikalle annettu korkoihin ja maksuaikatauluun, sekä Kreikan talouskehitys ovat tuottaneet tämän tuloksen.

Tällä hetkellä Kreikka tavoittelee viidennen väliarvion edellytyksien täyttämistä, ja siitä syystä Kreikalle on nyt, hakemuksensa mukaan, myönnetty kaksi kuukautta lisäaikaa ikään kuin teknisesti täyttäen tuon viidennen väliarvion tavoitteet. Tällä hetkellä ei ole mitään epäilystä siitä, etteikö Kreikka kykenisi huolehtimaan kahden kuukauden kuluessa noista tavoitteista.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on antanut verovarojemme ja päätösvallan asioistamme lipua Brysseliin. Kuten viime perjantain luottamusäänestyksessä nähtiin, yleensä vain perussuomalaiset ovat tätä rahan ja vallan siirtoa vastustaneet.

EU:n nettojäsenmaksumme ennustetaan kasvavan jo yli miljardiin euroon, ja lisälaskua on tulossa. Uusimpana yhteisvastuun kasvattajana on komissaari Kataisen valmistelema yli 300 miljardin investointirahasto. Suomi tarvitsee kipeästi investointeja, mutta ainakin Euroopan investointipankin pääjohtajan kommenttien pohjalta Suomen on turha odottaa rahastosta muuta kuin murusia. Virallisten selitysten mukaan tämä Kataisen rahasto ei lisää yhteisvastuuta tai korota jäsenmaksuja. Mutta viimeksi, kun tällaisia "rahaa tyhjästä" -lupauksia tehtiin USA:n asuntolainamarkkinoilla, seurauksena oli vuoden 2008 finanssikriisi.

Kysynkin pääministeriltä: hyväksyykö hallitus Kataisen yhteisvastuullisen investointirahaston, ja mihin toimiin hallitus aikoo nyt ryhtyä, jotta Suomen EU-nettojäsenmaksu alenee?

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Veikkaanpa, että tuon kysymyksen sisältämiin virheisiin puuttumiseen menisi noin 15 minuuttia.

Todettakoon, että kyseessä on investointirahasto, jossa komissio on sitoutunut 8 plus 8 miljardin pakettiin olemassa olevissa budjettisäännöissä, ja siihen lisäksi Euroopan investointipankin noin 5 miljardia. Olettama on, että vivutusvaikutus on 15, mikä tarkoittaa sitä, että tästä budjetista, tästä rahastosta muodostuu noin 300 miljardin suuruinen paketti. Tämä ei tule lisäämään Suomen kustannustaakkaa, tämä ei ole missään muodossa yhteisvastuullinen. Tämä on askel, jolla pyritään saamaan Euroopan talous uudestaan nousuun, mukaan lukien Suomen. Se sisältää tämän kasvurahaston, sisämarkkinoiden vapauttamisen, digitaalisten sisämarkkinoiden vapauttamisen, energiaunionin ja mahdollisesti myös EU—USA-vapaakauppasopimuksen.

Eli kyseessä ei ole sellainen monsteri, jota äsken ehdotitte.

Arvoisa herra puhemies! Nyt ei kyllä ylimysmielisyyteen olisi paljon varaa. Muistaakseni te, herra pääministeri, aikoinaan sanoitte, kun ensimmäinen tukipaketti annettiin, että se on pölhöpopulismia, jos joku väittää, että Kreikan tilanne ei ole hoidettu.

Palaan kuitenkin päivän tekstiin. Valtiovarainministeri Rinne, silloin kun te ette vielä ollut valtiovarainministeri vaan Jutta Urpilainen oli, niin te puhuitte velan anteeksiannoista, osittaisista ainakin, ja laina-ajan pidentämisistä. Kuinka pitkä sen laina-ajan pitää olla? Saako suomalainen pienyrittäjä tai meikäläinen asuntolainan hakija sata vuotta nollakorolla lainaa, vai minkälaisen helpotuspaketin te aiotte tässä tehdä? Ja sitten jos Syriza, siis vasemmistoliiton veljespuolue, voittaa siellä vaalit, niin pidättekö mahdollisena, että Kreikka joutuu poistumaan tai pitää poistaa eurovaluutasta? Vai onko tämä eurovaluutta ikuinen?

