Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Niin sanottua yhdistelmälupadirektiiviä pannaan täytäntöön nyt kolmella hallituksen esityksellä, joita ovat hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain sekä sairausvakuutuslain muuttamisesta sekä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Perussuomalaiset suhtautuvat yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon ja siihen liittyviin esityksiin kielteisesti. Hallituksen esitys avaa suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi Suomessa asuvina. Yhdistelmälupadirektiivin myötä kolmannen maan kansalaisella on oikeus työttömyyspäivärahaan, mikäli hän on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa ja sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa. Perussuomalaiset eivät hyväksy esityksen mukaista suomalaisen työttömyysturvan avaamista näillä perusteilla.

Arvoisa puhemies! Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi, mutta perussuomalaiset haluavat huomauttaa, että kyse on vain yhdestä osasta yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanossa ja sosiaaliturvan avaamisessa. Koska kyseessä on yksi osa sosiaaliturvalainsäädännön muutoksista, tulevat muutosten vaikutukset yhdessä vaarantamaan suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan ja sosiaaliturvajärjestelmämme kantokyvyn. Esitysten vaikutuksia tulisikin arvioida kokonaisuutena.

Perussuomalaiset katsovat, että esityksen vaikutuksia yhdessä muiden siihen liittyvien esitysten kanssa ei ole arvioitu riittävästi eikä yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoa ole valmisteltu riittävästi. Lisäksi haluamme huomauttaa, että sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan eikä EU:n perussopimuksia ole muutettu tältä osin. Nyt käsittelyssä olevan esityksen lisäksi useat muutkin hallituksen esitykset murtavat asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmäämme. Perussuomalaiset eivät tällaista kehitystä ja suuntaa hyväksy.

Arvoisa puhemies! Direktiivin täytäntöönpano saattaa pitkällä aikavälillä lisätä sellaisten maahantulijoiden määrää, jotka pyrkivät hyötymään korkeatasoisista sosiaalietuuksista ja palveluista Suomessa. Tämä tulee väistämättä aiheuttamaan sekä suoria että välillisiä vaikutuksia, joista ensin mainitut aiheutuvat asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin oikeutettujen ja niitä käyttävien ulkomaalaisten määrän kasvusta.

Koska sosiaalipalveluihin sekä sosiaaliturvajärjestelmäämme kohdistuu jo nykyisellään vakavia leikkauspaineita, emme näe järkeväksi kasvattaa direktiivillä mahdollisten käyttäjien määrää ulkomaalaisilla työntekijöillä. Lisäksi pidämme todellisena huolena niin sanottujen halpatyövoimamarkkinoiden rakentumista Suomeen, mikäli nämä esitykset hyväksytään. Tilanteessa, jossa Suomessa kamppailemme vakavien työttömyysongelmien kanssa ja jossa nuorisotyöttömyydestä on tulossa suuri rakenteellinen ongelma, pidämme täysin kohtuuttomana luoda mahdollisuuksia halpatyövoiman tuottamiseen. On hyvin tiedossa, että EU:n sisälläkin on jo paikoitellen massatyöttömyyttä ja sen aiheuttamia monentasoisia ongelmia. Vakava köyhyys lisääntyy, ja se luo väistämättä paineita myös suomalaisen sosiaaliturvan kestävyydelle etenkin, jos se avataan kolmansista maista tuleville henkilöille ja asumisperusteinen sosiaaliturvamme murretaan.

Esityksessä on arvioitu, että nämä esitykset toteutuessaan koskisivat enimmillään vain muutamia tuhansia henkilöitä. Pidämme kuitenkin muista EU-maista saatujen tietojen pohjalta näitä arvioita epärealistisena. Katsommekin, että ennen esitysten toimeenpanoa olisi tullut tarkastella, millaisia kokemuksia ja kustannuksia muissa EU-maissa on ollut kehityssuunnaltaan havaittavissa.

Lopuksi esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset suhtautuvat yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon suurella varauksella. Edustaja Mäntylä esitti kattavasti perustelut esityksen epäkohdista. Täten kannatan edustaja Mäntylän tekemää esitystä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Varsin yleinen asenne näihin esityksiin aukeaa hyvin seuraavasta Suomen Yrittäjien nettisivulta olevasta lausunnosta liittyen nimenomaan tähän lakiesitykseen. "Esityksessä arvellaan muutoksen koskevan hyvin harvoja ja sen valtiontaloudelliset vaikutukset hyvin vähäisiksi. Pidämme esitystä perusteltuna ja katsomme, että ehdotus toteutuessaan vaikuttaa myönteisesti Suomen houkuttelevuuteen työntekomaana. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska tulevina vuosina tarvitsemme enenevässä määrin työntekijöitä myös EU-alueen ulkopuolelta."

