Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle kolmannen lisätalousarvion. Kun tätä lisätalousarviota katselee verotulojen kohdalta, on syytä todeta, että varsinaisessa talousarviossa arvioitiin tulo- ja varallisuusveron tuotoksi 12 153 miljoonaa euroa. Nyt kuitenkin on ilmennyt, että jo toisessa lisätalousarviossa tätä verotuottoa nostettiin 597 miljoonaa euroa ja vielä tässä kolmannessa lisätalousarviossa 150 miljoonaa euroa. Elikkä yhteensä valtion tulo- ja varallisuusveron tuotto nousee tänä vuonna arviolta noin 12 900 miljoonaan euroon, elikkä huomattavasti suuremmaksi, mitä alun perin on arvioitu. Tästä huolimatta valtion ensi vuoden budjetti taas ei sisällä niitä tärkeitä määrärahoja, mitä esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset tai työttömät odottivat, ja tätä verokehitystä vastaan olisi ollut kaikki mahdollisuudet ... (Hälinää)

Tätä erinomaisen hyvää verokehitystä vasten olisi ollut mahdollista eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsitellä ensi vuoden talousarviota, ottaa paljon enemmän huomioon näitä kaikista pienituloisimpien ihmisten toimeentulotukiasioita, kuten jo äsken mainitsin, opintotuki, kansaneläke ja myöskin työttömyysturva. Ei voida perustella, että valtiolla ei olisi ollut varaa korottaa näitä, tehdä tasokorotuksia. Sitä osoittaa se, että verotulot ovat todella kasvaneet erittäin paljon, noin 750 miljoonaa euroa enemmän, kuin alun perin on arvioitu, ja on selvää, että tämä kasvu ei tule sinänsä häviämään mihinkään, vaan se on myöskin ensi vuoden tuloissa mukana. Näin ollen tuntuu ihmeelliseltä, että sitten esimerkiksi opintotuen 15 prosentin korotusta ei voitu tehdä ja toisaalta myöskin kansaneläkeläiset jätettiin vain siihen 5 euroon.

Tätä taustaa vasten tulisi kyllä varsinaisessa budjettikäsittelyssä sitten vielä eduskunnan ottaa nämä asiat uudelleen harkintaan, koska nyt valtiolla on rahaa. Nyt ei ole syytä puhua siitä, että valtiolla ei olisi varaa suorittaa näitä tasotarkistuksia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin valtionvelkaa vähennetään tällä lisäbudjetilla, joka on kolmas tänä vuonna, 760 368 000 euroa. Samaan aikaan kunnissa vähennetään terveydenhoitoa, sairaanhoitoa, sairaalat, keskussairaalat elävät nollabudjetilla. Kaikki me tiedämme, että nollabudjetti on käytännössä miinusbudjetti, negatiivinen budjetti, joka merkitsee sitä, että hoitoja annetaan vähemmän tai niiden laatu heikkenee, koska kustannukset nousevat, palkat nousevat, lääkkeiden hinnat nousevat ja yhä kalliimpaa tekniikkaa käytetään sairaaloissa. Sama koskee terveyskeskuksia. Etelä-Kymenlaaksossa on muutama kunta, Hamina ja Kotka, jotka molemmat heikentävät terveydenhoidon tilannetta. Terveydenhoidon tilanne ei parane tässä maassa, ja kuitenkin viimesijainen vastuu palveluiden järjestämisestä on valtiovallalla. Valtiovallalla on rahaa, mutta sitä ei käytetä.

Herra valtiovarainministeri saapui juuri tänne, ja onkin syytä todeta, että hallitus hirttää itseänsä menokehyksiin, mutta tämä ei riitä. Valitettavasti siinä tukehtuu myös kuntien palvelutuotanto, ja kaikilta loppuu happi tätä myöten. Tämä on todella kyseenalaista, kun rahaa on, jota siirretään valtionvelan lyhentämiseen, joka valtionvelka ei ole eurooppalaisittain, Euroopan unionissa, mikään suuri verrattuna bruttokansantuotteeseemme. Perustuslain 19 § toteaa, että jokaisella on oikeus nimenomaan terveydenhoitoon, perustoimeentuloon, ja tästä on julkisen vallan huolehdittava. Ongelma on todella tämän kaltainen: Rahaa on, mutta sitä ei haluta käyttää, viitataan vain näihin menokehyksiin, jotka siis kuristavat hallitusta itseään, toivon mukaan myöskin seuraavissa vaaleissa, mutta valitettavasti ne kuristavat myös paikallisia kuntia, niiden palvelujen järjestämismahdollisuutta.

Toinen asia, arvoisa puhemies, on pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriö, jossa ovat EU-tulotuet. Lisäystä tälle momentille on 96 300 000. Nythän on ensimmäistä kertaa maksettavissa tuki, joka on irrotettu varsinaisesta tuotannosta, joka siis on pääosin tuotannosta irrotettua tilatukea. Olemme vaiheessa, jossa itse tuotanto ei ole merkittävä asia, vaan se, että on pinta-alaa, ja sitä pinta-alaa tuetaan. Olemme viime aikoina kuulleet myös tukien suuruuksista, kuka saa suurinta tukea. Valtionyhtiö saa suurinta EU-tukea, tässä tapauksessa ruokohelpiviljelmilleen. Tämä tuki on ollut huonosti läpinäkyvää, siihen on aiheellisesti myöskin puututtu, sen ongelmallisuuteen. Suomessa ollaan tässä asiassa jääty muista EU-maista jälkeen.

Mutta, arvoisa puhemies, toivon todella, että tätä kiristävää kaulusta, jonka nämä menokehykset muodostavat, löyhennetään mahdollisimman pian seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kun viime eduskuntavaalien vaalikeskusteluissa Kansallinen Kokoomus esitti tälle vaalikaudelle järkeviä, maltillisia työn verotuksen keventämisiä, kävi kova parku yli kaikkien kilpailevien puolueidemme ja tämä parku oli viestiltään hyvin yksisuuntainen: Veroja ei pidä alentaa, ansiotulojen verotusta ei tule keventää, koska sen seurauksena on hyvinvointipalvelujen rapautuminen, sen seurauksena on hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaaminen. Tämä parku, joka on jatkunut tällä vaalikaudella vasemmistoliiton, vihreiden ja osin kristillisdemokraattien piirissä, oli vielä vaalien alla myös päähallituspuolueiden, kepun ja demareiden, nuotti.

Esimerkiksi silloinen kepun puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki matkusti ennen vaaleja paikkakunnalta toiselle kertomaan, että veroja ei tulisi keventää vaan tulisi sen sijaan panostaa palveluihin. Esimerkiksi tässä minulla sattuu olemaan Taloussanomat helmikuun 11. päivältä vuonna 2003: iso Anneli Jäätteenmäen kuva ja teksti "Haastaja vaihtaisi veronkevennykset palveluihin". Itse tekstissä pääministeriehdokas ja myöhempi pääministeri Anneli Jäätteenmäki kertoo, että se keskituloinen insinööri ei kepulta saa tuloverotuksen kevennyksiä, mutta saa parempaa päivähoitopalvelua, saa parempaa huolenpitoa sairaista ja vanhuksista.

Vastaavasti keskustan pääideologi Kari Hokkanen kirjoitti tammikuun 14. päivänä 2003 seuraavaa: "Jos tuloveroa alennetaan, on joko leikattava palveluja tai korotettava kuntien veroja, elleivät ne kykene tarpeeksi leikkaamaan omia palvelujaan. Kyllä Niinistö olisi painanut tuloverot niin alas kuin se suuremmitta tuhoitta onnistuu." Ja Hokkasen kirjoituksen otsikko on kuvaavasti "Söpöhöpö ja liirumlaarum".

Myös toinen nykyinen päähallituspuolue, sosialidemokraatit, yhtyi vaalien alla vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa siihen parkuun, että veroja ei tule juurikaan keventää. (Ed. Laakso: Suurituloisten veroja!) Esimerkiksi nykyinen valtiovarainministeri ja silloinen SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma antoi tammikuun 11. päivänä 2003 oikein lehdistötiedotteen, jossa otsikossa luki, että "Puoluesihteeri Heinäluoma varoittaa kokoomusta verohuutokaupasta", ja tekstissä Heinäluoma toteaa: "Kokoomuksen isot veronalennuslupaukset vaarantavat julkiset palvelut ja ovat pettymys SDP:lle." (Ed. Kallis: Nehän ovat vaarantaneetkin! — Ed. Räsänen: Hehän olivat ihan oikeassa!)

Eli vielä ennen viime eduskuntavaaleja kepu ja demarit, samalla tavoin kuin kristilliset, vihreät ja vasemmistoliitto tänään, näkivät ja väittivät, että jos työnteon verotusta kevennetään, niin siitä seuraa vahingollisia vaikutuksia valtion verotuottoihin ja sitä kautta joudutaan leikkaamaan hyvinvointipalveluja ja joudutaan karsimaan hyvinvointiyhteiskuntaa. (Ed. Kallis: Näin on tapahtunut kunnissa!) Ainoa veronalennus, joka vaalien alla kelpasi kepulle, oli elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen. Ja siitä tiedämme, että vaalit ovat taas lähellä, koska kepu taas kiertää ympäri maata kertomassa, että he haluavat alentaa elintarvikkeiden arvonlisäveroa. On se kumma, että he haluavat vain vaalien alla sitä alentaa mutta eivät vaalien jälkeen, vaikka ovat vallan saaneet. (Ed. Kuosmanen: Se ei maksa mitään silloin valtiolle!)

Kun nykyinen hallituspohja sitten löysi toisensa ja Jäätteenmäen hallitus muodostettiin, niin on erinomainen asia, että joku — epäilen Raimo Sailasta — kertoi demareille ja kepulle, ettei verojen alentaminen olekaan vaarallista politiikkaa, joka johtaa hyvinvointipalvelujen alasajamiseen ja tulonsiirtojen leikkaamiseen. Raimo Sailas kertoi kepulle ja demareille, että järkevästi mitoitettu, järkevästi ajoitettu ja järkevästi koostettu veropolitiikka, jolla veroja maltillisesti nimenomaan työnteon osalta kevennetään, voi tukea kansalaisten ostovoimaa, voi tukea kansalaisten luottamusta oman taloutensa kehitykseen ja sitä kautta se voi tukea työllisyyttä ja talouden kasvua, ja jos näin onnistutaan toimimaan, niin verojen alentaminen ei suinkaan ole peikko hyvinvointipalveluille ja hyvinvointiyhteiskunnalle, vaan päinvastoin veropolitiikalla voidaan tukea hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista, voidaan vahvistaa hyvinvointiyhteiskunnan toiminnan edellytyksiä. On isänmaan kannalta erinomainen asia, että nämä Sailaksen opit menivät perille edes vaalien jälkeen.

