1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle
         2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen
         (HE 131/2014 vp) täydentämisestä
      
       
         					
      
      
         
         Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta jättää budjettimietintönsä käsittelyn
            pohjaksi, ja tässä budjettikeskustelussa sen mukaisesti
            budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa, ja huomatkaa: se on
            1 miljardi vähemmän kuin vuonna 2014, (Sirkka-Liisa
            Anttila: Se on miljardi ilman tulosta!) eli budjetin loppusumma
            pienenee. Täytyy sanoa, että se on poikkeuksellista
            ja osoittaa, että talouden haasteet on pyritty ottamaan
            vakavalla tavalla huomioon. (Sirkka-Liisa Anttila: Miljardi ilman
            tulosta!) Valtiovarainvaliokunta esittää omassa
            budjettimietinnössään lisäresursseja
            yhteensä 55 miljoonaa euroa tarkoituksiin, joilla pyritään
            edistämään kasvua ja kilpailukykyä sekä turvallisuutta.
         
         
         Puhemies! Talouden kasvunäkymät ovat edelleen
            heikot. Kotimainen talouskehitys on ollut vaimeaa. Valtiovarainministeriön
            syyskuun ennusteen mukaan bkt ei kasva tänä vuonna,
            ja ensi vuonna kasvun arvioidaan olevan 1,2 prosenttia ja 1,4 prosenttia
            vuonna 2016. Viimeisimmät ennusteet, viimeisin niistä on
            Suomen Pankin ennuste, ovat selvästi huonompia. Tänäkin
            vuonna kokonaistuotanto supistuu, ja ensi vuonnakin se todennäköisesti
            on hieman miinuksen puolella. Täytyy sanoa, että tämä ennuste
            on huolestuttava. Valtiovarainministeriön ennuste tulee
            17. päivä joulukuuta, ja valitettavasti se ei
            ehdi budjettikäsittelyyn, mutta ehtii kyllä keskusteluun vielä.
            Se tietysti saattaa johtaa siihen, että budjettia joudutaan
            tarkastamaan ensimmäisessä lisäbudjetissa
            helmikuussa. (Mauri Pekkarinen: Ei haittaa, se on mennyt aina pieleen
            kuitenkin!)
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen suuri ongelma on kuitenkin valitettavasti
            velka. Vakaus- ja kasvu-sopimuksen mukaisesti Suomen velkaantumisen pitäisi
            olla enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
            vuodessa. Tämän luvun alla Suomi on. Mutta suhde
            kokonaistuotantoon kokonaisvelassa on ylittämässä 6
            prosentin rajan vuonna 2015, ja tältä osin olemme
            rikkomassa kasvu- ja vakaussopimusta. Huolestuttavaa on se, että velka
            kasvaa edelleen suhteellisen suurella vauhdilla. Ensi vuoden lopussa
            arvioidaan, että velka olisi yli 100 miljardia euroa kaiken kaikkiaan.
         
         
         Mitä tulee sitten rakenteelliseen alijäämään, joka
            on uusi EU-kriteeri, niin sehän saa olla enimmillään
            0,5 prosenttiyksikköä. Valitettavasti vuonna 2014
            se on 1,2 prosenttia ja vuonna 2015 se on 1,3 prosenttia, joten
            tuota rakenteellisen alijäämän kriteeriäkään
            emme täytä. Myönteistä kuitenkin
            on, vaikka puhun velkaantumisesta, että alijäämä alenee
            ja alijäämä on tämän budjettikäsittelyn
            jälkeen 4,7 miljardia euroa, mikä on lähes
            3 miljardia euroa kuluvaa vuotta vähemmän, kun
            sitä verrataan alkuperäiseen budjettiin. Mutta
            tietysti tietyllä tavalla huolestuttavaa on se, että valtiovarainministeriön
            budjettiehdotuksessa velkaa oli 3,9, sen jälkeen itse budjettiesityksessä oli
            4,5 ja nyt täydentävän esityksen jälkeen
            velka kasvaa 4,7 miljardia euroa ensi vuonna. 
         
         
         Tärkeää kuitenkin tässä tilanteessa
            on se, että pyritään tasapainottamistoimenpiteisiin
            mutta samalla pyritään siihen, että meillä on
            kasvua tukevia toimenpiteitä. Valiokunta onkin omassa mietinnössään
            antanut rahoitusta erityisesti pk-yritysten kansainvälistymiseen,
            viennin edistämiseen ja tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
         
         
         Syyt Suomen talouden tilanteeseen ovat varsin selvät.
            Meillä on voimakas talouden rakennemuutos, joka tarkoittaa
            sitä, että elektroniikkateollisuudessa on selkeää supistumista,
            mutta myöskin paperin tuotanto on vähenemässä.
            Meillä on tehty liian korkeat palkankorotukset viime vuosien
            aikana lukuun ottamatta viimeistä tulopoliittista kierrosta.
            Kansainvälinen talouskehitys on ollut meille vaikea, ja
            viimeisimpänä on Ukrainan kriisi, joka vähentää nimenomaan
            kysyntää Venäjällä ja
            matkailua Suomessa Venäjältä.
         
         
         On keskusteltu paljon elvytyksestä, ja valtiovarainvaliokunta
            järjesti kuulemisen, jossa kuultiin Suomen parhaita asiantuntijoita,
            ja asiantuntijoitten viesti oli tässä suhteessa
            suhteellisen selkeä: ensin rakenteelliset uudistukset eli
            talous kuntoon, ja kun se on tehty, niin sen jälkeen on mahdollisuus
            siihen, että taloutta voidaan myöskin elvyttää.
            Tietysti tässä tilanteessa voidaan ajatella investointien
            aikaistamista, eli sellaiset investoinnit, jotka joka tapauksessa
            jouduttaisiin tekemään, kannattaa ehkä tehdä mieluummin
            aikaisemmin kuin myöhemmin, ja tietysti tärkeätä on
            se, että kaikille investoinneille, jotka tehdään, saadaan
            selkeätä tuottoa. Silloin investointi on perusteltu.
         
         
         Olen jonkin verran vertaillut lamaa 91—93 ja nyt tätä lamaa
            ja sen ratkaisemista. Täytyy sanoa, että mitä elvyttämiskeskusteluun
            tulee, niin luin suuresti arvostamani ja suuriin linjoihin keskittyneen
            valtiovarainministeri, presidentti Mauno Koiviston haastattelun
            Kansantaloudellisesta aikakauskirjasta. Silloinkin hän
            lähti siitä — hän sanoi siinä kirjoituksessaan — että ei
            pidä ryhtyä elvyttäviin toimenpiteisiin
            liian aikaisin, eli silloin jos ne resurssit käytetään
            liian aikaisessa vaiheessa, (Mauri Pekkarinen: Just näin!)
            ne on käytetty tilanteessa, jossa ne olisi käytetty
            hukkaan, vaan ne pitää käyttää tilanteessa,
            jossa on selvästi mahdollisuuksia kasvuun, eli oikeassa vaiheessa.
            Eli elvytyksen ajoittaminen on äärimmäisen
            tärkeätä. Totuushan on se, mitä tulee
            nyt vallitsevaan tilanteeseen, että me olemme jatkuvasti
            elvyttäneet sitten vuoden 2009, ja se on syy, minkä takia
            valtiontalous tällä hetkellä on alijäämäinen.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnalla on selkeitä linjauksia
            tulevaa taloudenhoitoa varten. Meillä on kolme lausumaa.
         
         
         Ensimmäinen edellyttää, että hallitus
            jatkaa toimia, joilla julkiset menot saadaan kestävästi rahoitettavissa
            olevalle tasolle, ja vauhdittaa rakennepoliittisia toimia. Eli säästölinjaa
            pitää edelleen jatkaa, mutta myöskin
            pitää pyrkiä pitämään
            huolta siitä, että nuo rakennepoliittiset toimet,
            jotka sinänsä ovat oikeansuuntaisia, myöskin
            pannaan täytäntöön. (Jouko Skinnari:
            Tämä on mietinnön esittely!)
         
         
         Toinen lausuma on mietinnön toinen ponsi, jossa edellytetään,
            että hallitus toimii määrätietoisesti
            Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja tässä tarkoituksessa
            kohentaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä ja
            edistää työllistymismahdollisuuksia,
            työvoiman liikkuvuutta ja maltillista palkkapolitiikkaa
            sekä tukee tutkimusta ja innovaatioita. Eli Suomen kilpailukyky
            on saatava kuntoon. Vienti on pudonnut 20 prosenttia, ja vain sillä,
            että me saamme viennin jälleen kasvamaan, meillä on
            mahdollisuuksia menestyä. Tosin tässä suhteessa
            meillä on ulkoisia tekijöitä, jotka auttavat.
            Toinen niistä on öljyn hinnan lasku, ja toinen
            on myöskin euron heikentyminen. Ne antavat meille tiettyä momentumia,
            tiettyä mahdollisuutta, tuohon kasvupyrähdykseen.
         
         
         Kolmas linjaus valtiovarainvaliokunnalta on, että hallitus
            pyrkii nostamaan Suomen työllisyysastetta ja alentamaan
            työttömyyttä poistamalla kannustinloukkuja,
            pitämällä huolta koulutuksen laadusta
            sekä suuntaamalla koulutusta paremmin työvoimatarpeiden
            mukaan lisäämällä työvoiman
            liikkuvuutta, pidentämällä työuria, parantamalla
            työssä viihtymistä sekä edistämällä työkykyisyyttä ja
            kuntoutusta. Eli jos Suomea verrataan muihin Pohjoismaihin, siellä työllisyysaste
            on 75—76 prosentin paikkeilla, meillä 68, ja sen
            kasvattaminen pohjoismaiselle tasolle antaisi meille mahdollisuudet
            ja pitäisi huolta siitä, että pohjoismainen
            hyvinvointivaltio voidaan ehdottomasti turvata.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on myöskin
            laittanut rahoitusta eräisiin hankkeisiin.
         
         
         Suurimmat määrän lisäykset
            on tehty liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan,
            jossa on katsottu erityisesti sellaisia liikennehankkeita, jotka
            ovat teollisuudelle ja teollisuuden kuljetuksille tärkeitä,
            ja niitä on pyritty edistämään.
            Turvallisuuden parantamiseen panostetaan ja Rajavartiolaitoksen
            toimintamenoihin annetaan lisää rahoitusta. Rahoitusta
            annetaan myöskin ympäristöhankkeisiin,
            kuten Itämeren suojeluun, Suomenlahden rantavaltioiden
            ympäristönsuojelun yhteistyöhön
            ja ravinnekuormaa vähentävään Nutri-hankkeeseen.
         
         
         Tämän lisäksi terveydenhuollon yksikkötasojen
            tutkimukseen annetaan rahoitusta, ja täytyy sanoa, että tämä on
            erittäin tärkeää, koska tervey-denhuollon
            alalla Suomi on maailman huippuosaaja ja tuon osaamisen hyödyntäminen
            myöskin globaalisti antaa suuria mahdollisuuksia. Mutta
            meillä on tiettyjä koulutuspuutteita, ja niitä ovat
            myöskin lastentarhanopettajien ja sosiaalityöntekijöiden
            koulutus. Meillä on selvästi suurempi tarve koulutukselle,
            ja tähänkin annetaan rahoitusta.
         
         
         Myöskin veteraanien kuntoutusmäärärahoja lisätään
            ja myöskin lasketaan sotainvalidien haitta-asterajaa 15
            prosenttiin, jolta osin eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt
            myöskin lain.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyörahoista on syntynyt
            viime päivinä keskustelua. Valiokunta vähentää 3
            miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroista. Kehitysyhteistyömenot
            ovat kaiken kaikkiaan ensi vuonna 1 miljardi 15 miljoonaa euroa.
            Hallitus itse on leikannut kehitysyhteistyörahoja, ja määrän
            kehitys kääntyy nyt jatkossa laskuun. Mikä on
            merkittävää kehitysyhteistyörahojen
            osalta, ovat siirtomäärärahat. Vuodelle
            12 siirtyi 274 miljoonaa euroa siirtomäärärahoja,
            vuodelle 13 siirtyi 365 miljoonaa ja vuodelle 14 eli tälle
            vuodelle 435 miljoonaa euroa. Eli huikean suuret summat ovat siirtyneet
            aikaisemmilta vuosilta myöhemmille vuosille. Osittain sitä selittävät
            myöskin päästökauppatulot, 23 miljoonaa
            euroa vuodessa, mutta kuitenkin kun puhutaan sadoista miljoonista,
            niin kysymys on siitä, että ei ole ollut riittävän
            hyviä hankkeita, joita olisi voitu toteuttaa. On hyvä,
            että ministeriössä on oltu tarkkoja siinä suhteessa,
            että huonoihin hankkeisiin ei mennä mukaan, mutta
            jos 3 miljoonaa euroa tässä tilanteessa leikataan,
            niin summa on varsin pieni. Kaiken kaikkiaan vaikuttavuus ja valvonta
            ovat erittäin tärkeitä kehitysyhteistyön
            osalta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana haluan tuoda esille
            kysymyksen, josta myöskin on paljon keskusteltu, joka liittyy
            koulutukseen tehtyihin 6 miljoonan euron säästöihin.
            Tältä osin kyse on teknisistä järjestelyistä,
            nimittäin lakia päivähoito-oikeuden rajoittamisesta
            ei kyetty antamaan riittävän aikaisessa vaiheessa
            eduskunnalle, ja se merkitsee 6 miljoonan euron lisäystä. Tämä lisäys
            on otettu pois koulutusmäärärahoista,
            mutta tältä osin on ministeri Rinteen kanssa sovittu,
            että tuo päivähoito-oikeuden rajoittamista
            koskeva lakiesitys annetaan mahdollisimman pian eduskunnalle, minkä jälkeen
            nuo koulutusmäärärahat voidaan nostaa
            takaisin aikaisemmalle tasolle.
         
         
         Tässä tarkoituksessa valiokunta on hyväksynyt
            lausuman, jossa todetaan, että edellytetään, että hallitus
            antaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista
            koskevan lakiesityksen eduskunnalle viimeistään
            tammikuun alussa, jotta eduskunta voi käsitellä ja
            hyväksyä esityksen hyvissä ajoin ennen
            ensi vuoden ensimmäisen lisätalousarvion hyväksymistä ja
            että eduskunta voi tuossa yhteydessä arvioida
            uudelleen ja lisätä yleissivistävän
            koulutuksen laatua koskevien hankkeiden rahoitusta. Valiokunta korostaa,
            että yleissivistävän koulutuksen laatua
            koskevat hankkeet on voitava toteuttaa suunnitellulla tavalla.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot.
            
          
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Terve talous on työkalu, jolla luodaan
            hyvä yhteiskunta. Suomen tulee tulevaisuudessakin olla
            maa, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet
            menestyä. Suomen pitää olla maa, jossa
            kaikilla on työtä ja ketään
            ei jätetä silloin, kun omat voimat eivät
            riitä.
         
         
         Me kaikki tiedämme kansantaloutemme erittäin
            vakavan tilanteen. Tuotantokustannuksemme ovat kasvaneet kilpailijamaitamme
            nopeammin. Meidän kokonaistuotantomme on pudonnut noin
            vuoden 2006 tasolle. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan kasvu
            lähivuosina on korkeintaan kituliasta. Kansantalouden tila
            heijastuu vääjäämättä myös
            julkiseen talouteen. Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut
            vuoden 2008 jälkeen. Talous kasvaa heikosti, julkinen talous
            on velkainen, ja väestö ikääntyy.
            On selvää, että näin ei voi
            jatkua. Meidän pitää hoitaa asiamme kuntoon.
            Velaksi elämisen on loputtava. Tämä koskee
            sekä valtiota että kuntia. Tämä edellyttää tiukkaa
            menokuria, säästöjäkin. Kukaan
            ei tee veronkorotuksia tai leikkauksia mielellään.
            Ne ovat kuitenkin olleet välttämättömiä.
            Valtion menojen on kohtuullisella aikavälillä vastattava
            tuloja. Seuraavallakin hallituksella on edessään
            paljon tosiasioiden tunnustamista.
         
         
         Suomen talouden kehitys on osoittautunut vuosi toisensa jälkeen
            arvioitua huonommaksi. Tämän vuoksi vuonna 2011
            asetetut talouspoliittiset maalit ovat jääneet
            saavuttamatta. Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan
            julkista taloutta eniten sitten Lipposen ensimmäisen hallituksen. Se
            on tehnyt osittain myös tulevan hallituksen töitä.
            Hallituskauden aikana päätetty sopeutus, 6,4 miljardia,
            on valtava luku. Myös eräät keskeiset
            rakenteelliset uudistukset ovat edenneet.
         
         
         Kokoomuksen eduskuntaryhmä on monien suomalaisten kanssa
            samaa mieltä siitä, että tämän
            hallituksen olisi pitänyt tehdä enemmän. Myös
            me olemme pettyneitä siihen, että monia uudistuksia
            ei ole saatu riittävästi eteenpäin. Kaikkein
            vaikeinta näyttää olevan työmarkkinoiden
            ja julkisten palvelurakenteiden uudistaminen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on
            koko vaalikauden tukenut hallitusta. Se on ollut ainoa vastuullinen
            tie. Vaikeinakin aikoina Suomi on tarvinnut vastuunkantajia. Vuonna
            2011 muunlainen hallituspohja ei ollut mahdollinen. Tämän hallituskokoonpanon
            yhdistävä tekijä on ollut vastuu.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee käänteen. Kokoomuksen
            eduskuntaryhmällä on selkeä käsitys
            siitä, mitä talouden tervehdyttäminen
            vaatii. Kaikki lähtee suomalaisesta työstä.
            Siksi tarvitsemme uudistuksia työmarkkinoilla, jotta entistä useampi
            pääsisi töihin. Tarvitsemme kannustavaa
            verouudistusta. Tarvitsemme menokuria, järkeviä investointeja,
            sosiaaliturvan uudistamista, julkisen sektorin tuottavuuden kasvatta-mista
            ja kilpailun lisäämistä. Tarvitsemme
            investointeja tulevaisuuteen eli osaamiseen ja koulutukseen panostamista.
            Kokoomuksen eduskuntaryhmä on valmis myös kaikkein
            vaikeimpiin uudistuksiin.
         
         
         Tämän hallituskauden pitää olla
            herätys koko Suomelle. Näin suurten haasteiden
            edessä on pakko kysyä, toimiiko suomalainen päätöksen-teko.
            (Keskusta ryhmästä: Ei!) Otetaanko työmarkkinaratkaisuissamme
            huomioon tulevat sukupolvet, opiskelijat, maanviljelijät,
            työttömät, eläkeläiset
            ja pienyrittäjät, joilla ei ole edustajaa neuvottelupöydissä?
            Miten varmistamme, että puolustusratkaisumme on oikeasti
            riittävä, jos pyritään täyteen
            yksimielisyyteen? Onko meistä tullut konsensusajattelun
            vankeja? Onko yhdessä sopiminen muuttunut keinoksi, jolla
            jokainen taho voi pysäyttää kaikki itselleen
            epämieluisat uudistukset? Jos kaikki sanovat ei, kukaan
            ei sano tulevaisuudelle kyllä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jakaa
            pääministeri Stubbin näkemyksen siitä,
            että eräs oleellisimmista jakolinjoista Suomessa
            kulkee uudistajien ja menneisyyteen katselevien välillä myös
            talouspolitiikassa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista löytyy monia
            hyviä yksityiskohtia. Suomen tuleva kasvu syntyy korkeasta
            osaamisesta. Valtiovarainvaliokunta päätti korostaa
            osaamista esimerkiksi VTT:n lisärahoituksella. Yliopistojen 75
            miljoonan pääomittaminen on tärkeä panostus
            tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Valitettavaa on, että oppositiopuolue
            keskusta tahtoisi peruuttaa tämän panostuksen.
            Hallitus panostaa myös yritysten kasvumahdollisuuksiin.
            Tekes, Teollisuussijoitus ja Finnvera saavat lisäresursseja muun
            muassa biotalouden ja cleantechin edistämiseen. Budjetissa
            kasvua tukevia liikennehankkeita rahoitetaan ympäri koko
            Suomen. On hyvä, että monia liikennehankkeita
            sidotaan järkevään maankäyttöön
            ja kaavoitukseen. Näin saadaan paras mahdollinen hyöty
            irti: rakentaminen vauhdittuu ja asuntopula kasvualueilla helpottuu.
            Hankkeita käynnistyy ympäri maata. Sekin on tärkeää.
            Perusinfran pitää toimia koko maassa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen kansa vaatii meiltä merkittäviä,
            rohkeita toimia. Ilman niitä toimia emme tule jättämään
            lapsillemme yhtä hyvää Suomea kuin missä olemme
            itse saaneet elää. Meillä on oltava niin
            paljon rohkeutta, että uskallamme ottaa vastuun ja tehdä,
            mitä tulevaisuuden turvaaminen vaatii. Rakas Suomemme pysyy
            hyvänä maana vain kovalla työllä ja
            katsomalla eteenpäin. Olemme sekä menneille että tuleville
            polville velkaa sen, että uskallamme uudistua.
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kokoonnumme nyt käsittelemään
            vaalikauden viimeistä talousarviota. On hyvä palauttaa
            mieliin se perintö, jonka Kiviniemen porvarihallitus jätti
            seuraajalleen: Suomi velkaantui yli 8 miljardia vuodessa, eriarvoisuus kasvoi,
            ja Suomen suunta oli hukassa. Näistä lähtökohdista
            huolimatta hallitus on onnistunut puolittamaan velkaantumisen ja
            kääntämään eriarvoisuuden
            laskuun ja luotsannut Suomea pitäen kiinni hyvinvointiyhteiskunnan
            peruspilareista. Työvuoroa on kuitenkin vielä jäljellä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee
            lisää työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Nämä kolme
            asiaa löytyvät tämän vaalikauden viimeisestä budjetista.
            (Ben Zyskowicz: Ja SDP:n vaaliohjelmasta!)
         
         
         Ensinnäkin nyt panostetaan työllisyyteen. SDP
            on tyytyväinen siihen, että uusiin työpaikkoihin
            panostetaan monin tavoin. Hallituksen käynnistämien
            laajamittaisten investointien työllisyysvaikutukset ovat
            jopa 60 000 henkilötyövuotta. Lisäksi
            eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettiin tekemiin muutoksiin
            sisältyi lähes 19 miljoonaa euroa kasvua tukeviin
            liikennehankkeisiin jo aiemmin sovittujen päälle.
            Miksi näin tehdään? Siksi, että työllisyysastetta
            on nostettava. Vain riittävän korkea työllisyysaste turvaa
            julkisen talouden tasapainon. Kun hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja
            on uhattuna, on tärkeää saada uutta kasvua,
            uusia investointeja, joilla julkinen taloutemme saadaan pysymään kestävällä uralla.
            Leikkaukset eivät ole mikään ihmerohto,
            ne eivät tuo yhtään uutta työpaikkaa. Tarvitsemme
            vientivetoista kasvustrategiaa, jonka tavoitteena on saada Suomeen
            uusia investointeja ja sitä kautta synnyttää uusia
            työpaikkoja.
         
         
         Toiseksi hallituksen esitys ja valtiovarainvaliokunnan mietintö lisäävät
            tasa-arvoa. On hyvä huomata se muutos, joka Suomessa on
            tapahtunut tällä vaalikaudella. Valtiovarainministerin tärkein
            tehtävä on pitää huolta julkisen
            talouden kestävyydestä. Uutta tämän
            lisäksi on ollut se, että valtiovarainministerit
            Urpilainen sekä Rinne ovat pitäneet huolta sosiaalisesta
            oikeudenmukaisuudesta. Taloutta on hoidettu vastuullisesti, mutta
            oikeudenmukaisuudesta ei ole tingitty. SDP:n linjausten mukaisesti
            talkoita verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi
            jatketaan. Verotuksessa pelivara kohdistetaan sinne, missä on
            eniten tarvetta. Jälleen kunnallisveron perusvähennystä ja
            työtulovähennystä nostetaan, ansiotuloverotuksessa
            inflaatiotarkistukset tehdään vain alimpiin tuloluokkiin
            valtion verotuksessa, ja rajusta vastustuksesta huolimatta valtiovarainministeri
            Rinteen ajamat eläketulo- ja lapsivähennykset
            astuvat voimaan ensi vuoden alusta. (Jukka Gustafsson: Erinomaista!)
         
         
         Nämä kaikki toimenpiteet helpottavat eniten keski-
            ja pienituloisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja lapsiperheiden
            arkea. Täyskäännös porvarihallituksen
            rikkaita ja suurituloisia suosivaan veropolitiikkaan on tarkoittanut
            sitä, että tämän hallituksen
            esittämien toimenpiteiden seurauksena esimerkiksi 1 300
            euroa kuussa ansaitseva eläkkeensaaja maksaa ensi vuonna
            yli 200 euroa vuodessa vähemmän veroa kuin porvarihallituksen
            aikana. Sen sijaan yli viiden tonnin suureläkkeistä maksetaan
            yli tonni vuodessa enemmän. (Välihuuto keskustan
            ryhmästä) Niin ikään palkansaajien
            puolella hyötyjiä ovat olleet muun muassa alle
            2 600 euroa ansaitsevat suomalaiset. Heitä Suomessa
            on satoja tuhansia, vaikka koko yhteiskunnan eliitti ei sitä aina muistakaan.
         
         
         Kolmanneksi nyt panostetaan turvallisuuteen. Yhteiskunnan sivistys
            mitataan sen kyvyllä ja tahdolla huolehtia heikoimmista.
            Hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus, kaveria ei jätetä,
            lisää meidän kaikkien turvallisuutta.
            (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Talousarvion
            yhteydessä hyväksyttävä uusi
            sosiaalihuoltolaki parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien
            ihmisten ja perheiden hyvinvointia mahdollistamalla varhaisen puuttumisen.
            Aikaisemmin vaalikaudella ikäihmisten turvallisuutta on
            lisätty muun muassa vanhuspalvelulailla.
         
         
         On kuitenkin syytä todeta, että ylenmääräiseen
            hypetykseen ja rintojen röyhistelyyn ei ole varaa. Esimerkiksi
            koulutuksen puolella on jouduttu tekemään kipeitä säästöjä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Entäpä sitten opposition vaihtoehto?
            Erityisesti puheenjohtaja Sipilä on mainostanut keskustan
            oppositiopolitiikkaa sillä, että vain vastustaminen
            ja kritisointi eivät riitä, on esitettävä myös
            vaihtoehto. (Keskustan ryhmästä: Ja niitä meillä on!)
            Käytyäni läpi keskustan vaihtoehdon on
            todettava, että kritisoida ja vastustaa te, arvoisat keskustalaiset,
            kyllä osaatte. Olette joka ikinen vuosi tällä hallituskaudella
            kritisoineet, vastustaneet ja kritisoineet ja vastustaneet, kun
            kuntien valtionosuuksista on säästetty. Olette
            lähes neljä vuotta luvanneet suomalaisille parempaa
            vaihtoehtoa. On kritisoitu joka ikistä koulutussäästöä.
            Nyt kun sen vaihtoehdon aika on tullut, herää kysymys:
            mitä ihmettä? Ette esitä euroakaan lisää kuntien
            peruspalvelujen valtionosuuksiin. (Välihuutoja) Koulutussäästöihin
            vastauksenne on nettomääräisesti vähentää koulutuksen
            ja sivistyksen määrärahoja valtiovarainvaliokunnan
            mietintöön verrattuna. Tästä herääkin
            vakava kysymys: Oletteko johtaneet suomalaisia harhaan lupauksilla,
            joita ette alun perinkään aikoneet toteuttaa?
            Arvoisa keskusta, oletteko te nyt juksaamassa suomalaisia? (Hälinää)
         
         
         Varsinainen pommi löytyy kuitenkin perussuomalaisten
            vaihtoehdosta. Se, että perussuomalaiset haluavat lopettaa
            Pohjois-Suomen teollisuudelle elintärkeän kuljetustuen,
            ei sinänsä vielä yllätä.
            Esitys on linjassa perussuomalaisten aikaisempien, nyt jo onneksi
            takaisinvedettyjen, työllisyydelle haitallisten esitysten
            kanssa. Näistä mainittakoon työnantajien
            Kela-maksun palauttaminen keskellä pahinta taantumaa. Tämä on
            onneksi jo vedetty pois.
         
         
         Mutta, arvoisat perussuomalaiset: kun te olette mainostaneet
            olevanne työväen asialla, miten te kehtaatte,
            ja puheenjohtaja Soinia lainatakseni, kyllähän
            te kehtaatte, lyödä märän rätin
            maan pienipalkkaisimpien duunareiden ja koko suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen
            kasvoille? Laitatte pienituloiset työttömät
            tappelemaan keskenään työttömyysturvasta
            esittämällä sidoksen purkamista ansiosidonnaisen
            työttömyysturvan ja peruspäivärahan
            väliltä. Haluatte rajata yli kaksi miljoonaa suomalaista
            palkansaajaa esityksenne ulkopuolelle. Tämän lisäksi
            johtavat talousajattelijanne, muun muassa edustaja Turunen, ovat
            esittäneet yleissitovuuden purkamista. Ajatuspajanne on
            esittänyt palkkojen laskuja. Näitä esityksiä on
            totuttu kuulemaan porvaripuolueilta, ja nyt olette ottaneet pitkän
            loikan tähän kelkkaan. (Jukka Gustafsson: Pitää vaihtaa
            paikkaa täällä!) Perussuomalaisten viesti
            yli kahdelle miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle on tyly: jos
            työpaikka menee alta, sinä maksat! Kun ynnää yhteen
            tällä vaalikaudella tekemänne esitykset
            tavallisen pienipalkkaisen työntekijän aseman
            heikentämiseksi, ei voi tulla muuhun lopputulokseen kuin
            siihen, että perussuomalaiset ovat suomalaisen palkansaajan
            pahin uhka sitten keskustan työreformin.
         
         
         Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä kannattaa valtiovarainvaliokunnan
            mietinnön hyväksymistä. Suomi tarvitsee
            työtä, tasa-arvoa ja turvallisuutta, nyt ja jatkossa.
            Pienikin teko on enemmän kuin oppositiosta annettu suuri
            lupaus. Maailma ei ole valmis, siksi tekoja suomalaisen työn
            puolesta on jatkettava. (Hälinää)
         
         
         
       
      
         
         Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan kuluvasta
            vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi,
            eikä talous kasva ensi vuonnakaan. Maamme työttömyys kasvaa
            tällä hetkellä hälyttävää tahtia,
            ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys
            ovat räjähtämässä käsiin.
            Taloustilanteemme on sanalla sanoen synkkä.
         
         
         Perussuomalaiset ovat johtavana ja vastuullisena oppositiopuolueena
            tarjonneet tämän kauden jokaiseen budjettiin oman,
            paremman vaihtoehtonsa. Oppositiopuolueiden vaihtoehtojen oma salikäsittely
            on ollut tämän eduskuntakauden parhaimpia uudistuksia,
            ja perussuomalaiset ovat alusta asti suhtautuneet niiden tekoon
            suurella vakavuudella ja tarkkuudella. Tämä on
            huomattu myös maamme ekonomistipiireissä. Ekonomiska
            Samfundetin järjestämässä tilaisuudessa
            sekä Etlan johtaja Vesa Vihriälä että PT:n
            johtaja Seija llmakunnas pitivät perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia
            selvästi perusteellisimmin valmisteltuna. He kehottivatkin
            muita oppositiopuolueita suhtautumaan varjobudjettien tekoon samalla
            vakavuudella. He myös toivoivat, että varjobudjetit
            saisivat mediassa nykyistä enemmän näkyvyyttä.
         
         
         Tähän on helppo yhtyä, sillä reilu
            viikko sitten paljastui, ettei Helsingin yliopiston valtio-opin
            professori Jan Sundberg ollut edes tietoinen vaihtoehtobudjettimme
            olemassaolosta. Toisaalta on varmasti parempi, että politiikkamme
            sisältö on kunnossa ja olemme epäonnistuneet
            vain markkinoinnissa, kuin toisinpäin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vielä kerran vaihtoehtojemme keskeiset
            linjat. 
         
         
         Vaihtoehtobudjettimme keskeinen tavoite on samaan aikaan sekä saada
            julkisen sektorin syömävelanotto kuriin että investoida
            tulevaan kasvuun. Ottaisimme syömävelkaa noin
            puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla
            panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin
            750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme
            suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtion
            omaisuuden myyntituloista.
         
         
         Vaihtoehtomme koostuu seuraavista kuudesta paketista:
         
         350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspaketti,
            tavoitteena nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden
            tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa. Työuratakuumme
            tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden
            työuran jatkumista eläkeikään saakka.
            Pk-yrityksiä taas tukisimme toteuttamalla työllistävien
            pk-yritysten Viron mallin mukaisen yritysverotuksen. Nostaisimme
            myös alvin alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500
            eurosta 20 000 euroon. On hienoa havaita, että tässä asiassa
            perussuomalaisten linjoilla ovat nyt myös keskusta, SDP
            sekä vasemmistoliitto. Lisäksi purkaisimme turhaa
            sääntelyä ja ketteröittäisimme
            lupabyrokratiaa, sillä mielestämme on käsittämätöntä,
            että lupaprosesseissa on jumissa miljardien edestä investointeja.
         
         
         Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on
            kääntää energiapolitiikkamme suunta
            ja ottaa energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen energiapolitiikan
            keskeiseksi tavoitteeksi. Alentaisimme energiaverotusta 450 miljoonalla
            eurolla. Lisäksi panostaisimme korjaus- ja energiatehokkuusinvestointeihin.
         
         
         800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettimme tarkoituksena
            on turvata kansalaisten perusturvallisuus. Olisimme valmiita korottamaan
            perusturvaa ja omaishoidon tukea sekä panostamaan lisää lasten,
            nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme leikkaisi lapsilisiä emmekä eläkeindeksejä tai
            kuntien valtionosuuksia.
         
         
         Katsomme myös, että tasa-arvoinen ja laadukas
            opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme
            resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen
            ja kattavan kouluverkon ylläpitoon. Emme myöskään
            ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai
            ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Lisäksi
            katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun
            elinvoimaisuuden turvaamista.
         
         
         Arvoisa puhemies! 750 miljoonan euron investointipakettimme
            kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla
            saamme maan nousuun. Katsomme, että nykyisessä taloustilanteessa
            on syytä panostaa tieverkkoon, julkisten rakennusten homekorjauksiin,
            kohtuuhintaiseen asumiseen sekä kasvuyritysten rahoitukseen.
            Sen lisäksi, että tällä olisi
            suhdanteita tasaava vaikutus, tämä olisi myös
            järkevää julkisen rahan käyttöä,
            koska matalasuhdanteessa näiden investointien teko on halvempaa
            kuin korkeasuhdanteessa.
         
         
         800 miljoonan euron säästöpakettimme
            leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten
            hyvinvointiin. Säästäisimme uudistamalla
            kehitysavun rahoituksen ja yritystukijärjestelmän.
            Leikattavaa riittää myös puoluetuessa,
            maahanmuutossa ja luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään
            hyväksy euroalueen kriisimaiden tukemista suoraan budjetistamme.
         
         
         Veropakettimme  uudistaisi  verotustamme oikeudenmukaisempaan
            ja kannustavampaan suuntaan. Vapauttaisimme 1 000 euron
            kuukausitulot ansiotuloverotuksesta ja nostaisimme suurituloisten
            tuloverotusta. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisella
            ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja
            kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Palauttaisimme yhteisöveron
            Ruotsin 22 prosentin tasolle ja laajentaisimme veropohjaa verottamalla
            myös suursäätiöiden pääomatuloja.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi tullaan muistamaan
            historiankirjoissa hukattuina vuosina. Tuskin yksikään
            hallituspuolueen jäsen voi olla tyytyväinen tämän
            kauden saavutuksiin ja antaa suoritukselleen minkään
            muun kuin hylätyn arvosanan. (Antti Kaikkosen välihuuto)
            Hallitus, jonka ainoa rakentamisperuste oli Portugalin tukipaketin
            hyväksyminen, ei ole kovinkaan yllättäen
            kyennyt tukipakettien jaon lisäksi mihinkään
            muuhun kuin julkiseen riitelyyn. Seuraavalla hallituksella onkin
            edessään massiivinen tehtävä selvittää nykyisen
            aiheuttamat sotkut.
         
         
         Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi
            seuraavan epäluottamuslauseen: "Eduskunta katsoo,
            että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan.
            Hallitus on jatkuvasti kautensa aikana laiminlyönyt työllisyyden
            ja talouskasvun edistämisen. Kaiken lisäksi hallitus
            on siirtänyt Brysseliin ennennäkemättömän
            määrän verovaroja ja budjettivaltaa.
            Tämän johdosta eduskunta toteaa, että hallitus
            ei nauti eduskunnan luottamusta."
         
         
       
      
         
         Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tärkeintä on sopiminen.
            Suurin piirtein näin sanoi Hannes Hynönen, itsenäisyyspäivänä meille
            suomalaisille tutuksi tullut 102-vuotias sotaveteraani, joka on
            viime viikon aikana monissa haastatteluissa arvioinut maailman ja Suomen
            menoa. Hynöstä kannattaa kuunnella. Suomi on epäkunnossa,
            monissa kohdin jopa rikki. Apatian tilasta noustaan vain yhteistyössä uudistuksista
            sopimalla.
         
         
         Tarvitsemme kaikki suomalaiset mukaan ja koko maan voimavarat
            käyttöön, jotta Suomi saadaan sellaiseen
            kuntoon, että meille syntyy uusia investointeja ja työpaikkoja.
            Suomella ei ole varaa vastakkainasetteluun, jossa suomalaisia jaetaan
            eri leireihin. Tällaisiakin puheenvuoroja on valitettavasti
            kuultu. Päinvastoin, nyt jos koskaan tarvitaan yhteen hiileen
            puhaltamista ja oikeudenmukaisuutta, koska joudumme tekemään
            vaikeita ratkaisuja. Tätä suomalaiset odottavat.
            Edessä olevista päätöksistä hankalimmat liittyvät
            siihen, miten tulot ja menot saadaan tasapainoon. Me uskomme ihmisten
            hyväksyvän myös hankalat päätökset,
            kun ne tehdään oikeudenmukaisesti.
         
         
         Hallituksen budjetti on joka tapauksessa tyhjän päällä.
            Siksi viimeistään nyt on tunnustettava tosiasiat.
            Koska kasvun edellytykset puuttuvat, ei budjetin 1,2 prosentin bruttokansantuotteen
            ennuste tule toteutumaan. Sen sijaan alkamassa on neljäs
            peräkkäinen vuosi, jolloin talous supistuu. Suomeen
            tarvitaan joka tapauksessa 200 000 työpaikkaa
            tulevina vuosina. Muuten emme saa tuloja ja menoja tasapainoon.
         
         
         Viime aikoina on keskusteltu siitä, mitä valtio voi
            tehdä suunnan muuttamiseksi. Keskustan mielestä valtio
            voi tehdä paljon. Suomi tarvitsee yhteiskuntasopimuksen.
            Siinä on sovittava sellaisista uudistuksista, joilla työllisyyttä ja
            taloutta parannetaan. Yhteiskuntasopimuksen aikaansaaminen on eduskuntavaalien
            jälkeisen muodostettavan hallituksen ja valittavan pääministerin
            ensimmäinen tehtävä. Kiireellisintä on
            lisätä pienten ja keskisuurten yritysten kannusteita
            investoida ja työllistää. Näitä ovat
            esimerkiksi yrittäjävähennys, investointien
            vapaa poisto-oikeus, kotitalousvähennyksen ehtojen parantaminen
            ja tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Yrittämistä ja
            työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa on karsittava, ja
            työllistävän kotimaisen energian kilpailukykyä on
            parannettava. Keskusta on myös valmis aloittamaan erilaisia
            kokeiluja siitä, miten eri uudistukset toimivat käytännössä. Yksi
            tällainen on aktiivisuuteen kannustava perustulo. (Jukka
            Gustafsson: Keille kaikille semmoinen tulee?)
         
         
         Arvoisa puhemies! Keskustan yksi ratkaisu kasvun ja työpaikkojen
            luomiseksi hiipuville mutta Suomen kannalta elintärkeille
            aloille ja kokonaan uusille aloille on kasvurahasto. Keskustan puheenjohtaja
            Juha Sipilä esitti rahastoa tässä salissa
            kaksi vuotta sitten. Nyt EU-komissio on valmistellut vastaavaa järjestelyä.
            Kasvurahastossa valtion omistusta muutetaan uuteen, kasvua ja työpaikkoja
            luovaan muotoon ja avataan pullonkauloja, joita yritysten rahoituksessa nyt
            on.
         
         
         Arvoisa puhemies! Keskusta katsoo, että kotimaiset
            luonnonvarat, lähiruoka ja biotalous laajemmin ovat mahdollisuus
            pysyviin uusiin työpaikkoihin. Myös esimerkiksi
            matkailu, kaivannaisteollisuus, hyvinvointi sekä tietotekniikan soveltaminen
            ovat aloja, joille voi syntyä uusia työpaikkoja.
            Työllistämiselle ja työn tekemiselle on
            luotava edellytykset koko Suomeen. Liikenne- ja muita investointeja
            on tehtävä tasaisesti eri puolille maata. Tiestön
            kunto on monin paikoin kuitenkin ala-arvoinen. Keskusta on esittänyt
            lisärahoitusta perustienpitoon ja yksityisteihin. Budjetin
            ulkopuolisen liikennerahaston perustaminen on puolestaan keskustan
            ratkaisu merkittävien liikennehankkeiden taloudelliseen
            ja sujuvaan läpivientiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee myös tulevina vuosina
            palkka- ja muutakin malttia työmarkkinoilla. Kolmikanta
            on ollut osa suomalaista yhteiskuntaa. Sopimisen tapaa ei tarvitse muuttaa,
            mutta sisällön on voitava muuttua, ja valtion
            on voitava olla kolmikannassa entistä aloitteellisempi
            osapuoli. Jo nykyisissä sopimuksissa olevat paikallisen
            sopimisen mahdollisuudet on otettava laajemmin käyttöön.
            Entistä useammalla työpaikalla on haettava rohkeasti
            ratkaisuja, joissa yhdistetään työntekijän
            turva ja toisaalta työvoiman joustavuus työnantajan
            näkökulmasta. Luottamus lähisopimiseen
            syntyy, kun molemmat osapuolet kokevat voittavansa. Sopiminen ei
            silloin ole sanelua. Työn vastaanottamisen ja tarjoamisen
            esteitä on määrätietoisesti
            ja ennakkoluulottomasti raivattava pois. Keskusta on valmis harkitsemaan
            esimerkiksi ehdotusta pitkäaikaistyöttömän
            palkkauksen helpottamisesta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehto on ollut koko ajan enemmän
            kuin vain vaihtoehto hallituksen yhden vuoden budjetille. Suomen suuntaa
            ei muuteta, jos politiikka on alun alkaen tehty väärälle
            pohjalle. Esitämme ensi vuoden budjettiin sellaisia täsmätoimia,
            joilla lisätään oikeudenmukaisuutta ja
            tuetaan kotimaista ostovoimaa. Keskusta esittää,
            että lapsilisien leikkaus perutaan, omaishoidon tuki siirretään
            Kelan hoidettavaksi ja kaikista pienituloisimpien eläkeläisten
            takuueläkkeeseen tehdään korotus. Keskustan
            verolinja on oikeudenmukainen. Alentaisimme pieni- ja keskituloisten
            verotusta ja kiristäisimme suurituloisten, yli 68 000
            euroa vuodessa tienaavien verotusta. Kokonaisveroaste ei voi nousta,
            vaan muutokset pitää tehdä nykyisen verotuksen
            sisällä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi ansaitsee parempaa. Enää toista
            kertaa Suomella ei ole varaa menettää neljää vuotta.
            Keskusta on tehnyt budjettimietinnön vastalauseeseen epäluottamuslause-ehdotuksen,
            jonka johdosta esitämme, että hallitus ei nauti
            eduskunnan luottamusta.
         
         
         
       
      
         
         Kari Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Vasemmiston vaihtoehto on talouspolitiikan
            uudistaminen leikkaavasta, talouskasvua hyydyttävästä linjasta
            työllistävämpään ja
            talouskasvun käynnistävään suuntaan.
            Viittaan jälleen Kansainvälisen valuuttarahaston suositukseen
            velkaelvytyksen tarpeesta. IMF suosittaa laittamaan velkarahaa järkeviin
            elvyttäviin julkisiin investointeihin. Julkisten menojen lisääminen
            1 prosentilla suhteessa bkt:hen toisi IMF:n mukaan talouskasvua
            ensimmäisenä vuonna 0,4 prosenttia ja neljäntenä vuonna
            peräti 1,5 prosenttia. Myös OECD ehdotti, että euroalueen
            tulisi löysätä säästökuuriaan
            ja elvyttää talouttaan.
         
         
         Elleivät hallitukselle kelpaa nämä IMF:n
            tai OECD:n suositukset, niin kelpaisivatko suomalaisten asiantuntijoiden
            näkemykset? Professori Pertti Haaparannan elvytystä vaativaan
            valiokuntakuulemiseen viittasin jo marraskuussa, mutta myös
            monet muut asiantuntijat ovat samoilla linjoilla. Palkansaajien
            tutkimuslaitoksen Eero Lehto totesi valiokunnalle 27.11., että kannattaa
            elvyttää, koska kysyntä on ongelma ja koska
            pääomamarkkinat hyväksyvät valtion
            väliaikaisen velkaantumisen. Mikäli Haaparanta
            ja Lehto tuntuvat liian radikaaleilta, niin lisätään joukkoon
            Pellervon taloustutkimuksen Veera Holapan lausuntoa samalta päivältä.
            Hän totesi muun muassa, että sääntöjen
            rikkomisesta ei ole tulossa sanktioita. Säännöt
            luovat hyvät rajat toiminnalle, mutta niiden liian tiukka
            noudattaminen heikossa taloustilanteessa voi olla haitallista.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne ei ole helpottumassa.
            Viime viikolla Suomen Pankki ennusti taloutemme supistuvan tänä vuona
            ja vielä ensi vuonnakin. Vasemmisto yhtyy ennusteeseen,
            mutta emme yhdy EKP:n ja Suomen Pankin vaatimuksiin palkkojen alentamisesta. EKP:lla
            on syytä katsoa itse peiliin, onko itse tehnyt kaikki oikein.
         
         
         Viime viikolla amerikkalaisen finanssijätin Citigroupin
            pääekonomisti Willem Buiter totesi tilanteen järkyttäväksi
            ja totesi euroalueen ajautuneen omasta syystään
            massatyöttömyyteen. Hänen mukaansa väärällä talouspolitiikalla
            ja väärillä ideologisilla valinnoilla
            on seurauksensa.
         
         
         Emme ole saaneet hallitukselta eikä vanhoilta oppositiopuolueilta
            tukea elvyttävämmälle talouspolitiikalle
            mutta asiantuntijoilta sitäkin enemmän. Elvytys
            on ollut lähes kirosana hallitukselle ja vanhoille oppositiopuolueille.
            Eilenkin pääministerin kyselytunnilla pääministeri Stubb
            lähes pilkkasi elvytyksen vaatijoita. Minä väitän,
            että puheet uudistamisesta, lisäsopeutuksesta,
            kilpailukyvyn korjaamisesta ja rakenteellisista uudistuksista ilman
            konkreettisia ehdotuksia ovat löysempää puhetta
            kuin asiantuntijoiden ehdotukset elvytystarpeesta.
         
         
         Keskustan vaihtoehto valtion hyvin tuottavan omaisuuden myymisestä on
            järjetöntä tilanteessa, jossa valtio
            saa lainaa nollakorolla.
         
         
         Perussuomalaisten innovaatio, että talousongelmat hoituvat
            tekemällä jokaisesta päivästä Nenäpäivä,
            ei ole onneksi saanut tukea keneltäkään.
         
         
         Arvoisa puhemies! Onneksi valiokunnassa perustelumme ja asiantuntijakuuleminen
            ovat saaneet aikaan liikahdusta elvytyksen suuntaan. Yleisperusteluissa
            elvytys on jopa väliotsikkona. Vaikka valiokunta korostaa
            rakennemuutosten ensisijaisuutta, niin pidän rohkaisevana,
            että valiokunta pitää perusteltuna arvioida
            myös sellaisten investointien tekemistä, jotka
            joka tapauksessa olisi tehtävä. Näin
            valiokunta on tullut edes vähän vasemmiston linjalle,
            ja se on hyvä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Velkaantumisella on kansaa peloteltu myös
            kyseenalaisin perustein, kun on verrattu julkista velkaantumista
            kotitalouksien velkaantumiseen. Lyhytnäköisellä velan välttelyllä voidaan
            tehdä kohtalokkaita virheitä ja heikentää pitemmän
            aikavälin velkakestävyyttämme. On muistettava,
            että velkaa on monenlaista. Euromääräisen
            valtion ja julkisen velan lisäksi meillä on myös
            korjausvelkaa ja hyvinvointivelkaa.
         
         
         Viime perjantaina parlamentaarinen liikenneverkon korjausvelkatyöryhmä ehdotti
            2,4 miljardiin nousseen korjausvelan vähentämisen
            aloittamista välittömästi. Ellei näin
            tehdä, viemme pohjaa myös euromääräisen
            julkisen velan maksumahdollisuuksilta. Paino- ja nopeusrajoitukset, kiertotiet
            ja surkea väylästön kunto vaikeuttavat niin
            vientiteollisuuden kuin kotimarkkinoidenkin toimintaa. Raaka-aineiden
            ja valmiitten tuotteiden kuljetuskustannukset kasvavat, joukkoliikenteen
            ongelmat pahenevat ja niin edelleen.
         
         
         Rakennuskantamme korjausvelan arvioidaan olevan 30—50
            miljardia euroa. Tässä summassa on homekoulu poikineen.
            Nyt on järkevää ryhtyä korjaamaan
            rakennuksia, kun korot ovat matalalla.
         
         
         Arvoisa puhemies! Meillä on myös hyvinvointivelkaa.
            Suurin osa siitä tulee jättityöttömyyden
            seurauksena. Yli 4 miljardia euroa menee työttömyysturvan
            maksamiseen, lisäksi menetetyn työpanoksen arvo,
            menetetyt verotulot, syrjäytymisen kustannukset ja pitemmällä aikavälillä myös
            työvoiman tarjonnan vaarantuminen. Hyvinvointivelkaa syntyy
            myös, kun laiminlyömme hyvinvointivaltion keskeisiä palveluita
            lyhytnäköisellä säästämisellä.
         
         
         90-luvun laman jäljiltä meillä on
            edelleen tätä hyvinvointivelkaa muun muassa siitä,
            kun mielenterveyspotilailta vietiin laitospaikat mutta luvattuja
            avohoitopalveluita ei järjestettykään.
            Vasemmisto varoittaa hallitusta tekemästä samaa virhettä vanhusten
            laitoshoidon vähentämisen osalta. Ellei riittäviä ja
            kaikkien ulottuvilla olevia kotiin tai palveluasumiseen kohdentuvia
            palveluita pystytä turvaamaan, muuttuu säästö kasvaneeksi
            hyvinvointivelaksi.
         
         
         2012 julkaistussa väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin,
            että 2000-luvun alussa lapsille ja nuorille suunnattuja
            erikoissairaanhoidon palveluita joutuivat käyttämään
            enemmän ne kunnat, jotka olivat rajuimmin leikanneet kouluterveydenhoidon
            palveluja 1990-luvun alun laman aikana. Myös koulutuksen
            ja osaamisen laiminlyönti kasvattaa hyvinvointivelkaa ja
            heikentää yhteiskunnan kykyä selvitä tulevaisuudesta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Myös tuloerojen kasvu lisää hyvinvointivelkaa
            ja hyydyttää myös talouskasvua. OECD
            kertoi viikko sitten, että Suomessa tuloerojen kasvu on
            heikentänyt talouskasvua 9 prosenttia vuodesta 1980 alkaen.
            Haloo siellä oikealla laidalla! Lopettakaa nyt puheet siitä,
            että tuloerojen salliminen tuo dynamiikkaa ja talouskasvua.
            Kun ette ole uskoneet vasemmistoa, niin uskokaa edes OECD:n arvioita.
         
         
         Arvoisa puhemies! Velkaa on ja sitä syntyy monessa
            muodossa. Vasemmiston mielestä näitä kolmea
            velkaantumisen muotoa on käsiteltävä kokonaisuutena.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjettimme mukaisia lisäysehdotuksia
            ei sisälly valiokunnan mietintöön eikä hallituksen
            talousarvioehdotukseen. Sen vuoksi esitämme epäluottamuslausumaa:
         
         
         "Hallitus ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin työllisyyden
            parantamiseksi ja talouskasvun käynnistämiseksi
            eikä ole halunnut kääntää leikkaavaa
            talouspolitiikan suuntaa elvyttävämmäksi
            eikä näin ollen nauti eduskunnan luottamusta."
         
         
       
      
         
         Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen talous on vaikeassa tilanteessa: vienti
            ei vedä riittävästi, työttömyys
            pahenee, eikä talous kasva. Velka on tuplaantunut kuudessa
            vuodessa 100 miljardiin euroon. Samalla uhkaa hiipivä deflaatio,
            mikä on pysäytettävä. Kokemuksen
            mukaan aika korjaisi deflaation, mutta sen kesto voi olla kymmenenkin
            vuotta. Meillä ei ole tähän varaa. Siksi
            pienituloisten ostovoimasta on huolehdittava.
         
         
         EK:n avaus julkisen sektorin työntekijöiden vähentämisestä ja
            palvelujen leikkaamisesta on vastuuton. Ei opettajien, hoivatyöntekijöiden
            ja poliisien vähentäminen hyödytä yksityistä sektoria,
            ellei yksityinen sektori löydä omaa menestymisen
            reseptiä, uusia innovaatioita ja vientituotteita. Toki
            julkiset juoksevat kulut ja 9 miljardin kestävyysvaje on
            saatava priorisoinneilla, rakenneuudistuksilla ja tehostamistoimilla
            kuriin, mutta liiallinen säästäminen
            ja leikkaaminen hyvinvointipalveluista vain vahvistaisi lamaa.
         
         
         Julkisen talouden kestävyysvajeen torjumiseksi tarvittavien
            rakenteellisten uudistusten toteuttamistahti on ollut liian verkkainen.
            Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, eläkeuudistus,
            metropoliuudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden parantamista hyödyntäen
            digitalisaatiota ja automaatiota. Elvytystä voidaan tehdä velaksikin,
            suhdannepoliittisista syistä ja tiukkojen reunaehtojen
            täyttyessä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi
            tulevaisuuden energia- tai liikenneinfrastruktuuriin liittyvät
            hankkeet sekä homekoulujen korjaukset.
         
         
         Pitää ottaa askelia vihreän talouden
            suuntaan: cleantech, biotalous ja kiertotalous ovat vahvoja kasvualoja
            maailmalla, ja Suomessa on paljon näiden alojen osaamista.
            Tarvitsemme kasvavia vientiyrityksiä varten vahvat kotimarkkinat. Tuotteita
            on vaikea myydä ulkomaille, jos ne eivät ole kelvanneet
            kotimaassa.
         
         
         Vihreät esittivät syksyn talouspoliittisessa avauksessa
            muun muassa energiarahastoa vauhdittamaan bio-, tuuli- ja aurinkoenergian
            hankkeita sekä älyjärjestelmiä sähköverkkoihin
            ja liikenteelle. Myös pientuotannon nettolaskutus tarvitaan
            kiihdyttämään hyvää kehitystä.
         
         
         Työllisyysasteen nostaminen on kestävyystalkoissa
            olennaisinta. Pienten, erityisesti yhden hengen yritysten kynnystä palkata
            työntekijöitä tulee madaltaa. Tätä kautta
            Suomeen voi saada kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.
            Jos alle 10 henkeä työllistävistä mikroyrityksistä joka
            viides palkkaa yhden uuden työntekijän, syntyy 50 000
            uutta työpaikkaa.
         
         
         Perustulo ja osa-aikatyön lisääminen,
            työttömän oikeus opiskeluun ja yrittämiseen,
            ensimmäisen työntekijän palkkaamisen
            helpottaminen, pienyrittäjän ja itsensä työllistäjän
            sosiaaliturvan parantaminen — ne kaikki yhdessä elvyttäisivät
            työelämää ja toisivat kaivattua
            joustoa.
         
         
         Pitkän aikavälin tavoitteista tärkeimpiä on koulutuksen
            ja tutkimuksen resursseista huolta pitäminen. Hyvin koulutettu,
            osaava kansa on Suomen vahvuus, jonka varassa pärjäämme myös
            tulevaisuuden muuttuvissa oloissa. Yksi merkittävä tekijä on
            se, että kaikki pysyvät mukana. Koulupudokkuutta
            ja syrjäytymistä on torjuttava nykyistä voimakkaammin.
            Koulutuksen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Peruskoulu
            tavoittaa koko ikäluokan. Sen pitää olla valtiovallan
            erityisessä suojeluksessa. Vihreät eivät
            hyväksy hallituspuolueiden tekemää 6
            miljoonan euron leikkausta perusopetuksesta.
         
         
         Tutkimuksesta ja tuotekehityksestä huolehtiminen on
            ainoa mahdollisuutemme pärjätä maailman
            mullistuvilla markkinoilla. On huonoa kehitystä, että Tekesin
            rahanjakovaltuudet ovat laskeneet 2010-luvulla 100 miljoonalla eurolla. Useat
            tutkimukset pitävät juuri innovaatiotukia parhaina
            yritystukimuotoina. Ne muuttavat elinkeinorakennetta, uudistavat.
            Tekes-tuen tärkeä merkitys on myös siinä,
            että se verkostoi yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.
         
         
         Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tiedon
            tarve kansalaisten hyvinvoinnista ja palvelujen vaikuttavuudesta
            vain lisääntyy. Siksi on lyhytnäköistä leikata
            esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen resursseja.
         
         
         Me vihreät emme ole tyytyväisiä hallituspuolueiden
            valiokunnan mietintöön tekemiin budjettiratkaisuihin.
            Leikkaus lasten koulutuksesta on kestämätön,
            ja sosiaalialan sektoritutkimuksesta on leikattu niin paljon, että laitosten
            toiminta halvaantuu.
         
         
         Suomen kehitysapua on hallitusohjelmankin mukaan tarkoitus nostaa
            0,7 prosenttiin bkt:stä. Tästä olemme
            kaukana, vaikka tilannetta on helpottanut päästöhuutokauppatulojen
            ohjaaminen kehitysyhteistyöhön. Määrärahojen
            laskiessa on kestämätöntä, että hallituspuolueet
            ovat vähentäneet niukoista määrärahoista
            3 miljoonaa euroa. Moni lapsi pelastuu nälkäkuolemalta
            hätäavun turvin tai saa tulevaisuuttaan turvaavaa
            koulutusta kehitysyhteistyöllä. Maailman kaikkein
            köyhimmiltä ei pidä leikata.
         
         
         Edellä mainittujen lisäksi esitämme
            vastalauseessa lisämäärärahaa
            turvakodeille, Itämeren suojeluun, eläinkokeiden
            vaihtoehtomenetelmäkeskukselle ja ympäristöjärjestöille.
            Kansalaisjärjestöjen työ on entistä haasteellisempaa
            ja merkityksellisempää, kun hallitus on muun muassa
            keskeyttänyt uhanalaisten soiden suojeluohjelman.
         
         
         Kataisen ja Stubbinkin hallitusten toimien ansiosta kaikkein
            heikoimmin toimeentulevista on pidetty huolta muun muassa korottamalla
            perusturvaa. Tästä huolimatta köyhyyttä ei
            ole saatu ratkaisevasti vähenemään maassamme,
            ja siksi ponnisteluja tulee jatkaa. Lapsilisien leikkaaminen toimii
            kaikkien hyvien tavoitteiden vastaisesti.
         
         
         Ikääntyvä väestö on
            rakentanut meille hyvinvointipohjan, joka on rohkeasti ravisteltava
            uusiksi. Se on tehtävä, jotta voimme turvata ikäihmisille
            hyvän vanhuuden hoivan ja yhteisöllisen, mielekkään
            arjen. Myös he haluavat turvata lasten ja lastenlasten
            tulevaisuuden ilman raskasta velkasäkkiä harteillaan
            kauniissa, turvallisessa Suomessa.
         
         
         Tulevaisuuden kannalta olennaista on huolehtia ympäristön
            elinkelpoisuudesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Suomen suot,
            metsät ja vesistöt, Itämeri mukaan lukien,
            tarvitsevat suojelua, jotta luonnon monimuotoisuus ja tärkeät ekosysteemipalvelut
            voidaan turvata.
         
         
       
      
         
         Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Värderade talman, arvoisa puhemies! Det här är
            den sista budgeten för valperioden. Vi vet alla att under
            alla år sedan nedgången 2009 har Finlands och
            hela euroområdets ekonomi präglats av svag exportefterfrågan
            och en rekordlång recession på hemmaplan. Att
            balansera statsfinanserna har krävt mycket jobb och tuffa
            beslut under hela valperioden. Det bör sägas att
            tack vare anpassningsåtgärder har regeringen lyckats
            förhindra att budgetunderskottet växer ytterligare.
            Att vi nu minskar landets nettolåntagning från årets
            7,4 miljarder till omkring 4,7 miljarder nästa år är värt
            att notera.
         
         
         Även nästa års budget präglas
            av den grundlinje som först regeringen Katainen och nu
            regeringen Stubb följt i ett mycket otacksamt ekonomiskt
            läge. Det kan sammanfattas i två punkter: regeringen
            satsar på åtgärder som skärper
            Finlands konkurrenskraft, men det kombineras med en rättvis
            social linje som ser till de svagaste gruppernas behov.
         
         
         Arvoisa puhemies! Yhteiskuntarakenteen koossa pitäminen
            on tärkeää myös taloudellisesti
            vaikeina aikoina. Budjetin käsittely on hyvä tilaisuus
            katsoa eteenpäin. Vaikka taloudessa onkin paljon tasaisen
            harmaata, on syytä nostaa esiin joitakin positiivisia asioita.
            Metsäteollisuudessa on käynnissä myönteinen
            kehitys, ja huomattavia  investointeja  tehdään
            kaikissa suurissa metsäyhtiöissä, ei
            pelkästään Äänekoskella. Nämä ovat
            sellaisia positiivisia signaaleja, joita tarvitsemme.
         
         
         Tämä budjetti sisältää merkittäviä panostuksia
            kasvua luoviin investointeihin, joilla on nopea työllistävä vaikutus.
            Ryhmämme pitää hyvänä kohdennettuna
            toimenpiteenä Tekesin lainavaltuuksien korottamista cleantech-
            ja biotaloushankkeisiin. Kun keskustelemme taloudesta ja tulevaisuudesta
            on aina syytä korostaa opetuksen roolia. Suomi nousee vain
            jos ymmärrämme puolustaa vahvaa perusopetusta
            ja innovatiivista taitoa. Budjettikirjassa on useita välineitä,
            joilla voimme saada talouden taas jaloilleen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa
            kuitenkin korostaa, että ilman selkeää asennemuutosta
            koko yhteiskunnassamme emme saavuta näitä tavoitteita.
         
         
         Työllisyys on saatava kohenemaan. Tämä koskee
            kaikkia ikäryhmiä. Kun katsomme eteenpäin
            ensi vaalikauteen, meidän on onnistuttava sopimaan vielä lisää konkreettisia
            toimenpiteitä, joilla helpotetaan pienten ja keskisuurten
            yritysten työllistämistä. Emme voi enää sulkea
            silmiämme siltä, että työelämässä tarvitaan
            enemmän joustoja. Suomella ei ole enää varaa
            olla maa, jossa saavutettuja etuja näytetään
            puolustettavan enemmän kuin mitään muuta.
         
         
         Värderade talman! Om vi vill ha den dynamik som vår
            ekonomi absolut skulle behöva måste vi på ett
            helt annat sätt än hittills bli öppna
            för nya lösningar. Det fordras också att
            vi gör det lättare för utländsk
            arbetskraft att delta i vår ekonomi. Mångkulturell
            tillväxt ska inte ses som en kostnad, utan den ger mycket
            för den dynamiska ekonomin. En förklaring till
            att Sverige har en starkare tillväxt än vi är
            att där finns ett större arbetskraftsutbud. Detta
            borde vi kunna medge och handla därefter.
         
         
         Svenska riksdagsgruppen vill understryka att denna nya öppna
            attityd och flexibilitet i arbetslivet inte betyder att strävan
            att uppnå helhetslösningar på arbetsmarknaden
            raseras. Breda samhällsavtal har gett stabilitet, och stabilitet
            behövs också i framtiden. Arbetsmarknadslösningarna måste ändå modigare
            se framåt, annars riskerar vi att ytterligare halka efter.
         
         
         Arvoisa puhemies! Työtä olisi priorisoitava myös
            verotuksellisesti. Ei voi olla niin, että verotuksessa
            palkitaan siitä, että onnistuu osoittamaan tulojensa
            tulevan muusta kuin palkkatyöstä. Suomen kokonaisveroasteen
            oletetaan olevan ensi vuonna yli 45 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon,
            ja sen odotetaan nousevan edelleen vuonna 2016. Kokonaisveroaste
            on ongelmallisen korkea erityisesti sen vuoksi, että se
            osuu pahoin palkkatyöhön ja hidastaa elpymistä.
         
         
         Värderade talman! Av de enskilda projekt som finansutskottet
            backat upp vill jag särskilt nämna tilläggsanslagen
            för jordbruket och flera satsningar för att skydda Östersjön
            och Finska viken. Jakobstads hamnväg som nu slutförs är
            ett exempel på en investering i lokal infra som uttryckligen
            gynnar exportindustrin. Att landsvägsfärjornas
            natturer i skärgården tryggas genom ett extra
            anslag är återigen en viktig sak för många
            enskilda människor som lever sin vardag i glesbygden. — Tack.
         
         
         
       
      
         
         Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käytetty merkittäviä puheenvuoroja.
            EK:n tuleva puheenjohtaja Matti Alahuhta totesi äskettäin,
            että tarvitsemme enemmän työtä ja
            työtunteja, keveämpää verotusta
            ja julkisen sektorin sopeutusta. Uutispäällikkö Jussi
            Pullinen totesi, että Suomi on sirpaleina. Tämä on
            kaikuja suuresta muutoksesta, globalisaatiosta. 1800-luvun Suomen rakentajat
            muodostuivat Suomen heimoista, jotka sittemmin pitkälti
            yhdistyivät. Globalisaation toteuttaneessa ja monin tavoin
            jakautuneessa maailmassa voittavat nyt ne, joiden heimo eli samaistumisryhmä on
            maailmanlaajuisessa nosteessa. Alahuhta kaiuttaa, että seuraavan
            hallituksen pitää saada 200 000 työpaikkaa
            yksityissektorille vuoteen 2020 mennessä. Suomessa on aivan
            liian vaisu ja energiaton mieliala. Vain koulutus voi nostaa meidät
            uuteen kasvuun. Ajan puheenvuoroissa voimme hyvin tunnistaa vaikkapa
            insinöörin, yhteiskuntatieteilijän, lakimiehen
            ja sosiaalityöntekijän heimot ja roolit, jotka antavat
            aika lailla erilaisia vastauksia taloutemme ja ihmisten hätään,
            mutta kokonaiskuva ei ehkä sittenkään
            ole hallinnassa.
         
         
         Kaikki luetellut vaatimukset ovat omista näkökulmistaan
            tosia, ja niihin pureutuu myös valtiovarainvaliokunta.
            Vaadimme, että julkiset menot on asetettava kestävästi
            rahoitettavissa olevalle tasolle. Yritysten toimintaedellytykset
            ja kyky työllistää on huolemme kohteena.
            Kannustinloukkuja on poistettava, koulutuksen laatua parannettava
            ja kuntoutusta tarvitaan aina ennen työkyvyttömyyttä.
         
         
         Kuntien asema on ensi vuonna erityisen vaikea. Laskelmat kertovat
            1,5 prosentin keskimääräisestä veronkorotuksen
            tarpeesta. Uhka suuntautuu eri paikkakuntiin eri tavoin. Sote ei
            ole ratkaiseva uhkan aiheuttaja, mutta soten rahoitusmalli on kylläkin
            valittava niin, ettei kuntahaitari leviä ja hajoa käsiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Väestörakenteen pysyvä muutos
            on seurausta poliittisista arvovalinnoista. Tämän
            päivän nuorista työelämään
            saapuvista puuttuvaa joukkoa ei voida tempuilla korvata. Maahanmuuton
            huomattava aktivointi vaatisi voimakasta asennemuutosta ja vahvaa
            kotouttamista.
         
