Markku Koski /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtiovarainvaliokunnan mietintö n:o 40, joka liittyy hallituksen esitykseen 210. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi autoverolakia, joka kohdistuu lähinnä pakettiautojen alentamattoman veron veroprosenttiin, sitä ehdotetaan tarkistettavaksi, ja alennetun veron ehtoihin ehdotetaan eräitä vähäisiä muutoksia sekä käytettyjen autojen verotusarvon määrittelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset rajan ylittävässä työskentelyssä käytettävien työsuhdeautojen verottomuudesta.

Lisäksi ehdotetaan, että tullin verotusarvotilastossa vahvistamien muutosten voimaantuloaikaa muutetaan siten, että muutokset tulevat voimaan niiden julkaisupäivänä. (Hälinää)

Kiitoksia, herra puhemies! — Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muuttamattomina. Hallituksen esitys on lähtökohdiltaan suppeahko väliaikatarkistus autoverolakiin. Siinä on pyritty ottamaan huomioon pakettiautojen verotukseen liittyvät selvimmät epäkohdat ja ratkaisemaan kysymys käytettyjen autojen verotusarvon määräytymisestä silloin, kun markkinoilta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa verotuksen kohteena olevan auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta. Lisäksi työsuhdeautojen käyttö on tarkoitus tehdä mahdolliseksi eräissä tapauksissa, kun on kysymys rajat ylittävistä työskentelytilanteista.

Pakettiautojen veromuutokset ovat mielestäni järkeviä ja valiokunnan mielestä sen vuoksi, että siinä poistetaan määrättyjä epäkohtia, jotka vallitsevat. Esimerkiksi täyden veron pakettiautoja koskevaa veroprosenttia on tarkoitus alentaa nykyisestä 85 prosentista 72 prosenttiin. Alennettu prosentti vastaisi esityksen mukaan silloin suunnilleen samaa verotasoa kuin henkilöautoverotuksessa eli, kun sama auto verotettaisiin kuluttajahintapohjaisessa verojärjestelmässä henkilöautoihin sovellettavilla verotusperusteilla.

Toinen muutos koskee puolestaan pakettiautoja, joiden tavaratilan vähimmäispituutta ehdotetaan lyhennettäväksi 1,85 metristä 1,75 metriin. Tämä on järkevää sen takia, että tähän saakka on jouduttu tekemään muutostöitä, ja se on ollut kyllä rahan tuhlausta. Nyt tämä ongelma poistetaan, elikkä niille maahan tuleville autoille, joiden lavan pituus ei täsmää Suomen lainsäädäntöön — kun lainsäädäntö korjataan — ei enää tarvitse tehdä turhaa rahaa vievää työtä, vaan voidaan hyväksyä tämä lavan pituus muuttamalla Suomen lainsäädäntöä.

Kolmas muutosesitys koskee umpinaisella tavaratilalla varustettuja pakettiautoja. Tässäkin on järkevä muutos, koska ne voitaisiin mitoittaa tämän jälkeen sillä tavalla, että näihin autoihin asennettavat laitteet otettaisiin huomioon tässä tavaratilan määrittelyssä. Se on myöskin järkevä muutos, joka antaa mahdollisuuden sitten arvioida se auton tavaratilan koko sen jälkeen, kun laitteistot on asennettu paikoilleen. Tämä liittyy esimerkiksi kylmälaitteisiin ja vastaaviin, jotka vievät siitä tavaratilasta osan tilaa.

Käytetyn auton verotusarvon muutos, joka täällä on, lähtee siitä, että esitys koskee siis käytetyn auton verotusarvon määräämistä niissä tilanteissa, joissa markkinoilta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta. Tällainen tilanne voi syntyä lähinnä silloin, kun on kysymys uudehkosta käytetystä autosta tai muutoin harvinaisesta ajoneuvosta. Koska autoverotuksen perusteena on aina ja kaikissa tilanteissa nimenomaan yleinen arvostustaso, esitykseen sisältyy näitä erityistilanteita varten oma viimesijainen arvostusohjeensa. Sen perusteena on vastaavan uuden ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo, jota alennettaisiin iän perusteella yhdellä prosentilla kuukautta kohden kunkin edellisen kuukauden loppuun lasketusta jäännösarvosta. Yhden prosentin on katsottu vastaavan yleistä arvon alenemaa näissä tilanteissa.