Valtiovarainministeri  Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Käytännössä tilanne on Kreikan osalta se, että tarvitaan tekninen pidennys viidennen väliarvion tavoitteen toteuttamiselle, kaksi kuukautta. Jos sitten käy sillä tavalla, että Kreikka ei kykene täyttämään tuon viidennen väliarvion tavoitteita määrätyssä ajassa, se johtaa likaiseen exitiin, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että tilanne on täysin uusi.

Sama koskee Kreikan poliittista tilannetta. Siellä on nyt päätetty aikaistaa presidentinvaaleja, ja 29. päivä joulukuuta Kreikan presidentti tulee valittavaksi. Jos valinta tapahtuu sillä tavalla, että nykyinen ryhmittymä onnistuu vaaleissa, se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että Kreikan poliittinen tilanne rauhoittuu hetkeksi aikaa, ja silloin tämä lähtökohta, että Kreikka ikään kuin jatkaa tasaisella mallilla tästä eteenpäin, voi toteutua. Toinen vaihtoehto on se, että käy niin, että Kreikka ei pysty valitsemaan presidenttiään parlamentissa, mikä johtaa sitten siihen, että tulee uudet parlamenttivaalit. Sen jälkeen tilanne on uusi.

Arvoisa puhemies! Miten tässä asiassa on menetelty? Valtiovarainministeri Rinne sopi maanantaina euroryhmässä, että Suomi on valmis jatkamaan Kreikan toisen sopeutusohjelman voimassaoloaikaa, vaikka nykyinen laki ei sitä salli. No, nyt sitten täytyy lakia Suomessa muuttaa. Tämä tuli eilen lähetekeskusteluun iltapäivällä ja listan viimeiseksi. Näyttää olevan se tapa, että kun näitä tukipaketteja hoidetaan, ne hoidetaan eduskunnassa aina yön pimeinä tunteina.

Se on totta, että Kreikassa on kova poliittinen paine päästä troikasta eroon. Mutta, valtiovarainministeri Rinne, sanoitte tässä äsken, että Kreikan talous on paremmassa kunnossa. Uskotteko todellakin, että nyt kreikkalainen kirjanpito on tehty oikein, ja uskotteko oikeasti, että Kreikka pystyy lainansa takaisin maksamaan?

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Olin eilen valtiovarainvaliokunnassa kuultavana budjetista, mutta myöskin käytiin keskustelua Kreikasta ja sen tilanteesta. Viittaan siellä alivaltiosihteeri Saarenheimon toteamukseen. Hän on ollut hyvin tiiviisti mukana valmistelussa, ja hän totesi, että jos joku asia on mennyt kuntoon, niin se liittyy tähän Kreikan tilastointitoimintaan. Siellä nyt kaikki on kunnossa. Uskotaan Kreikan tilastointitoimintaan, kyllä.

Sitten Kreikan taloustilanteen osalta totean sen, että meillä on olemassa dataa, tietokantaa siitä, että Kreikka on itse asiassa tällä hetkellä näitten ohjelmamaitten parhaitten joukossa taloustilanteessaan, sen kehittymisessä. Siellä kasvaa talous ja on käytännössä semmoinen tilanne, että he kykenevät maksamaan sekä velat että korot. Kreikalla on tästä eteenpäin kahdeksan vuoden lyhennysvapaa aika, ja sen jälkeen Kreikka alkaa maksamaan velkojaan

Arvoisa puhemies! Palaisin tuohon alkuperäisen kysymyksen toiseen osioon eli tähän eurooppalaiseen investointirahastoon. Arvoisa pääministeri, te nytkin puhuitte myönteisessä hengessä, ja on toki tärkeää, että Euroopan tasollakin tehdään kaikki voitava tämän talouskasvun ripeyttämiseksi.

Keskusta on useita vuosia esittänyt sitä, että Suomessakin valtion omaisuutta käytettäisiin tehokkaasti tällaisen mittavan kasvurahaston kautta, ja myös siinä olisi tarkoitus mobilisoida yksityistä pääomaa työpaikkojen ja työllisyyden eteen. Suomen Pankki on tänään antamassaan taloustiedotteessa kyllä viitannut hyvin samanlaisiin keinoihin talouskasvun elvyttämiseksi.