         
         Tutkijoiden havainto läntisen maailman aikanaan tapahtuneesta
            noususta kohdistui luonnonvarojen löytämisen ja
            monien keksintöjen lisäksi niin sanotun protestanttisen
            etiikan voimakkaaseen vaikutukseen. Ahkeruus, työnteko,
            perheestä huolehtiminen ja kristillinen vakaumus nivoutuivat
            monien kohdalla toisiinsa. Tämän päivän vaisu
            ja energiaton mieliala kertoo siitä, että analyysi
            tilanteesta, tavoitteenasettelu ja työn motivointi eivät
            ole sopusoinnussa keskenään. Kristillisdemokraattien
            mielestä Suomessa tarvitaan aivan uutta energiaa, joka
            ei synny vain teollisuusrobottien määrän
            lisäämisestä, vaan yhteisöllisten
            arvojen voimakkaasta esille nostamisesta.
         
         
         Voimme syyttää taloutemme heikosta kuvasta
            suurta maailmantalouden taantumakuvaa, mutta emme voi jäädä tämän
            toteamuksen varaan pelkästään. On syytä vaatia,
            että poliittiset ryhmät pian selkeästi
            piirtävät esille ajatuksensa suomalaisen yrittäjyyden
            uudesta noususta. Miksi lähes kahdella kolmanneksella yrittäjistä tulot jäävät
            alle keskipalkan? Mitä kertoo se, että suuryritykset
            ovat jo pitkään olleet suhteellisesti mitaten
            heikoimpia työllisyyden edistäjiä?
         
         
         Yrittäjällä on palkansaajaa korkeampi
            vastuu vakuutus- ja eläkemaksujensa keräämisestä ja maksusta.
            Arvonlisävero on erityisen haastava yrittäjille,
            joilla ei ole verotuksessa vähennettäviä hankintoja.
            Kristillisdemokraattien mielestä on korkea aika helpottaa
            ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnystä ja
            kustannuksia sekä koeajan määräytymistä,
            kun nyt jo korkeasti koulutetutkin jäävät
            vaille työpaikkaa. Pitkän odottelun jälkeen
            tammikuussa 2015 yrittäjän perheenjäsen
            on eräin reunaehdoin muihin nähden yhdenvertaisessa
            asemassa työttömyysturvan suhteen, lopultakin.
            Sukupolvenvaihdoksien yhteydessä on huomioitava riittävät
            maksuaikahuojennukset, ettemme joudu näkemään
            turhia kon-kursseja.
         
         
         Arvoisa puhemies! Verotuksen yleistä tasoa ei juuri
            kenenkään mielestä voisi korottaa, mutta toisaalta
            menoja ei kuitenkaan ole kyetty hallitsemaan riittävästi.
            Tuloja pitäisi saada lisää, mutta kansainvälinen
            verokilpailu uhkaa rapauttaa verorakennetta. Maailmassa, jossa uhkaa
            yhteisöveron rapautuminen, tarvitaan ratkaisuja, joilla
            turvataan yritysten pysyminen kotimaissaan ja verokikkailun lopettaminen.
            Samalla on mietittävä, miten yritysverotusta voitaisiin
            yksinkertaistaa välttäen turhat tarpeet verosuunnitteluun
            ja miten toteuttaa tämä kaikki varmistaen samalla verotuksen
            yrittäjyyttä innostava vaikutus.
         
         
          Meidän kristillisdemokraattien mielestä kehitysyhteistyön
            euromääräinen taso on hyvin tärkeä asia.
            Silti entistä tärkeämmäksi nousee
            vaatimus oikeudenmukaisesta arvoketjusta. Ei voi olla niin, että kevyellä verotuksella
            ja alihinnoitetuilla maksuilla tuomme kehitysmaista hyvinvointia
            itsellemme. Tarvitsemme reilut päätökset
            oikeasta arvoketjusta ja arvon määrittämisestä niin,
            että kullekin jää oma osuutensa oman työnsä mukaan.
         
         
         Valitettavaa on myös 6 miljoonan leikkaus koulutuksesta
            aivan prosessin loppuvaiheissa. Tämän korjaaminen
            luvataan. Toteamme, että valiokunnan esittämään
            vaatimukseen subjektiivisen päivähoito-oikeuden
            lainsäädäntömuutoksesta ei sisälly
            vaatimusta eikä lupausta muista perhepoliittisista toimenpiteistä.
            Kaikkien vähiten sellaisista, jotka lisäisivät
            kuntien menoja korjaamatta työllisyystilannetta oikeasti.
         
         
         Arvoisa puhemies! Eduskuntakäsittelyssä saatoimme
            lisätä budjetin sosiaalista vaikutusta. Esille
            nousivat sekä lastentarhanopettajien että sosiaalityöntekijöiden
            koulutusmäärien lisääminen ja
            monet selkeästi arjen asioita korjaavat hankkeet ja syrjäytymiseen
            puuttuminen. Kansallinen turvallisuus paranee, kun panostamme Rajavartiolaitoksen
            toimintaan, Tullin kykyyn pysäyttää laitonta
            alkoholin tuontia sekä muun muassa palopäällystön
            koulutukseen.
         
         
         Tiehankkeilla sekä yritysten markkinoinnin ja rahoituksen
            tukitoimilla on kauppaa ja työllisyyttä lisäävä vaikutus.
            Maatalouden saama erityistuki helpottaa suomalaisten maanviljelijöiden
            asemaa, toivottavasti myöskin neuvottelijoittemme asemaa.
            Jo neljäntenä vuotena peräkkäin
            lisätään hieman oikeudenmukaisuutta,
            kun ilman yhteisövero-osuutta jäävät
            uskonnolliset yhdyskunnat saavat pientä tukea toimitilojensa
            korjauksiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kiitämme valiokuntaa, sen jaostoja
            sekä kaikkia prosessissa työtä tehneitä. Toivomme,
            että hieman entistä vähemmät
            rahamme kuitenkin riittäisivät kaikkeen olennaiseen.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Seuraavaksi valtiovarainministeri Rinne, puhuja-aitiosta, olisiko se
               5 minuuttia.
            
            
          
         
       
      
         
         Valtiovarainministeri Antti Rinne
         
          Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviota käsitellään
            synkässä taloustilanteessa. Haluan kuitenkin kiittää valtiovarainvaliokuntaa
            ja koko eduskuntaa budjetin käsittelystä ja niistä hyvistä keskusteluista,
            joita olemme täällä käyneet.
            Jaamme kaikki saman huolen Suomen talouden tilasta ja sen tulevaisuudesta.
         
         
         Tässäkin keskustelussa on kuitenkin hyvä pitää mielessä,
            miksi olemme tähän tilanteeseen päätyneet.
            Globaali talous on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana voimakkaan
            murroksen. Kiinan avattua markkinoitaan maailmantalouden painopiste
            siirtyi nopeasti Aasiaan ja Euroopasta tuli hitaan talouskasvun
            aluetta. Finanssikriisi, Euroopan velkakriisi ja sitä seurannut
            investointilama ovat varjostaneet vientiriippuvaista talouttamme
            jo pitkään.
         
         
         Suomen vienti on vähentynyt finanssikriisin alusta
            lukien noin viidenneksen, enemmän kuin missään
            muussa kehittyneessä taloudessa. Tämän
            seurauksena kymmeniätuhansia työpaikkoja on kadonnut.
            Tähän liittyy tietenkin tämä meidän
            oma elinkeinorakenteen murros, painopaperin tuotannon vähentyminen
            ja Nokian kännykkäbisneksen nousu ja romahdus.
         
         
         Tässä tilanteessa on kaikkein tärkeintä keskittyä luomaan
            uutta talouskasvua ja työllisyyttä. Siihen tässä budjetissa
            on useita elementtejä. Keskeisimmät panostukset
            liittyvät uusiin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin
            ja nopeasti työtä luoviin sekä kilpailukykyä tukeviin
            liikenne- ja rakentamishankkeisiin.
         
         
         Bruttokansantuotteemme on nyt noin 30 miljardia euroa pienempi
            kuin mitä se olisi ollut, jos kasvu olisi jatkunut trendillään
            vuodesta 2008 eteenpäin. Siksi valtiontalous on ollut pitkään alijäämäinen.
            Alijäämä kuitenkin pienenee tehtyjen
            päätösten seurauksena. Viimeisen neljän vuoden
            aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja
            tuloja lisäävistä toimista, jotka nettomääräisesti
            ovat noin 6,4 miljardia euroa eli 2,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon.
            Merkittävä osa näistä päätöksistä tulee
            voimaan ensi vuonna.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kuulluissa ryhmäpuheenvuoroissa käytiin
            läpi ensi vuoden budjetin eri puolia. Me emme ole kaikesta
            yhtä mieltä täällä, mutta
            meitä kaikkia yhdistää huoli maamme talouden
            edelleen heikentyneestä tilasta. Siksi meidän
            on keskityttävä riitelyjen sijasta tulevaisuudenuskon
            luomiseen, ja Suomen Pankin ennuste, jossa seuraavan 15 vuoden aikana
            luvataan enintään prosentin vuotuista talouskasvua,
            on asia, joka on kaikkien pidettävä mielessä.
            Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky ja kyky päästä kiinni
            uusille markkinoille on heikentynyt. Kansainvälisen talouden
            kasvun näkymät pysyvät vaisuina, eikä nopeaa
            vetoapua ole meille odotettavissa. Myös kotimarkkinoidemme
            kehitys on vaimeaa. Julkisen talouden tasapainottaminen ja uusien
            työpaikkojen synty edellyttävät talouden kasvun
            käynnistämistä uudelleen. Jos tässä ei
            onnistuta, on edessämme edelleen budjettialijäämiä,
            leikkausten ja veronkorotusten kierre, jota on vaikea katkaista.
            Tässä tilanteessa vakaaseen kasvuun pääsee
            vain viennin kasvun kautta.
         
         
         Tarvitsemme työmarkkinaratkaisun, joka tukee kilpailukykyä ja
            ostovoimaa ja luo siten siirtymää, näkymää eteenpäin.
            Maailmantalouden megatrendit tarjoavat uusia kasvumahdollisuuksia,
            joita ei voi jättää hyödyntämättä.
            Kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, energiateknologia,
            jätehuolto, puhdas vesi ovat asioita, joista voimme ammentaa
            uutta tulevaisuutta ja uutta vientiä.
         
         
         Me tarvitsemme uusia investointeja, ei pelkästään
            Suomeen, vaan Eurooppaan, ja niiden investointien esteiden poistaminen
            ja edellytysten parantaminen on erittäin tärkeää.
            Meidän pk-sektorilla on paljon kasvupotentiaalia ja paljon
            mahdollista tarjolla olevaa työtä, ja kaikki on
            tehtävä sen eteen, että sinne syntyy
            uutta työtä, uusia työtilaisuuksia ja
            kasvua. Pk-sektorin yritysten kansainvälistymiskehitys
            ja kasvun rahoittaminen on yksi keskeisiä asioita, joita
            on edistettävä voimakkaasti. Meidän vientimme
            pohjaa on myöskin laajennettava merkittävästi.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vaikka nämä ajat ovat vaikeat,
            ei suomalaisten kannata vaipua synkistelyyn ja epätoivoon.
            Meillä on paljon hyviä tulevaa kasvua, tulevaa
            kehitystä turvaavia toimenpiteitä. Meidän
            yhteiskuntamme on rankattu monessa suhteessa maailman kilpailukykyisimpien joukkoon.
            Taloutemme kääntämisessä kasvuun on
            vielä paljon tehtävää, mutta
            meillä on kaikki eväät onnistua siinä.
            Tämä hallitus uskoo Suomeen ja suomalaisiin. Tämä budjettiesitys
            osaltaan on tuomassa tähän maahan uutta työtä ja
            talouskasvun näkymiä. — Kiitoksia.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Tämän jälkeen seuraa debatti. Pyydän
               edustajia, jotka haluavat osallistua aihetta koskevaan debattiin,
               ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
               Debattia jatketaan noin kello 15:een saakka riippuen vähän
               siitä, kuinka vilkkaasti tämä sujuu.
            
            
          
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Keskustapuolue teki sen taas. Yhtä ainutta "opetus-" tai "koulutus"-sanaa
            tästä teidän ryhmäpuheenvuorostanne
            ei löydy. Tämä maa tarvitsee 200 000
            uutta työpaikkaa. Miten te ajattelette, että ne
            työpaikat syntyvät, jos ei panosteta koulutukseen
            ja opetukseen? (Välihuutoja keskustan ryhmästä)
            Sen sijaan te olette valmiita leikkaamaan korkeimmasta koulutuksesta koko
            ajan. Ja kuitenkin tämän maan taloudellinen ongelma
            on rakenteellinen eikä suhdanteellinen, ja se tarkoittaa
            sitä, että tarvitaan uutta luovaa osaamista.
         
         
         Kokoomus on sitä mieltä, että pitää panostaa opetukseen,
            tutkimukseen ja koulutukseen ja sieltä tulee se kasvu,
            sieltä tulee se uuden oppiminen, mikä sitten tuo
            hyvää tälle maalle. Vain sitä kautta
            Suomi nousee. (Mauri Pekkarinen: Voisiko puhuja kertoa, missä ne
            teidän lisärahat on?)
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Se, millä Suomi nousee, on työ.
            Me tarvitsemme uutta kasvua, uusia investointeja, mutta yhtä tärkeää kuin
            uusi työ on se, miten työn hedelmät jaetaan,
            miten pidetään oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta
            kiinni. Ja sen takia en voi olla ihmettelemättä tätä perussuomalaisten
            uutta avausta siitä, että asetetaan työttömät
            kahteen kastiin, siis että valtio asettaisi työttömät
            kahteen kastiin sen mukaan, kuuluvatko he ammattiliittoon ja työttömyyskassaan
            vai eivät, ja kohtelisi heitä eri tavalla. Paljon
            puhutaan, että niillä, jotka ovat ansiosidonnaisella
            työttömyysturvalla, on suuria ansiosidonnaisia
            päivärahoja. No, esimerkiksi kaupan myyjällä tai
            kampaajalla ne ovat reilusti alle 1 000 euroa kuukaudessa. Ovatko
            he perussuomalaisten mielestä hyväosaisia työttömiä?
            Voisitteko te, edustaja Lindström, entisenä paperimiehenä kertoa,
            miten te tämän esityksenne, jolla lyötte
            märän rätin (Puhemies koputtaa) suomalaisen
            ammattiyhdistysliikkeen kasvoille, perustelette entisille työkavereillenne?
         
         
       
      
         
         Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden alussa
            aloittaneen hallituksen tavoitteet valtiontalouden sopeuttamiseksi
            ovat täysin epäonnistuneet, ja siksi minusta tästä lähtökohdasta
            meidän nyt pitäisi enemmän haastaa toinen
            tosiamme, mitenkä tästä politiikasta
            löydetään sellainen politiikka, jolla
            valtiontaloutta voidaan hoitaa paremmin.
         
         
         Keskusta on esittänyt kasvurahastoa, jolla yrittäjyyttä voidaan
            parantaa. Me olemme esittäneet yhteiskuntasopimusta, jossa
            koko yhteiskunta kerättäisiin yhteen mahdollisimman
            oikeudenmukaisesti niin, että sillä synnytetään
            luottamusta, ennakoivuutta ja uusia työtilaisuuksia — ja
            vielä kolmanneksi liikennerahastoa, jolla voidaan mahdollistaa
            se, että luodaan edellytyksiä suomalaiselle yrittäjyydelle.
            Toivon, että tästä nyt puhuttaisiin täällä.
         
         
       
      
         
         Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Yhteen kysymykseen ensin vastaus, edustaja
            Lindtmanin ryhmäpuheessa viittaamaan perusturvan ja ansiosidonnaisen
            sidoksen purkamiseen. Me esitämme tosiaan perusturvan korottamista
            100 eurolla kuukaudessa. Minkä takia? Sen takia, että erityisesti
            pienituloisimmat työttömät saavat tilanteeseensa
            helpotusta. Tämmöisinä aikoina niukat
            varat on syytä ohjata mahdollisimman tehokkaasti sinne, missä niitä eniten
            tarvitaan.
         
         
         Ansiosidonnaiselle korvaukselle jääneet työttömät
            saavat uudistuksessa yleensä euromääräisesti
            suurimman hyödyn. Näin ollen me olisimme kustannussyistä valmiita
            korottamaan vain peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea
            mutta emme ansiopäivärahan perusosaa. Tämä pienentäisi
            tuloeroja ja purkaisi näitä kannusteloukkuja.
         
         
         Ja jotta totuus paljastuisi näistä asioista,
            niin te, hallitus, olette itse esittäneet hallituksen esityksen
            151, ansiosidonnaisen päivärahan leikkauksia.
            Täällä on aivan turhaa hyökätä meidän kimppuumme
            tässä asiassa. Näin olette tehneet.
         
         
         
         
       
      
         
         Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri totesi, että voimme
            olla eri mieltä asioista mutta riitelyllä asiat
            eivät korjaannu. Viittaan nytten edustaja Vahasalon ryhmäpuheenvuoroon:
            Te aika lailla aloitte riidan kylvämisen. Te kritisoitte
            hyvin voimakkaasti kolmikantayhteistyötä, sopimusyhteiskuntaa.
            Ne ovat olleet niitä voimavaroja, joilla tätä yhteiskuntaa
            on vuosikymmenten aikana rakennettu. Tarvittaisiinko tilalle enemmän vastakkainasettelua,
            sellaista, että voimalla ja ennen kaikkea pääoman
            voimalla, työnantajien voimalla lähdetään
            sanelemaan niin työpaikoilla kuin muutenkin yhteiskunnassa?
            Sillä on lyhyet jäljet ja esimerkkejä monesta
            maasta, mihin se johtaa.
         
         
         Elinkeinoelämän puolelta tulee kovia ehdotuksia.
            Sitra 2015 -kurssikaveri Matti Alahuhta lateli kovia vaatimuksia.
            Ne ovat hyvin yleisellä tasolla. On helppo sanoa, että leikataan
            3 miljardia julkisia menoja, mutta kun lähdetään
            erittelemään, otetaanko ne koulutuksesta, otetaanko
            ne maanpuolustuksesta vai mistä ne otetaan, niin se onkin
            paljon vaikeampi kysymys.
         
         
         
         
       
      
         
         Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä talouden rakenteita
            on ravisteltava rohkeasti, on tehtävä rakenteellisia
            uudistuksia, joilla edistetään työllisyyttä ja
            hyvinvointia, ja on myös satsattava koulutukseen ja tutkimukseen.
            Mutta tässä kyseessä olevassa budjettikäsittelyssä valtiovarainvaliokunnassa
            tehtiin hyvin poikkeuksellinen menettely, kun hallitusryhmän
            jäsenet muuttivat budjettia siten, että siirsivät
            rahoja momentilta toiselle ja vieläpä sitten lopuksi
            poistettiin yhdessä sovittuja perusopetuksen laadun kehittämisen
            määrärahoja. Nämä ovat
            todella kylmääviä ratkaisuja lasten kannalta.
            (Välihuutoja) Perusopetuksen laadun kehittäminen
            on juuri se, mitä tarvitaan, jotta autetaan jokaista lasta,
            napataan ne, jotka ovat vaarassa pudota. (Paavo Arhinmäki:
            Itsehän te leikkasitte!)
         
         
         Mitä tulee kehitysyhteistyöhön, sillähän
            voidaan toimittaa vettä ja ruokaa pakolaisleireille, rokotteita
            lapsille. Jokainen ropo kehitysyhteistyöhön menee
            tarpeeseen, ja nämä määrärahat siirtyvät
            sitten tuleville vuosille hankkeista, jotka ovat kesken, mihin puheenjohtaja
            Sasi viittasi.
         
         
       
      
         
         Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Suomen kokonaisveroaste on varsin korkea,
            ja se nousee lähimmät vuodet. Mutta kansallisten
            ja kansainvälisten veroasiantuntijoiden mukaan yhtä tärkeä kuin
            kokonaisveroaste on verotuksen rakenne, ja he ovat yhtä mieltä siitä,
            että kaikkein haitallisin veromuoto on työn verotus.
            Me verotamme työtä valtion tuloveron kautta ja
            kunnallisveron kautta, ja se toiseksi mainittu on kolme kertaa suurempi kuin
            valtion tulovero. Ovatko muut puolueet valmiita keskustelemaan tästä asiasta
            vaalikampanjan aikana? Voimmeko me muuttaa meidän verotuksen
            rakennetta niin, että ei jatkossa olisi näin, että kaikkein
            kovimman veron me maksamme nimenomaan työnteosta?
         
         
       
      
         
         Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Kun sanomme sanan "työ" kolme
            kertaa, niin meidän pitää sanoa sana "yritys" myöskin
            kolme kertaa. Haluaisin haastaa tässä asiassa
            meitä hallituksessa, että elinkeinopoliittiset
            kehittämisinstrumentit on vain kohdistettava nimenomaan
            pk-yrityksiin, jos halutaan luoda kestäviä työpaikkoja
            ja samalla jopa uutta kansainvälistymistä, mistä valtiovarainvaliokunnassakin
            olemme valtiovarainministeri Rinteen kanssa käyneet hyvää keskustelua.
         
         
         Toinen asia on kehitysyhteistyö. Tietysti jokainen
            euro ja sentti, joka on sieltä pois, on erittäin
            huono asia, mutta samalla meidän pitää lähteä kehittämään
            vahvasti tätä kehitysmaakumppanuutta, pieniä ja
            keskisuuria yrityksiä sinne mukaan. Ei Afrikka ole enää mikään
            kurjuuksien kotitanner, vaan sielläkin muututaan yhä merkittävämmäksi
            liiketoimintakumppaniksi. Tarvitsemme luovuutta, jotta voimme olla
            siellä mukana tekemässä työpaikkoja.
            Täytyy luoda pk-yrityksille mahdollisuuksia toimia siellä.
            Oikea kauppapolitiikka, rehellinen kauppapolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat
            samaa myönteistä arkea.
         
         
       
      
         
         Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Koko hallituskauden ajan taloustilanne on
            vain vaikeutunut, ja kun se on vaikeutunut, niin lääkkeeksi
            on haettu sitä, että kansallista liikkumatilaa
            on kavennettu koko ajan. Valtion talousarvioesitys lähetetään
            ennakkotarkistukselle Brysseliin, ja talouskurisopimus, vastoin
            aiempia puheita, koskee myöskin Suomea. Eikö tässä tilanteessa,
            kun liikkumavara on kaventunut, olisi äärimmäisen
            tärkeää se, että kansanedustajat
            saavat todenmukaisen kuvan siitä, mitkä ovat Suomen
            valtion taloudelliset sitoumukset? Viime vuonna budjettikirjassa oli
            11 miljardin euron sitoumus Euroopan vakausmekanismille, ja sanamuoto
            oli, että se on maksettava vaadittaessa. Enää meillä ei
            ole edes harkintavaltaa semmoisen summan suhteen, joka on yksi viidesosa
            Suomen valtion vuosibudjetista. Miksi tämä sitoumus
            on poistettu tämän vuoden budjettikirjasta?
         
         
       
      
         
         James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Koska näyttää siltä,
            että minä olen tämän eduskunnan
            ainoa kansan edustaja ja olen siinä onnellisessa asemassa,
            että uskallan ilman ryhmäkuripainetta sanoa juuri
            sen, mitä itse haluan, sanon nyt sen, mitä kukaan
            muu täällä ei enää rohkene:
            Euroopan unioni on meille hirvittävä kirous ja
            ikuinen ongelma ja itsenäisen Suomen tuho. Suomen on erottava
            EU:sta ja eurosta ja otettava käyttöön
            oma valuutta, jos kansan enemmistö niin haluaa. Myös
            kaikki hurmoksellinen maailmanparantaminen velkarahalla on aivan ääliömäisen
            tyhmää, ja sellaisesta on luovuttava. Näihin
            pitäisi tarttua.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suuri ratas on sijoiltaan, ja sen takia kaikki
            tämä turhauttava budjettikeskustelu koko tämän
            viikon ajan on täynnä pelkkiä lillukanvarsia
            ja säälittäviä hienosäätöjä ja
            sen takia ihan silkkaa ajanhukkaa, ehkäpä näitä epäluottamusehdotuksia
            lukuun ottamatta. Enkä siihen tämän enempää aio
            osallistua. — Kiitos.
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Uotilalle vain, että kun
            tilanne maassamme on nyt pahin 150 vuoteen, niin kyllä se
            on sillä tavalla, kun maailma on niin paljon muuttunut,
            että samat lääkkeet eivät enää tepsi
            näihin nykypäivän ongelmiin. Eli meidän
            täytyy hakea uutta päätöksentekoa,
            meidän täytyy hakea uutta ajattelua, ja kun ajattelette,
            että esimerkiksi maanviljelijät, opiskelijat, yrittäjät,
            työttömät, eläkeläiset
            eivät ole niissä neuvottelupöydissä,
            mihin te viittaatte, niin eivät he saa koskaan ääntänsä kuuluville.
            (Kari Uotila: Tämä on se työpöytä,
            jolla puolustetaan opiskelijoita ja työttömiä!)
            Meidän pitää löytää sellainen
            ratkaisu, jossa me kaikki saamme löytää sellaisen
            uuden ajattelutavan, jolla me saamme tämän Suomen
            nousuun.
         
         
       
      
         
         Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! On sokea ja umpisokea. Jos nyt ajatellaan
            Vahasalon käyttämän puheenvuoron perustaa,
            niin nämä järjestöt ja organisaatiot
            ovat keskusteluissa mukana ja tämä eduskuntasali
            edustaa niitä kaikkia tahoja. Mutta niissä perusrakenteissa,
            jotka liittyvät siihen, että me voisimme edustaja
            Kallin ansiokkaasti tuomaa laajaa yhteiskuntasopimusta käydä läpi,
            pitää olla se kolmikantaisuus, koska se on kuitenkin
            siinä keskiössä.
         
         
         Ja juuri ne sopijaosapuolet. Esimerkiksi otetaan mallia Saksasta,
            missä ei lähdetty siitä, että on
            alipalkattuja, vaan siellä yhdessä sovittiin niistä pelisäännöistä,
            että yritykset sitoutuivat siihen, että irtisanomisia
            ei suoriteta, ja työntekijät vastapainoisesti,
            kun nähtiin, että turvattiin omia työpaikkoja,
            olivat erittäin maltillisten palkkaratkaisujen osana. Sitä samaa
            tarvitaan nyt jatkossakin. Ei se, mitä viime viikoilla
            olemme kuulleet luottamusmiesten irtisanomisista, työllistä Suomessa.
            (Ben Zyskowicz: Lisää laittomia lakkoja!)
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kyllä tämän hallituskauden aikana
            on nähty, että kolmikantaa tarvitaan. Siis Suomella
            on kaksi vahvuutta, osaaminen ja kyky yhteistyöhön,
            ja näitä pitää hyödyntää.
            Viime kaudella nähtiin, mitä tapahtui, kun kolmikanta ei
            oikein toiminut. Silloin lähti liikenteeseen palkkakilpailu,
            ei saatu tupoa aikaiseksi ja kustannuskilpailukyky heikentyi, itse
            asiassa aivan niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi
            totesi.
         
         
         Mutta vielä on palattava perussuomalaisten esitykseen
            jakaa työttömät kahteen leiriin. Esimerkiksi
            keskusta on porvaripuolue, ja on ymmärrettävää,
            että he käyttävät taktiikkaa,
            jossa he asettavat köyhän ja tosi köyhän
            keskenään tappelemaan samasta eurosta, mutta että perussuomalaiset
            tekevät tämän! Miten te perustelette
            tämän suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle?
            Onko todella niin, että teidän mielestä esimerkiksi
            siivooja tuhannen euron ansiopäivärahalla on jotenkin
            rikas työtön?
         
         
       
      
         
         Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Puhemies! Ei tietenkään tuhannella eurolla
            työskentelevä.
         
         
         Mennäänpäs nyt ihan asian ytimeen.
            Te kehutte kolmikantaa. Niin kehun minäkin, mutta ilman
            kolmikantaa tuli tämä hallituksen esitys 151 työttömyysturvaleikkauksista
            tänne eduskuntaan. Hallitusta ei kiinnostanut kolmikanta
            siinä vaiheessa, kun ruvettiin leikkaamaan näitä ansiosidonnaisia.
            Ja korotusosa tiputetaan 65 prosentista 58:aan. Se tarkoittaa tuhannen
            euron tuloilla viidenkympin leikkausta, ja te täällä nyt
            esiinnytte hurskaana ja syytätte meitä, että me
            hyökkäämme työttömien
            kimppuun. Toisaalta tämä meidän vänkäämisemme
            ei varmaan vie Suomea yhtään eteenpäin.
         
         
         Edustaja Vahasalo, olen aivan samaa mieltä siitä,
            että uusia vaihtoehtoja tarvitaan. Työtä ja yrittämistä,
            näitä kahta asiaa, ei pidä laittaa vastakkain.
            Tämä vastakkainasettelu ei johda mihinkään.
            Me tarvitsemme Suomeen luottamusta siihen, että toiseen
            osapuoleen pitää voida luottaa, ja nämä asiat
            pitää tehdä sopimalla.
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Jos katsotaan koko hallituskautta, niin tämä hallitus
            paransi työttömien perusturvaa — siis
            riippumatta siitä, ovatko he ansioturvalla vai peruspäivärahalla — jo
            silloin, kun perussuomalaiset eivät edes sitä itse
            vaaleissa olleet esittäneet, ja koko vaalikauden saldo
            on näiltä osin selkeästi plussalla. Mutta
            tässä on kyse periaatteesta, siitä, että halutaan
            jakaa työttömät kahteen leiriin ja samaan
            aikaan kääntää selkä yli
            2 miljoonalle suomalaiselle palkansaajalle, jotka kuuluvat ammattiliittoon.
         
         
         Arvoisa puhemies! Mitä tulee verotukseen ja vaalien
            läheisyyteen, niin nyt kansalaisten kannattaa olla tarkkana
            löysien lupausten kanssa. Huomasin, että perussuomalaiset
            lupasivat poistaa autoveron. Se maksaa miljardi euroa. Mistä rahat?
            Ja onko se oikeudenmukaista, että olette valmis antamaan
            veroedun sellaiselle henkilölle, joka kolmen vuoden välein
            vaihtaa uuteen Bemariin, vero-edun, joka on saman verran kuin keskipalkkaisen
            ihmisen kolmessa vuodessa maksamat verot yhteensä? Onko
            se teistä oikeudenmukaista?
         
         
       
      
         
         Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Autovero oli alun perinkin väliaikainen.
            Perussuomalaiset on esittänyt siitä luopumista
            neljässä erässä. Itse kannatan
            sitä ajatusta, että siitä voidaan luopua
            kerralla.
         
         
         Lindtman laittoi aiheellisen kysymyksen, että mistä rahat.
            RKP:kin jo otti täällä esille sen, että meillä on
            korkea verotusaste, ja nimenomaan verotuksen rakenteesta. Jos tässä maassa
            kaikki maksaisivat veroja, niin tämäntyyppiset
            uudistukset olisi helppo toteuttaa. Hallitusneuvotteluissa RKP ja
            kokoomus torjuivat käytännössä harmaan
            talouden torjunnan toimenpiteet aluksi, ja ihmettelen nyt, että sosialidemokraatit
            ovat lähteneet tälle samalle linjalle. Hallituksen
            esitys 46 koskee itsekriminointia ja todisteen hyödyntämistä,
            jotka auttavat merkittävässä määrin
            harmaan talouden toimijoita ja veroparatiisiyhtiöitä,
            ja valtiovarainministeri on tuonut oman esityksensä arvo-osuusjärjestelmästä eduskunnan
            käsittelyyn.
            Tässä kuitenkin on (Puhemies koputtaa) sisällä se,
            että voidaan käyttää hallintarekisteriä eli
            salata myöskin osakeomistukset. (Puhemies: Aika on täynnä!)
            Arvoisa ministeri... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle
            puhujalle.]
         
         
       
      
         
         Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Vaalikauden saldo on synkkä, neljäs
            supistumisen vuosi on alkamassa, työttömiä 400 000,
            velka paisuu — tähän on kokoomuksen johdolla
            tultu.
         
         
         Mutta teille, valtiovarainministeri Rinne, sanon kiitokset rehellisyydestä,
            koska myönsitte puheessanne, että ensi vuoden
            budjetti ei perustu tämänhetkiseen talousarvioon,
            ja lupasitte, että sitä tullaan tarkistamaan realistiselle
            pohjalle lisätalousarviossa. Arvostan myös sitä,
            että sanoitte, että riitelyllä eivät
            asiat ratkea. Juuri näin on. Vaikeassa tilanteessa tarvitsemme
            luottamusta, jotta pystymme sopimaan laajasti yhteiskunnassa Suomen
            suunnan kääntämiseksi kasvuun. Mutta
            sen lisäksi myös te voisitte vielä tehdä nopeita
            toimenpiteitä yrittäjyyden, kannusteiden ja työllistämisen
            helpottamisen eteen byrokratian purkamiseksi, kotimaisen energian
            (Puhemies koputtaa) kilpailukyvyn palauttamiseksi. Vieläkö näitä on
            luvassa?
         
         
       
      
         
         Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri peräänkuuluttaa
            sopimista ja sitä, että riitelyllä ei tätä maata
            rakenneta, aivan oikein. Tätä maata ei ole pystytty
            rakentamaan eikä pelastamaan myöskään
            velkaelvytyksellä. Sitä on tehty kuusi vuotta,
            ja jos se olisi onnistunut, niin me emme olisi nyt tässä tilanteessa,
            missä nyt olemme. Sen sijaan nyt tarvittaisiin työelämäuudistuksia,
            semmoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka tähtäävät siihen,
            että paikallisesti voidaan enemmän sopia, tulee
            enemmän joustoja. Me tarvitsemme rohkeita uudistuksia työelämässä,
            jotta työnteko olisi tulevaisuudessa nykyistä houkuttelevampaa
            ja kannattavampaa ja jotta myöskin yrittäminen
            olisi mielekästä ja kannattavaa.
         
         
       
      
         
         Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme, kuten täällä valtiovarainministeri
            esitti, yhteistyötä. Siihen liittyy kuitenkin
            se, että meidän pitää pystyä sopimaan
            siitä, mitkä ovat ne oikeat luvut, ja yksi tällainen
            oikea luku on nyt Eurostatista tullut, jossa on työvoimakustannukset.
            Suomi on kahdeksantena EU-maista työvoimakustannuksissa, noin
            31 euroa tunnilta. Tanskassa se on 40 euroa tunnilta. Kaikki sellaiset
            maat, joita me pidämme vertailumaina Euroopassa, ovat kalliimpia työvoimakustannuksiltaan
            kuin Suomi. Tämä ei ole se syy, miksi me olemme
            lamassa, vaan syyt ovat muut.
         
         
         Tässä budjetissa on otettu esille muun muassa se,
            miten me kykenemme hakemaan nyt näitten leikkausten jälkeen
            näitä EU-rahoja: miten me pystymme myös
            käytännössä hyödyntämään
            tätä komission 300:aa miljardia, miten Euroopan
            keskuspankin tuhatta miljardia pystyvät käytännössä suomalaiset
            pankit hyödyntämään pienten
            yritysten hyväksi tai miten Horisontti 2020 -ohjelmaa?
            Nämä ovat sellaisia asioita, joita pitäisi pystyä hyödyntämään.
            Suomessa on jonkinlainen älyllinen lama siitä,
            että meillä ei mennä asioissa eteenpäin.
            Suomi pitäisi saada liikkeelle.
         
         
       
      
         
         Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tästä valtion budjetin rakenteesta
            muutama sana. Minä ja eräät muut olemme
            tuolla valtiovarainvaliokunnassa toivoneet, että valtiollakin
            siirryttäisiin samankaltaiseen bruttoperiaatteeseen kuin
            peruskunnissakin. Esimerkiksi me otamme lainaa ensi vuonna 16,6
            miljardia mukaan lukien emissiotappiot, lyhennämme lainoja,
            kuoletamme niitä ja varaudumme pääomatappioihin
            12,2 miljardia. Netto on 4,4 miljardia. Minä toivoisin,
            että jatkossa lainanotto ja lyhennykset näkyisivät
            bruttona.
         
         
         Toinen asia, mitä valtionvaroissa edustaja Saarisen
            kanssa olemme lukuisia kertoja toivoneet, on se, että valtion
            budjetista ilmenisi, kuinka monta miljoonaa tai kuinka monta miljardia valtio
            käyttää investointeihin, samaan tapaan kuin
            kuntien budjetista tämä asia löytyy,
            joko niin, että investoinneille on oma pääluokka,
            tai sitten luettelo ikään kuin liitteenä.
            Tämä selvittäisi sen asian, ottaako valtio
            vuosittain syömävelkaa vai eikö ota.
         
         
       
      
         
         Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Täytyy myöntää,
            aikaisempiin puheenvuoroihin viitaten, että hiukan itsekin
            yllätyin, että perussuomalaiset viikonloppuna
            toivat ratkaisuksi suurtyöttömyyteen ja talouden
            taantumaan autoverosta luopumisen. Aika yllättävää priorisointia
            omasta mielestäni.
         
         
         Mutta arvoisa valtiovarainministeri, kuten edustaja Skinnari
            sanoi, niin tärkeää on se, että on
            oikeat luvut, joilla puhutaan. Yksi tämän keltaisen
            kirjan merkittävimpiä lukuja on bkt:n kasvuennuste.
            Tässä kirjassa se on vielä kirjattu 1,2 prosenttiin,
            mutta kuten tiedämme, tällä viikolla VM:stä tulee
            uusi ennuste, ja jos veikkailla voi, niin se on todenmukaisesti
            aika yhdensuuntainen niiden laitosten kanssa, jotka ovat tuoneet
            aikaisemmin ennusteet. Se, mikäli bkt-kasvu tipahtaa 0,4—0,6:n
            kieppeille, vaikuttaa jo huomattavasti näihin lukuihin,
            joita olemme käsitelleet ja erityisesti maan velkaantumiseen.
            Eikö olisi mahdollista, että tämä ennuste
            (Puhemies koputtaa) pystyttäisiin saamaan siihen vaiheeseen,
            kun eduskunta alkaa käsittelemään budjettia?
         
         
       
      
         
         Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä ja kokoomus jatkavat
            täällä tätä virheellistä käsitystä siitä,
            että olisi useita vuosia elvytetty ja ensi vuonnakin elvytettäisiin,
            että velanotto olisi yhtä kuin elvyttäminen.
            Ei se sitä ole. Opiskelkaa edes sen verran taloustiedettä,
            että ymmärrätte, että jos meidän
            budjetin loppusumma pienenee, se on supistava, se on leikkaava,
            ei elvyttävä budjetti. Tämmöiset
            perusfaktat olisi hyvä tietää. Samoin edustaja
            Vahasalon, kun hyökkää keskustan kimppuun
            sinänsä ihan aiheellisesta asiasta, olisi hyvä tuntea
            faktat. Hallitushan leikkaa koulutukselta, perusopetukselta. Valtiovarainvaliokunta
            leikkaa
            vielä lisää tässä lopullisessa
            päätöksessä peruskoulutuksesta.
            Täällä te kehutte, että pitäisi panostaa
            koulutukseen ja tutkimukseen, ja samaan aikaan te leikkaatte sieltä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissa ei ole
            ollut sellaista näkymää, jolla saataisiin
            todellinen käänne Suomen talouteen. Tarvitaan
            vahvaa elvytystä, tarvitaan uudenlainen talouspoliittinen
            ote.
         
         
         Arvoisa valtiovarainministeri Rinne, kysyisin teiltä,
            kun EK:lta tuli Salman Rushdien (Puhemies koputtaa) kirjan hengessä oma
            esitys 3 miljardin leikkauksista ja 4 miljardin veronkorotuksista,
            onko teillä sama käsitys kuin EK:lla, että meillä on
            miljardi euroa jakovaraa (Puhemies: Aika on täynnä!)
            ensi kaudella?
         
         
       
      
         
         Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tietenkin kuulostaa hyvältä puhua
            elvytyksestä, ja se ei periaatteessa ole väärin,
            mutta se edellyttää erilaisia rakenteita yhteiskuntaan,
            jotta se elvytysraha alkaa poikia ja kasvaa korkoa. (Mauri Pekkarinen:
            Kertokaa yksi rakenneuudistus!) — Suomen suurin ongelma, edustaja
            Pekkarinen, on 2000-luvulta asti ollut trendi, jossa Suomen kustannustaso
            on noussut kilpailukyvyltään liian heikoksi. Jos
            sitä äkkiä arvioisi, niin meidän
            hinnat ja kustannustaso kauttaaltaan on noin 20 prosenttia liian
            korkea. Minä toivoisin, että arvoisa valtiovarainministeri
            arvioisi vähän, mitä tälle todelliselle
            ongelmalle voidaan tehdä, koska se vienti tuo meille sen elintason
            ja arvonlisän, ja nyt tämä vienti sakkaa ja
            se ei toimi sen takia, kun meillä on globaali hintataso,
            mutta lokaali kustannustaso. Minun mielestäni on rehellistä puhua
            oikeista ongelmista myös eduskunnassa.
         
         
         Ja kiitän perussuomalaisia tästä autoverolinjauksesta.
            Ainakin oman näkemykseni mukaan on täysin selvä,
            että autovero pitää jollakin aikajänteellä poistaa.
            (Paavo Arhinmäen välihuuto) Se on toinen juttu,
            millä se tulo korvataan.
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi ei nouse sillä, että Suomen
            kansa verotetaan hengiltä. Suomi ei nouse sillä,
            että meillä töihin pääseminen
            on tehty niin vaikeaksi, että kukaan ei saa sitä työtä,
            jolla haluaisi elää. Suomi ei sillä nouse,
            että me täällä järjestämme
            akateemisia keskusteluhetkiä, vaan Suomi nousee sillä,
            että me ajattelemme uudella tavalla ja sillä,
            että me haemme uusia ratkaisuja. Emme me nytkään
            enää toimi samalla tavalla kuin toimittiin vielä 20,
            30, 40 vuotta sitten. Sotien jälkeen kansakunta oli hyvin
            innovatiivinen, oli hyvin luova, hyvin uutta ajatteleva, ja kuinka
            kävi? Yhdestä maailman köyhimmistä valtioista
            tuli yksi maailman rikkaimpia, yksi parhaiten menestyvä valtio.
            Tätä samaa henkeä me nyt tarvitsemme
            tässä maassa.
         
         
       
      
         
         Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Se, mistä meillä tällä hetkellä on
            pulaa, edustaja Vahasalo, on työpaikat. Meillä on
            tällä hetkellä virallisten tilastojen
            mukaan 320 000 työtöntä. Laaja
            työttömyys on 450 000. Nyt tarvitaan
            sellaista talouspolitiikkaa, että ihmisille löytyy
            työtä, he pystyvät maksamaan veroja,
            jolloin meidän kansantaloutemme lähtee hyvään
            suuntaan, meidän taloutemme lähtee nousuun ja
            päästään ylös tästä lamasta.
            Ei tämä maa millään uusien ajatusten
            haihattelulla nouse, vaan tämä nousee sillä,
            että luodaan työpaikkoja, annetaan työttömille
            mahdollisuus tehdä töitä.
         
         
         Tällä hetkellä monet EK-johtoiset
            yritykset, kokoomusjohtoiset yritykset irtisanovat edelleen työntekijöitä,
            eivät anna edes sitä mahdollisuutta työntekoon.
            Tämä teidän pitäisi myöntää.
            Nyt tarvitaan talouspolitiikan ja yritysten hengessä muutos.
         
         
       
      
         
         Eero Lehti /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Edustaja Arhinmäen sinänsä oikeisiin
            lukuihin, jotka koskivat työttömyyttä,
            jatkaisin sillä, minkä ministeri Rinnekin tuntee
            hyvin, kun istui työeläkeyhtiön hallituksessa
            pitkään, toistakymmentä vuotta muistaakseni.
         
         
         Työeläkeyhtiöiden yhteiset rahastot
            ovat tällä hetkellä noin 172 miljardia
            euroa. Ulkomailla niistä on viimeisen tilaston mukaan 127
            miljardia ja pk-sektorin listaamattomilla yhtiöillä noin 3
            miljardia. Jos näistä pystyttäisiin siirtämään
            vähänkin varoja niihin Tekesin rahoittamiin hankkeisiin,
            jotka odottavat käyttöpääoman
            rahoitusta (Mauri Pekkarinen: Me ollaan puhuttu siitä vuosikausia!) — kyllä,
            puhun lisää vielä, ennen kuin saan sen
            asian hoidettua — miljardi tähän pottiin
            mahdollistaisi noin tuhannen uuden yrityksen tai liikeidean käynnistämisen,
            minkä seurauksena syntyisi maahan merkittävä määrä korkean
            osaamisen hyväpalkkaisia töitä.
         
         
         Ministeri Rinne, toivon, että omalla arvovallallanne
            ja asiantuntemuksellanne voisitte vaikuttaa siihen lainsäädäntöön,
            joka osittain heikentää työeläkeyhtiöiden
            päätösvaltaa.
         
         
       
      
         
         Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Talouteen liittyy paljon psykologiaa, ja te,
            ministeri Rinne, sanoitte, ettei kuitenkaan ole syytä synkistelyyn.
            Näyttää kuitenkin siltä, että samaan
            aikaan kun odotamme viennin kasvua ja maailmanmarkkinoiden elpymistä ja
            ehkä näitä uusia markkinoitakin ja teemme
            töitä niiden eteen, mihin muun muassa edustaja
            Jääskeläinen viittasi, niin pitäisi
            saada kotimarkkinoilla hommat toimimaan. Nyt on paljon kotitalouksia,
            jotka odottavat vielä investointeja ja hankintoja, lykkäävät
            niitä, ja monia yrityksiä, jotka makuuttavat rahaa
            tilillä, eivät uskalla lähteä näihin
            investointeihin. Minusta nämä ajatukset, joista
            tässä on puhuttu, kasvurahastosta ja muusta, voisivat
            olla yksi apu tähän. Nimenomaan riskirahoittamisesta
            on nyt pulaa. Pankeissa on kyllä rahaa, mutta yritykset
            tarvitsevat vakuuksia, ja täytyy olla valmius ottaa suurempia
            riskejä, jotta saadaan näitä kotimaan
            investointeja liikkeelle. Mitkä olisivat ne konkreettiset
            askeleet tähän suuntaan tässä tilanteessa,
            ministeri Rinne?
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Eestilä, juuri niin, rakenneuudistukset
            ovat kaikki tämän hallituksen toimesta ajettu
            seinään. (Ben Zyskowicz: Höpö höpö!)
            Yhtään ei ole tehty niitä. Lisäksi
            yrittäjyydeltä, suomalaiselta innovaatiopolitiikalta
            ja kotimaisuudelta erityisesti energiassa matto on vedetty alta
            pois, ja näiden seurauksena kasvu on neljä vuotta
            perä perää miinusta, työttömyys
            ennätyksellisissä lukemissa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tähän liittyy se kysymys: Millä sitä kasvua
            saadaan aikaan? Ministeri oli hyvin rakentava omissa askelmerkeissään,
            mutta kertokaa tarkemmin, miten te suhtaudutte niihin esityksiin,
            mitä keskusta on esittänyt. Yrittäjyydessä,
            rahoituksessa on pullonkauloja, siellä tarvitaan valtiota
            mukaan saamaan se yksityinen pääoma sieltä liikkeelle.
            Valtion insentiivillä mukaan, yksityinen pääoma
            liikkeelle ja sillä investointeja matkaan. Junckerin rahoitukseen
            te olette lupautuneet lähtemään mukaan.
            Onko se parempi jollakin tavalla, että me lähetämme
            rahat Brysseliin, menemme (Puhemies koputtaa) sieltä sitten
            hakemaan, kuin että käytämme niitä samoja
            rahoja täällä Suomessa investointitoiminnan
            liikkeelle saamiseksi?
         
         
       
      
         
         Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen yhtyi siihen mediassa
            ja täällä joka päivä kuultuun
            hokemaan, että juuri tämän vaalikauden
            hallitukset eivät ole saaneet mitään
            aikaiseksi eivätkä ole pystyneet tekemään
            päätöksiä. No, verrataan edellisen
            vaalikauden hallituksiin, niihin, joissa edustaja Pekkarinen oli
            mukana.
         
         
         Ensin mitä tulee säästöihin:
            Nykyinen hallitus on tehnyt säästöjä noin
            3 000 miljoonan euron edestä ensi vuoden tasossa.
            Edustaja Pekkarinen, ne hallitukset, joissa te olitte mukana, tekivät
            säästöjä nolla, nolla miljoonaa
            euroa. Eläkeuudistus: edellinen hallitus teki aloitteen,
            nykyinen hallitus työmarkkinajärjestöjen
            kanssa yhdessä teki sovun, ja asia on menossa eteenpäin. Sote-uudistus:
            edellinen hallitus ei tehnyt mitään, nykyinen
            hallitus sovun, ja asia on menossa eteenpäin. Kuntien tehtävien
            ja velvoitteiden karsiminen: edellinen hallitus ei tehnyt mitään, nykyinen
            hallitus satojen miljoonien eurojen edestä.
         
         
         Jopa prosesseja on sujuvoitettu ja normeja karsittu nyt enemmän
            kuin silloin kun te, edustaja Pekkarinen, olitte hallituksissa.
         
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On ihan totta, että on leikattu ja
            on sopeutettu yli 6 miljardilla eurolla. Mutta, edustaja Zyskowicz:
            mitä on tapahtunut samaan aikaan? Kansantuote on lähes
            10 miljardia euroa ei suurempi vaan pienempi. Miksi? Siksi, että te
            olette vetäneet kasvun alta maton pois. Näin on
            tapahtunut.
         
         
         Mitä tulee vielä eläkeuudistukseen,
            se on yksi niistä rakenteellisista uudistuksista. Mitä te
            olette tehneet? Te panitte ulkopuolisen valmisteluryhmän,
            joka ei kyennyt tälle eduskunnalle tuomaan ensimmäistäkään
            esitystä. Vai tietääkö teistä joku,
            että täällä olisi joku esitys,
            jolla eläkeuudistus tai työmarkkinauudistukset
            tehdään? Ei ensimmäistäkään.
            Ette uskaltaneet niitä tehdä. Sysäsitte
            seuraavalle eduskunnalle.
         
         
         Aivan samalla tavalla kuin palvelurakenteitten uudistaminen:
            kertokaa, mitä palvelurakenteitten uudistamiseksi tämän
            hallituksen aikaan on tehty. Tarkalla korvalla kuuntelen nyt. (Välihuutoja)
            (Ben Zyskowicz: Riippuu puhemiehestä!)
         
         
       
      
         
         Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Te tiedätte yhtä hyvin kuin
            minäkin, mitkä ovat ne syyt, että Suomen talous
            on kärsinyt miinusta tällä vaalikaudella. Se
            rojahdus tapahtui muuten 2009 (Välihuuto) ja 2010. Paljonko
            te otitte velkaa ollessanne ministerinä, edustaja Pekkarinen?
            10 miljardia! 10 miljardia vuonna 2010. Nykyhallitus on säästänyt — siis
            puhun säästöistä — 3
            miljardia, sen lisäksi tasapainotustoimia verotuksen kautta.
         
         
         Entä nämä uudistukset? Eläkeuudistus:
            kyllä, pääministeri Vanhanen ja silloinen
            kokoomuksen puheenjohtaja Katainen totesivat, että eläkeuudistus
            tarvitaan. Ay-liike tyrmäsi, siihen jäi. Nykyisen
            hallituksen aikana neuvottelut on käyty, sopu on syntynyt.
            Kuvitteleeko joku, etteikö se toteutuisi? En usko, että kukaan
            kuvittelee.
         
         
         Entä toinen rakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalvelujen
            uudistus? Mitä teidän ollessanne hallituksessa
            aikoinaan siinä tapahtui? Kertokaa. (Välihuutoja)
            Mitä tapahtui sote-uudistukselle viime vaalikaudella? Ei
            mitään. Nyt on saatu laaja yhteisymmärrys.
            Asia on menossa eteenpäin.
         
         
         Sama koskee myös muun muassa kuntien tehtäviä ja
            velvoitteita: niitä karsitaan nyt, ei karsittu silloin,
            kun te olitte hallituksessa.
         
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kun Lehman Brothersista alkoi maailmanlaajuinen
            romahdus, totta kai se otti myöskin Suomesta. Edustaja
            Zyskowicz, mitä tapahtui sen jälkeen? Me saimme Vanhasen
            ja Kiviniemen hallitusten aikaan kahtena vuonna peräkkäin
            Suomen talouden nousuun. Se oli kasvua eikä laskua, mutta
            sen jälkeen neljättä vuotta peräkanaa,
            muuten Suomen nykyaikaisessa taloushistoriassa ensimmäisen kerran,
            potti on supistunut kaiken aikaa.
         
         
         Mitä tulee taas siihen, että me otimme velkaa: No,
            totta kai me otimme Lehman Brothersin vuonna 2008 velkaa, totta
            kai me otimme. (Ben Zyskowicz: Ja 2009 ja 2010!) Mutta, edustaja Zyskowicz,
            sitä edellisinä kuutena vuonna peräkkäin
            me onnistuimme siinä, että Suomen julkinen talous
            oli joka vuosi ylijäämäinen. Nyt tuommoinen
            tilanne, missä me onnistuimme olemaan monen vuoden ajan,
            on kaukainen unelma tässä tilanteessa, jossa talous
            supistuu kaiken aikaa.
         
         
       
      
         
         Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tässä puhutaan investointien puutteesta,
            muun muassa edustaja Haavisto piti ansiokkaan puheenvuoron siitä,
            koska se on oikeasti akuutein ongelma Suomen yhteiskunnassa tällä hetkellä,
            ja keskusta on puhunut suuremman valtion kasvurahaston puolesta
            kuin se, mistä hallitus on päättänyt,
            ja kasvurahasto ehdotetaan muodostettavaksi varoilla, jotka saataisiin, kun
            valtio myisi osan osakeomistuksistaan osassa valtionyhtiöitä,
            ja yhtenä esimerkkinä on mainittu muun muassa
            TeliaSonera.
         
         
         En periaatteessa vastusta ajatusta, että valtio kasvattaa
            kapasiteettiaan kasvurahastoissa, mutta kysymys on kuitenkin: onko
            keskustan malli sitten se paras ratkaisu, koska valtion omistamat sijoitukset
            esimerkiksi TeliaSonerassa antavat merkittävästi
            paremman korkotuoton kuin se, mitä valtio nyt joutuu maksamaan
            lainoistaan korkoa? Minun mielestäni puute käyttöpääomasta
            ja kiristykset lainamarkkinoilla ovat tällä hetkellä (Puhemies
            koputtaa) suurempi uhka kuin kasvurahastojen puute pääomasta.
            Mitä keskusta tuumaa tästä?
         
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Pekkarista on muistutettava
            siitä, että silloin, kun porvarihallitus aloitti,
            valtiontalous oli 3 miljardia ylijäämäinen
            ja silloin kun se lopetti, oli lähes 10 miljardia alijäämää.
         
         
         Tämän lisäksi porvarihallituksen
            ministerit, esimerkiksi edustaja Pekkarinen, puhuivat kyllä verotuksen
            oikeudenmukaisuuden puolesta, mutta toimet olivat aivan päinvastaisia.
            Ja onkin herttaista, että nyt, juuri 4 kuukautta ennen
            vaaleja, keskusta on tullut sosialidemokraattien linjoille tässä verotuksen
            oikeudenmukaisuudessa. Siitä on annettava tunnustusta.
            Toivottavasti tässä asiassa lupaukset pitävät,
            toisin kuin näissä kuntalinjauksissa.
         
         
         Mutta on pakko vielä käydä tähän
            perussuomalaisten autoveroasiaan. (Perussuomalaisten ryhmästä:
            Voi voi voi!) Olette siis valmiita käyttämään
            miljardi euroa siihen aikana, jolloin rahaa ei ole, että johtaja,
            joka vaihtaa Bemaria kolmen vuoden välein, saa 12 000
            euron veroalen. Ja mitä tarjoatte käytetyllä Toyotalla
            ajavalle koulun vahtimestarille? Hän maksaa saman verran
            veroja kolmessa vuodessa. Te tarjoatte työsuhdeturvan heikentämistä.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Ja autoveroon, edustaja Salolainen, olkaa hyvä.
            
          
         
       
      
         
         Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Tähän autoveroasiaan
            haluan puuttua sillä tavalla, että on aivan järjetöntä,
            että poistettaisiin autovero mutta ei tehtäisi
            mitään muuta. On erittäin perusteltua
            se, että poistetaan vain hidastetulla aikataululla autovero
            ja siirretään se kuluttamisen verottamiseen. Se
            on järkevää myöskin ympäristöllisesti, ja
            sitä asiantuntijatkin ovat suositelleet. Mutta sellainen
            ehdotus, että poistetaan autovero tuosta vain, on täysin
            populistinen ja täysin turha ja täysin mahdoton.
            Mutta siirretään sitä kulutukseen, sitä minäkin
            kannatan, niin että vuosi vuodelta kerätään
            sitä, kun autoa käytetään, muun
            muassa polttoaineen hinnassa ja niin edelleen. Se on silloin tarkoituksenmukaista
            ja ympäristöllisestikin oikeaa.
         
         
       
      
         
         Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Edustaja Salolaiselle: Eiväthän perussuomalaiset
            ole esittäneet sitä, että se kerrasta
            poikki on ja autovero pois, vaan nimenomaan esimerkiksi hallituskauden
            aikana. Tämä esitys on tullut suoraan meidän
            puolueen hallitukselta, ja sinänsä se on kannatettava,
            koska pitäähän meidänkin tässä EU-perheessä noudattaa niitä samoja
            sääntöjä, mitä muutkin
            valtiot saavat noudattaa, elikkä antaa mahdollisuus muillekin
            kuin Antti Lindtmanille ajaa uudella autolla. Elikkä kyllähän
            tämä mahdollisuus pitää antaa kaikille
            kansalaisille. Ja siinä mielessä olen samaa mieltä siitä,
            että tähän kulutuksen verottamiseen pitää kohdistaa
            se kärki, elikkä kyllähän me voimme
            autoa käytönkin mukaan verottaa tai sitten polttoaineverosta
            siltä osin nostaa sitä verotusta.
         
         
         Mutta ihmettelen kyllä eniten yhtä asiaa:
            kuinka kokoomus pystyy yhdessä yössä antamaan miljardin
            euron yhteisöveroalennuksen, ja sitten tässä puhutaan
            useamman vuoden siirtymäajasta? Tämä ei
            kelpaa sitten millään tavalla. Hallituksessa oli
            mukana muistaakseni SDP tekemässä samaa päätöstä,
            että miljardi yhdessä yössä annettiin
            suuryrityksille etua, mutta ei tavallinen palkansaaja mitään
            ole saamassa teiltä.
         
         
       
      
         
         Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö äskeisen
            puheenvuoron oikein? Tarkoititteko sitä, että te
            olette kyllä valmiita siihen, että verotetaan
            kulutusta niin, että auton käytön verotus
            kompensoi sitä, mitä autoverossa lasketaan? Onko
            tämä teidän linjanne? Sanokaa sitten
            suoraan älkääkä populistisesti
            vain esittäkö, että autovero pois. Onko
            tämä teidän vastauksenne?
         
         
       
      
         
         Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Sitä linjaa meillä ei ole
            vielä tehty, mistä se miljardi otetaan takaisin.
            (Välihuutoja) Ainakaan meille kansanedustajille ei ole täällä sitä annettu,
            mutta se on meillä puoluehallituksessa tehty. Mutta onhan
            oikeudenmukaisempaa verottaa siitä auton käytöstä mieluimmin
            kuin että annetaan autoverotuspäätöksen
            nykyisellään olla voimassa. Kyllä me
            tulemme antamaan teille selkeän vaihtoehdon siihen.
         
         
         Mutta edelleen peräänkuulutan sitä,
            kuinka te kokoomuksessa voitte antaa miljardin euron veroalennuksen
            yhdessä yössä ja sitten te ette halua kuitenkaan
            tämmöisestä ratkaisusta lähteä avoimesti
            edes keskustelemaan.
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täytyy nyt kysyä, onko tuo sitä kreikkalaista
            kirjanpitoa, kun veronalennuskohteet on kyllä jo löydetty
            mutta nyt vielä sitten mietitään, millä ne
            rahoitetaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kyllä näinä aikoina
            suomalaisten täytyy olla todella, todella tarkkoina, kuka
            ja mikä puolue antaa lupauksia, joihin he ilmoittavat täällä eduskunnassa,
            että he eivät ole niihin rahoitusta keksineet.
            Ja vielä, mitä tulee tämän veron
            poistamiseen, suurin hyötyjä tästä olisi
            se, joka vaihtaa mahdollisimman kalliiseen uuteen autoon, ja se
            koulun vahtimestari, joka ajaa sillä vanhalla Toyotalla,
            joutuisi tämän esityksenne maksumieheksi. Tärkeintä verotuksessa
            on kokonaisuus ja se, että verot maksukyvyn mukaan -periaate
            vahvistuu. Se toteutuu tämän hallituksen budjetissa,
            ensi vuoden budjetissa, kuten koko vaalikautena, ja tätä on
            jatkettava myös ensi vaalikaudella.
         
         
       
      
         
         Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kyllä löytänyt
            ne kohteet, mistä saadaan ne rahat, mitä tarvitaan.
            Ihan viimeisin oli sellainen, missä leikattiin työttömyysturvaa.
            Minäpä kerron teille.
         
         
         Jos ihminen on saanut ennen työttömyyttä palkkaa
            3 115 euroa kuukaudessa, hänen ansiosidonnainen
            päivärahansa pienenee 82 euroa kuukaudessa. Korotettu
            ansio-osa muuttuu hänen osallaan siten, että se
            pienenee 163 euroa kuukaudessa, ja jos tuo palkka on ollut 2 000
            euroa, niin se pienenee 91 euroa kuukaudessa. Jos palkka on ollut
            4 000 euroa, niin palkasta nipistetään 289
            euroa kuukaudessa. Näillä toimenpiteillä teidän
            hallituksenne saa 50 miljoonaa — 50 miljoonaa käyttörahaa
            ihan mihin tahansa haluaa. Onko oikein?
         
         
         Ministeri Rinne, kuinka on: jos tällainen vähennys
            tehtäisiin palkkatyöstä, mitä tässä maassa
            tapahtuisi, hyväksyisivätkö palkansaajat
            sen? Työttömillä ei ole mahdollisuutta
            sanoa "ei käy".
         
         
       
      
         
         Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen on aivan oikeassa siinä,
            että hallitus on leikannut työttömiltä sekä ansiopäivärahaa
            että indeksien kautta, indeksien kautta leikannut myös
            opiskelijoilta ja eläkeläisiltä. Mutta
            kun täällä perussuomalaisten johtava
            talousasiantuntija, edustaja Turunen, ilmoitti, että autoveroa
            ollaan valmiita leikkaamaan hänen puolestaan yhdellä kertaa miljardin
            euron verran, ja tässä te, edustaja Tolppanen,
            puhuitte 50 miljoonan euron leikkauksista, niin nyt enää tarvitsee
            saada miljardin verran kasaan.
         
         
         Onko niin, että te ette ole valmiita tulevaisuudessa
            puolustamaan työttömiä, eläkeläisiä,
            opiskelijoita, korjaamaan niitä vääryyksiä,
            joita heitä kohtaan on tehty, koska te mieluummin käytätte ne
            rahat autoveron alentamiseen, siihen, että mitä kalliimpi
            uusi auto, sitä isommalla alennuksella sen saa? Tätäkö te
            todella ajatte, että yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
            on sitä, että ne vähät rahat,
            mitä on, laitetaan (Puhemies koputtaa) uusien autojen ostamiseen?
         
         
       
      
         
         Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! On hiukan imartelevaa, kun toisen kerran
            tässä salissa jo tituleerataan minua johtavaksi
            talousasiantuntijaksi. (Paavo Arhinmäki: Perussuomalaiseksi! — Naurua) — Kyllä. (Ismo
            Soukola: Se kyllä päihittää monen
            vasemmistoliittolaisenkin!)
         
         
         Perussuomalaiset ovat tehneet avauksen siitä, että neljässä vuodessa
            autovero poistetaan, koska se on eurooppalainen säännöstö,
            jota täytyy Suomessakin noudattaa. Perussuomalaiset eivät pysty
            sitä yksin poistamaan, joten siitä täytyy käydä poliittinen
            keskustelu muitten puolueitten kanssa, miten se rahoitetaan. Mutta
            täytyy muistaa, että rajojen ulkopuolelle meiltä lähtee
            Suomesta miljardeja euroja ilman minkäännäköistä vastiketta.
            Se on yksi vaihtoehto. Sitten on monia muita vaihtoehtoja, jotka
            varmaan Salolaiselle paremmin käyvät, mutta näistä täytyy
            keskustella. Lähtökohta on se, että päätetään
            ensin, että autoverosta luovutaan vaikka neljässä vuodessa, ja
            katsotaan yhdessä ne keinot.
         
         
       
      
         
         Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Puhuimmepa mistä verotuksesta tahansa,
            oli kyse autoverotuksesta tai muusta, olisi syytä miettiä sen
            työllisyysvaikutukset. Esimerkiksi Saksassa on ymmärrettävää,
            että autoverotus on alhainen, koska siellä autoja
            tuotetaan kotimaassa. Meille suurin osa niistä tulee ulkomailta,
            ja tällä on myös vaikutusta siihen.
         
         
         Valtiovarainministeri Rinne puhui hyvin siitä, että meidän
            pitää löytää niitä uuden
            kasvun siemeniä ja olla mukana maailman megatrendeissä. Toivoisin,
            että jossakin vaiheessa kertoisitte vähän
            konkreettisemmin, mitä ne välineet voisivat olla,
            joilla me pääsisimme mukaan tähän
            kasvuun ja joihin olette tässä viitanneet.
         
         
         Mutta kysyisin yhdestä yksittäisestä ja
            budjetin kokonaisuudessa pienestä asiasta mutta ihmisten
            elämässä äärimmäisen
            suuresta asiasta, ja se liittyy suomalaiseen väkivaltaan.
            Suomessa kuolee 20 naista ja 5 miestä vuosittain perheväkivallan
            seurauksena. Nyt kun eduskunta on käynyt läpi
            esimerkiksi turvakotien siirtoa valtiolle, on käynyt ilmi,
            että se raha, joka tuohon tarkoitukseen on varattu, ei
            riitä pitämään yllä edes
            nykyistä turvakotipaikkatasoa. (Puhemies koputtaa) Kun
            sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään
            edellyttänyt, että lisäbudjetissa saataisiin
            tuohon 3,5 miljoonaan tarvittavat eurot, jotta nykytaso säilyisi,
            (Puhemies koputtaa) niin kysyisinkin: saammeko me tuon rahan?
         
         
       
      
         
         Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Kaikki ovat täällä puhuneet,
            että tarvitaan uusia työpaikkoja ja kasvua aikaiseksi.
            Valitettavasti neljä vuotta on mennyt hukkaan, hallitus
            ei ole saanut mitään aikaiseksi. Me kaikki tiedämme,
            että työttömyys on koko ajan kasvanut.
         
         
         On aika hämmästyttävää,
            että täällä kaikki vetoavat
            siihen, että pk-yrittäjät ovat se taho,
            mistä niitä uusia työpaikkoja syntyy,
            mutta esimerkiksi ne veroratkaisut, joita tämä hallitus
            on tehnyt, suosivat suuryrittäjiä. Ilmeisesti
            sosialidemokraatit ovat kuitanneet sen kokoomuksen tahtotilan, että lähdetään
            sillä EK:n linjalla ja tehdään ne veroratkaisut
            niin, että suuryrittäjät hyötyvät. Pk-sektori
            ei ole tässä veropolitiikassa hyötynyt yhtään
            tämän vaalikauden aikana. On ollut kyllä aika
            hämmästyttävää todeta,
            että ollaan koko ajan menossa huonompaan suuntaan. (Ben
            Zyskowicz: Kiristäisitte lisää yrittäjien
            verotusta!) — Keskusta on selkeästi tuonut omia
            vaihtoehtoja, joilla pk-yrittäjyyden verotusta kevennetään. — Minun
            mielestäni on tärkeätä se, että löydämme
            yhteisesti semmoisen tahtotilan, jolla Suomi saadaan nousuun. Näin
            emme voi (Puhemies koputtaa) kovin pitkään jatkaa.
         
         
       
      
         
         Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Vakava tosiasia on se, että tulevina
            vuosina kasvu on korkeintaan kivuliasta ja työttömyys
            Suomessa on kestämättömällä tasolla.
            On rehellisesti sanottava, että hallitus on tehnyt liian
            vähän liian myöhään.
            Enemmän on tehty kuin edelliset hallitukset, se on ihan
            selvä. Edustaja Ben Zyskowicz totesi, mitä kaikkea
            on tehty suhteessa ehkä aikaisempaan hallitukseen esimerkiksi
            rakenteellisissa uudistuksissa, (Ben Zyskowicz: Pekkarinen ei ole
            tehnyt mitään uudistusta!) mutta nyt on katsottava
            eteenpäin ja todettava, että liian vähän
            on tehty. Nyt on tärkeää kysyä valtiovarainministeri
            Rinteeltä, mitä vielä voisimme tehdä,
            miten me saamme aikaiseksi käänteen Suomessa.
            Uskon, että se on työ ja yrittäjyys.
         