Tämän osalta tähän mietintöön liittyy vastalause, jossa arvostellaan nimenomaan tämän prosentin oikeellisuutta, onko yksi prosentti kuukaudessa oikein vai väärin. Tähän asiaan tarkemmin voivat vastata sitten ed. Kallis ja hänen tukenaan olevat vastalauseen esittäjät. Voitte perustella tarkemmin tämän sisällön, mutta kysymys on nimenomaan tästä prosentin toimivuudesta, onko kohtuullista uutta autoa ajatellen, että se alenema on prosentti kuukaudessa, vai onko se enemmän kuin prosentti. Vastalauseen esitys on, että tätä prosenttia voitaisiin nostaa.

Esityksessä ei puututa autoverolain 10 §:ssä olevaan rajaukseen uuden ja käytetyn auton välillä. Lähtökohta on siten edelleen sama kuin vuoden 2002 uudistuksessa, jolloin käytetyn auton määritelmäksi säädettiin se, että ajoneuvo on ollut rekisteröitynä ja käytössä. Käytöllä tarkoitettiin sellaista tosiasiallista käyttöä, joka vaikuttaa auton arvoon ja jonka jälkeen autoa ei voida pitää enää uutena.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää esitystä perusteltuna. Myös ehdotetun arvon alenemana yksi prosentti kuukaudessa vastaa valiokunnan saaman selvityksen perusteella yleistä arvon alennusta. Vähän käytetyillä autoilla tämä alennus on perusteltu. Tästä on tehty vielä erillisselvitys asian valiokuntakäsittelyn aikana. Johtopäätös siitä oli se, etteivät autojen hinnat muutu merkittävästi ensimmäisten kuukausien aikana. Samaan tulokseen päädyttiin myös toisen, hieman suppeamman selvityksen perusteella. Nämä selvitykset myöskin tästä mietinnöstä näkyvät.

Arvoisa puhemies! Tässä on myöskin muutos työsuhdeautojen verotuksesta rajan ylittävässä työskentelyssä. Autoverolaissa on otettu huomioon myös joukko tilanteita, joissa ajoneuvoa tulee voida käyttää Suomessa liikenteeseen ilman autoveron suorittamisvelvollisuutta. Nämä ovat kapea-alaisia poikkeuksia pääsääntöön, jonka mukaan ajoneuvosta on suoritettava vero ennen sen rekisteröintiä tai käyttöönottoa Suomessa. Kaikki säädetyt poikkeukset ovat erityistilanteita, joissa autoa käytetään väliaikaisesti Suomen alueella.

Lupamenettelyn osalta verottomaan käyttöön ehdotetaan liitettäväksi lisäksi tulliviranomaisen lupa, joka tulisi hakea ennen kuin veroton käyttö alkaa. Tätä on pidetty esityksessä tarpeellisena niin valvonnallisista syistä kuin auton käyttäjän oikeusaseman turvaamiseksi.

Nykyinen autoverolaki on muodostunut lukuisten osittaisuudistusten seurauksena varsin vaikeaselkoiseksi. Verotusperusteet eivät ole myöskään vieläkään kaikin osin läpinäkyviä. Auto- ja ajoneuvoverotuksesta puuttuvat lisäksi myös ympäristötekijät. Tarve lainsäädännölliseen kehittämistyöhön on siten ilmeinen. Tähän ovat viitanneet myös kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntijat.

Valiokunta pitää auto- ja ajoneuvoverotuksen kehittämistä nykyistä yksinkertaisempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan välttämättömänä. Uudistus edellyttää kuitenkin paitsi laajaa ja huolellista valmistelua myös riittävän selkeitä poliittisia päätöksiä kehityksen suunnasta ja aikataulusta.

