Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää eduskunnan sivistysvaliokuntaa tämän hallituksen nuorisolakiesityksen perusteellisesta käsittelystä. Valiokunnan mietinnössään esittämät huomiot nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta ovat mielestäni perusteltuja. Kehittämisohjelma tulee olemaan hyvä väline nuorisopolitiikan linjaamisessa tulevina vuosina. Lapsiin ja lapsipolitiikkaan liittyvien näkökohtien huomioiminen on varmasti tarpeellista, ovathan koulu, koti ja kaverit harrastusten ohella ne kolme kovaa k:ta, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kasvuun tasapainoisiksi aikuisiksi.

Valiokunta on syventynyt nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen. Tämä demokratiaan liittyvä keskusteluhan pääsi täällä hyvään vauhtiin jo lain lähetekeskustelussa, ja nuorisolakia valmisteltaessa demokratia ja kansanvaltaisuus ovat olleet vahvasti mukana läpäisyperiaatteella koko lain valmistelussa. Mutta pidän oikein hyvänä sitä, että valiokunta on mietinnössään halunnut kiinnittää juuri tähän erityistä huomiota.

Myös kuntien nuoriso- ja kulttuuritointa koskevat valiokunnan huomiot ovat hyviä. Nuorten vapaa-ajan käyttöön tarvitaan myönteisiä malleja. Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, hyviä malleja on jo löytynyt ja niitä on syytä levittää eri puolille maata. Opetusministeriö edistää osaltaan uusien mallien kehittämistä myöntämällä harkinnanvaraisia valtionavustuksia kuntien ja järjestöjen hankkeille, joissa on uusia ja hyviä avauksia nuorisotyöhön.

Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen vaatii erityistä huomiota kaikilla päätöksenteon tasoilla. Nuorisobarometrin tulokset kertovat, että yleisellä asennetasolla nuoret suhtautuvat maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen varsin myönteisesti. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, että suomalaisten tulisi liikkua enemmän ulkomailla ja että ulkomaalaiset ovat monipuolistaneet suomalaista kulttuuria. Myönteisistä katsantokannoista huolimatta vain noin kolmasosa nuorista toivoo Suomeen tulevan enemmän ulkomaalaisia ja neljäsosa nuorista epäilee ulkomaalaisten tulevan Suomeen hyötyäkseen verovaroista.

Nuoret uskovat suomalaisen yleisen asenneilmaston muuttuneen aiempaa avarakatseisemmaksi. Kaksi kolmasosaahan vastaajista katsoi kulttuurisen suvaitsevaisuuden Suomessa lisääntyneen, ja yli puolet vastaajista katsoo rasismin vähentyneen suomalaisten nuorten keskuudessa. Vaikka barometrin aineistossa korostuukin myönteinen asennoituminen maahanmuuttajiin, ratkaisevia muutoksia suhtautumisessa yhteiskunnan monikulttuurisuuteen ei ole tapahtunut huolimatta valistuksesta tai monikulttuurisista tempauksista.

Valiokunta viittaa mietinnössään Valtiontalouden tarkastusviraston huomioihin nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen valtionavustusten myöntämisestä. Avustusjärjestelmän kehittäminen on arviointia avustustoimikunnassa sekä opetusministeriössä jatkuvaa työtä, ja valiokunnan näkemykset tullaan ottamaan tässä työssä huomioon. Nuorisolaki tulee olemaan hyvä perusta myös tältä osalta. Tarkennetaanhan nyt nuorisojärjestöjen avustustoimikunnan tehtäviä ja sen asiantuntijaroolia laajennetaan varsinaisten valtionavustusten jaon ulkopuolelle. Sen tehtäväksi tulee arvioida avustusjärjestelmän toimivuutta ja tehdä sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Tässä yhteydessä on paikallaan todeta, että nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen avustuksia on tähänkin saakka valmisteltu huolella ja erittäin perusteellisesti, mutta silti sanoisin, että kehittämis- ja arviointityö on aina paikallaan.