         
         Toivon todellakin, että näihin kasvun siemeniin,
            kuten täällä edustaja Filatov totesi,
            tulisi jotain uutta. Mitä hallitus vielä voisi
            tehdä sen rinnalla, että tuodaan puuttuvat säästölait
            eduskuntaan, sen rinnalla, että lisäbudjetissa
            tasapainotetaan budjetti? Edustaja Filatov toi esille yhden esimerkin,
            että hallitus on taas tuonut eduskuntaan lakiesityksiä,
            jotka eivät ole täysin budjetoituja. Tämä on
            kestämätöntä, (Puhemies koputtaa)
            kun Suomi velkaantuu. Eli mitä uutta teette? Voisivatko
            esimerkiksi nuo normien purkutalkoot (Puhemies: Aika on tullut täyteen!)
            alkaa ensi vuoden puolella vielä?
         
         
       
      
         
         Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Herra puhemies! Täällähän
            jo todettiin, että hallitus nimenomaan vivuttaa myymällä osakkeita ja
            tekemällä rahastosiirtoja, eli tämä keskustan kasvurahastoidea
            on toteutumassa vähän eri tavalla.
         
         
         Porvarit täällä vaativat joustoja
            työelämään. Eihän siellä ole
            mitään esteitä joustaa tänä päivänäkään.
            Mutta jos te tarkoitatte joustolla, että huononnetaan työehtoja,
            sillä kannalla sosialidemokraatit eivät voi olla.
         
         
         Kehitysyhteistyömäärärahoista
            täällä on puhuttu. Valitettavaa, että niihin
            on jouduttu puuttumaan. Se on ikään kuin vähän
            teknisluonteinenkin asia liittyen budjetin tasapainotustarpeisiin,
            mutta todettakoon, että siirtomäärärahoja, siis
            käyttämättä olevia kehitysyhteistyömäärärahoja,
            on noin 435 miljoonaa. Se kestää lyhytaikaisesti
            3 miljoonan tasapainotusasian, kun se jälkeenpäin
            sitten palautetaan.
         
         
         Sitten haluan lausua kiitoksen valtiovarainministeri Rinteelle
            rakentavasta ja kunnioittavasta asenteesta eduskuntaa kohtaan tämmöisen
            (Puhemies koputtaa) vaikean budjettiprosessin yhteydessä.
            Näin eivät kaikki valtiovarainministerit välttämättä ja
            valitettavasti aina ole osanneet täällä käyttäytyä.
         
         
       
      
         
         Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Herra puhemies! Jossain määrin ihmettelen kokoomuksen
            asennetta tätä budjettia kohtaan. Selityksiä on
            paljon ilmassa, ja syy siihen, miksi esimerkiksi rakenteellisia
            uudistuksia ei ole viety eteenpäin, on milloin teidän
            nykyisten hallituskumppaneiden ja milloin teidän edellisten
            hallituskumppaneiden, mutta teissä sen sijaan ei tunnu
            olevan minkäänlaisia syitä. (Ben Zyskowicz:
            Mehän oltiin molemmissa!)
         
         
         Rakenteelliset uudistukset eivät ole tällä kaudella
            edenneet, niiden perään me olemme tässä huutaneet.
            Vahasalo aloitti puheenvuoronsa sillä, että hän
            toivoisi, että tämä olisi maa, jossa
            kaikilla olisi mahdollisuuksia. Nythän te olette esimerkiksi
            koulutusleikkauksilla nimenomaan poistaneet ja vähentäneet
            näitä mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Olette
            nyt huolissanne 6 miljoonan euron perusopetusleikkauksesta, hyvä niin,
            mutta missä te olitte silloin, kun perusopetuksesta leikattiin
            600 miljoonaa euroa tälle vaalikaudelle? Ei 6 miljoonaa
            euroa, vaan 600 miljoonaa euroa. Tuntuu, että kansakynttiläpuolueesta
            ei ole paljon muuta kuin kynttilänjalka jäljellä,
            jos sitäkään, ja te huudatte keskustan
            vaihtoehdon perään: missä on keskustan
            vaihtoehto? (Puhemies koputtaa) Me olemme määrätietoisesti
            tuoneet esille (Puhemies: Aika!) oman vaihtoehtomme kaikissa tilanteissa.
         
         
       
      
         
         Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Puhemies! Edustaja ja puheenjohtaja Sipilä sanoi tv-keskustelussa,
            missä olivat kaikki puheenjohtajat, että tärkeimmät
            rakenteelliset uudistukset ovat eläkeuudistus, sote-uudistus
            ja normien purkaminen. Jos katsotaan näitä uudistuksia, edustaja
            Puumala, niin tämän hallituksen aikana eläkeuudistus
            on nimenomaan ratkennut ja mennyt eteenpäin ja tulee lakeina
            eduskuntaan ensi vaalikaudella. Edellisen hallituksen aikana, jossa
            me toki olimme mukana, eläkeuudistuksesta tehtiin aloite
            Rukan lumilla ja sen jälkeen se tyssäsi tiiliseinään
            eli ammattiyhdistysliikkeeseen.
         
         
         Mitä sote-uudistukseen tulee, niin edellinen hallitus
            ei tehnyt sote-uudistuksessa yhtään mitään,
            edustaja Puumala, ei yhtään mitään.
            Tämän hallituksen aikana sote-uudistus on mennyt eteenpäin
            ja on eduskunnassa ja menee eteenpäin, ei välttämättä ihan
            tuollaisena, mutta menee eteenpäin.
         
         
         Mitä koulutukseen tulee, edustaja Puumala, te ette
            varjobudjetissanne esittäneet sinne lisää euroakaan.
         
         
       
      
         
         Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Niitten ihmisten, jotka kuuntelevat
            tätä keskustelua, on syytä miettiä, ketkä tästä eteenpäin
            voisivat saada uudistuksia aikaiseksi, kun kokoomus ei ole tikkua
            ristiin laittanut, että näitä uudistuksia
            tällä hallituskaudella vietäisiin eteenpäin.
            Päinvastoin tuntuu, että soten jarrumiehinä on
            oltu, ja mitä se edesauttaa, että Risikko kiertää tuolla
            kenttää puhumassa uudesta kuntauudistuksesta.
            Väitän, että se vie vähän
            taaksepäin tässä etenemisessä.
         
         
         Kun pääministeri on sanonut, että hallituksella
            ei ole paljonkaan tehtävissä kasvun luomiseksi,
            niin toivoisin, että te, valtiovarainministeri, kertoisitte,
            oletteko te toista mieltä. Keskusta nimittäin
            ajattelee, että kyllä hallituksella on paljonkin
            mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millainen tulevaisuus Suomella
            on. Se ei ole helppoa, mutta yhdessä varmasti saamme jotakin
            aikaiseksi.
         
         
       
      
         
         Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kyllä nyt, edustaja Kalmari, kiistän
            teidän väitteenne kokoomuksesta, että emme
            olisi tikkua ristiin laittaneet rakenteellisten uudistusten eteen.
            Me olemme urakoineet hihat käärittyinä koko
            vaalikauden ja olemme rehellisesti sanoneet, että nopeammin
            ja paremmin olisi pitänyt edetä. Mutta olemme
            tyytyväisiä, että eläkeuudistus
            on siinä vaiheessa, että saamme sen eduskuntaan
            seuraavalla kaudella. Parlamentaarinen sopu saatiin sotesta. Se
            olisi voinut olla parempi, mutta työstämme sitä yhteisymmärryksessä.
         
         
         Koulutuksesta sanon sen, että olemme vahvasti puhuneet
            sen puolesta esimerkiksi perusopetuksessa, että hallituksen
            on tuotava säästölait eduskuntaan heti
            tammikuussa, jotta voimme perua ne säästöt,
            joita perusopetuksen laadun kehittämiseen tuli. Olemme
            sanoneet, että jos ei välttämättömiä rakenteellisia
            uudistuksia tehdä, joudutaan leikkaamaan lisää koulutuksesta,
            ja siihen me emme ole valmiita.
         
         
         Mutta olin kovin pettynyt keskustan vaihtoehtoon. Ei killinkiäkään
            lisää koulutukseen. Vielä ette antaisi
            yliopistoille niitä lisärahoja, jotka ne kipeästi
            tarvitsevat, jotta yliopistouudistusta voidaan viedä eteenpäin
            ja (Puhemies koputtaa) ja oikeasti saada yliopistot kukoistamaan,
            mikä on kokoomuksen tavoite.
         
         
       
      
         
         Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin valtiovarainministerin
            huomiota tähän valtiovarainvaliokunnan kannanottoon,
            jossa esitetään, että on perusteltua
            arvioida mahdollisuudet sellaisiin investointeihin, jotka olisi
            joka tapauksessa tehtävä. Tässä käydyssä keskustelussa
            niin vasemmistoliiton kuin vihreittenkin puheenvuoroissa tuotiin
            esille tämä lisäelvytyksen tarve. Viitattiin myöskin
            valtiovarainvaliokunnan kuulemiin asiantuntijoihin, joista professori
            Haaparanta, johtaja Kiander ja suurin osa olivat sitä mieltä, että voidaan
            ja pitää tehdä suurehkokin elvytyspaketti.
            Toivon, että valtiovarainministeri nyt ottaa kopin tästä valtiovarainvaliokunnan
            kannanotostakin ja rupeaa keräämään
            sentyyppistä elvyttävää pakettia,
            joka luo (Puhemies koputtaa) kasvua ja työtä Suomeen.
         
         
       
      
         
         Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää,
            ettemme voi esittää tätä varjobudjettia
            kokonaisuudessaan, koska tuo keltainen kirja on yli 900 sivua.
         
         
         Mutta haluaisin esittää myös sitä,
            että teemme me minkälaisia budjetteja tahansa,
            niin tämä talous ei nouse ensi vuonna kasvuun.
            Tämä varjobudjettimme onkin sellainen, että tulevien
            vuosien varalta on tarpeellista, että käännetään
            tämä energia, kotimainen energiateollisuus, kotimainen
            työ nousuun, sääntelyn purku. Maaseudulla on
            mahdottomat mahdollisuudet, jos ne otetaan käyttöön,
            samoin kaivannaisteollisuus metsäteollisuuden ja biotalouden
            ohella. Näitä tulee pohtia.
         
         
         Täällä ei kannata mitään
            yksityiskohtaisia keskusteluja käydä, mutta palauttaisin
            nyt mieleen, kuka puolue ja ketkä puolueet olivat, jotka antoivat
            tälle suurelle kapitalismin pääomalle yritysveroalennusta
            lähes miljardi euroa. Tälläkin oltaisiin
            varmaa montaa köyhää ja työttömyyttä autettu.
         
         
       
      
         
         Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Täällä on hyvinkin
            monessa puheenvuorossa vertailtu nykyhallitusta ja edellistä hallitusta.
            Tässä vertailussa täytyy nyt sanoa, kun on
            todettu, että keskusta ei ole onnistunut eikä kokoomus
            ei ole onnistunut, että onneksi tässä hallituksessa
            on sosialidemokraatit, koska nyt on saatu aikaan näitä rakenteellisia
            uudistuksia. On saatu aikaan sellainen veromalli, jota edustaja Pekkarinen
            ajoi itse edellisessä hallituksessa puheissaan mutta ei
            teoissaan, eli verotuksesta on tehty oikeudenmukaisempaa. Ne, joilla
            on veronmaksukykyä, maksavat veroja.
         
         
         Mutta ilman muuta ennen kaikkea meidän on kyettävä kiinnittämään
            huomiota siihen, mistä me saamme kasvua aikaan suomalaiseen
            yhteiskuntaan, koska ilman sitä meillä ei ole
            myöskään sen hyvinvointiyhteiskunnan
            perusteita, joista tässä nyt sitten puhutaan.
            Sen vuoksi kiinnitän huomiota siihen, että meillä on
            nimenomaan mahdollisuudet tarttua niihin asioihin, joita globaalisti
            tarvitaan. Esimerkiksi cleantech ja ilmastonmuutoksen vastaiset
            toimet ovat niitä asioita, joissa Suomessa on otettava
            (Puhemies: Aika!) tosi… [Puhemies sulki puhujan
            mikrofonin, koska puheaika ylittyi.]
         
         
       
      
         
         Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että keskustan ja
            kokoomuksen johtamien hallitusten aikana Suomen velkaantuminen on
            noussut noin 100 miljardiin euroon (Mauri Pekkarinen: No tuo nyt
            ei pidä paikkaansa ollenkaan!) ja velkaantuminen jatkuu
            edelleen. On ennustettu, että ainakin 20 miljardia vielä otetaan
            lisävelkaa. Tämä on valtava yhteiskunnallinen
            ongelma, ja sitä on edelleen ollut voimistamassa se, että meillä ei
            julkisella sektorilla ole parhaat mahdolliset voimat tekemässä päätöksiä,
            johtamassa. Meillä on esimerkiksi rakennuspuolella julkisella
            sektorilla katsottu läpi sormien sitä rakennustyötä ja saneerausta
            ja sitten on tullut rakennusvirheitä, homeongelmia. Samaten
            julkisen ict-hankkeet ovat epäonnistuneet ja ollaan maksettu
            hirveästi ylimääräistä rahaa
            satoja miljoonia joka vuosi. Poliittiset virkanimitykset ovat yksi
            keskeinen syy siihen, että julkisella sektorilla niin kunnissa kuin
            valtiollakin menee huonosti. (Puhemies: Aika on täynnä!)
            Nyt kysynkin arvoisalta ministeriltä: Mikä on
            ministeri Rinteen näkemys poliittisiin virkanimityksiin?
            Eikö niiden aika ole ohi?
         
         
       
      
         
         Valtiovarainministeri Antti Rinne
         
          Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä tähänastisesta
            keskustelusta. Totean, että kaiken tämän
            talouskeskustelun takanahan on se, niin kuin edustaja Myller totesi,
            millä rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntaa, mistä saadaan
            se talouskasvu ja työllisyys, joilla kyetään
            ylläpitämään tavallisten suomalaisten
            kannalta turvallista ja hyvää yhteiskuntaa.
         
         
         Me tarvitsemme paljon erilaisia toimenpiteitä. Viennin
            toimintaedellytysten pitää olla kunnossa. Meillä on
            syntynyt ongelmia viennin näkökulmasta palkkaratkaisujen
            myötä 2000-luvulla. On ihan selvää,
            että me tarvitsemme hintakilpailukykyä turvaavia
            palkkaratkaisuja tästä eteenpäin, niin
            kuin omassa puheenvuorossani jo aiemmin totesin. Me tarvitsemme
            energiapolitiikassa ennustettavuutta, tarvitsemme turvattua energiatulevaisuutta.
            Me tarvitsemme monia asioita, jotka vaikuttavat, pieniä asioita
            ja isompia asioita, jotka vaikuttavat olemassa olevan viennin toimintaedellytyksiin.
            Me tarvitsemme myöskin sitä pohjan laajentamista.
            Niistä mega-trendeistä puhuin, kaupungistuminen
            on yksi. Minä tapasin, en muista nyt missä tapasin,
            mutta tapasin henkilön, joka oli Katmandussa osallistunut
            viemäri- ja vesiverkoston suunnittelukilpailuun ja voittanut
            sen. Meillä on paljon semmoista osaamista, joka liittyy
            kaupungistumiseen, ja siitä voidaan tehdä uusia
            vientituotteita. Puhdas vesi on semmoinen asia ja niin edelleen.
         
         
         Haluaisin myös todeta sen, että pk-sektorin toimintaedellytykset
            ovat yksi niistä asioista, joilleka meidän täytyy
            tehdä paljon erilaisia asioita. Erityisesti tällä hetkellä,
            jos ajattelee startupien osalta tilannetta, siellä on käytännössä hyvä rahoitus.
            Meille syntyy paljon uusia start-up-yrityksiä, mutta sitten
            kun pitäisi skaalata niitä yrityksiä kansainvälisille
            markkinoille ja vahvistaa sitä, niin sieltä puuttuu
            rahaa. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa
            VM:ssä tähän muutoksia yhteistyössä TEMin
            kanssa. Me tarvitsemme byrokratian purkamista, me tarvitsemme parempaa
            sääntelyä, niin että sääntely
            ja byrokratia eivät vie yrittäjän aikaa.
            Me tarvitsemme myöskin ihan pienille yrittäjille
            parempaa sosiaaliturvaa kuin mitä tällä hetkellä on
            tarjolla.
         
         
         Investoinnit ovat iso kokonaisuus, jota me tarvitsemme. 90-luvulta
            lähtien meillä on ollut tilanne, jossa suomalaisesta
            yhteiskunnasta on puuttunut merkittävä määrä investointeja.
            Me tarvitsemme uusia investointeja, uutta työtä luovia
            investointeja. Sen eteen täytyy tehdä paljon.
         
         
         Me tarvitsemme myöskin julkisen sektorin rakennemuutoksia.
            Me tarvitsemme tehokkuutta ja vaikuttavuutta julkisen sektorin puolella,
            ja se tarkoittaa sitä, että täytyy tehdä rakennemuutoksia.
            Ne täytyy tehdä sillä tavalla, että ne
            kohtelevat ihmisiä inhimillisesti. Tämän
            kaiken lisäksi me tarvitsemme tiukkaa taloudenpitoa, määrätietoista
            taloudenpitoa tilanteessa, jossa näköpiirissä on
            eteenpäin todella matalat talouskasvun vuodet, ja sen takia
            sitä tiukkaa taloudenpitoa tarvitaan, erityisesti julkisen
            sektorin taloudenpitoa.
         
         
         Sitten minä vastaisin yksittäisiin kysymyksiin,
            jotka tässä tulivat esille.
         
         
         Edustaja Mustajärvi kyseli kokonaisvastuista, ja toteaisin,
            että me olemme pääomittaneet EVM:ää,
            Euroopan vakausmekanismia, 1,44 miljardilla eurolla, ja se vaadittaessa
            maksuun tuleva enimmäispääoma on 11,14
            miljardia euroa. Nämä vaadittaessa maksuun tulevat
            edellyttävät yksimielisyyttä EU-tasolla,
            ja ne edellyttävät Suomessa eduskunnan päätöksiä.
            Viimeksi on tehty pääomitusta 2012, ja tällä hetkellä ei
            ole näköpiirissä, että semmoista
            pääomitustarvetta olisi. Sen takia niitä ei
            ole sinne budjettikirjaan merkitty.
         
         
         Sitten totean, että... (Mauri Pekkarinen: Mutta ERVV-vastuut
            jäivät puuttumaan tästä!) — Minä puhuin
            EVM-vastuista, joista kysyttiin. Sitten totean edustaja Turuselle
            liittyen hallintarekisteriin, että asia on valmistelussa
            VM:ssä ja se tullaan tuomaan eduskuntaan vähimmäistasolla,
            todennäköisesti sillä tavalla, että arvopaperiasetukseen
            liittyvät asiat korjataan lainsäädännössä, mutta
            se läpinäkyvyys pitää turvata,
            ja hallintarekisteriä siinä muodossa kuin se on
            ei tulla tuomaan tällä kaudella eduskuntaan.
         
         
         Edustaja Lintilälle totean, että ihan samalla
            tavalla kuin aiemmatkin hallitukset nykyinen on perustanut budjettiesityksensä ennusteisiin,
            jotka ovat sillä hetkellä voimassa. Me teimme
            syyskuun puolessavälissä tämän
            budjettiesityksen, ja sillä hetkellä voimassa
            olevien ennustusten mukaan tehtiin myöskin talousarvio.
            Jos tilanne muuttuu olennaisesti tulevien ennusteitten mukaan, niin
            toki meillä on mahdollisuus lisätalousarviossa
            korjata tilannetta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tässä tämänkertainen.
         
       
      
         
         Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov kysyi näistä turvakodeista.
            Tältä osinhan tilanne on se, että niitten
            järjestämisvastuu siirtyy nyt Terveyden ja hyvinvoinnin
            laitokselle. Tilanne on se, että tosiaan budjetissa on
            rahaa, mutta 8 miljoonaa euroa ei riitä oikeastaan nykyisenkään
            toiminnan pyörittämiseen. Ja on vähän
            hassua, että Istanbulin sopimus pannaan täytäntöön
            mutta raha ei riitä, kun resursseja pitäisi kasvattaa.
            Tietysti tämä ei ole oikein johdonmukaista politiikkaa.
            Kyllä meidän pitäisi lähteä siitä,
            että kun lainsäädäntö hyväksytään,
            kustannukset arvioidaan oikein ja toteutetaan sitten myöskin
            se, mikä on välttämätöntä toteuttaa
            lainsäädännön puitteissa. Tästä syystä valtiovarainvaliokunta
            onkin tehnyt ponsilausumaehdotuksen 10, jossa lähdetään
            siitä, että jo ensimmäisessä lisätalousarviossa
            pitäisi antaa lisäraha, että ainakin
            nykyisellään turvataan ja olisi aavistuksen verran
            mahdollisuus myöskin parantaa niitä resursseja
            tässä suhteessa.
         
         
         Lopuksi vielä elvytyskeskusteluun täytyy todeta,
            että se ajoitus on olennainen. Kuten Koivisto sanoi, ensin
            pitää tehdä rakenneuudistukset. Sitten,
            kun ehkä talous supistuu jonkin verran niitten johdosta,
            pitäisi elvytyspanostus antaa, että päästään
            niissä uusien resurssien kohdentamisissa kasvuun. Se tarkoittaa
            sitä, että ei elvytystä nyt vaan rakennepäätösten
            jälkeen elvytys. Silloin me saamme hyvän taloudellisen
            kehityskuvan Suomelle.
         
         
       
      
         
         Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämä turvakotiasia on kuten edustaja
            Sasi tässä totesi. Mielestäni siinä on
            se ongelma, että siinä vaiheessa, kun sosiaali-
            ja terveysvaliokunta sääti tuota lakia ja teki
            mietinnön, siinä linjattiin, että se
            3,5 miljoonaa tarvittaisiin, jotta nykytaso voitaisiin pitää läsnä.
            Valtiovarat käsitteli asiaa mutta ei ohjannut siihen rahaa
            vaan jätti sen ponnen tasolle. Ja mielestäni, jos
            meillä Istanbulin sopimuksessa sanotaan, että me
            asteittain kuljemme kohti sitä suositusta, mitä Istanbulin
            sopimus edellyttää, me emme voi samaan aikaan
            tehdä leikkaavaa päätöstä,
            vaikka mielestäni on hyvä, että tässä on
            tehty rakenteellinen uudistus, jossa nuo turvakodit on siirretty valtiolle,
            eikä siten, että ne ovat kunta- tai — niin kuin
            hyvin pitkälle myös nykyjärjestelmässä — järjestövetoisia,
            vaikka järjestöt kai niitä jatkossakin
            osittain tuottavat. Mutta me emme voi leikata tällaisesta
            kohteesta.
         
         
       
      
         
         Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu turvakotien
            toiminnasta on erittäin tärkeä. Ministeri Huovinen
            onkin ansiokkaasti tuonut esityksiä muun muassa juuri turvakotitoiminnan
            ja omais-hoitajien tilanteen parantamiseksi. Rahoitus sen sijaan
            on jäänyt pahasti puutteelliseksi, ja on mahdollista,
            että turvakotien tärkeät toimintamahdollisuudet
            jopa heikkenevät nykyisestä.
         
         
         Myös vanhuspalvelulain muutosten myötä avopalveluiden
            ja omaishoidon tarve lisääntyy, mutta omaishoitajien
            tilanteen parantamiseksikaan ei ole riittävää rahoitusta.
            Kunnissakaan eivät taloudelliset tai henkilöstöresurssit
            ole riittäviä näille uusille velvoitteille.
         
         
         Arvoisa ministeri Rinne, tuetteko näitä ministeri
            Huovisen esityksiä? Ja kysyisin teiltä: sitoudutteko
            siihen, että näiden hankkeiden peruspilarit eli
            rahoitus turvataan jatkossa eikä palvelutaso heikkene nykyisestään?
         
         
       
      
         
         Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tästä onkin hyvä jatkaa.
            Hallitus on sopeuttanut valtiontaloutta leikkaamalla kuntien peruspalvelujen
            valtionosuutta 1,5 miljardia vuosina 2012—2015. Nyt ollaan
            juuri siinä tilanteessa, että kunnat eivät
            kykene enää tarjoamaan niitä perus- ja
            ydinpalveluita, joita kaikkein kipeimmin tarvitaan. Nimittäin
            tänne tulee jatkuvasti yhteydenottoja kansanedustajille
            siitä, kuinka hankalimmassa asemassa olevat, kuten mielenterveyskuntoutujat,
            lastensuojelun piirissä olevat ja lastensuojelullisia toimia
            tarvitsevat perheet, jotka tarvitsevat tukea siihen vanhemmuuteensa
            ja muuta, eivät saa enää kunnilta palveluja,
            koska kunnilla ei ole rahaa järjestää niitä. Nyt
            sitten järjestöt ja kirkot yrittävät
            auttaa, mutta näiden edustajat, jotka täällä kävivät,
            kertoivat, että heille tulee paljon asiakkaita nyt sen
            takia, että kunnat eivät pysty toteuttamaan omaa toimintaansa
            näillä sektoreilla. Eivät hekään
            pysty kaikkeen vastaamaan. Nyt on kyllä leikattu aivan
            liikaa kuntien palveluista, (Ben Zyskowiczin välihuuto)
            ja nyt ne kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kärsivät.
         
         
       
      
         
         Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Minusta on turhaa keskustella siitä,
            mitä edellinen hallitus tai nykyinen on tehnyt. Mikä Suomella
            tai suomalaisilla meni ohi, oli se fakta, että maailmalla
            on 2 miljardia uutta yrittäjää ja osaajaa,
            jotka valitettavasti tekevät tuotteita laadullisesti ja
            hinnallisesti halvemmin kuin suomalaiset. Ja jos ei euro jousta,
            meidän valitettavasti täytyy joustaa, sillä tällä hetkellä me
            emme ansaitse nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa.
         
         
         Valtiovarainvaliokunta otti mielestäni ansiokkaasti
            mietinnössään kantaa siihen, että jos
            haluamme tasapainottaa ja sopeuttaa talouttamme aikataulussa, meidän
            on tehtävä rakennepaketissa sovitut toimenpiteet
            päättäväisesti ja täysimääräisesti.
            Nyt kuitenkin esimerkiksi olemme jäämässä kuntien
            tehtävien karsinnasta aika lailla, ja se on ilmeisesti
            valtiovarainministerin alaisuudessa tehtävä harjoitus,
            joten toivoisin ministeri Rinteeltä (Puhemies koputtaa)
            johtajuutta, että tässä asiassa edettäisiin.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Huomautan vanhasta säännöstä,
               että seisomaan nouseminen uudelleen kesken puheenvuoron
               tarkoittaa sitä, että haluaa jatkaa käynnissä olevaa
               keskustelua, ei avata kokonaan uutta.
            
            
          
         
       
      
         
         Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Silloin kun tämä suuri taantumakausi
            vuonna 2008 alkoi, Suomi oli aika hyvässä tilanteessa.
            Meillä oli vahvat puskurit, joita ansiokkaasti oli kerätty.
            Jos tuolloin olisi ymmärretty, että nyt olisi
            aika tehdä aika merkittäviä rakenneuudistuksia,
            nuo rakenneuudistukset olisi voinut tehdä hallitusti ja
            sillä tavalla, että ne eivät olisi olleet
            mitään leikkauksia, vaan nimenomaan uudistuksia.
            Meidän olisi pitänyt uudistaa työmarkkinoita
            aika reippaasti, nostaa eläkeikää ehkä jo
            silloin, tehdä yrityspuolella, yritysverotuspuolella ja
            yritysrahoituspuolella, monia hyviäkin uudistuksia. Mutta
            ne jätettiin tekemättä. Silloin vain
            odotettiin ja odotettiin ja odotettiin, ja nyt näitten
            uudistusten tekeminen on hyvin hankalaa, koska nyt edessä on
            vain leikkausten tie. Tämä on kyllä hyvin
            valitettavaa.
         
         
       
      
         
         Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä puhutteleva
            kohta on se, jossa kerrotaan, että pohjoismainen taso työllisyysasteen osalta
            on 75 prosenttia, kun se on Suomessa vähän päälle
            67 prosenttia. Ero on tässä aivan valtava, ja
            se selittää pitkälti sen, minkä takia
            meidän taloutemme on nyt näin heikossa kunnossa.
         
         
         No, kansalaisten näkökulmasta näyttää,
            että valtio on kovin epäjohdonmukainen itsensä kanssa,
            kun samaan aikaan valtionyhtiöissä, jotka tuottavat
            voittoa, jotka ovat hyvässä kunnossa, käydään
            yt-neuvotteluja. Väkeä vähennetään muun
            muassa Nesteen Naantalin toimipaikasta kymmeniä. Siellä ovat
            yt-neuvottelut olleet käynnissä. Turussa VR:n
            varikkoa ajetaan alas, ja siellä on myös pelastuspalvelun
            kestävyydestä kysymys. Samaan aikaan vähennetään
            työllisyyttä valtionyhtiöissä,
            kun tämän työllisyystavoitteen pitäisi
            olla ihan toisensuuntainen. Pitäisi ajatella vähän
            tarkemmin tätä suhdannetta tässä kysymyksessä.
         
         
       
      
         
         Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Kantolan puheenvuoroon on todettava,
            että ehkäpä ne yhtiöt sitten
            tavoittelevat tuloksen parantamista yt:itten kautta, niin voidaan
            maksaa sitten tulospalkkioita paremmin, kun vähennetään
            väkeä.
         
         
         Mutta kun täällä on moitittu perussuomalaisia siitä,
            että ei pidä antaa katteettomia lupauksia, niin
            ei pidä. Kataisen hallituksen aloittaessa valtiovarainministeri
            Urpilainen muistaakseni sanoi, en ihan tarkkaan muista sanoja, mutta
            että on tavoitteena luoda 100 000 uutta työpaikkaa
            ja että on keinot luoda ne. Ei ollut: 140 000
            työpaikkaa hävisi. Kaikki täällä salissa
            tuntuvat kyllä olevan yhtä mieltä siitä,
            että työpaikkoja pitää luoda,
            mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän, minne.
            Kilpailukyvyn puute on aivan varmasti yksi suuri tekijä,
            ja kiitän valtiovarainministeriä siitä,
            että olette maltillisempi sanoissanne kuin edeltäjänne.
         
         
         Kyllä meillä on lähellä esimerkkimaa
            Ruotsi, joka kilpailukyvyssä pärjää,
            omalla valuutalla pärjää. Kun työmarkkinat
            eivät jousta, valuutta joustaa. Tätä mahdollisuutta
            Suomessa ei ole.
         
         
       
      
         
         Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on käyty kovaa
            keskustelua tämän ison sote-ratkaisun myötä siitä,
            toteutuvatko perustuslailliset asiat jokaisen kansalaisen kohdalla.
            Nyt tätä samaa asiaa kysyisin myöskin
            täällä koulutuspuolella. Isot leikkaukset,
            joiden loppupäätä ei vielä näy, ovat
            tulossa vuosien saatossa, eikä kukaan kyseenalaista sitä,
            toteutuvatko perustuslailliset oikeudet kaikkialla maassa ja kaikkien
            kansalaisten kesken. Tämä kysymys on minusta nyt
            paikallaan esittää myöskin koulutusleikkausten kohdalla.
            Keskusta on esittänyt sitä, että yliopistopuolella
            turvattaisiin pitkäjänteinen ja ennustettava rahoitus
            eikä tällaista poukkoilevaa rahoitusta niin kuin
            kokoomus on tässä esittänyt.
         
         
         Arvoisa puhemies! Toinen kysymys, jonka haluan valtiovarainministerille
            esittää: kun suhdanne käy korkeana, niin
            silloinhan yritykset pärjäävät
            niin sanotusti omin neuvoin, mutta nyt, kun talous sakkaa, niin
            (Puhemies koputtaa) kuinka paljon valtionvarainministeri on valmis siihen,
            että valtio osallistuu edellytysten luomiseen paremmin
            kuin tähän saakka?
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Pakko vielä kerran käydä tämä keskustan
            vaihtoehto läpi, kun täällä nyt useiden
            keskustan kansanedustajien suulla on näiden leikkausten
            kimppuun käyty: sekä Kerola, Kalmari että muut.
            Kalmari totesi, että nyt on syytä katsoa eteenpäin,
            keskustella siitä, miten tästä nyt päästään
            eteenpäin. Keskustan vastalauseen lausumaehdotus numero
            11: "Eduskunta edellyttää, että mahdolliset
            tulevat kuntien valtionosuusleikkaukset kytketään
            toimenpiteisiin, jotka tosiasiallisesti keventävät
            kuntien tehtäviä ja muita velvoitteita."
         
         
         Eli käydäänpäs läpi:
            Joka ikistä kuntien valtionosuuden leikkausta, kierrosta
            te olette täällä kritisoineet. Lähes
            kaikkia koulutusleikkauksia olette täällä kritisoineet.
            Nyt kun vaihtoehdon aika on, ette esitä euroakaan kuntien
            peruspalvelujen valtionosuuksiin lisää, esitätte
            nettomääräisesti koulutuksesta vähemmän,
            ja täällä vielä viittaatte mahdollisesti
            tuleviin valtionosuusleikkauksiin. On kysyttävä vielä kerran:
            ette kai te nyt ole tässä juksaamassa suomalaisia?
         
         
       
      
         
         Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallitushan on luvannut tuoda tänne
            lakeja, joissa kuntien tehtäviä vähennetään.
            Keskusta on lähtenyt siitä, että keskusta
            haluaa tasapainottaa nämä hallituksen tekemät
            kuntien valtionosuusleikkaukset sillä, että tehtäviä vähennetään.
            Tähän te ette ole pystyneet.
         
         
         Sitten aiemmin täällä on esitetty
            väite, että keskusta ei olisi opetukseen esittänyt
            lisärahoitusta. Mehän äänestimme
            valtiovarainvaliokunnassa keskustan esittämästä vaihtoehdosta,
            (Välihuutoja) ja mehän tulemme näkemään
            täällä tämän viikon
            aikana, jolloinka tästä asiasta äänestetään,
            mitenkä kokoomus tulee tässä käyttäytymään.
         
         
         Mutta, arvoisa puhemies, minusta hyödyllisempää olisi
            käydä keskustelua siitä, mitenkä me saisimme
            tulevaisuudessa enemmän verotuloja, ettei tarvitsisi valtionosuuksia
            vähentää eikä tarvitsisi heikommilta
            ottaa. Sen tähden viittaan tähän Suomen
            Pankin kasvuennusteeseen, joka lähtee siitä, että Suomi
            ei välttämättä pääse
            mukaan kasvuun, vaikka se voimistuisi, (Puhemies koputtaa) kun meillä ei
            ole tehty eikä tehdä investointeja. Valtiovarainministeri
            totesi...
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Ja nyt, arvoisa edustaja, aika on täynnä.
            
          
         
         
         
         ...että tarvitaan palkkamalttia, tarvitaan säännösten
            vähentämistä.
         
         
       
      
         
         Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! En ajatellut osallistua tähän
            keskusteluun, mutta nyt on pakko, edustaja Kalli, todeta, että teidän
            vaihtoehtobudjetissanne, jonka te saitte aivan itse tehdä ilman,
            että tarvitsi tehdä kompromissia sosialidemokraattien
            tai kokoomuksen tai kenenkään muun kanssa, te
            ette esittäneet senttiäkään
            lisää koulutukseen, te ette esittäneet
            senttiäkään lisää kuntien valtionosuuksiin.
         
         
         Jos me ajattelemme koko vaihtoehtobudjettien ideaa ja sitä,
            että eduskunta on halunnut tarjota mahdollisuuden niiden
            käsittelemiselle entistä perusteellisemmin, niin
            ideahan on, että siinä oppositiopuolueet voivat
            esittää oman kokonaisvaltaisen vaihtoehtonsa sille,
            mitä hallitus on esittänyt. Sitä tosiasiaa,
            edustaja Kalli ja muut, emme pääse karkuun, että teidän
            vaihtoehtobudjetissanne te ette esittäneet koulutukseen
            ettekä kuntien valtionosuuksiin senttiäkään
            enemmän kuin hallitus, päinvastoin tehän
            esititte yliopistorahoja leikattavaksi.
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustelu
            etenee ja nyt tähän keskustan vaihtoehtoon saatiin selvyyttä.
            Edustaja Kalli sanoi, että keskusta haluaa tasapainottaa
            kuntien talouden vähentämällä tehtäviä ja
            velvoitteita. (Ben Zyskowicz: Missä ne esitettiin?) Ja
            olette kritisoineet sitä, että valtionosuusprosentti
            on painunut historiallisesti alle 30 prosenttiin. No, nyt jos otetaan
            lähtökohdaksi se — kuten ette esitä — että euroakaan
            ei tule lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin,
            niin tiedättekö te, kuinka paljon tehtäviä ja velvoitteita
            pitää euromääräisesti
            vähentää, jotta peruspalvelujen valtionosuusprosentti
            nousee 30 prosenttiin? Se luku on 4 miljardia euroa. Tarvittaisiin
            siis 4 miljardin euron tehtävien ja velvoitteiden vähentämiset,
            (Ben Zyskowicz: Missä ne esitykset on?) jotta päästäisiin
            siihen lukuun, josta te nyt tätä kritisoitte.
            Oletteko te valmis tähän, vai miten te aiotte
            tämän kuntatalouden tasapainottaa sille tasolle,
            josta te olette hallitusta kritisoineet? (Ben Zyskowicz: Missä ne
            keskustan esitykset on?)
         
         
       
      
         
         Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Keskusta on lähtenyt siitä,
            että leikkausten tiellä tätä maata
            nousuun ei saada, ja siksi koko tämän vaalikauden
            olemme lähteneet siitä, että pitää saada
            aikaan kasvua, pitää tehdä sellaisia
            toimia, joilla saadaan aikaan kasvua. Sen lisäksi tarvitaan
            rakenteellisia uudistuksia, ei pelkästään
            kasvua, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Mutta te hyvin
            ymmärrätte, että jos vuosi vuodelta budjetti
            kerrallaan me joudumme tekemään oikaisuja sellaiseen
            budjettiin, joka ei perustu meidän lähtökohtiimme,
            niin tarvitaan myöskin rakenteellisia uudistuksia. Me olemme lähteneet
            siitä, että kuntien tehtäviä pitää vähentää suhteessa
            niihin leikkauksiin. Se on keskustan linja. (Ben Zyskowicz: Missä ne
            ehdotukset on?)
         
         
       
      
         
         Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Minä olen täysin samaa mieltä siitä asiasta,
            että nyt pitäisi puhua tulevaisuudesta, pitäisi
            puhua kasvusta, ja ne ehdotukset ovat kuitenkin meillä valitettavasti
            ristiriitaisia. Joissakin ehdotuksissa vasemmalta tulee ensimmäisessä lauseessa,
            että "mitä korkeampi verotus",
            ja toisessa lauseessa on, että "sitä suurempi
            kasvu, mitä yritetään saada".
            Ei se vain toimi tässä nykymaailmassa.
         
         
         Toinen kysymys, joka liittyy sitten esimerkiksi valtiovarainministeriön
            puolelle, on, että em-me me kenties saa tällaisella
            julkisella rahoituksella aitoa kasvua, mutta meidän pitäisi
            ottaa mallia jostain muusta maasta. Esimerkiksi Saksassa työmarkkinakysymyksiä katsotaan
            sisäisesti ja on löydetty kasvua, katsotaan sisäisesti niitä kysymyksiä työntekijöiden
            ja työnantajan kesken. Pitäisikö hallituksen
            miettiä tämäntyylisiä Saksan
            malleja?
         
         
         Ja kolmanneksi arvoisalle keskustalle: Kyllä meidän
            yhdessä pitäisi löytää ne
            koulutuksen kasvun tiet, ei syyttämällä toinen
            toisia, vaan me tiedämme, että me tarvitsemme
            koulutukseen panostusta. (Puhemies koputtaa) Jos me johonkin tarvitsemme
            panostusta, niin koulutukseen...
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Jaaha, aika on täynnä.
            
          
         
         
         
         ...niin että turha syyttää siitä.
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Toistan, että uudelleen seisomaan nouseminen tarkoittaa
               sitä, että haluaa jatkaa käynnissä olevaa
               keskustelua, ei avata uusia aiheita.
            
            
          
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sen verran sanoa, että oli
            teillä yksi asia siellä. Se oli oppisopimus. Se
            sana kyllä löytyy teidän vaihtoehtobudjetistanne.
            Mutta miten sitä sitten kehitetään tulevaisuudessa,
            se on ollut myöskin tämän hallituksen yksi
            painopisteasia, ja hyvin on tässä asiassa edistytty.
            (Välihuutoja keskustan ryhmästä) Mutta
            kyllä saa olla todella huolissaan Suomen kansa ja Suomen
            koululaitos, jos keskustasta tulee hallitukseen kumppani, siitä syystä,
            että kun ei koulutukseen näytetä haluavan
            panostaa yhtään mitään, ei osata
            arvostaa sitä, niin mistä se meidän kasvu
            tulee?
         
         
       
      
         
         Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On sinänsä lystikästä kuunnella,
            kun kokoomus ja SDP keskustelivat keskenään keskustan
            vaihtoehdosta. Hyvät kokoomusedustajat, väitteenne
            siitä, että keskusta ei esitä lisärahoitusta
            koulutukseen, on epätosi. Esitämme 22 miljoonaa
            lukiokoulutukseen, mistä te leikkaatte 35 miljoonaa. Viime
            lahjananne vielä leikkasitte 6 miljoonaa perusopetuksesta.
         
         
         Te olette leikanneet hallituksessa valtion-osuuksia, leikanneet
            koulutuksesta. Edustaja Vahasalo, oletteko valmiita vielä leikkaamaan
            ministeri Kiurun esittämän 260 miljoonaa toisen
            asteen koulutuksesta, lukioilta ja ammattiopetuksesta, lisää jo
            tekemiinne? Oletteko valmiit siihen? (Keskustan ryhmästä:
            Kyllä vai ei?)
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että kun
            ikäluokat pienenevät, niin jotain tarvitsee tehdä ja säästöjä täytyy
            tehdä. Me emme siitä pidä ollenkaan,
            ja pidättekö te? Ette pidä. Ei kukaan
            muukaan pidä, eivätkä meidän
            hallituskumppanimmekaan pidä. Mutta koulutus on siinä samassa kuin
            kaikki muutkin. Me joudumme myöskin leikkaamaan terveydenhuollosta,
            (Keskustan ryhmästä: Seli seli!) sosiaalihuollosta,
            kaikesta muustakin, mutta se, miten se tehdään,
            mistä se otetaan se leikkaus, se on se juttu. (Mauri Pekkarinen:
            No kertokaa se juttu!) Siinä täytyy todeta, että siinä on
            vähän erilaisia painotuksia, (Mauri Pekkarinen:
            Mutta te leikkaatte kuitenkin!) mutta tämä on
            kuitenkin tärkeätä. Minua vähän
            harmittaa se, että te nyt kyttäätte ja
            odotatte, että me teemme sen likaisen työn täällä,
            jolloin te sitten ajattelette, että te saatte laittaa vähän
            paremmaksi ensi kaudella. Kyllä me tässä yhdessä teemme näitä hommia,
            ja tämä on meidän yhteinen talkoo, koko
            Suomen kansan talkoo. Uutta ajattelua tässä tarvitaan
            muutakin kuin pelkkää elvytystä, (Mauri
            Pekkarinen: Siis lisäleikkauksia!) elvytystä,
            joka on tilapäistä. Kyllä me tarvitsemme
            panostusta myöskin koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen.
         
         
       
      
         
         Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt edustaja Vahasalolta: oletteko
            te yhtä mieltä opetusministeri Kiurun kanssa,
            että toiselta asteelta pitää vielä teidän
            jo tekemienne leikkausten lisäksi leikata 260 miljoonaa,
            lukiosta ja ammattiopetuksesta? Opettajien ammattijärjestö on
            muun muassa arvioinut, ja Kuntaliitolla on samansuuntaisia arvioita,
            että tuo johtaisi jopa kolmanneksen karsintaan toisen asteen
            opetusverkosta. Siis joka kolmas lukio- tai ammattioppilaitos pantaisiin
            kiinni. Oletteko te valmiit tähän? Tätäkö on se
            teidän yhteinen tekemisenne?
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Se, miten minä sen tekisin, olisi,
            että laittaisin lukioita keskenään enemmän yhteisen
            hallinnon alle. Laittaisin lukioita ja korkeakouluja lähempään
            kanssakäymiseen, yhteistyöhön keskenään,
            jolloin kokonaisopiskeluaika lyhenee ja jolloin opiskelu tehostuu,
            ja se auttaa myös opiskelijoita. Tässä on
            olemassa keinoja, kuinka tämä voitaisiin tehdä,
            ja sitä haluan peräänkuuluttaa, että minulla
            on ehkä vähän erilaiset keinovalikoimat
            tähän summaan kuin muilla.
         
         
       
      
         
         Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Herra puhemies! En tiedä, olenko salissa ainut, joka
            havaitsee nyt jotain ristiriitaisuutta siinä, miten kokoomus
            tässä tilanteessa toimii. Edustaja Vahasalo, neljän
            minuutin sisällä te olette ensinnä syyttänyt
            keskustaa siitä, että me emme esitä riittävästi
            lisäyksiä koulutukseen, ja sen jälkeen
            puolustanut sitä, että vielä pitäisi
            leikata 260 miljoonaa euroa lisää. (Raija Vahasalo: Ei,
            ei!) Nyt te puhutte siitä, että hallinnosta voitaisiin
            säästää. Koko toisen asteen
            koulutuksen hallintokulut ovat noin 130 miljoonan euron luokkaa.
            Siis vaikka koko hallinto lakkautettaisiin, mikä on tietenkin
            mahdotonta, me emme pääsisi noihin teidän
            esittämiinne leikkausvaateisiin ja tarpeisiin. Hallinnosta
            voidaan saada ehkä joitakin kymmeniä miljoonia
            euroja, mutta se on jäävuoren huippu tässä kokonaisuudessa.
            Edustaja Vahasalo, täällä on esitetty
            kysymys: vieläkö näiden tehtyjen 1,5
            miljardin euron koulutusleikkausten lisäksi 260 miljoonaa
            euroa lisää? Myös oppisopimuskoulutuksesta
            voitaisiin tehdä parempi. Edustaja Vahasalo, te ette ole
            päässeet siinä eteenpäin toivotulla
            tavalla, (Puhemies: Aika on täynnä!) yrittäjien
            esittämällä mallilla.
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Ei tätä kahta kertaa
            leikata. Nyt pitäisi katsoa tulevaisuuteen, eikös vain?
            (Keskustan ryhmästä: Kolme kertaa!) Ja nyt pitää saada
            tämä Suomi nousuun, että pidetään
            nämä asiat nyt (Mauri Pekkarinen: Vastatkaan kysymykseen!)
            tosi tarkkaan siinä fokuksessa, missä me nyt olemme.
            Meidän on turha nyt jauhaa tätä asiaa,
            kuka mitäkin sanoi, teki, (Naurua keskustan ryhmässä)
            koska opiskelija tuolla odottaa omaa koulutuspaikkaansa, opiskelija
            odottaa, että hän saa toivomansa opiskelupaikan
            ja sitä kautta pääsisi sitten työelämään.
            Kyllä meidän pitäisi nytten näistä omista
            navoistamme päästä irti ja vähän
            katsoa, mitä kentällä tapahtuu, mitä meidän
            asiakkaamme (Inkeri Kerolan välihuuto) nyt odottavat meidän
            tekevän, ja täytyisi keskustapuoleenkin miettiä,
            mikä se teidän visionne tulevaisuudesta on. Ei
            se nyt kauhean koulumyönteiseltä kyllä ole
            näyttänyt.
         
         
       
      
         
         Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt tunnustaa,
            että hallitus on oikeassa siinä, että keskusta
            ei nyt ihan ollut hereillä tässä koulutuksen
            leikkauskysymyksessä. Toki näihin tuleviin leikkauksiin liittyen
            yhdessä tehdään työtä.
            Mutta olisitte voineet tulla perussuomalaisten linjoille siinä,
            että mekin esitimme 150 miljoonaa euroa lisää koulutuksen
            parantamiseen, kuten kattavan kouluverkoston säilyttämiseksi
            50 miljoonaa euroa. Nämä ovat tärkeitä arvovalintoja,
            ja meidän puolueessamme ne on nähty tärkeiksi.
            Kuten myös 200 miljoonaa esitettiin kuntien valtionosuuksiin
            lisärahaa ja 150 miljoonaa kasvuyrityksiin lisää.
         
         
         No, miten Suomi saadaan nousuun? Tästä on tänään
            puhuttu paljon. Perussuomalaisilla on keskeisin viesti ollut se,
            että hallitus keskittyy leikkauksiin, joita se kutsuu rakenneuudistukseksi,
            vaikka sen tulisi hakea elvytystä työllisyyden
            kasvusta, ja siinä keskeisenä keinona pitää olla
            viennin lisääminen. Tässä yrittäjien
            kirjasessa, joka teille kaikille on jaettu, Yrittäjien
            rohkea Suomi, mainitaan se, että pk-yritykset työllistävät
            tällä hetkellä Suomea. 1—9 hengen,
            työntekijän yritys luo 48 prosenttia uusista työpaikoista.
            Vastaavasti (Puhemies koputtaa) se ei näy missään
            vienninedistämisessä. Me olemme 5—7 kertaa
            jäljessä (Puhemies: Aika on tullut täyteen!)
            Ruotsia ja Viroa näissä... [Puhemies
            antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]
         
         
       
      
         
         Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Finanssikriisi on meitä nyt
            varmaan jo kuusi vuotta kovistellut, ja tällä hetkelläkin
            näyttää siltä, että talouskasvu
            on tosi tiukassa tilanteessa, ja täällä eduskunnassa
            meidän pitäisi nyt kaikkien tehdä yhdessä työtä sen eteen,
            että me saamme tämän talouden kasvuun täällä Suomenmaassa
            ja pystymme sen myötä myös sitten työllistämään
            ihmisiä. Tällä hetkellä työttömiä on
            aivan liikaa, ja työllisyys on ensiarvoisen tärkeä asia.
            Sen kautta saadaan myös sitten valtiolle verotuloja ja
            pystytään jatkossa huolehtimaan myös
            ihmisten hyvinvointipalveluista.
         
         
         Mutta täytyy sanoa — siitä huolimatta,
            että nyt oppositio on kuinka räksyttänyt
            ja haukkunut hallituspuolueita — että hallituspuolueet
            ovat tehneet tosi järkevää talouspolitiikkaa
            (Keskustan ryhmästä: Missä se näkyy?)
            ja todella vaikeassa tilanteessa. Nimenomaan meidän lähtökohtamme
            on ollut se, että ihmisistä pidetään
            hyvää huolta, kaikista heikko-osaisimpia ihmisiä muistetaan
            eikä suinkaan suisteta heitä pois tästä hyvinvointiyhteiskunnasta.
            (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme (Puhemies: Aika on täynnä!) täällä ihan
            jokaisen mukana... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle
            puhujalle.]
         
         
       
      
         
         Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Rinne, totesitte puheessanne,
            että budjetti sisältää useita
            elementtejä talouden korjaamiseksi ja kaikki eväät ovat
            olemassa, tarvitaan ennustettavuutta. Olette nyt puoli vuotta seurannut
            oman ministeriönne toimintaa. Voitteko nyt jo ennustaa
            tulevaisuutta bruttokansantuotteen osalta, sehän on nyt
            kuusi vuotta jauhanut paikallaan? Ja kuten edustaja Lindström
            kysyi: kuinka kalliiksi hukatut vuodet nyt ovat tulossa?
         
         
         Puheessaan edustaja Arhinmäki kaipasi todellista käännettä.
            Mielestäni heillä oli kyllä näyttö: kolme
            vuotta hallituksessa. Tulos oli nolla. Nyt tarvitaan uusi hallitus
            ja eduskunta ensi keväänä, ei tämä tilanne
            kyllä muuten korjaannu.
         
         
       
      
         
         Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on osoittanut
            sen, että täällä kyllä meistä itse
            kukin osaa toinen toistaan arvostella ja kritisoida, mutta eipä paljon
            juuri muuta, ja haluaisin jotenkin siirtää tätä keskustelua
            tämmöiseen isompaan kuvaan ja siihen, minkälaisia
            uudistuksia olemme toinen toisiltamme puolueina ja myös
            hallitus—oppositio-rajojen yli valmiita hyväksymään.
         
         
         Keskustan esityksiä kasvurahastosta on täällä jo
            tuotu esille meidän ryhmäpuheenvuorossamme, ja
            myös Suomen Pankki itse asiassa aika myötäsukaisesti
            samansuuntaisia ajatuksia esitti, ja tämä on sukua
            myös komissionkin esitykselle tästä 300
            miljardin euron paketista. Olemme esittäneet, että oppisopimus
            muutettaisiin koulutusrahastoksi, ja liikennerahastoa ja monia muita
            esityksiä tuolta löytyy.
         
         
         Haluaisin kysyä nyt vielä kuitenkin tässä valtiovarainministeri
            Rinteeltä tähän Suomen Pankin viime torstaiseen
            esitykseen liittyen: miten te kommentoitte näitä heidän
            esityksiään, joita oli lukuisa joukko (Puhemies
            koputtaa) siellä ja tätä arviota näistä bruttokansantuotteen
            kasvuluvuista lähivuosina?
         
         
       
      
         
         Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Aivan oikein, täällä on
            helppo kritisoida toisiaan, varsinkin keskustaa, jolla on pelkät
            otsikot ilman sisältöä omassa vaihtoehdossaan.
         
         
         Mutta miten eteenpäin: nimenomaan meidän yksi
            kantava voima on se, että me tuemme pk-sektoria. Valtionvarainministeri
            Rinne, oletteko kanssamme samaa mieltä, että esimerkiksi
            arvonlisävelvollisuuden alarajan nosto voisi kiihdyttää talouskasvuamme?
            Entä sitten nämä investoinnit, mitä teemme
            tieverkostoon, perusväylänpitoon, joka on enemmän
            kuin tämä parlamentaarinen ryhmä esitti?
            Olisiko se tässä kohtaa oikea toimenpide?
         
         
       
      
         
         Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut,
            niin tuntuu, että kaikilla on pelkät otsikot ja
            sisältö puuttuu.
         
         
         Mutta täytyy nyt kumminkin tässä tilanteessa kiitellä hallituksen
            esitystä ja toivoa, että tämä tyydyttää oppositiotakin
            tulevana vuonna. (Anu Vehviläinen: Ei tässä paljon
            muuta voi!) Vienti ei vedä, kotimainen kysyntä on
            notkahtanut, yrityksillä ei ole kilpailukykyä eikä uusia
            tuotteita, ja tästähän on hyvin pitkälle
            kysymys, ja silloin täytyy valtion tehdä semmoisia
            päätöksiä, mitkä vaikuttavat
            investointien kautta ja valtion kautta esimerkiksi väyliin
            ja homekouluihin, terveyskeskuksiin, päiväkoteihin
            ja niin poispäin, elikkä tämäntyyppistä.
         
         
         Yhteiskuntarauhasta on myös puhuttu. Kyllä tässä täytyy
            työnantajan puoleenkin nyt katsoa, että työsopimusmarkkinauudistus
            pistettiin jäihin pelkästään
            työnantajien omalla päätösvallalla,
            ja tämä ei oikeastaan hyvää näyttele
            myöskään. Täytyy tarkastella
            molempia osapuolia ja (Puhemies koputtaa) yhtä kättä mennä eteenpäin.
         
         
       
      
         
         Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Täällä kun tätä keskustelua
            on seurannut, ei uskoisi, että aikamiehet ja aikanaiset
            ovat paikalla. Tämä on ollut kyllä sellaista huutelua
            puoleen ja toiseen, ja kuka on syytellyt mitäkin.
         
         
         Minun mielestä nyt meidän kaikkien pitäisi pistää panostuksia
            siihen, millä tähän maahan ollaan luomassa
            todella sitä kasvua ja niitä työpaikkoja.
            Siinä minä näkisin, että silloin
            tarvitaan ennen kaikkea pienien yritysten toimintaedellytysten parantamista.
            Hallitus on tehnyt yhteisöveroratkaisun, joka on auttanut
            isompia yrityksiä ja vientiä tietysti, mutta nyt
            kaivataan nimenomaan pienten yritysten puolelle helpotuksia avoimille kommandiittiyhtiöille
            ja toiminimille, että näiden toimintayritykset
            paranevat ja ne pystyvät tuottamaan tuotteita kilpailukykyisesti
            meille sekä sisämarkkinoille että vientiin.
         
         
         Tietysti myös koulutuksen puolelle tarvitaan panostuksia,
            samoin kuin sitten tutkimukseen ja kehittämistyöhön.
            Hallitus on jonkin verran lisännyt sinne (Puhemies koputtaa)
            resursseja, mutta (Puhemies: Aika!) vielä kaivataan lisäpanostuksia
            näihin asioihin, jolloinka syntyy uutta. (Mauri Pekkarinen:
            Ei ole lisännyt, kun leikannut!)
         
         
       
      
         
         Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomalaisten yritysten koko suhteessa populaatioon
            ja keskiarvoon Euroopassa on U:n muotoinen, elikkä meillä puuttuu tästä keskisuuret
            yritykset. Keskisuuret yritykset ovat viennin kärjessä esimerkiksi
            Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Sen takia meillä olisi syytä — tosiaan
            täällä ovat monet maininneet sitä — viennin
            edistämistä tehdä. Kyllä tämä on
            minun mielestä ihan ratkaisevaa, miten me saamme aikaan näitten
            yritysten kasvua ja vientiä.
         
         
       
      
         
         Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
            moneen suuntaan, mutta nyt tarvitaan yhteistyötä,
            jotta tämä Suomen taantuma ja niukentuva talous
            saadaan kasvuun ja sitä kautta syntyy niitä työpaikkoja,
            joita me täällä peräänkuulutamme.
         
         
         Työpaikat syntyvät yrityksiin, ja täällä on
            tullut monia hyviä huomioita siitä, kuinka pystytään
            helpottamaan sitä, että yrityksillä on
            luottamusta investoida, palkata henkilökuntaa. Pitää raivata
            turhaa sääntelyä ja purkaa yrittämisen
            esteitä.
         
         
         Kilpailukyky syntyy uusista keksinnöistä,
            uusista tuotteista, ja siihen tarvitaan koulutuspanoksia, että meillä on
            tuotekehitystä, meillä on tiede ja yliopistot
            ja korkeakoulut semmoisessa mallissa, että tulee uusia
            tuotteita, joita maailmalla halutaan ostaa, ja uusia toimintatapoja. Mutta
            myöskin on huomioitava, että kilpailukyvyssä yksi
            osa on liiketoimintamallit. Ne uudistuvat tässä taloudellisessa
            rakennemuutoksessa, ja silloin on katsottava meidän säätelykenttää: mahdollistetaanko
            yrityksille myös kilpailu näissä liiketoimintamalleissa.
         
         
       
      
         
         Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kohta pari
            tuntia tässä kuunneltuani on tullut välillä sellainen
            olo, että keskustelu olisi ehkä hedelmällisempää,
            jos me itse kukin lukisimme toistemme vaihtoehdot ja kommentoisimme
            sitten niitä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Täällä on todettu,
            että keskustan vaihtoehdossa on pelkät otsikot
            ja sisältö puuttuu. Jatkossa puheenvuorossa todettiin
            pienten ja keskisuurten yritysten tukemisesta. Edustaja Jalonen,
            juuri sitä meidän ehdotuksemme sisältää hyvin
            pitkälle. Keskusta näkee, että kiireellisintä on
            lisätä varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten
            kannusteita investoida ja työllistää,
            vähentää yrittämistä ja
            työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa. Näitä asioita
            olemme tuoneet viime kuukausina jatkuvasti esiin, emme siksi, että kiillottaisimme
            omaa kilpeä, vaan siksi, että haluaisimme olla
            tukemassa hallitusta viemään näitä tärkeitä asioita
            eteenpäin. Se, että uudistuksia tapahtuu, ei ole
            meidän kenenkään yksittäisen
            ihmisen etu, vaan se on tämän maan pelastus.
         
         
       
      
         
         Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Paras pk-yrityksiä auttava verouudistus
            olisi suurten kansainvälisten yritysten veroshoppailun
            hillitseminen. On aivan kohtuutonta, että kansainvälisten
            arvioiden mukaan suurilla ja pienillä tai keskisuurilla
            yrityksillä saattaa olla jopa 15 prosentin ero siinä,
            paljonko he maksavat veroja. On aivan ymmärrettävää, että kilpailutustilanteessa
            bisnes keskittyy näille suurille yrityksille. Jos me haluamme
            tukea paikallisia suomalaisia yrityksiä, silloin meidän
            pitää käyttää niitä keinoja,
            joita meillä on käytettävissä sen
            estämiseksi, että meidän markkinoilla häärää sellaisia
            toimijoita, jotka eivät huolehdi verovelvoitteistaan vaan
            pyrkivät paremminkin niitä parhaansa mukaan kiertämään.
            Nykyisen kilpailulainsäädännön
            mukaan ainakin yksi sellainen toimenpide olisi maakohtaisen raportoinnin
            vaatiminen, vaikka sitten aluksi ainoastaan julkisissa hankinnoissa.
            Se olisi iso askel kohti pk-yritysten kannalta edullisempaa toimintaympäristöä.
         
         
       
      
         
         Esko Kurvinen /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Minäkin edustan sitä koulukuntaa,
            joka olisi toivonut vähän enempi tulevaisuuteen
            suuntautuvaa keskustelua varsinkin, kun ensi vuoden budjetista on
            puhe.
         
         
         Mutta täällä ovat työllisyys
            ja kasvu nousseet aina silloin tällöin esille
            muitten asioitten välillä. Ministeri Rinne omassa
            puheenvuorossaan hyvin sanoi, että täytyy kääntää kaikki
            kivet, on paljon erilaisia toimenpiteitä. Suomessa kuitenkin
            työllisyyttä on ylläpitänyt
            ja uusia työpaikkoja synnyttänyt pk-yritystoiminta
            viimeisen kymmenen vuoden aikana. Minun mielestäni pitäisi katsoa
            sinne suuntaan, missä on mahdollisuutta tulevaisuudessakin
            näitä uusia työpaikkoja syntyä,
            elikkä luoda olosuhteita niille yrittäjille ja yrityksille,
            jotka ovat siinä pk-kentässä.
         
         
         Kysynkin ministeri Rinteeltä, kun sanoitte, että sinne
            pk-puolen työllistämisen edistämiseksi
            on tulossa monenlaista: voitteko vähän paljastaa,
            mitä mahdollisesti vielä ennen vaaleja olette tuomassa
            eduskuntaan?
         
         
       
      
         
         Laila Koskela /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen talouden kasvu on vaatimaton ja työllisyys
            heikkenee edelleen. 60—65-vuotiaiden ikäryhmässä työttömien määrä on
            seitsemän viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Näistä korkeasti
            koulutettujen määrä on lisääntynyt
            muita nopeammin. Kaikkien yli 60-vuotiaitten työttömien
            määrä on edelleen kasvussa. Työnantaja
            ennemminkin irtisanoo kuin työllistää ihmisiä,
            joilla on eläköityminen muutaman vuoden sisällä.
            Tässä tulisi tukea ikääntyneiden
            pysymistä työelämässä,
            jotta eläkesäädösten kiristäminen
            ei muutu työttömyydeksi vaan työllisyydeksi.
            Ikääntyneillä on motivaatiota jatkaa
            työssä, mutta työnantajan asenteet ovat
            usein esteenä. Mitä mieltä ministeri
            on tästä asiasta?
         
         
       
      
         
         Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täällä on kyselty,
            mitä miettivät ne, jotka tätä keskustelua
            kuuntelevat. Itse uskon, että aika moni on hieman surullinen siitä,
            kuinka täällä kinastellaan ja irvaillaan
            samaan aikaan, kun Suomi tarvitsisi yhdessä tekemistä ja
            ratkaisuja isoihin asioihin.
         
         
         Taloutta tulee hoitaa hyvin, ja on varmasti rehellistä myöntää,
            että tällä vaalikaudella on tehty paljon
            mutta vielä enemmänkin olisi voinut ja olisi pitänyt
            tehdä. Mutta velkaantuminen on puolitettu, olemme sillä tiellä,
            ja tätä tietä on määräaikaisesti
            myös eteenpäin jatkettava.
         
         
         Arvoisa puhemies! Yksi sellainen iso uudistus, joka vahvistaa
            meidän osaamistamme, on varhaiskasvatuslain voimaan saattaminen,
            ja kysyisin valtiovarainministeriltä, että ettehän
            te vain tässä asiassa tue opetusministeri Krista
            Kiurun esitystä, joka toisi varhaiskasvatuslain voimaan
            vasta vuonna 2025. Sen aika on nimittäin juuri nyt.
         
         
       
      
         
         Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täällä on oltu
            yhtä mieltä siitä, että me tarvitsemme
            lisää työpaikkoja, uusia työpaikkoja,
            ja että Suomi pitää ehdottomasti saada
            nousuun.
         
         
         Ministeri Rinne edellisessä puheenvuorossaan totesi,
            että viennin pitää olla kunnossa. Nyt viime
            perjantaina julkistettiin tämmöinen korjausvelkatyöryhmän
            raportti, jossa todettiin, että meillä on erinomaisen
            suuri korjausvelka ja että me voisimme tätä kilpailukykyä ja
            vientiä tukea esimerkiksi sillä, että tekisimme
            investointeja meidän liikenneverkkoomme. Suomalaisten yritysten
            logistiikkakustannukset ovat peräti 14 prosenttia liikevaihdosta,
            ja nyt, kun vuodenvaihteessa rikkidirektiivi astuu voimaan, se myöskin nostaa
            näitä kuljetuskustannuksia. Millä tavalla tätä liikennettä ja
            liikenneverkkoa parantamalla teidän mielestänne
            voisimme tukea tätä vientiä paremmin
            kuin nyt?
         
         
       
      
         
         Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Koulutuksesta on puhuttu tänään
            salissa paljon, ja myöskään nuorisotakuuta
            ei tule unohtaa. Nuorisotakuussa riittää paljon
            haasteita ja kehitettävää. Saadun palautteen
            perusteella yksi suurista ongelmista on se, ettei te-toimistoissa
            kyetä riittävästi huomioimaan nuorten
            yksittäisiä tarpeita ja erityistilanteita.
         
         
         Huomattavasti huolestuttavampaa on omasta mielestäni
            kuitenkin se, että iso joukko nuoria ei ylipäätään
            ole hakeutunut lainkaan työvoimahallinnon asiakkuuteen.
            He eivät myöskään opiskele.
            Olisi äärimmäisen tärkeää saada
            joka ikinen nuori tässä yhteiskunnassa takaisin
            yhteiskunnan rattaisiin, ja tällä hetkellä nuorisotakuussa
            ei ole lainkaan sellaisia säännöksiä,
            joilla näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia
            nuoria autettaisiin. Välittäminen on sitä,
            että puututaan, ja ketään ei todellakaan
            saa jättää heitteille.
         
         
         Kysyisin ministeri Rinteeltä: miten jatkossa huolehditaan
            siitä, että jokainen nuori oikeasti saadaan avun
            ja tuen piiriin?
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Myönnän vielä muutaman vastauspuheenvuoron.
               Kaikki puheenvuoroa pyytäneet ovat vähintään
               kerran saaneet puhua. Seuraavaksi edustajat Lindström, Kalli,
               Vahasalo, Lindtman ja sen jälkeen vielä yksi kierros,
               ja sitten ruvetaan lopettamaan.
            
            
          
         
       
      
         
         Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Joo, hieman tuonne tulevaisuuteen ja
            hieman kehujakin hallitukselle. Tämän hallituskauden
            aikana käyttöön otettu 300 euron suojaosa
            oli äärimmäisen hyvä asia. Kysyisin
            valtiovarainministeri Rinteeltä ihan lyhyesti, onko pohdittu,
            mitä muita kannusteloukkuja poistavia keinoja voitaisiin
            ottaa käyttöön niin, että se
            työn vastaanotto tulisi aina kannattavaksi.
         
         
       
      
         
         Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tässä Suomen Pankin kasvuennusteessa
            todetaan, että investointien aikaansaanti on se yksi ydinkysymys.
            Toinen on se, että kuitenkaan monet näistä asioista
            eivät ole ulkoisia vaan ne ovat sisäisiä.
            Te olette antaneet sympatiaa palkkamaltille, te olette antaneet
            sympatiaa yritysten säädösten purkamiselle,
            byrokratian purkamiselle ja tämänkaltaisille positiivisille
            asioille.
         