Nyt käsiteltävänä olevien ongelmien ratkaisua ei voida kuitenkaan lykätä niin pitkälle. Hallituksen esitys tulisi sen vuoksi hyväksyä ja saattaa voimaan mahdollisimman pian. Tästä johtuen edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja siihen liittyvä toimenpidealoite hylätään.

Uskon näin, että jatkossa on tarpeita todella tämän lainsäädännön tarkempaan tutkailuun ja muutostarpeisiin, jotta saadaan yksinkertaisempi ja toimivampi laki aikaan.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on osittain välttämätön. Se on välttämätön nimenomaan näitten 6 kuukautta vanhojen käytettyjen autojen takia, koska tällä hetkellä voimassa oleva laki menee umpeen vuodenvaihteessa ja meidän pitää sitten saada sille jatkoa. Pakettiautojen osalta, mitä tässä on esitetty, on askel oikeaan suuntaan, niin kuin myöskin se, mitä on sanottu työsuhdeautoista.

Mutta tämä 6 kuukauden sääntö, pikkasen historiaa siitä. Jostakin syystä Suomen lainsäätäjä on suojellut uusien autojen maahantuojia ja estänyt käytettyjen autojen tuontia maahan. Vielä 90-luvun alussa oli sellainen laki, jonka mukaan käytettyä tuontiautoa verotettiin summalla, joka vastasi 90:tä prosenttia uuden auton verosta. Jokainen ymmärtää, että ei silloin ollut taloudellisesti kannattavaa tuoda käytettyä autoa ulkomailta, kun vero oli yhtä suuri kuin vero uudesta autosta.

Ahon hallituksen aikana tätä lievennettiin jonkin verran — ja sanoin tarkoituksellisesti jonkin verran — mutta se ei muuttanut tilannetta kovinkaan paljon, oli edelleen kannattamatonta tuoda käytettyjä autoja Suomeen. Mutta kuten tiedätte, tästä tehtiin valitus Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja EY-tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan käytetystä tuontiautosta peritään vero, sama prosentti kuin uudesta, mutta verotusarvoksi pannaan auton yleinen vähittäismyyntihinta riippumatta siitä, millä hinnalla oli ostanut. Jos sellainen auto maksoi liikkeessä 15 000, niin sitten se prosentti laskettiin 15 000:sta, ja se oli aivan oikein ja hyvä päätös. Mutta tässä eduskunnassa vuonna 2003 eduskunta päätti äänestyksen jälkeen, että 6 kuukautta vanhaa autoa verotetaan kuitenkin uutena. On aivan selvä asia, että jos 6 kuukautta vanhasta autosta menee yhtä paljon veroa kuin uudesta autosta, niin eihän kukaan tuo silloin alle 6 kuukautta vanhaa käytettyä autoa. Kyllä lainsäätäjä ilmeisesti tiesi, että tämäkin on Eurooppa-oikeutta vastaan, ja vuonna 2004 muutettiin niin, että enää ei alle 6 kuukautta vanhaa autoa verotettu uutena vaan pudotettiin se 3 kuukauteen. Alle 3 kuukautta vanhoja autoja verotetaan vielä tänä päivänä uutena ja 3—6 kuukautta vanhoja verotetaan sitten, jos ei käypää markkinahintaa löydy, niin lasketaan 0,8 prosentin alenema kuukautta kohti.

