Timo  Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka on kolmeosainen, käsittelee suurimmalta osalta suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuksia ja nykyisten näitä tehtäviä suorittavien kelpoisuuksien säilymistä ja sen lisäksi kolmantena osana kosteus- ja homevaurioiden sääntelyä. Halusin, arvoisa puhemies, tulla lyhyesti tässä toisessa käsittelyssä myös tästä asiasta puhumaan sen takia, että tämä on aiheuttanut mediassa ja myös tämän rakennusalan lehdissä osittain vääränlaista tietoa siitä, mitä tämä laki tarkoittaa arjen käytännössä.

Alkuun lyhyesti kelpoisuusvaatimuksista. Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on palauttaa neliportainen vaativuusluokkajärjestelmä alkuperäisen tarkoituksensa mukaiseksi, jossa ylimmän vaativuusluokan kohteet ovat poikkeus eikä lähes pääsääntö, niin kuin tällä hetkellä on. Me ympäristövaliokunnassa ehdotimme hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 120 d §:n 3 momenttiin muutosta niin, että nykyisin korkein suunnittelutehtävien vaatimusluokka, erittäin vaativa, muutetaan nimeltään poikkeuksellisen vaativaksi, mikä ilmentää tarkoitusta muuttaa nykyistä rapautunutta tulkintaa, jossa tarpeettoman suuri osa näistä tehtävistä on sijoittunut tuohon ylimpään vaativuusluokkaan. Valiokuntana pidimme välttämättömänä esittämäämme terminologista muutosta sen varmistamiseksi, että tavoiteltu tulkintamuutos käytännössä myös toteutuu.

Samassa rakennushankkeessa voi lisäksi olla näihin neljään eri vaativuusluokkaan kuuluvia suunnittelutehtäviä, kuten nykyisinkin, eikä yhden tehtävän määrittäminen poikkeuksellisen vaativaksi tee koko kohteesta poikkeuksellisen vaativaa. Esimerkiksi talotekniikan suunnittelutehtävät voivat olla kohteessa tavanomaisia, vaikka rakennussuunnittelu olisi vaativa tai päinvastoin. Samassa rakennushankkeessa voi myös työnjohtotehtävissä olla eri vaativuusluokkiin kuuluvia tehtäviä entiseen tapaan. Tämä siis tulevista kelpoisuusvaatimuksista.

Sitten nykyisten kelpoisuusvaatimuksien säilymisestä. Me kävimme läpi varsin laajasti tämän lain vaikutuksia nykyisiin kelpoisuuksiin ja totesimme ensin, että kun lähtökohtana on yleisesti ottaen vaatimustason säilyminen ennallaan, mitään laajamittaisia vaikutuksia ei tällä lainsäädännöllä ole. Lisäksi on merkityksellistä, että kun poikkeuksellisen vaativiksi tehtäviksi määritellään uuden lain mukaisesti hyvin harvat hankkeet, niin poikkeukselliset suunnittelu- ja työnjohtotehtävät, työmahdollisuudet päinvastoin lisääntyvät, kun vaativiksi määriteltyjen tehtävien määrä sen seurauksena kasvaa. Laaja-alainen huoli merkittävistä muutoksista tässä suhteessa, niin kuin muutamissa uutisissa ja medioissa on väitetty, on siis perusteeton.

Valiokunnalle on esitetty huoli, että eräät suunnittelijat ja työnjohtajat lain voimaan tullessa menettäisivät kelpoisuutensa nykyisiin töihinsä. Halusimme korostaa tässä mietinnössämme, että lähtökohtana tulee olla, kuten yleensäkin pätevyyksien osalta lainsäädännössä on, että henkilöt, joilla on tietty kelpoisuus eli tutkinto sekä kokemus, tulevat sen säilyttämään voimassa samalla tavoin kuin kelpoisuudet alalla yleensä säilyvät.

Toiseksi, halusimme vielä varmistaa hyväksyttäväksi esitetyllä siirtymäsäännöksellä sen, että nykyisin erittäin vaativien kohteiden osalta pätevyysvaatimukset täyttävä suunnittelija ja työnjohtaja säilyttävät pätevyytensä ennallaan. Vaikka on selvää, että tällaisia henkilöitä on lukumääräisesti vähän, niin meidän mielestämme on periaatteessa tärkeää, että heidän mahdollisuutensa jatkaa työtään myös säilytetään.

Arvoisa puhemies! Kolmantena kohtana sitten tässä kokonaisuudessa on tuo kosteus- ja homevaurioiden sääntely. En siihen tällä kertaa mene, vaan halusin käydä nuo kelpoisuusvaatimukset ja nykyisten kelpoisuuksien säilymisen vielä kertaalleen läpi ja oikoa näin osittain julkisuudessa olleita vääriä tietoja ja vääriä huolia.