         
         Millä aikavälillä te, ministeri Rinne,
            olette valmiit edistämään yrittäjyyttä,
            investointeja ja sitä, että me saisimme aikaan
            säädösten purkua niin, että syntyisi
            ennustettavuutta ja yritykset olisivat valmiit investoimaan? Millä aikavälillä tämänkaltaisia
            esityksiä, vieläkö tämä hallitus?
         
         
       
      
         
         Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Täällä on paljon
            nostettu yhdeksi keinovalikoimaksi elvyttäminen, mutta
            me olemme jo Suomessa elvyttäneet Euroopassa eniten. Se
            elvytys on muuten ihan hyvä, mutta tarvitaan sitä,
            että se on tilapäinen, ja sen täytyy olla
            oikea-aikainen.
         
         
         Mutta miten tästä eteenpäin, kun
            meidän pitäisi nämä oman hyvinvointivaltiomme
            hyvinvointipalvelut säilyttää, miten
            me voimme ne säilyttää? Nykyrahoituspohjalla
            tuskin voidaan, julkista sektoria pitää tehostaa,
            joten mitä mieltä ministeri olisi siitä,
            että tuotaisiin yksityinen sektori ja julkinen sektori
            enemmän tasavertaisiksi vaihtoehdoiksi, jolloin kansalaisen
            näkökulmasta vaihtoehdot lisääntyisivät
            palveluissa ja jolloin julkisen palvelun näkövinkkelistä paineet sen
            rahoituksen laajentamiseksi pienenevät ja kevenevät,
            (Puhemies: Aika!) jolloin saadaan parempi lopputulos kaikille?
         
         
       
      
         
         Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Jos yksi hyvä asia tästä keskustelusta
            löytyy, se on ainakin se, että kyllä minä uskon,
            että tämä on karsinut turhia ja katteettomia
            lupauksia, mitä tulee tuleville vuosille. Kyllä opposition
            esityksistä hyviäkin asioita löytyy.
            On hyvä, että keskusta on tullut sosiaalidemokraattien
            linjoille tässä verotuksen oikeudenmukaisuudessa.
            Perussuomalaisiltakin joitakin hyviä ideoita löytyy.
            Toivoisin, että loppuisi vain se suomalaisen duunarin kurittaminen.
         
         
         Se, mikä tästä nyt vielä jää kyllä ilmaan,
            on tämä autoverokysymys tämän
            keskustelun aikana. Puheenjohtaja Soini perussuomalaisten Suomen
            Uutisissa sanoo, että se rahoitetaan juuri niillä asioilla,
            jotka ovat teidän säästöänne
            täällä budjettiesityksessä.
            Mutta uskon, että tähän vielä päästään
            palaamaan useaan kertaan tässä salissa vielä tämän
            vaalikauden aikana.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä, tasa-arvoa
            ja turvallisuutta, vientivetoista kasvustrategiaa ja ennen kaikkea
            sitä, että työn hedelmät jaetaan
            entistä oikeudenmukaisemmin.
         
         
       
      
         
         Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Salissa on keskusteltu myös elvyttämisestä ja
            sen tasosta. Minusta massiiviseen elvyttämiseen meillä ei
            ole varaa, sillä rakenteelliset uudistukset ovat laahanneet. Keskeisintä on
            taittaa 9 miljardin euron kestävyysvajetta ja kiirehtiä rakenteellisia
            uudistuksia. Toki deflaatiota ja pysähtyneisyyttä on
            vältettävä. Elvyttäminen tulee
            jossain määrin kyseeseen tulevaisuuden rakenteisiin,
            kuten raideinfraan ja homekouluihin.
         
         
         Ja sitten pk-yrityksistä. Ne ovat todella meidän
            yksi suuri toivomme työllistämisen näkökulmasta.
            Monella edustajalla on ollutkin täällä hyviä ideoita
            ja esityksiä, mutta minusta meidän pitää kuunnella
            ensisijaisesti yrittäjiä. He parhaiten tietävät,
            mitä toimenpiteitä tarvitaan, mitä rakenteellisia
            uudistuksia, jotta työllistämisen riskiä voidaan
            madaltaa, että he varmasti uskaltaisi-vat työllistää enemmän.
         
         
       
      
         
         Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Edustaja Karimäki esitti erittäin
            tärkeän näkökohdan, eli pitää kuunnella
            yrittäjiä tässä tilanteessa.
         
         
         Siitä tulen sellaiseen isoon kysymykseen, joka tässä keskustelussa
            alkuvaiheessa oli esillä, eli tähän yhteiskuntasopimukseen.
            Sen puolesta tä-nä päivänä liputtavat
            puheenjohtaja Sipilä, puheenjohtaja Rinne, puheenjohtaja
            Lyly ja monet muut. Minustakin Suomessa on laaja-alaisella yhteistyöllä ja
            konsensuksella tehty paljon hyvää ja erittäin
            hyviä ja merkittäviä uudistuksia.
         
         
         Mutta se, mitä nyt joudumme kysymään,
            on se, ovatko ne uudistukset, jotka tämä yhteiskunta kipeästi
            tarvitsee, jotta voisimme pärjätä ja
            nousta tästä suosta, tehtävissä tämmöisellä laaja-alaisella
            yhteisymmärryksellä. Eli toisin sanoen ovatko
            esimerkiksi työmarkkinaosapuolet valmiita sellaisiin rohkeisiin
            uudistuksiin, joita tarvitaan? Kun edustaja Karimäki mainitsi
            yrittäjien kuuntelemisen, niin totean vain, että lauantain Helsingin
            Sanomissa yrittäjien nokkamies Jussi Järventaus
            selvästi (Puhemies: Aika on täynnä!) esitti
            epäluottamuksensa tätä järjestelmää kohtaan.
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz alkaa tulla oikeaan maastoon.
            Me todella tarvitsemme nyt laaja-alaista yhteiskuntasopimusta, jossa
            idean pitää olla se, että me yhteisvastuullisesti,
            ilman että joku toinen laskee toisen takalistolla liukumäkeä,
            sovimme siitä, että me palautamme kansakunnan
            kilpailukyvyn, että me sitoudumme siihen, että me
            teemme enemmän työtä ja ehkä vähän
            tarpeettomimmasta kulutuksesta leikkaamme, ja että me sitoudumme
            myöskin siihen, että me uudistamme niitä rakenteita,
            ennen kaikkea palvelurakenteita, niin että se julkisen
            sektorin taakka jatkossa, joka on välttämätön,
            mitoitetaan sellaiseksi, että me siitä kansakuntana
            selviydymme. Ja tähän kaikkeen me tarvitsemme
            vaalien jälkeen saman pöydän ympärille
            kaikkia keskeisiä osapuolia: elinkeinoelämän,
            työmarkkinajärjestöjen, kuntakentän
            ja myöskin, totta kai, valtiovallan edustajia. Minusta
            eduskuntavaaleissa, jotka ovat edessä, keskeinen kysymys
            on, (Puhemies: Aika on täynnä!) miten me tulkitsemme
            yhteiskuntasopimuksen sisällön. Minä toivon,
            että yhteisymmärrystä löytyy.
         
         
       
      
         
         Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! On oikein ilahduttavaa, että keskustelu
            päätyy tähän kaiken sen kinastelun jälkeen,
            mitä täällä on ollut. Näitä isoja
            näkökulmia, isoa kuvaa, me tarvitsemme, ja siihen
            liittyy oikeastaan se, mitä täällä nyt
            viimeksi edustaja Pekkarinen toi esille.
         
         
         Sitten se, mikä minua myös ilahdutti, oli
            se, että edustaja Lehti toi tänne kysymyksen siitä, miten
            me pystymme nykyistä paremmin hyödyntämään
            näitä työeläkerahastoja, jotka
            ovat osa työvoimakustannuksia. Jokaisesta palkasta 24 prosenttia
            joka kuukausi otetaan työvoimakustannuksena, ja nämä rahastot
            ovat kasvaneet 172 miljardiin. Ja tämä oli minulle
            uusi tieto, että ulkomailla on nyt jopa 127 miljardia.
            Tämä kuvastaa sitä, että työeläkerahastotkin
            ovat häipyneet Suomesta ja lähteneet muualle sijoittamaan
            ihan samanlaiseen tarkoitukseen kuin mitä meidän
            pitäisi täällä Suomessa saada
            tehtyä. On osaamista tehdä sellaisia (Puhemies
            koputtaa) rahoituspaketteja, että tuottavasti ja turvaavasti
            työeläkeyhtiöt saavat omansa pois...
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Aika taitaa olla täynnä.
            
          
         
         
         
          ...eli suomalainen työeläkkeensaaja.
         
       
      
         
         Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten ja meidän vähäväkistemme
            kannalta ei ole kauhean rakentavaa kuunnella, mitä vähän
            isommat kiistelevät siitä, kuka on tehnyt virheitä.
            Kaikki ovat tehneet virheitä, nyt on katsottava eteenpäin.
         
         
         Täällä oli tärkeä puheenvuoro,
            jossa mainittiin, että maailmalla on 2 miljardia yrittäjää,
            jotka tekevät asiat paremmin kuin me. Nyt on todella kysymys
            yrittämisestä, pienten yritysten mahdollisuuksista
            toimia, mikroyrittäjien mahdollisuudesta saada antaa työtä.
            Miksi on eroja palkkatyöläisen ja yrittäjän
            mahdollisuuksissa toimia? Miksi emme käytä kehitysyhteistyössä vahvemmin
            hyväksi sitä yritteliäisyyttä,
            mitä meillä on? Miksi emme mene sinne paremmin luokse
            ja läsnä oleviksi? Pieni kiistely verojen tasosta
            ei tätä ongelmaa poista, eikä myöskään
            pieni kiistely menojen tasosta tätä poista, vaan
            yrittäjyys, työnteko ovat ne, mitkä meidät
            nostavat ylöspäin.
         
         
         Ja sanoisin vielä lopuksi omalta osaltani: Se, joka
            keksii hyvän järjestelmän sähkön
            varastointiin, on ehkä se seuraava kilpailun voittaja.
            Edellinen voittaja oli ict-alalla. Nyt täytyy keksiä uusia
            innovaatioita, joilla on todella kauaskantoista vaikutusta.
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
             Oliko edustaja Nylund pyytänyt puheenvuoron? — Ei.
               Sitten on edustaja Sasi ja sen jälkeen ministeri Rinne.
            
            
          
         
       
      
         
         Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Yhteiskuntasopimus voi olla hyvä tai
            huono. Se riippuu siitä, käytetäänkö sitä yhteiskuntasopimusta
            yhteiskunnan uudistamiseen. Sitä voidaan käyttää myöskin
            jarruttamiseen. Meillä on hyvä esimerkki Lipposen
            ykköshallituksen ajalta. Hallituksella oli selkeä visio, mentiin
            eteenpäin, mutta turvattiin samalla yhteiskuntarauha. Jos
            se toimii näin, meillä on hyvä näkymä.
            Sen sijaan jos lähtökohta on se, että kiistellään
            ja riidellään, sitä käytetään
            kehityksen estämiseen, ja silloin näkymä on
            erittäin huono.
         
         
         Edustaja Pekkarinen on siinä oikeassa, että kuten
            valtiovarainvaliokunnankin mietinnössä esitetään,
            on kolme osa-aluetta, joissa on pakko päästä eteenpäin.
            Ne ovat julkisten menojen karsiminen, kilpailukyvyn turvaaminen
            ja työllisyysasteen nostaminen, työn tarjonnan
            lisääminen. Ja nyt oikeastaan se, mitä puolueitten
            pitäisi tehdä, on selkeitä, konkreettisia
            ehdotuksia — ei vain se, että tehdään
            jokin sopimus, vaan se, mitä näillä osa-alueilla
            pitää tehdä — ja pyrkiä neuvottelemaan
            kaikkien tahojen kanssa, jotta syntyy semmoinen konsensus, joka
            vie Suomea eteenpäin. (Mauri Pekkarinen: Kyllä!)
         
         
         
            
            Puhemies Eero Heinäluoma:
            
            Seuraavaksi ministeri Rinne, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä.
            
          
         
       
      
         
         Valtiovarainministeri Antti Rinne
         
          Arvoisa puhemies! Lähden liikkeelle noista Suomen Pankin
            ennusteista. Ne on varmasti tehty huolellisesti ja kaikella parhaalla
            tiedolla, joka sieltä löytyy, ja siellä on
            paljon tietoa. Siellä suositellaan sitä työmarkkinaratkaisua,
            josta minäkin olen todennut useampaan otteeseen tänäänkin, että olisi
            järkevää viennin hintakilpailukyvyn näkökulmasta
            saada syntymään palkkaratkaisu pitkälle
            tulevaisuuteen, (Mauri Pekkarinen: Heti vaalien jälkeen!)
            millä varmistetaan, että asiassa päästään
            eteenpäin. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)
         
         
         Sitten siellä todetaan, että investointeja
            on tuettava. Se tarkoittaa täsmälleen samoja keinoja,
            joita tässä on haettu nyt jo pitkän aikaa,
            niin että saadaan investoinnit syntymään.
            Meidän täytyy viennin edistämisen lisäksi
            myöskin pyrkiä saamaan ulkomailta investointeja
            tänne Suomeen. Minä tiedän, että meihin
            on paljon kiinnostusta. Nyt täytyy vain konkretisoida se
            kiinnostus oikeiksi investoinneiksi. Niin kuin todettua, 90-luvulta
            lähtien meillä on ollut todella heikko investointiaste
            Suomessa uutta työtä luoviin investointeihin.
         
         
         Täytyy tähän alv-alarajakysymykseen
            todeta se, että minä uskon, että alv-alarajan
            nostolla kyettäisiin auttamaan erityisesti pieniä yrityksiä parempiin
            työllistämismahdollisuuksiin ja parempaan kehitykseen.
         
         
         Edustaja Jaskarille toteaisin, että se Saksan malli
            on toki tuonut kansantalouteen kasvua, mutta se on samalla myöskin
            ollut sosiaalisesti aika monimutkainen juttu. Se on nostanut osa-aikatyön
            määrää 18 prosenttiyksikköä.
            Saksassa on ennen tätä nyt viime keväänä tehtyä ratkaisua,
            johon liittyi tämä minimipalkan nosto, ollut 1,7
            miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet enintään
            5 euron tuntipalkalla tulemaan toimeen, ja 20 prosenttia työmarkkinoilla
            olevista teki alle 8 euron tuntipalkalla töitä.
            Tämä on johtanut siihen, että yksi ihminen
            joutuu ottamaan monta työsuhdetta. Minä mieluummin
            olisin semmoisessa yhteiskunnassa, jossa talouskasvu ja jalostusarvon
            lisääminen nostavat meidän työllisyysastettamme
            ja sitä kautta työttömien määrä vähenee.
            Minusta on parempi satsata sinne päin. (Ben Zyskowicz:
            Sitähän kaikki kannattaa!)
         
         
         Sitten haluaisin todeta näistä bkt-ennusteista tulevaisuuteen,
            että minä en uskalla sen kummempia ennusteita
            tehdä kuin meidän virkamiehemme ja Suomen Pankki
            uskaltavat tehdä asioista eteenpäin.
         
         
         Täällä kysyttiin, paljonko on hukattu
            näitten neljän vuoden aikana. Itse asiassa voi
            lähteä kuusi vuotta taaksepäin asiaa
            arvioimaan. Sen jälkeen, kun tämä meidän
            bkt romahti sen 8,3 prosenttiyksikköä, (Mauri
            Pekkarinen: Sen jälkeen se nousi!) on menetetty 30 miljardia
            bruttokansantuotteen kasvusta verrattuna aiempaan kasvu-uraan.
         
         
         Edustaja Filatoville toteaisin, että minun mielestäni
            turvakotien tilanne on niin vaikea, että se rahoitus on
            jollakin tavalla turvattava. Siellä tehdään
            niin tärkeätä työtä,
            että se on hoidettava jollakin tavalla kuntoon.
         
         
         Edustaja Paloniemelle totean, että on totta, että kuntien
            palveluista on leikattu sen takia, että valtionosuuksiakin
            on leikattu. Joudutaan tekemään niin kauan, kunnes
            ne ovat talouskasvun ja työn näkökulmasta
            paremmassa tilanteessa.
         
         
         Tässä, puhemies.
         
       
      
      Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
         varapuhemies Pekka Ravi.
      
      
      
         Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
         No niin, tämän debattikeskustelun jälkeen
            siirrytään jatkamaan yleiskeskustelua varsinaisten
            puheenvuorojen pohjalta. Muistutan edustajia jo tässä vaiheessa,
            että tuo 5 minuutin sääntö on
            tarkoitettu noudatettavaksi. Meillä on valtava määrä puheenvuoroja,
            ja tänään pitäisi ehtiä vielä muihinkin
            asioihin. Aion omaksua sen linjan, että vastauspuheenvuoroja
            ei anneta, vaan puretaan puhujalistaa ihan tuossa järjestyksessä.
         
         Edustaja Mustajärvi, areena on teidän, 5 minuuttia.
       
      
         
         Markus  Mustajärvi  /vr:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tämä on ryhmäpuheeni,
            onko 7 vai 5 minuuttia?
         
         
         
            
            Ensimmäinen  varapuhemies  Pekka  Ravi:
            
            7 minuuttia siinä tapauksessa, anteeksi.
            
          
         
         
         
         Kiitos. — Arvoisa puhemies! Nyt kun valtiovarainministeri
            lähtee, haluan kuitenkin huomauttaa siitä, että jos
            tulee tarve Euroopan vakausmekanismin pääomittamiselle
            ja Suomi on maksanut sen ensimmäisen osan sinne, niin on
            aivan varma, ettei tule semmoista poliittista tilannetta, että Suomi
            kieltäytyisi siitä laskennallisesta jyvitysosuudestaan.
            Eli käytännössä se Euroopan
            vakausmekanismin puuttuvan maksu-osuuden maksaminen on automaatio,
            josta Suomi ei tule irtaantumaan.
         
         
         Mutta vaalikauden viimeistä talousarviota käsitellään
            vähintään yhtä synkässä tilanteessa
            kuin aiemminkin. Tätä ennen hallituksen toimintatapa
            on ollut sellainen, että talousennusteet on laadittu aivan
            liian myönteisiksi ja sitten tätä virallista
            optimismia on korjailtu paremmin totuutta vastaavaksi lisätalousarvioissa
            ja kehysratkaisuissa. Nyt kun eduskuntavaalit lähestyvät,
            hallituspuolueet syyllistävät oppositioryhmiä kriisitietoisuuden
            puutteesta. Kyllä ainakin se vanha horjumaton ja linjakas
            oppositio tuolla vasemmalla laidalla on varoitellut koko ajan siitä,
            mitä tuleman pitää.
         
         
         Perusongelmat johtuvat pitkälti siitä, että taloustilanne
            luettiin väärin, kun hallitusta muodostettiin.
            Eurokriisin laajuus, sen syveneminen ja jalkautuminen myös
            Suomeen jäi tunnistamatta. Suomen vienti niin itään
            kuin länteen takkuaa, ja kotimarkkinoitten nihkeyttä on
            ruokittu myös omilla päätöksillä,
            esimerkiksi arvonlisäveroa korottamalla. Kun Suomen talouden
            ongelmat ovat syventyneet, sekä rakenteelliset että taloudellisista
            kriiseistä johtuvat ongelmat, on kansallista liikkumatilaa
            kavennettu entisestään. Suomen 11 miljardin euron
            sitoumus Euroopan vakausmekanismiin on siivottu kokonaan pois budjettikirjasta.
         
         
         Valtion talousarvoesitys lähetettiin vuosi sitten ensimmäisen
            kerran Brysseliin ennakkotarkastukselle, ja talouskurisopimus koskee
            myös Suomea. Muistan, että kun siitä aiemmin
            keskusteltiin täällä salissa yön
            pimeinä tunteina, niin annettiin kuva, että Suomen
            taloudellinen tilanne on niin hyvä, että tämä talouskurisopimus
            ei meitä koske, mutta niin vain sieltä budjettikirjasta
            tähän liittyvät kirjaukset löytyvät.
         
         
         Yhtä kuuliaisesti, lähes kritiikittä,
            Suomi on ollut mukana EU:n pakoterintamassa, vaikka siinä jaossa
            Suomella on eniten hävittävää ja
            vähiten voitettavaa. Kannustankin kyllä siihen,
            että kun viime päivien uutisissa on nähty
            se, että kokoomuksen ja keskustan välillä jännitys
            nousee, niin on aivan perusteltua, aivan niin kuin presidentti Niinistö on
            painottanut, pitää yllä myöskin
            kahdenkeskisiä neuvotteluyhteyksiä ja miettiä sitä,
            mikä on Suomen kansallinen liikkumatila, kun mietitään
            meidän kauppasuhteitamme tärkeimpään
            tai toiseksi tärkeimpään kauppakumppaniin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Surkea taloustilanne näkyy ennen
            kaikkea työttömyydessä. Yli 300 000 työtöntä on
            ehdottomasti liikaa. Pitkäaikaistyöttömyys
            on kaksinkertaistunut vuodesta 2011, ja nuorisotakuun toteuttaminen
            on pitkässä kuusessa. Silti on varaa jättää työllisyysmäärärahoja käyttämättä kymmeniä
            miljoonia
            joka vuosi. Työvoimatoimistoissa ei kyetä palvelemaan
            edes niitä, joilla palveluntarve on suurin, ja valiokunta
            on kiinnittänyt huomiota aivan oikeaan asiaan. Jos työvoimatoimiston
            virkailija kirjoittaa sähköpostilla pitkäaikaistyöttömälle
            tai paikkaansa etsivälle nuorelle, että ota elämä hallintaasi,
            niin ei siinä paljon asiakkaan kilpailukyky työmarkkinoilla
            parane. Näistä asioista me vasemmalla laidalla
            olemme pitäneet ääntä koko hallituskauden
            ajan.
         
         
         Ja sitten muutama yksittäinen huomio.
         
         Kun alueitten erilaistumiskehitys kiihtyy ja syvenee, on hallituksen
            lääke paitsi luopua alueellisesta työllistämisvelvoitteesta,
            myös lakkauttaa maakunnan kehittämisraha. Valiokunta toteaa,
            että pienelläkin siemenrahoituksella on voitu
            saada liikkeelle vipuvaikutuksiltaan merkittäviä työllisyyttä,
            yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää tukevia
            hankkeita. Tämä on aivan totta, mutta lopullista
            johtopäätöstä valiokunta ei
            kuitenkaan tee.
         
         
         Yhtä lailla sosiaali- ja terveyssektori on myllerryksessä eikä vähiten
            hallituksen toimien vuoksi. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat tärkeä tukiorganisaatio
            tulevan ennakoinnissa, ja niiden toiminta on lakisääteistä.
            Mitä enemmän esimerkiksi sote-ratkaisua on ylhäältä hämmennetty,
            sitä enemmän tarvitaan sosiaalialan osaamiskeskuksia.
            Valiokunta esittää määrärahaa
            korotettavaksi 400 000 eurolla, mutta vieläkin
            se jää aivan liian alhaiseksi. Nyt jos joskus
            pitäisi tukea sellaisia prosesseja, jotka lisäävät
            kykyä ennakointiin.
         
         
         Sitten viimeiseksi: En löytänyt yhdestäkään vastalauseesta
            enkä mietinnöstä kohtaa, jossa olisi
            puututtu Metsähallituksen tuottovaatimuksen kohtuullistamiseen.
            En ihan kohta kohdalta jokaista vastalausetta enkä edes
            mietintöä ehtinyt lukea, mutta en kuitenkaan tällaista
            kirjausta löytänyt. Se on aika lailla ihmeellistä sen
            suhteen, että tämä lyhyessä aikaa,
            muutamassa vuodessa liki kaksinkertaistettu tuottovaatimus 70:stä 135
            miljoonaan euroon on täysin kestämätön.
            Ylisuuri tuottovaatimus johtaa ensinnäkin kiinteän
            omaisuuden pakkorealisointiin, sellaisten metsien hakkaamiseen,
            joihin ei vielä joku vuosi sitten olisi koskettu, ja kausityöttömyyden lisääntymiseen,
            kun Metsähallitus tekee vain sellaisia töitä,
            joista tuoton saa heti.
         
         
         Vasenryhmän eduskuntaryhmä toteaa: "Hallituksen
            talouspolitiikassa on unohdettu realiteetit, valtion velka on lisääntynyt
            ilman, että rakenteellisiin ongelmiin on kyetty puuttumaan,
            ja myös muiden puolesta otetut talousvastuut ovat kasvaneet.
            Samaan aikaan sosiaalinen ja alueellinen erilaistuminen on kiihtynyt.
            Tästä syystä hallitus ei nauti eduskunnan
            luottamusta."
         
         
       
      
         
         Pertti Hemmilä /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Loppukesästä alkanut
            urakka valtion ensi vuoden budjetista on viimein päättymässä.
            Ensi vuoden talousarviossa on paljon hyvää verrattuna
            viimeisiin vuosiin, mutta myös rutkasti parannettavaa löytyy.
         
         
         Jo heti alkuun oli nähtävissä hallituksen
            esityksestä, että valtiovarainministeriö oli
            laskenut valtion tulot ja velkaantumisen hyvin ylioptimistisiksi.
            Budjetin käsittely eduskunnassa kaipaa myös parantamista.
            Eduskunta on taas tähänkin hallituksen talousarvioesitykseen
            tehnyt vain promillen verran muutoksia. Ei liene jatkossa tarkoituksenmukaista
            käyttää näin paljon aikaa ja yhteiskunnan
            voimavaroja näin pieniin muutoksiin. Hyöty—kustannus-suhde
            on jäänyt huomattavan alhaiseksi.
         
         
         Tätäkään budjettia ei ole
            tasapainotettu tarpeeksi, vaan elämme reilusti yli varojemme
            ja hyvinvointiamme rahoitetaan edelleen velalla. Suomen valtionvelka
            ylittää pian 100 miljardin rajan, ja koko julkisen
            sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseemme lähentelee
            jo EU:n määrittämää 60
            prosentin kriisirajaa.
         
         
         Taloudellisen laskusuhdanteen alkaessa vuonna 2008 Suomen ennustettiin
            selviävän taantumasta muita maita helpommalla.
            Nyt on helppo todeta, että ennuste oli pahasti väärässä.
            Nykyinen taloudellinen taantuma on paljastanut karulla tavalla suomalaisen
            yhteiskunnan suurimmat ongelmakohdat.
         
         
         Suomi tarvitsee kipeästi rohkeita työelämän rakenteisiin
            meneviä uudistuksia, jotta voimme edes jossain määrin
            säilyttää nykyisenkaltaisen hyvinvointimme
            tason. Maailma on muuttunut huomattavasti siitä, kun Nokia-Suomea
            pidettiin malliesimerkkinä pienestä maasta, joka
            menestyy korkean osaamisen, laadun ja innovaatioiden avulla. Nokia-Suomi
            on muuttunut lähes tunnistamattomaksi muutamassa vuodessa.
            Ensin metsätalous siirtyi paremmin tuottaville alueille
            jättäen monet suomalaiset metsäteollisuudesta
            riippuvaiset ihmiset ja paikkakunnat vaille työtä ja työpaikkoja.
            Viimeiseksi viime keväänä Nokian maailmankuulut
            ja arvostetut matkapuhelinliiketoiminnat myytiin Microsoftille.
         
         
         Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä Suomessa
            tapahtuneista muutoksista, mutta ne kuvaavat hyvin sitä surullista
            kehityskulkua, joka on vallinnut Suomessa viime vuodet. Kun työ ja suomalaiset
            tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla, yritykset
            pakenevat Suomesta halvempien kustannusten maihin, ja se puolestaan
            kasvattaa suomalaisten työttömyyttä.
            Erityisesti nuorten ja korkeakoulutettujen työttömyys
            on kasvanut hälyttävän nopeasti. Korkeakoulutettujen
            työttömyys on tänä vuonna noussut
            kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, 50 000 työttömään.
            Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan työikäistä kansalaista.
            Erityisesti nuoret ovat se ryhmä, johon tulevaisuuden Suomen
            tulisi nojata.
         
         
         Arvoisa puhemies! Jotta Suomi saataisiin nostettua takaisin
            maailman menestyneimpien ja hyvinvoivimpien maiden joukkoon, on
            uskallettava tehdä koviakin päätöksiä.
            Rakenneuudistusten pikainen toteuttaminen on välttämättömyys. Hallitus
            on saanut päätökseen sote-lain valmistelun,
            ja tästä odotetaan tulevaisuudessa merkittäviä tuloksia.
            On ensisijaisen tärkeää muuttaa suomalaista
            yhteiskuntaa yrittäjäystävällisemmäksi. Taloutemme
            tulee nousemaan tästä taantumasta ainoastaan uusien
            yritysten ja uuden työn avulla. Aika on jo ajanut ohi Nokian
            kaltaisista suurista yrityksistä yhteiskunnan ja talouden
            ylläpitäjänä. Pienyritykset
            ovat tulevaisuuden työllistäjiä, ja meidän
            on ehdottoman tärkeää osoittaa niille, että suomalainen
            yhteiskunta tukee yritystä ja yrittämistä.
            Hallitukset toisensa jälkeen ovat lupailleet pienyrittäjille
            arvostusta. Samanaikaisesti ne ovat kuitenkin tuottaneet eduskunnalle
            hyväksyttäväksi lainsäädäntöä,
            joka on vaikeuttanut yritysten menestymismahdollisuuksia. Nyt tarvitaan
            todellisia tekoja yritysten hyväksi.
         
         
         On selvää, että viimeaikaiset verouudistukset ovat
            hyödyttäneet enemmän pörssiin
            listautuneita suuria yrityksiä kuin pienyrityksiä.
            Yrityksissä kuitenkin arvostetaan paljon enemmän
            byrokratian ja hallinnon keventämistoimia kuin verotuksen
            alentamistoimenpiteitä. Poistamalla turhaa byrokratiaa
            valtio myös säästäisi vuositasolla
            jopa satoja miljoonia euroja. Samalla liian suureksi kasvanut julkinen
            sektori joutuisi kriittisen tarkastelun alle ja turhien kulujen
            karsiminen voisi onnistua.
         
         
       
      
         
         Maria Lohela /ps:
            		
         
         
          Herra puhemies! Suomen tilanne on erittäin vakava,
            kuten monessa puheenvuorossa olemme kuulleet. Valtion ja kuntien
            velkaantuminen ja työttömyys, nuorten tai vanhempien
            työttömyys ovat suuria kysymyksiä, jotka
            on ratkaistava. Ilman taloudellista myötätuulta,
            väestön toimeliaisuutta ja yrityselämän
            parempia toimintaedellytyksiä emme voi ratkaista mitään
            muitakaan hyvinvointiyhteiskuntamme haasteita.
         
         
         Realismia ei pidä sekoittaa negatiivisuuteen. Asiat
            on voitava sanoa siten kuin ne ovat, ilman että yksityiskohdat
            häivytetään epäolennaisuuksien
            taakse. Negatiivisen ilmapiirin ja synkkyyden lietsominen ei ole
            hyväksi, mutta yltiöoptimististen odotusten luominen
            lisää epärealistista kuvaa paremmasta
            todellisuudesta.
         
         
         Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindström
            kiitteli puheenvuorossaan eduskuntakaudella käyttöön
            otettua mahdollisuutta käsitellä oppositiopuolueiden
            vaihtoehtobudjetteja täysistunnossa. Yhdyn hänen
            kiitoksiinsa. Asioiden tila ei heikkene ideoiden, ajatusten tai
            esitysten myötä, vaan vaikenemisen ja vaientamisen
            kulttuurissa. Meillä kaikilla olisi varmasti edelleenkin
            tekemistä toisten kuuntelemisessa ja keskustelutaidoissa
            sekä omien virheiden tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
         
         
         Kuluvan vaalikauden avainsanoja ovat olleet rakenteelliset uudistukset.
            Uudistumisen vaikeudesta kertoo suunnitelmien etenemisen hitaus
            ja osin myös vesittyminen. Se on inhimillistä.
            Poliitikot ovat ihmisiä, ja omasta etupiiriajattelusta
            on varmasti joskus vaikea irrottautua. Joskus mielessä on
            käynyt, onko se edes mahdollista, mutta toivon, että olisi.
         
         
         Perussuomalaiset haluavat panostaa työhön
            ja yrittämiseen. Työntekijää ja
            työnantajaa ei pidä asettaa vastakkain. Ilman
            työnantajien ottamia riskejä ja kantamia vastuita
            ei olisi työpaikkoja. Ilman työntekijöiden
            panosta ei olisi mahdollisuuksia yritysten kasvulle. Uudet työpaikat
            ovat yrityksissä: pienissä yhden hengen yrityksissä, vähän
            isommissa, keskisuurissa, isoissa. Julkisen sektorin paisuttaminen
            ei ole vastaus taloutemme ongelmiin.
         
         
         Suomessa on otettava aivan uusi asento suhteessa yrittämisen
            toimintaedellytysten ja työllistämisen kehittämiseen,
            helpottamiseen, parantamiseen. Tällöin kaikki
            yritykset ovat tärkeitä. Työpaikoilla
            on voitava sujuvammin keskustella koko henkilöstön
            kanssa ja aidosti pohtia ja päättää niistä keinoista,
            joiden avulla juuri siinä työpaikassa asiat voitaisiin
            tehdä paremmin, jotta työt säilyisivät
            ja jotta niitä saataisiin lisää.
         
         
         Yhteiskunnallista keskustelua on käytävä ilman
            leimakirveitä, pilkkaamista ja väheksymistä.
            Ajatuksista ei tarvitse koskaan pitää, eikä niistä tarvitse
            olla edes samaa mieltä, mutta vapaus niiden esittämiseen
            on yksi tärkeimpiä demokratian kulmakiviä.
         
         
         Herra puhemies! Tällä hallituksella on ollut paljon
            ideoita. Osa on toteutunut, osa peruuntunut, ja osa on muutettu
            moneen kertaan. Me emme tarvitse enää hukattuja
            päiviä, kuukausia emmekä vuosia.
         
         
         Kannatan edustaja Lindströmin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.
         
       
      
         
         Mika Lintilä /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Olemme päättelemässä tämän
            vaalikauden viimeistä budjettikäsittelyä,
            ja on varmaan paikalla hiukan katsoa taaksepäin sen suhteen,
            mitä tämä vaalikausi on pitänyt
            sisällään ja mistä olosuhteista
            tähän on lähdetty.
         
         
         Vaalituloksella määrittyi hallituspohja, joka osoittautui
            verrattain nopeasti varsin toimintakyvyttömäksi.
            Iso ongelma oli myös heti alkuun se, että hallitusohjelma
            rakentui jo siinä vaiheessa epärealistiselle pohjalle.
            Hallitusohjelman tavoitteet olivat kieltämättä kunnianhimoiset,
            mutta niitä ei millään akselilla tullut
            tavoitettua talouspolitiikan suhteen. Vielä vuonna 2012
            budjetissa VM ennusti 2 prosentin kasvua Suomeen. No, tiedämme
            kaikki, mitä sille tapahtui. Mutta oikeastaan tilanne ei
            ole siitä muuttunut. Edelleen VM esittää ylioptimistista
            kasvua tässä budjetissa, ja oma käsitykseni
            on se, että eduskunta tulee tammi—helmikuun vaihteessa
            saamaan loppuviikolla saatavaan valtiovarainministeriön arvioon
            perustuvan lisäbudjetin, jossa tullaan kasvua tiputtamaan
            ja velanottoa lisäämään.
         
         
         Hallituskauden aikana hallitukselta toivottiin paljon sen rakenteellisilta
            muutoksilta. Niitä on käyty tässä salissa
            ja julkisuudessa läpi paljon. Valitettavaa on, että pitkälti
            kompromissien varaan rakentunut hallitus ei pystynyt näitä päätöksiä tekemään,
            vaan ne lykkääntyivät tuleville hallituksille.
            Ongelma on se, että nämä lykkääntymiset
            tulevat maksamaan Suomelle erittäin paljon. Kaikki se työ,
            mitä olisi voitu tehdä tämän hallituskauden
            aikana, olisi huomattavasti vähentänyt velkataakkaa
            ja talouden toipumisen taakkaa, mutta nyt oikeastaan voi sanoa,
            että tämä luovuttanut hallitus on jättänyt
            kaikki seuraavan hallituksen tehtäväksi.
         
         
         Mielestäni oli varsin kuvaavaa, kun pääministeri
            Stubb kertoi uuden ympäristöministerin valinnasta
            ja hän luonnehti, että nyt kokoomuksella on kasassa
            hyvä vaalitiimi. Aika mielenkiintoista, että tilanteessa,
            jossa maahan on valittu uusi valtioneuvoston jäsen, pääministerin
            luonnehdinta on se, että vaalitiimi on nyt kasassa.
         
         
         Suomi on vaipunut tämän hallituskauden, tämän
            vaalikauden aikana vahvan apatian tilaan, ja kaikki oikeastaan odottavat
            tulevia vaaleja. Yhteiset tavoitteet tuntuvat olevan varsin selviä jopa tälle
            salille. Keskusta on pitkään esittänyt,
            että me tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa
            seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen luomiseen me tarvitsemme kannusteita
            pieni- ja keskisuurille yrityksille, koska, kuten useaan kertaan on
            todettu, ne ovat tällä hetkellä ne lohkot,
            jotka pystyvät Suomessa työllistämään.
         
         
         Meillä on laaja työttömyys, joka
            koskettaa 450 000:ta ihmistä, ja Suomi ei pysty
            nousemaan ilman, että me ratkaisemme tämän
            työttömyysongelman. Me emme pysty velkaantumaan — me
            velkaannumme nyt jo liikaa. Tämän Suomen Pankin
            kasvuennusteen mukaisesti meidän on erittäin vaikea
            hoitaa velkaantuminen kasvun myötä, vaan me joudumme
            varmasti tekemään talouden sopeuttamista seuraavalla
            kaudella.
         
         
         Suomi tarvitsee oikeudenmukaista politiikkaa ja Suomi ansaitsee
            parempaa politiikkaa kuin mitä se on tällä vaalikaudella
            saanut, mutta vielä näin joululahjana hallitukselle
            kannatan edustaja Kallin epäluottamusesitystä hallitukselle.
         
         
       
      
         
         Aino-Kaisa Pekonen /vas:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Puhutaan yhtä mutta tehdään
            toista. Näin voisi kuvailla nykyhallituksen toimia. Hallitus puhuu
            elvytyksestä ja uusista työpaikoista, mutta todellisuudessa
            se on tehnyt taloutta kiristävän budjettiesityksen,
            joka rapauttaa perusturvaa ja luo työttömyyttä.
            Nyt tarvitaan työtä, toimeentuloa ja kestävää kasvua.
         
         
         Hallituksen tekemä politiikka on leikkauspolitiikkaa.
            Suomi ei kuitenkaan nouse taantumasta leikkaamalla vaan elvyttämällä.
            Budjetti on pitkälti sellainen kuin mitä keväällä hyväksyttiin kehyksissä ja
            täydennettiin hallitusneuvotteluissa. Valitettavasti budjetti
            ei sisällä korjauksia niihin keskeisiin ongelmiin
            ja suurempiin virheisiin, joita vasemmistoliitto on nostanut esille. Valtion
            ensi vuoden budjetti on kiristävä mutta ei elvyttävä.
            Hallituksen linja kurjistaa ja eriarvoistaa Suomea.
         
         
         Talouden sopeutukset olisi voitu tehdä oikeudenmukaisemmilla
            keinoilla, jos vain hallitus niin olisi halunnut. Hallitus kuitenkin
            päätti laittaa tulilinjalle pienituloisimmat ja
            heikoimmat: eläkeläiset, työttömät,
            opiskelijat ja lapsiperheet. Hallituksen päätös
            osajäädyttää eläkkeet
            ja muut sosiaalituet on pienillä tuloilla elävien
            kannalta kohtuuton. Samalla lääkekorvausten ja
            työmatkojen omavastuuosuutta korotetaan, asuntolainan korkovähennystä tiukennetaan,
            kiinteistö- ja energiaveroja nostetaan ja jäävuoren
            huippuna lapsilisiä leikataan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus on puhuttanut niin kansaa
            kuin eduskuntaakin jo pitkään. Hallituksen sisälläkin
            on ollut erimielisyyksiä lapsilisiin kohdistuneista leikkauksista, mutta
            tahtoa tämän päätöksen
            kumoamiseen ei kuitenkaan löytynyt. Hallitus päätti
            tehdä epäoikeudenmukaisen leikkauksen lapsiperheille.
         
         
         Vuonna 1995 lapsilisiä leikattiin ensimmäisen
            kerran, 570 markasta 535 markkaan eli 35 markkaa ensimmäisestä lapsesta.
            Säästöä laskettiin saatavan
            750 miljoonaa markkaa. Yhdessä muiden sopeutuspäätösten
            kanssa se vaikuttaa yhteiskunnassamme edelleen. Monelle 1990-luvun
            lapselle korkea työttömyys, tulonsiirtoihin tehdyt
            leikkaukset ja lapsiperheiden toimeentulovaikeudet muodostavat yhteisen
            sukupolvikokemuksen. Molempien vanhempien työttömyys samassa
            perheessä ja siitä johtuvat toimeentulovaikeudet
            johtivat monenlaisten sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien
            kasautumiseen yksille ja samoille. Lapsilisää ei
            ole vuoden 95 leikkausten jälkeen korotettu takaisin sille
            tasolle, jolla se oli, kun sitä leikattiin.
         
         
         Syksyllä 2014 päätettiin jäädyttää lapsilisän indeksi.
            Se oli niin ikään tapa leikata lapsilisää tekemättä siitä kuitenkaan
            konkreettista leikkausta. Kun inflaatio on vaikuttanut lapsilisän
            reaaliarvoon, on lapsilisän ostovoima vaihdellut suuresti
            ilman näkyviä leikkauksiakin. Esimerkiksi vuosien
            94 ja 2013 välillä yhdestä lapsesta maksettavan
            lapsilisän reaaliarvo laski tutkimusten mukaan 21 prosenttia.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallitus päätti tulla omasta
            mielestään vastaan ja kompensoida tätä leikkausta
            monimutkaisella verovähennysjärjestelmällä,
            vaikka tavoite on kaiken aikaa ollut vähentää verovähennyksiä ja
            selkeyttää verotusta. Nyt lapsiperheiden tuet
            muuttuvat entistä monimutkaisemmiksi. Kaikkein pienituloisimmat
            perheet ovat huonoimmassa asemassa, he kärsivät
            lapsilisäleikkauksista mutta eivät hyödy
            verovähennyksistä: jos ei ole tuloja, ei voi saada
            verovähennystäkään. Lapsivähennysjärjestelmä hyödyttää siis
            vain matala- ja keskituloisia lapsiperheitä, mutta miten
            käy niille kaikkein pienituloisimmille?
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomalaisia on nyt pitkään
            peloteltu huonolla taloustilanteella, jonka seurauksena myös
            ne, joilla olisi varaa kuluttaa, ovat vetäneet lompakkonsa
            nyörit kiinni. Talouden rattaat lakkaavat pyörimästä.
            Valtion velkaa ja kotitalouden velkaa ei voi verrata keskenään, vaikka
            sitä usein esimerkkinä käytetäänkin.
            Kotitalouksissa velkaa otetaan asuntoon tai autoon ja velasta pyritään
            pääsemään nopeasti eroon lyhentämällä velkaa
            palkkatuloilla. Valtio sen sijaan vastaa julkisista palveluista,
            tie- ja rautatieverkoston ylläpitämisestä,
            koulutuksesta sekä hyvinvoinnista, ja valtiolla on veronkanto-oikeus,
            eikä se pyri täysin velattomaan tilaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt lyhytnäköisiä päätöksiä,
            jotka kasvattavat sekä investointi- että hyvinvointivelkaa,
            josta edustaja Uotilakin tuossa aiemmin vasemmiston ryhmäpuheessa
            puhui. Kannatan edustaja Uotilan tekemää epäluottamusesitystä.
         
         
       
      
         
         Thomas Blomqvist /r:
            		
         
         
          Värderade herr talman! Vi har redan flera år
            av ekonomiskt utmanande tider bakom oss, och tyvärr säkert
            också ett flertal framför oss. I det här
            läget kan ingen vänta sig stora förbättringar
            heller i statsbudgeten i form av nya eller ökade anslag,
            utan det vi behöver allra mest just nu är nya
            modeller eller strukturer för att klara av att finansiera
            vår välfärd. I svåra tider är
            det också så att alla får dra sitt strå till
            stacken. Den offentliga sektorn måste effektiveras och
            strukturella reformer är nödvändiga.
         
         
         Balanseringen av ekonomin är ett av de viktigaste
            målen för både riksdag och regering.
            För att lyckas med det krävs att vi gör
            upp en ansvarsfull budget. Regeringens budgetförslag innebär att
            skuldsättningen inte ökar lika snabbt som under
            de senaste åren. Och det är naturligtvis bra. Men
            fortfarande hamnar vi att låna drygt 4 miljarder euro för
            att täcka de planerade utgifterna.
         
         
         Det är därför ytterst viktigt att
            vi lyckas hålla utgiftssidan i strama tyglar. Samtidigt är
            det lika viktigt att vi får en tillväxt i vår
            ekonomi. I statsbudgeten ska vi försöka styra
            resurser till sådana ändamål som främjar
            tillväxt. Finlands totalskattegrad förväntas
            nästa år ligga vid drygt 44 procent i förhållande
            till totalproduktionen. Totalskattegraden är problematiskt
            hög, särskilt för att den slår
            hårt mot lönearbete och riskerar hämma
            den ekonomiska återhämtningen.
         
         
         Herra puhemies! Meidän tulee rohkaista yrittäjyyteen.
            Yrittäjät työllistävät
            itsensä ja monia muita, ja ainoastaan työn kautta
            nousemme tästä taloudellisesta tilanteesta. Varsinkin
            ensimmäisen työntekijän palkkaamisen
            tulisi olla helpompaa yrittäjille. Parantaaksemme yrittäjien
            tilannetta meidän tulee, viimeistään
            tulevalla kaudella harkita mallia, jossa yrityksen voittoa verotetaan
            vasta siinä vaiheessa kun voitto nostetaan yrityksestä.
         
         
         Veropolitiikan tulisi perustua siihen, että työnteko
            on aina kannattavaa. Siksi ansiotuloverotuksen tulee kannustaa työllisyyteen
            myös omalta osaltaan. Työn vastaanottamisen on
            aina oltava kannattavaa. Tarvitsemme myös lisää maahanmuuttajia,
            ja meidän on samalla integroitava heidät nopeammin
            yhteiskuntaamme ja työmarkkinoillemme kuin tähän
            asti olemme onnistuneet.
         
         
         Herr talman! Satsningar på infrastruktur är också satsningar
            på tillväxt. Ett fungerande vägnätverk ökar
            Finlands konkurrenskraft då det möjliggör
            tyngre, rakare och mera effektiva transporter av varor, och framför
            allt gör livet lättare, eller ibland redan att
            det gör det möjligt för alla de som bor
            på glesbygden att leva och verka. Om vi trots en ansträngd
            statsbudget vill stimulera ekonomin vore det klokt att göra
            det via investeringar som är nödvändiga
            och lönsamma för så många sektorer
            som möjligt.
         
         
         Ett fungerande nätverk av vägar och järnvägar
            underlättar människors vardag och är
            en grundläggande förutsättning för
            att företag ska kunna verka och handeln löpa.
            Satsningar på befintlig infrastruktur ska gå före
            investeringar i helt nya projekt. Ett behövligt projekt
            som skulle ge stor samhällsekonomisk nytta är
            till exempel elektrifieringen av Hangö—Hyvinge-banan.
            För Hangö hamn skulle det här vara en
            livsviktig investering, och en investering som även skulle föra
            med sig positiva effekter för hela den omkringliggande
            regionen. En annan mycket behövlig investering är
            fortsättningen av grundförbättrandet
            av den nuvarande kustbanan mellan Åbo och Helsingfors. — Tack.
         
         
       
      
         
         Peter Östman /kd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Käsittelemme tämän
            hallituskauden viimeistä talousarvioesitystä.
            Kun kolme vuotta sitten pidin poliittisen katsaukseni meidän
            oman puoluevaltuustomme edessä, varoitin myrskyisestä matkasta
            ja kehotin kiinnittämään turvavyön.
            Kuuden puolueen hallitus oli muodostettu, haasteet olivat moninaiset
            ja olimme keskellä eurokriisiä, johon kuului myös
            keskustelu kriisimaiden tukipaketeista. Ja onhan matka todellakin
            ollut täynnä turbulenssia. Olemme kantaneet suuren
            vastuun, olleet vaikuttamassa ja neuvottelemassa. Olemme tehneet
            hyviä päätöksiä sekä joitakin vähemmän
            hyviä päätöksiä, mutta
            useat asiat ovat edelleen puolitiessä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen taloudelliset haasteet kasvavat yhä suuremmiksi
            päivä päivältä. Osa
            tehdyistä päätöksistä on,
            kuten jo aiemmin totesin, hyviä ja tarpeellisia, mutta
            paljon on vasta puolitiessä. On puhuttu paljon Suomen heikentyneestä kilpailukyvystä.
            Kaikki puhuvat siitä, ja ongelma siis tiedetään.
            Parantunut kilpailukyky saadaan aikaan vain, jos kustannuksia suhteessa kilpailijoihin
            lasketaan, tehdään parempia tuotteita sekä parannetaan
            tuottavuutta.
         
         
         Suomi on monta vuotta taistellut monista Euroopan maista tuttujen
            ongelmien kanssa. Julkiset menot paisuvat, vienti ei vedä ja
            ikääntyvien määrä väestössä kasvaa
            nopeasti. Mutta, arvoisa puhemies, nämä haasteet
            olivat tiedossa jo 10 vuotta sitten, ja sillä aikaa, kun
            me täällä Suomessa olemme pohtineet uudistuksia,
            ovat useat maat jo ratkaisseet ongelmiaan. On viitattu Ruotsiin
            ja Saksaan. Meidän olisi järkevää ottaa
            opiksi vertailukelpoisten talouksien ratkaisuista ja soveltaa parhaita
            käytäntöjä päätöksenteossa.
         
         
         Voimme toki säätää veroasteikkoja
            ja puhua palkanalennuksista, mutta se ei ratkaise akuuttia kilpailukykyongelmaa.
            Meidän tulee saada enemmän ihmisiä työelämään.
            Sen toteuttamiseksi tarvitsemme enemmän yrityksiä,
            jotka uskaltavat työllistää. Polku takaisin
            parantuneeseen kilpailukykyyn on pitkä ja edellyttää monia toimenpiteitä ja
            korjauksia. Tässä tilanteessa meidän
            on uskallettava tehdä muutoksia myös työmarkkinamekanismeihin.
         
         
         Mutta loppujen lopuksi valtiolla on voimaannuttajan ja mahdollistajan
            rooli. Julkisen vallan tulee tukea yksityisten ihmisten toimintaa,
            jotta kansalaiset voivat itse rakentaa elämänsä mahdollisimman
            kukoistavaksi. Valtio ei saa aikaan talouden myönteistä kehitystä,
            mutta mahdollistaa sen ja tukee sitä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämän päivän
            yhteiskunnassa korostetaan, että kaikilla tulee olla tasa-arvoinen
            asema. Meillä on kaikki perusteet, huomioon ottaen viime
            viikkojen traagiset tapahtumat, asettaa kysymys, annetaanko lapsiperheille sitä arkipäivän
            apua, jonka he välttämättä tarvitsevat,
            ovatko kaikki lapset tasa-arvoisessa asemassa.
         
         
         Toinen ryhmä, joka ei ole lain edessä tasa-arvoinen,
            on pienyrittäjät. Jos yrittäjä tai
            perheenjäsen sairastuu, ei ole olemassa samaa yhteiskunnallista
            turvaverkkoa kuin tavallisella kansalaisella, puhumattakaan siitä,
            mitä tapahtuu, kun tilauskanta supistuu ja rahat loppuvat.
            Yrittäjän työttömyysturva on
            silloin lähes olematon.
         
         
         Entä millainen on ikääntyvien tilanne?
            Saavatko he tasa-arvoista kohtelua viimeisinä vuosinaan?
            Saavatko he elää turvassa? Uusi lakiehdotus, jonka
            tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen, voi
            itsessään kuulostaa ihan hyvältä. Kyllähän
            se on eduksi, että vanhukset voivat asua kotona niin pitkään
            kuin mahdollista, mutta miten turvallista se on vanhalle ihmiselle
            ilman sosiaalista verkostoa? Valitettavasti me emme voi huijata
            itseämme. Hoito napin painalluksen takana on myytti, sanoi
            tunnettu ruotsalainen poliitikko ja syöpätutkija
            Jerzy Einhorn jo vuonna 1997.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi: Työllisyyden ja yrittäjyyden
            edistäminen tulee olemaan meille päättäjille
            lähivuosikymmenten keskeinen ja sangen haastava tehtävä.
            Ilman työtä suomalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnallisten
            palvelujen ja tulonsiirtojen turvaaminen on mahdotonta. Valtionvelan
            lisääminen on kestämätön
            tie. Kristillisdemokraatteina me emme halua väistää totuutta,
            vaan haluamme kohdata sen.
         
         
       
      
         
         Jyrki Yrttiaho /vr:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Kolme viikkoa sitten Euroopan komission puheenjohtaja
            Jean-Claude Juncker ja varapuheenjohtaja Jyrki Katainen julkistivat
            komission ehdotuksen 315 miljardin euron suuruisesta investointiohjelmasta.
            Ohjelmaa on jo ehditty perustellusti arvostella siitä,
            ettei se sisällä yhtään lisärahaa
            EU:n budjetista tai Euroopan investointipankista, vain takauksia
            noin 20 miljardin euron edestä ja toiveen siitä,
            että yksityiset investoijat alkaisivat toteuttaa ohjelmaan
            kuuluvia hankkeita. Komissio on pyytänyt EU-maiden hallituksilta
            ehdotuksia investointihankkeiksi. Ehdotuksia kertyi 1 300
            miljardin euron edestä. Tämä on hieman
            yli 10 prosenttia Euroopan unionin kokonaistuotannon arvosta.
         
         
         Jos komission tapaan lähdetään siitä,
            että investointihankkeita toteutettaisiin kolmen vuoden
            kuluessa, koko ohjelman toteuttaminen merkitsisi hieman yli 3 prosentin
            vuosittaista satsausta EU-talouksiin. Tämä kuulostaa
            hyvältä. Lopputulos voi kuitenkin olla hyvin laiha,
            koska investointien rahoitus on käytännössä täysin
            auki. Lisäksi investointiohjelmaa toteuttavan rahaston
            johto päättää, mitkä projektit
            ovat toteuttamiskelpoisia ja mitkä eivät.
         
         
         Ehdotukset kuitenkin osoittavat, ettei Euroopasta puutu hyviä investointikohteita.
            Esimerkiksi Suomen hallitus ehdottaa investointihankkeita yhteensä noin
            13 miljardin edestä. Ne kaikki vaikuttavat hyvin perustelluilta.
            Suomen osalta ne koskevat kolmea keskeistä aluetta: energiaturvallisuutta
            ja uusiutuvaa energiaa, Suomen teollisuutta ja liikenneyhteyksiä.
            Todella tuohon luetteloon mahtuvat nesteytetyn maakaasun terminaali
            ja Itämerellä sijaitseva tuulivoimapuisto, investointeja
            biotalouteen ja investointeja liikenneyhteyksiin, muun muassa nopea
            ratayhteys Helsingin ja Turun välillä. Noin 13
            miljardia euroa on suunnilleen 6 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta
            eli ei vähäpätöinen summa. Jos tällainen
            ohjelma toteutettaisiin esimerkiksi ensi vaalikaudella, sitä voisi
            jo kutsua oikeaksi elvytykseksi.
         
         
         Oma lukunsa on arktisen yhteistyön mahdollisuuksien
            realisointi ja hyödyntäminen. Suomi on Arktisen
            neuvoston puheenjohtaja vuosina 2017—2019, ja tuo asema
            olisi ehdottomasti syytä käyttää kansallisen
            ja muun muassa suomalais-venäläisen arktisen yhteistyön
            kehittämiseksi. Erittäin mielenkiintoinen aloite
            on myöskin puhemies Heinäluoman aloite arktisesta
            ministeristä. Varmasti se loisi tiettyä painoa
            koko tämän yhteistyön kehittämiselle
            käytännössä.
         
         
         Puhemies! Viime kädessä EU-hallitusten ehdotusten
            toteuttaminen on kiinni poliittisesta tahdosta, ei rahoituksen riittävyydestä.
            EU-päättäjien pitäisi olla valmiita
            hyväksymään julkisen rahan käyttö investointien
            rahoittamisessa. Tällaista valmiutta ei EU:ssa kuitenkaan
            näytä olevan, ei meillä eikä muualla.
            Jos uutta poliittista tahtoa ei löydy, ei löydy
            aineksia Euroopan elpymiseenkään. Eurooppa on
            uusliberalistisen politiikan vanki. Käännettä Euroopan
            elpymiseen saadaan odottaa.
         
         
         Puhemies! EU:n rahapolitiikka on Euroopan keskuspankin monopoli.
            Millään jäsenmaalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia
            sen politiikkaan. EKP:n politiikan ydin on olemattoman inflaation
            vastainen taistelu, jossa aseena on jäsenmaiden pakottaminen
            sisäiseen devalvaatioon. Tällä politiikalla
            EU on tappanut talouskasvun, lisännyt massatyöttömyyttä ja
            ajanut EU-maat Saksaa lukuun ottamatta deflaatioon. Euroopan elpyminen
            on mitä suurimmassa määrin poliittisen tahdon
            asia. Investointien saaminen liikkeelle edellyttäisi rahapolitiikassa
            suunnanmuutosta, Emun pakkokeinoista ja pakkopaidoista irtautumista.
         
         
         Puhemies! Kannatan edustaja Mustajärven täällä tekemää epäluottamusesitystä.
         
       
      
         
         Esko Kurvinen /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Suomen kansantalous lukeutuu EU-maiden
            heikoimmin kehittyneisiin alkuvuoden 2008 jälkeen. Tuona
            aikana valtionvelka on kasvanut noin 50 miljardia euroa, kokonaisveroaste
            noussut 45,6 prosenttiin. Bruttokansantuote on nyt 6,5 prosenttia
            alemmalla tasolla kuin kuusi vuotta sitten. Suomen teollisuustuotanto
            on pudonnut noin viidenneksen ja koko tavara- ja palveluvienti 16
            prosenttia. Samanlainen alamäki on koettu vain Italiassa
            ja Espanjassa. Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset elvyttivät
            voimakkaasti velkarahoituksella, kun luultiin, että menossa
            on tavallinen ohimenevä suhdannetaantuma, mutta olikin
            sekä pitkä taantuma että rakenneuudistustarve
            yhtä aikaa.
         
         
         Suomen julkisen talouden ongelmat ovat ennen kaikkea rakenteellisia.
            Rakenneuudistukset ratkaisevat pitkälle Suomen kohtalon.
            Vain tekemällä ne luomme edellytykset uuteen nousuun. Se
            tekee kipeää ja kirpaisee, mutta päätökset
            on tehtävä ja toteutettava ripeässä tahdissa.
            Tulopuolella Suomen nousu tehdään yritysten menestyksellä,
            ja menestys riippuu pääasiassa viennin kehityksestä ja
            yritysten kasvusta. Toimimalla pelkästään
            kotimarkkinoilla emme pysty säilyttämään
            nykyistä elintasoamme.
         
         
         Maailmantalous kasvaa tällä hetkellä kuitenkin
            3—4 prosentin vuosivauhdilla. Näin ollen edellytyksiä Suomen
            ongelmien ratkaisemiseksi on olemassa, mutta ratkaisut ovat meistä itsestä kiinni.
            Tarvitsemme parempaa kilpailukykyä, tarvitsemme yrittäjyyttä kannustavia
            olosuhteita ja ilmapiiriä. Tarvitsemme osaamista ja innovatiivisuutta
            kaikkeen toimintaan. Tarvitsemme joustavia työmarkkinoita
            ja viranomaistoimintoja. Tarvitsemme kannustavampaa verotusta, ja ennen
            kaikkea tarvitsemme työtä yhä useammalle
            suomalaiselle.
         
         
         Valtion tehtävä on luoda yrittäjyydelle
            ja yrittäjille hyvät olosuhteet menestyä,
            sillä vain menestyvät yritykset työllistävät.
            Olennaista on myös se, että riskinotosta ja kovasta
            yrittämisestä pitää saada kunnon
            korvaus. On valitettavaa, että Suomeen on levinnyt käsitys,
            että toimeentulo ei ole riippuvainen onnistumisesta ja
            ansioista.
         
         
         Suomeen siis kaivataan vahvaa johtajuutta ja päätöksentekokykyä.
            Poliittiset kompromissit ovat harvoin rohkeita. Ne ovat pääasiassa
            säilyttäviä, ei uudistavia. Vaikeissa
            päätöksissä tarvitaan rohkeutta
            ja Suomen asettamista aina etusijalle omien kynnyskysymysten ja
            saavutettujen etujen sijaan. Luja enemmistödemokratia vie
            lopulta parhaaseen tulokseen. Olisikohan niin, että eduskuntaan
            tarvitaan enemmän niin sanottuja omantunnon asioita, sillä viimeaikaiset
            päätökset osoittavat, että eduskunnalla
            on kykyä viedä Suomea rohkeasti eteenpäin,
            jos sille annetaan tilaa ja tuodaan esityksiä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Uudet suuret investoinnit luovat kuitenkin
            uskoa tulevaan. Fennovoiman ydinvoimalan toteuttamisen kannalta
            ovat viime viikot olleet merkittäviä. Turun telakka
            näyttää pääsevän
            todella vauhtiin uuden perheyritysyhtiön vetämänä.
            Paperiteollisuuden aikomukset miljardien sijoituksista Suomeen ja
            kovia kokeneen ict-alan osaamisen suuntautuminen uusiin yrityksiin
            näyttää synnyttävän
            uusia työpaikkoja ja startup-yrityksiä ja vetää jopa
            ulkolaisia sijoituksia Suomeen sinne, missä ict-ekosysteemi
            on kunnossa.
         
         
         On hyvä, että hallitus on panostanut myös
            yritysten kasvun mahdollisuuksiin. Tästä ovat
            osoituksena Tekesin, Teollisuussijoituksen ja Finnveran saamat lisäresurssit.
            Näin ne voivat olla mukana yritysten kasvussa ja viennissä.
            Pohjoisten alueitten kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria.
            Toimivilla, tehokkailla ja turvallisilla matkoilla ja kuljetuksilla
            on keskeinen merkitys. Suomeen tarvitaan kuitenkin nopeasti logistiikkastrategia,
            josta pidetään kiinni yli eduskuntakausien.
         
         
       
      
         
         Hanna Tainio /sd:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden talousennusteet eivät
            näytä juurikaan tätä vuotta
            lupaavammilta. Bruttokansantuote kasvaa vähän
            jos ollenkaan, eikä työttömyys ole lähdössä laskuun.
            Venäjää kohtaan asetetut talouspakotteet
            jatkuvat, ja jos euroalueen kysyntä ei merkittävästi
            kasva, ei vientikään vedä. Meillä on
            nyt käsissämme budjetti, joka pyrkii jatkuvassa
            vaikeassa tilanteessa jälleen tukemaan kasvua ja työllisyyttä.
            Luottoluokituksen laskusta huolimatta Suomen talousnäkymät
            on todettu suhteellisen vakaiksi. Meillä on ollut määrätietoinen
            pyrkimys vastuulliseen talouspolitiikkaan, ja useita rakenteellisia
            uudistuksia on käynnistetty.
         
         
         Keskeinen tekijä tälle taloudellisen luotettavuuden
            säilymiselle on velkaantumisen hidastuminen, ja tässä ensi
            vuoden budjetti tekee ison harppauksen. Suomi ottaa vuonna 2015
            lähes 2,5 miljardia euroa vähemmän velkaa
            kuin tänä vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa
            tietenkin sitä, että hyvin monesta paikasta menoja
            joudutaan leikkaamaan. Budjetin takana on siis suuri joukko vaikeita
            poliittisia päätöksiä. Hallituksen kyvyt
            ja osaaminen mitataankin ennen kaikkea siinä, miten näitä leikkauksia
            kohdennetaan.
         
         
         Julkisuudessa on esitetty vaatimuksia palvelutason pudottamisesta
            jonnekin vuosituhannen alun tasolle, millä voisi olla hyvinkin
            arvaamattomia seurauksia. Paniikinomaisen leikkaamisen sijasta meidän
            tulee tunnistaa ne palvelut, joita ei ole varaa heikentää ja
            jotka pikemminkin tarvitsevat vahvistamista. Tässä valossa
            on annettava tunnustusta hallituksen pyrkimykselle panostaa sopeutumistoimienkin
            keskellä sellaisiin kohteisiin, joissa lisätukea
            tarvitaan kaikkein eniten.
         
         
         Sosiaalihuoltolaki, joka vähentää asiakkaan pallottelua
            ja siirtää varsinkin lastensuojelun painopistettä korjaavista
            toimenpiteistä ehkäiseviin, on uudistuksena odotettu
            ja tärkeä. Kipeästi kaivattujen lastentarhanopettajien
            sekä sosiaalityöntekijöiden koulutukseen
            suunnataan lisäresursseja. Vaikka koulutusmenoista valitettavasti joudutaan
            säästämään, tätä kompensoidaan
            lisäpanostuksella muun muassa perusopetuksen ryhmäkokojen
            pienentämiseen, koulupudokkaiden tukemiseen, erityisoppilaiden
            aseman parantamiseen sekä perusopetuksen laadun kehittämiseen. Merkittävää lisätukea
            on tulossa myös koulujen kerhotoimintaan, jonka on todettu
            vahvistavan lasten turvallisuutta ja sosiaalisia suhteita ja samalla
            ehkäisevän syrjäytymistä harrastuksista
            ja vuorovaikutussuhteista. Kaikilla näillä keinoilla tuetaan
            pitkällä tähtäimellä nuorten
            valmiuksia tasapainoiseen elämään, kouluttautumiseen
            ja sitä kautta aikanaan myös työllistymiseen.
         
         
         Toisaalta meidän tulee tunnistaa myös ne palvelut,
            joita voi ja on syytäkin karsia. Hyvä esimerkki
            on laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa.
            Laitosasumisen sijasta kotiin tuoduilla palveluilla annetaan ikääntyneille
            mahdollisuus pärjätä ja elää entistä pidempään
            omassa kodissa, mikä tukee ikäihmisten omaa hyvinvointia
            ja on myös julkisen talouden kannalta järkevää.
            Tämän tukemiseksi kuntien valtionosuuksiin osoitetaan
            nyt korotus omaishoidon tuen kehittämiseksi. On tärkeää,
            että jatkossa kotiin tuotavien palveluiden ja omaishoidon
            mahdollisuuksien parantamiseen suunnataan entistä enemmän
            huomiota ja resursseja.
         
         
         Arvoisa puhemies! Talousarviosta pistää valitettavasti
            edelleen silmään STM:n hallinnonalan virastoihin
            ja laitoksiin kohdistuva leikkaus. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta
            sekä valtiovarainvaliokunta ovat aiheestakin kiinnittäneet tähän
            huomiota. Toimintaansa joutuvat yhä merkittävästi
            supistamaan Säteilyturvakeskus, Työterveyslaitos
            ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös yliopistotasoisen
            tutkimuksen, Kelan tutkimusosaston ja sosiaalialan osaamis- ja kehittämiskeskusten
            rahoitusta vähennetään. Kokonaisuutena
            näillä toimenpiteillä heikennetään merkittävästi
            sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista. Samalla heikennetään
            mahdollisuuksia tuottaa päätöksenteon
            tueksi tietoa suomalaisten hyvinvoinnista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuudesta.
         
         
         Kun olemme historiallisen suuren sote-uudistuksen kynnyksellä ja
            pyrimme integroimaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä,
            tällä alalla tuotettu tieto on vielä entistäkin
            arvokkaampaa. Meidän olisi nyt aika pysähtyä katsomaan
            koko tätä tutkimuskenttää kokonaisuutena ennen
            kuin teemme peruuttamatonta vahinkoa alan osaamiselle.
         
         
       
      
         
         Kaj Turunen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Suomessa on kohta puoli miljoonaa työtöntä.
            Olemme eläneet jo kauan velaksi. Meillä on tällä hetkellä 100
            miljardia velkaa, mikä on kaksi kertaa valtion vuosibudjetin
            verran. Näin ei voi yksinkertaisesti jatkua.
         
         
         Olemme vajonneet taloudessa euroalueen hännille, vain
            Kreikalla menee meitä huonommin. Osallistumme kuitenkin
            Kreikan tukemiseen. Aikaisemmin tässä salissa
            taisin sanoa niin, että jos Suomen hallitus käyttäisi
            siitä innokkuudesta, mitä se käyttää energiaa,
            aikaa ja vaivaa muiden euromaiden talouden kuntoon saattamiseksi,
            edes osan Suomen talouden kuntoon saattamiseksi, niin voisi olla,
            että meillä olisi paljon parempi taloudellinen
            tilanne tällä hetkellä.
         