Nytkin lainsäätäjä tietää, että tämä on ristiriidassa Eurooppa-oikeuden kanssa, ja nyt hallitus esittää, että enää ei veroteta näitä alle 3 kuukautta vanhoja autoja uusina autoina vaan nyt laskelman mukaan lasketaan se verotusarvo siten, että alenema on 1 prosentti kuukautta kohti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi 3 kuukautta vanhan käytetyn auton arvo on hallituksen käsityksen mukaan laskenut noin vajaalla 3 prosentilla. 4 kuukautta vanhan auton arvo on hallituksen mielestä laskenut vajaalla 4 prosentilla. Hallitus saa uskoa näin. Minä olen varmasti kymmeniltä, ehkä sadoilta kysynyt, paljonko on 3 kuukautta vanha auto menettänyt arvoa. Tein sen kysymyksen ihan 15—20 minuuttia sitten eräälle kansanedustajalle, joka ei ollut vielä perehtynyt tähän, ja kysyin, paljonko auton arvo on laskenut, kun se on ollut käytössä 3 kuukautta, ja hän sanoi, että no ainakin 10 prosenttia. Kysyin kyllä, jos hän aikoo äänestää sen puolesta sitten, kun äänestetään, mutta siihen en saanut vastausta.

Herra puhemies! Kyllä totuus on se, että arvo alenee enemmän kuin 1 prosentilla kuukaudessa. Sen jokainen kansanedustaja tietää. Sen takia olen esittänyt, että prosentti olisi 2 prosenttia, se on selvästi suurempi, se on kaksi kertaa niin suuri, ja se tarkoittaa sitten, että 4 kuukautta vanhasta autosta arvo olisi laskenut noin 8 prosenttia. Jos ajattelee auton romutusikää, niin hallituksen laskelman mukaan auton romutusikä olisi 38 vuotta, että auto Suomessa romutetaan vasta 38 vuoden kuluttua. Kyllä jokainen kansanedustaja tietää, ettei tuolta maantieltä eikä katsastuksesta saa läpi 37 vuoden ikäisiä autoja. Tämä 2 prosenttia merkitsisi sitä, että romutusikä olisi 18 vuotta, ja se lienee aika lailla oikea. Uskokaa tai älkää, kyllä totuus on se, että hallitus tässä kyllä — sanon tarkoituksellisesti — suojelee ja estää suomalaisia tuomasta hyviä, edullisia käytettyjä autoja Suomeen, ja se ei voi olla kansalaisten etu. Juuri sen takia olemme tehneet poikkeavan esityksen ja yksityiskohtaisessa käsittelyssä esitän, että pykälässä, jossa on tämä 1 prosentti, muutetaan se sana "yksi" "kahdeksi".

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Autoverokeskustelua ehdittiin vähän aloittaa ennen istuntotaukoa. Edellisen puheenvuoron ennen taukoa piti ed. Kallis. Hän hyvin perusteli muun muassa tämän vastalauseen, minkä olemme jättäneet tähän autoverolain 11 b §:ään.

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että kannatan ed. Kalliksen tekemää muutosesitystä sillä tavalla, että 11 b §:ssä muutettaisiin yhtä sanaa eli auton arvon alenemaa laskettaisiin laskennallisella luvulla, kahdella prosentilla, kuukautta kohden, kun hallituksen esityksessä ja mietinnössä puhutaan vain yhdestä prosentista.

Tämähän on siinä mielessä helppo ja selkeä perustelu, että jokainen suomalainen ymmärtää, että jos menee ostamaan uuden auton kaupasta ja sitten kolmen kuukauden kuluttua myy sen auton, voi olla aivan varma, että sen auton arvo on alentunut enemmän kuin 3 prosentilla kolmen kuukauden aikana. Jos tuolla jollekulle yrittää todistella, että ei se kyllä nyt niin paljon laske, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Eli yhdellä selkeällä muutoksella saataisiin tämä asia vähän parempaan kuntoon.

Herra puhemies! Aikanaan, taisi olla vuoden 2002 loppupuolella, kun edellisen kerran viimeinen kunnollinen autoveromuutos tehtiin, silloin auton verotusta alennettiin huomattavasti. Uuden auton hankkiminen tuli myös suomalaisille halvemmaksi. Silloin eduskunta hyväksyi taisi olla viisi erillistä pontta, joissa tähdennettiin sitä, että autoverotusta pitää edelleen kehittää, mutta nyt kuluneiden neljän viimeisen vuoden aikana nykyinen hallitus ei autoveroasiassa ole päässyt oikeastaan millään tavalla eteenpäin. Autoverolakiin on tehty pienempiä muutoksia tässä matkan varrella, mutta kaikki ne muutokset ovat johtuneet muutamista syistä.