Pääministeri, te suhtaudutte myönteisesti tähän eurooppalaiseen kasvurahastoon, vaikka me tavallaan suomalaistenkin rahoja kierrätämme sinne Brysseliin ja sitten anomme niitä tänne takaisin. Voisitteko te yhtä tukevasti koko hallituksen voimin myöskin lähteä rakentamaan mittavaa, tuntuvaa kasvurahastoa tänne kotimaahan, jotta myös omin toimenpitein voitaisiin saada tätä taloutta liikkeelle?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kuitenkin kyse kahdesta täysin erityyppisestä rahastoajattelusta. Euroopan unionissa tämä rahasto tulee olemassa olevan budjetin sisältä eli kehysten sisältä. Se on erittäin pieni määrä, jonka oletetaan saavan sitten viisitoistakertaisen vivutusvaikutuksen.

Mehän teimme kasvurahaston tämän hallituksen kehyspäätöksissä keväällä. Kaksi kertaa 300 miljoonaa euroa tullaan käyttämään erilaisiin kasvutoimiin.

Sikäli kun olen ymmärtänyt keskustan mallin, niin te olisitte myymässä tuottavia, voittoa tekeviä valtion omistuksia ja yrityksiä, toimimassa tässä jonkinnäköisenä riskisijoittajana ja valitsemassa tältä pohjalta ikään kuin Suomen talouden voittajat. Minun mielestäni tämä on sellaista riskialtista toimintaa, johonka valtion ei pidä mennä.

Arvoisa puhemies! Kyllä vaan tähän Kreikkaan liittyy myöskin tämä, mitä Junckerin johdolla tällä hetkellä suunnitellaan, jos puhemies siitä sallii jatkaa.

29 miljardia Euroopan maiden joko rahaa tai takauksia — sillä yhteensä pyritään saamaan tuo 315 miljardia euroa kokoon. Suomen laskennallinen osuus tästä on ymmärtääkseni noin puoli miljardia euroa.

Kysymykseni kuuluu: uskooko pääministeri, että tämä Suomen raha, jonka me olemme lähettäneet sinne Brysseliin... tai että kun ne meidän takausvastuumme, joilla EIP ottaa markkinoilta rahaa, lähetetään sinne Brysseliin, se elvytysvaikutus Suomenkin talouteen olisi sitä kautta parempi kuin jos me vastaavat varat käyttäisimme täällä itse ja vivuttaisimme markkinoilta rahaa ja sillä täällä kansallisesti elvyttäisimme? Onko Brysselin kautta elvyttäminen tässä mielessä selvästi parempaa kuin kansallinen elvytys?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen, taidatte kyllä itsekin tietää, että tällä hetkellä te ikään kuin vertaatte appelsiineja ja omenoita. (Välihuutoja) Näillähän ei ole toistensa kanssa minkäännäköistä tekemistä. Me olemme sellaisessa tilanteessa, jossa Euroopan unionin olemassa olevaa budjettirahaa käytetään. Yhtä hyvin kuin minä — olette kuitenkin ollut valtioneuvoston jäsenenä monta vuotta — tiedätte, että Euroopan unioni ei todellakaan ole mikään kirjanpitoharjoitus, jossa katsotaan, miten paljon pantiin sisään ja miten paljon tulee ulos.

Ehkä vastakysymyksenä voin esittää, uskooko edustaja Pekkarinen todellakin, että valtio pystyy täällä Suomessa vivuttamalla valitsemaan ne voittajat, joilla saadaan talous kasvuun. Jos tähän vastaus on ei, silloin varmasti EU-tasolla vastaus on myös ei.