         
         Meidän ongelmamme on nimenomaan vientiteollisuuden
            kilpailukyvyn puute suhteessa kilpailijamaihin, aivan niin kuin
            valtiovarainministeri Rinne sanoi tänään
            debattikeskustelussa kolme asiaa: viennin kilpailukyvyn pitää olla
            kunnossa, viennin hintakilpailukyvyn täytyy olla kunnossa
            ja viennin pohjan laajentamisen täytyy olla kunnossa. Näihin
            arvioihin voi yhtyä, mutta ministerillä ei ollut
            yhtään keinoa, miten nämä asiat
            laitetaan kuntoon. Siis meidän ongelmamme on vientiteollisuuden
            kilpailukyvyn puute suhteessa kilpailijamaihimme. Kysymys ei ole vientituotteistamme
            vaan siitä, että esimerkiksi Ruotsi vie samoja
            tuotteita halvemmalla. Miksi? Ruotsilla on oma valuutta ja oman
            valuutan tuoma noin 5 prosentin kilpailuetu euroon nähden
            ja Suomeen nähden. Euro on meille suomalaisille liian kallis
            valuutta.
         
         
         Jos haluamme taloutemme kuntoon, on meidän nostettava
            reilusti työllisyysastettamme. Se onnistuu vain palauttamalla
            vientiteollisuutemme kilpailukyky. Vientiteollisuuden menestys valuu
            alihankkijoiden työpaikoiksi aina mikroyrityksiin asti.
            Se, miten se tehdään, onkin ratkaisevan tärkeä duunarin
            kannalta. Jos kilpailukykyä parannetaan vain palkkoja ja
            työehtoja leikkaamalla, kurjistaa se työläisen
            elämää, ja jos työllisyyttä ei
            hoideta ja valtiontaloutta hoidetaan vain leikkaamalla palveluita,
            kurjistaa se kaikkien kansalaisten elämään.
            Näin on muun muassa troikka vaatinut toimittavan Kreikassa,
            ja näin siellä on myöskin toimittu. Suomi
            on jo pitkällä Kreikan tielle.
         
         
         Kilpailukyky voidaan palauttaa kahdella tavalla: sisäisellä devalvaatiolla
            tai ulkoisella devalvaatiolla. Jos se palautettaan sisäisellä devalvaatiolla,
            se tarkoittaa sitä, mitä Suomen Pankin pääjohtaja
            Liikanen ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Draghi
            ovat esittäneet, eli palkkojen leikkauksia. Toinen näistä vaihtoehdoista
            on ulkoinen devalvaatio, ja se tarkoittaa sitä, että me siirrymme
            euron sijasta omaan valuuttaan. Tällöin ei palkkoja
            eikä työehtoja tarvitse leikata.
         
         
         Onko eurosta mahdollista sitten erota? Käsitykseni
            mukaan on. Raimo Sailas pohti asiaa muun muassa Lännen
            Medialle ja oli sitä mieltä, että ei
            ole mahdollista erota. Mutta ihmettelen sitä Sailaksen
            lausuntoa, kun hän sanoo, ettei sillä saavutettaisi
            mitään. Enemmän luotan kuitenkin Suomen
            Pankin entiseen johtaja Koskenkylään ja lukuisiin
            muihin asiantuntijoihin tässä asiassa. Paluu omaan
            valuuttaan on täysin mahdollista. Se täytyy aloittaa
            nyt heti, ennen kuin on katastrofi päällä,
            (Matti Saarinen: Sailas on oikeassa!) ja voi sanoa näin,
            että duunarin, nimenomaan duunarin, etu on oma valuutta. — Vai
            haluaako edustaja Saarinen käyttää nimenomaan tätä sisäisen
            devalvaation mahdollisuutta kilpailukyvyn palauttamiseksi, mikä tarkoittaa
            duunareitten palkkojen leikkausta? Ainakin tässä salissa
            te olette tähän asti sitä vastustaneet. — Palkkoihin
            ja työehtoihin ei tarvitse kajota siinä tapauksessa,
            että siirrymme omaan valuuttaan.
         
         
         Siirtymistä omaan valuuttaan täytyy, niin
            kuin sanoin, lähteä valmistelemaan heti. Se täytyy valmistella
            hyvin, ja täytyy turvata asuntovelallisten ja yrittäjien
            asema noin 5—10 prosentin devalvaatiosta, mikä siitä tällä hetkellä laskennallisesti
            muodostuu. Siis se on täysin mahdollista.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Lindströmin
            epäluottamuslause-esitystä.
         
         
       
      
         
         Eero Reijonen /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Täällä aamulla
            kysyttiin, että kuka juksaa Suomen kansaa, taisi olla sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.
            Minusta nyt tuntuu vähän siltä, kun tätä budjettikirjaa
            lukee, että kyllä hallituspuolueet hieman nyt
            juksaavat Suomen kansaa. Tämän budjetin tulopuoli
            ja talouskasvu ovat varsin tyhjän päällä ja
            eivät kovin totuudenmukaisia, ja tämähän
            tuli täällä ministerinkin suulla jo todettua.
            Olisi kyllä ollut oikein, jos hieman tarkemmin näitä talouskasvu-
            ja bkt-kasvulukuja olisi tarkasteltu, koska neljä vuotta
            on menty samaa tahtia. Joka vuosi on todettu se, että ne
            ennusteet eivät ole pitäneet paikkaansa, ja jälkikäteen
            niitä on sitten oikaistu.
         
         
         Konkreettiset esitykset valitettavasti puuttuvat. Täällä on
            useaan eri otteeseen viitattu kilpailukykyyn ja kilpailukyvyn palauttamiseen,
            ja kun valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueet ovat kolme lausumaa
            panneet ja täällä on myös kilpailukyvystä mainittu
            muun muassa niin, että eduskunta edellyttää,
            että hallitus toimii määrätietoisesti
            Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi ja tässä tarkoituksessa
            kohentaa yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä,
            edistää muun muassa työvoiman liikkuvuutta,
            niin minä luulen, että kilpailukyky ei kyllä tällä lausumalla
            kovin merkittävästi korjaannu. Päinvastoin,
            se vain käytännössä johtaa siihen,
            että entistä suurempi määrä pohjoiskarjalaisia
            rakennusmiehiä ajaa tänne etelään
            töihin, ja ei kai se nyt liene tämän
            lausuman tarkoitus, että näin kävisi.
            On kuitenkin muistettava se, että nuo luonnonvarat, ja
            kun biotaloudesta kaikki puhumme, ovat jossakin muualla kuin täällä pääkaupunkiseudulla.
            Eli tässäkin näkyy tämä keskittämisen
            ideologia, joka on, valitettavasti, hallituksella ollut päätöksenteossa
            varsin keskeisessä roolissa.
         
         
         No, täällä ovat kaikki puhuneet yrittäjyyden puolesta,
            ja kaikki ovat sitä mieltä, että sieltä se kasvu
            lähtee. Minä olen ehdottomasti samaa mieltä.
            Tarvittaisiin kyllä erittäin voimakasta byrokratian
            karsimista, lupajärjestelmien nopeuttamista ja hieman uutta
            asennetta myös, myös työmarkkinapuolelle.
            Tosiasiahan on se, että Suomi alkaa olla semmoisessa tilanteessa
            tällä hetkellä, että kaikkien
            tahojen, niin SAK:n, EK:n kuin kaikkien Suomen yrittäjien
            pitäisi ymmärtää, että jotakin
            muutosta on saatava, rytminmuutos on saatava tähän
            menoon, muuten me velkaannumme koko ajan lisää.
            Valitettavasti toimet ovat olleet aika vaatimattomia. Hallitushan
            lupasi jo silloin kun aloitti taipaleensa, että hallinnollista taakkaa
            kevennetään yritysten osalta vähintään 25
            prosenttia, mutta en ole havainnut, että mitään
            siellä olisi tapahtunut, ja nämä lupaukset
            eivät vie kyllä kovin paljon eteenpäin.
         
         
         Haluan nostaa yhden asian. Vaikka en itse pätkätöitä kannatakaan,
            niin osa suomalaisista on kuitenkin siinä tilanteessa,
            että he haluaisivat tehdä pätkätöitä,
            ja kun kuitenkin niitä on, niin työttömyysturva
            pitäisi saada näissä asioissa joustavaksi.
            Eli ihminen, joka haluaa tehdä pätkätöitä,
            pääsee välittömästi
            työttömyysturvan piiriin, eikä tarvitse
            odottaa kovin kauan sitten, että saa ne eurot käyttöönsä.
            Kyllä meillä on paljon tämän
            byrokratian osalta tehtävää.
         
         
         Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
            tarvitsevat myös sitä, että meillä on koko
            Suomessa toimiva liikenneverkko. Tämä alkaa olla
            pullonkaula monessa suhteessa. Rekkojen painot kasvavat koko ajan,
            ja alempiasteinen tieverkko on erittäin huonossa kunnossa
            varsinkin nyt, kun niin sanotut syysrospuutot iskevät,
            eli ilmastonmuutos on ajanut siihen, että näitä vetisiä kelejä on
            jatkuvasti. Yksityistiet ovat hyvin keskeisessä roolissa
            myös, sinne kannattaa panostaa.
         
         
         Alkutuotannon kannattavuus tulee turvata aina. Jossakin vaiheessa
            se varmaan meille tulee kaikille eteen, että sittenkin
            suomalainen ruoka on turvallista ja sen eteen kannattaa töitä tehdä.
         
         
         Elvytys on mielenkiintoinen sana. Minä itse ajattelen
            niin, että panostamalla korjausrakentamiseen se tuo valtion
            kassaan enempi kuin se vie. Sehän ei ole sitä,
            että velkarahalla elvytetään. (Kauko
            Tuupainen: Just näin!) Jos panemme 100 miljoonaa korjausrakentamiseen,
            niin se työllistää merkittävän
            joukon suomalaisia ja tuo verotuloja niin valtion kuin kuntienkin
            kassaan, ja tämä pitäisi nähdä vähän
            erilaisessa ajatusmaailmassa kuin mitä tällä hetkellä puhutaan.
            Elvytys tuntuu olevan kirosana, mutta sillä voidaan myös yhteiskuntaa
            kehittää.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Kallin epäluottamuslause-esitystä.
         
       
      
         
         Anna Kontula /vas:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 budjetin ongelma ei ole sen yksityiskohdissa
            vaan suuressa kuvassa. Se on rakennettu harhaanjohtavien ja virheellisten
            taustaoletusten varaan. Siinä prioriteettina on talouskasvu,
            kun sen pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillitseminen. Siinä ajetaan
            hyvinvointirakenteita alas sellaisen kestävyysvajeen nimeen,
            jonka koosta tai edes olemassaolosta meillä ei ole varmuutta. Tässä salissakin
            on murehdittu julkisen sektorin hallitsematonta kasvua, vaikka inflaatiotarkistetuilla
            luvuilla on kasvu ollut todellisuudessa vähäisempää kuin
            mihin demografia antaisi aihetta, jotta palvelut pysyisivät
            edes totutulla tasolla.
         
         
         Suomi on hyvä maa. Meillä on täällä paljon, mistä olla
            ylpeitä. Silti jokin on nyt pahasti vialla. Suomi on vauraampi
            kuin koskaan, ja silti politiikan tärkein keskustelunaihe
            vuodesta toiseen, itse asiassa koko minun aikuisikäni,
            on ollut rahojen riittämättömyys. Suomi
            on koulutuksen suurvalta, mutta silti hallitukset kilpailevat koulutusmahdollisuuksien
            heikentämisellä. Suomalaiset asuvat nyt lähempänä toisiaan
            kuin koskaan, ja silti yksinäisyys lisääntyy
            hälyttävästi. Suomalaiset rakastavat
            luontoaan aivan niin kuin aina ennenkin, mutta tuhoavat silti huolettomasti tulevien
            sukupolvien elinehtoja.
         
         
         Kuka silloin on renki ja kuka isäntä, kun
            valtio leikkaa miljoonia lastensa koulutuksesta puhtaasti budjettiteknisistä syistä?
            Mikä se sellainen vauraus on, josta ei riitä kaikille
            edes perustavimpaan, joka rankaisee työttömyydestä,
            vaikka työtä ei ole, joka piiskaa ihmisiä yhä kovempaan ponnisteluun,
            yhä läähättävämpään
            elämään, vaikka tuottavuuden kasvun piti
            antaa ihmisille tilaa muuhunkin kuin jatkuvaan eloonjäämistaisteluun?
         
         
         Arvoisa puhemies! Vasemmistolla on vaihtoehto. Se ei ole yksityiskohtainen
            utopia paremmasta yhteiskunnasta, sillä kuten jo Marx sanoi, tulevaisuuden
            arjesta päättäminen on tulevaisuuden
            ihmisten oikeus. Vasemmisto ajaa kuitenkin periaatteita, joiden
            varaan rakentaa tasa-arvoista, vapaata ja kukoistavaa yhteiskuntaa.
            Näitä ovat progressiivinen verotus, perustulo
            sekä universaalit, pääosin maksuttomat
            julkiset palvelut.
         
         
         Eivät ihmiset unelmoi mahdottomista. Useimpien mielestä siinä on
            jo kylliksi, kun on lämmin koti, ruokaa jääkaapissa
            ja aikaa läheisille, kun pääsee kipeänä lääkäriin,
            saa tehdä mielekästä työtä ja
            voi laittaa lapsensa kouluun. Eivät ihmisten onnen ehdot
            maksa maltaita. Näin rikkaalla maalla kuin Suomi niihin
            kyllä on varaa, kun vain tahtoa löytyisi.
         
         
       
      
         
         Jukka Kärnä /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kun lukee valtiovarainvaliokunnan mietintöä,
            on helppo yhtyä niihin ajatuksiin, jotka sieltä kumpuavat,
            eli Suomeen pitää pystyä luomaan uusia, aitoon
            kysyntään perustuvia työpaikkoja. Sehän ei
            millään poppakonsteilla tule onnistumaan, mutta
            kun katsoo työllisyysastetta, joka on 67,6 prosenttia,
            joka on vuodessa huonontunut puolella prosenttiyksiköllä,
            ja muissa Pohjoismaissa 75 noin pyörein luvuin, niin totta
            kai näin on, ja niitä pitää pystyä tekemään.
         
         
         Mille toimialoille? Kyllä arktinen ulottuvuus on yksi
            Suomen vahvuus, sinne vain pitää mennä.
            Sellu näyttää olevan tällä hetkellä nouseva ala
            myöskin, biotalous kaiken kaikkiaan, sitten tämä cleantech-asia.
            Me olemme muun muassa vesien käsittelyssä maailmanhuippua,
            eli osaamme erottaa nesteistä epäpuhtaudet pois,
            mutta me emme osaa myydä. Meillä on yksi ainut
            myynnin professuuri Aalto-yliopistossa minun tietojeni mukaan. Kyllähän
            tässä tilanteessa pitää pystyä sitä meidän
            osaamistamme myymään vähän samalla
            tavalla kuin jenkit myyvät eskimoille varvassandaaleita.
            Näin se on. Kaivannaisteollisuus on tietenkin yksi asia,
            johon sopii myöskin panostaa.
         
         
         Erityisesti viennin parantamiseksi on luotava kilpailukykyisiä tuotteita.
            Meidän tuotteemme, joilla on sitä kansainvälistä kysyntää,
            ovat menneet vähän vanhoiksi, ja tämähän
            tietenkin edellyttää panostuksia osaamiseen, innovaatioihin
            ja tuotekehittelyyn. Yritysten pitää sen lisäksi
            olla enemmän kasvukykyisiä sekä kasvuhaluisia
            kuin ne tänä päivänä ovat,
            minkä lisäksi tarvitaan kansainväliseen
            kaupallistamiseen hyvää osaamista. Tähän
            liittyy myöskin tuo, että ne pitää pystyä myymään
            ja osata myydä.
         
         
         Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat erittäin
            tärkeitä, tällaisina aikoinaan varsinkin, mutta
            valitettavasti niitähän on vähennetty
            sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
            Toki budjetista löytyy Tekesin, Tesin ja Finnveran osalle
            rahaa myöskin, ja nämä panostukset ovat
            tosi hyviä. Myöskin perinteisen teollisuuden aloja
            pitää kehittää näitten
            uusien tuotteiden, innovaatioiden, tuotekehittelyn ja uusien liiketoimintamallien
            kautta, koska vanha suomalainen teollisuus suinkaan ei ole vielä missään
            nimessä henkitoreissaan, vaan sinne pitää myöskin
            panostaa.
         
         
         Kun puhuin näistä Tesi-, Tekes-, Finnvera-panostuksista,
            niin nyt pitää riskilläkin panostaa ja lisätä rahoitusinstrumenttien
            monipuolisuutta. Itse asiassa on myöskin aika helppo yhtyä niihin puheisiin,
            joissa tässäkin salissa on sanottu, että tuotantotuista
            pitää pyrkiä innovaatiotukiin eli synnyttämään
            uutta. Ei tämä muuten lähde, jos jahnataan
            koko ajan tässä samassa paikassa.
         
         
         Sen lisäksi tämä sopiminen: 5,3-miljoonainen kansakunta
            tarvitsee yhdessä sopimista. Tänä päivänä muutaman
            kerran olen kuullut täällä, että kolmikantainen
            sopiminen on tullut tiensä päähän.
            Rohkenen kyllä olla vahvastikin eri mieltä, koska
            erityisesti nyt sitä yhdessä sopimista tarvitaan.
            Paikallista sopimista on myöskin peräänkuulutettu.
            Se on hyvä asia, ei kahta sanaa, pelisääntöjen
            vain pitää olla selvät. Tällä hetkellähän
            tämä paikallinen sopiminen kaatuu ihan puhtaasti
            yksi—nolla siihen, että ei ole luottamusta työpaikoilla
            sopia asioista.
         
         
         Kaiken kaikkiaan tässä neljän minuutin
            puheessakin tuli niin paljon tehtävää meille
            kaikille, että vuosikausiksi riittää.
            Tämä on kymmenen vuoden projekti, näin
            se vain on, ja jos uusi toimiala lähtee liikkeelle, niin
            tosiaan kymmenen vuotta on lyhyt aika, ennen kuin se on merkittävä työllistäjä.
         
         
       
      
         
         Kauko Tuupainen /ps:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Suomi on koko tämän
            hallituskauden elänyt vekselikierteessä, josta
            syystä kaikki talouden tunnusluvut ovat edelleenkin miinuksella. Talous
            ei kasva, kun vienti ei vedä mutta tuonti lisääntyy.
            Bkt laskee jatkuvasti paitsi em. syistä myös siksi,
            että bruttokansantuotteeseen vaikuttavat julkinen talous
            ja yksityinen kulutus ovat alamaissa ja investoinnit kautta Suomen
            jäissä. Kun tähän lisätään
            yrityselämän lähes päivittäiset
            irtisanomiset, niin ei todellakaan hyvältä näytä.
         
         
         Hallituksessa on vaadittu niin taloudellista elvytystä kuin
            myös rakenteellisia uudistuksia, mutta mitään
            näkyvää ei ole saatu mielestäni
            aikaan. Minä kaipaan molempia, koska budjettielvytys vaikuttaa
            maamme talouteen lyhyellä ja rakenteelliset uudistukset
            pitkällä aikavälillä. Hallitus
            ei ole ehtinyt perehtymään perussuomalaisten kuuden
            kohdan paketin ohjelmaan, johon kuuluu 350 miljoonan euron työllisyys-
            ja yrittäjäpaketti, yli puolen miljardin energiapaketti
            ja 800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipaketti. Nostaisimme
            myös alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500
            eurosta 20 000 euroon. Näiden lisäksi
            purkaisimme turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme
            lupabyrokratiaa, sillä on käsittämätöntä,
            että lupaprosessissa on jumissa useiden miljardien investoinnit.
         
         
         Arvoisa puhemies! Maamme tieverkostot vaativat tuhansien kilometrien
            kunnossapidon pelkästään uusasfaltointien
            osalta, mutta budjettirahat riittävät korkeintaan
            puoleen siitä. Homekorjaukset ovat edelleenkin vailla riittävää rahoitusta.
            Vuosi sitten suoritettujen hometutkimusten perusteella on tosiasia,
            että kymmenettuhannet koululaiset, opiskelijat ja opettajat
            altistuvat päivittäin kosteus- ja homevaurioille.
         
         
         Suomessa on tällä hetkellä 317 itsenäistä kuntaa.
            Näille kunnille on sälytetty 535 lakisääteistä tehtävää.
            Valtio on luvannut ottaa enimmän osan tehtävistä omalle
            kontolleen ja huolehtia myös tehtävien rahoituksesta.
            Tässäkin asiassa on hallitus epäonnistunut
            ainakin tänä vuonna, ensi vuosi ei näytä yhtään
            paremmalta.
         
         
         Suomessa on yli 300 000 omaishoitajaa, joista ainoastaan
            35 000 on virallisesti rekisteröity ja siten saa
            omaishoitajan tukea. Itse asiassa kyse ei ole verottomasta tuesta
            vaan verollisesta palkkiosta. Omaishoidon tuen maksatus on siirrettävä Kelalle,
            jolloin kaikki Suomen omaishoitajat pääsevät
            siitä osallisiksi. Onhan totta, että omaishoito
            on kymmenen kertaa edullisempaa kotona kuin jokapäiväinen
            hoito vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa.
         
         
         Lopuksi, arvoisa puhemies, totean sen, minkä jo debatissa
            totesin, ja toivon, että valtion kirjanpidossa siirrytään
            kaikilta osin niin sanottuun bruttoperiaatteeseen eli budjettikirjasta
            ilmenee esimerkiksi vuosittain otettavien lainojen määrä bruttona
            sekä niiden avulla suoritettavat lainojen lyhennykset ja
            kuoletukset samoin bruttona. Nykyisinhän budjetista ilmenee
            vain nettolainanotto, tänä vuonna 4,4 miljardia
            euroa. Samoin tulisi budjettikirjasta ilmetä yhdestä pääluokasta
            tai talousarvion liitetiedosta kaikki seuraavan vuoden investoinnit
            ja investointien kohde, mallia voi ottaa vaikkapa peruskuntien talousarvioista.
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! 2000-luvun ensimmäiset vuodet olivat Suomessa
            mainiota talouden kasvun aikaa. Vuoden 2008 finanssikriisi johti
            romahdukseen, ei vain meillä vaan koko teollisessa maailmassa. Meidän
            veroisistamme maista tuskin löytyy yhtään,
            jonka kansantuote ei olisi tuona vuonna suorastaan romahtanut, ei
            liioin monta sellaista maata, joka ei olisi tuossa tilanteessa peittänyt
            tai täyttänyt sitä talouden aukkoa sillä tavalla,
            että julkinen valta ei olisi velkaantunut. Näin
            teki Suomikin, mutta Suomen talous saatiin nousuun jo vuosina 2010
            ja 2011.
         
         
         Kataisen ja Stubbin hallitusten taival on nyt sitten ollut toista
            maata. Kun maassa olisi pitänyt aloittaa ne välttämättömät
            rakenteelliset uudistukset, joita olisi tarvittu jatkoksi Paras-hankkeelle
            tai 106 kunnan liitoksille, jotka tehtiin kahden edellisen hallituksen
            aikaan, kokoomushallitukset ovat ajaneet näissä asioissa
            uudistukset ihan täysin päin seinää.
            (Keskeltä: Pitää paikkansa!) Samaa on
            tapahtunut myöskin työmarkkinauudistusten kanssa.
            Kun niissä olisi pitänyt kyetä jo tällä vaalikaudella
            ratkaisuihin, tässä tapauksessa sosialidemokraattien
            vaatimuksesta ratkaisut siirrettiin seuraavalle vaalikaudelle. Kuka
            kertoo yhdenkin ratkaisun, joka tämän vaalikauden
            aikaan olisi tehty?
         
         
         Samalla pk-yrittäjyyden monia taakkoja on lisätty,
            kotimaisen energian kilpailukykyä on heikennetty, keskittämiskehityksellä on
            näivetetty toisaalla maassa ja toisaalla aiheutettu tungosta, ja
            innovaatiorahoituksesta, toisin kuin täällä on moneen
            kertaan tänä päivänä sanottu,
            on leikattu neljän vuoden aikaan 127 miljoonaa euroa. 127 miljoonaa
            euroa! Osa tästä on sillä tavalla lainamuotoista
            rahaa lisätty, mutta vain osa. Älkää viitsikö puhua,
            että tämä hallitus on lisännyt
            rahaa innovaatiotoimintaan. Niin ei totisesti ole käynyt.
         
         
         Kun rakenneuudistuksiin ei ole siis kyetty ja kasvun alta matto
            on vedetty monin tavoin, kansantuotteen lasku ja työttömyyden
            kasvu on ollut tosiasia. Hallitus kertoo nyt täällä,
            että näihin asioihin on vastattu sillä,
            että julkisia menoja on leikattu. Se on totta, yli 6 miljardia
            euroa on leikattu, samalla verotusta on kiristetty. Mitä tämä on
            käytännössä tarkoittanut? Se
            on iskenyt päin pläsiä nimenomaan talouden
            kasvua: kun talous on entisestään supistunut,
            on taas pitänyt tehdä uusia leikkauksia, taas
            uusia veronkorotuksia, ja seuraavana vuonna ollaan samassa tilanteessa
            todettu, että kasvu onkin mennyt alaspäin eikä ylöspäin,
            ja taas on leikattu. Tämä on näivettymiskierre,
            siitä on kerta kaikkiaan päästävä irti.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee nyt nopeasti vahvan kasvun
            strategian. Edellytykset sille on luotava yhteiskuntasopimuksella,
            josta vaalien jälkeen on voitava sopia kaikkien tärkeitten yhteiskunnallisten
            osapuolten kesken. Tässä mielessä kolmikanta
            on mielestäni asia, jota tuiki tärkeästi
            tarvitaan vaalien jälkeen. Eikä vain kolmikantaa,
            vaan siihen tarvitaan mukaan myöskin muun muassa Suomen
            kuntien edustajat, kuntakenttä, ja myös yrittäjäjärjestöt,
            jotka tällä hetkellä eivät ole
            aktiivinen osa tätä kolmikanta-ajattelua. Näiden
            kaikkien on istuttava saman pöydän ympärille.
         
         
         Mistä siinä pöydässä,
            muun ohessa, on mielestäni pystyttävä sopimaan?
            On pystyttävä sopimaan toimista, joilla Suomen
            kilpailukykyä parannetaan. Me tarvitsemme heti uudet tuloratkaisut,
            vaikka niitten aika ehkä muutoin sääntömääräisesti
            olisi vähän tuonnempana; tarvitaan nopeasti tieto
            siitä, minkälainen on kustannuskehitys vaaleja
            seuraavien neljän vuoden aikana. Tarvitaan myöskin
            työmarkkinoiden ja työelämän
            uudistamista ja nimenomaan sillä tavalla, että me
            tarvitsemme joustoja, mutta me tarvitsemme jouston vastapuolelle
            myöskin turvaa. Sellaisia joustoja, joilla vain joustetaan
            ja ihminen joutuu ongelmiin, niin kuin monesti joustoissa joutuu,
            me emme kannata. Me kannatamme ratkaisuja, joissa jousto ja turva
            kulkevat käsi kädessä. Me tarvitsemme
            toimia, joilla työn tarjonta kerta kaikkiaan nostetaan
            kasvuun. 25 vuotta sitten 20 000 työikäistä ihmistä vähempi
            määrä kuin tänään
            teki noin puoli miljardia työtuntia vuodessa enemmän
            kuin me teemme tänä päivänä.
         
         
         Me tarvitsemme ratkaisuja, joilla työn tarjontaa lisätään.
            Me tarvitsemme myöskin palvelurakenteitten uudistamista,
            sitä työtä, jota nyt hallitus yritti
            mutta jossa se ei ole tämän vaalikauden aikana
            onnistunut. Me tarvitsemme toimia, joilla myöskin yrittäjyyden
            edellytyksiä parannetaan, ja, arvoisa puhemies, me tarvitsemme
            kansallisia toimia, kansallisen kasvurahaston sekä yritysten
            pääomatarpeisiin puuttumaan, niihin helpotusta
            tuomaan, että myöskin rakentamaan sellaista julkista
            infraa, jossa pitää päästä liikkeelle.
            Jos noista ensiksi mainituista asioista voidaan sopia, tarvittaessa
            valtio voi vaikka velkarahalla laittaa pystyyn sekä nämä infrarakentamista
            koskevat hankkeet että myöskin yritysten pääomatarvetta helpottavat
            toimet.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämänsuuntaista yhteiskuntasopimusta
            me vaalien jälkeen tarvitsemme. (Kauko Tuupainen: Täyttä asiaa,
            edustaja Pekkarinen!)
         
         
       
      
         
         Katja Hänninen /vas:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Leikkausbudjetti kahmaisee suomalaisten osaamisesta,
            turvallisuudesta ja arvokkaasta elämästä.
            Oikeudenmukaisemmalla verotuksella näitä uhrauksia
            ei tarvitsisi tehdä.
         
         
         Hallitus leikkaa siis osaamisesta. Viimeisin perusopetusleikkaus
            on kuulemma budjettitekninen temppu, mutta sen kompensoiminen ensi vuonna
            alle kouluikäisten lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden
            poistolla ei säästä lapsia eikä perheitä.
            Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, hallitus
            esittelee perusopetukseen palautettavat miljoonat suurena elvytysavustuksena.
            Koulutus on leikkaamisen kohteena myös toisella asteella
            vaarantaen siten suomalaisten tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet.
         
         
         Leikkaukset teiden ja kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon
            ja parantamiseen leikkaavat liikenneturvallisuudesta. Onnettomuudet
            ja autojen nopeampi kuluminen eivät ole säästöä vaan velanottoa.
            Kun tähän lisätään
            piittaamattomuus nopeusrajoituksista ja muista liikkujista, koulu-, työ-
            ja asiointimatkat käyvät todella vaarallisiksi.
         
         
         Hallituksen esitys vanhusten laitoshoitoon pääsyn
            kriteerien muuttamisesta kertoo, mistä vanhuspalvelujen
            ja laitoshoidon 300 miljoonan leikkauksissa on kysymys. Kriteereistä ollaan
            nimittäin poistamassa arvokkaan elämän
            takaamisen mainitsevaa kohtaa. Tätä muutosta vauhdittamaan
            satojen miljoonien leikkaus onkin omiaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kuten vasemmisto on monta kertaa esittänyt,
            nyt on aika elvyttää, rakentaa tulevaisuutta.
            Välttämättömiin investointeihin
            ja hoivapalvelujen työntekijävajeen korjaamiseen
            pitää löytyä samaa rohkeutta
            ja päättäväisyyttä,
            jolla Suomi on seissyt EU:n pakoterintamassa ihmisten elämää ja
            yritysten toimintaa vaikeuttamassa. Rauha on katsottu pakoteriskin arvoiseksi,
            ja yhteiskuntarauhan parantaminen työpaikkoja lisäämällä on
            sekin varmasti riskinsä arvoista.
         
         
         Valtion tuloihin saisi parannusta ottamalla jälleen
            käyttöön varallisuusvero, mutta se ei
            kelpaa kokoomukselle. Verokertymän lisäksi se
            parantaisi julkista tietoa omistuksista, mikä auttaisi
            veronkierron kitkemisessä. Hallitus kuitenkin mieluummin
            laittaa vanhukset ja lapset kantamaan vastuun kapitalismin kriisistä kuin
            kaikista äveriäimmät osallistumaan palvelujen
            rahoittamistalkoisiin. Suurinta yhteiskuntavastuuta finanssikriisin
            ja talouspakotteiden puristuksissa kantavat tavalliset pieni- ja
            keskituloiset ihmiset. Harmaan talouden kitkemiseen käytetään
            hämmästyttävän vähän
            resursseja, ja nekin vähät on suunnattu mieluummin
            kuitinantovelvollisuuden kyttäämiseen kuin kansainvälisten
            veroparatiisien sulkemiseen.
         
         
         Kurjistavaa leikkausbudjettia ei voi hyväksyä.
            Valitettavasti myös suurten oppositiopuolueiden esitykset
            jatkavat samaa leikkauslinjaa eivätkä tarjoa todellista
            vaihtoehtoa. Toivoa sopii, että ensi keväänä äänestäjät
            löytävät inhimillisen ja elvyttävän
            vaihtoehdon.
         
         
       
      
         
         Sari Sarkomaa /kok:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Terve talous on kivijalka paremman Suomen
            rakentamiseksi. Suomen on oltava tulevaisuudessa maa, jossa kaikilla
            on yhtäläiset mahdollisuudet tehdä työtä,
            yrittää, kouluttautua sekä asua ja elää.
            Suomen pitää olla maa, jossa ketään
            ei jätetä silloin, kun omat voimat eivät
            riitä.
         
         
         Maamme tulevaisuudennäkymät ovat melkoisen
            synkät. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan kasvu lähivuosina
            on korkeintaan kituliasta. Tuotantokustannuksemme ovat kasvaneet kilpailijamaitamme
            nopeammin, ja kokonaistuotantomme on pudonnut. Valtion velka on
            lähes kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen.
            On tärkeää, että tunnistamme
            tosiasiat ja sisuunnumme, jotta saamme maamme uuteen nousuun. Itse uskon
            suomalaiseen työhön ja yrittäjyyteen
            ja siihen, että Suomen kansa on vaikeassa tilanteessa aina
            vahvimmillaan, ja uskon, että tästä nousemme.
         
         
         Kun katsomme tämän eduskuntakauden viimeistä budjettia,
            on todettava se, että suuri ongelma on ollut koko eduskuntakauden
            se, että emme ole saavuttaneet asetettuja tavoitteita ja
            tehdyt toimet eivät ole olleet riittäviä,
            koska talouspoliittinen latu on muuttunut koko ajan heikommaksi.
            Mutta todettava on se, että tumput suorina ei olla oltu.
            Olemme tehneet mittavat sopeuttamispäätökset,
            6,4 miljardia on valtava luku. Samaan hengenvetoon on tunnustettava,
            että tämä ei riitä.
         
         
         Erityisen pettynyt olen siihen, että hallituksen itse
            tekemä rakennepaketti ei ole edennyt niin nopeasti kuin
            olisi pitänyt ja monet rakenteelliset uudistukset ovat
            takunneet. Mutta totta on se, että asiat ovat kuitenkin
            edenneet, ne asiat, jotka viime vaalikaudella takkusivat: eläkeuudistus, sote-uudistus.
            Näitä on saatu pykälä eteenpäin,
            ja siitä voi tässä vaikeassa tilanteessa
            olla myöskin iloinen, mutta työtä on
            paljon vielä näissä tehtävänä.
         
         
         Se on sanottava, että nykyinen hallituskoalitio on
            vastuullisempi, tarjoaa paremman vaihtoehdon kuin nuo opposition
            vaihtoehdot, joita tänään salikeskustelussa
            käytiin läpi. Erityisesti keskustan on syytä kirkastaa
            talouspoliittista linjaansa. Edelleen on hyvin epäselvää,
            säästäisikö keskusta, leikkaisiko
            jostakin, tasapainottaisitteko te budjettia vai ottaisitteko enemmän
            velkaa. Siitä ei tämänkään
            päivän keskustelussa saatu selvää,
            saatikka sitten siitä, mikä teidän veropoliittinen
            linjanne on. Mutta yhtä lailla totta on se, että juoksua
            on myöskin hallituksen parannettava, muuten Suomi on entistä vaikeamman
            tilanteen edessä.
         
         
         Ydinkysymys ja tärkein tavoite on se, että luomme
            edellytyksiä sille, että yksityiselle sektorille
            syntyy lisää työpaikkoja. Tarvitsemme
            kannustavampaa verotusta, toimivampia työmarkkinoita, reilua
            työelämää kaikenikäisille,
            tuottavampaa julkista sektoria ja kaikkia työhön
            kannustavaa sosiaaliturvaremonttia, menomalttia ja osaamiseen ja
            koulutukseen panostamista. Siinä on lista, jonka kanssa
            myös tämän hallituksen on urakoitava.
            Ei voi jäädä tuleen makaamaan, vaan toimia
            tarvitaan.
         
         
         Haluan myöskin nostaa esiin huoleni, että on arvioitava,
            onko käsittelyssä oleva budjetti realistisella
            tasolla, olemmeko siinäkin ylioptimistisia. Olemme valtiovarainvaliokunnassa
            esittäneet pahoittelumme siitä, että edelleen
            hallitus on tuonut eduskuntaan lakiesityksiä, jotka ovat
            alibudjetoituja. Esimerkiksi turvakotiasiasta käytiin täällä keskustelua,
            ja päädyimme sitten eduskunnassa siihen ratkaisuun,
            että emme halua lisätä kertaluonteisesti
            rahoja, koska niitä ei ole kehyksessä, vaan heitimme
            pallon takaisin hallitukselle. Edellytämme, että turvakotiasiaan
            löytyy kehyksestä riittävät
            rahat.
         
         
         Ensi vuoden budjetin ehkä vaikuttavin ansio on lähes
            3 miljardin valtiontalouden alijäämän umpeen
            kurominen, mutta kyllä sieltä löytyy
            hyviä yksityiskohtia. Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen
            on tärkeä panostus tutkimuspohjaiseen osaamiseen.
            Tärkeä eduskunnan tekemä muutos oli se,
            että me lisäsimme yliopistotasoiseen terveydenhuollon
            tutkimukseen voimavaroja ja myöskin esitämme pontta,
            jossa edellytetään tutkimusrahoituksen romuttamisen
            katkaisua, koska on totisinta totta, että tämän
            päivän tutkimus on huomisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta
            hoitoa.
         
         
         Haluan vielä todeta, että viidennen kerran
            pelastimme päihdeäitien palvelut. Toivon todellakin,
            että tämä asia, kaikkein heikoimmassa
            asemassa olevien lasten asia, on kunnossa, kun seuraavaa talousarviota
            käsitellään.
         
         
         Mutta ihan lopuksi haluan sanoa sen, arvoisa puhemies, että kun
            tämä ensi vuoden budjetti hyväksytään,
            niin samalla hyväksymme valtion-osuuden lastensairaalaan,
            ja olen siitä erittäin iloinen. Mikä olisikaan
            parempi lahja 100 vuotta täyttäneeltä Suomelta
            tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala, ja on tärkeää,
            että valtio on tässä vahvasti mukana.
         
         
       
      
         
         Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi on suurten taloudellisten haasteiden
            edessä. Meillä on vuosikausia jatkunut suurtyöttömyys,
            samanaikaisesti vienti ei vedä, ja sitten oman maan velkaantuminen
            kasvaa vuosi vuodelta. On ennustettu, että nyt kun meillä on noin
            100 miljardia velkaa, niin se tulee nousemaan vielä yli
            20 miljardia euroa kahden seuraavan vuoden aikana. Lisäksi
            Suomi on harjoittanut vuodesta 2010 alkaen keskustan johdolla aloitettua
            tukipakettipolitiikkaa heikoille euromaille. Kreikka oli ensimmäinen
            maa, jolle Suomi lähti antamaan tällaista tukipakettia,
            ja vaikuttaa siltä, että ei loppua näy
            tälle tukipakettipolitiikalle, joka on meidän
            kokonaisvastuita hyvin paljon nostanut ja erilaisia riskejä talouteen
            liittyen.
         
         
         Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on jälleen tänä vuonna
            perusteellinen vaihtoehto, joka on tässä valtiovarainvaliokunnan
            mietinnössä vastalause numero 1, sivut 114—153.
            Sieltä voi yksityiskohtaisesti käydä lukemassa
            perussuomalaisten vaihtoehdon hallituksen budjettiesitykselle. Toivon,
            että mahdollisimman moni käy tutustumassa siihen,
            jotta tietäisi, mitä oikeasti haluamme edistää omassa
            vaihtoehdossamme.
         
         
         Arvoisa puhemies! Olen tarkastusvaliokunnan jäsenenä osallistunut
            useisiin kokouksiin, joissa olemme käsitelleet Senaatti-kiinteistöjä, joka
            on rahastanut valtion virastoja ja laitoksia kohtuuttoman suurilla
            vuokrilla. Tässä jokin aika sitten valtiovarainministeri
            Antti Rinne lupasi eduskunnan kyselytunnilla, että näistä Senaatti-kiinteistöjen
            tuottotavoitteista luovutaan ja siirryttäisiin omakustannusperusteiseen
            systeemiin. Toivon hartaasti, että tämä lupaus
            myös lunastetaan ja valtion virastoja ja laitoksia ei jatkossa
            rahastettaisi toimitilojen kohdalla, koska tilannehan on käytännössä johtanut
            siihen, että kun on hyvin kalliita toimitiloja, niin sitten
            on jouduttu leikkaamaan henkilöstömenoissa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtio on menettänyt miljoonia euroja
            lepsusti hoidetuissa ict-hankkeissa. 90-luvun alussa lopetettiin
            Valtion tietokonekeskus, ja sen jälkeen eri yhtiöt
            ovat päässeet rahastamaan aivan huikeilla summilla
            kaikkia julkisen sektorin virastoja ja laitoksia. Nämä yksityiset
            yritykset, jotka ovat rahastaneet julkista sektoria, ovat tavallaan
            monopoliasemassa: kun ne ovat päässeet johonkin
            järjestelmään käsiksi, niin
            kaikki järjestelmään tulevat muutokset
            ja lisäykset täytyy sitten tämän
            yhden yrityksen toimesta suorittaa ilman minkäänlaista
            kilpailutusta. On valitettavaa, että nämä hankkeet
            ovat niin paljon vieneet rahaa. Kun niiden olisi pitänyt tuoda
            säästöjä ja kustannustehokkuutta
            ja muutenkin toimintaa olisi pitänyt tehostaa ict-hankkeiden
            avulla, niin vaikuttaa siltä, että päinvastoin
            on käynyt.
         
         
         Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa olemme
            korostaneet esimerkiksi omaishoitajien asemaa. He tekevät
            valtavan paljon arvokasta työtä ja säästävät
            yhteiskunnan varoja, kun hoidettavat henkilöt ovat kotona
            eivätkä laitoshoidossa. On erittäin tärkeätä tukea omaishoitajia,
            jotta he jatkossakin jaksavat tehdä tätä arvokasta
            työtä. Tämä työ todella
            pitäisi myös korvata, ja sen lisäksi
            näille omaishoitajille pitäisi saada asiaan kuuluvat
            vapaapäivät.
         
         
         Arvoisa puhemies! Otin tässä aikaisemmin esille
            nämä poliittiset virkanimitykset, jotka ovat varsinainen
            riesa julkiselle sektorille. En saanut valtiovarainministeri Rinteeltä vastausta
            kysymykseeni, kun kysyin, että eikö niitten aika
            ole jo ohi, jotta saataisiin tehokkuutta ja tuottavuutta julkisen
            sektorin työhön.
         
         
       
      
         
         Anne Kalmari /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Keskusta käy seuraavia vaaleja
            kohti teemalla Suomi kuntoon. Se kertoo kaksi asiaa. Se kertoo,
            missä tilassa Suomi nyt on. Se on epäkunnossa,
            monessa kohdin jopa rikki. Samalla se kertoo siitä, että jos
            saamme vaaleissa kansalta riittävän vahvan valtakirjan,
            lähdemme pistämään Suomea kuntoon.
            (Pirkko Ruohonen-Lerner: Panetteko Kreikankin hanat kiinni?) Se
            tehtävä ei ole helppo. Meidän päävastustajamme
            ei tule toisesta puolueesta, ja toivon, että kenenkään
            puolueen kansanedustajilla ne vastustajat eivät löydy
            sieltä, vaan meidän kaikkien päävastustajamme
            pitäisi olla työttömyys ja talouden huono
            kehitys. Meidän on saatava tolkullisessa ajassa tämä velkaantuminen
            pysäytetyksi.
         
         
         Edustaja Sarkomaa tuossa kyseli, ottaako keskusta enemmän
            velkaa vai vähemmän velkaa. Me olemme hallituskaudella
            jokaisen vaihtoehtobudjetin myötä antaneet vaihtoehdon,
            jossa otetaan vähemmän velkaa. Yritämme
            tehdä vastuullista budjettia, ja toivon, että se
            kantaa hedelmää. Mutta tärkein asia,
            mihin meidän on paukkuja laitettava, on se, että saamme
            tulevina vuosina pitkällä tähtäimellä 200 000
            uutta työpaikkaa tänne Suomeen. Se on vähän
            sama asia kuin kotitaloudessa. Se ei auta, vaikka kuinka sammuttelisimme
            valoja ja säästäisimme ruokamenoissa,
            parsisimme sukkia, pelkät säästöt
            eivät auta, jos ei ole työtä ja toimeentuloa,
            ja siihen tämän maan hallituksen olisi satsattava.
         
         
         Ensimmäinen tehtävä tulevalla uudella
            pääministerillä on koota joukot yhteen
            pohtimaan sitä, miten itse kukin vähän
            vastaan tulemalla saamme uutta työtä aikaiseksi.
            Se on tosiasia, että Suomen kilpailukyky tällä hetkellä ei
            ole kovin hyvä ja byrokratiammekin koko ajan lisääntyy. Meillä on
            liian vähän ensimmäisen euron tekijöitä.
            Sen jälkeen, kun on kuusen kaatajia, on kyllä oksan
            ottajia. Jatkuvasti vaaditaan uutta sertifikaattia ja todistusta
            ja koulutusta yrittäjiltä. Jossain vaiheessa pitäisi
            ehtiä tehdä oikeita töitä. Sen
            takia olen mielissäni, että tänäänkin
            keskustelussa kuitenkin eri puolueista on tähän
            asiaan löytynyt ymmärtämystä,
            ja tässä meidän pitää aivan
            oikeasti päästä tekoihin. Yksikään
            puolue ei ole syytön siihen, että nykyään
            niin työntekijöiden kuin yrittäjien taakka
            byrokratian osalta on liian iso ja työaikaa menee aivan
            joutavaan.
         
         
         Meidän on pakko lisätä pienten ja
            keskisuurten yritysten kannusteita niin, että saamme sitä uutta
            työtä syntymään. Viimeisen kymmenen vuoden
            aikana, kun 110 000 työpaikkaa tänne maahan
            on syntynyt, niistä alle 50 henkilön yrityksiin
            on syntynyt yli 80 000 työpaikkaa. Kuitenkin tämä hallitus
            on nyt laittanut kaikki paukut sinne suurten yritysten Suomessa
            pysymiseen. Sekin on totta kai tärkeää,
            että yhteisövero on kilpailukykyinen, koska kansainvälisesti
            verotuksella kilpaillaan, mutta täytyy muistaa, että niitä työpaikkoja
            syntyy pieniin yrityksiin, ja siellä on kamelin selkä katkeamassa.
         
         
         Meidän on pakko parantaa kotimaisen energian ja ruuan
            kilpailukykyä. Onhan se aivan järjetöntä,
            että tuomme energiaa 8 miljardilla Suomeen. Ruuan vaihtotase
            on 3 miljardia pakkasen puolella.
         
         
         Keskusta haluaa löytää ratkaisut
            yritysten rahoitusvaikeuksiin. Siinä yksi osa voisi olla
            tämä kasvurahasto, joka onneksi on alkanut saada tuulta
            siipien alle monien eri puolueiden ja esimerkiksi Suomen Pankinkin
            taholta.
         
         
         Tärkeä asia on se, että silloin kun
            on vaikeaa, emme unohda vähempiosaisia. Siksi keskustassa tässäkin
            vaihtoehtobudjetissa, vaikka sen tiukalla seulalla teimmekin, halusimme
            pitää huolen siitä, että vähävaraisilta
            perheiltä ei viedä lapsilisiä. Halusimme
            pitää huolen siitä, että kun
            eläkeläisten menot ovat lisääntyneet,
            niin takuueläkkeisiin tulee edes pieni vastaava korotus.
            Halusimme huolehtia siitä, että omaishoitajan
            arki olisi parempi, kun kaikissa kunnissa riippumatta siitä,
            missä ne sijaitsevat, omaishoitajat saisivat heille kuuluvan
            omaishoidon tukensa, kun omaishoito siirtyisi Kelalle.
         
         
       
      
         
         Eila Tiainen /vas:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Tällä alkavallakin viikolla
            yli 20 000 lähimmäistemme sonnustautuu
            leipäjonoihin eri puolella Suomea hakemaan ruokaa, kun
            rahat ovat lopussa. Vastikään ilmestyneen tutkimuksen
            mukaan leipäjonoihin joutuvat turvautumaan muuta väestöä huonompiosaiset,
            pienituloiset sosiaaliturvan varassa elävät sekä ne
            pienipalkkaiset, joiden tulot eivät kerta kaikkiaan riitä elämiseen. Arvon
            harvat kollegat, vastaako tämä käsitystänne
            hyvinvointi-Suomesta?
         
         
         Totta on, että suuri enemmistö meistä voi
            paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta ruokajonot ovat kuitenkin
            pidempiä kuin 90-luvun suuren laman vuosina. Näistä ruokajonoistakaan ei
            muuten huolehdi julkinen valta, vaan vastuu ruuan jakamisesta, samoin
            kuin nyt joulun alla tapahtuvista hyväntekeväisyyskeräyksistäkin,
            on erilaisilla järjestöillä, seurakunnilla
            ja yksityisillä ihmisillä. Ruoka-apu tekee näkyväksi
            hyvinvointivaltion köyhyyden ja huono-osaisuuden, mutta
            teemmekö me tällä viikolla sellaisia
            päätöksiä, jotka auttaisivat
            näitä ihmisiä?
         
         
         Kataisen hallitusohjelmassa — siinä, jota
            vasemmistoliittokin oli tekemässä — todettiin: "Eriarvoisuuden
            kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle.
            Hallitus toimii päättäväisesti
            hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi
            ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä, eriarvoisuutta
            ja epätasa-arvoa vähennetään.
            Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osuutta lisätään." Tuon
            hallituksen piti siis toimia voimakkaasti köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Viime kevään kehysriihen päätökset
            ja nyt käsiteltävänä oleva ensi
            vuoden talousarvio eivät enää Kataisen
            hallitusohjelman linjauksia noudata. Päinvastoin hallituksen
            talousarvioesitys merkitsee selvää käännettä noihin
            linjauksiin. Se lisää köyhyyttä ja
            kansalaisten eriarvoisuutta. Hallitus päätti leikata
            lapsilisiä 110 miljoonaa, mutta suuren vastustuksen ja keskustelun
            jälkeen se palautti osalle perheitä verovähennyksenä 10
            miljoonaa, joista jo erilaiset järjestelmäkulut
            vievät arviolta 2,5 miljoonaa. Onko tässä mitään
            järkeä? Toinen onneton esitys on työttömyysturvan
            ja muiden sosiaalietuuksien indeksien leikkaus 91 miljoonalla. Tämä esitys
            rokottaa pahasti vähätuloisia ja erityisen raskaasti
            monilapsisten perheiden arjesta selviämistä.
         
         
         Monet muutkin talousarvioon sisältyvät ehdotukset
            lisäävät eriarvoisuutta ja heikompien
            ahdinkoa, esimerkkeinä vaikkapa asuntolainavähennyksen
            pienentäminen, kiinteistöveron korotus sekä lääkekorvausjärjestelmän
            uudistaminen. Tämänkaltaiset päätökset
            lisäävät hyvinvointivelkaa, josta edustaja
            Uotila vasemmistoliiton puheenvuorossa mainitsi. Se kasvaa, kun emme
            huolehdi hyvinvointivaltion keskeisistä palveluista ja
            sallimme lähimmäistemme syrjäytyä muun
            muassa jättityöttömyyden seurauksena.
            Meillähän on todellisuudessa jo lähes 400 000
            työtöntä, ja pitkäaikaistyöttömyys
            lähentelee 100 000:n rajaa. Eikä harvinaista
            enää ole sekään, että työttömyys
            ja huono-osaisuus periytyvät sukupolvelta toiselle. Hyvinvointivelkaa
            uhkaa karttua nyt tämän talousarvion seurauksena
            myös vanhuspalveluista, koulutuksesta ja kuntien ennalta
            ehkäisevien palvelujen leikkauksista. Tuloerojen kasvu
            ei ole tuonut talouteen kaivattua dynamiikkaa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on hallituksesta lähdön
            jälkeen puhunut leikkausten sijaan elvyttämisestä.
            Tarvitsemme suunnanmuutosta leikkaavasta, talouskasvua hyydyttävästä linjasta
            työllistävämpään ja
            elvyttävämpään suuntaan. Valtiovarainvaliokuntakin
            on omassa lausunnossaan pitänyt perusteltuna sellaisten
            investointien tekemistä, jotka joka tapauksessa on hoidettava.
            (Sari Sarkomaa: Kunhan rakenteelliset uudistukset tehdään!)
            Meillä on runsaasti kohteita, joihin investoiminen olisi
            nyt erinomaisen tarpeellista ja edullista. Monet homekoulut esimerkiksi
            kaipaavat korjaamista, ja viime perjantaina julkistettiin liikenteen
            parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän raportti,
            jossa tuon velan määräksi arvioitiin
            2,3 miljardia. Sen vähentäminen on keskeinen rakennepoliittinen
            toimi.
         
         
         Korjattavista kohteista ei ole pulaa. Päinvastoin,
            jos emme saa liikenneväyliä säälliseen
            kuntoon, se saattaa estää jopa uudet työllistävät
            investoinnit. Esimerkiksi Keski-Suomeen suunniteltu Metsä Groupin
            biotehdas tarvitsee sujuvat ja hyvät liikenneyhteydet (Sinuhe
            Wallinheimo: Hoituu!) niin raaka-ainehankintaan kuin valmiiden tuotteiden
            viemiseen.
         
         
         Viime viikon uutiset hallituksen tavasta tehdä talousarviopäätöksiä muun
            muassa koulutuksen ja kehitysyhteistyövarojen leikkauksista
            ovat vähintäänkin häkellyttäviä,
            samoin budjetin pohja, joka perustuu 1,5 prosentin kasvulle. Suomen Pankin
            ennuste kokonaistuotannon kasvuksi oli kuitenkin miinusmerkkinen.
         
         
       
      
         
         Sinuhe Wallinheimo /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Käymme tätä talousarvion
            palautekeskustelua poikkeuksellisessa tilanteessa. Suomen talous
            käy läpi pisintä rauhan ajan laskukauttaan
            ainakin 150 vuoteen. Sen pohjana on 1990-luvun alussa täyteen
            vauhtiin kiihtynyt globalisaatio, joka on murtanut vanhoja rakenteita. Sen
            seurauksena myös talouden valta on hiljalleen palannut
            lännestä itään. Meillä on
            myös meneillään suurin väestörakenteen
            muutos Suomen historiassa. Eläköitymisen seurauksena
            työmarkkinoilta lähtee enemmän väkeä kuin
            sinne tulee. Sen seurauksena kansantalous voi kasvaa vain tuotannon
            tehokkuutta lisäämällä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä muuttuneen maailman
            tosiasiat ovat näkyneet liian heikosti meidän
            viime vuosien talouspäätöksissä.
            Yhteinen tilannekuva Suomen asemasta ja sen seurauksena myös
            yhteinen tavoite Suomen talouspolitiikassa ovat puuttuneet niin
            hallitukselta kuin oppositiolta. Sen seurauksena me olemme tässä jamassa
            kuin me tänään olemme. Käsissämme
            on tuore Suomen Pankin talousennuste, jonka mukaan asioiden kuntoon
            saattamiseen menee vähintään vuosikymmen,
            ja tähän päälle vielä lähes
            100 miljardin velka.
         
         
         Nykyisen ja edeltävän hallituksen ansioksi
            on kuitenkin oppositionkin luettava se, että se on tehnyt
            osansa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Esimerkiksi ensi vuonna
            astuu voimaan enemmän sopeutusta kuin kertaakaan sitten
            90-luvun laman, kun menoja vähennetään
            jopa 3 miljardia ja alijäämää pienennetään
            jopa 2,3 miljardia. Silti me kaikki tiedämme sen, että ennustetuilla
            kasvuluvuilla tämäkään ei riitä.
            Ensi huhtikuun vaalien jälkeen aloittava hallitus pääsee ensi
            töikseen tekemään päätöksiä uusista
            säästöistä julkisen talouden
            kestävyyden vahvistamiseksi.
         
         
         Arvoisa puhemies! Näitä tosiasioita vasten opposition
            esittämät talouslääkkeet vaikuttavat silmänlumeelta.
            Esimerkiksi keskusta lupaa lukuisia menolisäyksiä perusväylänpidosta
            lapsilisiin, yrittäjävähennykseen, takuueläkkeisiin
            ja maatalouden tukemiseen, mutta ei kerro, mistä ne tämän
            kaiken hyvän rahoittaisivat. Vieläkin hurjempia
            tarjouksia ovat vasemmistosta tulevat vaatimukset velkaelvytyksestä.
            Ikään kuin Suomen ongelmissa olisi edelleen kyse
            pelkästä suhdannetaantumasta.
         
         
         Me kaikki tiedämme, että todellisuus on toisenlainen.
            Ongelmiemme ydin on siinä, että suomalainen työ ja
            osaaminen eivät maailmalla myy enää samalla
            lailla kuin 20 vuotta sitten. Olemme myös menettäneet
            asemamme maailmalla houkuttelevana investointikohteena. Vero- ja sääntelypolitiikalla
            me olemme heikentäneet kotimaisen yrittämisen
            edellytyksiä. Siksi myös lääkkeiden
            tulee olla rankemmat kuin mitä oppositio on esittänyt.
            Poppakonstien ja miljardien kylvämisen sijasta me tarvitsemme
            jatkossakin menokuria, kasvua ja julkisen sektorin kestävyyttä parantavia
            rakenneuudistuksia. Niihin täytyy kuulua toimia työn
            tarjonnan lisäämiseksi, kasvua tukevaa verouudistusta,
            maltillisia palkkaratkaisuja, työurien pidentämistä,
            julkisen sektorin tuottavuuden parantamista, kilpailun lisäämistä,
            normitalkoita, osaamiseen panostamista ja niin edelleen.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä lyhyesti Keski-Suomesta.
            Hallitus ansaitsee kiitokset siitä, että tässä budjetissa
            se ottaa ensimmäisiä askeleita Äänekoskelle
            suunnitellun biotuotetehtaan toteuttamiseksi. Päätös
            kantatie 77:stä oli sellainen, ja saman suuntaan soutaa
            myös päätökset korotetuista
            yritystuista Viitasaari—Äänekoski-seudulle.
            Näitä avauksia täällä juuri
            nyt tarvitaan muun muassa Valtran isojen irtisanomisten ja Äänekosken
            vaikean työttömyysongelman lievittämiseksi.
            Silti lisäpanostuksia kaivataan. Jos valtio haluaa tukea
            tavoitetta 3 000 työpaikan luomiseksi biotehtaan
            ympärille, tarvitaan jatkossa myös muitakin tukia.
            Yksi konkreettinen pullonkaula on esimerkiksi tehtaalla tarvittavien
            työntekijöiden koulutus. Tehdas tarvitsee toimiakseen
            muun muassa satoja uusia metsäkoneiden kuljettajia, joiden
            koulutusmäärät maakunnassa ja koko Suomessa
            ovat tällä hetkellä riittämättömät.
         
         
       
      
         
         Suna Kymäläinen /sd:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne on hankala, ja keskustelu
            on ollut suurimmalta osalta tämän tosiasian tiedostavaa.
            Tämä talousarvio on vastuullinen ja kyllä pitää juuri
            siksi sisällään myös ikäviä asioita, semmoisiakin,
            mitä en itse koskaan esittäisi, ja sellaisia,
            mitä yksin sosialidemokraatit eivät tulisi esittämään.
            Tämä esitys onkin hallituksen kompromissien tulosta.
         
         
         Keskityn kuitenkin nyt omassa puheenvuorossani enemmän
            yksityiskohtaan. Haluan tässä talousarviopalautekeskustelun
            yleisosassa keskittyä verojen kantoon. Koko maan osaltahan
            henkilöasiakkaiden verovuosien 2008—2012 jäännösveroja
            on yhä kertymättä lähes puoli
            miljardia eli noin 452 miljoonaa euroa. Kun tarkastellaan esimerkiksi
            henkilöasiakkaiden verojäämä-tietoja
            Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta vuosilta 2008—2012,
            molemmissa maakunnissa näitä verojäämiä on
            vielä maksamatta noin 9 miljoonaa, joista Suomen kansalaisten
            osuus Etelä-Karjalassa on 89 prosenttia ja Etelä-Savossa
            97 prosenttia. Voidaankin todeta, että muiden kuin suomalaisten
            ja EU-kansalaisten jäämät ovat lähes viisi
            kertaa suuremmat Etelä-Karjalassa. 
         
         
         Verohallinto kuitenkin varoittaa samassa yhteydessä,
            etteivät muiden kuin Suomen kansalaisten kansalaisuustiedot
            ole kaikilta osin luotettavia, koska Verohallinto ei ylläpidä niitä kattavasti.
            Suuntaa antavia luvut kuitenkin ovat. Kiinteistöverosta
            Verohallinto ei pysty tuottamaan luotettavasti vastaavanlaista maakunta-
            tai kansalaisuusjaottelua, koska verojäämät
            näkyvät heillä asiakastasolla asiakkaan
            kotikunnan eikä kiinteistön sijaintikunnan mukaisesti.
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Meillä on paljon panostettu
            tietojärjestelmiin ja niiden toimivuuteen. Nyt kuitenkin
            näyttää siltä, että meillä ei
            ole veronkannossa aivan tarkkaa tietoa edes siitä, kuka
            on verovelkaa kenelle ja kuinka paljon. Varmaan yksisilmäinen
            luotto tietojärjestelmiin ilman toimivaa perintää ja
            kirjanpitoa ei anna kovin hyvää kuvaa asioiden
            tilasta eikä näin ollen tue verojen maksamisen
            ja veronkannon yleistä hyväksyttävyyttä.
         
         
         On hyvä, että valiokunta mietinnössään
            on vielä terästänyt budjettiesitystä tällä harmaan
            talouden erittäin kustannustehokkaalla lisämäärärahalla,
            miljoonalla eurolla. Tämäkin taitaa olla niitä sarkoja,
            joihin panostamiseen enemmänkin olisi varmasti ollut perusteita,
            mutta hyvä näinkin.
         
         
       
      
         
         Osmo Kokko /ps:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan
            jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomella,
            eikä talouden oleteta kohenevan ensi vuonnakaan. Meillä Suomessa
            on vakavaa kilpailukykyongelmaa, meidän tuotteet ja palvelut ovat
            liian kalliita suhteessa kilpailijoihin. Tämän lisäksi
            valuuttamme euro ei jousta riittävällä tavalla
            ja energian hintamme on liian korkea. Yhteisöveron alennus
            oli askel oikeaan suuntaan mutta yksittäisenä toimenpiteenä valitettavasti riittämätön.
            Suomi nousee tästä suosta vain työllä eli
            yrittäjyyttä kannustamalla. Arvonlisäverovelvollisuuden
            alarajaa tulisi korottaa 20 000 euroon aloittavien yritysten
            toiminnan helpottamiseksi. Tämän lisäksi
            työvoimavaltaisille yrityksille tulisi luoda helpotuksia
            työllistämisen parantamiseksi. Tästä erinomainen
            esimerkki on välillisten työvoimakulujen tuplapoisto
            silloin, kun yritys palkkaa ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän.
         
         
         Arvoisa puhemies! Yrittäjyyttä tukemalla ja byrokratiaviidakkoa
            karsimalla saataisiin myös työpaikkoja aikaan.
            Suomen pitäisi muutenkin ottaa yritysverotuksen suhteen
            mallia Virosta. Virossa veroa maksetaan vain jaetusta osingosta ja
            muusta voitonjaosta mutta yhtiöön jätettyjä voittoja
            ei veroteta. Tämä on merkittävä kilpailukykytekijä virolaisille
            yrityksille. Yrityksiin jätettävien voittojen
            verottomuus kannustaa yrityksiä kehittämään
            toimintaansa ja investoimaan eli luo talouskasvua. Tätä me
            tarvitsemme Suomeenkin: kannustavaa veropolitiikkaa, joka lisää työtä.
            Olen tästä jo useaan kertaan kysynyt eri ministereiltä,
            mutta toistaiseksi hallitus ei ole näyttänyt asialle
            vihreää valoa, enkä suoraan sanottuna
            ymmärrä, miksi. Talouskasvu on meidän
            kaikkien yhteinen etu, ja siihen meidän tulisi pyrkiä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Pienten yrittäjien tuotekehitykseen
            ja verotukseen tulisi muutenkin kiinnittää entistä enemmän
            huomiota. Pk-yritysten määrä on ollut
            kasvussa viime vuosina, ja työpaikkojen lisäys
            on ollut pitkälti pienten yritysten varassa. Yrityksetkin
            tarvitsevat silti selvästi kannustavampaa toimintaympäristöä.
            Yrittäjävähennys on hyvä esimerkki
            siitä, miten jälleen kerran hallitus suosii osakeyhtiöitä,
            kun vuoden 2014 budjetissa sovitut yritysten verotusta keventävät
            muutokset kirjattiin koskemaan vain osakeyhtiöitä jättäen
            toiminimet ja henkilöyhtiöt sivuun kannustavasta
            verokehityksestä. Näin yhteisöveron alentamisen
            kaltainen kannustin jää saamatta noin puolelta
            maamme yrittäjistä. Verotuksen keventämisestä saataisiin
            potkua yritysten investointipäätöksiin
            ja luotua sitä kautta uusia työpaikkoja.
         
         
         Arvoisa puhemies! Liikennepuoli sai hieman helpotusta tuskiinsa
            budjettiriihessä, mutta toisaalta tilanne ei ole vieläkään
            kummoinen. Ensiksi liikennerahoista leikattiin noin 100 miljoonaa
            euroa, minkä jälkeen sinne hieman palautettiin
            rahoja takaisin. Lopputulos on joka tapauksessa miinusmerkkinen.
            Etenkin mitta- ja massauudistuksen voimaan tultua tiestö kaipaa
            kipeästi rahaa, ja tästä erityisenä esimerkkinä surkeassa kunnossa
            oleva alempiasteinen tieverkkomme. Tiestön kuntoa olisi
            pitänyt alkaa arvioimaan ja kunnostamaan jo ennen kuin
            mitta- ja massa-asetus tuli voimaan.
         
         
       
      
         
         Anu Vehviläinen /kesk:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että en
            mene nyt tämän ensi vuoden budjetin yksityiskohtiin
            tässä puheenvuorossa vaan sitten, kun niitä pääluokkia
            tarkemmin käsitellään. Haluan tässä ottaa
            esille itse asiassa sen, että yhden vuoden budjettiratkaisulla
            ei kyllä muuteta Suomen suuntaa vaan meidän pitää katsoa
            huomattavasti pidemmälle aikavälille ja tietysti
            lyhytaikaisiin toimiin, joilla välittömästi
            pystyttäisiin vaikuttamaan Suomen nousuun saamiseksi, ja
            sitten niihin, mitkä luovat perustaa vähän
            pidemmällä aikavälillä. Ajattelin tässä lyhyessä puheenvuorossani
            ottaa esille myös Suomen päätöksentekojärjestelmän
            uudistamisen ja ehkä sen, miten saataisiin omia päätöksiämme
            tästä talosta myös nopeammin vietyä eteenpäin
            käytäntöön.
         
         
         Ensinnäkin Suomen päätöksentekojärjestelmä vaatii
            todellista uudistamista. Me olemme nähneet useamman vaalikauden
            ajan mutta myös tälläkin vaalikaudella,
            että niitä päätöksiä ei
            tahdo syntyä. Se johtuu varmaan osittain tällä vaalikaudella
            tästä leveästä hallituspohjasta,
            mutta ei sekään kyllä ainoa syy tähän
            asiaan ole. Valtioneuvoston on pystyttävä omaa
            toimintaansa parantamaan myös rakenteellisesti, että uudistuksia
            syntyisi, mutta sitten vielä ehkä tärkeämpi asia
            olisi se, että me ottaisimme laajemmin käyttöön
            myös kokeiluja ja tekisimme Suomesta tällaisen
            laajemmin sanottuna kokeilevan yhteiskunnan ja sitä kautta
            testaisimme ajatuksia ja ideoita myös tuolla käytännössä määräaikaisilla
            ja alueellisilla kokeiluilla. Osa voi olla pilotteja, joita kyllä käytetään,
            mutta voisi olla sitten myöskin toisenlaisia kokeiluja,
            ja saisimme ehkä niistä tietoa erityisesti sellaisista
            asioista, jotka ovat kiistanalaisia.
         