Tulimme tilanteeseen, jossa kepu ja demarit tekivät 180 asteen täyskäännöksen veropolitiikassaan, omaksuivat Jäätteenmäen hallituksessa ja myöhemmin Vanhasen hallituksessa sen verolinjan, jota kokoomus esitti jo vaalien alla. (Ed. Laakso: Näin tapahtui!) Itse asiassa koko vaalikauden ansiotuloverojen kevennykset tulevat hyvin tarkkaan samoihin lukuihin, kuin mitä kokoomus esitti jo vaalien alla ja joita silloin raivokkaasti kepu ja demarit vastustivat; (Ed. Pulliainen: Miksi raivokkaasti?) ympäri maan oli vaalipaneeleita, joissa kokoomuslaiset huomasivat olevansa yksin työn verotuksen keventämisen kannalla. Tämä Jäätteenmäen ja Vanhasen hallitusten omaksuma veropolitiikka johti koko vaalikauden mitassa suunnilleen sen kokoisiin ansiotuloverotuksen kevennyksiin, joita kokoomus esitti siis jo vaalien alla.

Ja mikä on lopputulos? Mikä on lopputulos harjoitetusta oikeasta ja järkevästä veropolitiikasta? Lopputulos on luettavissa esimerkiksi nyt käsittelyssä olevasta valtion kolmannesta lisätalousarviosta. Mitä tässä esitetään? Tässä esitetään, että on syytä tarkistaa tämän vuoden verotuottoja tulon ja varallisuuden perusteella kannettavien verojen osalta 150 miljoonalla eurolla eli vajaalla miljardilla markalla. (Ed. Pulliainen: Huhhuh, hurjaa juttua!) Eikä tuo vielä mitään. Edellisessä lisäbudjetissa piti vastaavan momentin tuottoa eli tvl:n tuottoa korottaa 600 miljoonalla eurolla eli vajaalla 4 miljardilla markalla. Yhteensä nämä kaksi lisäbudjettia ovat vajaalla 750 miljoonalla eurolla korottamassa (Ed. Pulliainen: Mikä oli talouskasvu?) tämän vuoden verotuottoa eli yli 4,5 miljardilla markalla. Tämä on onnistuneen ja järkevän veropolitiikan ansiota, joka on tukenut talouden kasvua, tukenut työllisyyttä ja tukenut sitä kautta verotuottojen kasvua. (Ed. Pulliainen: Mutta ei riittävästi!)

En minä tietystikään väitä, että olisi keksitty sellainen ikiliikkuja, että mitä kevyemmät verot sitä suuremmat verotuotot. Tietystikään asia ei ole näin. (Ed. Kuoppa: Sitä te yrititte selittää äsken!) Mutta, hyvät vasemmistolaiset ja hyvät kepulaiset ja kristillisdemokraatit, vihreät, huomatkaa, että ei myöskään ole sellaista kaavamaisuutta syytä julistaa, että mitä korkeampi veroaste, mitä kireämmät verot, sitä paremmat yhteiskunnalliset palvelut. Näin ei ole. Verotus todellakin vaikuttaa sekä yritysten että kansalaisten ja perheiden käyttäytymiseen, ja järkevällä, oikein mitoitetulla veropolitiikalla ja veronalennuksilla voidaan todella tukea talouskasvua ja työllisyyttä ja siten vahvistaa verotuottoja.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, kun tämä on nyt nähty ja näiden päähallituspuolueiden takinkääntö tämän vaalikauden alussa on nyt nähty, että tällä kertaa vaalitaistelussa ainakin kepun ja demareiden osalta, jos ei myös vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien osalta, pärjättäisiin ilman sellaista veropopulismia, joita täällä mainitsemani Jäätteenmäen, Hokkasen ja Heinäluoman tekstit viime vaalien alla edustivat.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä ed. Zyskowiczin sanomalehtikatsaus menneisyyteen toi kyllä esille myöskin viisauksia sillä tavalla, että kyllähän hallituksen talouspolitiikka on ollut dynaamista ja erittäin onnistunutta. Siinä on lähdetty siitä, että pitää luoda olosuhteita, jotka luovat työllisyyttä ja toimeentuloa, ja pitää olla myöskin mahdollista se, että ne ihmiset, jotka toimivat yrityselämässä, voivat myöskin tehdä tulosta ja sitä kautta hyödyntää sitä elinkeinotoimintaa. Ajatusten osalta pitäisikin muuttaa ajattelua siihen suuntaan, että emme enää moiti ihmisiä, jotka tekevät tulosta ja luovat työllisyyttä. He ovat todella tärkeitä toimijoita tässä yhteiskunnassa. Pitäisi enemmän kannustaa siihen suuntaan, että tulee todella tulosta, tuloja, sitä kautta verotuloja ja sitä kautta työllisyyttä. Tämä on hallituksen järjestelmällinen linja, joka on todella nostanut Suomen talouden erittäin hyvälle mallille. Tätä tulee jatkaa myöskin tulevaisuudessa, lähteä siitä, että olosuhteitten täytyy olla sellaiset, että kannattaa yrittää, työllistää ja investoida.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Samoja madonlukuja kuuli jälleen ed. Zyskowiczin suusta kuin täällä aikaisemminkin. (Ed. Zyskowicz: Päinvastoin, kehuja!) Minusta olisi ollut hyvin rehtiä ja reilua se, että te olisitte myöskin kehunut hallitusta siitä, että se on onnistunut erittäin hyvin harjoittamassaan talouspolitiikassa, (Ed. Zyskowicz: Sitähän minä tein!) mikä on mahdollistanut sen, että työllisyys on kasvanut voimakkaasti, todella voimakkaasti, mikä on taas mahdollistanut sen, että on tullut myöskin veropolitiikkaan liikkumatilaa. Tuskin ennen vaaleja tiedettiin, että tämmöinen talouden liikkumatila tulee olemaan ja voidaan veronkevennyksiä toteuttaa järkevällä tavalla, joka on tukenut sitten työllisyyttä, mutta on kaavamaista ajatella niin ja toteuttaa sellaista politiikkaa, että pelkästään verojen keventämisen kautta syntyisi talouteen dynamiikkaa ja se loisi uutta työllisyyttä ja sitä kautta uutta varallisuutta ja jälleen kerran mahdollisuutta keventää veroja. Näin tämä ei toimi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz täällä peräänkuuluttaa, että verot valtion maksettavaksi. Tämähän on se vanha sanonta. Valtionveroja on helpotettu, mutta kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttiaan aika roimasti. Ensi vuonnakin toistasataa kuntaa nostaa.

Täällä pidettiin kokoomuksen puolesta välikysymys pätkätöistä ja naisten töistä. Millä nyt aiotaan sitten, jos verolinjaa jatketaan ja helpotetaan verotusta, näitten julkishallinnon naisten, sairaanhoitajien sairaanhoitopiirissä ja kunnissa, palkkoja nostaa, jos ei ole verotuloja, millä niitä nostaa? Te olette nyt sellaista vaatimassa poliittisista syistä — vaalit lähestyvät — että sairaanhoitajille ja insinööreille pitää palkkoja nostaa, mutta ette anna siihen rahaa. (Ed. Zyskowicz: Eikö tämä lisäbudjetti osoita, että kun verot kevenevät, verotuotot kasvavat?)

Tässä on myös se, että nyt on verotuloja tullut lisää, mutta ei ole kumminkaan haluttu antaa tämän maan pienituloisille ihmisille, muun muassa työttömille ei sentin senttiä annettu neljän vuoden aikaan tasokorotusta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Harmi, ettei kahta mallia voi yhtä aikaa soveltaa. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet tuloveronalennusta, muttei niin paljon kuin kokoomus ja hallitus ovat esittäneet, mutta vastaavasti me olemme sitten esittäneet muita veroalennuksia. Jos olisi menetelty näin, niin silloin ei olisi kuntien tarvinnut nostaa omaa veroprosenttia eikä kunnissa olisi tarvinnut leikata niitä palveluja, mitä osittain on leikattu. Eli väitän, vaikka sitä ei ole voitu testata, että meidän mallimme olisi ollut parempi.

Sitten pitää myöskin muistaa, että se meidän korkea ja hyvä talouskasvumme tänä päivänä johtuu osittain siitä, että kotitaloudet ovat velkaantuneet. Rahaa on tullut enemmän kuin koskaan aikaisemmin velkatilille. Eivät ole Suomen historiassa kotitaloudet koskaan olleet niin velkaantuneita kuin tänä päivänä, ja niitä rahoja kotitaloudet ovat käyttäneet, ja siitä osittain johtuu tämä talouskasvu. (Puhemies koputtaa) Minä pelkään, että tämä voi olla vähän pidemmässä juoksussa jopa vaarallista politiikkaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicziltä jäi huomioimatta se, minkälaisessa ympäristössä me toimimme: erittäin pitkäaikaisen tupon ympäristössä. Jos ei sillä ole tällaista vaikutusta, toimeliaisuutta lisäävää vaikutusta, mikä nyt on nähty, niin johan on ihme. (Ed. Zyskowicz: Eikö sitäkin tuettu veronalennuksilla?) Tämä on nimenomaan sellainen tekijä, joka keskeisesti vaikuttaa siihen suhteelliseen kilpailukykyyn EU:n sisämarkkinoilla, ja siitä sitten on seurauksena 4,7 prosentin talouskasvu, niin kuin se ilmoitetaan. Mutta kun se on totta, niin sehän tarkoittaa sitä, että niitä verotuloja pitäisi olla huikeasti paljon enemmän, kun näin valtava toimeliaisuuden lisä edelliseen vuoteen nähden on tapahtunut.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka ei ole ollut dynaamista. (Ed. Pulliainen: Mitä se ed. Zyskowicz äsken sanoi?) Kun tämä Jäätteenmäen—Vanhasen hallitus muodostettiin, silloin pääministeri Lipponen oli asettanut Sailaksen työryhmän. Kaikki ehdotukset heitettiin roskakoriin. Nyt kun pääministeri Vanhanen on asettanut globalisaatiotyöryhmän, niin ministeri Heinäluoma sanoo, että mitään ehdotuksia ei näistä voida toteuttaa, ja annankin hyvän neuvon valtiovarainministeri Heinäluomalle: asettakaa uusi Sailaksen työryhmä, joka tekee työtä seuraavaa hallitusta varten, jotta saadaan todella dynaamista talouspolitiikkaa ja edistystä aikaiseksi.