Ensimmäinen syy on se, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on antanut Suomea autoverotusta koskevissa asioissa päätöksiä. Se on todennut useamman kerran, että Suomessa autoverotus ei ole sellaista kuin sen Euroopan unionissa pitäisi olla. Sen takia autoverotusta on jouduttu muuttamaan. Tähänkin autoverolain nyt käsittelyssä olevaan muutokseen sisältyy yksi tämän tyyppinen muutos. Se koskee työsuhdeautoja, eli suomalainen, joka on ulkomailla töissä ja sitten myös ajaa samalla työsuhdeautolla Suomessa, voi vähän ajaa tällä ulkomailla rekisteröidyllä autolla myös Suomessa työsuhdeajoja tai muita ajoja. Aikaisempi säännös oli vieläkin monimutkaisempi kuin tämä nykyinen, ja sitäkin säännöstä aikanaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei pitänyt hyvänä. Nyt sitä muutetaan. Vastaavanlaisia muitakin muutoksia on jouduttu tekemään tai sitten autoverotusta on jouduttu muuttamaan eräänlaisten teknisten seikkojen vuoksi, joita tässäkin esityksessä on mukana.

Mutta varsinainen kunnollinen kokonaisuudistus autoverotuksesta puuttuu. Seuraavan hallituksen tehtäväksi sekin jää. Eli Suomessakin pitää siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa auton hankinnan verotusta huomattavasti kevennettäisiin ja vastaavasti sitten alettaisiin verottaa vähän enemmän auton käyttöä ja auton käytön verottamisessa huomioitaisiin myös ympäristö-näkökohdat: mitä parempi auto ympäristön kannalta sinulla on käytössä, niin sen vähemmän auton käyttämisestä maksaisit veroa. Tämä uudistus on aivan välttämätön, ja se pystytään tekemään kyllä kustannusneutraalistikin, jos pelkästään ajatellaan valtion tuloja, mutta toisaalta myös siinä pitää olla selkeitä suuntaviivoja, mihinkä suuntaan halutaan autoverotuksessa mennä.

Monia ongelmia on edelleen auki. Me tiedämme hyvin valtiovarainvaliokunnassakin, että niin sanottujen double cap -autojen verotus ei tällä hetkellä ole kunnossa. Samoin jos Suomessa haluttaisiin käyttää enemmän dieselautoja, niin käyttövoimaveroa pitäisi alentaa huomattavasti nykyisestä. Suomessahan dieselautoja on vain noin 20 prosenttia kaikista autoista, jotka tuolla maanteillä liikkuvat, ja monissa Euroopan valtioissa voi jopa puolet autokannasta olla niin sanottuja dieselautoja. Dieselautothan ovat ympäristön kannalta huomattavasti parempia ja myös kuluttavat vähemmän polttoainetta.

Herra puhemies! Tiistaina aikanaan sitten äänestetään tästä yhdestä muutoksesta.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Täällä on jo kiinnitetty huomiota siihen, että tällaisen autoveron pätkä- ja silppumuuttamisen sijasta pitäisi harkita vähän pitemmällä näkökulmalla ja tähdätä nimenomaan aiheutetun hiilidioksidituoton verottamiseen, eli miten paljon ajoneuvo ominaispäästöillään aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, sen mukaan pitäisi verotuksen suuntautua. Se olisi hyvin tärkeätä.

Dieselvero on tietysti yksi keskeinen asia. Dieselmaksu on sellainen maksu, joka on syytä ajan mittaan kyllä myös poistaa.