Kyllä, ehdotus voi vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen paitsi työntekomaana myös työttömyysturvaa ulkomaisille maksavana maana. Otan esimerkin suoraan blogini kommentista, miten voi käydä: "Pääkaupunkiseudulla on 40 000 virolaista rakennusmiestä. Yksi monista tulee esimerkiksi maaliskuussa Suomeen, tekee töitä reilut puoli vuotta putkeen. Seitsemän saman alan työntekijää on majoitettu pääkaupunkiseudulla sijaitsevaan kolmioon. Miehet tekevät nelipäiväisen työviikkonsa ja lähtevät sitten viikonlopun viettoon kotimaahansa. Tätä jatkuu reilut puoli vuotta. Virallisesti he siis asuvat mainitussa kolmiossa. Kun työt hetkellisesti loppuvat, he alkavat nostaa suomalaista työttömyyskorvausta. He ’asuvat’ edelleen kyseisessä kolmiossa eli siis Suomessa. Ehdotankin," tämä kirjoittaja sanoo, "tehkää viranomaiset ratsia mainitun kaltaisiin asuntoihin sen puolen vuoden jälkeen ja katselkaa ympärillenne, näkyykö siellä ketään. Ei näy, ei, mutta odottakaa työttömyyskorvauksen eräpäivään, niin kyllä he ainakin käyvät rahat nostamassa, jos eivät muuten niin Suomessa viihtyisikään..."

Edellä kerrottu on siis puhtaasti teoriaa ja näin ei siis tule hallituksen mukaan käymään, mutta perussuomalaiset ottavat esitetyn mahdollisuuden tosissaan. Siksi olimme ja olemme eri mieltä työttömyysturvan avaamisen hyödyistä ja haitoista.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta liittyy yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanoon. Tarkoituksena on yhdenvertaisen kohtelun toteuttaminen niin, että kolmannen maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana.

Valiokunnassa arvostelimme sitä, että yhdistelmälupadirektiiviin liittyvät esitykset ovat tulleet käsittelyymme tipoittain, yksi kerrallaan. Kokonaisuus olisi helpompi hahmottaa ja käsittely olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos esitykset olisi annettu yhdessä.

Tästä esityksestä sinänsä: Tämä on periaatteellisesti hyvä esitys, vaikkakin ongelmia on. Mutta koska se takaa ihmisten välisen yhdenvertaisuuden, se on hyväksyttävissä. Jatkossa kolmannen maan kansalaisen tulee olla yhdenvertaisessa asemassa maassa asuvien kanssa, jos hän on vähintään kuusi kuukautta työsuhteessa ja on sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi. Yhdenjaksoisen oleskelunsa aikana kuusi kuukautta työssä olleella työttömällä työnhakijalla olisi oikeus työttömyyspäivärahaan, vaikka hän ei vakinaisesti asuisi Suomessa mutta jatkaa edelleen oleskeluaan. Tämä kuitenkin edellyttää, että on voimassa oleva työskentelylupa maassa. Oikeus ei koske muun muassa lähetettyjä työntekijöitä eikä kausityöntekijöitä. Uhkakuvat ovat siis aika lailla turhaa ulkomaalaispelkoa ja pelottelua. Toki tämän lain toimeenpano vaatii seurantaa, jotta mahdollisia väärinkäytöksiä voidaan siten ehkäistä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on toteuttaa yhdistelmälupadirektiivin edellyttämä yhdenvertainen kohtelu työttömyysturvalainsäädännössä. Esityksessä ehdotetaan, että kolmannen maan kansalaisella, joka on ollut työssä Suomessa yhtäjaksoisen oleskelunsa aikana siten, että hän on täyttänyt työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon, on oikeus työttömyyspäivärahaan Suomessa oleskelun jatkuessa, vaikka häntä ei pidetä Suomessa asuvana.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustelussa ja esityksessä on arvioitu, että yhdistelmälupadirektiivin toimeenpanosta aiheutuva työttömyysturvaan oikeutettujen henkilöpiirin laajennus koskisi vuosittain vain harvoja direktiivin piiriin kuuluvista muutamasta tuhannesta työntekijästä. Yhdistelmälupadirektiivi ei koske muun muassa lähetettyjä työntekijöitä eikä kausityöntekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan työttömyysturvaan oikeutettuja henkilöitä olisi muutamia kymmeniä.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta omassa kannanotossaan halusi, että asiaa tullaan seuraamaan, että minkälainen tämä henkilömäärä tulee jatkossa olemaan.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella tosiaankin tuntuu olevan tällainen kunnianhimoinen tavoite tehdä Suomesta koko maailman sosiaalitoimisto, tai jos nyt ei ihan koko maailman, niin ainakin sitten Euroopan. Näihin EU-säädöksiin vedoten hallitus on sorvaamassa Suomen lakia sellaiseksi, että muiden EU-maiden kansalaiset voivat tulla nauttimaan anteliaasta työttömyysturvastamme, vaikka eivät todellisuudessa täällä enää asuisikaan.