Ainoa, mitä hallitus on tehnyt hyvää talouspolitiikassa tämän nelivuotiskauden aikana, on se, että se on toteuttanut kokoomuksen veropoliittisen ohjelman. Verotusta on kevennetty hieman enemmän kuin mitä kokoomus vaati, ja sillä on pidetty huolta siitä, että kasvu Suomessa on jatkunut, ja sen tuloksena verotuotot ovat kasvaneet enemmän kuin kukaan on voinut ennustaa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowiczin loistavaa puheenvuoroa minäkin haluan kommentoida. Sosialidemokraateillahan ei ollut ylimitoitettuja vaalilupauksia. Päinvastoin, tällä vaalikaudella veroja on alennettu paljon enemmän kuin mitä SDP lupasi. Tämähän johtuu siitä, että SDP:hän on vähemmistössä. Meillähän on kolmen puolueen hallitus. Siellä on pitänyt sopia ohjelmasta, ja taloudellinen kehitys on myöskin antanut mahdollisuuksia verojen alentamiseen. Ed. Zyskowicz artikuloi sillä tavalla, että ikään kuin oppositio olisi hoitanut näitä asioita parhain päin, koska hän juristina tietää ja me kaikki tiedämme, että nykyisen perutuslain mukaan valta ja vastuu on aina hallituspuolueilla. Oppositio on sinänsä tärkeä demokratiassa, mutta päätöksenteon kannalta katsottuna, hyvät kollegat, oppositio istuu vilttiketjussa ja se tekee sitä silloinkin, jos ja kun tai vaikka SDP sattuisi joutumaan oppositioon. Ei sieltä hoideta asioita.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jotta ei jäisi väärää todistusta eduskunnan pöytäkirjaan, haluan ed. Zyskowiczille todeta, että vasemmistoliitto on esittänyt kyllä veronalennuksia pieni- ja keskituloisille, mutta ei suurituloisille. Tämän minä haluan korjata.

Kun näitä neljän vuoden veronalennuksia tarkistellaan yksilötasolla, niin 20 000 euroa vuodessa ansaitseva on saanut 740 euroa elikkä noin 5 prosenttia nettotulonmuutosta, mutta 200 000 euroa ansaitseva on saanut 4 870 euroa eli 5,1 prosenttia nettotulonmuutosta. Liliuksen tuloluokassa, jota ed. Zyskowicz erityisesti puolustaa, (Ed. Zyskowicz: No, ei nyt aivan erityisesti) siellä 500 000 euron tuloluokassa, on tullut 11 550 euroa nettotulonmuutosta, elikkä tässä näkyy tämä kokoomuksen erinomainen veropoliittinen linja: jolla paljon on, sille kaikista eniten pitää antaa.

Rosa Meriläinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni on myös varsin laajalti sellainen käsitys, että hyvä kasvu on ollut seurausta pikemminkin suhdanteista, jotka eivät ole johtuneet hallituksen veropolitiikasta, ja tovereille vasemmalla, sosialidemokraateille, tiedoksi siis, että myös SAK:n papereista tämä käsitys löytyy, että tämmöiset yleiset veronkevennykset eivät ole olleet se syy hyvälle talouskehitykselle. Itse olen ollut pettynyt siihen, että tässä keskustelussa kuvitellaan ikään kuin toteen näytetyksi sen, etteikö palveluelvytyksellä olisi voitu tulla myös hyviin tuloksiin, ja on ikään kuin unohdettu ne ajatukset ekologisesta verouudistuksesta, jotka alun perin hallitusohjelmasta löytyisivät, jotka myös ohjaisivat taloutta oikeaan suuntaan.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz on kyllä keskustaa ja sosiaalidemokraatteja koskevassa analyysissään oikeassa. Näennäisistä retorisista eroista huolimatta kolmen suurimman puolueen politiikka noudattelee hyvin samantapaista linjaa eivätkä ne tuo toisilleen todellista vaihtoehtoa.

Mutta kun ed. Zyskowicz kyseli, mikä on lopputulos noudatetusta politiikasta, niin kyllä eräs lopputulos on se, että tuloerot ovat kasvaneet. Esimerkiksi opiskelijoiden, pienituloisten eläkeläisten, yksinhuoltajien ostovoima ei ole kasvanut; (Ed. Zyskowicz: Hallitus on kääntänyt heille selkänsä!) päinvastoin se on laskenut. Veronkevennykset ovat toki vaikuttaneet myönteisesti työllisyyteen ostovoimaa lisäämällä, mutta ihmettelen sitä, miksei tätä samaa vaikutusta olisi saatu aikaa sillä, jos osa tuosta veronkevennysvarasta olisi suunnattu näiden pienimpien etuuksien korottamiseen, jolloin myös pienituloisten ostovoima olisi sitä myötä kasvanut ja parantanut työllisyyttä.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz lennokkaasti totesi kyllä kaksi kolmasosaa vanhojen puolueiden veropolitiikasta hyvin hämärästi toteutuneeksi. Mutta mihinkä kokoomusta sitten tarvitaan, jos kerran nämä keskusta ja vasemmisto, punamulta, toteuttavat teidän ohjelmanne?

Mutta yhtä asiaa voidaan täältä katsoa eli tulo- ja varallisuusveron poistoa. Kyllä luulisi nyt sosialidemokraattien poskille häpeän punan nousevan. Varallisuusveron, jota kokoomuslainen valtiovarainministeri Niinistö ei saanut poistettua, (Ed. Zyskowicz: Ei kehdannut poistaa!) te olette poistaneet ja sen tuloutus on kasvanut. Kyllä täytyy sanoa, että tämä huutaa taivaaseen saakka, ja tulevat virkatut patalakit päässä kyllä mummot teiltä tivaamaan, kuinka tämä on mahdollista. Toivon, että jossain vaiheessa löydätte siihen selityksen, sillä minä en löydä.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen oli hyvin vaatimaton puhuessaan taloudellisesta tilanteesta ja antoi siitä ansiot kokoomukselle, ja oikeastaan kokoomukselle ne myöskin kuuluvatkin. Siinä hän oli hyvin rehti puheenvuorossaan.

Mutta ed. Laitinen taas toisaalta kertoi toisinpäin, että työllisyys on kasvanut todella voimakkaasti. Hän ylikorosti tilannetta aivan niin kuin sosialidemokraatit viime aikoina: puhuvat työllisyydestä eivätkä työttömyydestä. Pitää muistaa, että meillä on vieläkin yli 300 000 työtöntä, ja, ed. Laitinen, Jyväskylässä muun muassa 12—13 prosenttia, Suomen pahin tilanne. On hyvä, että taloudellinen tilanne on parantunut, niin kuin tässä nähdään, velkaa voidaan rajusti lyhentää, mutta pitää sitten muistaa, että pyörä pyörii kuitenkin väärin päin tuon suuren työttömyyden vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret. Verotulot voisivat olla vieläkin suuremmat, jos saataisiin suuri osa niistä 300 000 työttömästä (Puhemies koputtaa) työtä tekemään ja maksamaan veroja ja pyörä pyörimään oikein päin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veropoliittisesta verbalistiikasta kun puhutaan, niin täytyy olla todella tarkka erityisesti, kun jo joka toinen lause viittaa vaalikeskusteluihin, menneisiin ja tuleviin. En tiedä, haluaisinko sellaista kokoomuksen veropolitiikkaa kuitenkaan sotkea hallituksen harjoittamaan, jos se on taloussuhdanteista riippumatonta veroalelupausta. Eli viime keskusteluista lainatut ed. Zyskowiczin kannanotot muun muassa ja nykyisen valtiovarainministerin Heinäluoman kannanotot olivat kyllä ihan paikkansa pitäviä: täytyy turvata palvelut.

Kun mainittiin ed. Zyskowiczin puheenvuorossa verotuksen valintoja tukeva tehtävä, niin toinen niistä on se valtion ja julkisten palveluiden rahoittaminen, ja sitä myötä on täytynyt tehdä tarkkoja valintoja suhdanteiden mukaan ja verotuksen painopisteen valinnan mukaan. Kohtaanto on valittavissa. Nyt on tuettu työn verotuksen alentamista monien muidenkin houkutusten ohella; tärkeä, selkeä linja on täytynyt tehdä.

Ehkä se on harmittavaa, että kuntienkin tilanne vaalien lähestyessä paranee huomattavasti. Täällä ed. Tiusanen kertoi, että henkilöstöä irtisanotaan. Myös mainitsemissanne kaupungeissa, sain tietää, virkoja kyllä on auki ja näin monessa muussakin paikassa hoitohenkilöstön osalla, elikkä ei saada täytetyksi kaikkia niitäkään virkoja, joita on, ja sen takia keskustelu naisten asemasta ja työasemasta on ollut tärkeä, ja on mukavaa, että oppositio on tullut siihen mukaan.