         
         Otan esille tässä nyt yhden, jonka puheenjohtajamme
            Juha Sipilä esitti jo alkusyksystä, eli tämän
            perustulokokeilun. Siitä on itse asiassa pari viikkoa sitten
            esitetty jonkinlainen malli, miten sitä kokeilua voitaisiin
            järjestää, ja pitäisin hyvänä,
            että tuleva hallitus pystyisi lähtemään
            näitten kokeilujen osalta liikkeelle. Ajattelen sillä tavalla,
            että kokeiluja voisi syntyä aika monenkin hallinnonalan
            osalta ja osa voisi olla tämmöisiä hallituksen
            liikkeelle laittamia. Mutta sitten meidän pitäisi
            pystyä toimimaan myös alhaalta ylöspäin lähteviä kokeiluja
            tukien, aivan paikallisia ja alueellisia kokeiluja eteenpäin
            vieden, ja saamaan sitä kautta hyvää käytäntöä levitettyä paikasta toiseen.
         
         
         Tämän kokeiluidean takana on ajatus siitä, että me
            olemme niin vaikeassa tilanteessa, että me tarvitsemme
            tuoretta otetta ja uudenlaisia toimintatapoja. Olen huomannut, kun
            tässä talossa olen aika pitkään
            ollut, että helpolla sanotaan, että ei näin
            voi tehdä tai se maksaa liian paljon. Me tarvitsemme uudenlaista
            ajattelua tässä kohtaa.
         
         
         Mitä hyötyä tällaisista
            kokeiluista sitten olisi? No, niistä olisi tietysti se
            hyöty, että jos osoittautuisi jo kokeilun aikana,
            että se ei toimi, niin se voitaisiin keskeyttää,
            mutta hyvät kokeilut voitaisiin myös laittaa käytäntöön.
            Suomessa on tehty muutamia mittavia kokeiluja, ja ne on otettu käyttöönkin.
            Esimerkiksi kotitalousvähennys lähti aikanaan
            liikkeelle kokeilutoiminnan kautta. Toimeentulotuen Kelalle siirtoa
            kokeiltiin jo 90-luvulla aika laajastikin, ja nyt toivottavasti ensi
            tammikuussa saamme vihdoin vielä tänne lakiesityksen,
            jolla se viedään eteenpäin.
         
         
         Mitä tavoitteita voisi olla? No, edistää tietysti työllisyyttä ja
            yrittäjyyttä. Esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan
            muutos määräaikaiseksi starttirahaksi
            yrittäjäksi ryhtyvälle voisi olla kokeilemisen
            arvoinen. No, rakentaa siltaa sosiaaliturvan ja työssäkäynnin
            välille, siinä voisi olla tämä perustulokokeilu.
            Helpottaa normien ja byrokratian purkamista, esimerkiksi ottaa kaavakokeiluja
            käyttöön, vaikka haja-asutusalueella
            niin sanotun kevennetyn kyläkaavan, jolla mahdollistettaisiin,
            että pystyttäisiin rakentamaan väljemmin
            sinne haja-asutusalueelle. Tai syventää julkisen
            ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Monenlaisia tavoitteita voitaisiin
            toteuttaa.
         
         
         Itse ajattelen sillä tavalla, että olisi hyvä,
            että myös muut puolueet ottaisivat tästä pallon
            ja lähdettäisiin yhdessä ideoimaan tämän
            talven aikana sellaisia asioita, jotka olisivat käytännössä eteenpäin
            vietävissä. Eli en ole niin sanotusti haastamassa
            muita puolueita vaan kysymässä ja toivomassa,
            että kokeiluideologia voisi levitä tässä maassa
            eteenpäin. Itse asiassa tulevaisuusvaliokunnalla on aika
            hyvä raporttikin tästä reilun vuoden
            takaa, miten kokeiluja voisi toteuttaa.
         
         
       
      
         
         Pauliina Viitamies /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tänään on kuultu
            hyvää keskustelua tässä salissa,
            ja kaikki ovat todenneet sen, että tilanne on tiukka ja
            tulee jatkumaan samanlaisena seuraavina vuosina. Täytyy
            todeta, että harmittaa se, että tässä vaiheessa
            vaalikautta emme ole pystyneet viemään näitä tärkeitä rakennepoliittisia
            asioita eteenpäin sillä vauhdilla kuin alun perin
            kuvittelimme. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää tämä kestävyysvajeen
            paikkaamisen tarve ja se, että nyt me joudumme tekemään
            tiukkoja päätöksiä, vaikka emme
            niin haluaisikaan välttämättä tehdä.
            Nythän on hyvä tilanne sikäli, että lähes
            kaikki edustajat kaikista puolueista ovat olleet samoilla linjoilla,
            ja siinä mielessä ensi vaalien jälkeen
            meillä varmaankin tulee auvoisat ajat, koska kaikki ovat
            ymmärtäneet tilanteen ja haluavat pelkästään
            hyvää.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hyvää on sanottava myös joistakin
            asioista koulutuksen saralla. Tarkemmin niistä sitten OKM:n
            asioiden kohdalla huomenna tai keskiviikkona, mutta hyvää on
            siis se, että lastentarhanopettajien koulutusta lisätään, samoin
            sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Se on seuraavien
            vuosien kannalta erittäin merkittävä asia.
            Ikävää on koulutuksen puolella tietenkin
            se, että joudumme tekemään toiselle asteelle
            lisää kipeitä leikkauksia. On suotavaa,
            että seuraavalla hallituksella, kuten sivistysvaliokunta
            edellyttää, on raportointivelvollisuus siitä,
            kuinka nämä leikkaukset tulevat meidän
            nuorisoamme kohtelemaan.
         
         
         Hyvää oli myös tänään
            kuulla valtiovarainministeri Rinteen lupaus siitä, että turvakotien
            rahoitus varmasti tullaan pitämään sillä tasolla, minkä se
            tulee tulevaisuudessa tarvitsemaan.
         
         
         Ilolla kuuntelin edellisen edustajan toivomusta siitä,
            että muut lähtisivät näihin
            kokeiluihin mukaan. Olen varma, että meillä kaikilla
            täytyy olla mahdollisuus kaikenlaisen uuden toimintatavan
            harkintaan seuraavina vuosina. Olemme siinä tilanteessa,
            että emme voi yksiselitteisesti sanoa millekään
            ei, vaan on otettava todellakin yhteistyössä lusikat
            kauniisiin käsiimme ja mietittävä, kuinka
            sitä soppaa saataisiin paremmin jaetuksi.
         
         
       
      
         
         Ritva Elomaa /ps:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtion budjetti leikkauksineen ja lisäyksineen
            vaikuttaa olennaisesti ihan tavallisen kansalaisen elämään.
            Lässähtänyt sixpack-hallitus on unohtanut
            Suomen kansan ja sen ahdingon. Hallitus syytää rahaa
            Eurooppaan ja muihin maihin, mutta omistaan se ei juuri pidä huolta.
            En haluaisi räksyttää tässä,
            mutta pakko sanoa nämä muutamat asiat suoraan.
            Leipäjonoja riittää joka kaupungissa,
            ja mitä olen seurannut monena vuonna, niin leipäjonot
            sen kuin kasvavat. Hursti sanoi, että opiskelijoiden ja
            eläkeläisten määrä leipäjonoissa
            on kasvanut oleellisesti. Se on hälyttävää.
         
         
         Täällä on ollut erittäin
            suuri yhteisymmärrys ja symbioosi, mitä tulee
            mikroyrittäjiin ja heidän tilanteensa parantamiseen,
            mutta suoraan sanottuna en löydä kyllä mitään,
            mitä heidän hyväkseen olisi tehty viimeisen
            3,5 vuoden aikana, ja hehän ovat nyt sitten meidän
            toivomme, jos työpaikkoja ajatellaan.
         
         
         Vaikuttaa siltä, että valtioneuvostossa keskitytään
            liikaa riitelyyn, irtiottoihin ja lähestyviin vaaleihin,
            ja kaiken tämän sekoilun kustantaa Suomen kansa.
            Kovasti toitotetut rakenneuudistukset, joiden avulla Stubbin johtaman
            hallituksen piti siivittää maamme nousuun, ovat
            jääneet torsoiksi. Säästöjä tarvitaan,
            kun politiikka ei pelaa. Verotus ja kotimaisen tuotannon sekä viennin
            edistäminen ovat esimerkkejä hallituksen räikeistä epäonnistumisista.
            Nyt laitetaan kansa maksamaan päättäjien
            virheistä ja saamattomuudesta.
         
         
         Kuntien kyky tuottaa palveluita heijastuu kansalaisten arkeen.
            Kun kunnilta leikataan, näkyvät säästöt
            väistämättä niiden kyvyssä hoitaa jopa
            lakisääteisiä tehtäviä.
            188 miljoonan euron vähennys kuntien valtionosuuksissa
            on rankka toimenpide, kun otetaan huomioon vallitseva taloustilanne
            ja kuntien toimintaan jo pidemmän aikaa kohdistuneet säästötoimet.
            Samanaikaisesti lappaamme rahaa Kreikkaan, kun heikennämme
            suomalaisten palveluja. Näin sen ei pitäisi mennä.
         
         
         Maaseudun nykytilanne on hälyttävä esimerkki
            hallituksen kohtuuttoman leikkauspolitiikan tuloksista. Palvelut
            keskitetään surutta kasvukeskuksiin. Ihmiset ajetaan
            kasvukeskuksiin työn ja palveluiden perässä.
            Myös maatalouden laskenut kannattavuus on huolenaihe, kun
            ajatellaan maaseudun tulevaisuutta, eikä tämä talousarvio ratko
            maatalouteen liittyviä ongelmia toivotulla tavalla. Kouluverkoston
            karsiminen iskee tuntuvimmin juuri maaseudulle. Me perussuomalaiset suhtaudumme
            kuitenkin kriittisesti koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin, koska
            näemme laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän
            avaimena tulevaisuuden taloudelliseen menestykseen.
         
         
         Hallitus on aliarvioinut kulttuurin ja liikunnan yhteiskunnalliset
            vaikutukset ja melko pienten säästötavoitteiden
            johdosta karsinut ihmisille kovin tärkeistä palveluista.
            Esimerkiksi liikkumattomuudesta koituu julkiselle terveydenhoidolle miljardiluokan
            lasku. Tämä tulisi pitää mielessä, kun
            aiotaan leikata liikunnan saralta. Sairauksien ennaltaehkäisy
            tulee paljon halvemmaksi kuin sairauksien hoito, inhimillisestä puolesta
            puhumattakaan näiden asioiden kyseessä ollessa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallituksen kyvyttömyys hoitaa talouspolitiikkaa
            on keskeinen syy, miksi maamme asiat ovat nyt huonossa hapessa.
            Myös sen kasvuhakuiset panostukset yrittäjyyden
            edistämiseksi ja innovaatioiden synnyttämiseksi
            ovat epäonnistuneet. Yritystukijärjestelmän
            kautta tuet eivät kanavoidu optimaalisiin kohteisiin, toisin
            sanoen pk-sektorille, jossa suurin kasvupotentiaali piilee. Jos
            miettii tuoretta talousarvioesitystä verrattuna tämän
            hallituksen aiempien vuosien budjetteihin, voidaan todeta, ettei
            taaskaan ole pahemmin päästy eteenpäin.
            Kun nykytilanne on lähes kaikilla hallinnon aloilla enemmän
            tai vähemmän tuskainen, luulisi, että jotain konkreettista
            nyt tarttis tehdä ja pian. Suomi tarvitsee uudistusta,
            ja tätä uudistusta ei valitettavasti olla saavuttamassa
            ilman uusia vaaleja. Hallituspuolueiden, nykyisten ja entisten,
            tulisi miettiä talouspolitiikan linjattomuuden seurauksia
            maallemme. Maksamme vielä pitkään yhdestä hukatusta
            vaalikaudesta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi, kannatan edustaja Lindströmin
            esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.
         
         
       
      
         
         Raimo Piirainen /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Puhuin vuosi sitten valtion talousarvion
            yleiskeskustelussa maailmantalouden alakulosta ja euroalueen ongelmista.
            Ei ole kyllä tälläkään
            hetkellä mitään positiivista näkymissä.
            Edelleen nämä ongelmat kurittavat Suomen taloutta.
         
         
         Sen verran täytyy palata menneeseenkin aikaan, että jos
            olisi tämä kestävyysvajeen parantamisen
            linjaus otettu jo edellisellä kaudella, niin meillä olisi
            todella helpompi toimia nyt. Mutta kun ei ole tehty sitä,
            niin kaikki kaatui nyt sitten tämän hallituksen
            tehtäväksi. Täytyy todeta, että sote-uudistus,
            kuntarakenneuudistus, valtion-osuusuudistus — kaikki isoja
            ja kestävyysvajeeseen vaikuttavia asioita — jäivät
            tämän hallituksen tehtäväksi.
            Sitten ennen kaikkea tämä ministeriruletti on
            merkittävästi vaikuttanut myös tähän
            hallituksen toimintaan. On kyllä todettava, että tämä ministeriruletti
            ei ole ollut hyvä asia, mutta nämä uudistukset
            kumminkin on saatu vietyä eteenpäin, mihinkä ei
            edellisellä kaudella pystytty.
         
         
         Venäjän ja Ukrainan kriisin kärjistyessä olemme
            Venäjä-pakotteiden vuoksi joutuneet yhä hankalampaan
            taloustilanteeseen. Venäjä-pakotteet vaikuttavat
            merkittävästi Suomen talouteen, etenkin elintarviketeollisuuden
            osalta. Sen takia oma pesä täytyy pitää puhtaana
            ja tässäkin taloustilanteessa pitää katsoa
            tulevaisuuteen.
         
         
         Porukalla täytyy täällä eduskunnassa
            tehdä järkeviä päätöksiä,
            ja onneksi olemme siihen pystyneet. Tästä esimerkkinä olkoot
            vaikka Fennovoima-ydinvoimalaperiaatepäätös,
            että olemme pystyneet energiassa kasvattamaan omavaraisuusosuuttamme,
            ja edellä mainitut sote-, kuntarakenne- ja valtionosuusuudistus.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hyvinvointimme perusta on julkinen sektori
            ja vastine verovaroillemme jatkossakin. Julkisen sektorin suuntaan
            kivien heittäjiäkin on näkynyt, minkä toiminnan
            kyllä tuomitsen. Kuntatyöntekijöitä on
            suotta syyllistää maan taloudesta. Julkisen sektorin
            toimivuus mitataan arjen kokemuksilla. On selvä, että palvelujen
            turvaaminen edellyttää käytänteiden
            rohkeaa uudistamista ja myös yhteistyötä yksityisen sektorin
            suuntaan. On toki ymmärrettävää,
            että myös rajoja raivaamalla ja rakenteita uudistamalla
            myös julkinen sektori sujuvoituu tehokkaimmin.
         
         
         Arvoisa puhemies! On tärkeää muuttaa
            Suomen suuntaa niin, että syntyy taloudellista kasvua,
            ihmisille uutta työtä. Näissä toimissa
            valtio voi toimia hyvinvoinnin takaajana. Yrittäjähenkisemmän
            valtion on omalla toiminnallaan edistettävä tulevaisuusinvestointeja.
            Veroina kerättyjen varojen maasta ulos liputtamista tulee
            suitsia ja edistää rahan kiertoa kotimaassa. Tämä vahvistaa
            hyvinvointivaltion kivijalkaa ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin
            investointeihin ja kaupankäyntiä elvyttäviin
            julkisiin hankintoihin. Valtiolla pitää olla riskien
            maksumiestä aktiivisempi rooli kansantaloudessa.
         
         
         Valtion toimet teollisuuden tukemisessa ovat olleet ensiarvoisen
            tärkeitä. STX:n Turun telakan uudet omistajajärjestelyt
            olivat hallitukselta erinomainen suoritus. Myös Talvivaaran
            konkurssipesän rahoittaminen valtion kukkarosta on tuonut
            yhtiölle ja sen henkilökunnalle uutta toivoa paremmasta
            tulevaisuudesta. Tässä kohtaa haluan kiittää hallituskumppaneita,
            ministereitä ja kansanedustajia, jotka ovat suhtautuneet
            järkevällä tavalla Talvivaaran sekä kainuulaisten
            työpaikkojen pelastamiseen. Talvivaaran kohdalla erityisen
            tärkeää on yhteiskunnan panostus ympäristönsuojeluun
            ja niihin toimiin, joilla kaivostoimintaa Talvivaarassa voitaisiin
            jatkaa kestävällä tavalla.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta te-ki useita määrärahojen
            lisäyksiä talousarvioesitykseen, ja haluan näistä mainita
            muutamia. Ensinnäkin on vt 22:n kohta, mikä on
            meille Oulun vaalipiirin kansalaisille erittäin tärkeä,
            että vt 22 Oulun päästä päästiin
            aloittamaan, ja se täytyy nyt sitten 2016 budjettiin turvata.
            Päinvastoin sitten Kontiomäki—Ylivieska-rautatieradan
            kehittämisestä olen todella pettynyt, että se
            vietiin tästä. Toivon, että siihen voidaan
            myös vuonna 2016 palata tai sitten tulevissa lisätalousarvioissa
            tässäkin kevään korvalla. Sen
            sijaan Ylivieskan kohtauslaitteen parantamiseen varattiin 1,5 miljoonaa
            euroa, sitä pidän erittäin myönteisenä, ja
            400 miljoonaa vesihuoltotöihin ja sitten saman verran harmaavesien
            osalta kolmen M:n piiristä. Kemeran myöntövaltuus
            10 miljoonaa on erittäin hyvä metsäteollisuudelle. — Kiitos.
         
         
         
       
      
         
         Anne Louhelainen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden kokoomusvetoisilla
            hallituksilla on ollut kauniita talouspoliittisia tavoitteita: työllisyysasteen
            nosto 72 prosenttiin, työttömyyden alentaminen
            5 prosenttiin, valtion velkaantumisen taittaminen laskuun sekä kolmen
            A:n luottoluokituksen säilyttäminen. Yksikään
            näistä hallituksen itselleen asettamista tavoitteista
            ei tule toteutumaan.
         
         
         Myös lukuisat muut hallitusohjelmaan tehdyt kirjaukset
            ovat jääneet toteuttamatta, tai niiden toteutukseen
            ei varata tarpeeksi rahaa, hyvänä esimerkkinä vaikkapa
            turvakotien rahoituksen siirtäminen valtiolle. Hieno uudistus,
            joka jää tehottomaksi, sillä siihen ei
            ole varattu riittäviä varoja budjetista. (Matti
            Saarinen: Tullaan varaamaan!) Ensi vuodelle varatulla rahoituksella
            turvakotien toimintaa ei rahoiteta, sillä ei edes ylläpidetä nykyistä verkostoa,
            ja tämä on käytännön toimijoiden
            mielipide, joka perustuu siihen, että he tietävät,
            mistä he puhuvat. Tästä turvakotien rahoituksesta
            on keskusteltu tänä syksynä jo useaan
            otteeseen. Valtiovarainministeri Rinne vastasi tänään
            debattiosuudessa, että turvakotien tekemä työ on
            niin tärkeää, että rahoitus
            on jollakin tavalla turvattava. Tämän lupauksen
            lunastamista tulemme haukkana vahtimaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Liian monet tämän hallituksen
            esitykset käsitellään liiallisella kiireellä. Hallitus
            on tuonut suurimman osan vaalikauden esityksistään
            täysistuntosaliin ja valiokuntiin viime tingassa, ja nyt
            ne käsitellään kiireellä valiokunnissa,
            jotta ne saadaan vietyä läpi tällä vaalikaudella.
            Tällainen toiminta ei lisää kansalaisten luottamusta
            päättäjiin ja demokraattiseen järjestelmäämme.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on huolestuttava.
            Suomen Pankin mukaan kuluvasta vuodesta on tulossa jo kolmas peräkkäinen
            taantumavuosi. Talous ei tuoreen ennusteen mukaan kasva ensi vuonnakaan.
            Marraskuussa Euroopan komissio antoi myös arvionsa Suomen
            taloudesta, eikä sekään ollut mairitteleva.
            Tänä vuonna Suomen talous supistuu 0,4 prosenttia,
            ensi vuonna kasvua ennustetaan 0,6 prosenttia. Vain Kyproksen taloudella
            menee komission lukujen mukaan huonommin. Julkisen velan osuus kasvaa
            ensi vuonna yli 60 prosenttiin bkt:stä, ja velka sen kuin
            jatkaa kasvuaan myös vuonna 2016.
         
         
         Stubbin hallitus jatkaa ensi vuoden budjetissaan suomalaisia
            pienituloisia kurjistavaa talouspolitiikkaansa. Ensi vuoden budjetissa
            kohdistetaan sekä suoraan että välillisesti
            lukuisia toimia nimenomaan pienituloisten talouteen ja ostovoimaan.
            Lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä leikataan,
            ja samaan aikaan elintärkeitä kulutusveroja nostetaan.
            Yhä useammalla suomalaisella elämä menee
            tukalammaksi, ja leipäjonot pitenevät.
         
         
         Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on johtavana ja vastuullisena
            oppositiopuolueena tarjonnut tämän kauden jokaiseen
            budjettiin oman, paremman vaihtoehtonsa yhteistyön hengessä.
            Perussuomalaiset ovatkin alusta asti suhtautuneet niiden tekoon
            suurella vakavuudella. Kuten edustaja Lindström puheenvuorossaan
            jo totesi, Ekonomiska Samfundetin järjestämässä tilaisuudessa
            sekä Etlan johtaja Vesa Vihriälä että PT:n johtaja
            Seija Ilmakunnas pitivät perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia
            selvästi perusteellisimmin valmisteltuna. He kehottivatkin
            muita oppositiopuolueita suhtautumaan varjobudjettien tekoon samalla
            vakavuudella. Onkin helppo yhtyä heidän toiveeseensa
            siitä, että varjobudjetit saisivat myös
            mediassa nykyistä enemmän näkyvyyttä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Väestömme ikääntyy,
            ja vanhustenhoito nousee yhä merkittävämpään osaan.
            Viime viikolla keskustelimme täällä vanhuspalvelulain
            muutoksesta, jonka myötä laitoshoitoa vähennetään.
            Samalla riittäviä panostuksia kotihoitoon tai
            omaishoitoon ei kuitenkaan tehdä. Myöskään
            kunnissa eivät taloudelliset tai henkilöstöresurssit
            riitä takaamaan, että voisimme tuottaa uusia,
            velvoitteiden mukaisia palveluita muun muassa avohuollon puolella.
            Talousarviota täydentävässä esityksessä omaishoitajien terveystarkastuksiin
            varattiin vajaa 5 miljoonaa euroa lisärahaa. Se on hieno
            alku, kiitos siitä, mutta edelleen täysin riittämätön
            satsaus, jos vertailemme sitä, paljonko yksi kotona hoidettu omaishoitotapaus
            säästää yhteiskunnalle. Se on nimittäin
            jopa 30 000—50 000 euroa vuodessa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Totta kai myönnämme kaikki,
            että ensi vuoden budjetin rakentaminen on haastavaa tässä taloustilanteessa.
            Tapasin viikonloppuna Lahdessa markkinoilla paljon ihmisiä,
            ja heillä kaikilla oli sama viesti: Hoidetaan nyt ensin
            nämä kotimaan asiat, ja pelastetaan se muu maailma
            vasta sen jälkeen. Meillä kaikilla kun omissa
            kotinurkissa riittää ihan tarpeeksi korjattavaa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lindströmin epäluottamuslausetta.
         
       
      
         
         Aila Paloniemi /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheenvuorojen jälkeisessä debatissa muistuteltiin
            monesta suusta, että Suomella ei ole varaa vastakkainasetteluihin
            täällä eduskunnassakaan. Silti sitä harrastettiin
            varsin hanakasti. Mutta olen kyllä samaa mieltä:
            nyt jos koskaan tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja tosiasioiden
            tunnustamista. Suomi vajoaa ja ajelehtii edelleen. Talous supistuu
            pian neljättä vuotta, ja työttömyys
            sekä velkaantuminen vain pahenevat entisestään.
            Jos hallitus yhtään välittää Suomesta,
            se ryhtyy töihin ja edes yrittää kääntää surkean
            tilanteemme paremmaksi, ja koko eduskunnan on oltava mukana tässä työssä.
         
         
         Keskusta haluaa laajan yhteiskuntasopimuksen, jonka avulla voidaan
            päästä eteenpäin uudistuksissa,
            jotka nyt ovat junnanneet paikoillaan. Kun maassa on jo noin 400 000
            työtöntä eri laskutavoilla laskien, kaikkein
            kiireisintä on tietenkin luoda edellytyksiä työpaikkojen
            lisäämiseksi. Keskusta esittää pienten
            ja keskisuurten yritysten kannusteiden lisäämistä investointeihin
            ja työllistämiseen. Me haluamme vähentää yrittämistä ja
            työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa, ja me haluamme parantaa
            työllistävän kotimaisen energian kilpailukykyä.
            Esitämme 5 prosentin yrittäjävähennystä ja
            tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
         
         
         Puheenjohtajamme Juha Sipilä on jo pari vuotta sitten
            ehdottanut kasvurahastoa, jossa valtion omaisuutta muutetaan muotoon,
            joka luo uusia työpaikkoja. Tämä ei oikein
            ole ottanut tuulta tähän saakka. Kuitenkin nyt
            EU-komissio on valmistellut vastaavaa järjestelyä,
            tietenkin suuremmassa mitassa, mutta kuitenkin. On hauskaa katsoa,
            miten hallituksessa nyt tähän kasvurahastoasiaan
            suhtaudutaan, kelpaako idea nyt myös Suomeen.
         
         
         Olemme tehneet noin 30 laki- ja toimenpide-aloitetta viime kesänä ja
            nyt syksyllä yritysten ja kansalaisten elämää halvaannuttavan
            byrokra-tian vähentämiseksi. Tästä olemme
            saaneet runsaasti palautetta ja ideoita tähän
            kansalaisilta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtion taloutta on sopeutettu siirtämällä vastuuta
            kuntien hoidettavaksi. Kuntien valtionosuuksista on leikattu jo
            1,5 miljardia euroa, ja sehän tietenkin näkyy
            peruspalveluiden rapautumisena. Vaikka valtiovalta on viime kädessä vastuussa
            siitä, että perustuslakiin kirjatut sosiaaliset
            ja sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat, valtio ei mielestäni
            nyt kanna tässä kyllä vastuutaan. Kaikkein
            kipeimmin kuntapalveluita tarvitsevat ryhmät, kuten vanhukset, lastensuojelun
            tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet, mielenterveyden ongelmista
            kärsivät ja sairaat, on kyllä nyt pantu
            hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan maksumiehiksi.
            Vaikutukset näkyvät kunnallisveron korotuksena,
            palvelujen rajuna karsimisena ja henkilöstön,
            esimerkiksi opettajien, lomautuksina ja irtisanomisina. Kuntien
            tulevaisuudennäkymät heikkenevät entisestään,
            ja hallitus on lisäämässä kunnille uusia
            tehtäviä eikä suinkaan lupaustensa mukaisesti
            vähentämässä niitä.
         
         
         Nyt ollaan tässä eriarvoistumiskierteessä jo niin
            pitkällä, että osa kansalaisista on jäämässä lähes
            heitteille. Ei ole monta päivää, kun
            tässä salissa keskusteltiin ihmisoikeusselonteosta.
            Kyllä hallituksen pitäisi nyt ymmärtää,
            että perus- ja ihmisoikeudet eivät ihan oikeasti
            toteudu läheskään kaikkien kohdalla sivistysvaltio
            Suomessa. Keskusta haluaa muutosta tähän, ja me
            haluamme vahvistaa pienituloisten kansalaisten perusturvaa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Biotaloudella on mittaamattomasti mahdollisuuksia.
            Esimerkkeinä tästä ovat biopohjaiset
            kuluttajatuotteet, biomuovit, komposiitit, tekstiilikuidut ja niin
            edelleen. Puuta hyödynnetään rakennetussa
            ympäristössä, uusiutuvaa energiaa asumisessa,
            liikkumisessa ja teollisuudessa. Bioteknisesti voidaan tuottaa lääkkeitä ja
            paljon paljon muuta. Äänekoskelle rakennettava
            biotuotetehdas luo erinomaisen ympäristön myös
            monille pk-yrityksille uusien tuotteiden kehittämiseen.
            Nyt tarvittaisiin kipeästi valtion julkista tukea yritysten
            tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, mutta juuri siitä Kataisen
            ja Stubbin hallitukset ovat kuitenkin lyhytnäköisesti
            leikanneet.
         
         
         Globaali kysyntä kehittyy nopeasti, ja meidän on
            mentävä kasvaville markkinoille välittömästi.
            Suomessa on katsottava eteenpäin, tunnistettava markkinamahdollisuudet
            ja osattava valita osaamiskärkemme. Tällä vauhdilla
            me emme saavuta tavoittelemaamme biotalouden edelläkävijäasemaa,
            vaan meidän on luotava rohkeasti uusia toimintamalleja.
            Monissa maissa on jo laadittu strategioita biotalouden hyödyntämiseksi, ja
            myös suuri joukko globaalisti toimivia yrityksiä toimii
            varsin aktiivisesti. Raaka-aineistamme on puristettava lisää euroja,
            ja se onnistuu korkeammalla jalostusarvolla. Meidän on
            tästä biotalousstrategiastamme tehtävä ennen
            kaikkea riittävän konkreettinen. Siinä meillä on
            paljon mahdollisuuksia.
         
         
       
      
         
         Matti Saarinen /sd:
            		
         
         
          Herra puhemies! "Hallituksen budjettiesitys on rakennettu
            tyhjän päälle." Näin
            aloitti keskustapuolueen ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Kalli
            tänään ryhmäpuheenvuoron. Tässä ei
            ollut oikein paljon konsensushenkeä, jota täällä on
            peräänkuulutettu. Tämä haiskahti
            vähän vastakkainasettelulle.
         
         
         Hyvät ystävät, Suomi on vientiriippuvainen, pieni
            kansantalous. Maailmantaloudessa meillä on lähinnä sellainen
            alihankkijan rooli, ja siksi Suomessa suhdannetilanteet voivat vaihdella varsin
            nopeasti. Viitaten vielä tähän edustaja Kallin
            räväkkään puheenvuoroon, niin
            osoituksena siitä, mitenkä Suomessa todella voi
            käydä, viittaan aikaan 2007, jolloinka keskustajohtoinen
            hallitus pääsi aloittamaan hallitustaipaleen. Tuolloin
            valtiontalous oli noin 3—4 miljardia ylijäämäinen.
            He saivat siis hyvän perinnön lähtökohtaisesti.
            Mutta ulkoisista syistä pääasiassa johtuen
            muutamaa vuotta myöhemmin tuo reilu, miljardien ylijäämä oli
            vaipunut noin 10 miljardin alijäämän
            tasoon. Pahimmillaan siis valtio lainasi kymmenkunta miljardia vuodessa.
         
         
         En syytä tästä silloista hallitusta,
            vaan käytän tätä esimerkkinä siitä,
            miten herkkä tämä pieni kansantaloutemme
            on tässä globaalisessa maailmantaloudessa. Näin
            voi käydä. Ja kuka siis tietää,
            millekä jalustalle tämä ensi vuoden budjetti onkaan
            rakennettu, koska se ennustaminen on tunnetusti niin kovin vaikeata.
            Tosiasia on nyt kuitenkin, että tuosta 10 miljardin euron
            velkaantumisvauhdista on pystytty vauhtia hiljentämään yli
            puolet. Hallitus arvioi, että ensi vuonna velkaa on pakostakin
            otettava, mutta kuitenkin alle 5 miljardia.
         
         
         Herra puhemies! Iso kuva taloustilanteesta on suht samanlainen
            niin oppositiolla kuin hallituspuolueillakin. Se näkyy
            esimerkiksi suhtautumisessa velanottoon: muutaman sadan miljoonan sisällä on
            kaikkien vastuullisten ryhmien näkemys velanoton tarpeesta,
            jolloinka tässä mielessä meillä on
            yhteinen näkemys.
         
         
         Hallituksen budjettiehdotus tavoittelee kasvua ja työllisyyttä.
            Tällöin huomio kiinnittyy erityisesti koulutukseen,
            tutkimukseen, asuntorakentamiseen sekä liikenneinvestointeihin,
            ja näinhän hallitus on tehnytkin. Tämä on
            kaikki peilattava tietysti tätä taloudellista
            ahdinkoa vasten.
         
         
         Sitten hallitus esittää määrärahoja
            muun muassa Länsimetron jatkamiselle sekä elintärkeälle
            Pisara-ratahankkeelle, jota täällä on
            joiltakin suunnilta vähän arvosteltu ja kivitetty.
            Eurooppa-tasoinen liikenneverkko ja sen osa Turusta Pietariin olisi
            nyt mahdollista myöskin saada rakenteille, ja siihen olisi
            mahdollisuus saada huomattavasti Euroopan unionin rahoitusavustuksia.
            Silloin meidän pitäisi lähteä ponnistelemaan
            Helsinki—Turku-yhteyden nopeuttamiseksi. Niin sanottu tunnin
            rata tulisi käynnistää. Nyt olisi aika
            sille monessa muussakin mielessä — työllisyyttä,
            kasvua, EU-tukia ja niin edelleen.
         
         
         Paljon lyhyemmällä aikataululla voitaisiin myöskin
            läntisen Uudenmaan ahdinkoa parantaa sillä tavalla,
            että työllisyys- ja elinkeinopoliittisin perustein
            käynnistettäisiin jo valmiiksi suunniteltu Hanko—Hyvinkää-radan
            sähköistystyö. Uskon, että siinä päästään
            eteenpäin.
         
         
         Herra puhemies! Mietinnössä on ponsi, joka koskee
            sitä, että ulkomaalaiset rahapeliyhtiöt markkinoivat
            tuotteitaan Suomessa: eduskunta edellyttää, että hallitus
            ryhtyy toimiin tämän laittoman toiminnan estämiseksi.
         
         
         Sitten aivan lopuksi lyhyt kannanotto harmaaseen talouteen.
            Meillä on aika vähän puhuttu aktiivisen
            katumisen mahdollisuudesta, mutta asiantuntijat sanovat, että valtio
            voisi välttyä täysin velanotolta, jos
            kruunu saisi verotettavaksi sen, mikä kruunulle kuuluu.
            Tällainen aktiivinen katuminen ulkomailla olevien pääomien
            palauttamiseksi Suomeen on monissa maissa käytössä,
            ja sillä on huomattavan positiivisia vaikutuksia. Kannatan
            tätä periaatetta, että ainakin selvitettäisiin,
            voisiko Suomikin toimia tämmöisen aktiivisen katumisen
            suuntaan.
         
         
       
      
         
         Martti Mölsä /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kuten hyvin tiedämme, tämä hallitus
            on kiristänyt verotusta lähes 5 miljardilla eurolla,
            kun mukaan lasketaan myös kuntien verot ja sosiaalivakuutusmaksut.
            Säästöjäkin on tehty muun muassa leikkaamalla
            kuntien valtionosuuksia peruspalveluista ja siirtämällä työttömyyskorvausten maksuja
            kunnille, joille on tarjottu keskeneräisiä uudistuksia
            toinen toisensa perään. Vuosille 2012—2017
            kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta
            peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön
            laskelma sote- ja valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkauksien
            yhteisvaikutuksesta kertoo korutonta kieltään.
            Kuntien veronkorotuspaineet ovat laskelman mukaan jopa yli 8 prosenttiyksikköä.
            Korkeimmat kunnallisveroprosentit nousisivat yli 28 prosenttiin.
            Nyt on kunnat pantu kyykkyyn.
         
         
         Hallitus hehkuttaa, kuinka se tekee ansiotuloverotukseen inflaatiota
            vastaavan tarkistuksen tuloveroasteikon kolmeen alimpaan tulorajaan vuonna
            2015. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan tulo- ja kulutusverojen
            muutokset huomioiden keskituloisten palkansaajien ostovoima on alenemassa
            0,6 prosenttia vuonna 2015. Hallituksen kuntiin kohdistuneet säästötoimet
            siirtävät verotuksen painopistettä kunnallisveroon, mikä puolestaan
            vaikuttaa merkittävästi enemmän pieni-
            ja keskituloisiin kuntalaisiin kuin valtion tuloveroon.
         
         
         Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä työmatkakulujen
            vähennysoikeutta kavennetaan vuonna 2015 siten, että työmatkakustannusten omavastuuosuutta
            kasvatetaan 750 euroon. Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista
            ajoneuvoveroa korotetaan niin, että korkeampaa veroa kannetaan
            verovuodesta 2016. Ajoneuvoverokannan keskipäästöisellä autolla
            vero nousee noin 60 euroa vuodessa. Myös liikenteen polttonesteiden veroa
            korotetaan. Näin hallitus jälleen rankaisee sitä kansanosaa,
            jonka on pakko käyttää omaa autoaan työmatkoilla
            ja tavoittaakseen välttämättömät
            palvelut. Yhä useammin autoilija joutuu käyttämään
            matkoihinsa yhä huonommassa kunnossa olevaa tieverkkoa.
            Varsinkin haja-asutusalueilla alempi tieverkko on paikoin täysin
            luokattomassa kunnossa.
         
         
         Liikenne- ja kuntaministeri Risikon johtama työryhmä on
            laskenut maamme väyläverkoston korjausvelaksi
            2,4 miljardia euroa. Työryhmä on todennut, että liikenneverkon
            korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon
            lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon
            verrattuna. Ryhmän toimeksiannon mukainen korjausvelan
            vähentäminen edellyttää edellisen
            lisäksi lisärahoitusta vähintään
            50 miljoonaa euroa vuodessa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallituksen olisi kannattanut muistaa, että elinkeinoelämää ja
            työllistäviä yrityksiä on myös
            alemman tieverkon varrella. Kasvun kannalta kriittisimmiksi kohteiksi
            ovat osoittautuneet pk-yritykset. Euroopan unionin yritystoimintaa
            esittelevän julkaisun mukaan pienissä ja keskisuurissa
            yrityksissä on jo yli 70 prosenttia kaikista työpaikoista.
            Uusien työpaikkojen syntymisessä pk-yritykset
            ovat vielä keskeisemmässä roolissa: jopa
            85 prosentin uusista työpaikoista arvioidaan syntyvän
            juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Mikro- ja pienyrittäjissä ovat
            siis ne kasvun mahdollisuudet, joilla Suomi saataisiin nousuun.
         
         
         Mitä tämä hallitus sitten voi enää tehdä ensi kevään
            vaaleja ajatellen? Sen, että huolehditte omien luottohenkilöidenne
            valinnoista ministeriöissä tai muissa julkisen
            sektorin laitoksissa korkeille paikoille, kuten ministeri Viitanen
            jo teki, sillä seuraava hallitus pääministeri
            Sipilän johdolla tulee miehittämään
            nämä paikat taas omilla miehillään.
            Samoin rahaa jaetaan entiseen tapaan ympäri Eurooppaa.
            Näin se menee, jos poliittinen media saa ohjata kansakuntaa
            entiseen tapaan. Vain perussuomalaiset voivat tämän
            kaiken estää, ja siitä on lähdettävä.
            (Matti Saarinen: Politiikka pois eduskunnasta!)
         
         
       
      
         
         Elsi Katainen /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tätä hallituskautta ovat
            leimanneet uudenlainen parlamentaarisesta, yhteisestä työskentelytavasta
            lähes luopuminen sekä talouden tiukkana aikana
            tehdyt poliittiset arvovalinnat, jotka näyttäytyvät
            suomalaisia kohtaan vahvana keskittymisenä sekä aika
            kylminä arvovalintoja muun muassa lapsiperheitä kohtaan.
            Suomalaisen yhteiskunnan epätasa-arvoisuus on kasvanut
            vakaviin mittoihin. Hyvinvointiyhteiskunta on sitä enää vain
            osalle väestä.
         
         
         Tutkijat puhuvat jo massatyöttömyydestä. Työttömyys
            koskettaa nyt miljoonaa suomalaista joko omakohtaisesti tai perheenjäsenen
            kautta. Köyhyydessä elää 800 000
            suomalaista, joista noin 100 000 kärsii pitkäaikaisesta
            huono-osaisuudesta. 20 000 suomalaista hakee ruokansa viikoittain
            leipäjonoista. Kaikkein heikko-osaisimpien elämään
            kuuluu pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi
            asunnottomuutta ja tietysti heikkoa terveydentilaa. Liian usein
            myös seuraava sukupolvi jatkaa samalla polulla. Työttömyys
            on kuitenkin vain ani harvoin ihan vapaaehtoinen valinta.
         
         
         Arvovalinnoilla on valtava voima. Ensi vuoden budjetti jatkaa
            hallituspohjan muutoksista huolimatta entisillä pohjilla.
            Ei voi olla sattumaa, että koulujärjestelmämme
            ei takaa jokaiselle samoja eväitä tulevaisuuteen.
            Nyt erityisesti lukio ja ammatillinen koulutus ovat hallituksen tulilinjalla.
            Arkea on myös se, että toiset pääsevät
            heti lääkäriin ja toiset joutuvat jonottamaan. Arvot
            johtavat poliittisiin päätöksiin, joissa
            alueellinen keskittäminen lyhytnäköisen
            tehokkuuden varjolla on ottanut valtaa.
         
         
         Perinteisesti eriarvoisuus on nähty tuloerojen kasvussa,
            mitä ei nytkään tietysti voi sivuuttaa, mutta
            nyt eriarvoistuminen on saanut uudenlaisia, vahvempia muotoja. Alueellinen
            ja sosiaalinen eriarvoisuus kasvavat, kun erityisesti syrjäisemmillä seuduilla
            eläminen ja yrittäminen esimerkiksi liiallisen
            byrokratian kautta vaikeutuu. Onneksi byrokratiatalkoisiin olemme
            ryhtyneet aika lailla yksissä tuumin. Samalla työpaikat
            ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin siirtymässä matkojen
            päähän. Sitäkin tärkeämpää olisi,
            että koko maan kasvun eväät tunnistettaisiin. Sisäisen
            turvallisuuden suurin uhka on syrjäytyminen erityisesti
            juuri nuorten ihmisten kohdalla.
         
         
         Arvoisa puhemies! Kunnat ovat kautta maan todella syvässä talouskriisissä,
            ja on huolestuttavaa, että valtionosuusleikkausten ohella
            harkinnanvaraiset kuntien valtionosuudet on kutistettu aika olemattomiin.
            Tämä asettaa suomalaiset palvelujen saannin suhteen
            epätasa-arvoiseen asemaan. Ei kuitenkaan voi olla niin,
            että kuntien rahat eivät riitä samanlaisten
            palvelujen järjestämiseen. Siksi hallituksen olisi
            pitänyt pitää siitä lupauksesta
            kiinni, että se vähentää sen
            miljardin verran kuntien tehtävätaakkaa.
         
         
         Myös tutkijat, jotka ovat jopa julkisuuteenkin nykyään
            jo päässeet siinä asiassa, ovat esittäneet huolensa
            erityisesti hallituksen kuntiin kohdistuneitten päätösten
            eriarvoistavasta vaikutuksesta. He ovat puhuneet siitä,
            kuinka perusarvot ovat nyt murentuneet. Budjettia ei heidänkään
            mielestään saisi laatia vain talouspoliittisin
            perustein, sillä perusoikeudet ovat voimassa silloinkin,
            kun on taloudessa tiukkaa, ja peruspalveluiden saatavuus on varmistettava
            kaikkialla.
         
         
         Arvoisa puhemies! Sitten yhteen yksittäisempään
            asiaan, joka täällä on puhuttanut jo
            pitkään ja on äärimmäisen
            tärkeä: tiemäärärahoihin.
            Hallituksen suhtautuminen niihin on ollut mielestäni hyvin
            yksipuolista. Nyt menoja lisäävät satsaukset
            toisivat tulevaisuudessa tuloja muun muassa maaseudun voimavarojen
            käyttöönoton myötä.
            On selvää, että alemman tieverkoston
            kunnossapidon laiminlyönti vain lisää sitä korjausvelkaa,
            joka nyt on se kaikkien tuntema 2,3 mil-jardia euroa, ja sitä laskua
            lykätään vain tuleville sukupolville.
            Yksityistiet ja perusväylänpito ovat koko maan
            verisuonisto, jota ilman me jätämme hyödyntämättä todella
            moninaiset mahdollisuudet maan kilpailukyvylle. Hajautettu energiapolitiikka,
            joka nojaa kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin,
            ei vain toteudu, jos ei joka puolella ole asiallista infraa. Energia-alan
            lisäksi maaseutu vastaa suomalaisen, kotimaisen ruuan,
            etätyöskentelyn ja matkailun tarpeisiin. Näiden
            toteutuminen vaatii panostuksia liikenne- ja myös tietoliikenneyhteyksiin,
            muuten koko maan voimavarat eivät tule koko maan hyväksikäyttöön.
         
         
       
      
      Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
         varapuhemies Anssi Joutsenlahti.
      
      
      
         
         Lea Mäkipää /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Neljättä vuotta jatkuva
            taantuma on vaikuttanut Suomen kasvunäkymien heikentymiseen.
            Pääomakanta metsäteollisuudessa on pienentynyt
            kuuden vuoden aikana viidenneksen ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa
            15 prosenttia. Yritykset eivät ole investoineet, koska
            vientiteollisuuden näkymät ovat olleet heikkoja,
            ja myös kotimainen kysyntä on laimentunut. Odotettavissa
            on, heijastuuko öljyn hinnan lasku tuontihintoihin, joiden
            aleneminen näkyisi vaihtotaseen paranemisena.
         
         
         Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin keskeinen
            tavoite on saada julkisen sektorin syömävelan
            otto kuriin, niin kuin täällä Lindström
            mainitsi, sekä investoida tulevaan kasvuun. Ottaisimme
            siis syömävelkaa 500 miljoonaa hallitusta vähemmän.
            Samalla satsaisimme kerralla kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa
            euroa hallitusta enemmän. Erotus rahoitettaisiin käyttämällä jo
            päätettyjä valtion omaisuuden myyntituloja.
            Säästömme kohdistuvat maasta ulos suuntautuviin
            rahavirtoihin. Energian kotimaisuusasteen nostamisella saadaan vaihtotasetta
            korjattua miljardeilla ja samalla luotua 50 000 uutta työpaikkaa.
            Alentaisimme myös energiaverotusta 450 miljoonalla eurolla. Pk-yrityksiä tukisimme
            nostamalla alvin alarajaa 8 500:sta 20 000 euroon.
            Myös pkt-yritysten vientitukeen on satsattava. Välilliset
            työvoimakustannukset rasittavat työnantajia palkan
            lisäksi sivukuluineen jopa yli 70 prosenttia.
         
         
         Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja tuotekehitys on
            saatava paremmin palvelemaan yrityksiä ja yhteiskuntaa.
            Tutkimustoiminnan hedelmät on hyödynnettävä ensisijaisesti
            Suomessa, tästä esimerkkinä bio- ja lääketeollisuus. Kaivannaisteollisuus
            metsäteollisuuden ja biojalostamojen ohella tulisi ottaa
            vakavasti. Meidän on keskityttävä tukemaan
            kehittyviä uusia trendejä: vihreys, tietotekniikan
            hyödyntäminen ja korkea laatu kaikessa tekemisessä tuo
            pitkällä aikavälillä tuloksia.
         
         
         Veropaketissa palauttaisimme muun muassa yhteisöveron
            22 prosentin tasolle. Onkin kysyttävä, mitä ovat
            ne dynaamiset vaikutteet, mitä hallitus lupasi, kun yhteisöveron
            alennusta tuli, jotka hyödyttävät ennen
            kaikkea suuryrityksiä lähelle miljardin verran.
            (Matti Saarinen: Kaikkia yrityksiä!) — Eivät
            voi vähentää pienet yritykset näin.
         
         
         Ruokahuollon ja laitosruokailun järjestäminen
            kotimaisten elintarvikkeiden varaan tuo työtä ja
            hyvinvointia ja samalla korjaa vaihtotasettamme. Haluammehan, että koko
            maamme pysyy asuttuna ja elinvoimaisena. Saammeko sote-uudistuksen
            myötä luottoa myös siihen, että maamme
            eri osissa lähipalvelut turvataan ja lähipalveluiden
            täsmällisyys tiedotettaisiin paremmin? Pääseekö terveyskeskuksiin
            10—15 kilometrin säteellä, vai onko kaikki
            kaunista sanahelinää?
         
         
         Kunnille esitetään 200 miljoonan euron lisäys peruspalveluiden
            järjestämiseen. Kun laitoshoitoa ollaan purkamassa,
            vaihtoehtoja pitää löytää tukiasunnoista
            ja omaishoidon uudelleen tarkastelua tulee pohtia vakavasti. Omaishoidon
            tulisi olla yksi varteenotettava hoitomuoto, missä arvokasta
            työtä tekevälle annetaan kunnon palkkio.
            Samoin lapsiperheiden ja nuorten asemaan ja heidän ongelmiinsa
            on puututtava ennalta ehkäisevästi. Koteihin saatavaa
            perhehoitoa tulee lisätä. Kodinomaisia paikkoja
            huostaanotetuille lapsille on vähintä, mitä niin
            sanottu hyvinvointivaltio voi tarjota. Painotan edelleen, että huostaanotto
            on viimeinen keino lastensuojelussa. Myös vammaiset ja
            mielenterveysasiakkaat pitää nähdä yhdenvertaisina,
            ja heille on suotava inhimillinen elämä.
         
         
         Poliisille, Rajavartiolaitokselle, Tullille sekä oikeuslaitokselle
            harmaan talouden torjuntaan on turvattava riittävät
            määrärahat.
         
         
         Arvoisa puhemies! Lopuksi: Ryhmämme puheenjohtaja esitteli
            budjettimme, ja on toivottu, että joka puolue esittelee
            budjettivaihtoehtonsa vaalien alla. Silloin äänestäjällä on
            parempi mahdollisuus tietää, mitä kukin
            puolue haluaa edistää ja mihin sitoutua. Nopeaa
            tietä ei ole onneen, tarvitsemme pitkäjänteistä ja
            tulevaisuuteen tähtäävää yhteistyötä,
            yhteishenkeä. Kaikesta huolimatta kannatan edustaja Lindströmin
            tekemää epäluottamuslausetta.
         
         
       
      
         
         Hanna Mäntylä /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Valtion taloudellinen tilanne on huolestuttava. Kipeitä leikkauksia
            on tehtävä. Talous ei tasapainotu kuitenkaan kurjistamalla
            pieni- ja keskituloisten asemaa, kuten nyt on toistuvasti tehty. Sen
            sijaan olisi tarvittu rohkeita rakenteellisia uudistuksia ja kykyä katsoa
            eteenpäin. Kun talous sakkaa, on käsittämätöntä,
            että tehdään päätöksiä,
            joilla se saadaan sakkaamaan entistä pahemmin. On luotu
            oravanpyörä, josta ei niin vain ulospääsyä ole.
            Seuraava hallitus joutuu tekemään koviakin korjausliikkeitä tämän
            hallituksen päätösten vuoksi.
         
         
         Työttömyysluvut ovat karmaisevia. Jatkuvat yt-neuvottelut
            ja irtisanomiset ovat arkipäivää. Moni
            pk-yrittäjä on joutunut laittamaan lapun luukulle
            tai vakavasti harkitsemaan sen tekemistä. Moni on siirtänyt
            tai siirtämässä toimintaansa Suomen rajojen
            ulkopuolelle. Ne onnekkaat, joilla on vielä töitä,
            eivät tahdo enää pärjätä yhdellä työllä.
            Moni tekeekin kahta tai jopa kolmea työtä, jos
            niitä on löytänyt. Sen sijaan yli 400 000
            ihmistä on täysin ilman työtä tällä hetkellä.
         
         
         Vakavat taloudelliset vaikeudet ovat arkipäivää.
            Maksuhäiriöisten määrä on
            kasvanut huomattavasti, samoin kuin tarve velkaneuvonnalle. Esimerkiksi
            Takuu-Säätiön palveluihin on tietojeni
            mukaan jopa kahdeksan kuukauden jonotusaika. Se on niin pitkä aika,
            että moni menettää jo siinä ajassa
            luottotietonsa. Seuraava vaihe on, että omaisuutta aletaan
            ulosmitata. Nämä ovat realiteetteja, joiden kanssa
            yhä useampi aivan tavallinen työssä käyväkin
            painii.
         
         
         Hallituksen esitysten ja päätösten
            valmistelu ja vaikutusarvioinnit ovat usein puutteellisia. Niistä uupuvat
            todelliset kustannusvaikutukset ja muut toimenpiteiden kokonaisarvioinnit
            suhteessa muihin esityksiin tai lakeihin, saati esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän
            eri kustannuseriin ja -muotoihin. Kokonaiskuva uupuukin aivan liian usein,
            samoin esitysten kokonaisvaltainen arviointi vaikutuksineen ennen
            kaikkea ihmisten arjessa selviytymiseen.
         
         
         On myönnettävä, että hallitus
            on tehnyt hyviäkin esityksiä, joille on ollut
            mahdollista antaa täysi tuki esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
            Emme varmasti vastusta hallituksen esityksiä vain vastustamisen
            riemusta. Jokainen vastuullinen poliitikko ymmärtää,
            että ajat ovat vaikeat. Kyse on kuitenkin arvovalinnoista.
            Lapsilisien leikkaus, kansaneläke- ja työeläkeindeksien
            tason pysyvä leikkaus, Kelan matkakorvausten omavastuuosuuksien
            korotus, työttömyyskorvauksen leikkaukset, lääkkeiden
            korvausjärjestelmän heikennykset niin, että erityisesti
            pienituloiset kärsivät eniten, ovat esimerkkejä päätöksistä,
            joita perussuomalaiset eivät voi hyväk-syä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Ne vähäiset investoinnit, joita
            Lappiin hallituksen taholta on annettu, tuntuvat lähinnä armopaloilta.
            Lapin syrjäseutujen palveluita ja työllisyyttä on
            järjestelmällisesti ajettu alas. Syrjäseudut
            autioitetaan, palvelut karsitaan, ikääntyvät
            pakotetaan muuttamaan pois kodeistaan, töitä ei
            ole, ja nuorille ei ilmeisesti pian ole koulutuspaikkojakaan. Huoli
            toisen asteen koulutuksesta on suuri, samoin nuorten työllistymisestä.
            Paikka auki — nuoret työelämään -projektin
            myötä saamassani taulussa sanotaan, että työuraa
            ei voi pidentää, jos sitä ei saa edes
            alkuun. Tämä kiteyttää erinomaisesti
            nuorten tilannetta myös Lapissa.
         
         
         Pitkien etäisyyksien Lapissa oma auto on erityisesti
            syrjäseuduilla välttämättömyys.
            Autoilun kustannukset alkavat kuitenkin olla sitä luokkaa,
            että edes työssäkäyntiin ei
            ole ihmisillä pian varaa. Joukkoliikennettä karsitaan,
            mikä ehditään, ja teiden kunnossapito
            talvella on täysin kestämätöntä.
            Pieni toivonkipinä toki syntyi hallituksen Soklin ratapäätöksestä.
            Tämä olisi toteutuessaan erittäin positiivinen
            piristysruiske vaikeasta työllisyystilanteesta kärsivälle
            Itä-Lapille ja hyödyttäisi myös
            koko Lappia.
         
         
         Myös Perämerenkaaren kehitykseen tulee panostaa.
            Lisäksi on tärkeää ja välttämätöntä huolehtia,
            että myös lentoliikenneyhteydet kehittyvät
            ja esimerkiksi Kemi—Tornio-lentoliikenteen tulevaisuus
            turvataan kehittämällä eri yhteistyömuotoja.
            Lapissa on vahvaa potentiaalia ja osaamista. Meillä on
            kykyä ja tahtoa myös vahvaan yhteistyöhön
            silloin, kun sitä tarvitaan. Siitä olen suunnattoman
            ylpeä. Olisikin hienoa, että hallituksemmekin
            olisi ollut ylpeä pohjoisimmasta Suomesta ja antanut arvostuksensa
            näkyä myös taloudellisin panostuksin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilta kysellään
            tasaisin väliajoin vaihtoehtoja. Olemme niitä esittäneet
            lukuisia näiden liki neljän vuoden aikana ja varmasti
            esitämme niitä tulevina kuukausina myös
            lisää. Liian usein ne tyrmätään
            populismiksi. Toivoisin, että vaihtoehtoihimme tutustutaan,
            ennen kuin väitetään, ettei sellaisia
            edes olisi. Pienellä vaivalla etsien niitä löytyy
            vaikka kuinka ja paljon. Ylimielisyys sekä tietoinen vaihtoehtojemme
            vähättely myös ajoittain julkisen sanan
            toimesta eivät ainakaan paranna niitä yhteistyömahdollisuuksia,
            joita me pyrimme luomaan. Ne lukuisat asialliset, tärkeät
            ja perustellut aloitteet, joita edustajamme ovat tehneet eduskunnassa,
            harvoin läpäisevät median uutiskynnystä.
            Sama koskee niin vaihtoehtobudjettiamme kuin puolueen muitakin avauksia
            ja esityksiä. On myös huomionarvoista, että perussuomalaiset
            ovat tietääkseni tehneet ylivoimaisesti eniten
            valtiopäivätoimia tänä kautena.
         
         
         Perussuomalaisilla on aito ja vahva tahto olla mukana nostamassa
            maamme talous jälleen kasvu-uralle. Me emme ole puolue,
            joka pakoilee vastuuta tai ei olisi valmis tekemään
            vaikeitakaan päätöksiä. Kyse
            on kuitenkin arvoista ja siitä, kenen etua me ensisijaisesti
            haluamme ajaa. Meille tärkeintä on suomalaisten
            hyvinvointi ja kansallinen itsemääräämisoikeus
            oman maamme asioihin ja päätöksentekoon.
            Olemme valmiita keskustelemaan, yhteistyöhön ja
            hakemaan kompromisseja nyt ja jatkossakin. Sen sijaan me emme myy
            arvojamme, periaatteitamme tai petä lupauksiamme. Sitä on
            nähty aivan riittämiin suomalaisessa politiikassa,
            myös tämän hallituskauden aikana.
         
         
       
      
         
         Markus Lohi /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tuota tämän
            päivän debattia, tuli mieleeni sulkea välillä korvani,
            niin paljon ilmassa oli syyttelyä ja leimakirveitäkin.
            Tuossa keskustelussa muisteltiin edellisten ja sitä edellisten
            hallitusten tekemisiä ja tekemättä jättämisiä ja
            mentiin välillä jopa vuosikymmenten päähän
            siten, että mieleeni tuli edustaja Rehulan viime viikolla
            vastaavassa keskustelussa käyttämä aika
            osuva termi: arkeologiset kaivaukset. Niin kauas menivät
            ja niin turhilta nuo kiivaat puheenvuorot välillä tuntuivat.
         
         
         Uskon nimittäin, että tilanteessa, jossa Suomen
            kansantuotteen ennustetaan supistuvan neljättä vuotta
            peräkkäin, suomalaiset eivät ole niinkään
            huolissaan menneisyydestä kuin tulevaisuudesta. Kansalaisia
            kiinnostaa, millä lääkkeillä Suomen
            suunta saadaan käännettyä, millä toimenpiteillä velkaantuminen
            saadaan pysäytettyä. Hallitus markkinoi nyt velkaantumisen
            su-pistumista tällä budjetilla. Tämähän
            on yhtä aikaa sekä totta että vain osa
            totuutta.
         
         
         Nimittäin jos osakkeiden myyntitulot ja tuloutukset
            valtion liikelaitoksista sekä muiden tulojen kasvu otetaan
            huomioon, todellisuudessa velkaannumme ensi vuonnakin tämän
            esityksen mukaan, jos vertailukelpoinen luku haetaan, noin 7 miljardia
            euroa. On selvää, että joka vuosi emme voi
            vastaavasti paikata omaisuuden myynnillä meidän
            kulujamme.
         
         
         Siitä täytyy kuitenkin antaa hallitukselle
            kiitokset, että kulukuri on aika hyvin pitänyt
            tätä budjettia laadittaessa. Meidän valtion
            menojen ennustetaan siis ensi vuonna pienenevän, mikä on
            toki asia, josta pitää antaa hallitukselle arvostusta.
            Hallitushan on ollut tässä kulukurissa jopa niin
            puhdasoppinen, että välillä se on vienyt
            sen mielestäni vähän liiallisuuksiin.
            Meillähän on monta kertaa tässä salissa
            keskusteltu lapsilisien leikkauksesta ja siitä, että sitä yritetään
            hyvittää tällä lapsivähennyksellä,
            ja kun tämä lapsivähennys on toteutettu
            ja toteutetaan erittäin epäonnistuneella tavalla,
            joka kohtelee eri tavalla samassa tuloluokassa olevia lapsiperheitä riippuen
            siitä, miten tulot jakaantuvat eri puolisoiden kesken,
            pidän tätä ratkaisua erittäin
            huonona. Sen takia tällainen näinkin puhdasoppinen
            tavallaan kulukuri on mielestäni johtanut vähän
            hullunkurisiinkin tilanteisiin.
         
         
         Mutta, arvoisa puhemies, äänestäjät
            odottavat nyt ratkaisuja syyllisten etsimisen sijaan, eikä syyllisiä tähän
            ongelmaamme taida löytyäkään. Suomen
            ongelmat ovat usean tekijän summa, kuten valtiovarainministeri
            omassa puheenvuorossaan totesikin. Maailmantalouden ja Euroopan talouden
            heikko kehitys eivät ole meitä nyt nostamassa
            ylös. Samaan aikaan on sattunut perinteisten teollisuusalojemme
            metsäteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden murros.
            Vientiteollisuutemme on menettänyt myös kustannuskilpailukykyään
            keskeisille kilpailijamaille. Kysymys ei ole pelkästään
            palkkakustannuksista vaan myös tuottavuuden kehityksestä,
            ja tätä kehitystä ei auta yhtään
            se, että uudet työpaikat siirtyvät Suomessa
            usein matalamman tuottavuuden palvelualoille niiden lähtiessä korkeamman
            tuottavuuden teollisuusaloilta.
         
         
         Miten Suomen suunta sitten käännetään?
            Tä-mä on se kysymys, johon äänestäjät
            ottavat myös kantaa ensi kevään vaaleissa.
            Kenen ratkaisuvaihtoehtoihin he uskovat? Keskusta omassa ryhmäpuheenvuorossaan
            nosti esille keskeiset ratkaisuehdotuksemme, mutta otan itse tässä lopussa
            esille yhden, ja se on koko maan voimavarojen käyttöön
            ottaminen.
         
         
         Kun katsotaan hallituksen investointilinjaa, niin valitettavasti
            se painottuu hyvin tänne Etelä-Suomeen. Me olemme
            jääneet pohjoisessa kaipaamaan sitä,
            että nähtäisiin, että ne luonnonvarat
            ja mahdollisuudet, joita meillä on, pitäisi nyt tässä tilanteessa
            pystyä nopeammin ja paremmin hyödyntämään.
         
         
         Se on selvää, että meillä on
            muutamia toimivia kaivoksia pohjoisessa ja Lapissa, muun muassa
            Kevitsa, jossa on laajennus meneillään, ja se
            on erinomainen asia. Ne tuovat työtä, ne tuovat
            laajemminkin koko Suomeen työtä ja tilauskantaa
            alihankintojen kautta. Muun muassa kaivosteollisuus, matkailu ja
            metsäteollisuus ovat aloja, joilla on vielä meillä erittäin
            kova potentiaali myös pohjoisessa Suomessa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Haluan lopussa nostaa esille vielä yhden
            asian, joka nousee yllättäen esille kaikkialla,
            missä olen kulkenut ympäri Suomea ja ympäri
            omaa maakuntaani, ja se on työnteon kannustavuus. Useat
            ihmiset eri ammattiryhmistä ottavat esille sen, miten voi
            olla mahdollista, että yhä meillä Suomessa
            lyhytaikaisiin tai vähän pitempiaikaisiinkin sijaisuuksiin
            on niin vaikea saada työntekijöitä ja
            samaan aikaan meillä on kasvava työttömyysongelma. Tämä on
            rakenteellinen kysymys, joka meidän tulisi ratkaista. Sitä ei
            ole vielä ratkaistu, ja sen ratkaisu jää seuraavalle
            hallitukselle.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi nousee yhdessä tekemällä ja
            yrittäjyydellä, ei arkeologisilla kaivauksilla.
         
         
       
      
         
         Eero Suutari /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Kaikki eduskuntapuolueet tavoittelevat 200 000
            uuden suomalaisen työpaikan saantia. Se on erittäin
            arvokas tavoite, ja ymmärrämme, että vain
            sillä pelastamme lapsemme tulevalta velkavankeudelta.
         
         
         Suomalaisten työpaikkojen kasvu viimeisten vuosien
            aikana on jäänyt pienten ja keskisuurten yritysten
            harteille. Suomessa on aloittanut viime vuosina noin 40 000
            yksinyrittäjää, mutta Suomesta puuttuu
            yritysten kasvu. Meiltä puuttuu yrityksiä, jotka
            investoivat ja työllistävät lisää suomalaisia.
            Suomalaisten yritysten jakauma suhteessa muuhun Eurooppaan on U:n
            muotoinen: Suomessa on kohtuullisen paljon mikroyrityksiä ja
            globaaleja suuryrityksiä, mutta meiltä puuttuu
            kasvava, pienehkö, keskisuuri ja vientiä harjoittava
            yritys. Sen vuoksi kasvun esteitä on edelleen raivattava,
            että saisimme tämän korjattua. Silloin
            olisivat asiamme ratkaisevasti paremmalla tolalla.
         
         
         Viennin edistäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä keskisuurten
            yritysten kasvu ei mahdu kotimaahan. Viennin, erityisesti vientimyymisen osaaminen
            on taantunut Suomessa. Myös yliopistokeskusten, ammattikorkeakoulujen
            sekä yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset
            ovat Nokian jälkeisessä uskonpuutelamassa. Vaikka
            meillä on maailma avoinna esimerkiksi digitalisaation ja
            3D-tuotannon osaamisen kehittämisessä, niin meiltä puuttuu
            uskoa.
         
         
         Arvoisa puhemies! 3D muuttaa kaiken tuotannon. Jo nyt sillä tuotetaan
            rakennuksia ja rakenteita, vaikka volyymi onkin prototuotannossa. 3D
            on erityinen mahdollisuus juuri Suomelle, koska meillä on
            osaamista ja 3D muuttaa globaalin suurtuotannon lokaaliksi pientuotannoksi.
            On välttämätöntä, että tiedämme,
            mitä Suomelle tapahtuu, kun teollinen työ muuttuu
            suunnitteluksi ja paikalla tulostamiseksi esimerkiksi konepajatyössä.
            Tämän 3D:n halusin tuoda vain esimerkkinä tarpeestamme
            puhua tässä salissa enemmän tulevista
            mahdollisuuksistamme ja niiden vaatimista koulutus- ynnä muista
            ratkaisuista sen sijaan, että puhuisimme täällä juuri
            noista edustaja Lohen esittelemistä kaivauksista.
         
         
         Arvoisa puhemies! Yleinen puhuminen rahastoista kaipaa myös
            tarkempaa keskustelua. Suomalaiset yritykset jakautuvat lähes
            tasaisesti neljään eri luottoluokkaan. A-luottoluokan
            yritykset saavat kaiken rahansa ja rahoituksensa pankeilta. B-luottoluokan
            yritykset saavat rahoituksensa osin pankeilta ja osin yhteisesti
            pankeilta ja Finnveralta. Näiden kahden luottoluokituksen yritysten
            luottotappiot ovat olemattomia, eikä niillä ole
            pulaa oman pääoman rahoituksesta. C-luottoluokituksen
            yritykset saavat myös rahoituksensa Finnveran ja pankkien
            yhteistyöstä. Niiden pääomahuolto
            on pääosin kunnossa ja rahoituksen luottotappiot
            ovat 3,5 prosentin luokkaa. Tämän valtio joutuu
            korvaamaan Finnveralle, ja pankit kärsivät osansa
            nahoissaan.
         
         
         D-luottoluokituksen yrityksiä luotottavat lähinnä yksityiset,
            mutta myös osin julkiset riskisijoittajat. Niillä yrityksillä on
            puutetta myös omasta pääomasta. Tästä riskipääomasta
            ja muustakin pitkäjänteisestä rahasta
            on siis pulaa. Kysyn silti, onko tämä valtion
            tehtävä, sillä D-luottoluokituksen yritysten
            luottotappiot ovat vuosittain 20 prosentin luokkaa.
         
         
         Pidänkin huonona ajatuksena, että myytäisiin miljardeilla
            valtion omistamia 6 prosentin tuottoa tekevien yritysten osakkeita
            ja sijoitettaisiin siitä saatu raha kaikkein riskipitoisimpiin
            yrityksiin, sillä valtion ei tule rahoittaa niitä yrityksiä, jotka
            saavat rahansa markkinoilta. Sellainen interventio sotkisi rahoitusmarkkinat
            ja mahdollistaisi uuden tulevan kuplan. Hallitus on jo mielestäni
            mahdollistanut riskirahoituksen kasvun nykyisten rahalaitosten,
            muun muassa Finnveran kautta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtion lähes 54 miljardin budjettiin
            nähden opposition budjetit eroavat todella vähän.
            Siksi on todettava, että kaikista epäluottamuslauseista
            huolimatta oppositio tukee hallitusta.
         