Meidän sosiaaliturvajärjestelmä ja tämä työttömyysturvajärjestelmä on sellainen asia, jonka suhteen päätösvalta tulee säilyttää täysimääräisesti meidän kotimaisissa käsissä. EU-maiden keskuudessa Suomen järjestelmä on avokätinen. On hyvin mahdollista, että tämä kehitys tulee vielä johtamaan sosiaaliturvaturismiin. Te nyt täällä vähättelette tätä asiaa, mutta katsotaan sitten muutaman vuoden kuluttua, mihin tämä tilanne on johtanut, kun tosiaan nämä peräänkuulutetut seurannat ovat toteutuneet.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Taustallahan tässä on tämä yhdistelmälupadirektiivi, joka on komissiolta tullut. Tämä hallituksen esitys avaa suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille, vaikka näitä ei pidettäisi Suomessa asuvina. Yhdistelmälupadirektiivin myötä kolmannen maan kansalaisilla on oikeus työttömyyspäivärahaan, mikäli hän on ollut vähintään kuuden kuukauden ajan työsuhteessa ja sen jälkeen rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, vaikka henkilö ei asuisi Suomessa.

Näen tämän kehityksen, mikä nyt on käynnissä, niin että komissio haluaa tehdä jäsenmaittensa kanssa tällaisia sopimusluonteisia järjestelyjä, joilla komissio pyrkii tehostamaan etukäteisvaikuttamistaan siihen, millaisia rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa toteutetaan. Tämä toimivaltajako on rajoittanut tähän asti unionin mahdollisuuksia toimia joillakin politiikka-aloilla, kuten esimerkiksi työvoimapolitiikka ja sosiaalipolitiikka. Näillä sopimusluonteisilla järjestelyillä, jotka tehdään jäsenmaitten kanssa, pyritään tähän poliittiseen sitovuuteen, mutta sen seurauksena tai jatkona on tulossa tämä solidaarisuusmekanismi, eli solidaarisuusrahasto, ja sitä kautta ollaan hakemassa sitovuutta myöskin oikeudellisesti.

Kuitenkin tähän asti Suomessa työvoimapolitiikka, ja sosiaalipolitiikkakin hyvin pitkälle, on järjestetty kolmikantaneuvotteluissa niin, että siellä ovat työnantajan edustajat, työntekijän edustajat ja sitten valtiovallan edustajat. Tätä järjestelmää on pikkuhiljaa komissio näillä sopimusluonteisilla järjestelyillään romuttamassa. Tämä voi olla lähivuosina, tai vieläkin nopeammin, lähiaikoina, hyvinkin merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljuselle: Ei tässä ole kyse mistään pelottelusta ulkomaalaisilla. Tässä on vain syvä huoli siitä, miten suomalaisten rahat riittävät nykyisten omien työttömien työttömyysturvaan, ja kyllä me tiedämme, että tämä juna on mennyt jo. Tämä on vain näin, että tämä tulee direktiivin kautta, mutta eihän se tietysti tarkoita sitä, että meidän pitäisi sitä hyväksyä. Emme millään voi tätä hyväksyä, ja on ihan totta, edustaja Kuusisto mainitsi tämän, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa puututtiin siihen, että tätä asiaa pitää seurata. Se on ihan totta. Se oli positiivinen asia siinä, että nyt sitä on syytä seurata ja katsoa, mitkä ne vaikutukset ovat, ja koska me pelkäämme, että ne vaikutukset ovat suomalaisille negatiiviset, niin sen takia me olemme tästä asiasta eri mieltä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Jos yhdistelmälupadirektiivi tulee voimaan, aiheuttaa se todennäköisesti suomalaisille työttömille ja työssä oleville ongelmia. Esitystä pitäisi harkita myös kansallisten etujemme valossa. Siksi hallituksen esitystä olisi käsiteltävä ajan kanssa perin pohjin, mutta yleensä nämä EU:n esitykset tulevat niin, että päätökset on jo tehty.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Voisi olla parempi jättää tämä puheenvuoro käyttämättä, mutta kun lukee vastalausetta, siinä todetaan muun muassa: "Pidämme kuitenkin muista EU-maista saatujen tietojen pohjalta näitä arvioita epärealistisina." Tässä viitataan siihen, mikä on tämän yhdistelmälupadirektiivin täytäntöönpanon todellinen vaikutus, ja jatkuu lainaus: "Katsommekin, että ennen esitysten toimeenpanoa olisi tullut tarkastella, millaisia kokemuksia ja kustannuksia muissa EU-maissa on ollut kehityssuunnaltaan havaittavissa."

Olen hämmästynyt. Olen hämmästynyt siksi, että ensinnäkin kuunneltuani tätä keskustelua tulee sellainen olo, että me puhumme, perussuomalaiset ja muut, aivan eri asioista. Toisekseen, kun täällä viitataan muualla oleviin kokemuksiin, voisiko joku kertoa minulle, missä EU-maassa on samanlainen sosiaaliturvajärjestelmä kuin meillä on? Voisitteko te kertoa tähän vihjailuun liittyen, mistä nämä kokemukset ovat, jotka nyt avaavat jotakin sellaista, jota vastalauseessa väitetään tapahtuvan?