Arvoisa herra puhemies! Lienee paikallaan sanoa muutama sana perjantaina käydyn keskustelun johdosta. Uuden nuorisolain tavoitteena on parantaa nuorten elinoloja ja vaikuttamismahdollisuuksia, ja sen valmistelu on ollut hyvin avointa. Lain lähetekeskustelukin tapahtui erittäin hyvässä hengessä. Vaalihuumassa tämä on hyvä muistaa. Kun luin puheenvuoroja, joita perjantaina kertyi, tuntuu, että kokoomuksen puolelta näyttää olevan muutamia kysymysmerkkejä ja huolenaiheita, kenties sellaista päätäntävaikeuttakin mielipiteestä. Tuntuu, että sillä on joitakin ajatuksia, jotka vaikuttaisivat siltä, että ollaan hieman eksyksissä kenties tässä nuorisolain käsittelyssä, mutta siihen heillä on tietysti oikeus. Mutta mitkä motiivit ovat tällä hetkellä sitten johtaneet siihen, että kokoomuksen nuorisolakia koskeva keskeinen sanoma ja sanottava näyttää pelkistyvän yhden valtionapua saavan järjestön avustukseen? Millainen viesti tämä on suhtautumisesta nuorisolakiin kokonaisuutena, sen arvioihin osallistumisen ja osallisuuden edistämisestä, ja moniin muihin seikkoihin tässä laissa. Tämä on tietysti hyvä muistaa ihan vaalihuuman hengessäkin.

Sakki ry:n avustamista on arvioitu ja selvitetty opetusministeriössä sekä minun että kokoomuslaisten edeltäjieni aikana. Esimerkiksi kansanedustaja Kaarina Dromberg ei kulttuuriministerinä puuttunut Sakki ry:n avustamiseen. Hän vastasi vuonna 2002 kirjalliseen kysymykseen, jonka yksi allekirjoittajista olin itse, muun muassa seuraavaa: "- - Sakki ry on nuorisotyölain nojalla tuettava järjestö." Edelleen: "- - nuorisojärjestöjen avustusten jakoa valmisteleva parlamentaarisesti edustava toimikunta, joka koostuu nuorisotoimintaan perehtyneistä henkilöistä, on esittänyt Sakki ry:lle yksimielisesti sen saamaa avustusta." Olen ollut yksi tämän kysymyksen allekirjoittaja ja halunnut selvyyttä asioihin. Tämä on puhututtanut ennenkin, ja kokoomuksen edustajalta, silloiselta ministeriltä, sain erittäin hyvän selvityksen.

Opetusministeriön käsityksen mukaan Sakki ry:n avustaminen on perusteltua. Kyseessä on ennen kaikkea toisen asteen opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. Nuorisolakiesityksessä opetusministeriö on halunnut rajata pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistävien järjestöjen avustamista. Perusteena on hillitä avustusjärjestelmän pirstaloituneisuutta. Lisäksi nuorisomäärärahatkin ovat rajalliset, kuten valiokuntakin on yksimielisesti mietinnössään todennut. Ammatillisen järjestäytymisen edistäminen on yksi ja hyväksyttävä nuorisotyön muoto. Se on osa nuorten aktiivista kansalaisuutta. Nuorisolain myötä ei yksikään nyt avustettava järjestö automaattisesti putoa valtionavun piiristä. Tähän valiokuntakin on kiinnittänyt huomiota.

Laajapohjainen nuorisojärjestöjen avustustoimikunta, jossa myös kokoomusnuorilla on edustajansa, valmistelee opetusministeriölle vuosittain esityksen nuorisojärjestöjen valtionavuista. Tällöin arvioidaan myös järjestöjen avustuskelpoisuutta. Jos jonkin järjestön toiminnassa tai muissa avustamiseen vaikuttavissa seikoissa on tapahtunut muutoksia, joudutaan järjestön avustamista luonnollisesti tarkastelemaan uudelleen. Tämä koskee niin Sakki ry:n avustamista kuin kaikkia muitakin nuorisolain nojalla avustettavia järjestöjä. Jos jonkin järjestön toiminta muuttuu pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistäväksi, aiheuttaa se luonnollisesti uudelleenarvioinnin. Tämä on aivan normaalia toimintaa uudenkin nuorisolain aikana. Opetusministeriö seuraa tiiviisti kaikkien valtionavustusta saavien järjestöjen avustuskelpoisuutta, ja tarvittaessa minulla on täysi valmius puuttua asiaan.

Nuorisotoimijat ovat olleet vahvasti mukana valmistelemassa nuorisolakia, ja valmistelu on sujunut erittäin hyvässä hengessä. Sanoisin, että yhdessä olemme löytäneet nuorisolain suunnan, tavoitteet ja lähtökohdat. Lain arvolähtökohtia ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, monikulttuurisuus, kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen.