         
         Lopuksi toivon, että ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa
            palautetaan vt 22:n 30 miljoonan euron ja Ylivieska—Iisalmi-radan sähköistämisen
            90 miljoonan euron siirrot tulevaisuuteen.
         
         
       
      
         
         Timo Heinonen /kok:
            		
         
         
          Arvostettu puhemies! Hyvät edustajakollegat! On tehty
            paljon, mutta pitää tehdä vielä enemmän.
            Ensi vuonna 2015 astuu voimaan itse asiassa enemmän sopeutusta
            kuin kertaakaan sitten 1990-luvun laman, mutta on myönnettävä se,
            että nämäkään toimet eivät
            vielä tule riittämään — yhteensä siis
            yli kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä on tullut
            voimaan sopeutuksen saralla. Menoja vähennetään
            3 miljardia ja alijäämä pienenee jopa 2,3
            miljardia tähän vuoteen verrattuna. Velkaantuminenkin
            hidastuu, mutta velkaa otetaan ensi vuonna edelleen 4,7 miljardia.
            Tänä vuonna tuo vastaava luku on siis noin 7 miljardia.
            Velka ylittää ensi vuonna 100 miljardin rajan
            ja 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja julkisen talouden alijäämäksi
            arvioidaan 2,4 prosenttia bkt:stä. Tehtävää siis
            jää vielä ensi vuoden jälkeenkin
            ja ensi vuonna aloittavalle uudelle hallitukselle.
         
         
         2015 budjetti on tehty itse asiassa 1,2 prosentin kasvuarviolle,
            mutta nyt uusimmat ja tuoreimmat ennusteet, joita muun muassa Säästöpankki
            ja Nordea ovat antaneet, kertovat, että ensi vuonnakin
            maamme talouskasvu pysyy nollassa tai jopa on maltillisesti supistunut.
            Budjetin pohja ei siis todennäköisesti tule pitämään,
            ja se vaatii korjaustoimia mahdollisimman pian.
         
         
         Suomi käy siis läpi rauhanajan pisintä laskukauttaan
            ainakin 150 vuoteen, ja haasteet eivät helpota rakenteita.
            Meidän tulee uudistaa ensi hallituskaudellakin, ja todennäköisesti
            vielä seuraavallekin riittää toimenpiteitä.
            Kasvua tulee hakea tukien yrittäjyyttä, muun muassa
            pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Arvonlisäveron
            alarajoja pitää pohtia, vanhemmuuden kustannukset
            tulee jakaa tasaisesti, ensimmäisen työntekijän
            palkkaamista tulee helpottaa ja joustoja pitää löytyä silloin,
            kun niitä puolin ja toisin tarvitaan.
         
         
         Kiitosta annan tästä budjetista paikalla olevalle
            valtiovarainministeri Rinteelle joukkoineen siitä, että tässä rohkeasti
            tehdään suuria, kauan odotettuja investointeja,
            joilla on työllisyysvaikutusta. Muun muassa pääradan
            investointi, välityskyvyn parantaminen on sellainen, joka
            hyödyntää koko Suomea. Riihimäen
            aseman remontti, kolmioraide, joka helpottaa liikennöintiä pohjoisesta
            itään, on toteutuksessa nyt, kuten myös Herajoen
            teollisuusalueen risteysratkaisu, joka erityisesti tulee helpottamaan
            ensimmäisenä Valion toimintaa. Toivottavasti heidän
            kauppansa myös Venäjälle saadaan vetämään
            tulevaisuudessa.
         
         
         Perustienpito tulee vaatimaan lisää määrärahoja.
            Korjausvelka on noin 2 miljardia, ja liikenteeltä kerätään
            Suomessa 7 miljardia. Tästä vain noin 10 prosenttia
            palautuu siis tieliikenteen hyväksi, ja olen esittänyt
            aiemmin ja mielestäni tuo Risikon työryhmäkin
            päätyi aika lailla samanlaiseen ajatukseen, että jos
            ei yhteistä tahtotilaa yli oppositio—hallitus-rajojen
            löydy, niin näitä teitä ei mikään
            hallitus tule kuntoon laittamaan. Tämä rapistuminen
            on käynnistynyt jo keskustan ollessa hallituksessa. Se
            on jatkunut kokoomuksen ollessa hallituksessa, sosialidemokraattien,
            vasemmistoliiton ja kaikkien puolueiden ollessa hallituksessa, paitsi
            tietysti perussuomalaisten, jotka eivät hallitukseen uskaltaneet
            lähteä. Tähän pitää löytyä yhteistä tahtoa,
            että ne tiet laitetaan kuntoon omana hankkeenaan, valtion pienemmät
            tiehankkeet, ja se vie jonkin aikaa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Itse kannustan varhaiskasvatuslain valmisteluun
            niin, että se tulee voimaan aikaisemmin kuin opetusministeri
            Krista Kiurun esittämässä aikataulussa
            2025. Se pitää saada voimaan mielellään
            ensi vuonna tai viimeistään seuraavan vuoden alussa.
            Myös Puolustusvoimien määrärahoja
            tulee turvata, ja ensi vuonna kertausharjoituspäivät
            pystytään nostamaan jo hyvälle tasolle,
            kuten myös maastovuorokaudet, mutta jatkossa meidän
            pitää varata Puolustusvoimille kokoomuksen linjan
            mukaisesti 1,5 prosenttia bkt:stä. Toivon, että tähän vastuulliseen
            linjaan saamme mukaan myös muut puolueet.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi Puolustusvoimat
            tarvitsevat vielä varmistuksen Ilmavoimien, Merivoimien
            ja myös Maavoimien suurempien kalustohankintojen toteutuksesta
            ensi ja sitä seuraavina vaalikausina. Kasvu-ura, talous pitää saada
            kuntoon ja se pitää tehdä minun mielestäni
            yhdessä, ei riidellen, jollainen kuva tämän
            päivän keskustelusta osittain on syntynyt. Ei syytellen,
            vaan vastuuta yhdessä yli puoluerajojen kantaen.
         
         
       
      
         
         Simo Rundgren /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni siis liittyy vuoden 2015 talousarviokeskusteluun.
            Suomi on ajautunut vakavaan tilanteeseen. Se on ainoa asia, josta
            eduskunnassa näkyy oltavan yhtä mieltä.
            Syistä kiistellään. Jotkut panevat mielellään
            vaikeutemme kansainvälisen talouden kehityksen syyksi,
            toiset korostavat sen lisäksi oman talouspolitiikkamme
            linjattomuutta, ja vielä löytyy niitä,
            jotka kohdistavat arvostelun suoraan Kataisen ja Stubbin hallituksiin.
            Tosiasia taitaa joka tapauksessa olla se, että me emme
            ole pystyneet vetämään oikeita johtopäätöksiä vuoden
            2008 Yhdysvalloista liikkeelle lähteneestä talouskriisistä.
            Olemme kriisin alusta lähtien jääneet
            odottavalle kannalle. Olemme kyllä mukana kaikissa niissä toimenpiteissä,
            joihin euromaat Euroopan talouden kohentamiseksi ovat ryhtyneet,
            mutta kotimaassa emme ole pystyneet tilanteen vaatimiin johtopäätöksiin
            ja toimenpiteisiin.
         
         
         Hallituksen mielestä olemme elvyttäneet koko ajan,
            ja tällä hallitus viittaa siihen, että olemme ottaneet
            kymmeniä miljardeja velkaa tasapainottaaksemme talousarviota,
            siis vuosi vuoden perään velkarahalla. Toisaalta
            hallitus on kyllä tehnyt myös leikkauksia. Esimerkiksi
            sivistyspuolen leikkaukset ovat kaikkiaan jo liki pari miljardia
            euroa. Monet näistä säästöistä tulevat
            voimaan vasta seuraavan hallituksen aikana. Sekä velanoton
            että leikkausten kohdalla tulee näkyviin näiden
            kahden hallituksen perusongelma. Hallitus ei ole kyennyt laatimaan
            kokonaisvaltaista strategiaa siitä, miten ryhdytään
            linjakkaisiin toimiin, jotta Suomi nousee ylös tästä montusta,
            johon se on vajonnut. Kun näin on, vaikuttavat toimenpiteet
            hätäiseltä hosumiselta, niissä ei
            ole johdonmukaisuutta ja niistä puuttuu määrätietoisuus.
         
         
         Tämä tulee selkeästi esiin, kun verrataan
            hallituksen toimintaa niihin näkemyksiin, jotka keskustan
            puheenjohtaja Juha Sipilä on tuonut julki. Sipilän
            keskusta lähtee siitä, että maamme talouden
            tilanne on niin vaikea, että ei pidä edes asettaa
            tavoitteeksi sitä, että se korjataan kuntoon yhden
            vaalikauden aikana. Hän on laskenut, että jos pystymme
            lisäämään tehokkuutta julkisen
            sektorin toiminnassa puolella prosentilla vuosittain, saamme julkisen
            sektorin kustannusten nousun pysähtymään.
            Samaan aikaan meidän on saatava käyntiin talouskasvu.
            2 prosentin talouskasvulla pystymme pysäyttämään
            lisävelkaantumisen 2022 tai niillä main. Vasta
            tämän jälkeen olisi toivoa päästä takaisin
            ylijäämäisiin budjetteihin.
         
         
         Keskusta ja Sipilä eivät todellakaan lupaile mitään
            helppoa tietä. On aivan käsittämätöntä se poliittinen
            retoriikka, jota tässäkin salissa olen kuullut
            jopa pääministerin suusta, että Sipilä lupailee
            kevyesti asioita. Keskusta ei lupaile mitään kevyesti,
            sillä meillä on mielestäni realistinen
            kuva Suomen ja maailmantalouden tilanteesta. Jo tuo 2 prosentin
            kasvu merkitsee erittäin suurta talouden elpymistä kaikilla
            mantereilla. Merkit viittaavat siihen, että saamme tyytyä alempaan
            kasvuun, ja se merkitsee vastaavasti sitä, että edessä on
            kahta vaalikautta pitempi työ talouden tasapainottamisessa.
         
         
         Minun on tässä vaiheessa pakko sanoa, että korjaaminen
            edellyttää, että Sipilän keskusta
            saa laajan tuen ensi kevään vaaleissa, ja se edellyttää,
            että uusi pääministeri saa mukaan hallitukseen
            henkilöitä, jotka ovat yhteistyökykyisiä,
            rakentavia ja vastuuntuntoisia ja jotka tekevät kaikkensa
            saadakseen omat puolueensa sitoutumaan vaativaan työhön
            isänmaan hyväksi. Siinä on pystyttävä unohtamaan
            oma etu, puolueen etu ja erilaisten ryhmäkuntien edut,
            on pystyttävä katsomaan kokonaisuutta.
         
         
         Nostan lopuksi muutaman konkreettisen työllisyyttä ja
            taloutta korjaavan näkökulman.
         
         
         Lapin näkökulmasta on edelleen voimakkaan kasvun
            mahdollisuuksia omaava elinkeino tällä hetkellä matkailu.
            Se tuo valuuttaa ja luo työtä palvelusektorille.
            Edelleenkään ei täällä etelässä oikein
            ymmärretä sen mahdollisuuksien volyymia. Tähän
            on panostettava ja erityisesti ulkomaanmatkailuun. Meillä on
            jo nyt esimerkiksi Ylläksellä yrityksiä,
            joiden liikevaihdosta 90 prosenttia muodostuu ulkomaisista asiakkaista, valuuttaa
            maahan tuovista asiakkaista.
         
         
         Metsäsektori on myös edelleen kehityskelpoinen,
            tuleva Äänekosken investointi kertoo siitä. Lapissa
            on mekaanisen jalostuksen alueella nousemassa Keitele Groupin tehdas
            Kemijärvelle ja Kemin isot tehtaat jauhavat edelleen. Myös
            merkittäviä paikallistyöllistäjiä ovat
            monet sahateollisuuden yritykset.
         
         
         Outokumpu—Elijärvi-kombinaatio kertoo myös
            siitä, että kaivos ja siihen liittyvä jalostustehdas
            ovat valtavan onnistunut kokonaisuus. Muutoin kaivosteollisuudelle
            ei kuulu nyt erityisen hyvää. Maailmanmarkkinahinnat
            ovat alhaalla, ja esimerkiksi Tornionlaaksossa Pajalan Kaunisvaarassa,
            Ruotsin puolella siis, on miljardiluokan investointi, siis samankokoinen
            investointi kuin Talvivaara, ajautunut nyt konkurssiin. Tämä Kaunisvaaran
            kaivos on rautakaivos.
         
         
         Menestystarinoitakin Lapissa on: Kevitsa ja Kittilän
            kultakaivos. Soklin kehittäminen pitäisi Itä-Lapinkin
            vuoksi jo pelkästään saada käyntiin.
            Se on myös kansallinen hanke. Tietenkin ympäristön
            vaatimukset tulee ottaa huomioon siinäkin.
         
         
         Valtion on pidettävä huoli siitä,
            että julkisen sektorin palvelut toimivat koko maassa. Kuntien rahoituksesta
            valtionosuuksien kautta on huolehdittava, jotta kaikki ihmiset saavat
            tasavertaiset palvelut. Sote-ratkaisuun on paneuduttava kaikkialla
            maassa. Nyt on pallo paljolti alueilla, joiden on pysyttävä luomaan
            palvelujen tuotantoalueet, jotka takaavat hyvän hoidon.
         
         
         Koulutuksen osalta on heitetty epävarmuuden verkko
            erityisesti lukioiden ylle. Uskon, että kunnat kuitenkin
            hakevat järjestämislupia ja pyrkivät
            rahoittaen myös kunnallisveroista valtionosuuden lisäksi
            pitämään yllä lukiot kukin omassa
            pitäjässään.
         
         
         Maaseutualueitten kehityksen kannalta on erityisen tärkeää,
            (Puhemies koputtaa) että siellä voidaan jatkaa... — Arvoisa
            puhemies!
         
         
         
            
            Toinen   varapuhemies    Anssi   Joutsenlahti:
            
            Näyttää vielä niin pitkältä se
               lista.
            
            
          
         
         
         
         No, tämä loppuu nyt parin lauseen jälkeen.
            Jatketaan sitten myöhemmin keskustelussa.
         
         
         Niin, arvoisa puhemies, maaseutualueitten kehityksen kannalta
            on erityisen tärkeää, että siellä voidaan
            jatkaa ja lisätä rakentamista. Tulevan hallituksen
            on minun mielestäni muutettava rakennuslakia niin, että vesistöjen
            varteen voidaan rakentaa tiiviimmin kuin nyt on sallittua. Maaseudun
            ongelma ei ole se, että siellä rakennetaan liikaa
            ja liian tiheästi, vaan se, että siellä rakennetaan
            liian vähän ja liian harvaan.
         
         
       
      
         
         Sauli Ahvenjärvi /kd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Suomen julkisen velan bkt-osuus puhkaisee
            ensi vuonna tuon maagisen 60 prosentin rajan, ja ensi vuonnakin
            otamme velkaa enemmän kuin mitä on bkt:n kasvu.
            Tämä on selkeä epäonnistuminen,
            näin hallituspuolueen edustajana on pakko todeta. Tavoitteemmehan
            oli tämän vaalikauden aikana pysäyttää julkisen
            velan bkt-osuuden kasvu.
         
         
         Eikö hallitus ole tehnyt tarpeeksi, vai onko tehty
            vääriä asioita? Nämä ovat
            kysymyksiä, joihin voidaan tulevaisuudessa saada vastaus.
            Juuri nyt tuon arvioiminen on liian aikaista. Toimintaolosuhteet
            ovat joka tapauksessa kehittyneet paljon huonommin kuin tähän
            vaalikauteen lähdettäessä ennustettiin.
            Kukaan ei tuolloin voinut aavistaa esimerkiksi idänkaupassa
            tapahtuneita muutoksia.
         
         
         Niin, vaikka sopeutustoimet ovat olleet massiiviset tällä vaalikaudella,
            ei tuota tavoitetta velkaantumisen pysäyttämisestä tulla
            saavuttamaan. Tulevaisuudessakaan näkymät eivät
            ole kovin valoisat. Ensi vuonna talouden kasvu jää hyvin
            vaisuksi, ja on aivan oikein, että nyt edelleen pyritään
            rakenteiden uusimiseen ennen elvytystoimia. Olen samaa mieltä,
            että sellaisia investointeja, jotka ovat kannattavia ja
            joita joka tapauksessa tulee tehdä, voidaan aikaistaa,
            mutta muuten pitää säilyttää maltti
            elvyttämisessä ja keskittyä tässä vaiheessa
            rakenteellisiin uudistuksiin.
         
         
         Meillä on edelleen julkisten palveluiden tuottamisessa
            tehostamisen varaa. Liian paljon tehdään julkisella
            sektorilla sellaista työtä, joka ei koidu palveluiden
            tarvitsijoiden hyödyksi. Kaikenlainen tyhjäkäynti
            ja turha papereiden pyörittäminen ja raportointi
            olisi karsittava pois ja päästävä keskittymään
            oleelliseen. Tässä riittää meille
            työtä vielä pitkään.
         
         
         Totta kai on hyvin tärkeää, että sote-palveluiden
            tuottaminen onnistutaan ratkaisemaan niin, että kaikki
            kansalaiset saavat riittävät ja laadukkaat peruspalvelut
            ja samalla kustannusten kasvu saadaan kuriin. Mutta ennen kaikkea
            meidän on pidettävä huoli siitä,
            ettei orastavalle kasvulle aseteta mitään esteitä.
            Kyllä Suomi tulee nousemaan tästäkin
            lamasta, vaikka se vaatii enemmän ponnisteluja kuin edellinen
            lama. Väestön ikärakenteen muuttuminen
            on sellainen fakta, joka juuri nyt vaikeuttaa tehtävää.
            Kyse ei ole ainoastaan palveluiden kysynnän kasvusta väestön ikääntymisen
            myötä vaan myös siitä, että työtä tekevän
            väestön suhteellinen osuus pienenee ja myös
            kansalaisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu, kun
            keski-ikä nousee.
         
         
         Niin, tavallaan meidän kansantalouden moottorin kuutiotilavuus
            on pienenemässä, mutta tehoa ja vääntöä pitäisi
            saada enemmän kuin aikaisemmin. Tällainen trimmaus
            ei tule olemaan helppo tehtävä.
         
         
         Arvoisa puhemies! Tästä pääsenkin
            sujuvasti erääseen tänään
            debatissa käsiteltyyn teemaan, nimittäin autoveroon.
            Perussuomalaisethan ovat esittäneet, että autoverosta
            tulisi luopua, ja täällä taisi olla kokoomuksen
            suunnalla joku samaa mieltä, että tuohon suuntaan
            pitäisi liikkua. Minä olen asiasta eri mieltä.
            Autoveron alennuksesta ei debatissa mainittu sitä tosiasiaa,
            että se heikentää kauppatasetta. Tällaisella
            veromuutoksella ryhdyttäisiin tukemaan voimakkaasti ulkomaista autoteollisuutta.
            En näe tälle hyviä perusteluja. Samalla,
            kun tällaista veromuutosta ehdotetaan, pitäisi
            kertoa selkein sanoin, mistä korvaava tulo hankintaan ja
            miten kauppatasetta heikentävä vaikutus kompensoidaan.
            Minusta on täysin perusteltu valinta, että me
            Suomessa ajamme hieman vanhemmalla autokannalla kuin Keski-Euroopan
            autonrakentajamaat.
         
         
       
      
         
         Pirkko Mattila /ps:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi on todettava edustaja
            Ahvenjärvelle, että nämä varjobudjetithan
            ovat tasapainotettuja budjetteja. Niihin sisältyy nimenomaan
            niitä eri painotuksia verotukseen ja leikkauksiin, ja niistä voisimme
            varmasti keskustella jossain vaiheessa. Mutta nyt haluan lausua
            kiitokset valtiovarainministeri Rinteelle budjetin esittelystä,
            ja kiitos, että olette ollut täällä salissa
            keskustelemassa kanssamme ja kuuntelemassa opposition vaihtoehtoja.
         
         
         Kuten täällä on moneen kertaan todettu
            tänäänkin, olemme yhtä mieltä siitä,
            että meillä on työnantajapula ja meillä on
            julkisella sektorilla kohta palkanmaksajapula. Eli työpaikkoja
            täytyy saada lisää, mutta kukaan täällä nyt
            ei oikein tarkalleen tunnu tietävän, minne niitä ollaan
            saamassa.
         
         
         Vientialoja tarvitaan, ja kyllähän se vienti
            vetää, kun tuote on oikea ja oikeanhintainen ja markkinat
            toimivat. Mutta kun eurolta ja Suomelta puuttuu se kilpailukyky.
            Julkisuudessa on esitelty muun muassa maltillisia palkkaratkaisuja,
            mutta jos elinkustannukset nousevat, niin kysehän on silloin
            palkkojen leikkauksesta. Kun työmarkkinat joustavat sangen
            vähän, valuutta käytännössä on
            joustamaton, niin silloin tarjotaan vaihtoehdoksi palkkojen ja työehtojen
            heikentämistä, ja tämä ei minusta
            ole hyvä vaihtoehto. No, Ruotsilla on omalla valuutalla
            julkisuudessa esitettyjen arvioiden perusteella 5 prosentin kilpailuetu
            euroon nähden. Jotenkin siis kaipaan omaa valuuttaa, tai
            ainakin kilpailukykyisempää valuuttaa, ja se olisi
            myös duunarin etu.
         
         
         Vientiin tarvitaan myös uusia tuotteita. Sekin on täällä moneen
            kertaan todettu, ja yhtenä varmaan on biotalouden uusi
            nousu. Mitä ne ovat? Nanoselluloosa, biokomposiitit. Mutta
            uskon myös, että toki perinteisiä biotalouden
            tuotteita tai metsätalouden tuotteita tarvitaan. En usko
            esimerkiksi, että pitkäkuituisen sellun aika on
            ohi. Perinteisistä teollisuuden työpaikoista on
            myös pidettävä kiinni, samoin kuin perinteisistä vientialoista,
            kuten matkailu.
         
         
         Meneillään olevasta kalastuslain uudistuksesta
            on lupa odottaa kalastusmatkailuun vauhtia, vaikka sangen byrokraattiselta
            tuo uudistus minusta vaikuttaa. Minusta tähän
            byrokratian purkuun, sääntelyn purkuun, on kyllä kaikkien
            suhtauduttava vakavuudella, myöskin minun mielestä Elinkeinoelämän
            keskusliiton, eikä vain sitten huudella, että byrokratia
            on purettava. On pohdittava vaihtoehtoja, ja minä uskon,
            että byrokratian purkamisella me myös luomme mahdollisuuksia.
         
         
         Minä otan tässä yhden esimerkin,
            jos näin saan valtiovarainministerille kertoa. Esimerkkinä on
            kalankasvatus pohjoisessa. Meillä on sama EU, sama rajajoki,
            sama Itämeri, mutta Ruotsissa vain on sitä sääntelyä vähemmän,
            ja sitten tämä kalankasvatus on siirtynyt sinne
            Ruotsin puolelle. Elinkeino on mennyt sinne, mutta itse sen vesistön
            kannalta ei ole käytännössä tapahtunut
            yhtään mitään. Mutta me olemme
            työpaikkoja vain siirtäneet sinne, missä on
            ketterämpi sääntely, sidosryhmät
            huomioivampi sääntely ja osallistuvampi sääntelyn
            rakentaminen.
         
         
         On selvää, että tarvitsemme myös
            niitä rakenteellisia uudistuksia, ja näitä on
            touhuttukin jopa osin ansiokkaasti viime vuosina: edellisen hallituksen
            Paras-hanke, Kainuun hallintokokeilu, josta oli hyviä esimerkkejä,
            tämän hallituksen kuntarakennelaki, sote-uudistuksesta
            puhumattakaan. Tänään on EVA julkaissut
            esityksensä väliportaan hallinnosta, jota monessa
            muussa Euroopan maassa on, mutta ei Suomessa, ja he puhuvat ihan
            avoimesti tämmöisestä piirikuntamallista,
            jota myöskin taisivat perussuomalaiset jossain vaiheessa
            esittää. Eli ehkäpä juuri tämmöisellä hallinnon
            porrastamisella voisikin keventää valtionhallintoa
            ja leventää kuntien hartioita. En tiedä,
            mielestäni se olisi pohdinnan arvoinen paikka.
         
         
         No, kunnat ovat lujilla, niin kuin tiedetään. Tänä iltana
            vielä myöhemmin esitetään valtio-osuusprosentin
            leikkausta. Tiedetään, että kunnissa
            puhaltaa kylmästi. Hyvinvointivaltion tilaa kyllä on
            arvioitava ihan tilastojen kautta. Puhutaan toimeentulotukiasiakkaista,
            velkajärjestelyihin joutuneista, leipäjonoista,
            ja tällaiset asiat minusta täytyisi nyt pohtia
            ja analysoida ihan tarkkaan ottaen.
         
         
         Sitten tietysti haluan, että maatalouteen meillä kiinnitetään
            erityisesti pohjoisessa huomiota elintarvikeomavaraisuuden takia.
            Toivon, että kunnissa ja julkisella sektorilla uskallettaisiin isänmaallisemmin
            käyttää hankintalakia elintarvikehankinnoissa
            ja myöskin eettisemmin. Jos me vaadimme, että omalla
            maataloudellamme on korkea sääntelyn taso, ja
            sitten ostamme sellaisista maista, joiden lainsäädäntö ja
            sääntely on erilainen, niin minusta se on eettisesti
            epäreilua omia maanviljelijöitämme kohtaan.
         
         
       
      
         
         Merja Kuusisto /sd:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Nyt käsittelemme valtion talousarvioesitystä vuodelle
            2015. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään
            jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Ikäsidonnaisten
            menojen kasvu heikentää julkisen talouden rakenteellista
            rahoitusasemaa niin, että tämänhetkisellä veroasteella
            muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan
            julkisen talouden menoja. Ilman korjaavia toimenpiteitä valtionvelan
            määrä uhkaa kasvaa eikä julkisen
            talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla
            pitkällä aikavälillä.
         
         
         Tässä tilanteessa talouspolitiikan ensisijaisena
            tavoitteena on toteuttaa jo sovitut rakennepoliittiset toimenpiteet.
            Keskeisiä uudistuksia ovat kuntatalouden tasapainottaminen,
            eläkeuudistus ja rakenteellisen työttömyyden
            alentaminen, sote-uudistus sekä tuotantopotentiaalin nostaminen.
            Rakenteellisten uudistusten lisäksi on välttämätöntä huolehtia
            myös talouden kasvua vauhdittavista toimista. On tehtävä panostuksia
            kasvuun, työllisyyteen ja kotimaisen ostovoiman tukemiseen
            keinoina kilpailukyvyn parantamiseen, kotimaisten investointien
            edistämiseen, kannustinloukkujen purkamiseen sekä työnteon kannustavuuden
            lisäämiseen.
         
         
         Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siihen,
            että budjetissa panostetaan nimenomaan uusiin työpaikkoihin.
            Vuoden 2015 talousarvioesityksen keskeisimmät panostukset
            liittyvätkin uutta kasvua luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin
            sekä nopeasti työllistäviin liikenne-
            ja rakentamishankkeisiin. Hallituksen käynnistämien
            laajamittaisten investointien kuten Pisara-radan, Länsimetron
            sekä monien maakuntiin suuntautuvien investointien työllisyysvaikutus
            on jopa 60 000 henkilötyövuotta. Lisäksi
            valtiovarainvaliokunnan budjettiin tekemiin muu-toksiin sisältyy
            jo aiemmin sovittujen lisäksi lähes 19 miljoonaa
            euroa kasvua tuoviin liikennehankkeisiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Hallitus käynnistää myös asunto-
            ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman, mikä sisältää muun
            muassa uuden 20-vuotisen korkotukimallin sekä pääkaupunkiseudulle
            kohdennetut 2 miljoonaa euroa määräaikaisiin
            käyttötarkoituksiin muutos-avustuksiin, joilla
            pyritään edistämään
            toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.
            Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35
            miljoonaa euroa vuodelle 2015. Asunto-osakeyhtiöiden, vuokratalojen
            ja asumisoikeustalojen perusparannuksiin tarkoitetun määräaikaisen
            käynnistysavustuksen myöntämisvaltuutta
            lisätään 40 miljoonalla eurolla 140 miljoonaan
            euroon vuonna 2014.
         
         
         Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että vuonna
            2015 aloitetaan Keravantien eli maantie 148:n perusparannus. Hankkeelle
            on myönnetty tänä vuonna valtion tukea
            13 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa Keravantien hankkeen
            käynnistymisen. Hanke on erittäin odotettu ja
            tärkeä, sillä se sujuvoittaa liikennettä maantie
            148:n liittymissä ja linjaosuuksilla rakenteilla olevan
            uuden logistiikkakeskuksen vuoksi. Hankkeessa maantie 148 levennetään
            kaksiajoraiteiseksi Savion eritasoliittymän ja Lahdentien
            eli maantie 140:n välisellä osuudella. Lisäksi
            hankkeessa rakennetaan uusi silta Keravajoen yli sekä tehdään kaista-,
            ramppi- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Myös
            liikennevalo-, tievalaistus- ja melusuojaustoimenpiteitä sisältyy
            hankkeeseen. Toimivalla logistiikalla on merkittävä vaikutus
            alueen kilpailukykyyn, yritysten toimintaedellytyksiin sekä työllisyyteen.
            Keravantien toimivuus tukee myös kansallista huoltovarmuutta.
            Alueen liikennejärjestelyiden parantamisella on positiivisia
            vaikutuksia myös pitkälle tulevaisuuteen.
         
         
         Arvoisa puhemies! Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on
            saavutettu alustava sopimus siitä, että Helsingin
            seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttia voimassa olevaan
            maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen
            verrattuna. Sopimuksen mukaan vastavuoroisesti valtio tukee Pisara-rataa
            ja Länsimetron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi
            osapuolten tavoitteena on jatkaa Kuha-rahoitusjärjestelmän
            ja hankekokonaisuuden toteutumista vuosina 2016—2019. MAL-aiesopimuksen
            myötä myös tärkeiden Klaukkalan
            ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelu etenee.
         
         
         Jatkan sitten myöhemmin uudestaan.
         
       
      
         
         Vesa-Matti Saarakkala /ps:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjetti on rakennettu
            ylioptimistisille odotuksille Suomen talouden kehityksestä.
            Näin ollen on täysin selvää,
            että Suomi joutuu ottamaan velkaa enemmän kuin
            talousarviossa on suunniteltu otettavaksi tai vastaavasti on tehtävä enemmän
            menovähennyksiä. Jälkimmäiseen
            vaihtoehtoon meitä patistavat EU:n kasvu- ja vakaussopimus
            ja sen 60 prosentin bkt-pohjainen velkakatto, joka on ylittymässä ensi vuonna,
            ja lisäksi eduskunnan enemmistön, siis myös
            vasemmistoliiton, tällä kaudella hyväksymä EU:n
            talouskurisopimus, joka sääntelee julkisen talouden
            rakenteellista alijäämää. Se
            saa olla enintään prosentin, ja sekin raja on
            pian paukkumassa. Mielestäni kannattaa mieluummin tehdä itse
            kipeät päätökset kuin odottaa,
            että EU kertoo ne meille. Esimerkkiä on Kreikasta.
         
         
         Hallituksen lääkkeet ovat olleet näpertelyä, joka
            samaan aikaan on heikentänyt kasvunäkymiämme
            entisestään. Alijäämäämme
            ei voi kutsua suhdanteelliseksi, sillä tilanne on ollut
            huono jo vuodesta 2009 ja kaksi viime vuotta talouskasvu on ollut
            pakkasella. Ensi vuosikin näyttää siltä,
            ja Suomen Pankin mukaan jopa seuraavat kymmenen vuotta. Sellaisessa
            ei ole kysymys enää suhdanteesta vaan siitä,
            että talouden painopiste on siirtynyt Euroopasta, mutta
            etenkin Suomesta, muualle maailmaan, kuten autoritääriseen
            Kaukoitään.
         
         
         Meillä on keskitytty saavutettujen etujen puolustamiseen
            sekä seksuaalivähemmistöjen, etnisten
            vähemmistöjen ja uskonnollisten vähemmistöjen
            puolustamiseen, samoin kuin roistojen olojen parantamiseen. Vallalla
            on liberaali hyysäys, jossa ei saa sanoa totuuksia ääneen.
            On muotia olla sensitiivinen. Kohta tavallinen ihminen ei uskalla
            sanoa mitään, kun saa pelätä joutuvansa mielipiteistään
            tilille ja tulevansa eristetyksi, jos ne loukkaavat jotakin vähemmistöä joko
            ihmisoikeusaktiivien tai näihin vähemmistöihin
            kuuluvien itsensä mielestä.
         
         
         Tämä mukasuvaitsevaisto on vaarallinen porukka,
            joka todellisuudessa rapauttaa parlamentarismiamme ja demokratiaamme.
            Mielestäni ratkaisut on tehtävä tässä salissa
            ja edustuksellisen demokratian kautta eikä kaduilla. Todellisuudesta
            vieraantuneet päivystävät ihmisoikeustutkijat
            eivät omaa kokonaisnäkemystä yhteiskunnasta
            vaan ovat hyvin pitkälle yhden asian ihmisiä.
            He ottavat keppihevosekseen milloin minkäkin asian, jolla
            ratsastetaan kohti liberaalimpaa yhteiskuntaa. Ymmärtämättömyydessään
            he eivät tajua sitä, että sen reissun
            päässä on lähinnä amerikkalainen
            yhteiskunta, jossa on kyllä vapauksia mutta jossa jokainen
            saa toteuttaa itseään ja elämäänsä omilla
            rahoillaan ja varoillaan. Sitäkö tässä todella
            halutaan? Aina tuntuu löytyvän hyödyllisiä idiootteja,
            jotka menevät tähän halpaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vähennykset voidaan aloittaa kehitysavusta,
            joka on ulkomaille suuntautuva rahavirta. On täysin kestämätöntä,
            että harjoitamme valtiona 1 000 miljoonan euron edestä vuosittain
            hyväntekeväisyyttä lastemme piikkiin
            ostaaksemme itsellemme paremman omantunnon. Perussuomalaiset on
            esittänyt kehitysapupolitiikkaan kansan kipeästi
            kaipaaman rakenteellisen uudistuksen, jolle löytyy myös kannatusta.
            Se säästäisi valtion varoja vähintään 500
            miljoonaa euroa vuodessa. Kun kansalaisilta on erilaisissa kyselytutkimuksissa
            kysytty, mistä pitäisi ensimmäisenä leikata,
            kehitysapu on aina kolmen kärjessä, mikäli
            se on yksi vastausvaihtoehdoista. Kehitysapu on kuitenkin myös
            kansan yleisesti kannattamaa toimintaa, eli se on koettu kyselytutkimuksissa
            tärkeäksi asiaksi, kunhan sitä ei verrata
            mihinkään muihin määrärahoihin, kuten
            vaikkapa vanhustenhuoltoon, josta hallitus aikoo säästää muutaman
            sata miljoonaa euroa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Nenäpäivä-keräys
            oli samaa luokkaa kuin mitä valtio antaa joka ikinen päivä kehitysapuun.
            Kansan käsi on siis karttuisa. Mielestäni kansalaiset
            saavat pitää Nenäpäivän
            vaikka joka päivä, mutta valtiolla siihen ei ole
            tällä hetkellä mitään
            mahdollisuuksia. Valtiolla on nyt kuitenkin Nenäpäivä joka
            päivä. Mielestäni valtiolla ei tule olla
            Nenäpäivä joka päivä.
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Lopuksi kerrottakoon, että henkilökohtaisesti
            tein suuremman summan edestä talousarvioon määrärahojen
            vähennys- kuin lisäysesityksiä.
         
         
       
      
         
         Lauri  Heikkilä  /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Saarakkalan puheesta kokosin tämmöiset
            ylioptimistiset odotukset. Ne kuvaavat hyvin tuota hallitusohjelmaa,
            mikä on ollut meillä edellisinä vuosina,
            ja varmaan samalla linjalla tämä jatkuu. Myöskin
            tämä "hyödylliset idiootit" oli
            semmoinen käsite, mistä muodostui heti tämmöiselle
            yliopistossa lähes 25 vuotta työskenneelle semmoinen
            kuva tästä toiminnasta täällä,
            osittain eduskunnassa ja hallituksessa ja kaikessa tässä.
         
         
         Nytkin kun katsoo näitä mappeja taikka lehtiöitä tai
            luetteloita tästä toiminnasta, niin kun tämmöinen
            kasa lyödään käteen, kun viikonlopuksi
            lähtee ja sitten kun käy vähän
            markkinoilla ja muualla, niin kyllä se tutustuminen näihin
            ohjelmiin varmaan monella jää aika vähiin,
            kun katsoo tätä salin miehitystä. Tosin
            nyt on jo ilta sillä lailla, että olisi ehkä välillä eduskunnankin hyvä olla
            kotona lepäämässä, niin että jaksaisi siellä tutustua
            näihin papereihin ja vähän katsoa, missä mennään,
            ja katsoa vähän ympärilleenkin välillä,
            ettei aina olisi puhumassa. Tosin itsekin olen syyllistynyt siihen,
            että olen tullut tänne istumaan ja näitä puheita
            pitämään, kuten nytkin.
         
         
         Hallitushan on puhunut tutkimustoiminnan ja kaiken muun korostamisesta.
            Avasin sattumalta sivulta 81 tämän valtiovarainvaliokunnan
            mietinnöstä 37 pääluokasta 32
            tämmöisen kohdan 49, missä on valtionavustus
            Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan. VTT:hän
            on nyt edustanut semmoista asiantuntijaorganisaatiota, mistä yritykset
            ovat saaneet ostaa koestustoimintaa ja testaustoimintaa tuotekehityksensä edistämiseen
            ja siihen, että saa kaupallisia näyttöjä siitä ja
            pohjaa sekä kotimaankauppaan että ulkomaankauppaan.
            Nythän meiltä tietysti puuttuu tätä testaustoimintaa
            ja muuta osaamista, että saataisiin liikkeelle tuotteita
            enemmän.
         
         
         Sieltä ollaan sitten leikkaamassa kumminkin, vaikka
            puhutaan, että edistetään hommia ja että työllistäminen
            olisi tärkeätä ja muuta, vuoteen 2017
            vähennetään yli 21 miljoonaa euroa. Siitä voi
            laskea sitten, montako henkilöä se tarkoittaa, koska
            VTT:llähän säästöjä ei
            tule muuta kuin siitä, että henkilöitä vähennetään.
            No, sillä tietysti voi saada sekavuutta aikaiseksi. Siellä se
            on vähän niin kuin sanoisi, että kunnista
            vähennetään henkilöitä,
            kun kuntaliitoksia tehdään.
         
         
         Nämä hallituksen toimet ovat tämmöisiä,
            että ne aiheuttavat tuolla työmarkkinoilla ja
            kansan parissa vain epävakautta. Semmoista jatkuvuutta,
            mihin voisi turvautua sillä, että kun tekee hyvin
            töitä, voisi saavuttaa jotain, sitä ei
            tässä yhteiskunnassa enää oikeastaan
            ole. Ja jos pyritään vakauttamaan ja kehittämään
            jotain, niin ehkä se syy siihen, että ollaan tässä tilanteessa,
            ei olekaan hallituksen, vaan se on se, että on koulutettu
            ihmisiä. Meillä on korkea elintaso, suhtkoht korkeat
            palkat, hyvä osaaminen, tai korkeastakin osaamisesta voidaan
            puhua. Sen on nyt sitten tuhonnut lähinnä se,
            että on tullut tuo kansainvälistyminen, ja on
            puhuttu, etteivät suomalaiset yritykset ole kansainvälistyneitä.
            Mutta ne ovat siellä yritysjohdon tasolla jopa kansainvälistyneet niin
            paljon, että ne ovat jo 10—15 vuotta sitten huomanneet,
            että on paljon tuottavampaa siirtää se
            yritys ja osaaminen vähitellen tuonne ulkomaille halpatyövoiman
            maihin kuin että tuottaisi reilusti täällä tämän
            kansan hyväksi ja pyörittäisi yritystä täällä ja
            maksaisi verot.
         
         
         Se on kyllä pitkä kehitys, mutta se on nukuttu täällä eduskunnassa
            eri suurten puolueitten ja hallitusten toimesta ihan täysin
            ohi ajan. Nyt me olemme vain tulleet semmoiseen tilanteeseen, kun
            vieläkään ei ymmärretä,
            että näitä varoja pitäisi käyttää oman
            kansan hyväksi, vanhustenhoitoon, omaishoidon tukeen ja
            muuhun. Jos halutaan sairaalat tyhjätä ja vanhukset
            kotiin hoitoon, niin eihän se ihan ilmaiseksi mene sielläkään.
            Samalla aikaa maksetaan työttömät kortistoon
            ja sitten puhutaan, että tarvitaan lisätyövoimaa.
            Jos meillä on 75 000 alle 25-vuotiasta suomalaista
            nuorta työttömänä eikä niitä oikein paljon
            koulutetakaan mihinkään, niin emme me silloin
            tarvitse ulkomailta työvoimaa. Kyllä tähän
            pitäisi ottaa se järki käteen, että koulutettaisiin
            heidät. Heillä olisi 30 vuotta työaikaa
            vielä viiden vuoden koulutuksen jälkeen jäljellä.
            Jos ei tätä muutosta tule, niin ei tässä mitään
            saada aikaan.
         
         
       
      
         
         Markus Mustajärvi /vr:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Muutama sana elvytyksestä ja Suomen suunnasta.
            Aiemmin täällä kokoomuksen ryhmäpuhuja,
            edustaja Vahasalo haki vauhtia sotien jälkeisestä ajasta,
            ja se on ihan hyvä vertailukohta. Silloinhan maa jälleenrakennettiin.
            Lappi nostettiin tuhkasta Lapin sodan jälkeen, evakot asutettiin,
            samoiten rintamamiehet ja maksettiin huikeat sotakorvaukset, ja
            ainakin minun käsitykseni mukaan aika iso osa siitä kaikesta
            toiminnasta tehtiin velkarahalla, mutta silloin oli suunta, oli aikamoinen
            pakkokin, mutta näistä kaikista toimista johtui
            se, että esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuus
            kehittyivät hyvin nopeasti ja vahvasti ja niistä tuli
            sitten seuraavan suomalaisen teknologiamurroksen pohja. Eli se,
            että otetaan velkaa, voi aivan hyvin olla sijoitus, kun
            se otetaan ja käytetään oikeisiin kohteisiin.
         
         
         Toinen asia: Jos mennään sodan jälkeiseen
            aikaan, niin voidaan mennä aivan hyvin talvisodan aikaankin.
            Nimittäin jos puhutaan työelämästä ja tuottavuudesta,
            niin talvisodassa ensimmäisen kerran suomalainen oikeisto
            tunnusti suomalaisen työntekijän oikeudet, ja
            se on varmaan ollut sitten yksi äärimmäisen
            tärkeä tekijä sen suhteen, että suomalainen
            työelämä lähti siihen kehitykseen
            kuin lähti ja että työntekijöillä oli
            tunnustettu asema. Kyllä sellainen työntekijä,
            joka kokee, että hänellä on ainakin osittain
            oman työn autonomia ja että hän on itsellinen
            toimija myöskin siinä työyhteisössä,
            varmaan tuottaa paremmin kuin semmoinen, jota pidetään
            suoraan alistetussa asemassa, jota aina käskytetään.
         
         
         Arvoisa puhemies! Yhdestä äärimmäisen
            tärkeästä yksittäisestä asiasta,
            jota täällä on moneen otteeseen sivuttu.
            Eli nyt kun sote-ratkaisu tulee muuttamaan jokaisen kunnan asemaa
            ja toimintamalleja oleellisesti riippumatta siitä, minkä muodon
            se lopulta saa, niin tällaisessa tilanteessa ehkä tärkeimmän
            kuntien tukiorganisaation, sosiaalialan osaamiskeskusten, valtionapua ollaan
            leikkaamassa hyvin ikävällä tavalla,
            ja täytyy muistaa, että sosiaalialan osaamiskeskusten
            toiminta on lakisääteistä. Jo aiemmin
            määrärahaa leikattiin 14 prosenttia.
            Nyt esitys oli kolmanneksen luokkaa, ja vaikka valiokunta palautti
            siihen 400 000 euroa, niin kuitenkin jäädään pahasti
            pakkasen puolelle. Valiokunta toteaa, että leikkaus vaikeuttaa
            myös sosiaali- ja terveydenhuollon laajan integraation
            toteutumista, sillä sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää vahvaa
            kehittämistä, missä osaamiskeskuksilla
            on keskeinen rooli yhdessä sote-alueitten kanssa. Voi kyllä kysyä,
            onko tämmöisessä tilanteessa mitään
            järkeä, kun eletään tällaista
            murrosaikaa.
         
         
         Arvoisa puhemies! Vielä sitten, kun ollaan aika lähellä itsenäisyyspäivää,
            EU:n ja Suomen suhteesta: Siinä suhteessa minä kyllä tunnustaudun
            Esko Seppäsen opetuslapseksi. Siinä, mitä hän
            1990-luvulla analysoi, sanoi ja ennusti, hänellä ei
            ole tänäkään päivänä kovin
            paljon hävettävää. Kävi
            niin, että kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, monet pelkäsivät
            jäsenyyden vähentävän Suomen
            täysivaltaisuutta omissa asioissaan, ja kiistatonta on,
            että suuri osa näistä peloista on toteutunut.
         
         
         Suomen kohtalo on aiemmin kytkeytynyt Tukholma—Moskova—Berliini-kolmion
            varaan, mutta nyt täytyy sanoa, että Suomella
            ei ole ollut omaa talouspolitiikkaa. On peesattu Saksaa, ja meitä hallitaan
            EU:n yhteisellä rahalla, ja rahaliitto Emussa unionin pakkokeinoihin
            kuuluu sisäinen devalvaatio, joka on suomeksi sanottuna
            työttömyyttä, irtisanomisia, valtiovallan
            privatisointia, palkkojen ja eläkkeitten alentamisia, sosiaaliturvan
            alasajoa. Eikä tarvitse olla kaksinen ennustaja, kun sanoo,
            että meno vain kiihtyy.
         
         
         Tämä on koko Euroopan unionin integraation ydin,
            ja jos sitä ollaan lähdetty ajamaan joltain suunnalta,
            niin sitten se tie kuljetaan loppuun asti, jos sille ei esteitä laiteta.
            Muuten tässä liittovaltioideassa ei ole mitään
            järkeä. Kun sitten vielä kaikki EU-lait
            ovat ylempiä kuin omat vastaavat lakimme, niin tämä ensisijaisuus
            tarkoittaa sitä, että silloin valta on annettu
            tuomioistuimille ja EU:n toimivaltaa on laajennettu aloille, joille jäsenvaltiot
            eivät ole sitä unionille luovuttaneet.
         
         
       
      
         
         Laila Koskela /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Vakava ja tärkeä kysymys
            suomalaisten tuloeroista, eriarvoisuudesta ja köyhyydestä on, onko
            tämä hallitus vastannut työttömien,
            nuorten, lapsiperheiden ja vanhusten hätään.
            Pienituloiset ovat tällä hetkellä työllistämis-
            ja sosiaaliturvaviidakon keskellä vailla riittävää tukea,
            jonka avulla heille tarjottaisiin mahdollisuus työelämään
            ja näin täysivaltainen jäsenyys suomalaiseen
            yhteiskuntaan.
         
         
         Hallituksen ajamat toimenpiteet eivät ole tuoneet tarpeeksi
            uusia työpaikkoja, eikä köyhyys ole poistunut,
            päinvastoin. Heikompiosaisten määrä lisääntyy
            hälyttävästi. Meillä jää päivittäin
            seitsemän kahdeksan nuorta työkyvyttö-myyseläkkeelle.
            Taustalla on mielenterveysongelmat ja masennus. Määrä on
            kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kasvavan työttömyyden
            myötä maksuhäiriöitten määrä on
            lisääntynyt. Maksukykyhäiriöisiä on
            jo noin 365 000, ja näistä kaksi kolmasosaa
            on miehiä.
         
         
         Hallituksen leikkaukset lapsiperheiltä ovat osaltaan
            olleet kasvattamassa eriarvoisuutta. Lasten ja nuorten elämä rakentuu
            kaveri- ja toisten nuorten ihmissuhteiden kautta. Syntyy köyhyyden
            kierre ja siihen usein liittyvä toivottomuuden tunne, josta
            ei näytä olevan ulospääsyn tietä.
            Köyhyys on myös usein periytyvää.
         
         
         Hyvin huolestuttavaa on perheväkivallan lisääntyminen.
            Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan perheväkivallan aiheuttamat
            kustannukset olivat yhteiskunnalle vuosittain noin 90 miljoonaa
            euroa. Huolestuttavaa on myös se, että Suomessa
            ei ole riittävästi turvakotipaikkoja niitä tarvitseville
            perheille. Myös se suuntaus on huolestuttava, että turvakotiasiakkaina
            on yhä enemmän ikäihmisiä, näitä turvakotipaikkoja tarvitsevien
            joukossa, usein dementoituneen aviopuolison taikka alkoholisoituneen
            lapsen vuoksi.
         
         
       
      
         
         Jari Myllykoski /vas:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Käsitellään
            hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi
            vuodelle 2015, ja ensin tuosta päivällisestä keskustelusta:
            On kyllä tunnustettava, että perussuomalaisten
            vaihtoehto on tasapainossa itsensä kanssa. Vaikkakin täytyy sanoa,
            että se enemmän kuulostaa Tuntemattoman jääkärikapteeni
            Kaarnan lausahdukselta: "mennäänpäs
            tuon laman yli, niin että heilahtaa". No, toki
            näin ei aivan käynyt silläkään
            kertaa. Intomielisyys on hyvästä, mutta on hienoa, että käytetään
            myös harkintaa ja perustellaan omia näkemyksiä.
         
         
         Sinällään kasvun mahdollisuuksia
            edistäviä toimintoja on talousarvion sisällä.
            Olisin toivonut, että siellä olisi enemmän
            ketteryyttä sekä rohkeutta tarttua nyt vallitseviin
            ongelmiin. Kataisen hallitusta muodostettaessa sovittiin velkaantumisen
            taittamisesta, mutta unohdukseen on jäänyt, että päätettiin
            myös elää vallitsevassa ajassa, toki
            kunnioittaen näitä periaatteita. Olisi tarvinnut
            tässäkin kohtaa, nyt Stubbin hallituksessa, nähdä,
            mikä on tilanne, ei vain pitäytyä itsepintaisesti
            jo aiemmin sovituissa periaatteissa vaan elää tilanteessa.
         
         
         Itsensä hengiltä säästäminen
            ei kannata tilanteessa, jossa tällä hetkellä korjausvelan
            kasvun myötä järkevämpää kuin
            olla elvyttämättä olisi elvytys halvalla,
            erittäin halvalla velkarahalla niillä infraa rakentavilla
            toimilla, jotka toisivat tähän hetkeen työllisyyttä ja
            jotka mahdollistaisivat sen tulevan kasvun nopeamman nousun. On kuitenkin
            valittava infrarakentaminen ja siihen kohdistetut toimet maltilla,
            sillä erityisesti velkarahalla tai millään
            valtion toimilla, joilla investointeja ja investointien mahdollisuuksia
            lisätään, ei saa kuumentaa markkinoita,
            sillä hetkessä se edullinen rakentamisen ja investointien mahdollisuus
            hukataan, jos liiaksi pumpataan kuplaan ilmaa.
         
         
         Rohkeutta olisin kaivannut esimerkiksi start-up-yritysten saattamiseen
            kasvuyrityksen kynnykselle. Tässä maassa on erittäin
            hyviä innovatiivisia yrityksiä, meillä luodaan
            startup-yrityksiä kunnioitettavan paljon, eikä valtiovaltaa
            voi tästä moittia. Meiltä kuitenkin puuttuu
            Tekes-rahoituksen jälkeen näiltä yrityksiltä luonnollinen polku
            Tesin rahoituksen piiriin. Eri toimin pitäisi ohjata niin,
            että Tekes antaa perinnön, jossa suositellaan
            Tesin toimia, niin että eri rahastojen kautta houkutellaan
            tällaiseen mahdolliseen teolliseen kasvuyritykseen pääomia,
            jotta kasvun askeleet voidaan ottaa.
         
         
         Toisaalta tässä salissa monesti on puhuttu
            siitä, että ensimmäisen työntekijän
            palkkaamiseen pitäisi saada välineitä.
            No, ehdotankin, että meidän tulisi ensimmäisen
            työntekijän palkkaamiseksi rohkeasti katsoa niin,
            että palkka- ja sivukulujen vähennysoikeus on
            joko porrastetusti tai yhden vuoden osalta ensimmäisen
            työntekijän palkkaamisen osalta käyttöön
            otettava väline. Työtön työntekijä on
            kalliimpi yhteiskunnalle kuin se, että yrittäjä tai
            yritys saa tätä kautta mahdollisuuden palkata
            ensimmäisen työntekijän. Samalla Suomeen
            suuntautuvien investointien vähennysoikeutta tulisi rohkeammin
            laajentaa, ja ainakin siten, että cleantech-laitteistojen
            osalta — eli yritys, joka ostaa cleantechia sisään — voisi
            saada huomattavasti suuremmat poisto-oikeudet. Näin luotaisiin
            mahdollisuudet tälle clean-tech-laitteita valmistavalle
            yritykselle saada luonnollisia referenssejä, joilla taas
            edelleen luotaisiin työpaikkoja tähän
            maahan.
         
         
       
      
         
         Jukka Kopra /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Suomi on nyt kyntänyt talouskriisissä vuodesta
            2008, eikä nousua vieläkään
            näy. Hallitus on urheasti tässä matkan
            varrella ja kuluneella eduskuntakaudella tehnyt korjaavia toimia,
            mutta globaalin talouspolitiikan realiteetit ovat olleet niin julmia,
            etteivät nämä toimenpiteet ole auttaneet,
            ja me velkaannumme edelleen. Niin ikään Suomi
            ei ole kovin kilpailukykyinen, ja emme näin ollen ole olleet
            mukana niissä pienissä suhdannenousuissa, joita
            maailmalla on ollut, vaan ne ovat ohittaneet Suomen.
         
         
         Kuinka me ratkaisisimme tämän yhtälön? Toki
            tämä talousarvioesitys on askel jälleen
            oikeaan suuntaan. Budjetin loppusumma on pienempi kuin aiemmin,
            ja tehdään säästöjä ja
            niin edelleen, mutta kuten totesin, lainaakin otetaan. Mielestäni
            pitkällä tähtäimellä — tätä työtä siis tulee
            jatkaa — ratkaisun avaimet liittyvät työhön,
            talouteen ja sääntelyn vähentämiseen.
            Tämähän on varmasti tällainen
            kolminaisuus, joka täällä monen suusta
            on tänään muussakin yhteydessä kuultu.
         
         
         Meidän pitää muuttaa yritysten verotusta,
            yksityishenkilöiden verotusta siten, että se on
            kannustavampaa. Tällä hetkellä yritysverotus
            on sellainen, että yrittäjät, varsinkin
            pk-yrittäjät, jotka ovat se toiveemme siitä,
            että he työllistäisivät jatkossa
            suomalaisia, investoivat mieluummin muualle kuin tänne
            Suomeen, koskei tänne kannata rahojaan likoon laittaa,
            kun siitä saatava hyöty on epävarma.
            Puhutaan siitä Viron veromallista paljon. Käsittääkseni
            se ei sellaisenaan Suomeen sovi, mutta meidän varmasti
            tulisi pohtia senkaltainen ratkaisu, jonka avulla saamme sitten
            yritykset investoimaan Suomeen entistä enemmän.
         
         
         Tavoista, joilla työn tekemisestä tässä maassa sovitaan,
            pitäisi tehdä uusia ratkaisuja, uusia sopimuksia.
            Tarkoitan tällä sitä, että paikallista
            sopimista pitäisi lisätä ottaen niitä joustoja
            käyttöön. Olen sitä mieltä,
            että palkkoja ei tule alentaa, kyllä työmies
            ja työnainen ovat aina palkkansa ansainneet, mutta muilla
            tavoin lisätä sitä joustoa niin työntekijän
            suuntaan kuin yrityksenkin suuntaan. Täällä on
            käyty aiemminkin keskustelua tästä, ja
            minun mielestäni yritysten ja työntekijöiden
            tulisi ymmärtää se, että molemmat
            osapuolet itse asiassa ovat samassa veneessä eivätkä toisilla
            puolin pöytää, kuten historiallisesti
            täällä Suomessa on ollut tapana ajatella. Edustaja
            Mustajärvi luonnehti työntekijän asemaa
            omassa puheenvuorossaan minun mielestäni erittäin
            hyvin, että sellaiseen tilanteeseen pitää päästä,
            että työntekijä tykkää käydä töissä ja kokee
            olevansa arvostettu ja työnantaja arvostaa työntekijää.
            Tämä on minustakin sellainen tavoitetila, johon
            jokaisen itseään kunnioittavan suomalaisen yrityksen
            tulee pyrkiä. Ei ole oikein, että työntekijät
            kokevat olevansa alisteisessa asemassa, se on väärin.
         
         
         Sääntelytalkoita on vietetty jo jonkun aikaa. Mitään
            ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi. Kyllä nyt on syytä ryhtyä toimeen
            niiden osalta. Kerronpa ihan tällaisen esimerkin tai parikin.
            Olin eräällä viinitilalla vierailulla
            vähän aikaa sitten, ja siellä viinitilallinen
            sitten kertoi, kuinka heillä on yksi rakennus sitä varten,
            että sieltä voidaan myydä viiniä pulloissa
            vierailijoille, mutta pitää olla toinen erillinen
            rakennus, joiden välillä ei saa olla kulkuyhteyttä,
            jossa sitä viiniä voidaan sitten anniskeluoikeudella
            tarjota maistettavaksi, eli kaksi lämmitettävää rakennusta
            yhden viinipullon myymistä varten. No sitten kysyin, että entäpä jos
            aiotte alkaa panna olutta täällä, niin mitäs
            sitten tulisi tehdä. No, tarvittaisiin kolmas rakennus,
            koska olutta saa sitten myydä mukaan ainoastaan elintarvikekioskista
            tuolla haja-asutusalueella, ja ei se kyllä kannata, mutta
            onneksi sitä olutta voisi tarjota kuitenkin maistettavaksi siinä rakennuksessa,
            jossa sitä viiniäkin tarjotaan maistettavaksi.
            Minusta tämä on semmoinen hyvä esimerkki
            siitä, millä pienyrittäjät tuolla
            maalla ja muualla pannaan ahtaalle ja he joutuvat moneen kertaan
            miettimään, kannattaako Suomessa yrittää.
         
         
         Edustajat Mustajärvi ja Myllykoski puhuivat tuosta
            elvyttämisestä. Tässä tilanteessa
            minusta se ei ole hyvä ratkaisu, koska on väistämätöntä, että tämä raha,
            joka elvytykseen käytetään, on velkarahaa
            ja se kuluu tehottomien rakenteiden ylläpitämiseen.
            Ei ole tulossa mitään suhdannenousua, joka poimii
            meidät tästä kuopasta, ellemme me kilpailukykyämme
            paranna ja ellemme täällä Suomessa rakenteita
            muuta sillä tavoin, että me olemme kilpailukykyisempiä.
         
         
       
      
         
         Timo V. Korhonen /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden talousarviokeskusteluissa
            on ollut ainakin yksi yhteinen tunnusmerkki läpi ajan:
            näitä talousarvioita käsitellään
            vuosi vuodelta valitettavasti huonommassa, huonommassa ja huonommassa
            taloustilanteessa. Käännettä parempaan
            ei ole saatu aikaiseksi, ja valitettavasti tämä vaalikausi
            kokonaisuutena tullaan, rohkenen näin sanoa, muistamaan
            uusien epäonnistuneitten hallitusten menetettynä aikakautena.
            Toki myös on rehellisyyden nimissä todettava,
            että vaativa on tämä aikakin ollut.
         
         
         Suomen Pankin talousennusteet viikko taaksepäin olivat
            hyvin hätkähdyttävää luettavaa.
            Pankin arviot tulevasta ovat synkkiä ja haastavat poliittisen
            päätöksentekokyvyn armottomalla tavalla.
            Massiivinen työttömyys, onneton talouskasvu, tältä vaalikaudelta
            siirtyvät ongelmat — syvällä oleva
            Suomi — vaativat yhteistyökykyistä Suomea
            ja Suomen kaikkien voimavarojen käyttöä.
         
         
         Suomen Pankin arviot pysäyttävät
            myös tämän budjettiesityksen äärellä.
            On kaiken kaikkiaan kovin vaikea uskoa, että talousarvion
            kasvuennusteet, muun muassa kasvuennusteet, pitävät
            paikkansa. Esitys näyttää olevan monella
            tavalla tyhjän päällä, koska
            kasvuedellytykset yksinkertaisesti puuttuvat eli edessä on
            jälleen yksi supistuvan talouden vuosi. Suomen Pankin ennuste
            yksiselitteisesti näyttää lähtevän
            siitä, että taloutemme kehitystä huonontaneet
            tekijät ovat sellaisia, etteivät ne väisty
            nopeasti. Toisaalta olemme niin syvästi velkaantuneita,
            että tiukallakin menokurilla olemme tekemisissä useamman vaalikauden
            mittaisessa talouden kuntoon saattamisessa.
         
         
         Erityisen hätkähdyttävää Suomen
            Pankin arvioissa on se, että talouskasvu saattaa hidastua
            vielä entisestään. Jos tällä vuosikymmenellä bkt kasvaa
            alle prosentin ja 2020-luvulla kasvu kiihtyy ainoastaan runsaaseen
            prosenttiin, on edessämme aika kova kuva. Eli tämä kaikki
            alleviivaa sitä, että meidän on löydettävä yhteisen
            tekemisen tahto tulevina vuosina, saatava tulot ja menot tasapainoon
            ja tehtävä päätöksiä oikeudenmukaisesti.
         
         
         Koska tasapainottamisen urakka on valtava, tarvitaan totta kai
            isoja ja pieniä ratkaisuja. Yksi isoimmista varmasti on
            se, että tässä yhteiskunnassa voidaan
            sopia yhteisestä tahtotilasta esimerkiksi tarvittavien
            uudistusten tekemiseksi. Keskusta puhuu tässä yhteydessä yhteiskuntasopimuksesta.
            Olkoon nimi mikä tahansa, tärkeintä on
            päästä eteenpäin.
         
         
         Tänään keskustan ryhmäpuheenvuorossa
            on tuotu esille keinoja, joilla työllisyyttä ja
            talouden kasvua meidän näkemyksemme mukaan saadaan
            aikaiseksi. Totean tässä vain sen, että hallituspuolueiden
            ei niitä kannattaisi kovin herkästi tyrmätä,
            koska hallitusten tekemisen jälki ei oikeuta välttämättä kovin
            kriittiseen arviointiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! Haluan tässä ottaa esille yhden
            ison peruslinjauksen, joka on mielestäni elintärkeä Suomen
            tulevaisuudelle. Se on se, että tämä maa
            kehittyy vain koko voimallaan. Sillä, miten kykenemme hyödyntämään
            laajan maan kaikkia resursseja ja osaamista, sillä, miten
            kykenemme kehittämään maan kaikkia alueita,
            ratkaistaan koko laajan Suomen tulevaisuus ilman minkäänlaista
            vastakkainasettelua maaseudun ja taajamien välillä.
         
         
         Puhuttaessa 200 000 uuden työpaikan tarpeesta
            niistä hyvin suuri osa on helpoiten ja monia nousevia yhteiskuntaperiaatteita
            parhaiten noudattaen luotavissa etenkin luonnonvara- ja biotalouteen
            eli laajalti ymmärtäen maaseudun resurssien varaan.
            Näiltä aloilta meillä on huippuosaamista,
            ja satsaaminen näihin aloihin on järkevää, koska
            kaikilla aloilla jatkuvasti koveneva kansainvälinen kilpailu
            ei vie työpaikkoja täältä pois vaan
            ne olisivat ikään kuin tietyllä tavalla
            pysyviä työpaikkoja. Näiden alojen nousu
            vaatii eittämättä myös poliittisia
            toimia, mutta tuo 200 000 työpaikan tavoite on
            Suomen talouden kannalta niin tärkeä, että nuo
            aluksi myös menoja lisäävät toimet
            kannattaa toteuttaa, jotta saadaan luotua käänne
            kohti tasapainoa. Työllistämiselle ja työn tekemiselle
            on luotava edellytykset koko maassa. Koulutuksen tasa-arvosta on
            pidettävä huolta. Liikenne- ja muita investointeja
            tarvitaan koko maahan. Lähipalvelut on totta kai kyettävä turvaamaan,
            ja paikallista ja alueellista päätösvaltaa
            on vahvistettava.
         
         
         Monet alueiden kehittämistä tukevat linjaukset
            antaisivat pontta myös alueellisen kehittämispolitiikan
            ulkopuolelle jäävälle yhteiskuntapolitiikalle.
            Tällainen on esimerkiksi byrokratiatalkoot, joilla on pyrittävä pois
            rajoittamis-Suomesta kannustavuuteen ja luovaan ja ennakkoluulottomaan
            Suomeen. Byrokratiatalkoista ajattelen niin, että hallinnon
            pitäisi olla kehittämistä varten eikä yksilöä tai
            yrittäjyyttä rajoittamassa.
         
         
         Tasapainoinen Suomi, puhemies, ei varmasti toteudu sormia napsauttamalla.
            Kyse on kaiken kaikkiaan kehittämispolitiikan suunnan muuttamisesta.
            Eli on syytä siirtyä keskittämispolitiikasta
            hajauttavan yhteiskunnan suuntaan.
         
         
       
      
         
         Arja Juvonen /ps:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Nostan tästä budjetista
            esille muutamia kohtia, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä perhepolitiikkaa.
         
         
         Hallituksen budjetti on mielestäni raaka. Se ottaa
            lapsiperheiltä, se vie vanhuksilta, se rokottaa niiltä heikoimmilta,
            joille meidän päinvastoin pitäisi antaa.
            Hallitus jätti aivan aluksi indeksikorotukset tekemättä lapsilisiin,
            ja sen jälkeen hallitus päätti leikata
            lapsilisiä. On paljon puhuttu siitä, ovatko nämä leikkaukset
            niin suuria, että ne tuntuvat lapsiperheen arjessa. Kyllä ne
            tuntuvat, sillä yhä useampi suomalainen lapsiperhe
            elää pienituloisena ja jopa köyhyydessä.
         
         
         Vanhuksille tehtiin vanhuslaki, ja se astui voimaan siinä uskossa,
            että se parantaa myös ikäihmisten asemaa.
            Varmasti näin on myös tapahtunut, mutta juuri
            eduskuntaan saamamme hallituksen esitys siitä, että vanhuslakia
            ollaan kiristämässä siltä osin,
            että laitoshoitoa leikataan, on mielestäni kohtuuton
            päätös. Kriteereitä tiukennetaan
            niin, että yhä useampi ikääntynyt
            joutuu viettämään aikaa huonokuntoisena
            omassa kodissaan. Kotihoidon resurssit tietäen voimme kuvitella,
            että hyvää tällä päätöksellä ei
            ainakaan saada aikaiseksi. Olemme toki puhuneet täällä eduskunnassa,
            että hoivapaikkoja lisätään
            lähinnä palvelutaloihin, jotta ihminen ei kuitenkaan olisi
            siellä kodissaan vaan vaihtoehtoista hoitoa olisi tarjolla,
            mutta en usko, että se tämän hallituksen
            esityksen mukana tulee näin olemaan. Tämä hallituksen
            esitys siitä, että laitoshoitoa vähennetään,
            johtaa vääjäämättä siihen,
            että omais-hoidon odotetaan lisääntyvän,
            ja omaishoitajien jaksamiseen tulisikin kiinnittää erityistä huo-miota.
         
         
         Hallitus on myös päättänyt
            leikata kotihoidon tukea siten, että se pakolla jaetaan
            molempien vanhempien kesken. Tätä esitystä olemme
            odottaneet eduskuntaan, ja kysynkin teiltä, hyvä ministeri:
            tuotteko te tämän esityksen? Oma toiveeni olisi,
            että ette toisi, koska se on virhe. Perheet kyllä pystyvät
            itse päättämään, kumpi
            vanhemmista jää hoitamaan lasta kotiin. Mielestäni
            pakolla ei voida esittää täältä käsin
            niitä toiveita, millä tavalla lastenhoito perheessä järjestetään. Olen
            saanut paljon yhteydenottoja lapsiperheiden äideiltä,
            ja heillä on pelko siitä, milloin tämä mahdollinen
            suunniteltu muutos astuu voimaan, ja pelko erityisesti siitä,
            että heillä ei ole työtä. Eli
            mihin he sitten menevät, ohjaako tämä esitys äidit
            kortistoon? Totuus on myös se, että yhä useampi
            isä on parempituloinen eikä senkään
            takia pysty jäämään hoitamaan
            lasta kotiin.
         