Arvoisa herra puhemies! Se, mistä minä olen huolissani: En ole huolissani tästä direktiivista, en ole näistä muistakaan asioista, jotka tänään ovat käsittelyssä, vaan minä olen huolissani meidän asumisperusteisen sosiaaliturvan tulevaisuudesta. Olen huolissani siitä siksi, että me olemme tilanteessa, jossa ihmisten vapaa liikkuvuus on se ykkösasia, joka EU:n sisällä ohjaa montaa muuta politiikan lohkoa. Meille on EU-jäsenyyden yhteydessä luvattu, että sosiaaliturva, sosiaalipolitiikka ei kuulu harmonisoitavien asioitten piiriin. Tänään me olemme tilanteessa, missä EU-tuomioistuin tekee meidän puolestamme, monen muun puolesta, päätöksiä, joilla on vaikutus suoraan siihen, mitä meillä tapahtuu. Nyt ykkösasia on se, että me perkaamme oman lainsäädäntömme niin, että esimerkiksi EU-tuomioistuin ei tulkitse meidän puolestamme meidän lainsäädäntöämme.

Kaj Turunen /ps:

Puhemies! Edustaja Rehula puhui tässä vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella, mutta tässä yhdistelmälupadirektiivissä on kysymys nimenomaan kolmansista maista, EU:n ulkopuolelta tulevista. Tähän liittyy kolme hallituksen esitystä: hallituksen esitykset 198, 139 ja nyt käsittelyssä oleva 161, nämä nimenomaan kolmansista maista, ei EU:n sisällä. EU:n sisäiselle liikkuvuudelle näillä ei sinällänsä ole kovinkaan merkitystä.

Sitten se, että nyt tällä hetkellä on, edustaja Rehula, kuitenkin tilanne sellainen, että tässä toimivaltajaossa, joka on meillä käytössä, komissiolla ei ole nimenomaan tällä hetkellä mahdollisuuksia puuttua tämmöiseen politiikka-alaan kuin esimerkiksi työvoimapolitiikka tai sosiaalipolitiikka. Mutta tätä ollaan murtamassa ja nimenomaan näillä sopimusluonteisilla järjestelyillä ja ylipäänsäkin kaikkia niitä rakenteellisia uudistuksia, mitä komissio tietyssä jäsenvaltiossa haluaa toteutettavaksi, haluaa sopia poliittisella tasolla tai jäsenvaltion kanssa ja pyrkii pääsemään sinne politiikka-aloille, mihin tällä hetkellä komissio ei ole päässyt. Tätä tehostaakseen nyt on ruvettu käymään keskustelua niin sanotusta solidaarisuusmekanismista eli rahastosta, jolla sitten jäsenmaat sitoutetaan oikeudellisesti näihin sopimusluonteisiin ratkaisuihin. Tämä on ihan uusi väline. Tällä hetkellä siitä on kaikki auki, se, minkä kokoinen se on. Tiedossa on vain, että sitä ei rahoiteta EU:n kehyksistä vaan sitä rahoitetaan nyt jäsenmailta kerättävillä maksuilla. Miten sitä käytetään ja mihin käytetään, nämä ovat vielä kaikki auki, mutta nyt käydään jo sitä keskustelua, että tässä täytyy vain pikkuisen tsiikata tulevaisuuteen, mitä sieltä on tulossa.

Pirkko Mattila /ps:

Puhemies! Edustaja Rehula, te kyselitte, että missä EU-maissa on samanlainen sosiaaliturva kuin Suomessa. No, ainakin muissa Pohjoismaissa, jotka ovat EU-maita, varmasti hyvin pitkälti samantyyppinen sosiaaliturva on kuin Suomessa. Elikkä varmasti Ruotsi ja Tanska tulevat nyt ainakin hyvinkin pian mieleen.