Arvoisa herra puhemies! Tästä on hyvä jatkaa.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuulostaa täysin kummalliselta, että se vastaus, jonka silloin annoin kirjalliseen kysymykseen, jonka myös te, ministeri Karpela, olitte allekirjoittanut, oli sen tilanteen mukaan, että kaikki olivat tasa-arvoisessa asemassa, myöskin Sool-, Iol- ja STTK-järjestöt, mutta nyt te olette muuttaneet tämän uuden lain siihen muotoon, että Sakki saa erityisaseman verrattuna näihin muihin ammatillisiin opiskelijajärjestöihin. Siis se on toisin sanoen aivan päinvastainen kuin te olette itse omassa kysymyksessänne esittäneet. Sitäkin taustaa vasten teillä olisi ollut kaikki mahdollisuudet nyt toimia sen mukaisesti kuin te sen kirjallisen kysymyksen allekirjoittajana olette ollut. Kyllä ihmetyttää tämä tulkinta tästä asiasta. Se on aivan päinvastainen kuin te annatte ymmärtää.

Säde Tahvanainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luin myöskin perjantain keskustelua ja hämmästyin myöskin kokoomuksen linjaa siitä, että on lähdetty niin valiokunnassa kuin täällä salissa ainoastaan ja vain käymään keskustelua Sakki ry:n asemasta eli jahtaamaan yhtä järjestöä. Aika erikoinen asetelma ottaa kantaa koko nuorisolakiin, lähteä tätä yhtä ainoaa asiaa nostamaan.

Haluaisin kyllä kysyä tässä vaiheessa ed. Drombergiltä ja muilta kokoomuslaisilta, kuinka te rinnastatte opiskelijaedunvalvontajärjestöt ja kattojärjestöt. Sakki, Syl, Samok ja muun muassa Lukiolaisten Liitto ovat käsittääkseni rinnakkain kulkeneet valiokunnassa kertomassa opiskelijoiden mielipiteitä. Emme ole silloin kutsuneet insinööriopiskelijoita, Soolia tai muita erityisalojen asiantuntijoita, jos on kyse ollut tämmöisestä laajemmasta opiskelijoiden edunvalvonnasta. Eikö niin?

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanaiselle sen verran, että ei tässä mitään eritoten jahtaamassa olla. Te kuulitte aivan selkeästi, että kulttuuriministeri Karpela täällä totesi omassa puheenvuorossaan, että tämän lain lähtökohtana pitää olla yhdenvertaisuus, pitää olla tasa-arvo, ja se on se aito, oikea lähtökohta, mistä mekin lähdemme liikkeelle täällä kokoomuksessa.

Mutta jos me nyt katsomme tämän 10 §:n perusteluita, niin täällä mietinnössä todetaan: "Yleisavustuksen ulkopuolelle jäävät myös ne järjestöt, jotka edistävät pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä." No, jos me katsomme Sakki ry:n sääntöjä, niin Sakki ry:n 2 § toteaa nimenomaan, että yhdistyksen tarkoituksena on ammatillisen järjestäytymisen edistäminen, ja 2 § määrittelee myöskin yhdistyksen tarkoitukseksi toiminnan ammattiliittoihin kuuluvien jäsenten yhdyssiteenä. Eikö tässä ole olemassa aivan selkeä ristiriita?

Ed. Urpilaiselle sen verran — onko ed. Urpilainen täällä salissa? — että te väititte, että kokoomus muka ei tukisi toisen asteen ammatillista opiskelijatoimintaa. Tämä väite on täysin väärä. Meidän mielestämme on kysymys vain siitä, onko tuo toiminta pelkästään SAK:n järjestämää (Puhemies: Aika!), ja näinhän tämä ei voi olla.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki me tiedämme sen, miten Sakki ja SAK ovat kuin paita ja peppu. Siitä ammattiliittokytkennästä ei ole mitään epäselvyyksiä. Meillä on faktaa esitetty perjantainakin täällä kasakaupalla. Ministeri Heinäluoma on ollut perustamassa Sakki ry:tä aikanaan. Minkälaiset laput silmillä hallitus nyt kulkee? Onko Sakki nyt ministeri Don Heinäluoman ja hallituksen erityisessä suojeluksessa? Tämä ei ole enää demokratiaa.