Kari  Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väite siitä, että tällä tavalla tehdyt veronkevennykset tulevat automaattisesti takaisin paranevana työllisyytenä ja talouskasvuna, ei pidä paikkaansa. Kysyin tätä budjettipäällikkö Mäkiseltä viime perjantaina valtiovarainvaliokunnassa. Hän totesi, että tarkkoja arvioita on mahdoton tehdä, mutta asiantuntijat toteavat, että noin kolmannes saattaa tulla, ehkä jopa puolet, jotkut asiantuntijat väittävät, veronkevennyksistä tulisi sitten takaisin työllisyyden ja talouskasvun vauhdittumisen kautta. Valtaosa veronkevennyksistä tulee merkitsemään pysyvää verorahoituksen laskua, joka jää tulevien vuosien budjettitulorahoitukseen aukoksi. Tämä täytyy muistaa. Ainoastaan hyvä taloudellinen tilanne kansainvälisillä, globaaleilla markkinoilla, Kiinan talouskasvu, öljyn korkea hinta, josta on hyötynyt Venäjä, sen tuoma vetoapu Suomen taloudelle, euroalueen hyvä talouskasvu, ovat pelastaneet sen, (Puhemies koputtaa) että näin vahvat, suuret veronkevennykset on ilman leikkauksia pystytty edes tekemään.

Pekka  Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Zyskowiczille, että te olette aivan oikeassa, että työn verotuksen alentaminen oli oikean suuntainen toimenpide hallitukselta, koska se lisäsi kansalaisten ostovoimaa ja sitä kautta sitten talouden elvyttämistä. Suomellahan menee todella hyvin ja Suomen kansantaloudella tällä hetkellä, kiitos siitä hallitukselle. Mutta ennen kaikkea valtiontaloutta on hyvin hoidettu, koska alle 2 prosenttia valtion menot ovat kasvaneet viime vuosina verrattuna kuntien talouteen, kun kuntien talouden menot ovat kasvaneet yli 5 prosenttia, ja siihen pitäisi meidän puuttua sillä tavalla, että tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeasti, suuremmat kunnat, suuremmat terveyskeskuspiirit jnp. Tällä tavalla me saisimme kuntien menot kuriin.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä näyttää menevän kilpalaulannaksi hallituksen veropolitiikasta. Kokoomus kiittelee ja suorastaan ylistää.

Mutta kuitenkin jos nyt keskustellaan lisätalousarviosta, niin minusta se osoittaa hyvin perinteellisesti, että nyt voisi kuvitella, että nyt paikataan niitä aukkoja, mitä sosiaali- ja terveyspuolelle ja koulupuolelle on tullut tässä jo tämän vuoden aikana, vai meneekö meillä todella niin hyvin, ettei olisi tarvetta valtion tukea kuntia, kuntayhtymiä ja kaupunkeja?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että ed. Kumpula-Natri käytti tuon puheenvuoron ja viittasi omaan puheenvuorooni. On todellakin niin, ed. Kumpula-Natri, että Kotkan kaupunki on päättäessään vuoden 2007 budjetista vähentänyt esimerkiksi terveyskeskussairaalan virkoja, ja tämä, mihin te viittaatte, että on virkoja auki, liittyy tähän hoitotakuun edellyttämään puhelinneuvontajärjestelmään, joka aikaisemmin hoidettiin toisella tavalla — se oli ulkoistettu palvelu — ja nyt nämä samat virat tavallaan on auki pantu kaupungin toimesta ja kaupunki ottaa tämän EnsiNeuvo24-toiminnan omaan piikkiinsä. Tästä johtuu se, että yhdeksän terveydenhoidon virkaa on auki.

Kaiken kaikkiaan se, että yleensäkin meillä on lääkäripula tai meillä tulee olemaan hyvin paha hoitajapula, johtuu huonosta politiikasta, kun aikoinaan nimenomaan sijaisten palkkaamisesta luovuttiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelun perusteella totean, että vasemmistoliitto ja vihreät pysykööt verouskossaan, joka perustuu siihen, että mitä kireämmät verot, sitä paremmat palvelut. Olen moneen kertaan yrittänyt todistaa, että tuo kaavamainen ajattelu ei pidä paikkaansa.

Ed. Saarinen, olen ollut täällä eduskunnassa myös presidentti Kekkosen aikana ja tiedän, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta käsin. Mikään tuskin tuottaa oppositiokansanedustajalle suurempaa iloa kuin se, että hallitus ensin haukkuu opposition politiikan, mutta sitten kuitenkin toteuttaa sen.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On myöskin todella hyvä, että oppositio tukee hallitusta ja hallituksen linjaa. Tämähän todistaa sen, että eduskunnassa voidaan keskustella myöskin oppositiorajojen yli.

Mutta mielestäni on viisasta se, että tässä tilanteessa tuo 730 miljoonaa ohjataan velan lyhentämiseen. Se on siellä valtiontaloudessa tavallaan olemassa olevaa varallisuutta sillä tavalla, että velkamäärää alennetaan ja nyt päästään jo alle 60 miljardin, elikkä se on hyvä tilanne sitten jatkossa.

Mutta täytyy muistaa tämän veroalennuskeskustelun lisäksi, että myöskin hallitus on tehnyt satsauksia elikkä lisää yli 400 miljoonaa kuntien valtionosuuksiin. Myös hoitotakuun osalta on pystytty leikkausjonoja lyhentämään (Ed. Zyskowicz: Opiskelijat ja pieneläkeläiset ovat jääneet ilman!) 40 000:sta 10 000:een. Sitten opiskelijoitten osalta on tullut erittäin monia ratkaisuja, elikkä nämä ovat tämän hyvän talouskehityksen tuomia mahdollisuuksia, joita on käytetty hyväksi. Myös jatkossa pitää edelleen lähteä siitä, että hyvin harkiten seuraavassa hallitusohjelmassa katsotaan näitä satsauksia, mitä ne ovat, ja vaalit varmasti antavat omia viitteitään siitä, mihinkä valtio satsaa tulevaisuudessa.

Raimo  Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuunteli tätä keskustelua, niin ihan lyhyesti voisi siihen todeta, että ei se ainakaan tämän valtiovarainvaliokunnan juuri valmistuneen mietinnön mukaan ole näkynyt heikompiosaisten olosuhteissa.

Mutta, arvoisa puhemies, ihan tämän kolmannen lisätalousarvion menopuoleen, maatalouspääluokkaan liittyen, toivoisin, kun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on paikalla, että he pohtisivat nyt kuitenkin sitä, kun täällä todetaan, että tilatuen maksatukset EU-säännösten mukaan voidaan aloittaa 1. joulukuuta, mutta todetaan sitten, että ne on tarkoitus pääosin saada suoritetuiksi 20. joulukuuta. Kun ainakin Maaseudun Tulevaisuuden mukaan teksti oli sen suuntaista, että kaikki muut siirtyvät automaattisesti ensi vuoden puolelle, niin eivätkö nyt kuitenkin virkamiehet voisi toimia myös välipäivinä ja suorittaa niitä virkatehtäviään siten, että mahdollisimman moni saisi sen tilatuen, joka heille kuuluu, koska erityisesti pienemmille tiloille jokainen lisäeuro, joka tulee, on tuiki tarpeellinen? Sen johdosta kyllä toivoisin, että valiokunta puheenjohtajansa johdolla perehtyisi tähän ja voisi muuttaa sitä.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä lisäbudjetissahan todetaan, että maksatukset aloitetaan 1.12. ja tarkoitus on saattaa ne suoritetuiksi 20.12. mennessä, (Ed. Vistbacka: Pääosin!) elikkä toivotaan, että tämä tavoite onnistuu. Se on todella niin, että ne maksatukset olisi suoritettu siihen mennessä, elikkä jouluun mennessä nämä olisi hoidettu.

Rosa Meriläinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä on ehkä käyty nyt yleisemmin tuollaista talous- ja veropoliittista keskustelua ja vähemmän tästä lisätalousarviosta, mikä tietenkin on ihan oikein ajankohta huomioon ottaen.

Täällä on keskusteltu siitä, mitä hyvänä aikana kannattaa tehdä, mitä pitää tehdä silloin, kun on varaa, ja itse olen oppinut, että hyvänä aikana kuuluisi ainakin investoida. Siihen liittyen se, mitä olisin toivonut näkeväni edes tänä syksynä näissä lisätalousarvioissa, olisivat panostukset joukkoliikenteeseen, raideliikenteeseen, ja tietenkin koko tällä vaalikaudella. Meillähän on ratojen kunto huolestuttavasti heikentynyt ja lisäpanostuksia sinne ei ole riittävästi saatu. Junamatkustajat tietävät, kuinka paljon ongelmia on aikatauluissa, junat ovat muuttuneet varsin epäluotettaviksi, ja näistä aikatauluongelmista varsin iso osa johtuu ratojen huonosta kunnosta. Toivoisin todella, että näitä raideliikenneinvestointeja tulevaisuudessa katsottaisiin ihan eri sfääreihin kuin missä ne nyt ovat.

Täällä aikaisemmin ed. Tiusanen omassa puheenvuorossaan viittasi maataloustukien julkisuuteen, ja siitä haluaisin lyhyesti todeta, että tuntuu erikoiselta, että avoimuudesta, asiakirjajulkisuudesta, pidetään huolta ikään kuin vain tällaisena yleisenä periaatteena, mutta aina, kun sitten tulee tosipaikka, se joku konkreettinen asia, missä sitä asiakirjajulkisuutta tarvittaisiin, sitten ollaan haluttomia sitä toteuttamaan. Yksi keino, jolla asiakirjajulkisuuden toteutumista, tämän periaatteen toteutumista, estetään, on tietenkin hinnoittelemalla nämä asiakirjat sellaisiksi, että ei tavallisella kansalaisella, ei edes kaikilla medioilla ole siihen varaa. Jotkut kunnat ovat perineet suorastaan satoja euroja näistä tukitiedoista, ja sitä ei voi pitää asiallisena. Olen tästä tänään kirjallisen kysymyksenkin jättänyt.

Ikäväkseni minä olen huomannut, että politiikka on sellaista, että aika usein näihin kaikkein tärkeimpiin kysymyksiin, tai mitä minä pidän kaikkein tärkeimpinä kysymyksinä, ei keskusteluissa puututa. Eivät tietenkään lisätalousarviokysymykset ole nämä isoimmat kysymykset, mutta eivät ehkä muutenkaan näy keskustelun valtavirrassa. Toivoisin, että kun vaalit lähestyvät, tästä suhtautumisessa tuloeroihin, niiden kasvuun, käytäisiin ikään kuin avoimempaa, rehellisempää keskustelua. Tuntuu, että se menneinä vuosikymmeninä vallinnut poliittinen konsensus hyvinvointivaltion rakentamisesta ja tuloerojen pienentämisestä on tyystin kadonnut, eikä sitä ole ainakaan 15 vuoteen näkynyt.