Arvoisa puhemies! Se EU-raha otetaan todellakin budjetin sisältä. Tärkeimpiä kohteita on Horisontti-ohjelma — Euroopan tutkimuksen ja kehittämisen ohjelma, kahdeksas puiteohjelma — toinen on eurooppalaiset verkot. Eivätkö nämä asiat juuri ole tavattoman tärkeitä eurooppalaisen kasvun kannalta? Sieltä näitä rahoja otetaan nyt tähän tarkoitukseen. Ja sitten, mihinkä niitä aiotaan laittaa muun ohessa? Eurooppalaiset energiaverkot. Mitä tarkoittaa eurooppalaiset energiaverkot? Muun muassa eurooppalaiset sähköverkot. Pohjoismaiden kesken me olemme ne verkot jo rakentaneet, mutta Euroopasta puuttuu 1 000—2 000 miljardin euron edestä rakentamattomia verkkoja. Kysymys kuuluu, arvoisa pääministeri: oletteko te sitten varma siitä, että kun me sinne ne rahat ja takausvastuut lähetämme, me saamme sieltä Suomen talouden elvyttämiseksi ihan oikein rahaa tänne?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Aina kun puhutaan EU:sta ja rahasta, kaikista keskeisintä on, että asioita ovat hoitamassa sellaiset suomalaiset, jotka tuntevat Euroopan unionin instituutiot, jotka osaavat toimia kansainvälisessä ympäristössä, jotka ovat olleet neuvottelemassa tämäntyyppisistä asioista aikaisemmin. Se tarkoittaa sitä, että valtioneuvoston jäsenillä pitää olla hyvä verkosto, pitää olla hyvä lobbauskyky. Uskonko, että me tulemme tässä onnistumaan? Kyllä uskon, koska uskon siihen, että valtioneuvostossa on jäseniä, joilla on kokemusta Euroopan tason työstä, ja olen varma siitä, että kun katsomme Horisonttia, energiavaroja tai vastaavia, onnistumme neuvottelemaan ihan yhtä hyvin kuin onnistuimme neuvottelemaan vaikkapa maaseudun kehittämisrahat sellaiselle tasolle, jolla ne eivät koskaan aikaisemmin olleet olleet, kun EU-budjetista neuvoteltiin.

Tähän voisi vielä tietysti lisätä sen, että nämä neuvottelut ovat pitkäjänteistä työtä eikä kannata pistää kaikkia rahoja tai ajatuksia tähän investointirahastoon, koska se on ainoastaan tilkka tässä kokonaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tuli nyt nähtyä sekin päivä, kun edustaja Soini puolustaa täällä vanhoja puolueita. Hän on hyvin huolestunut siitä, että 30 vuotta Kreikkaa huonosti hoitaneet puolueet mahdollisesti menettävät valtansa, kun vasemmisto, Syriza, nousee. Sama kehitys tapahtuu Espanjassa, jossa Podemos-vasemmistopuolue on tällä hetkellä kaikkein suosituin. Mutta mitä edustaja Soini tekee? Puolustaa vanhoja puolueita, niitä puolueita, jotka ovat ajaneet Kreikan talousongelmiin, ja niitä puolueita, jotka ovat ajaneet Espanjan talousongelmiin.

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan Kreikan tilannetta, nähdään, että siellä on leikattu palkkoja, siellä on leikattu eläkkeitä, ihmiset ovat menettäneet asuntonsa, he eivät saa lääkäripalveluita. On arvioitu, että Kreikka ei nouse sieltä ylös, kun se on lyöty polvilleen, ellei velkoja uudelleenjärjestetä. Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Rinne: onko teidän arvionne se, että tällä ohjelmalla (Puhemies koputtaa) todella Kreikka lähtee nousuun, vai pitäisikö harkita, niin kuin olette aikaisemmin sanonut, sitä, että Kreikan lainoja uudelleenjärjestellään niin, että Kreikalla on mahdollisuus nousuun?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, tällä hetkellä Kreikan tilanne on se, että ohjelmamaista, joita ovat Portugali, Espanja ja Irlanti — sehän jo vapautui ohjelmasta — Kreikka on itse asiassa talouskehityksessään ja velanmaksukyvyssään tällä hetkellä parhaimmassa asemassa näihin kolmeen muuhun valtioon verrattuna, ja tästä näkökulmasta ei ole edes käyty minkäänlaista keskustelua tuolla euroryhmässä tai Ecofinin puitteissa siitä, että Kreikka tarvitsisi joitain velkahelpotuksia korkojen tai velan maksuajankohtaan. Nyt juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että Kreikka kykenee suoriutumaan niistä veloistaan.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri Rinne juuri totesi, nyt Kreikalle ei olla antamassa lisää rahaa, ei olla antamassa velkoja anteeksi. Ollaan tekemässä mahdollisimman hyvä poistuminen tästä ohjelmasta, sellainen, joka hyödyttäisi parhaalla mahdollisella tavalla koko Euroopan unionia ja myöskin kreikkalaisia itseään. Sellainen mahdollisuus annetaan nyt Kreikalle, mutta lisää rahaa ei anneta.