Hallintovaliokunta on myös antanut mietinnön ulkomaalaislaista, joka koskee nimenomaan sosiaaliturvalain laajentamista kolmansista maista tuleviin. Kun te kyselitte niitä arvioita siitä, mitä muissa maissa tapahtuu, minä luen täältä valiokunnan mietinnön: "Valiokunnalle esitettyjen arvioiden mukaan yhdenvertaisen kohtelun laajentaminen uusiin ryhmiin ja maassa lyhytaikaisesti työskentelevien työntekijöiden oikeus asumisperusteisiin etuuksiin ja terveyspalveluihin voivat lisätä Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta jossain määrin." Tämä on valiokunnassa siis asiantuntijakuulemisten perusteella annettua tekstiä hallintovaliokunnalle. Eli tässä on jotakin faktaa kuitenkin, mitä te kyselitte.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Vähän tähän, että mitä tulevaisuudessa ja miten meidän omat asiamme hoidetaan: Kyllä meidän täytyy varmasti peiliin katsoa täälläkin, nimittäin yleensä kansainvälisen lainsäädännön valmistelua ja vaikuttamista tehdään jo aikaisessa vaiheessa, esimerkiksi Kelan asiantuntijat tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden kanssa. Näin on muun muassa EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten osalta, joiden osalta jo hyvin varhaisessa vaiheessa ollaan vaikuttamassa. Tämän yhdistelmälupadirektiivin osalta Kelan asiantuntijat ovat olleet mukana tällaisessa työryhmässä, jonka yhtenä osana yhdistelmälupadirektiivin implementointi oli. Nämä neuvottelut ja valmistelut EU:n suuntaan ovat tapahtuneet sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön toimesta. Minun mielestäni hallituksen olisi pitänyt tässä toimia vähän napakammin ja pontevammin, jotta emme olisi nyt tässä tilanteessa, että pelkäisimme, mikä on meidän sosiaaliturvan tulevaisuus.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysyn edustaja Rehulan tapaan, että mitä kokemuksia. Me emme ole saaneet nyt niitä kokemuksia. Nyt spekuloidaan tietynlaisesta rahastosta, mutta mitään käytännön kokemusperäistä näyttöä, mitä teidän vastalauseessanne on, emme ole vieläkään saaneet selville.

Sitten arvoisa hallintovaliokunnan puheenjohtaja sanoi, että hallintovaliokunnan käsittelyssä tästä asiasta sanottiin, että voivat lisätä Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta. Juuri näin, Suomessa työskentelyn vetovoimaisuutta, kun puhutaan, että tarvitaan työvoimaa Suomeen, mutta sanottiinko siinä myöskin, että voivat lisätä selvästi työttömyysturvan hyväksikäyttöä? Eikö meidän pitäisi katsoa ja kokeilla sitä asiaa ja katsoa, mihinkä se johtaa? Toivottavasti se työskentelyn määrä on lisääntyvä, ei työttömyysturvan hyväksikäyttö.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tästä onkin helppo jatkaa myöskin, mitä hallintovaliokunta toteaa. "Toisaalta mahdollisuudet ja motivaatio järjestelmän väärinkäytöksiin voivat myös jossain määrin lisääntyä." Siis, edustaja Jaskari, väärinkäytökset voivat myös jossain määrin lisääntyä. Tämä on hallintovaliokunnan mietintö, eli tässä vastaus kysymykseen.

Ja onko kokemusta? Ei varmasti tässä vaiheessa hirvittäviä määriä tilastotietoja ole, mutta tässä on kuitenkin kysymys, että avataan jotakin, mistä aikaisempaa kokemusta ei ole. Siitä meillä on ihan täysi oikeus olla huolissamme, jos kerran myöskin nimenomaan — painotan edelleenkin — tämä on tullut meille asiantuntijalausunnoissa esiin. Samaten nimittäin hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi tähän asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ja siihen, kenellä on oikeus, ja todennut siellä myös lainsäädännöllisen puutteen. Eli valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että voimassa oleva lainsäädäntö ei suoraan oikeuta sosiaaliviranomaisia tiedon oma-aloitteiseen luovuttamiseen oleskelulupaviranomaiselle tilanteessa, jossa henkilö turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen, elikkä siihen, onko hänellä oleskeluoikeus maassa.

Eli tässä on täysin myöskin avoimia kortteja olemassa, ja minusta tällä hetkellä tilastotietoa läjäpäin ei ole. Suomi on liittynyt myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan, eikä silloin tiedetty, mitä tulee tapahtumaan, ja niin vain liityttiin. Tässä ollaan tekemässä uutta lainsäädäntöä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama tämmöinen periaate.

Ensinnäkin lähtökohtana on se, että kolmansien maiden kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa. Toinen lähtökohta on se, että työ määrittää sosiaaliturvan. Elikkä siinä paikassa, missä olet töissä, missä maassa olet töissä, siellä myös sosiaaliturva määrittyy ja siellä myös sosiaaliturvaa maksetaan. Kun tämä työ päättyy, niin tällöin päättyy myös sosiaaliturva. Mutta jos ihminen on 6 kuukautta ollut töissä yhtäjaksoisesti ja hänellä on työskentelylupa, niin hänellä on mahdollisuus silloin myös työttömyysturvaan ja sitä kautta mahdollisuus ylläpitää tätä oikeuttaan, voisiko sanoa, työnhakijaksi myös Suomessa.

Kannan itse myös erittäin suurta huolta samasta asiasta kuin valiokunnan puheenjohtaja Rehula, elikkä kun me olemme käsitelleet näitä eri direktiivejä, niin niin asiantuntijoiden kuin myös muiden huolena on ollut se, mitenkä suomalainen asumisperusteinen sosiaaliturva tullaan säilyttämään. Onko tilanne sellainen tulevaisuudessa, että meidän pitää myös arvioida oma asumisperusteinen sosiaaliturvamme ja arvioida sitä, minkälainen se on esimerkiksi kymmenen vuoden päästä tai tulevaisuudessa? Tämä on sellainen kysymys, joka varmasti keskusteluttaa eduskuntaa vielä tulevaisuudessa vuosien ajan.