Toivoisin todella, että sellainen poliittinen tahtotila voitaisiin uudelleen rakentaa, että tuloerojen kasvu pysäytettäisiin ja jopa käännettäisiin laskuun, ja myöskin, että ei ajateltaisi vain niin kuin itsekkäästi politiikkaa ja tulevaisuutta, vaan esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteita pidettäisiin aidosti tärkeinä ja kehitysyhteistyömäärärahoja, joista täytyy muistuttaa, että Suomi ei ole saavuttamassa lupauksiaan tämän hallituksen takia. Hallitus ei ole kantanut globaalia vastuutaan.

Vielä lyhyesti viittaan, puhemies, aikaisempaan debattikeskusteluun, jonka ed. Zyskowicz ansiokkaasti aloitti käymällä läpi ennen viime vaaleja käytyä keskustelua. Kyllä minusta hieman on selittelyn makua näissä sosialidemokraattien puheenvuoroissa, jotka toteavat, että eivät he sanoneet toisin kuin tekivät, koska nyt onkin reagoitu suhdanteisiin, koska kyllä, jos johdonmukaisesti korostettiin, että palvelut ovat tärkeämpiä kuin veronalennukset, silloin olisi voinut kuvitella, että kun on liikkumavaraa taloudessa, silloin sitä liikkumavaraa olisi kohdentunut edes jonkin verran sinne palveluihin. Ja me tiedämme kyllä, mikä on kuntatalouden nykyinen tila. Se ei ole mitenkään erinomainen, että ei voi sanoa, että palveluihin on suoranaisesti panostettu. Ei myöskään ole kannettu huolta köyhistä.

Ja kuten debattipuheenvuorossani totesin, ei ole myöskään edetty ekologisen verouudistuksen suuntaan, toisin kuin hallitusohjelmaan kirjattiin. Toivon, että seuraava hallitus tässä asiassa ottaisi pidempiä askeleita.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että on minun mielestäni ainakin erittäin positiivinen asia, että valtionvelkaa voidaan lyhentää tässä lisäbudjetissa 730 miljoonalla eurolla ja koko vuonna 1,5 miljardilla eurolla. Kuinka paljon se johtuu hyvästä veropolitiikasta; josta ed. Zyskowicz jo ansiokkaasti täällä kertoi, varmaan johtuu osittain siitä. Osittain se johtuu myöskin globaalista talouskehityksestä, siitä, että me olemme globalisaation voittajia, aivan kuten ed. Uotila täällä kertoi.

Mutta nyt täytyy muistaa se, että me hyödymme tästä globalisaatiosta vain ja ainoastaan, jos meidän toimintamme on sellaista, että me osaamme oman politiikkamme sopeuttaa siihen ja tehdä se sellaiseksi, että me kansainvälisessä kilpailussa pärjäämme ja menestymme. Tätä taustaa vasten tuntuu todella huolestuttavalta se, että valtiovarainministeri Heinäluoma, epäilen, että hyvin lyhyen tutustumisen jälkeen, tyrmäsi koko tämän Vihriälän raportin ja tämän valtioneuvoston globalisaatioselvityksen, jossa sen perusteella, mitä itse olen siihen tutustunut, on aika monia sellaisia kohtia, jotka ovat aika huomionarvoisia, kun mietitään, miten tätä suomalaista hyvinvointia myös jatkossa pidetään yllä.

Tässä on muistettava se, että vaikka meidän valtionvelkamme tällä hetkellä on 35,2 prosenttia bruttokansantuotteesta ja se on eurooppalaisesti alhainen, kuten ed. Tiusanen täällä sanoi, niin se on suhteutettava siihen väestökehitykseen, joka meillä on. Me tiedämme, että vuonna 2025, joka ei ole hirveän kaukana, meillä on 500 000 yli 65-vuotiasta kansalaista enemmän kuin tällä hetkellä ja 270 000 työikäistä vähemmän. Se, että tämä maa saadaan siitä huolimatta pyörimään taloudellisesti eteenpäin ja pystytään kantamaan nämä kaikki tärkeät hyvinvointipalvelut, edellyttää sitä, että tässä ollaan valmiita tekemään myöskin uudistuksia. Sen takia ei mielestäni ole mitenkään viisasta, että tyrmätään suoralta kädeltä nämä varsin puljut esitykset, jotka tähän globalisaatioselvitykseen liittyvät.

Arvoisa puhemies! Mainitsen pari esimerkkiä. Tässä korostetaan työpaikoilla paikallisen sopimisen lisäämistä erityisesti palkkaehdoissa. Nyt tässä täytyy muistaa se, että tämä keskitetty tulopoliittinen järjestelmä, joka meillä on ollut, on pääsääntöisesti toiminut hyvin, se on myönnettävä. Sillä on saatu aikaan eläkeratkaisu, on saatu aikaan myöskin varsin rauhallisesti toimivat työmarkkinat. Lakkoja on ollut kohtuullisen vähän. Tietysti kysymys näistä laittomista lakoista on edelleen tavallaan ratkaisematta, mutta muilta osin tämä järjestelmä on toiminut varsin ansiokkaasti, se on selvä, mutta sen järjestelmän sisällä tarvitaan enemmän niitä paikallisia mekanismeja.

Tiedetään, että esimerkiksi Metalliliitto on näissä mennyt aika pitkälle, mutta niitä tarvitaan hyvin laajalti, koska vaikka Suomi olisikin globalisaation voittaja, meillä on sellaisia aloja, sellaisia yrityksiä, jotka eivät ole tässä globalisaatiossa voittajia, ja siellä siihen sopeutumiseen tarvitaan myöskin paikallisia mekanismeja. Tässä raportissa esitetään tämmöisiä Tanskan-mallin tyyppisiä joustavampia työmarkkinoita, mihin sisältyy myöskin sitten se ulottuvuus, että jos joutuu työttömäksi, niin pidetään hyvin huolta ja tarjotaan niitä uusia mahdollisuuksia, jopa aktiivisemmin kuin tähän asti. Siihen sisältyy myöskin tämä, mikä on erittäin tärkeää. Todella viisasta olisi sopeuttaa tätä politiikkaa tähän suuntaan.

Toivonkin, että se otetaan jatkossa vakavasti, koska jos me olemme liian paljon näitten kankeiden joko liittotaso- tai jopa tuporatkaisujen varassa, niin ne saattavat merkitä loppuviimeksi tilannetta, joka ei ole sen enempää työntekijän, työnantajan kuin koko hyvinvointiyhteiskunnankaan etu. Eli siis siellä täytyy olla sellaisia joustomahdollisuuksia olemassa, jotka voivat palvella sitä, että me tässä kilpailussa pärjäämme ja jotta myöskin mahdollisimman monelle ihmiselle turvataan se työpaikka ihan siellä omalla alalla, vaikka se kohtaakin näitä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Ehkä muutaman sanan voisi sanoa tähän samaan raporttiin liittyen myöskin tästä opiskelijoiden tilanteesta. Täällä ed. Kuoppa ja varmaan joku muukin jo aikaisemmin ihmetteli sitä, kun hallitukselta ei löydy murusiakaan opiskelijoille. Myöskin minä ihmettelen sitä, ja sitä asiaa voi tarkastella myös siitä näkökulmasta, että opintososiaalisten etujen tulisi olla sillä tasolla, että opiskelijat voivat varsin nopeasti suorittaa opintonsa ja päästä sitten niihin työtehtäviin, mitä varten heidät on koulutettu. Eli se on hyvin keskeinen asia, että sieltä putkesta tullaan nopeasti ulos ja päästään työelämään. Nykyinen tilanne on se, että monilla opiskelijoilla se opintotuki ja siihen liittyvä asumislisä ei alkuunkaan riitä siihen elannon hankkimiseen. Ja kun hallitus ei ole myöntynyt edes siihen, että vapaata tulorajaa olisi korotettu eli että saisi edes tehdä töitä enemmän ja siitä jäisi enemmän käteen, niin tämä johtaa siihen, että opiskeluajat venyvät, ja se ei ole hyvä tilanne, ei sen opiskelijan itsensä, mutta ei myöskään koko kansantalouden näkökulmasta.

Kari  Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa tietenkään näin myöhään loppuvuodesta ei ole kovin helppo tehdä niitä muutoksia niihin tärkeisiin tarpeisiin, joita kiistatta on olemassa. En usko, että täällä sen paremmin vasemmalla kuin oikeallakaan puolella salia kiistettäisiin, etteikö tässä maassa olisi kipeitä tarpeita palvelujen suhteen, köyhyyden vähentämisen suhteen, eri väestönosien auttamisen suhteen, infran suhteen, ympäristön hoitamisen suhteen jne. Kokonaisuus, mistä johtuu tämä lisätalousarvio, ja sama kaavahan on toteutunut kaikissa lisätalousarvioissa ja kaikissa tämän vaalikauden varsinaisissa talousarvioissa, on kuitenkin se, että kun hallitus 3,5 vuotta sitten löi menokehyksen hirttosilmukan kaulaansa, niin sen jälkeen liikkumavaraa, mitä on talouteen tullut hyvästä globaalista talouskehityksestä, hyvästä euroalueen talouskehityksestä johtuen, on voitu käyttää ja sitä on todella rohkeasti käytetty veronalennuksiin. Sitä ei ole voitu käyttää tarpeellisiin lisäpanostuksiin tuloerojen kaventamiseen, palveluihin, köyhyyden vähentämiseen jne.

Mitä tapahtuu sitten jatkossa? Sen aika näyttää. Nyt vaalien alla olen ihan samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa siitä, että pitää kyllä varauksella suhtautua niihin puheisiin, mitä nykyiset hallituspuolueet tuolla vaalikentillä näinä viikkoina puhuvat, koska jäljet näyttävät sen, että viime kerralla kansaa bluffattiin. On hyvinkin mahdollista, että seuraavienkin vaalien jälkeen, jos tämä kokoonpano jatkaa, käy samalla tavalla: Sitoudutaan erittäin tiukkoihin menokehyksiin, uskottavuuden ja hallituksen keskinäisenkin kasassa pysymisen nimissä lyödään kiinni tiukat menokehykset, sitten tehdään joku löysä lauselma hallitusohjelmaan, että veronkevennyksien suhteen yleisesti noudatetaan pidättyväistä linjaa, mutta tulopolitiikkaa tarvittaessa edistetään veronkevennyksin. Ja sitten jälleen tulopolitiikkaan liittyen tai siihen viitaten tehdään tuntuvat veronkevennykset samalla kaavalla kuin on tehty nytkin, mallilla ja kohdentumisella, joka kohdistuu hyvätuloisiin ja jättää noin miljoona suomalaista kokonaan veronkevennysten ulkopuolelle, niin kuin nämä tuloverotukseen tehdyt veronkevennykset nytkin ovat jättäneet. En ole ennustaja, mutta tällainen on täysin mahdollista.