Ennen neuvottelujen käymistä, tiedän, että Rkp ja keskustapuolue vastustivat hallituksen esityksen 10 §:ää, mutta kuinka kävikään neuvotteluissa? Ei piiruakaan esitystä muutettu ihmisen suuntaan. Miksi epäoikeudenmukaisuus? Miksi tällaista? Tasa-arvo pitää olla tässä asiassa. Varsinkin ministeri Karpela on aikoinaan vielä ollut huolissaan tästä asiasta ja esittänyt kirjallisen kysymyksen. Nyt on aika toimia. Nyt on se etsikkoaika, ministeri Karpela.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt, kun puhutaan toisen asteen koulutuksesta ja ammatillisesta osaamisesta, niin siellähän on myöskin Osku, jonka Sakki on kokonaan hyljännyt tässä samassa keskustelussa, joka on vastaavan tyyppinen kaupallisen opetuksen ja näiden muiden järjestöjen edustaja. Kyllä katson, että he olisivat myöskin olleet oikeutettuja tulemaan kuulluiksi, mutta he lähettivät kirjallisen lausunnon. Minusta tuntuu, että te ette ole, ed. Tahvanainen, lukenut sitä ollenkaan.

Kun puhutaan näistä avustusmääristä, niin esimerkiksi Suomen Opettajiksi Opiskelevien Liitto saa 20 000, STTK-Opiskelijat 1 000 ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto saa 340 000 ja Insinööriopiskelijaliitto ainoastaan 1 000 euroa. Sitten on vielä riippumattomat opiskelujärjestöt. Voin niitä luetella myöhemmin puheessani. On kohtuutonta, kuinka suuri ero näillä opiskelijajärjestöillä on ollut tähän asti. Siinä mielessä halusin, että kaikki nämä tulisivat tasa-arvoiseen asemaan.

Säde  Tahvanainen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsin yllättynyt olin erityisesti kokoomuksen linjauksesta sen vuoksi, että kuten ministeri Karpela aiemmin toi puheenvuorossaan esille, tämä on valmisteltu nuorisojärjestöjen kanssa yhteisymmärryksessä. Ne ovat halunneet juuri tällaisen pykälän, ja se on tuotu tänne eduskuntaan. Kokoomuksen opiskelijajärjestöt ovat olleet valmistelussa mukana. (Ed. Dromberg: Ei ole, se ei ole yksimielinen!) — Kyllä. — Ne ovat halunneet tällaisen esityksen tänne tällaisella rajauksella, kattojärjestöt, joita edustavat opiskelijatoiminnassa Samok, SYL, Lukiolaisten Liitto ja Sakki ry. Voisin sanoa, että tässä suhteessa te olette kyllä ihan retuperällä, jos rupeatte rinnastamaan kattojärjestöihin kaikkia muita erityisalojen ammatillisia opiskelijajärjestöjä.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on nyt syytä muistaa, että me saamme selvitykset näiltä järjestöiltä ihan joka vuosi, ja Sakki ry on aivan selkeästi ilmoittanut, että sen pääasiallinen toiminta ei suinkaan ole ammatillisen järjestäytymisen edistäminen vaan sen pääasiallinen toiminta on todellakin olla toisen asteen koulutuksen opiskelijajärjestö. Jos kokoomus vihjaa, että Sakki ry:n antamat tiedot ovat virheellisiä, niin se on aika vakava väite.

Toinen, mikä pitää muistaa, on, että näitä järjestöjä käydään läpi avustustoimikunnassa, aivan kuten ed. Tahvanainen hyvin tässä totesi. Avustustoimikunnassa ovat niin ikään kokoomuksen jäsenet mukana näitä avustuksia arvioimassa, ja nämä esitykset ovat olleet yksimielisiä. Eli myös kokoomus on tällaisen esityksen itse halunnut tuoda, joten koettakaa nyt päättää, mitä mieltä te tästä asiasta olette. Olen tarkalla korvalla kuunnellut myös kokoomuksen edustajia avustustoimikunnassa, ja sieltä on aivan selkeä viesti ministeriölle tullut tämän näköisestä esityksestä, joten olisi kiva, jos myös kokoomuksen puolelta tulisi yhtä viestiä eikä monta erilaista.

Sitten vielä aivan lopuksi: (Puhemies koputtaa) myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on tätä asiaa läpikäynyt eikä ole löytänyt tämän suhteen mitään huomautettavaa.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuitenkin Valtiontalouden tarkastusvirasto on halunnut, että nämä asiat tutkitaan uudelleen, ja kun se kohta oli käsittelyssä tuolla valiokunnassa mietinnössä, niin sosialidemokraatit halusivat poistaa juuri tämän kohdan. Onneksi koko muu valiokunta oli sitä mieltä, että se säilytetään siellä. Se kyllä pistää miettimään, mitä mätää tässä asiassa on.