Juha Rehula /kesk:

Herra puhemies! Minä ainakin toivon, edustaja Kiljunen, että tämä aihepiiri — asumisperusteisen sosiaaliturvan tulevaisuus ja veroja keräten kuntapohjainen palvelujärjestelmä — on meidän käsittelyssämme mieluummin lähivuosina kuin myöhemmin. Olen huolissani siitä, mitä tässä tapahtuu. Mutta se, että tällä nyt käsittelyssä olevalla työttömyysturvalain muutoksella olisi niin dramaattiset vaikutukset, että se esimerkiksi romahduttaisi koko sen, mitä meillä nyt on — ei tässä niin tule käymään.

Toisekseen olen ymmärtänyt, että perussuomalaisetkin lähtökohtaisesti ajattelevat niin, että henkilö, joka tulee Suomeen työhön, on tervetullut Suomeen. Näin olen tähän asti ymmärtänyt, mutta tämä keskustelu on laittamassa tämän ajattelun uuteen asentoon.

Kolmas asia: Tietoni ovat vajavaiset, mutta sen verran olen ollut eurooppalaisissa pöydissä asioista keskustelemassa, että meidän tukemme tulee Yhdistyneistä kuningaskunnista niissä tilanteissa, joissa meidän lainsäädäntömme ei ole vaivatta sopusoinnussa EU:sta tulevien säännösten kanssa. Meidän tukemme tulee Isosta-Britanniasta, meille tuki tulee Hollannista. Ruotsissa nähdään nämä asiat toisella tavalla. Tanskan tilanne on hyvinkin erilainen kuin meillä. Lähtökohtaisesti meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ja pohjoismainen malli, mutta kyllä omasta kokemuksestani — ja näitten kokemusten kanssa en ole yksin — Ruotsin lähtökohta siihen, miten suhtaudutaan niin EU-alueelta kuin kolmansista maista tuleviin työntekijöihin, on muuten huomattavasti vapaampi kuin nyt tämä, josta tänäänkin täällä salissa keskustellaan ja esitystä käsitellään.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Oli ihan mielenkiintoista kuunnella ja seurata tätä keskustelua, ja varmasti tässä kaikki näitä yhteisiä huolia jaamme. Mutta täytyy nyt sen verran sanoa, kun tässä hiukan kaivattiin näitä esimerkkejä, miten muissa maissa on näitä asioita ja ilmiöitä tullut esiin: esimerkiksi ihan mielenkiintoinen uutinen löytyy Verkkouutisista, jossa on kerrottu, minkälaisia ongelmia Isossa-Britanniassa on tässä viimeisen 10 vuoden aikana noussut esiin. Elikkä sinne odotettiin muun muassa Romaniasta muutamaa tuhatta henkilöä, jotka tulevat sosiaaliturvan piiriin, mutta yllättäen se luku onkin aika paljon suurempi. Siellä ollaan havahduttu nyt siihen tosiasiaan, että ei tässä ole kysymys ihan mistään pienestä asiasta, ja ottaen etenkin huomioon, että meillä EU:n sisällä köyhyys lisääntyy koko ajan ja tiedetään hyvin, että taloudelliset ongelmat ovat suuret, niin eivät nämä ole sellaisia asioita, että me voimme nämä vain olankohautuksella ohittaa, vaan kyllä näistä täytyy käydä hyvinkin kriittistä keskustelua.

Totta kai toinen periaatteellinen asia on tämä meidän asumisperusteinen sosiaaliturvamme. Varmasti tämä tutkimustieto on puutteellista Suomessa ja varmasti monessa muussakin maassa, mutta kuten tässä perussuomalaisten vastalauseessa tuodaan esiin, niin me nimenomaan olisimme halunneet, että ennen kuin näitä lähdetään toimeenpanemaan Suomessa, meillä on myöskin jonkinlaista tutkittua tietoa muualta Euroopasta, minkälaisia kokemuksia heillä siellä on.

Pirkko  Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä onkin oikein hyvä, tämä hallintovaliokunnan mietintö tästä ulkomaalaislaista. Jatkan vielä: "Valiokunnan saamissa lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että nykyisistä tilastoista ei ole saatavissa riittävää tietoa ulkomaisen työvoiman määrästä tai tilapäisesti maassa oleskelevien työnteosta, mikä vaikeuttaa lainsäädännön vaikutusten arviointia ja myös viranomaisvalvontaa." Kyllä täällä aivan selvästi otetaan asiantuntijakuulemiset huomioon ja peilataan niitä nykylainsäädännön tilaan ja todetaan myös, että tilastointia on syytä kehittää, ja samoiten näin, että tästä asiantuntijaryhmät on sitten asetettu.