Tietysti, valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin kun puhutaan ensi vuoden budjetista, linja siitä, että kehysmenettelyä pystyttäisiin muuttamaan sillä tavalla, että tulisi edes puolivälin tarkastelu, jossa tarkasteltaisiin myöskin menojen lisäämismahdollisuutta, se tietenkin toisi helpotusta ja toisi aitoa harkintavaltaa niin tulevalle hallitukselle kuin eduskunnallekin kokonaiskehityksen ja kokonaiskehyksen puitteissa. Mutta nyt, kun on ollut tämä menokehyksen hirttosilmukka, sehän kertoo, että muutama miljoona tämän vuoden jakovarasta jää sinne jäljelle.

Kun ollaan näin viime metreillä, niin nähtävästi tämähän olisi menosäännön mukaan mahdollistanut kuitenkin noin 60 miljoonan satsauksen tutkimukseen ja infraan, koska valtion omaisuuden myyntituloarviota nostetaan lähes 300 miljoonaa euroa; se taitaa olla lähellä. Menosäännön mukaanhan 20 prosenttia siitä olisi voitu käyttää, mutta näin loppuvuodesta se ei ole mahdollista, elikkä näihin satsauksiin olisi tietysti pitänyt tarttua aikaisemmin, tämän vuoden aikaisemmissa lisätalousarvioissa ja jo tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tietenkin on hyvä, että verotuottoja on tullut niin paljon, että valtionvelkaa voidaan lyhentää. Ei se ole huono asia. Jatkossa on sitten pelivaraa enemmän, jos niin tehtäisiin, mutta pahaa pelkään, että voi käydä niin kuin ed. Uotila sanoi, että meillä on tuolla varsinainen valtiovarainvaliokunnan mietintö, jossa ei näitä menolisäyksiä pienituloisille ja vaikeuksissa oleville niin paljoa ole.

Arvoisa herra puhemies! Varsinaisesti haluan täällä ruotia tätä tulo- ja varallisuusveroa. Olen sitä tehnyt ennenkin ja tekisi mieli sanoa, että mitäs tuli sanottua, eli sen tuotto on ollut huomattava. Tässä sanotaan, että vuonna 2005 valmistunut verotus näyttää 150:tä miljoonaa tulo- ja varallisuusveron kasvua ja tästä me nyt sitten olemme päässeet tämän vuoden suhteen eroon. Tässä käytettiin sellaista perustetta, että yritykset pysyvät paremmin Suomessa, kun eivät maksa tätä varallisuusveroa. Asun tuossa Espoon kultahammasrannikolla, ja siellä näkee miljonäärejä päivittäin, halusi tai ei. Ei siinä mitään pahaa, jos joku on onnistunut miljoonia saamaan, mutta olen kysynyt heiltä, viettekö firman pois tästä maasta varallisuusveron takia, ja olen etsinyt sitä ensimmäistä ja ainoata toimitusjohtajaa tai suuren rahan edustajaa, joka näin olisi sanonut, eikä ensimmäistäkään löytynyt. Ja se oli nimenomaan hallituksen peruste, että tämä varallisuusvero pitää poistaa, että saadaan nämä firmat pysymään Suomessa. Tämän veron takia Suomesta ei ole lähtenyt yhtäkään firmaa. Tämä on vain mielestäni käsittämätön asia siinä tilanteessa, että meillä on pieneläkeläisiä, työttömiä, opiskelijoita, jotka eivät ole missään tupopöydissä ja joita mikään verohelpotus ei itse asiassa auta, koska he eivät maksa tulo- ja varallisuusveroja lainkaan. He maksavat arvonlisäveroa, kun käyvät kaupassa ja ostavat ruokaa ja muuta. Kyllä tämä on minun mielestäni käsittämätöntä, että hallitus päätyy tähän, jota ei edes kylmän talouspolitiikan mestari Sauli Niinistö, valtiovarainministeri aikoinaan, saanut aikaan. Tämä on minun mielestäni sosialidemokraateille käsittämätön häpeän paikka. Ei tämä voi olla miltään osin puolueen peruslinjan mukaista. Johan minäkin olen enemmän perusdemari, kun tätä en käsitä.

Mutta, arvoisa herra puhemies, on aina yksi porukka, joka aina voittaa, se on Ahvenanmaa. Eli kun tulot kasvavat, niin, kappas vaan, tasoitusmaksua tuli taas 10 vanhaa miljoonaa eli 1,5 miljoonaa euroa. Täytyy kyllä ihailla, että joku porukka on osannut asiansa hoitaa, eli meni hyvin tai meni huonosti, niin heillä menee aina hyvin. Tätä hieman ihmettelen, tällaista automaatiologiikkaa, mutta siihen ei muutosta ole saatu.

Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti en pidä kovin viisaana politiikkana sitä, että valtio myy omaisuuksiaan, koska valtionyhtiöt ovat syntyneet sotien jälkeen pääasiassa, kun pääomasta oli puutetta ja oli köyhyyttä, yhteisillä voimanponnistuksilla saatiin aikaan teollisuutta aluepoliittisista ja työllisyysnäkökohdista. Kyllä pidän sitä lyhytnäköisenä, että tätä omaisuutta myydään ja siirretään yhä enemmän ison rahan käsiin. Tästä on nyt esimerkkejä Fortumista ja monesta muusta. En lähtökohtaisesti pidä sitä oikeana. Ymmärrän sen kyllä siinä vaiheessa, että jos yhtiö on viety pörssiin, niin siellä täytyy toimia pörssin ehdoin ja säännöstöin, mutta kotikaupungistani Espoosta on erittäin huonoja esimerkkejä tästä. Kannattava sähköyhtiö mentiin myymään ja nyt on sitten sen kanssa oltu rapinoissa.

Arvoisa puhemies! Hyvää on se, että verotulot ovat kasvaneet. Huonoa on se, että paljastui, että suurituloiset ja superrikkaat viimeisen kerran maksoivat varallisuusveroa. Se näkyy tässä. Ensi vuonna nämä kroisokset pistävät kaiken omaan taskuunsa.

Matti  Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Voidaan sanoa, että tämä lisäbudjetti on semmoinen hyvinvoivan valtion lisäbudjetti, jossa ei tarvitse köyhiä muistella elikkä lisämäärärahoja sinne. En lähde toistamaan tätä varallisuusverokuviota, mikä nyt on tapahtunut. Otan maatalouden tässä nyt esille sen takia, että on ennustettu, että meillä maatalous tulee olemaan se, sanoisiko, "käenpoika", joka tulee käymään valtion budjetilla usean kerran vuodessa, mikäli Euroopan unioni sitten antaa luvan tulevissa neuvotteluissa. Mutta tässäkin näkee selvästi sen, että tämä on ihan puhtaasti vaalipolitiikkaa, että kauhealla kiireellä pitää rahat löytyä, että saadaan maksatukset maataloustuista ajoissa niin sanotusti elikkä, tässä voisi sanoa, joululahjarahat maataloudelle.

Toisaalta sitten täältä näkee sen, että myöskin maataloudessa on tapahtunut säästöjä eri syistä. Sillä on tietysti merkitystä sille, että se kuvaa hyvin sitä tilannetta, mikä meillä maataloudessa tällä hetkellä on, elikkä koko ajan siellä maataloustulo tavallaan laskee. Se tulee näkymään omalta osaltaan budjetissa, mutta sitten siellä tapahtuu tämä sama keskittymisilmiö, mikä tapahtuu lähes kaikessa tuotantoelämässä, elikkä maatalous tulee olemaan meidän lisäbudjettiemme todellinen ongelma, näin ennustan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä painottaa todella sitä asiaa, että kun tämä koko vuosi on näin voimakkaasti ollut budjetin kannalta ylijäämäinen, niin olisi pitänyt huomioida esimerkiksi radanpidon tarvitsemat lisämiljoonat. Valtiovarainministeriö ja -ministeri tietävät tarpeen varmasti.

Sen lisäksi meillä on opintorahan korotus jäänyt toteuttamatta. Eläkeläisten tilanne on todella edelleen aivan samanlainen. Leikattu indeksi on heikko, ja tasokorotukset ovat olleet luokkaa 5 euroa kuukaudessa, mikä korotus oli nyt 1. päivänä syyskuuta, jota eläkeläiset nimittävät pilkkakorotukseksi. Näin ollen mahdollisuuksia toimintaan olisi ollut. Tietysti on hyvä, että valtion kassa ja valtion tulot ovat kunnossa, mutta olisi kansalaisten kannalta myös hyvä, että näin saatuja rahoja olisi käytetty heidän hyväkseen.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Minäkin lähtisin liikkeelle valtionvelan lyhentämisestä. Se on erinomaisen hyvä asia, että velkaa pystytään lyhentämään, koska — niin kuin tiedämme — sitä kautta voidaan tehdä pysyvästi tilaa käyttötalouden menojen kasvattamiselle. Täällä on vähätelty velan määrää, vaikka velkaa on suhteellisen vähän voitu lyhentää, mutta kun bruttokansantuote on kasvanut, niin velan suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt. On kuitenkin ehkä tarpeen todeta, että yli 10 000 euroa jokaista suomalaista kohden on kuitenkin edelleen valtion velkataakka.

