Arvoisa puhemies! Vielä maatalousasiasta sen verran, että esitän kysymyksen ministeri Kalliomäelle asiasta, joka täällä jo tulikin hieman esille.

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa: "Hallituksen tavoitteena on turvata maaseudun elinvoiman säilyminen kestävällä tavalla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hallitus huolehtii perheviljelmien kannattavuuden ja kehitysedellytysten säilymisestä - -." Teidän erityisavustajanne Pertti Rauhio tarjosi globalisaatiotyöryhmälle paperia, jossa esitettiin muun muassa, että maatalouden tukia on leikattava, lomitusjärjestelmä on purettava, viljelijöiden työeläkejärjestelmä lopetettava, maataloustutkimusrahat ohjattava muihin elinkeinoihin ja että suomalaisten tarvitsemat elintarvikkeet voitaisiin tuoda vaikka kehitysmaista. Paperi ei kylläkään, ja onneksi, tullut loppuraporttiin, mutta kirjoitettu, mikä kirjoitettu.

Mikä on, arvoisa ministeri, teidän kantanne näihin teidän erityisavustajanne näkemyksiin? Pitäisikö näin toimia, vai edetäänkö tuon hallitusohjelman mukaisesti?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Hallitus on todella edennyt hallitusohjelman mukaan ja itse asiassa erittäin hyvällä yhteistyöhengellä. Meillä ei ole ollut mitään erityisiä suuria ongelmia löytää yksimielisyys maatalouspolitiikasta ja laajemminkin maaseutuun liittyvästä politiikasta. Globalisaatiostrategiatyöryhmän työ on tietenkin sen jäsenten tiedossa ja heidän vastuullaan. Sikäli kuin minä tiedän tuosta episodista, se perustui tuon strategiatyöryhmän tiettyyn työvaiheeseen, jossa maalailtiin tulevaisuutta, jossa olisi kohteena ollut erinomaisen suuria, vaikeita leikkauksia eri väestöryhmiin. Siihen näkymään Rauhio halusi tuoda myöskin tämän. Siis lähtökohta on siinä, että kaikki väestöryhmät ovat sitten ongelmissa, jos tulee niitä tosi huonoja aikoja.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on monta kertaa vaadittu sitä, että kehitysapua täytyy nostaa, ja me kaikki tiedämme sen, että kehitysapu, vaikka Euroopan unioni on yksi maailman suurimpia kehitysavun antajia, on itse asiassa erittäin pientä sen rinnalla, mitä kehitysmaat menettävät, kun rikkaat maat Euroopassa ja USA:ssa suojelevat omaa tuotantoaan. Kun erityisavustaja Rauhio on globalisaationäkökulmasta nostanut tärkeitä kysymyksiä esille, niin haluaisin kysyä kehitysministeri Lehtomäeltä, mitä mieltä hän on siitä, voidaanko ylipäätään näin vaikeita tulevaisuuskysymyksiä nostaa poliittiseen keskusteluun, ja mitä mieltä hän on rikkaitten maitten protektionismista suhteessa kehitysmaitten maatalouden tuontiin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kaikki tulevaisuuskysymykset pitää nostaa poliittisen keskustelun agendalle ja erityisesti ne vaikeat. Sitä vartenhan meidät itse kukin on tänne valittu.

Euroopan unioni omasta puolestaan kyllä kansainvälisessä kauppapolitiikassa toimii hyvin edistyksellisesti näitten kehitysmaiden näkökulmaa ajatellen. Unionilla on Kaikki paitsi aseet -järjestelmä, joka takaa kiintiöttömän ja tullittoman tuonnin Euroopan unionin alueelle kaikkein köyhimmistä kehitysmaista. Ongelma näissä kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa on se, miten pystymme kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin kohdentamaan myöskin nämä kaupankäynnin erityiskohtelut näille kaikkein köyhimmille maille, ja siihen Euroopan unioni pyrkii edelleen löytämään lisäaskelia.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä halunnut tarkentaa pääministerin kantaa. Tehän asetitte globalisaatiotyöryhmän ja otitte myös tämän raportin vastaan. Mikä teidän kantanne on näihin erityisavustajan esittämiin näkemyksiin? Voivatko todella nyt suomalaiset talonpojat, maanviljelijät, toimia luottavaisin mielin ja luottaa siihen, että tuollaiset paperit asetetaan roskakoriin ja pysyvästi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Voivat luottaa raporttiin, eikä sen taustaryhmä näitä asioita nostanut esille esitellessään aihetta minulle. Mutta kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa pitää myös sietää keskustelua. Me olemme avarasti katseleva kansa. Otetaan julkisessa keskustelussa sitten kantaa, jos on tarvetta, mutta hallituksella on, aivan niin kuin valtiovarainministeri totesi, hyvin yhtenäinen linja ja näissä kysymyksissä on hyvä henki.

Arvoisa puhemies! Ed. Lämsä osittain jo kysyi sen, mitä itsekin aioin. Mutta jatkan vielä sen verran, että kun valtiovarainministeri Kalliomäen kommentit erityisavustajansa sanomisiin globalisaatioraportin yhteydessä tulivat esille ja kun myös se, että ministeri ei pitänyt tarpeellisena erillisen tupon laatimista, todella herätti suurta levottomuutta viljelijäväestössä tilanteessa, jossa tulevaisuus on ollut pitkään epävarma, tilanteessa, jossa on jouduttu sopeutumaan ja sopeuttamaan tuotantoa, jossa työmäärät kasvavat, eikö ministeri Kalliomäki lainkaan ajatellut sitä tilannetta, jossa viljelijät ovat jo pitkään eläneet?