Yhdistelmälupadirektiivi: totta kai, en minä sitä lähde ruotimaan, että se ei olisi myöskin hyvä asia, mutta se on nyt uusi asia, se on pilkottuna tuotu. Jos tällä esimerkiksi saadaan vaikkapa johonkin ihmiskauppaan jotakin rotia, niin se on hyvä. Mutta minä olen erittäin tyytyväinen tästä hallintovaliokunnan kriittisestä lausunnosta.

Sitten vielä edustaja Rehula: varmasti Ruotsi tekee monia asioita toisin, mutta monia asioita se tekee ihan samalla tavalla. Ruotsissa on aika lailla erilainen maataloustukipolitiikka kuin Suomessa. Heillä on myös erilainen rahapolitiikkakin, heillä on oma valuutta. Heillä on erilainen metsäpolitiikka, jossa he menestyvät.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ettei jää minkäänlaista väärää kuvaa, niin haluan sanoa, että kyllä Perussuomalaiset kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Nythän on kysymys kuitenkin siitä, että meillä on järjestelmä sellainen, että jos tulee Suomeen töihin ja on 6 kuukautta töissä, niin tämän jälkeen voi jäädä sitten työttömyysturvan piiriin, vaikkei asuisi sen jälkeen Suomessa. Tämä on tämmöinen asia, jota tässä nyt ei oikein meikäläinen ainakaan voi hyväksyä.

Tässä on kuitenkin pohjana direktiivi, ja sitä kautta nämä hallituksen esitykset on tuotu tänne. Veikkaanpa, että hallitus ei olisi itse kyllä missään tapauksessa keksinyt tätä asiaa, ja jos olisi keksinytkin, ei tällaisia hallituksen esityksiä olisi tullut. Tämä on kuitenkin sitä eurooppalaisen lainsäädännön implementointia Suomeen.

Mutta niin kuin aikaisemmissa parissa puheenvuorossa sanoin, niin tämän tyyppinen kehitys on minun mielestäni aika vaarallista. Komission valta koko ajan kansallisessa päätöksenteossa kasvaa. Kysymys on kuitenkin Euroopan alueella harmonisoinnista, ja se Suomen kohdalla tarkoittaa aina vähän sitä maksumiehen roolin kasvamista. Meidän elintaso laskee, ja jossain muuallapäin Eurooppaa se sitten kasvaa. Tällä tavalla tätä harmonisointia viedään pienissä erissä eteenpäin, ja tämä on taas yksi semmoinen askel tässä kehityksessä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vapaa liikkuvuus tuo meille varmasti tulevaisuudessa monia erilaisia kysymyksiä, joihinka me joudumme vastaamaan ja joita me joudumme seuraamaan, ja on erittäin tärkeää, että me seuraamme näitten Euroopan unionista tulevien direktiivien vaikuttavuutta meidän omaan lainsäädäntöön ja meidän toimintoihin.

Jottei tulisi kuitenkaan väärää käsitystä äskeisestä, niin oletan, että me joudumme näihin eri direktiiveihin, myös yhdistelmälupadirektiiviin ja siihen liittyviin erilaisiin asioihin, lähitulevaisuudessa palaamaan ja joudumme pureutumaan niihin vielä jatkossakin. Jo pelkästään se, mitä esimerkiksi potilasdirektiivi tulee tarkoittamaan meidän terveydenhuollon kehittämisessä, tai miten vapaa liikkuvuus sinällään tulee vaikuttamaan meidän työlainsäädäntöön ja sitä kautta tuo myös erilaisia vaikutteita meidän sosiaaliturvajärjestelmään: nämä kaikki ovat sellaisia asioita, joissa meidän pitää olla herkällä korvalla ja seurata niitä toimintoja.

Mutta kun me näitä asioita käsittelimme, muun muassa asumisperusteista sosiaaliturvaa, niin näen, että kun me palaamme näihin kysymyksiin, niin niitten vaikuttavuus tulee olemaan tulevaisuudessa meidän käsissämme. Ei niin, että me odottaisimme näitä lainsäädäntöjä kymmenen vuotta, vaan me luomme lainsäädäntöä lähivuosina, lähiaikoina, mutta niitten vaikuttavuus tulee olemaan selkeästi seuraavien vuosien aikana, jopa kymmenen vuoden päästäkin.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomesta maksettiin vuonna 2011 ulkomaille 4 826 lapselle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa lapsilisää. Nyt tämä hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksellä pannaan täytäntöön niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka koskee kolmansien maiden kansalaisille maassa oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää lupaa sekä heidän yhdenvertaista kohteluaan. Kolmansista maista tulevat työntekijät pääsevät työnteon perusteella asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin edellyttäen, että työskentely on tosiasiallista ja aitoa ja että työntekijän ansiot kuukaudessa täyttävät työttömyysturvalaissa säädettyä palkkaa koskevat edellytykset.