Meistä monet ovat kunnalliselämässä mukana. Kunnat ovat noin kymmenen kertaa vähävelkaisempia valtioon verrattuna, ja kun vastuu palvelujen tuottamisesta on pitkälti yhteinen, valtion velkareppu on edelleen aika painava. Me maksamme esimerkiksi valtionvelasta korkoa 2,3 miljardia euroa, siis sellaisesta pääomasta, joka on jo syöty. Me olemme sen johonkin käyttäneet, ja korkomenot pelkästään ovat tätä luokkaa. Liikenneministeriön pääluokka on 1,8 miljardia, siis huomattavasti pienempi kuin velan korkomenot. Maatalouteen käytämme 2,6 miljardia, ja puolustusministeriön budjetti on 2,2 miljardia. Tässä on jonkinlaista mittatikkua siihen, että edelleen velan korot ovat aika suuren pääluokan kokoinen menoerä.

Herra puhemies! Kiinnitän huomiota myös sinänsä positiiviseen asiaan, joka liittyy tuloarvioitten ylittymiseen. Kun olen saanut olla kansanedustajana vuodesta 1987 yhtä välikautta lukuun ottamatta, niin pääsääntö on ollut kaiken aikaa, että tulot aliarvioidaan silloin, kun hallitus tekee esitystä eduskunnalle. Tämä vahvistaa edelleen sitä, että kyllä meidän tuloarvioissa pitäisi pystyä suurempaan tarkkuuteen, koska tämä johdattaa ajattelua vähän siihen suuntaan, että tällä tavalla ikään kuin vaikutetaan eduskunnan budjettivaltaan. Herää epäilys, että tämä on johdonmukaista toimintaa, koska ei näin voi vuodesta toiseen käydä. Muistaakseni kerran on ollut päinvastoin ja aina muulloin on ollut aika rankasti aliarvioidut tulot hallituksen tulo- ja menoarvioesityksissä.

Herra puhemies! Vielä, vaikka ed. Zyskowicz ei ole paikalla, hän ponnisti Kekkosen ajasta ja viittasi omassa puheenvuorossaan jokin aika sitten siihen, että silloin Kekkosen aikaan saattoi kuulemma palvella isänmaata oppositiostakin. Hän oli ihan oikeassa tuossa väitteessään, koska silloin oli eri perustuslaki. Silloin määräenemmistösäännökset olivat voimassa ja yhden kolmasosan määrävähemmistöllä oppositio pystyi kiristämään hallitusta uuden määrärahan osalta ja korotetun määrärahan osalta. Silloin todella oppositiolla oli tässä mielessä sellaista valtaa, joka ei enemmistödemokratiassa sille tosiasiallisesti kuulunut. Mutta nyt valta ja vastuu on samassa korissa, ja aivan hyvä niin, silloin tiedetään, kuka päätöksistä vastaa.

Ymmärrän myös opposition tuskan: Vaalit lähestyvät, kuitenkin työllisyys paranee, työttömyys vähenee, 100 000 työpaikan tavoite saavutetaan, kuntien pakkolaina maksetaan ja infrahankkeet käynnistyvät suunnitelmien mukaisesti, joten kyllä sen ymmärtää, että oppositio aktivoituu. Millä nyt hallitusta hutkitaan, kun kaikki ne asiat, joilla tähän asti oppositio on propagoinut tässä salissa kolme ja puoli vuotta, tulevat ja ovat nyt tulleet hoidetuiksi, niistä on päätökset? Nyt oppositiopolitiikan tällaiset vahvimmat kärjet ovat katkenneet ja heidän arvostelultaan on pohja pudonnut. Mutta en sitä sure vaan olen iloinen, että asiat hoituvat.

Herra puhemies! Ihan lopuksi vielä: On totta ja todella hyvä, että suurin osa asioista tässä salissa saa ratkaisunsa yksimielisesti ja hyvässä konsensushengessä. Eduskunnan henki on muutenkin ihan hyvä. Monet parlamentit saavat ottaa meidän toimintatavoistamme mallia, suorastaan jotkut kadehtivat meitä. Oppositionkin tärkeinä pitämiä asioita hyväksytään, mutta, hyvät kollegat, eihän niin tapahdu opposition painostuksesta vaan hallituspuolueiden toimin, voimin ja vastuulla.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen täällä kyseli, millä oppositio voi hallitusta huimia taikka ruimia, miten vaan. (Ed. Saarinen: Hutkia!) — Hutkia, niinhän se oli. — No, sen verran voisi sanoa, että tämän hallituksen neljän vuoden aikana tämän maan työttömille ei tule sentin senttiä tasokorotusta. Sekö on oikeudenmukaista politiikkaa? Ja eläkeläisille, 500 euroa kuukaudessa ansaitseville kansaneläkeläisille, 12 euroa sinne tulee. Niin kuin täällä lisätalousarviosta näkyy, tämän maan varakkaimmille henkilöille 150 miljoonaa euroa annetaan varallisuusveron poistoa ja 3—4 miljardin verohelpotukset ja vielä varmuuden vuoksi prosenttimääräisinä, että sitten Liliukset ja Wahlroosit ja tämäntapaiset henkilöt sen lisäksi, että saavat suuria maatalouden kautta tulevia miljoonien tukia, vielä saavat palkkaverotuksessa helpotusta ja nämä optiotulot ja tällaiset vielä siihen päälle.

Tuloerot ovat maassamme kasvaneet, se on tosiasia. 600 000 köyhää on Suomessa, 130 000 köyhää lasta on Suomessa. Suomi on Pohjoismaista ainoa maa, jossa on leipäjonoja. Tämäkin kertoo jotakin näistä asioista, joten kyllä tässä nyt peiliin voisivat ainakin sosialidemokraatit katsoa. Pidän heitä kumminkin työväenpuolueena, joka ajaa mahdollisesti pienituloistenkin asiaa. Tokihan täällä jo joku sosialidemokraattinen edustaja kertoi, että keskusta ja Rkp ovat vastustaneet hallituksesta, että näin ei voi tehdä. Mene ja tiedä sitten, onko näin ollut. Mutta eläkeläisille olisi sopinut tulla vielä enemmän.

Samoin valtionyhtiöitten myynnistä on myyntituloja tullut valtiolle. Pidän sitä myös lyhytnäköisenä, että mennään myymään. Viime eduskuntakaudella yksi kohokohtia ainakin minun edustajaurallani oli, kun saatiin estettyä Kemiran myynti. Se olisi mennyt lähes konkurssikypsälle Dynealle Ruotsiin, ja nyt Kemira voi hyvin ja laajenee ja on valtionyhtiö ja tuottaa valtion kassaan rahaa.

Maatalouden osalta, joka on myös auki, esittäisin, että tuet tulisi maksaa vain niille tiloille, joilla vakituisesti asutaan, ja niille viljelijöille, jotka asuvat tilallaan ja saavat pääsääntöisesti sieltä tulonsa, ei muille. Tokihan ei pidä kieltää viljelyä keltään, mutta tukia ei pitäisi maksaa muuta kuin niille tiloille, joilla asutaan ja viljellään, ja siellä pääsääntöisesti ovat ne viljelijät, jotka sieltä leipänsä saavat.

Täällä ed. Satonen analysoi globalisaatiotyöryhmän selvityksen työn tulosta. Minun mielestäni se oli kyllä aika karmea tulos, niin voi sanoa, työreformi siellä nostettiin taas kerran esille. Ei sitä sinne valtameren pohjaan upotettu, niin kuin pääministeri Jäätteenmäki silloin kertoi, kun tämän eduskuntakauden ensimmäinen hallitus perustettiin, että näin tehdään.

Sanotaan, että irtisanomissuoja on Suomessa erittäin jäykkä ja muuta. Eihän tarvitse kuin viedä työpaikalla ilmoitustaululle lappu, että kahden viikon päästä työt loppuvat, niin se on siinä. Ei muuta tarvitse. Päinvastoin muualla Euroopassahan on paljon tiukemmat säännöt, Suomi ei ole mitenkään kärkimaita siinä.

Sanotaan, että pitäisi työpaikoilla enemmän sopia. Tesin päällehän voi sopia niin paljon kuin haluaa. Itse tiedän pitkäaikaisena luottamusmiehenä, että siellä sovitaan paljon enemmän kuin mitä Tesissä sovitaan työpaikoilla; milloin minkinlaista lomaa pidetään ja jopa palkkoja alennetaan ja näin. Suomalainen työelämä joustaa koko ajan, se tekee valtavasti ylitöitä, jopa niin, että tekee palkatta ylitöitä. Tämän paikallisen sopimisen osalta muistan sen hyvin omalta työpaikaltanikin, jolla nyt oli kaikkia henkilöstöryhmiä, että eniten vaativat, ettei paikallisesti pidä sopia, akavalaiset, sitten teollisuustoimihenkilöt ja nämä tekniset toimihenkilöt. He katsoivat, että he eivät pärjää siellä paikallisessa sopimisessa työnantajan kanssa. Enemmänkin me, jotka olimme täältä SAK:n piiristä, olimme valmiita sopimaan, mutta nämä muut henkilöstöryhmät ja heidän ammattiliittonsa eivät, ne kokivat, että on suuri riski ruveta sopimaan työnantajan kanssa työpaikoilla.

Reijo Kallio /sd:

Puhemies! Ed. Zyskowicz puhui vahvasti tuloveronkevennysten puolesta. On totta, että tämä hallitus on tehnyt varsin mittavat veronkevennykset. Jotta veronkevennyksillä olisi myönteinen vaikutus kansantalouteen, niin oikea ajoitus on oleellista. Tässä mielestäni hallitus on onnistunut erinomaisen hyvin. Silloin kun vienti ei vetänyt, tarvittiin kotimarkkinoiden turvaamiseksi veronkevennyksiä, ja tämä toimi erittäin hyvin. Toiseksi hallitus on käyttänyt veronkevennyksiä onnistuneesti myöskin osana tulopolitiikkaa. Tulopoliittiset kokonaisratkaisut osaltaan ovat olleet turvaamassa suomalaisten yritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, mikä puolestaan on sitten näkynyt myönteisenä talous- ja työllisyyskehityksenä maassamme.