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Aivan vastikään tapasin joukon nuoria tuottajia täällä eduskunnassa. Heillä on omat huolensa, vaikeitakin näkymiä, mutta lähes koko se porukka ainakin oli nuoria miehiä, tuottajia, ja heidän näkemyksensä oli kuitenkin, että tulevaisuus voi antaa heille hyvääkin, ja he korostivat sitä, että se edellyttää laajaa yhteistyötä tässä yhteiskunnassa myöskin heidän asioitaan käsiteltäessä, ja se on tämän hallituksen keskeinen ohjenuora.

Puhemies! Viitaten siihen, mitä ed. Jaakonsaari kysyi kehitysmaiden tukemisesta ja maatalouden markkinoille pääsemisestä, niin joskus tuntuu siltä, että Suomen politiikka Maailman kauppajärjestössä Wto:ssa ja EU:ssa on vähän ristiriitaista. Wto:ssa ollaan valmiit vaikka kuinka pitkälle meneviin myönnytyksiin markkinoillepääsyyn kehitysmaille, mutta sitten EU:n sisällä kuitenkin taistellaankin sen puolesta, että EU ei noudatakaan sitä politiikkaa, mitä Suomi on ajanut Wto:ssa. Kysyisinkin maatalousministeri Korkeaojalta:

Onko Suomi johdonmukainen Wto:n politiikassa ja toisaalta EU:n sisällä?

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Viime heinäkuun viimeisenä päivänä saavutettiin Dohan kierroksessa merkittävä edistysaskel, kun päätettiin niin sanotuista modaliteeteistä liittyen maatalouskauppaan. Tämän perimmäinen sisältö on se, että EU halusi pitää kiinni siitä, että maataloutta voidaan jatkossakin tukea, ja korosti nimenomaan sitä, että tämän niin sanotun vihreän laatikon tukeen ei saa kohdistua alennusvaatimusta, samaan aikaan kun unioni sitten hyväksyi sen periaatteen, että pitkällä aikavälillä vientituesta luovutaan ja markkinoillepääsyä lisätään. Eli tällä luotiin se kehikko, millä EU ja myös Suomi suhtautuu tähän Wto:n tulevaan kierrokseen. Se heijastui myöskin sitten tähän meidän viimeksi tekemäämme sopimukseen komissaari Fischlerin kanssa, jossa hyväksyttiin se, että (Puhemies koputtaa) meillä saa olla tätä luonnonhaittakorvausta tietty taso, mutta sen muotoon kiinnitettiin huomiota, niin että se täyttää Wto:n vihreän laatikon tuen ehdot.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Olennaista tässä kotimaisessa maatalouspolitiikkakeskustelussa, niin kuin nyt tässäkin on käynyt esille, on nähdä juuri se linkitys, että Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistukseen paineet tulevat globaalilta agendalta ja Wto:n piiristä. Silloin Suomen ja Euroopan unionin ainoa mahdollisuus on rakentaa pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa, joka on Wto-yhteensopiva. Tämä on tietysti se tapa, millä me myöskin hallituksessa tätä rakennamme. Nyt käynnissä olevalla neuvottelukierroksella näyttää siltä, että unioni pystyy hyvin toimimaan cap-reformin puitteissa, mutta siitä eteenpäin me emme tietenkään tiedä.

Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä luulen, ettei tämän päivän suomalainen talonpoika kaikkein eniten pelkää yhtä demarivirkamiestä, vaan hän pelkää yksinkertaisesti sitä, minkälaista maatalouspolitiikkaa tämä punamultahallitus aikoo jatkaa. Kuten täällä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja äsken kertoi, maataloustulo lähti jo viime hallituksen aikana nousuun. Tämän päivän tuore tilasto kertoo, että maatalouden yrittäjätulo aleni viime vuonna 6 prosenttia. Tämä olisi ollut hyvä pohja rakentaa oikeudenmukaisuutta myös maataloustupossa. Etelä-Pohjanmaalla on tiloja, jotka menettävät uudessa ratkaisussa jopa 80 000 euroa vuositasolla. On puhuttu kuoppien paikkaamisesta ja oikaisemisesta.

Kysyn: Millä tämä eteläpohjalainen viljelijä aikoo maksaa esimerkiksi keskustan jäsenmaksun ensi vuonna? (Naurua)

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Hallitus tällä viikolla tehdyssä päätöksessä päätti keskittyä nimenomaan oleelliseen kysymykseen eli maatilojen kannattavuuden tarkasteluun ja erikseen vielä nimenomaan siihen, minkälaisia mahdollisia muutoksia tämä tukijärjestelmän uudelleen muotoutuminen aiheuttaa mahdollisesti tietyille tilaryhmille. Tässä edetään nyt juuri niin, että katsotaan, miten tämä tukijärjestelmäkokonaisuus yksityiskohdiltaan muotoutuu, jotta meillä on pohja arvioida näitä mahdollisia tilakohtaisia ongelmia ja myöskin niitä toimenpiteitä, joihin tämä tilanteen kehitys antaa aiheen.