Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka on
kolmeosainen, käsittelee suurimmalta osalta suunnittelu-
ja työnjohtotehtävissä toimivien kelpoisuusvaatimuksia
ja nykyisten näitä tehtäviä suorittavien
kelpoisuuksien säilymistä ja sen lisäksi
kolmantena osana kosteus- ja homevaurioiden sääntelyä.
Halusin, arvoisa puhemies, tulla lyhyesti tässä toisessa
käsittelyssä myös tästä asiasta
puhumaan sen takia, että tämä on aiheuttanut
mediassa ja myös tämän rakennusalan lehdissä osittain
vääränlaista tietoa siitä, mitä tämä laki
tarkoittaa arjen käytännössä.
Alkuun lyhyesti kelpoisuusvaatimuksista. Tämän
hallituksen esityksen tavoitteena on palauttaa neliportainen vaativuusluokkajärjestelmä
alkuperäisen
tarkoituksensa mukaiseksi, jossa ylimmän vaativuusluokan
kohteet ovat poikkeus eikä lähes pääsääntö,
niin kuin tällä hetkellä on. Me ympäristövaliokunnassa
ehdotimme hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 120 d §:n
3 momenttiin muutosta niin, että nykyisin korkein suunnittelutehtävien
vaatimusluokka, erittäin vaativa, muutetaan nimeltään
poikkeuksellisen vaativaksi, mikä ilmentää tarkoitusta
muuttaa nykyistä rapautunutta tulkintaa, jossa tarpeettoman
suuri osa näistä tehtävistä on
sijoittunut tuohon ylimpään vaativuusluokkaan.
Valiokuntana pidimme välttämättömänä esittämäämme
terminologista muutosta sen varmistamiseksi, että tavoiteltu
tulkintamuutos käytännössä myös
toteutuu.
Samassa rakennushankkeessa voi lisäksi olla näihin
neljään eri vaativuusluokkaan kuuluvia suunnittelutehtäviä,
kuten nykyisinkin, eikä yhden tehtävän
määrittäminen poikkeuksellisen vaativaksi
tee koko kohteesta poikkeuksellisen vaativaa. Esimerkiksi talotekniikan
suunnittelutehtävät voivat olla kohteessa tavanomaisia, vaikka
rakennussuunnittelu olisi vaativa tai päinvastoin. Samassa
rakennushankkeessa voi myös työnjohtotehtävissä olla
eri vaativuusluokkiin kuuluvia tehtäviä entiseen
tapaan. Tämä siis tulevista kelpoisuusvaatimuksista.
Sitten nykyisten kelpoisuusvaatimuksien säilymisestä.
Me kävimme läpi varsin laajasti tämän
lain vaikutuksia nykyisiin kelpoisuuksiin ja totesimme ensin, että kun
lähtökohtana on yleisesti ottaen vaatimustason
säilyminen ennallaan, mitään laajamittaisia
vaikutuksia ei tällä lainsäädännöllä ole.
Lisäksi on merkityksellistä, että kun
poikkeuksellisen vaativiksi tehtäviksi määritellään
uuden lain mukaisesti hyvin harvat hankkeet, niin poikkeukselliset
suunnittelu- ja työnjohtotehtävät, työmahdollisuudet
päinvastoin lisääntyvät, kun
vaativiksi määriteltyjen tehtävien määrä sen
seurauksena kasvaa. Laaja-alainen huoli merkittävistä muutoksista
tässä suhteessa, niin kuin muutamissa uutisissa
ja medioissa on väitetty, on siis perusteeton.
Valiokunnalle on esitetty huoli, että eräät suunnittelijat
ja työnjohtajat lain voimaan tullessa menettäisivät
kelpoisuutensa nykyisiin töihinsä. Halusimme korostaa
tässä mietinnössämme, että lähtökohtana
tulee olla, kuten yleensäkin pätevyyksien osalta
lainsäädännössä on,
että henkilöt, joilla on tietty kelpoisuus eli
tutkinto sekä kokemus, tulevat sen säilyttämään
voimassa samalla tavoin kuin kelpoisuudet alalla yleensä säilyvät.
Toiseksi, halusimme vielä varmistaa hyväksyttäväksi
esitetyllä siirtymäsäännöksellä sen, että nykyisin
erittäin vaativien kohteiden osalta pätevyysvaatimukset
täyttävä suunnittelija ja työnjohtaja
säilyttävät pätevyytensä ennallaan. Vaikka
on selvää, että tällaisia henkilöitä on
lukumääräisesti vähän,
niin meidän mielestämme on periaatteessa tärkeää,
että heidän mahdollisuutensa jatkaa työtään
myös säilytetään.
Arvoisa puhemies! Kolmantena kohtana sitten tässä kokonaisuudessa
on tuo kosteus- ja homevaurioiden sääntely. En
siihen tällä kertaa mene, vaan halusin käydä nuo
kelpoisuusvaatimukset ja nykyisten kelpoisuuksien säilymisen
vielä kertaalleen läpi ja oikoa näin
osittain julkisuudessa olleita vääriä tietoja
ja vääriä huolia.
Keskustelu päättyi.