Ed. Meriläinen kyseli, mitä hyvinä aikoina pitäisi tehdä. On helppo yhtyä hänen näkemykseensä siitä, että hyvinä aikoina on hyvä tehdä investointeja ja tällä tavalla varautua tuleviin, ehkä huonompiinkin, aikoihin. Mutta kyllä minusta hyvinä aikoina on myös syytä vähentää velkaa, eli tässä mielessä on helppo yhtyä ed. Saarisen näkemykseen. Mielestäni velan lyhentäminen on tärkeää tällä hetkellä siksi, että korkotaso on ollut nousussa ja se nousee jatkossakin. Viime joulukuusta lähtien Euroopan keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan kuusi kertaa, ohjauskorko on noussut 1,5 prosenttiyksikköä, ja tämä epäilemättä tulee heijastumaan myöskin valtion korkomenoihin, mitkä rahat sitten ovat pois muista tärkeistä asioista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä vielä kerran muistuttaa siitä, että meillä on miljoona täysi-ikäistä kansalaista, jotka eivät ole lainkaan saaneet nauttia verohelpotuksista. Heidän joukossaan on myös koko joukko eläkeläisiä, joidenka asemaa ei ole myöskään parannettu. Indeksi on edelleen taitettu, ei ole kunnollista tasokorotusta, verotus kohtelee eläkeläisiä tietyissä tuloluokissa edelleenkin raskaammin kuin muuta väestöä, ja kansaneläkkeen perusosa-asia on jäänyt unhoon. Näin ollen tämä erittäin vahva rahansiirto valtionvelan vähentämiseen ei mielestäni ole perusteltua, koska me tulisimme toimeen pikkasen vähemmällä siirtämisellä. Esimerkiksi vaikeasti vammaisten kansalaisten henkilökohtainen avustaja maksaa 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Nyt kertasummana siirtyy lähes kymmenkertainen määrä tämän kolmannen lisätalousarvion yhteydessä velanhoitoon.

Mitä tulee ed. Saarisen sinänsä hyvään puheenvuoroon hallituspuolueen edustajana, niin totean, että edelleenkin asioita on todella paljon jo mainitsemieni lisäksi, joilla haastamme hallitusta. Siinä on myös peruspalvelut, terveydenhoito, sairaanhoito. Sanoitte, että infrahankkeet käynnistyvät. Esimerkiksi Valtatie 7 Loviisasta itään, Valtatie 15, 26, 12 ja 13 — siinä on haastetta yllin kyllin. Kaakkois-Suomessa ei todella olla tyytyväisiä. Nimenomaan radanpito — siihen on täällä viitattu moneen kertaan — se on suuri lovi hallituksen uskottavuudessa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Tiusaselle sanon, että liikennehankkeet käynnistyvät suunnitelmien mukaisesti. En kiistänyt tarpeita.

Ed. Kankaallekin totean, että eihän maailma ole vielä valmis — hän hyvin harkitusti puhui jälleen kerran, niin kuin aina — eikä pidä kiistää sitäkään, että meillä on edelleen paljon kansalaisia, joilla on suuria toimeentulo-ongelmia. Ei pidä silmiä siltä ummistaa.

Eläkeläisten verotukseen liittyvät epäkohdat on sellainen asia, että se on seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa hoidettava, ketkä vastuussa ovatkin. Siellä on selvä verokäppi 13 000 ja 30 000 euron vuosieläkkeen välisessä maastossa.

Jonoja syntyy aina siellä myöskin, missä jotain ilmaiseksi jaetaan. En väheksy leipäjonoja, mutta missä tahansa jaetaan leipää ilmaiseksi, niin on ihan varma, että sinne voi mennä aika hyvätuloisiakin jonottamaan. Mutta minä en väheksy niitä, ihmiset tarvitsevat leipänsä ja sillä selvä. Mutta jonon saa aika helposti myös syntymään jakamalla jotain ilmaiseksi.

Parasta sosiaalipolitiikkaa on tietysti se, että työllisyys kehittyisi hyvin. Sosiaalietuuksia ei ole voitu paljoa parantaa, mutta pidän saavutuksena, että esimerkiksi asumistuen 7 prosentin omavastuuosuudesta, joka sinipunakaudella jouduttiin hyväksymään, on nyt luovuttu. Se on merkittävä tuki kaikkein pienituloisimmille.

Kalleusluokitusjärjestelmästä luovutaan 2008 alusta. Monissa kunnissa eläkeläisten eläke nousee 20 euroa kuukaudessa. SDP:n 25 prosentin kannatuksella ei voi sanella mitä tahansa, vaan pitää sopia. En silti, herra puhemies — lopuksi vielä — kiistä sosialidemokraattien merkittävää vastuuta Suomen kansan hyvinvoinnista.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kiistaton tosiasia on se, että meidän taloutemme kasvu on ollut erittäin voimakasta, verrataan sitä mihin tahansa muihin Euroopan maihin. Se yltää kasvuna samoihin lukuihin kuin Lipposen hallituksen parhaimpina vuosina. Se on mahdollistanut työllisyyden parantamisen ja työttömyyden alentamisen. Toki on todettava se, että meillä työttömyys on liian korkealla ja vaikea rakennetyöttömyys, joka syntyi silloin 90-luvun alussa, nakertaa erittäin monia alueita edelleenkin ja se on todella vakava yhteiskunnallinen ongelma. Talouteen on syntynyt liikkumatilaa, ja oikein on tietenkin se, että tämä liikkumatila käytetään myöskin valtionvelan lyhentämiseen, vaikka tuo velka putoaakin nyt bkt:stä mitattuna noin 35 prosenttiin ja sillä tavalla ei ole esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna kovin korkea. Mutta toisaalta, aivan niin kuin täällä ed. Kallio totesi, meidän korkotasomme on nousemassa ylöspäin ja korkomenot ovat edelleenkin huikeita. Kun me saamme sitä pudotettua, niin talouteen tulee silloin jakovaraa.

Veropolitiikasta puhuttiin täällä, tämän lisätalousarviokäsittelyn yhteydessä, ja oikein niin. Totta on se, että veroja on voitu keventää nyt enemmän kuin suunniteltiin johtuen siitä, että liikkumatilaa on ollut. Toinen juttu on sitten se, ovatko sosialidemokraattien tavoitteet täysimääräisesti hallituksen sisällä veropolitiikan osalta toteutuneet. Eivät ole. Kyllä meidän tavoitteemme on tietenkin ohjata sitä yhä enemmän pieni- ja keskituloisia hyödyntäväksi sillä tavalla kulutusta ja työllisyyttä parantaen.

Selvää on se, että seuraavalla vaalikaudella täytyy se epäoikeudenmukaisuus, mikä on ansiotulojen ja eläketulojen verotuksen välillä, korjata, mihin ed. Saarinen viittasi. Ei voi olla sillä tavalla, että samassa tuloluokassa eläkkeensaajat maksavat korkeampaa veroa kuin palkansaajat. Tähän me sosialidemokraatit tulemme kyllä vaaleissa sitoutumaan.

Myöskin jakovaraa olisi voinut käyttää ehkä enemmän myöskin pieni- ja keskituloisten ongelmien, erityisesti pienituloisten ongelmien, korjaamiseen ja niin sanottujen köyhyysepäkohtien poistamiseen. Mutta kyllä saldo kuitenkin tältä vaalikaudelta on positiivinen. Se on kiistaton asia. On valitettavasti niin, että yhteiskunnassa on edelleen ongelmia, ongelmia, joita joudutaan korjaamaan ja joita pitää korjata. Maailma ei tässä suhteessa todellakaan ole valmis.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Inspiroiduin yhdestä ainoasta yksityiskohdasta tässä keskustelussa, nimittäin siitä, että varsin moni edustaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että korkotaso on nousemaan päin. On aivan luonnollista, että siitä aiheesta puhutaan silloin, kun pyritään valtionvelkaa lyhentämään. Yhteys tähän lisätalousarvioon on elimellinen ja oikea.

Mutta kiinnitän, arvoisa puhemies, huomiota siihen, mitä tämä suhteellisen alhainen korkotaso pitkään on toisaalta merkinnyt. Se on merkinnyt sitä, että riskiluottoja on otettu, velkaa on tehty hillimättömästi, kerta kaikkiaan aivan uskomattomissa määrin, ja velkaannuttu kotitalouksissa ja myöskin yritysmaailmassa. (Ed. Dromberg: 90-luvulla!) Tässä tulee aivan elävästi 80-luvun loppu mieleen. Silloin se oli lähestulkoon ihan yhtä hulvatonta menoa. Tässä katsannossa, arvoisa puhemies, saattaa olla vähän ... (Ed. Laitinen: Kyllä me olemme aivan erilaisessa tilanteessa!) — Ollaan missä tilanteessa tahansa, mutta ollaan siinä tilanteessa, että hyvä, kun korkotaso vähän nousee, toivottavasti säikäyttää varsin monen velanottoa suunnittelevan, niin että talous pysyisi hallinnassa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalous tällä vaalikaudella on pysynyt hyvin siinä odotusarviossa, joka sille on asetettu, ja se on jopa tulopuolelta monta kertaa tullut ylitettyä. Nytkin kyetään lyhentämään edelleen valtionvelkaa. Valtionvelka sinänsä on edelleen hyvin korkea. Vaikka se ei olekaan bruttokansantuotteeseen nähden korkea, kyllä lähes 60 miljardia euroa on kuitenkin sellainen summa, joka nakertaa tätä hyvinvointiyhteiskunnan käytössä olevaa rahaa. Varsinkin jos korot lähtevät, ja kun ne ovat lähteneet, nousuun, niin tämä korkorasite kasvaa edelleen.

Niin kuin totesin, on hyvä, että lyhennetään valtionvelkaa, mutta toisaalta kyllä meillä tällä vaalikaudella tähän yhteiskuntaan on jäänyt myöskin aukkoja. Jos katsotaan esimerkiksi tienpitoa, niin siellä on monta monituista kohtaa, jotka pitäisi välttämättä hoitaa. Toivonkin, että seuraavalla vaalikaudella keskitytään myöskin yhteiskunnan ongelmakohtien hoitamiseen sillä tavalla, että tämä yhteiskunta jää myöskin maaseudun osalta toimivaksi.

On kyllä helppo yhtyä sosialidemokraattien näkemykseen verotuksen osalta. Kyllä meidän täytyy verotusta oikeudenmukaistaa niin, että myöskin nämä pienituloiset saavat verohuojennuksia. Näin ollen veronalennusvara kaiken kaikkiaan hallitusohjelmassa on syytä käydä huolellisesti läpi.