Direktiivin täytäntöönpanon arvioidaan lisäävän maksettavien lapsilisien määrää noin miljoonalla eurolla. Eräs suomalainen naismeppi kertoikin, että Puolassa mainostetaan Suomeen töihin tuloa ja kaupan päälle saa vielä lapsilisää. Kyllä se tuntuu näyttävän europarlamentistakin päin hurjalta. Ymmärrän, että tänne tullaan töihin, mutta lapsilisä on alunperin tarkoitettu tasaamaan tuloeroja eikä suinkaan työnteon houkuttimeksi.

Anna  Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Minä täällä aikaisemmin eri pykälän kohdalla viittasin jo ruotsalaistutkimukseen vuodelta 2007, jonka mukaan Ruotsissa, varsin anteliaassa sosiaaliturvan maassa, ei ollut havaittu sosiaaliturvashoppailua suhteessa Itä-Euroopasta tuleviin siirtolaisiin.

No, nyt tältä vuodelta on EU-komission selvitys, siis vuodelta 2013, jossa todetaan, että on hyvin paljon näyttöä siitä, että ihmiset liikkuvat eurokriisin seurauksena. Eli työntävä tekijä on johtanut siihen, että meillä on paljon siirtolaisuutta. Mutta ei ole perustetta olettaa, että sosiaaliturva olisi vetävä tekijä. Ihmiset edelleenkin EU:n sisällä liikkuvat kolmesta syystä: työn takia, opiskelun takia, perhesuhteiden takia. Mistään muusta meillä ei ole tällä hetkellä olemassa näyttöä, ja tätä on just selvitetty.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Louhelaisen huoleen lapsilisistä: Tämä on ollut sellainen asia, jota olen henkilökohtaisestikin miettinyt. Jos esimerkiksi perhe asuu Virossa, isä tulee töihin Suomeen ja perheessä on äiti ja vaikka kaksi lasta, jotka asuvat Virossa, niin Viro maksaa perheelle lapsilisää ja Suomi maksaa lapsilisää sillä tavalla, että se lapsilisän määrä, yhteen sovitettu määrä, on sen korkeamman lapsilisän määrä. Elikkä tässä tilanteessa Suomi maksaa korkeampaa lapsilisää kuin Viro ja käytännössä tämä perhe saa tämän korkeamman lapsilisän määrän verran lapsilisää Viroon. Nyt käytännössä se tarkoittaa sitä, että se kompensoidaan, että jos vaikka ajatellaan, että Virossa on 50 euroa lapsilisä ja Suomessa on 100 euroa, niin Suomi maksaa 50 euroa Virossa asuville lapsille lapsilisää.

Tämä on yksi näitä asioita: esimerkiksi työhön liittyvä sosiaaliturva vai asumisperusteinen sosiaaliturva? Olisiko oikeudenmukaisempaa se, että näissä tilanteissa se maa, jossa esimerkiksi perhe asuu, maksaa perheelle esimerkiksi lapsilisät, eikä se, että sitä yhteensovitetaan sitten Suomen kannalta? Tämä on sellaisia asioita, joita tulevaisuudessa varmaan meidän pitää yhteistyössä Euroopan unionin sisällä katsoa, mikä on oikeudenmukaista ja järkevää.

Anna  Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljusen innoittamana tässä lisäisin vielä tuohon äskeiseen puheenvuorooni, että on olemassa siihen, mitä äsken sanoin, poikkeus: sellaiset alueet, joissa valtioiden raja halkaisee muuten koko lailla yhtenäisen taloudellisen, työssäkäynti- ja kulttuurisen alueen. Tämä on tilanne esimerkiksi Helsinki—Tallinna-välillä, ja tällä välillä todellakin on verraten paljon sosiaaliturvan vaihtoa. Mutta minä näen, että tässä on kysymys välivaiheesta. Jollakin tavalla tulevaisuudessa nämä alueet tulevat kasvamaan yhteen, ja me ratkaisemme sen ongelman, että siinä on valtion raja välillä. Ja nyt niin kauan, kun ihmiset ikään kuin käyttäytyvät niin kuin rajaa ei olisikaan mutta hallinnot sen rajan siinä välillä pitävät, me joudumme pelaamaan tällaisen tosiasian kanssa, että kun välimatka on vain se kahden tunnin lauttamatka, niin näitä alueita on mahdotonta pitää hallinnollisesti erillään jatkossa.

Mutta tämä on tämmöinen erityiskysymys. Muuallakin EU-alueella on muutamassa paikkaa näitä, jotka poikkeavat tästä perussäännöstä. Yleisesti ottaen ihmiset eivät lähde kauaksi kotoaan ja perheistään pelkästään sosiaaliturvan perässä. He lähtevät silloin, kun heidän on pakko työn takia, silloin, kun he haluavat opiskella, tai silloin, kun he sattuvat rakastumaan johonkin toisenmaalaiseen, esimerkiksi suomalaiseen.