         
         Kun vanhuslaki astui voimaan, hallitus kirjasi lakiin ei ainoastaan
            toivomuksen vaan ihan kirjauksen siitä, että mikäli
            yksikin hoivapaikka vuoden 2014 loppuun mennessä ei täytä hoitajamitoituksen
            suositusta 0,5:tä, niin hallitus antaa esityksen siitä,
            että tätä vanhuslakia tiukennetaan ja
            hoitajamitoitus laitetaan asetuksena sinne lakiin. Tätä hallituksen
            esitystä sen sijaan, toisin kuin tätä kotihoidon
            tuen pakkojakamista, odotan tänne eduskuntaan.
         
         
         Kysyn sitäkin teiltä, arvon ministeri: aiotteko tuoda
            tämän hallituksen esityksen vielä eduskuntaan
            tällä kaudella? Nimittäin olen ymmärtänyt, että ministeri
            Huovinen sen haluaisi, mutta taasen olen kuullut huhuja, että kokoomuksen
            riveistä ei haluttaisi hoitajamitoitusta kirjattavan lakiin.
            Eli mitenkä tämä mahtaa olla, pitävätkö nämä huhut
            paikkansa, että tätä kirjausta ei oltaisi
            kunnioittamassa?
         
         
         Tulen itse tekemään tähän
            budjettiin muutamia talousarvioaloitteita ja myös yhden
            vähen-nysesityksen.
         
         
       
      
         
         Anne Louhelainen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Työ ja työllisyys ovat
            avainsanoja siihen, miten Suomi saadaan nousuun. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa
            on 350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspaketti,
            jonka tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste muiden
            Pohjoismaiden tasolle ja parantaa pk-yritysten asemaa.
         
         
         Tämän päivän hokema on pidentää työuria. Fakta
            on kuitenkin se, että monikaan ei yksinkertaisesti jaksa
            eläkeikään saakka nytkään.
            Valitettavan monen kohtalona on myös tulla yt-neuvotteluissa
            irtisanotuksi. Todellisuutta on myös se, että yli
            50-vuotiaana on erittäin vaikea työllistyä.
            Monilla olisi kyllä tahto ja toive työn tekemisestä.
            Työuratakuumme tarkoituksena onkin edesauttaa työkykyisten
            ja työhaluisten ikääntyneiden työuran
            jatkumista eläkeikään saakka.
         
         
         Arvoisa puhemies! Heikko työllisyystilanteemme johtuu
            ennen kaikkea juuri yli 55-vuotiaiden heikosta työllisyydestä.
            Työuratakuu on neliosainen työkalu, jonka tarkoituksena
            on edesauttaa työkykyisten ja työhaluisten ikääntyneiden
            työuran jatkumista eläkeikään
            saakka. Nyt kun Suomessa on sovittu eläkeiän asteittaisesta
            nostamisesta 65:een, tämä on erityisen tärkeää.
            Jos yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi
            ei löydetä uusia keinoja, on mahdollista, että eläkeiän
            alarajan nostolla ei ole haluttua vaikutusta työurien kestoon.
            Työuratakuumme sisältää myös
            mestari—kisälli-mallin, automaattisen palkkatukijärjestelmän
            yli 55-vuotiaille työttömille alan vaihtajille,
            työeläkemaksujen ikäporrastuksen sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme
            uudistamisen kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.
         
         
         Arvoisa puhemies! Haluamme myös muistuttaa, että talouskasvun
            parantaminen vaatii elinvoimaisen yrityssektorin. Viimeisen vuosikymmenen
            aikana käytännössä kaikki uudet
            työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin
            alle viiden henkilön yrityksiin. Valtion tulisikin tukea
            nykyistä paremmin pk-yritysten kasvua. Me nostaisimme alv:n
            alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta
            20 000 euroon ja toteuttaisimme työllistävien
            pk-yritysten Viron mallin mukaisen yritysverotuksen. Lisäksi nostaisimme
            kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen
            määrää 45 prosentista takaisin
            60 prosenttiin.
         
         
         Arvoisa puhemies! On kansalaisten etu, että yhdessä rakentavasti
            mietimme tässä salissa ja valiokunnissa, miten
            saamme työllisyyttä nostettua ja työttömyyden
            nousun katkaistua. Työtä tekemällä saamme
            kerättyä kipeästi kaivattuja veroeuroja,
            joilla me rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut.
         
         
         Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Rinteeltä vielä edellisessä puheessani
            toistamaani asiaa turvakotien rahoituksesta. Ministeri Huovinen
            on tehnyt tärkeää työtä turvakotien
            toiminnan vakiinnuttamiseksi. Valitettavasti hänellä ei
            ole tuluskukkaron nyörien avaimia, joilla toiminta voitaisiin
            turvata ja toimintaa kehittää. Arvoisa ministeri
            Rinne, totesitte tänään debattiosuudessanne,
            että turvakotien tekemä työ on niin tärkeää,
            että sen rahoitus on jollakin tavalla turvattava. Kiitos
            lupauksistanne, tulemme todellakin haukkana vahtimaan, että se
            toteutuisi. Ministeri Huovinen on salissa todennut, että turvakotien
            toiminnan kehittämiseen, muutaman vuoden takaisen laskelman
            perusteella, tuo tarve olisi noin 32 miljoonaa euroa. Arvoisa ministeri Rinne,
            löydätte lähes tuon puuttuvan summan Suomen
            Pankin eräiden sijoitustuotteiden siirrosta Kreikan valtiolle.
            Tuo summa on ensi vuonna 27 miljoonaa euroa. Se löytyy
            budjettikirjasta, Hallinnonalan määrärahat,
            kohdasta 28.01.69 sivulta 280. — Kiitos.
         
         
       
      
         
         Merja Kuusisto /sd:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan
            jäsenenä haluan nostaa esiin myös Hanko—Hyvinkään-ratahankkeen
            sähköistyksen. Hanke on liikennepoliittisessa
            selonteossa aikataulutettu vuosille 2016—2022. Olisi todella
            hyvä asia, jos hanketta voitaisiin aikaistaa vuodella,
            jotta Hangon satamaa voitaisiin entistä paremmin hyödyntää ja
            myös vähentää rikkidirektiivistä aiheutuvia
            lisäkustannuksia. Hangon satama on maamme eteläisin
            satama, jonka kautta on lyhyin reitti Keski-Eurooppaan. Sähköistetty
            ratayhteys vähentää myös teollisuuden
            kuljetuskustannuksia. Tiedetään, että Suomessa
            toimivien yritysten logistiikkakustannukset ovat moniin kilpailijamaihin
            verrattuna huomattavan korkeat. Olisi hyvä, jos pystyttäisiin
            suomalaisten yrittäjien kilpailukykyä parantamaan
            ja siitä huolta pitämään.
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen otti puheessaan esiin hoitajamitoituksen
            ja myös pitkäaikaislaitospaikkojen vähentämisen.
            Eli pitkäaikaisia sairaansijoja on tarkoitus vähentää nimenomaan
            terveyskeskusten vuodeosastoilta. On ajateltu, että ihmisten
            on parempi olla kotona, jos vain on sen verran kykyä, että pystyy
            tulemaan kotona toimeen, kun saa kotiin riittävästi
            palveluita, ja toki, jos kotona asuu, on myös mahdollisuus
            päästä kotoa jonnekin aktiivitoimintaan
            kerran kaksi viikossa. Minä pidän äärettömän
            hyvänä asiana sitä, että nimenomaan
            lähdetään siitä, että vuodeosasto
            ei ole kenenkään koti. Nimenomaan vuodeosasto
            on sitten ihan viimehetkistä hoitoa, kun ei enää kotona
            pärjää. Esimerkiksi ministeri Huovinen
            on nyt tehnyt äärettömän hyvää työtä sosiaali-
            ja terveydenhuollon alueella ministerinä. Me olemme saaneet
            monia hyviä uudistuksia tämän hallituskauden
            aikana eteenpäin. Myös tämä laitospaikkojen
            purkaminen on hyvä uudistus, jos lähtökohtana
            on, että ajatellaan niitä ikäihmisiä ja
            heidän tarpeitaan.
         
         
       
      
         
         Sauli Ahvenjärvi /kd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten varjobudjetissaan esittämä kehitysyhteistyön
            uudenlainen rahoitusmalli on erittäin mielenkiintoinen.
            Olen itsekin pohtinut tämän kaltaista järjestelyä,
            ja minulle kävisi oikein hyvin, että otetaan tämä uusi
            malli nykyisen rinnalle kokeiluun, ja sitten leikataan veroilla kustannettuja
            kehitysyhteistyömäärärahoja,
            kun tuo 0,7 prosentin bkt-osuus on saavutettu. Mutta vastustan kyllä ehdottomasti
            sitä, että ensin leikataan ja vasta sitten katsotaan,
            miten uusi malli tuottaa.
         
         
         Kysehän ei ole kehitysyhteistyössä suinkaan hyvän
            omantunnon hankkimisesta, vaikka mielestäni sekin on aivan
            kelvollinen syy tehdä hädänalaiselle
            lähimmäiselle hyvää. Kehitysyhteistyöllä pystytään
            konkreettisesti auttamaan ihmisiä, joilla on oikeasti hätä.
            Paljonhan me kulutamme verorahaa kyseenalaisiin hankkeisiin, mutta
            mielestäni hädänalaisten auttamiseen
            käytetty raha on varmasti hyvin käytettyä rahaa.
         
         
       
      
         
         Mikko Savola /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos siitä kollegoille,
            että täällä on keskustelu näinkin
            pitkään kestänyt, että ehti
            tuolta maakunnallisista luottamustehtävistä vielä myös
            täysistuntoon tähän talousarvion ensimmäiseen
            keskusteluun muutaman oman ajatuksen tuomaan.
         
         
         Herra puhemies! Kyllähän me vakavassa tilanteessa
            Suomessa olemme. Meillä velkamäärä kasvaa
            ja työttömien määrä kasvaa,
            ja meidän on pakko saada kurssi Suomessa muuttumaan. Meidän
            täytyy löytää keinoja siihen,
            että me saamme työllisyyttä parannettua.
            Meillä ei oikeastaan mitään muuta keinoa
            siihen ole kuin tukea ja kannustaa ja poistaa byrokratiaa, yrittämisen
            esteitä, että me saamme työllistämään
            yrittäjät, yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset,
            jotka ovat se suurin määrä meidän
            työllistämisessä, sekä tätä kautta
            kasvattamaan verotuloja meillä koko Suomessa ja sitä kautta
            Suomen nousuun, pystymme turvaamaan tätä hyvinvointiyhteiskuntaa,
            pääsemään sinne pinnan yläpuolelle,
            pääsemään tilanteeseen, missä jälleen
            tienataan enemmän kuin syödään.
         
         
         Herra puhemies! Keskusta on esittänyt erilaisia vaihtoehtoja
            tähän ja ratkaisuja, kuinka päästään
            tämän pahimman yli ja kuinka saadaan tämä Suomen
            kurssi muuttumaan. Me tarvitsemme yrittäjyyteen yrittäjävähennystä,
            me tarvitsemme investointien vapaata poisto-oikeutta, me tarvitsemme
            kotitalousvähennyksen ehtojen parantamista, ja me tarvitsemme
            tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
            Tarvitaan niitä perusteita, mistä voidaan lähteä pk-yritysten
            kohdalla siihen, että me saamme heidät työllistämään
            enemmän ihmisiä.
         
         
         Herra puhemies! Kun yrittäjien kanssa keskustelee,
            niin kaikista suurin este ja turhautuminen on se valtava byrokratian
            määrä. Se näkyy oikeastaan aivan
            kaikessa. Me keskustassa keräsimme ideoita siitä,
            mitä kaikkea byrokratiaa meillä pitäisi
            vähentää, ja näitä ehdotuksia
            tulikin heti yli sata kappaletta, 101 kappaletta, ja sitten kun
            niitä kysyttiin vielä lisää,
            niin niitä tuli yli sata lisää. Kyllähän
            meillä hyvin paljon semmoista turhaa byrokratiaa on tässä maassa,
            joka tavallaan kangistaa tätä meidän
            koko järjestelmää ja on siten myös
            sitä semmoista luontaista kehittämistä,
            hyvää kehittämistä, heikentämässä tässä maassa.
         
         
         Me tarvitsemme meidän maakuntia, me tarvitsemme meidän
            maaseutua, me tarvitsemme meidän luonnonvaroja siihen,
            että tämä maa saadaan nousuun. Hyvin
            suuri osa siitä yrittäjyydestä ja niistä elinkeinon
            mahdollisuuksista sijaitsee tuolla meillä maakunnissa.
            Maatalous on tietysti se peruselinkeino siellä, ja tietysti
            ne kaikki toimet, joita tällä vaalikaudella maatalouteenkin
            on tullut, ovat olleet hyvin negatiivisia. Kaikki leikkaukset, joita
            on tapahtunut, ja tietysti EU-politiikka ovat tuoneet hyvin suuria
            muutoksia ja heikennyksiä, mutta sitten tämä viimeisimpänä oleva,
            mikä on taas tästä kansainvälisestä politiikasta
            johtuvaa ja ulkopolitiikasta johtuvaa, Eurooppa-politiikasta johtuvaa,
            ovat nämä sanktiot. Valitettavasti suurin maksumies
            meillä Suomessa on suomalainen elintarviketeollisuus, suomalaiset
            tuottajat, jotka näistä sanktioista kärsivät. Toki
            täytyy tunnustus siihen antaa, että yritetty on
            tehdä hallituksen toimesta ja hieman on sitä hyvitystä sieltä EU-komissioltakin
            saatu, mutta eihän tämä missään
            tapauksessa riittävä ole. Noin yhden kuukauden
            maitotilin verran esimerkiksi tällä kompensaatiota
            voidaan saada.
         
         
         Me tarvitsemme maaseudulla, jotta meillä elinkeinorattaat
            pyörivät, toimivaa infraa, perustienpitoa, väylähankkeita.
            Yksi semmoinen hyvin keskeinen asia meidän kotikulmille,
            kun Keski-Suomeen, Etelä-Pohjanmaahan peilataan, on tämä Äänekosken
            biotuotetehdas, joka toivottavasti valmistuu. Se on miljardihanke
            ja heijastaa hyvinvointia hyvin laajasti ympäri Keski-Suomea
            sinne meidän maakuntaan Etelä-Pohjanmaalle saakka.
         
         
         Vielä tässä korostan näitä maakuntien
            välisiä liikenneyhteyksiä. Valtatie 18,
            Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen välinen liikenneväylä,
            on äärimmäisen tärkeä saada
            lähivuosina kuntoon. Olen tästä jättänyt
            useammankin talousarvioaloitteen eri vuosina ja haluan siltä osin
            pitää tätä hanketta esillä.
            Tässä ovat kunnat vahvasti mukana, siellä on
            kaavoituksia tehty, mutta kyllä nyt seuraavalla vaalikaudella
            tarvitaan tähän suunnittelumäärärahaa
            ja vahva ponnistus siltä osin eteenpäin. Luonnonvaroissa
            on meidän voima, metsässä, pelloissa,
            ja sieltä täytyy tämä hyvinvointi
            saada liikkeelle, jotta saadaan kasvua ja työllisyyttä aikaan
            tässä maassa. — Kiitos, herra puhemies.
         
         
       
      
         
         Vesa-Matti Saarakkala /ps:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan ajautunut negatiiviseen kierteeseen,
            jossa verovaroin ei kyetä enää ilman massiivista
            lainanottoa ylläpitämään julkista
            sektoria nykyisessä mittakaavassaan. Talouspolitiikan kiristämiselle
            olisi siis tarvetta, mutta se taas lyhyellä aikavälillä heikentäisi
            talouskasvua vähentämällä kotimaista
            kulutuskysyntää. Toisaalta julkisen sektorin velan
            ja alijäämän määrä suhteessa
            bruttokansantuotteeseen on paisumassa jo ensi vuonna tasolle, joka
            voi vaarantaa luottoluokituksemme ainakin lähimpien vuosien
            aikana.
         
         
         Käytännössä onkin niin,
            sikäli kuin Suomi jatkaa vientiteollisuudellemme myrkyllisen
            rahaliiton jäsenenä joutuen kärsimään
            vahvasta euron arvosta, että joudumme sopeuttamaan julkisia menoja
            lisää riippumatta hallituspohjasta. Ja tähän
            johtavat myös aiemmassa puheenvuorossani mainitsemani talouskurisopimus
            ja EU:n vakaus- ja kasvusopimus.
         
         
         Jotta edessä olevat leikkaukset eivät hyydyttäisi
            talouttamme lopullisesti, tarvitaan silloin isoja muutoksia, joilla
            teollisuutemme voi elpyä. Kelluvan markan käyttöön
            ottaminen euron rinnalle olisi hyvä vaihtoehto viennistä riippuvaiselle
            Suomelle. Se on kestävämpi vaihtoehto kuin Euroopan
            keskuspankin EKP:n toimivaltuuksien lisääminen
            ja jäsenmaiden keskinäisen yhteisvastuun kasvattaminen
            setelejä lisää painamalla. Mielestäni
            Suomen tulee jättää rahaliitto kokonaan,
            mikäli EKP:n toimivaltuuksia muutetaan edellä mainittuun
            suuntaan. On myös selvää, että mikäli
            paikallista sopimista ei kyetä lisäämään
            työmarkkinoilla, euro on Suomelle aivan liian kallis valuutta.
         
         
       
      
         
         Kimmo Sasi /kok:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kansanedustajan ominaisuudessa muutama
            havainto erityisesti niin kutsuttuun elvytyskeskusteluun.
         
         
         Vuonna 2008 elvytys oli perusteltua. Kun finanssikriisi iski,
            tarvittiin toimenpiteitä, ja silloin piikki avattiin aika
            massiivisesti. 2009 valtionvelka lisääntyi 12,5
            miljardia, kun menot olivat 50 miljardia kaiken kaikkiaan. Vanhasen—Kiviniemen
            hallituksen ongelma oli se, että oikeastaan tätä elvytysputkea
            koskaan ei kyetty täysin katkaisemaan. Elvytystä hillittiin,
            mutta se säilyi edelleen hyvin suurella tasolla. Tästä syystä osittain
            Kataisen hallitus sai kohtalaisen huonon perinnön. Korkea
            menotaso ja elvytys edelleen jatkuivat.
         
         
         Kun hallitusohjelmaneuvotteluja käytiin kesäkuussa
            2011, silloin kuitenkin Suomen kasvu oli 2,5 prosenttia ja kuviteltiin,
            että kasvu jatkuu suhteellisen hyvällä tasolla,
            ja silloin katsottiin, että tarvitaan tasapainottamistoimenpiteitä.
            Ne eivät alun pitäenkään olleet
            aivan riittäviä silloin, kun ratkaisuja tehtiin,
            mutta uskottiin, että niillä kuitenkin voidaan
            selvitä, jos kaikki menee vielä hieman odotettua
            paremmin. Valitettavasti kuitenkin jo syksyllä 2011 olosuhteet
            muuttuivat merkittävästi nimenomaan eurokriisin
            ja Kreikan ongelmien johdosta, jolloin ympäristön vaikutuksesta
            kasvu meillä varsin pitkälti hyytyi. Ja Suomi
            jatkoi tuota elvytystä, varsin massiivista elvytystä,
            edelleen, ja se jatkuu vielä tänä päivänä.
            Tosin ministeri Rinteen ansiosta ensi vuonna se elvytys pikkuisen
            pienenee, niin että aletaan päästä vähän
            kestävämmälle tasolle, mutta joka tapauksessa
            se edelleen jatkuu kuusi vuotta tuon finanssikriisin jälkeen.
            Ja se on merkinnyt sitä, että tuo koko raha on
            käytetty syömävelkaan. Sitä ei
            ole käytetty investointeihin, ja siitä syystä Suomi
            on tänä päivänä suhteellisen
            huonossa asemassa. Eli elvytys ei ole auttanut Suomea, vaan Suomen
            talous elvytyksestä huolimatta on suhteellisen huonossa
            kunnossa.
         
         
         No, mitä hallitus teki, oliko oikea ratkaisu? Elokuussa
            2013 tehtiin rakenneratkaisuja osittain johtuen siitä syystä,
            että ei päästy eteenpäin kuntauudistuksessa,
            jonka oli tarkoitus olla hallituksen se suuri rakenneuudistus. No,
            valitettavasti marraskuussa piti tehdä syvempiä päätöksiä.
            Niihin ei oikein kyetty. Sen jälkeen seuraava mahdollisuus
            oli maaliskuussa 2014, ja silloinkaan ei päästy
            kovin pitkälle eteenpäin.
         
         
         Hyvä esimerkki on muun muassa kuntien tehtävien
            vähentäminen. Tältä osin täytyy
            sanoa, että kun tavoitteena oli miljardin tehtävien
            vähentäminen, on päästy muutamaan
            sataan miljoonaan kaiken kaikkiaan. Voidaan sanoa, että tehtävien
            tehostamisella voidaan päästä ehkä jonkin
            verran eteenpäin, mutta nämä arviot eivät ole
            kovin täsmällisiä, ja sitä,
            konkretisoituvatko ne, on loppujen lopuksi vaikea sanoa.
         
         
         No, tänä päivänä kun
            käydään keskustelua, hämmästelen
            tätä keskustelua ylipäätänsä.
            Täällä joku lupaa, että autovero
            poistetaan kokonaisuudessaan, tuloverotusta ollaan kovasti keventämässä,
            kaikkia veroja ollaan vähentämässä, etuuksia
            ollaan jakamassa suuresti lisää. Ja voin sanoa,
            että tämä keskustelu ei ole lainkaan
            tästä päivästä.
         
         
         Tilanne on se, että oikeastaan konsepti, millä tavalla
            tästä eteenpäin, on suhteellisen selvä. Viittasin
            tuohon Mauno Koiviston haastatteluun Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa
            20 vuotta sitten, kun Koivisto nimenomaan totesi, että ensimmäinen
            kysymys on se, täytyykö Suomessa ajaa aina päin
            seinää ennen kuin ollaan valmiita säästötoimenpiteisiin.
            Toinen oli sitten se, että velkaa ei pidä ottaa
            siinä vaiheessa, kun sitä ei tarvita, vaan siinä vaiheessa,
            kun elvytys on oikea-aikaista. Ja tämä johtaa
            siihen lopputulokseen, että oikeastaan se, mitä nyt
            pitäisi tehdä, on se, että pitäisi
            hyvin nopealla aikataululla menot saattaa tulojen mukaisiksi eli
            tehdä hyvin reippaita menosäästöjä,
            minkä jälkeen, kun ne on tehty, pitää ottaa
            sitä elvytysrahaa, jolla rakenteita muutetaan, tehdään
            hyviä investointeja ja luodaan se uusi kasvupohja, joka
            on kestävällä, hyvällä pohjalla,
            ja tällä tavalla Suomi voi päästä eteenpäin.
         
         
         Ja mikä on tärkeätä jatkossa?
            Että ollaan johdonmukaisia. Hallitus on tehnyt päätöksen
            siitä, että yritysten kustannuksia ei lisätä.
            Sillä periaatepäätöksellä ei
            ole yhtään mitään merkitystä. Sitten
            hallitus teki päätöksen siitä,
            että kunnille ei anneta uusia tehtäviä.
            Sillä päätöksellä ei
            ole yhtään mitään merkitystä.
            Jatkuvasti ministerit tekevät ehdotuksia siitä,
            että kunnalle annetaan uusia tehtäviä.
            Tällaisessa tilanteessa pääministerin
            ja valtiovarainministerin pitäisi selkeästi sanoa,
            että ministerin esittely ei ole hallituksen periaatteitten
            mukainen, se palautetaan, ja asia on sillä selvä.
            Valitettavasti osa säästöistäkin
            perutaan muutaman viikon kuluttua siitä, kun niitä on tehty,
            ja tämä lapsilisien kompensoiminen tällä lapsivähennyksellä on
            oikein kukkanen tässä suhteessa, kuinka ei pitäisi
            tehdä, mutta poliittisista syistä kuitenkin kaiken
            kaikkiaan tehdään.
         
         
         Arvoisa puhemies! Suomi on tukiyhteiskunta, ja toivon, että mietitään
            sitä, tarvitaanko meillä rakentamiseen tukea,
            energiatukea ja yritystukia. Suurin osa näistä rahoista
            menee hukkaan, ja ne olisivat hyviä säästökohteita.
         
         
       
      
         
         Markus  Mustajärvi  /vr:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Edustaja Sasille täytyy huomauttaa,
            että eihän se, että otetaan velkaa, ole
            sinällään mitään elvytystä.
            Kysehän on siitä, mihin se velka ja taloudellinen
            liikkumavara käytetään. Silloin elvytys
            ja myöskin velkaelvytys voivat olla kannattavia investointeja,
            kun mietitään, mistä saadaan parhaat
            tuotot, ja meillä kyllä kohteita riittää aivan
            tarpeeksi. Ymmärrän kyllä, miksi ideologisista
            syistä kokoomus vastustaa elvytystä, niin kuin
            vastustaa muutakin valtion ja julkisen sektorin vahvaa roolia taloudessa,
            mutta ei siinäkään ole mitään
            järkeä, että tehdään
            ensin vainaja ja sitten aletaan elvyttämään.
            Kyllä se elvytys pitää tehdä riittävän
            ajoissa ja oikein kohdennettuna.
         
         
         Ja sitten vielä tästä Suomen kansallisesta
            liikkumavarasta, mikä on mennyt jo äärettömän
            pieneksi Euroopan unionissa, koska me olemme matkalla liittovaltioon.
            Se on aivan turha kiistää, askelmerkit ovat olleet
            niin selvät. Aikoinaan, kun puhuttiin jäsenyydestä,
            sanottiin, että tämä ei tarkoita yhteistä valuuttaa.
            Kun tuli yhteinen valuutta, sanottiin, että tämä ei
            missään nimessä tarkoita yhteisiä vastuita.
            Tulivat yhteiset vastuut yksittäisiä kriisimaita
            koskien, mutta tuli myös Euroopan vakausmekanismi. Sitten
            tuli budjettien ennakkotarkastus Brysselissä, tuli talouskurisopimus
            ja pankkiunioni, ja pankkiunioni on kiistatta yhteisvastuuta muiden
            veloista. Ja siinä kun vielä muistaa, mikä on
            EKP:n rooli, se on monopoli, ja se vastaa yksin EU:n rahapolitiikasta.
            Eikä millään jäsenmaalla ole
            vaikutusmahdollisuutta sen politiikkaan. EKP:n politiikan ydin on
            olemattoman inflaation vastainen taistelu, ja siinä aseena
            on jäsenmaiden pakottaminen sisäiseen devalvaatioon.
         
         
       
      
         
         Arja Juvonen /ps:
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Merja Kuusisto edellisessä puheessaan
            mainitsi näistä vanhustenhoidosta tehtävistä leikkauksista
            ja mainitsi, että kotihoito on se hyvä hoitomuoto.
            Toki se sitä on, kyllähän kotona on ihmisen hyvä olla,
            mutta se ei välttämättä ole
            se paras paikka. Minä olen äärettömän
            huolissani siitä, että samalla kun tehdään
            tällainen päätös, että kriteerejä laitoshoitoon
            pääsyssä tiukennetaan entisestään,
            ei kuitenkaan resursseja kotihoitoon anneta, ja tämä on
            vallitseva käytäntö koko Suomessa. Ongelma
            meillä on se, että me emme edes tiedä,
            kuinka paljon kotihoidossa on tätä henkilöstöä.
            Kyllä meidän pitäisi tietää,
            sillä sinnehän me olemme ne vanhukset lähettämässä.
         
         
         Kriteerit siitä, pääseekö sairastuessaan
            yön yli hoitoon eli laitokseen, ovat monenkirjavat. Voi olla,
            että jos henkilö ei muista mitään
            mutta liikkuu hyvin kodissaan, niin katsotaan, että hän
            kykenee ja pärjää siellä kodissaan.
            Tai sitten päinvastoin voi olla, että täysin
            muistava ja skarppi ihminen mutta liki liikuntakyvytön
            ja huonosti kodissansa kulkeva, kaatumisvaarassa oleva henkilö joutuu
            olemaan siellä kodissaan. Elikkä vanhukset häädetään
            omiin koteihin, tavallaan suljetaan pois valvovan silmän
            alta, ja minä näen tämän erittäin
            ikävänä ja jopa vaarallisena kehityssuuntana.
            Meidän täytyy turvata sinne tarpeeksi hoitajia,
            käsiä ja resursseja. Ehdottomasti pitäisi tehdä kartoitus
            siitä, mitkä ovat kotihoidon resurssit tällä hetkellä.
         
         
         En tästä kyllä väsy muistuttamaan.
            Tunnen sen hoitotyön kentän, koska siellä olen
            tehnyt pidemmän uran kuin täällä eduskunnassa,
            ja tiedän kyllä, että eivät
            siellä asiat pelkällä hyvällä tahdolla
            parane, vaan kyllä täytyy todellakin sitä auttavaa
            kättä ohjata sinne kotiin.
         
         
       
      
         
         Jari Myllykoski /vas:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Kyllä elvyttää pitää,
            mutta sen pitää olla kohdennettua, jos sitä velkarahalla
            tehdään. Velanottoa syömävelaksi — ei
            mitään järkeä. Kyllä meillä nyt
            löytyy tälle korkotasolle järkeviä ratkaisuja,
            että me rakennamme työllisyyttä samalla
            ja sitten mahdollistetaan sen uuden kasvun nousu. Me huolehdimme
            semmoisesta infrarakentamisesta nyt tällä korkokannalla,
            mikä meillä on. Me saamme sen työllisyyden
            ja sitä kautta verotulojen kautta, ja voidaan vaikka säästää näistä tulevia
            koronmaksun nousuja varten sitä rahaa, jos niikseen on,
            mutta nyt pitää järkevästi nähdä eikä vain
            pitäytyä siinä, voisiko sanoa, ideologisessa
            näkemyksessä, että ei voida velkarahalla
            elvyttää.
         
         
         Kyllä meidän pitää saada
            omin toimin... Komppaan tässä kyllä edustaja
            Pekkarista, joskin hänenkin puolueessaan on pikkuisen eri
            näkemystä siitä, onko Junckerin 300 miljardia... Siitä Pekkarisen
            taustalta vähän sanottiin, että sekin
            on hieno asia, mutta olen samaa mieltä, että ehdottomasti
            se raha, mitä siihen on sitoutumassa, pitää ottaa
            tänne kotimaahan, saada sitä kautta vivuttamalla
            julkisia rahoituksia enemmän liikkeelle ja yhdessä sitten
            tämän velkarahan kanssa valikoida ne kohteet,
            millä saadaan työllisyyttä ja parannettua
            sitä tulevaisuuden kasvua tähän maahan.
         
         
         Kyllä valtion aktiivinen osallistuminen on juuri se,
            joka voi mahdollistaa. Valtio yhtenä toimijana on yksi
            ehkä keskeisempiä ja uskottavampia markkinoiden
            liikkeellä pitäjiä. Otetaan nyt vaikka
            telakkateollisuus, jossa pitkään haluttiin täältä vasemmistoliiton
            puolelta ja keskustaoppositiosta sitä, että Suomen
            valtion pitää olla aktiivinen ja lähteä siihen
            mukaan, ja niin vain kävi. Onneksi niin kävi,
            että valtio lähti siihen mukaan ja me pystyimme
            pelastamaan omilla toimillamme, ei annettu tulla ruumista ja koettaa sitten
            vasta tekohengittää. Siinä mielessä elvytys oli
            paikallaan.
         
         
       
      
         
         Merja Kuusisto /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Edustaja Juvoselle olisin halunnut vastata,
            että jos ikäihmisiltä kysytään,
            miten he haluavat elämänsä viettää — ja
            tämä kysymys on tehtävä heille
            ennen kuin päätetään heidän
            hoitopaikoista tai muista heitä koskevista asioista — niin
            tällä hetkellä tiedetään,
            että yli 75-vuotiaista 2 prosenttia tarvitsee pitkäaikaisen
            laitoshoidon. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin jokainen
            meistä tietää, että meidän
            terveyskeskuksen vuodeosastoilla on hoidettu muitakin kuin tätä kahta
            prosenttia, joka ihan oikeasti sen laitospaikan tarvitsee.
         
         
         Jos sitten mietitään, minkälaisia
            mahdollisuuksia on nykyisin ikäihmisillä olla
            kotona, niin kyllä se vain on niin, että ne palvelut
            saadaan sinne kotiin ja kotiin saadaan paljon myös turvapuhelimia
            ja myös muunlaisia kontrolleja, millä voidaan
            seurata, että ikäihminen siellä kotona pärjää.
            Ilman muuta se lähtökohta on aina se, että jos
            ikäihminen haluaa olla kotona ja ei ole mitään
            dementiaa, niin hänelle annetaan se mahdollisuus ja turvataan
            ne palvelut sinne kotiin. Tosissaan niistä yli 75-vuotiaista
            vain pari prosenttia tarvitsee sitä terveyskeskuksien vuodeosastoa,
            ei yhtään enempää.
         
         
         Minä voin kertoa omasta kotikunnastani, että meillä oli
            kaksi osastoa, joissa oli 40 sairaspaikkaa. Tällä hetkellä on
            niin, että siellä on noin 10 pitkäaikaista
            hoitopaikkaa. Eli ihmiset on laitettu kotiin, palveluasuntoihin
            tai johonkin muuhun heille sopivaan hoitopaikkaan, mutta vuodeosastoja
            ei tarvita.
         
         
         Me tarvitsemme uudenlaista ajatusta siitä, että kunnioitetaan
            sitä ikäihmisen aktiivisuutta ja halua pärjätä kotona
            mahdollisimman pitkään ja tarjotaan ne palvelut
            sinne kotiin, jos näin halutaan. Se on... [Puhemies
            antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle].
         
         
         
            
            Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
            (koputtaa)
            
            
No niin, jos haluat jatkaa, niin sitten puhujapönttöön. — Edustaja
               Savola.
            
            
          
         
       
      
         
         Mikko Savola /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kuten aiemmassa puheenvuorossa hieman jäi kesken,
            niin infra maakunnissa ja maaseudulla on aivan oleellinen osa sitä,
            että me saamme yhteiskunnan pyörät pyörimään,
            ja erityisesti meidän energiapolitiikkamme kannalta, että me saamme
            puun metsistä liikkeelle ja me saamme meidän turvevarat
            käyttöön ja saadaan ne myös sinne,
            missä tätä seosta poltetaan.
         
         
         Tällä vaalikaudella mentiin energiapolitiikassa
            kyllä pahasti pieleen. Se, että metsähakkeen tukea
            leikattiin ja turpeen verotusta rajusti korotettiin, teki tästä seoksesta
            epäedullisen suhteessa kivihiileen. Nyt tietysti pieniä parannustoimenpiteitä on
            yritetty tehdä, mutta edelleen ne ovat riittämättömiä,
            ne täytyy pystyä korjaamaan. Meidän täytyy
            pystyä meidän kotimaista energiantuotantoa nostamaan
            huomattavasti. Meidän täytyy pystyä parantamaan
            meidän metsävaroja, mutta myös turvevaroja
            sekä muita luonnonvaroja, mitä meillä on,
            kuten vesivoimaa ja myöskin tuulivoimaa, missä meillä on
            hyvin paljon mahdollisuuksia tässä maassa.
         
         
         Yksi esimerkki tuulivoiman järjettömästä byrokratiasta.
            Etelä-Pohjanmaan maakunnassa Soinin kunta suunnittelee
            tuulivoimapuistoa sinne. Tältä alueelta on löytynyt
            maakotkan pesä. Tämä kotka on pesinyt
            20 vuotta sitten tällä alueella, mutta nyt tämä tuntuu
            ylivoimaiselta esteeltä sille, että koko tuulivoimapuistoa
            pystyttäisiin rakentamaan sellaisena kuin se on suunniteltu. Tämä on
            aivan järjetöntä, ja tämmöiset
            byrokratian hallinnolliset esteet, tällaiset virkamiesten järjettömät
            tulkinnat on yksinkertaisesti saatava tämän maan
            kehittymisen tieltä pois. Tuulivoima esimerkiksi tuolla
            alueella on yksi elinehto sille, että tämäntyyppiset
            alueet pystyvät kehittymään. Sen vuoksi
            nämä mahdollisuudet tällaisille alueille
            pitää antaa ja tämäntyyppisistä esteitä päästä eroon.
         
         
       
      
         
         Jukka Kopra /kok:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoskelle toteaisin, että ei
            elvytystä velkarahalla. Korkeintaan sitten, kun Suomen
            kilpailukyky on kunnossa, jos silloinkaan. Jos me elvytämme
            tässä tilanteessa, vaikutus on lyhytaikainen ja
            lopputulos on se, että velkataakka on entistä suurempi,
            ja jälkipolvet senkin sitten maksavat.
         
         
         Nyt kun valtiovarainministeri Rinne on paikalla, minulla olisi
            tämmöinen konkreettinen ehdotus, jolla valtio
            voisi nopeasti tienata miljoonia euroja, ja kerron sen nyt. Se koskee
            kaksikäyttöajoneuvojen alv-vähennysoikeutta.
            Kaksikäyttöajoneuvot ovat ajoneuvoja, jotka ovat
            avolavapakettiautoja, joissa on tehdasvalmisteinen takapenkki. Niissä ei
            yrityskäyttöön ostettuna ole alv-vähennysoikeutta
            toisin kuin esimerkiksi pakettiautoissa.
         
         
         Nyt kuitenkin pienet rakennusyritykset ja niin edelleen tällaisia
            autoja tarvitsisivat, jotta voisivat kuljettaa sekä tavaran
            että miehistön samalla kyydillä. Nyt
            ne ostavat pakettiauton, josta saavat alvivähennyksen ja
            josta ei valtio saa autoverotuloa. Nämä kaksikäyttöajoneuvot
            sen sijaan ovat autoverollisia ajoneuvoja, joten vaikka niistä annettaisiin
            alvivähennys, valtio saisi silti autoverotuloa, vaikka
            niitä yrityskäyttöön ostettaisiinkin.
            Käsittääkseni tästä on
            VM:ssä selvitys tehty, mutta se lienee hautautunut jonnekin
            tärkeämpien asioiden alle. Minusta olisi hienoa,
            jos valtiovarainministeri voisi asiaan perehtyä ja katsoa,
            josko tässä olisi keino tienata valtiolle helpolla
            lisää verotuloja.
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! On se vaan niin, että myös
            edustaja Sasin, jota ihan paljossa arvostan, puheenvuoroissa kyllä tulee
            hyvin selvästi esille, mikä on kokoomuksen ja
            keskustan ero käsityksessä siitä, miten Suomen
            taloutta pitäisi elvyttää, saada kasvua
            aikaiseksi. Sasi suhtautuu hyvin penseästi sellaisiin rahoitusinstrumentteihin
            kuin esimerkiksi innovaatiorahoitus. Se on ylivoimaisesti tärkein julkisen,
            yrityksiin kohdistuvan tuen määrä valtion
            budjetissa, aivan ylivoimaisesti tärkein, ja te olette
            leikanneet sitä 127 miljoonaa euroa tämän vaalikauden
            aikaan, ja vieläkin Sasi on sitä mieltä,
            että liikaa menee, pitäisi ottaa pois tämä.
            Eikö tämä ole kasvun kannalta ihan avainasemassa olevan
            tärkeätä rahoitusta? Tai että energiaa
            ei saa tukea ja niin poispäin, kotimaista energiaa ei saa
            tukea. Penseästi kokoomus suhtautuu myöskin osin
            julkisella rahalla pystyyn pantaviin kasvurahastoihin, joista keskusta
            puhuu aktiivisesti ja innokkaasti ja niin poispäin.
         
         
         Se ristiriitaisuus tulee siitä, että samaan
            aikaan kokoomus on erityisen innokas siinä, että Suomen
            kannattaa osallistua Junckerin pakettiin. Suomen piikkiin Juncker
            ottaa noin puolella miljardilla eurolla, joko suoraan rahalla tai
            meidän takausvastuulla rakennetaan tätä rahastoa. Kysymys
            kuuluu: Millä tavalla on parempaa tämä Brysselin
            kautta tapahtuva rahan tai meidän vastuillamme otettavan
            velan sinne pyöritys ja sieltä sitten rahojen
            hakeminen tänne, kuin olisi se, että me täällä itse
            satsaisimme sellaisiin kasvun tekijöihin, kuten esimerkiksi
            innovaatiorahoitukseen tai sitten näihin kasvun rahastoihin, oli
            sitten infran kasvusta tai rahoituksesta kysymys tai sitten yritystoiminnan
            pullonkaulojen poistamisesta ja tällaisesta siihen arkkitehtoroitavasta
            kasvun rahoituksesta? Miten tämän ristiriidan,
            joka ainakin näyttää minun silmiini selvältä ristiriidalta — tuetaan
            kyllä kaikkea sitä, mitä rahaa käytetään
            tuolla Brysselin kautta, mutta ollaan penseitä sitä kohtaan,
            että Suomessa satsataan näihin asioihin — kokoomus
            selittää? Mieluusti sen tässä vielä keskustelun
            aikaan kuulen.
         
         
       
      
         
         Kimmo Sasi /kok:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Ensin vasemmistoryhmälle haluan
            todeta, kun edustaja Mustajärvi sanoi, että ei
            tarvitse ottaa velkaa, että elvytetään
            ilman velanottoa: tämähän sopii meille
            ihan hyvin kyllä. (Markus Mustajärven välihuuto)
            Eli tarkoittaa sitä, että niitä menoeriä,
            joita meillä on budjetissa, se valtion laiska raha, joka
            nyt on budjetissa, pitää laittaa hyviin investointeihin,
            joilla saadaan kasvua aikaan. Oikeat priorisoinnit, niin pitää juuri
            tehdä. Tällaista politiikkaa me kannatamme.
         
         
         Sitten jos puhutaan siitä, että otetaan lisää velkaa,
            mikä on se oikea velkataso? 2009 budjetista rahoitettiin
            velalla 25 prosenttia. Sitten vielä pari vuotta sitten
            15 prosenttia rahoitettiin velalla, nyt rahoitetaan 10 prosenttia.
            Nämä ovat aika merkittäviä lukuja.
            Jos sanotaan, että vielä lisää... Tuntuu
            siltä, että vaikka se olisi 50 prosenttia, aina
            sanottaisiin, että ei tämä elvytys riitä,
            pitää ottaa vielä enemmän velkaa,
            että saataisiin talous paremmin kulkemaan. Tietysti semmoisessa
            politiikassa ei ole päätä eikä häntää.
         
         
         Edustaja Pekkariselle on syytä todeta ensinnäkin
            se, että aivan oikein totesin, kannattaako rakentamista
            tukea ylipäätänsä, koska jos
            tehtäisiin niin, että kaavoitus toimisi paremmin,
            (Mauri Pekkarisen välihuuto) meillä olisi paremmat normit,
            niin asuminen olisi halvempaa ja se tuki voitaisiin poistaa ja yhteiskunta
            toimisi tehokkaammin ja ei tarvitsisi käyttää tukia
            tällä tavalla. (Mauri Pekkarisen välihuuto)
         
         
         No, toinen on energiatuki: miksemme me tee sillä tavalla,
            että verotetaan energiaa sillä tavalla — koska
            siitä saadaan kuitenkin verotuottoja — että sitä,
            joka on haitallista, verotetaan enemmän, ja sitä,
            joka on vähemmän haitallista, verotetaan vähemmän.
            Kivihiiltä mahdollisimman paljon, kotimaista ei välttämättä lainkaan,
            jotta tukia ei kaiken kaikkiaan tarvita. (Mikko Savolan välihuuto)
         
         
         Ja yritystuet: Mielestäni yritystukia juurikaan ei
            tarvita, mutta siitä on yksi ehdoton poikkeus. Se tehtiin
            jo Ahon hallituksen aikana, mutta se tehtiin myöskin tämän
            hallituksen aikana. Kokoomus taisteli tiiviisti ja ahkerasti sen
            puolesta, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehtäviä säästöjä ei
            tehtäisi, ja säästöjä budjettiriihessä kokoomuksen
            ansiosta pienennettiinkin, koska se on tehokasta rahaa. Tosin sielläkään
            ei saa olla laiskaa rahaa. Jos johonkin annetaan liian paljon tutkimusrahaa,
            sitten se menee huonoihin hankkeisiin. Eli se mitoitus pitää pitää oikeana,
            mutta Suomessa tällä hetkellä tutkimuksen
            ja tuotekehityksen rahoitus, innovaatiorahoitus, ei ole liian suurta,
            ja haluan muistuttaa vielä, että valtiovarainvaliokunnassakin
            annoimme lisää rahaa juuri näihin tarkoituksiin,
            koska uskomme, että sillä on tehoa.
         
         
       
      
         
         Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Edustaja Sasi on sitä mieltä,
            että näitä fossiilisia, siis kotimaisen
            kilpailijoita, pitäisi verottaa. Se on yksi tapa. Jos löytyy
            sellainen menettelytapa, jolla näin tehdään,
            niin minusta se ei ole hassumpi. Mutta miten te olette toimineet,
            teidän hallitus on toiminut? Te ette ole nostaneet sitä kivihiilen
            veroa niin korkealle, että sillä pantaisiin este tälle
            kivihiilen tulvalle, vaan te olette nostaneet sen turpeen verotusta,
            ja kun kotimaisen puun tuki on siihen sidoksissa, tämä seos,
            niin kuin edustaja Savola täällä kertoi,
            on käynyt kannattamattomaksi itse asiassa monessa tapauksessa
            kivihiileen verrattuna. Tällaisiin virheisiin ei näinä aikoina
            pitäisi olla kerta kaikkiaan varaa. Te kaksi vuotta tulitte
            seikkailleeksi nyt tällä tiellä. Onneksi
            nyt vähän kuitenkin suostutte muuttamaan tätä menettelyä.
         
         
         Mitä tulee vielä innovaatiorahoitukseen, edustaja
            Sasi, minusta on ihan hyvä, että te olette pikkusen
            lisänneet, mutta todella huono, että te vaalikauden
            aikaan tulette leikanneeksi suoraa innovaatiotukea, (Puhemies koputtaa)
            tätä rahoitusta 127 miljoonaa euroa vuositasolla.
            (Puhemies koputtaa) Lainamuotoista on tullut vähän
            lisää...
         
         
         
            
            Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
            
            No niin, minuutti on täynnä, kiitoksia.
            
          
         
         
         
         ...mutta avustusmuotoiselle on käynyt kerrotulla tavalla.
         
       
      
         
         Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi osaa vedättää puheissaan
            ja osaa tahallaan kuullakin väärin. Minä nimenomaan
            sanoin ja painotin sitä, että hyväksyn
            elvytyksen, hyväksyn velkaelvytyksen silloin, kun kohteet
            on mietitty oikein ja ajoitus on oikein ja se on osa laajempaa talouskokonaisuutta.
         
         
         Mutta jos ajatellaan sitten, mitä muita ratkaisuja
            on tehty, minkä takia meidän veropohja pettää,
            niin kyllähän yksi on esimerkiksi yhteisöveron
            miljardin euron alennus ohi hallitusohjelman. Silloin hehkutettiin,
            kuinka käynnistyvät valtavat investoinnit Suomessa.
            Sitten kehdattiin sanoa, että esimerkiksi Stora Enson investointipäätökset
            ovat seurausta siitä, että yhteisöveroa on
            alennettu. Kuitenkin Stora Enson koko konserni joinakin vuosina
            on maksanut yhteisöveroa vähemmän koko
            Suomessa, siis koko konserni, kuin on hyvätuloinen palkansaaja,
            yksi hyvätuloinen palkansaaja, maksanut yksinään.
            Siinä näkee kyllä tämän
            puheitten, tekojen ja syy- ja seuraussuhteitten ristiriidan.
         
         
         
         
            
            Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
            
            Oliko edustaja Myllykoskella vastauspuheenvuoro?
            
          
         
         
         
       
      
         
         Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa herra puhemies! Niin pitkälle kuin ollaan edustaja
            Pekkarisen kanssa samaa mieltä, niin ehkä ei kaikessa
            kannata nyt taistella tämän kotimaisuuden ja tuontienergian
            suhteen. Pitää muistaa se, että joku
            on energian käyttäjä. Ei pidä tässä kiihkeässä keskustelussa
            unohtaa sitä, että ehkä ne, jotka valitsevat
            sen energiamuodon, ovat vastuussa siitä, että se
            yritys pyörii ja se teollisuus voi pyöriä ja
            työllistää tässä maassa. Koetetaan
            löytää semmoinen hyvä ratkaisumalli,
            mutta ei pelkästään niin, että me
            rupeamme kamppailemaan täällä kivihiilestä ja
            muista energiamuodoista. Onko loppukäyttäjälle
            kuinka tärkeää, jos meillä tuulivoimaa
            edistetään: no, se on sille loppukäyttäjälle
            varmasti saman hintaista, kun me veronmaksajat sitten kompensoimme
            sen osaltamme ja siinä mielessä menetämme
            ehkä sitten tietyn verran verovaroja, joilla pystyttäisiin
            tätä julkista taloutta ylläpitämään.
         
         
         Se, että kokoomuksen intohimona on se, että pitää olla...
         
         
            
            Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
            
            No niin, nyt jo riittää sitten tämä puheenvuoro.
               Sitten vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen
               siirrytään puhujalistaan. Edustaja Sasi, Savola
               ja Lipponen.
            
            
          
         
         
       
      
         
         Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Pekkariselle
            Brysselistä. Tältä osin täytyy
            sanoa, että tämä Junckerin paketti on
            pitkälti lainarahoitusta. Sitä paitsi se pysyy
            kehysten puitteissa, jäsenmaat eivät joudu antamaan
            juuri lainkaan uutta rahaa, ja tosiaan, kuten sanottu, se on lainamuotoista
            tukemista erilaisille hankkeille, eli tässä suhteessa
            rahan käyttäminen on loppujen lopuksi suhteellisen
            vähäistä. On tehty iso paketti, jossa
            loppujen lopuksi panos on hyvinkin pieni.
         
         
         Mitä tulee sitten energian verottamiseen, niin edustaja
            Pekkarinen on sillä tavalla oikeassa, että niin
            kauan kuin vihreät olivat hallituksessa, turvetta oli pakko
            verottaa suhteellisen suuresti, mikä johti siihen, että turve
            oli kannattamatonta, kotimainen polttoaine oli kannattamatonta ja
            kivihiiltä tuotiin. Nyt hallitus on tehnyt korjauksen tässä suhteessa,
            ja edustaja Pekkarinen oli itse tyytyväinen tähän
            korjausliikkeeseen. Kun on nähty ongelmat, vihreät
            eivät ole enää hallituksessa, korjaukset
            on voitu tehdä.
         
         
         Mitä tulee sitten vielä yhteisöveroon,
            niin tältä osin ei ole kaiken kaikkiaan miljardin
            menetystä. Kyllä niitä tuottoja on tullut
            aktiviteetin lisääntymisen kautta aavistuksen
            verran, eli se miljardin mitta menetyksen osalta ei ole toteutunut.
         
         
       
      
         
         Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Minusta on hieman erikoista se, että kokoomus
            menee ainoastaan vihreiden selän taakse siinä,
            että näitä ratkaisuja ei ole tehty taikka
            ne ratkaisut, mitä on tehty, ovat olleet tämän
            suuntaisia kuin ovat.
         
         
         Jos me haluamme meidän kotimaista energiaamme saada
            oikeasti ylöspäin, niin se vaatii tiukkoja toimenpiteitä sen
            eteen. Tämä vaalikausi on ollut suorastaan soutamista
            ja huopaamista asian suhteen, ja tietysti paljon vahvempia toimenpiteitä kokoomukselta
            olisi toivonut näitten suhteen jo aikaisemmin.
         
         
         Nyt suunta on sinänsä saatu kääntymään,
            mikä on hyvä asia, se on oikean suuntainen mutta
            ei vielä riittävä, edustaja Sankelo.
            Mutta jos me haluamme meidän energiaomavaraisuutemme kokonaisuudessaan
            nousuun, meillä pitää olla kunnianhimoiset
            tavoitteet siitä 32 prosentista nostaa vähintään
            60 prosenttiin. Se vaatii sen sinänsä hyvän
            ydinvoimalapäätöksen, mikä periaatepäätös
            on tehty, mutta myös nämä muut asiat: kivihiilestä eroon,
            turvetta ja metsähaketta tämän tilalle,
            ja sitä kautta myös niitä kipeästi
            kaivattuja työpaikkoja Suomeen.
         
         
       
      
         
         Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa olisi kyllä ollut
            korjaamisen varaa, ja onneksi tässä nyt on tehty
            näitä muutoksia viime metreillä. Edustaja Pekkarinen
            on sikäli oikeassa, että turpeen käytössä on
            tapahtunut erilaisia vaiheita. Sitä ensiksi rajoitettiin,
            minkä seurauksena myös valitettavasti puun ja
            metsähakkeen käyttöä on jouduttu rajoittamaan.
            Myöskään turpeelle ei ole uusia nostoalueita
            saatu niin nopeasti lupaprosessissa läpi kuin olisi toivottu.
            Mutta on tärkeätä ymmärtää,
            että turvetta tarvitaan, sitä käytetään
            polttamisessa yhdessä puun ja metsähakkeen kanssa. Se
            on alueellisesti merkittävä työllistäjä.
            Tähän on nyt tullut muutos, ja näin edetään.
         
         
         
            
            Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
            
            Sitten puheenvuorolistaan.
            
          
         
       
      
         
         Raimo Piirainen /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tästä elvyttämisestä ollaan
            hyvin montaa eri mieltä täällä näköjään.
            Minä ainakin ajattelen niin, että kun meillä kumminkin
            on tällä hetkellä olemassa väyliin
            korjausvelkaa 2,4 miljardia ja Suomi saa tällä edullisesti
            lainaa ja urakkahinnat ovat laskeneet ja me saisimme sillä samalla
            rahalla enemmän, niin miksi me emme tekisi nyt, kun meillä on
            kotimaisesta työstä ja toimeentulosta puutetta,
            näitä investointeja ja todellakin samalla rahalla
            enemmän.
         
         
         Minä viittaan siihen, että minkä takia
            valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on vastoin omaa lausuntoansa.
            Täällä puhutaan elvytyksestä: "Valiokunnan
            asiantuntijakuulemisissa on arvioitu mahdollisuutta ja tarvetta
            taloutta elvyttäviin toimiin ja viitattu myös
            Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreeseen raporttiin,
            jossa Euroopan maita kehotetaan elvyttämään
            vaikka velkarahalla." Tämä on just tätä,
            että nyt kun saadaan pienellä korolla lainaa,
            niin tehtäisiin tätä, mitä meillä on
            syntynyt väyliin ja ennen kaikkea myös rakentamiseen,
            homekoulut ynnä muut, investointeja ja sitä kautta
            työtä ja hyvinvointia. Minä en voi käsittää,
            että valiokunnan puheenjohtaja voi toimia tällä tavoin
            vastoin omaa lausuntoansa.
         
         
       
      
         
         Anne Louhelainen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Hallituksen rakennemuutoksiin ja julkisen
            sektorin säästöohjelmaan kuuluvan esityksen
            mukaan vanhuspalvelulakiin väsätään
            muutosesitystä siten, että kotiin hankittavat
            palvelut olisivat jatkossa ensisijainen vaihtoehto laitoshoidon
            sijaan. Palvelurakennetta muuttamalla tavoitellaan ministeri Huovisen
            mukaan kustannusten kasvun hillitsemistä 300 miljoonan
            euron arvosta vuoteen 2017 mennessä. Kunnissa siis vähennetään
            laitoshoitoa, ja se tarkoittaa väistämättä sitä,
            että myös omaishoidon tarve lisääntyy.
            Ministeri Huovinen totesi puheessaan täällä eduskunnan
            lakiesityksen lähetekeskustelussa, että paine
            laitoshoitoon syntyy muun muassa hoitavien omaisten uupumisesta.
         
         
         Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön asettama
            työryhmä laati kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman,
            jossa linjattiin omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet.
            Loppuraportti luovutettiin jo maaliskuussa. Tämän
            jälkeen kehittämistyö on ikävä kyllä pysähtynyt.
            Pelkona onkin, että tämä jää historiaan jälleen
            yhden työryhmän tuloksena, joka ei koskaan johtanut
            mihinkään.
         
         
         Arvoisa ministeri Rinne, aiotteko tukea ministeri Huovista tässä omaishoidon
            lain valmistelun edistämisessä vielä tällä hallituskaudella?
         
         
       
      
         
         Päivi Lipponen /sd:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Suomen talouden näkymät
            ovat synkentyneet synkistymistään. Kun katsotaan
            naapurimaita, niin siellä tilanne on varsin toinen. Miksi
            tämä veto ei ulotu Suomeen? Suomen kilpailukyky
            on hiipunut. Me tiedämme, siihen on monia eri syitä,
            ja pääviesti on se, että me itse voimme
            muuttaa tämän suunnan. Veronkorotukset ja leikkaukset
            ovat tähdänneet velkaantumisen pysäyttämiseen
            ja talouden tasapainottamiseen, mutta on samalla huomioitava se,
            että pelkästään leikkaamisella
            ei synnytetä uutta kasvua. Ajat ovat vaikeat. Kun hyväksymme
            budjetin, pikkuhiljaa myös monet ihmiset kokevat lähipiirissään
            tulojen laskua ja palveluiden heikentymistä.
         
         
         Mutta nyt me tarvitsemme uudenlaisen vision, uudenlaisen näkymän,
            mihin me ryhdymme näitä niukkoja resursseja kohdistamaan,
            mitä muutoksia voimme tehdä, jotka olisivat enemmänkin
            rakenteellisia eikä niinkään leikkauslinjaa
            edistäviä. Talouden perusta on joka tapauksessa
            saatava kuntoon, koska se antaa viestin yrittäjille. He
            ovat rohkeita yrittämään, he uskaltavat
            investoida, ja siitä syntyy tulevaisuuteen työtä.
            Mutta me tarvitsemme myös politiikassa vähän
            pidemmän linjan politiikan tekemistä. Esimerkiksi äsken
            käyty lyhyehkö debatti energiapolitiikasta: ei
            voi olla näin hötkyilevää tämä päätöksenteko
            kuin se on nyt ollut viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi
            me tarvitsemme aivan uudenlaista ketteryyttä ja joustavuutta,
            jotta voidaan niitä yrittämisen esteitä ja
            turhaa säätelyä purkaa. Kasvu syntyy
            uusista tuotteista, uudenlaisista toimintatavoista, uusista palveluista — teollinen
            internet tulee — mutta myöskin uudenlaisista liiketoimintamalleista.
            Valitettavasti yritysten on hyvin vaikea lähteä kehittämään
            uudenlaisia yrittämis- ja liiketoimintamalleja, koska säätely
            saattaa olla este, jolloin he eivät pääse mukaan
            tähän globaaliin talouskilpaan.
         
         
         Kaiken kasvun, innovaatioiden ja kaiken osaamisen takaa löytyy
            koulutus. Talouden rakenteiden muuttuessa meille tulee uusiksi kärjiksi cleantech,
            biotalous ja digitalisaatio, koulutuksen asema entisestään
            vain korostuu ja me tarvitsemme aivan uudenlaisen, isomman koulutuksellisen
            muutoksen Suomeen. Peruskoulun on annettava tiedot, taidot, sivistys,
            uudenlaisen tiedon rakentamisen väylä, mutta me
            tarvitsemme muutosta ammatilliseen koulutukseen, yliopistojen ja
            ammattikorkeakoulujen uudenlaisten tutkintojen rakentamiseen. Paljon
            voidaan tehdä yhteistyötä lisäämällä,
            mutta tokihan me tarvitsemme myös resursseja tiedon, tieteen
            ja tutkimuksen edistämiseen. Meidän on myös
            korjattava meidän tutkimusekosysteemimme kuntoon. On löydettävä resursseja,
            jotta me pystymme tekemään tutkimuksesta tuotteita
            ja myös viemään nämä uudet
            innovaatiot markkinoille.
         
         
         Panokset kasvuun ja yrittämisen esteiden poistaminen
            ovat nyt tärkeimpiä viestejä. Tämä budjetti
            on hyvä alku kääntää Suomen
            suunta, mutta työ on vasta aivan alussa, ja tämä tehtävä ei todellakaan
            pääty nopeasti.
         
         
       
      
         
         Ari Jalonen /ps:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Tässä keskustelun aikana
            on noussut aika vahvasti tämä vanhustenhoito nyt
            esiin. Sinänsä on hyvä ajatus, että laitoksissa
            ei tarvitsisi olla kovinkaan pitkään. Nyt tässä on
            herännyt keskustelussa semmoinen epäily, pystytäänkö tätä edes
            tekemään niin, että itse ihminen ei joudu
            kärsijän rooliin. Semmoisilla ihmisillä,
            jotka ovat jossain laitoshoidossa, on hyvin harvoin semmoinen tilanne,
            että tilanne paranee niin paljon, että pääsee kotiin
            tai edes johonkin palveluasuntoon, mikä on siinä välillä.
            Tässäkin kohtaa tarvitsisi määritellä oikeastaan
            koti-sanan merkitys, sillä ainakin tuntuu, että jotkin
            tahot ja ihmiset käsittävät nämä tämmöiset
            palveluasumismuodot kodiksi. Itselläni on hieman erilainen
            ajatus tähän.
         
         
         Mutta on se sitten laitoshoitoa, hoitoa kotona omaishoitajan
            kanssa tai jossain palveluasumismuodossa, niin kaikkialla tehdään
            kuitenkin hyvää työtä, ja se
            hoitopaikka pitää valita aina sen ihmisen kunnon
            mukaan, ei sen mukaan, mitä me budjetissa määräämme,
            että laitospaikkoja vähennetään,
            koska jos me haluamme ensinnäkin laitospaikkoja vähentää,
            niin se vaatii päällekkäistä budjetointia
            ensin siihen, että kotona pystytään kehittämään
            niitä palveluja ja sitä kautta vähentämään
            sitä painetta sieltä laitoshoidon suunnalta, mutta
            se vaatii päällekkäistä panostusta
            monien vuosien ajan ensin.
         
         
       
      
         
         Jari Myllykoski /vas:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Nyt salissa on selväksi kyllä tullut,
            mikä on se kokoomuslainen ideologia, että menot
            kuriin, kun tulot eivät riitä. Niin me kaikki
            varmasti joudumme tekemään, mutta me emme ole
            kotitalous. Me olemme Suomi. Me olemme valtio, joka mahdollistaa
            monien kotien, monien kaupunkien, monien kuntien osalta sen, että nämä toiminnot
            voivat inhimillisesti ottaen toteutua.
         
         
         Olisi tässä tilanteessa, missä meidän
            julkinen sektori ei ole paisunut, vaan pysynyt hyvinkin ennallaan,
            kohtalokasta lähteä leikkaamaan sitä nyt
            niin, että tulot ja menot voivat olla tasapainossa. Vietäisiin
            juuri ne mahdollisuudet koulutuksen pitämiseksi sillä tasolla,
            että me olemme korkean koulutuksen maa. Meillä ei
            tarvitsisi tehdä semmoisia toisen asteen koulutuksen leikkauksia,
            kun me tiedämme, että tämä jatkossa
            tulee varmasti vastaan. Tai kun tehtiin se hallituksen päätös,
            että ihmiset eivät voi siirtyä työstä toiseen,
            kiellämme heiltä mahdollisuuden opintorahan avulla
            kouluttautua toiseen tutkintoon. Juuri niillä alueilla,
            kun meillä rakenteellista muutosta on, meillä teknologiateollisuuden
            osalta it-sektori on eri lailla suuntautumassa, ja meillä pitää olla
            mahdollista ihmisten kouluttautua.
         
         
         On mahdoton ajatus, että me nyt lähtisimme sopeuttamaan
            ja niin voimakkain toimin, että todellakin tapahtuisi se,
            mitä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa tuotiin
            esille. Mielenterveysongelmaisten osalta avohoitoa avattiin ja koetettiin,
            että jospa se sitten muulla tavoin. Nyt vanhuspalveluissa
            ei saa käydä niin. Pitää olla suunnitelma
            ja rahoituspohja kunnossa.
         
         
       
      
         
         Janne Sankelo /kok:
            		
         
         
          Arvoisa puhemies! Kun kyseltiin kokoomuksen ideologian perään, niin
            yksi on ainakin aivan selvästi uudet työpaikat,
            joita biotalous kyllä tulevaisuudessa tuo.
         
         
         Vähän aikaa sitten puhuttiin turpeen verotuksesta.
            Niin kuin on todettu, meillä oli vaalikauden alussa suhteellisen
            laaja koalitio, jonka kanssa ei kyllä löytynyt
            tästä asiasta yhteistä näkemystä,
            mutta tänä syksynä ollaan verotusta turpeen
            osalta kyetty laskemaan ja metsähakkeen tukea korottamaan
            perinteisen kiikkulautaperiaatteen mukaisesti. Nythän on
            myös linjattu, että turpeen verotusta lasketaan
            vuoden 2016 alusta vuoden 2012 tasolle, mitä on myös
            opposition puheissa toivottu.
         
         
         Nyt kun mietitään tätä metsähakkeen
            tuen kohdennusta vuoden 2016 alusta, niin metsäteollisuus
            ja energiateollisuus ovat vuorotellen ja yhtä aikaa esittäneet
            huolta puun yhden osan, rankapuun, jatkokäytöstä.
            Siitä voidaan siis tehdä sellua, ja palaa se hyvin
            kyllä kattilassakin. Puuta riittää Suomessa
            moneen tarkoitukseen. Suomalainen metsä kasvaa enemmän
            kuin sitä ehditään hyödyntää.
            Nyt, kun on oikein valtiovarainministeri paikalla, niin teenpäs
            tässä sitten myös kysymyksen: Mikä on
            valtiovarainministerin arvio metsähakkeen osalta ja sen
            kohdentamisen osalta? Millä tavalla energiateollisuuden
            ja metsäteollisuuden sinänsä tärkeät
            intressit tässä voitaisiin yhdistää,
            kun pohditaan sitä, mitenkä tämä metsähakkeen
            tuki kohdennetaan vuoden 2016 alusta?
         
         
       
      
         
         Mikko Savola /kesk:
            		
         
         
          Arvoisa herra puhemies! Kotihoidon tuki, siihen tehtävät
            muutokset, sen pakkokiintiöittäminen, on kyllä hyvin huolestuttava
            asia tasa-arvon kannalta. Sen vuoksi tämä on asia,
            mihin ei missään tapauksessa tulisi mennä.
            Tällä tullaan kasvattamaan päivähoitomenoja,
            tällä tullaan kasvattamaan työttömyysturvamenoja,
            tällä tullaan asettamaan kunnille hyvin paljon
            lisää kuluja ja myöskin normitusta ja
            lisää tehtäviä. Perheiden valinnanvapautta
            ei valitettavasti tässä asiassa kuunnella. Nythän
            on saanut päättää perhe itse,
            jääkö lapsen kanssa kotiin isä vai äiti.
         
         
         Tasa-arvon nimissä on sosiaali- ja terveysministeri
            Laura Räty jopa vaatinut valtiovarainministeriltä nopeita
            toimenpiteitä sen suhteen, että nämä esitykset
            tulisi tänne tuoda. Kyllä minä vetoan
            valtiovarainministeriin siinä, että annettaisiin
            perheiden itse päättää, kuinka
            halutaan lapset hoitaa. Valitettavasti nyky-yhteiskunnassa vietetään
            muutenkin liian vähän aikaa omien lasten kanssa.
            Sen vuoksi, mitä pidempään pystytään
            kotona olemaan lasten kanssa, kun he ovat pieniä, niin
            sitä paremmin myös lasten kannalta tulevaisuus
            menee. Toki perheet ovat eri tilanteissa, ja se on ymmärrettävää,
            että joillekin myös päiväkotimahdollisuudet
            ovat hyvät. Mutta se, että perheet saavat itse
            päättää, on mielestäni
            kaiken lähtökohta.
         
         
         Tällä hetkellä 94 prosenttia kotihoidon
            tuella olevista on äitejä, on naisia, ja sen vuoksi
            tämä pakkokiintiöittäminen tulee
            tuomaan hyvin paljon ongelmia kyllä yhteiskuntaan. Käytännössä se
            tarkoittaa sitä, että lapset on silloin laitettava aikaisemmin
            päivähoitoon ja sitä aikaa kotona ei voida
            viettää. Muun muassa monet yksinyrittäjät ovat
            tästä huolestuneina kertoneet. Jos mies on yrittäjä,
            niin ei sieltä ole yksinkertaisesti mahdollisuuksia silloin
            jäädä kotiin lapsia hoitamaan. Vetoan
            teihin, valtiovarainministeri, että (Puhemies koputtaa)
            tämä pystyttäisiin vielä säilyttämään
            ennallaan.