Mutta tämä liittyy kyllä myöskin tähän Euroopan unionin elvytyspolitiikkaan. Kun me saamme hoidettua nämä kriisimaat mahdollisimman hyvin ja saamme tämän yhteisen investointipaketin toimimaan, myös Euroopan unioniin tulee uudenlaista vetovoimaa investoinneille. Kysynkin nyt valtiovarainministeri Rinteeltä: eikö nyt kaikkein tärkeintä Suomen talouden nousun kannalta myöskin ole se, että Euroopan unionin alueella saadaan investoinnit liikkeelle? Koska Suomi on vientivetoinen ja nimenomaan Euroopan unioni on sen vientikohde, niin tapahtuipa se millä tavalla tahansa, kun saamme pyörät pyörimään Euroopassa, se on aina meille hyväksi.

Valtiovarainministeri Antti  Rinne

Arvoisa puhemies! Suomi vie Euroopan unionin alueelle 55 prosenttia kokonaisviennistään. Se on siis tärkein vientialue, ja tästä näkökulmasta on todella tärkeätä, että investointilamaa tai investointitaantumaa kokenut Eurooppa saadaan uudelleen jaloilleen. Meidän näkökulmastamme, meidän investointihyödykkeittemme viennin näkökulmasta on todella tärkeätä, että saadaan Eurooppaan talouskasvua.

Tämä investointiohjelma, jota komissio nyt esittää, on siis kolmiosainen: siellä on tämä investointirahasto yhtenä osana sitä kokonaisuutta, toinen osa kokonaisuutta on tämä EIP:n rahoitus, ja kolmas osa kokonaisuutta on investointiesteiden poistamiseen liittyvä ohjelma Euroopan unionin alueella. Kaikkia näitä yhdessä käyttäen pääsemme tilanteeseen, jossa Eurooppa pikkuhiljaa elpyy ja Suomi sen mukana.

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, olette esittänyt haastattelussa, että tulee hakea oikea taso, millä kreikkalaiset selviävät lainojen anteeksiannon kautta. Eli olitte tuolloin valmis antamaan Kreikalle velkoja anteeksi, mikä merkitsisi suomalaisten veronmaksajien rahojen lopullista menetystä, ei vain Kreikalle, vaan sitä surutta rahoittaneille pankeillekin.

Kreikan kaikki mittarit ovat punaisella: on jättityöttömyys ja jättivelat. Kreikka ei tule selviytymään veloistaan, jollei maksuaikaa edelleen pidennetä tämän vuosisadan loppupuolelle. Vai oletteko valmis antamaan, niin kuin aiemmin olette todennut, Kreikan velkoja anteeksi? Onko harkinnassa, että Kreikka siirtyisi ystävällisesti euron ulkopuolelle? Olisiko siinä paras vaihtoehto — että se devalvoisi drakmansa ja saisi kilpailukykynsä takaisin?

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä olen nyt useampaan kertaan tässä tämän keskustelun aikana todennut sen, että kaikki se tieto, mikä meillä on käytettävissä Kreikan osalta, näyttää, että Kreikka on pikkuhiljaa palaamassa tilanteeseen, jossa se saa markkinoilta rahoitusta, ja sitä pitää auttaa näille markkinoille takaisin. Tällä hetkellä tilanne on myös, niin kuin olen tässä nyt useampaan otteeseen todennut, että Kreikka näyttäisi selviytyvän veloistaan, velkojen maksusta. Kreikka pääsee takaisin kasvun tielle, ja sitä kautta Kreikan ohjelma tulee päättymään parin kuukauden päästä vuodenvaihteessa.