Mutta totean myös tähän, arvoisa puhemies, että tilanne on hiukan hankala nyt täällä myös aikataulullisesti, koska samaan aikaan kuin tämän asian käsittely, joka on autoverolaki, alkoi jälleen täällä salissa, suuri valiokunta kuulee liikenne- ja viestintäministeriä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä uudistus, mikä tässä hallituksen esityksessä nyt tehdään, on varsin hyvä ja se on tarpeellinen. Mutta en ymmärrä, mitä varten vuosittain työllistetään näin ministeriötä, eduskuntaa, valiokuntia ja tehdään näitä pieniä muutoksia. Mielestäni pitäisi tehdä tähän autoverotukseen kokonaisuudistus, -remontti, ja ratkaista kerralla nämä kyseessä olevat monet ongelmat, jotka lienevät meille kaikille hyvin tuttuja.

EU-komissiollahan on käyttökelpoinen ehdotus uudistukseksi, mutta sen läpimenohan on käytännöllisesti katsoen mahdotonta, koska se on verodirektiivi ja vaatii sitä yksimielisyyttä, mutta kuitenkin sieltä voitaisiin ottaa esimerkkiä, miten tämä autoverouudistus voitaisiin viedä lävitse. Parlamenttihan on tätä direktiiviä periaatteessa tukenut.

Siinähän on kyse juuri siitä, että lähdettäisiin hankinnan sijasta verottamaan enemmän varsinkin käytön mukaan. Siinä nämä hiilidioksidipäästöt vaikuttaisivat sitten veron määrään. Tietenkin nämä uudet autot ovat myös ihmisystävällisempiä siinä suhteessa, että ne ovat huomattavasti turvallisempia. Eli sillä lailla myös tämä ympäristö tulisi hoidetuksi asianmukaisesti, nykyaikaisesti kuin myös turvallisuustekijätkin. Siirtymäajan tietenkin pitäisi olla riittävän pitkä. Meillähän Suomessa on Euroopan vanhimpiin kuuluva autokanta.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittämättömän hitaasti on tässä autoverouudistuksessa päästy eteenpäin pala palalta ja pienin askelin. Sanotaan, että autoverotus on viidakko, jonka hallitsee vain yksi mies valtiovarainministeriössä. Kun edellisen kerran, taisi olla edellisellä vaalikaudella, lakia uudistettiin, niin sehän melkein jouduttiin täällä kirjoittamaan verojaostossa uudestaan, jotta siitä tulisi edes vähän ymmärrettävä, ja nytkin se on sellainen sekamelska, jota kyllä todella, niin kuin sanotaan, vain yksi hallitsisi.

Mutta kokonaisuudistus on tarpeen, ja jotta autokantamme saataisiin uudistettua, se on välttämätöntä, sillä meillä on, niin kuin tässä ed. Nurmi totesi, erittäin vanha autokanta, jossa ympäristömääräykset, turvallisuusmääräykset ja muut eivät ole mitenkään ajan tasalla. Täällä jo mainittu, esiin nostettu dieselkäyttövero edistäisi dieselautojen käyttöönottoa, joka suuntaus on Keski-Euroopassa yleinen ja vaan lisääntyvä kaiken kaikkiaan.

Mitä tulee sitten tähän auton hinnan alenemiseen prosentti kuukaudessa, olisipa mukava mennä sellaiseen autoliikkeeseen, joka näin tarjoaisi vähän käytetystä autosta tuollaisen hinnan, jos haluaisi sen heti uudistaa. Sellaista ei ole vielä eteen tullut, joten on käsittämätöntä, että hallitus yrittää tällaista tarjota täällä eduskunnalle, kun tosiasiat puhuvat aivan kaiken muun puolesta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan myös vielä tukea aiempien puhujien, edustajien Koskinen ja Nepponen, puheenvuoroja siinä suhteessa, että ehdottomasti tätä käyttövoimaveroa pitäisi muuttaa niin, että yhä enemmän olisi dieselautoja. Jos joissakin maissa jopa puolet autokannasta on dieselautoja, niin miksei sitten Suomessa, missä on pitkät välimatkat?