Toisin sanoen nämä asiat on nyt tarkkaan tutkittu täällä eduskunnassa, ja siinä mielessä on oikeudenmukaista, että kaikki järjestöt saadaan tasa-arvoiseen asemaan, myöskin Sakki. Me olemme valmiit myöskin puoltamaan avustusta Sakille, mutta samassa asemassa kuin kaikille muillekin.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomessa lakien tarkoituksena on edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, tai niin me ainakin tähän asti olemme kuvitelleet. Tämä hallituksen esitys on suorastaan skandaali 10 §:n osalta. Muuten tämä on ihan hyvä lakiesitys, ja sen takia emme puutukaan muihin kohtiin. Tämä lakiesitys osoittaa sen, ettei maailmassa aina oikeudenmukaisuus toteudu.

Nuorisolaki on hyvä ja tarpeellinen sinänsä, mutta siinä on se 10 §, jonka tulkinnasta on tullut ongelmia. On perin juurin kummallista ja harvinaista, että hallituksen esityksen perusteluissa nimetään erikseen kolme järjestöä, jotka heitetään ulos avustusten piiristä. Sen sijaan äveriäs Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto, eli Sakki, jätetään valtionapujen piiriin huolimatta yksiselitteisestä ammattiliittokytkennästään. Ammattiliittokytkennät eivät puolestaan päde Sooliin eikä myöskään yhden koulutusalan opiskeluun liittyminen sekään.

Ihmettelen vielä kovasti sitä, miten ministeri Karpela on voinut antaa näin epäoikeudenmukaisen esityksen 10 §:n osalta, varsinkin kun hän itse on ollut vuonna 2002 tekemässä kirjallista kysymystä tästä aiheesta. Hän ei ilmeisesti ole perehtynyt tarpeeksi asiaan ja punninnut kaikkien nykyisten yleisavustusta nauttivien järjestöjen ammatillista järjestäytymistä edistävään toimintaan. Olisi riittänyt vain kyseisten sääntöjen lukeminen ja se, että niitä olisi verrattu. Oikeudenmukaista olisi ollut joko ottaa kaikki edelleenkin avustusten piiriin, siihen 10 §:n piiriin, tai sitten pudottaa myös Sakki tuen piiristä. Se olisi ollut tasapuolista.

Kaikki tietävät, että Sakki ja SAK ovat kuin paita ja peppu: Sakki toimii SAK:n tiloissa. Aikaisemmin sen sähköposti kulki SAK:n tunnuksilla. SAK:n sivuilla opiskelijoita kehotetaan liittymään Sakkiin. Ministeri Heinäluoma on ollut perustamassa Sakki ry:tä, ei siinä mitään, mutta nyt on hyvä kysyä, onko Sakki nyt ministeri Don Heinäluoman ja hallituksen erityisessä suojeluksessa. Tämä ei enää ole demokratiaa. Perjantaina lueteltiin lukuisia todisteita siitä, miten Sakki on ammattiliittokytkennältään SAK:hon menevä. Sakin sääntöjen 2 § määrittelee yhdistyksen tarkoitukseksi tehdä tunnetuksi ammatillisen järjestäytymisen merkitystä ja toimia ammattiliittoihin kuuluvien oppilasjäsenten yhdyssiteenä. Soolin sääntöjen mukaan sillä ei ole minkäänlaista ammatilliseen järjestäytymiseen liittyvää tarkoitusperää. Lukekaa, ministeri Karpela, Soolin säännöt!

Sakkia ohjaa SAK, ja sieltä ovat jäseninä muun muassa Metallityöväen Liitto, Rakennusliitto ja Kunta-alan ammattiliitto KTV. Nämä ovat äänivaltaisia Sakin kokouksissa ja vaikuttavat vahvasti Sakin henkilövalintoihin ja poliittiseen linjaan. Jopa puolet Sakin hallituksesta voi koostua ammattiliittojen edustajista. Soolilla ja STTK-Opiskelijoilla ei ole näin. Opiskelijajärjestöjen luonteeseen kuuluu, että ne ovat opiskelijoiden perustamia ja että äänivaltaa käyttävät vain ja ainoastaan opiskelijat, eivät ammattiliitot. Sakki markkinoi omana jäsenetunaan ilmaista ammattiliiton opiskelijajäsenyyttä. Sakin kautta voi liittyä vain SAK:laisiin ammattiliittoihin, jotka rahoittavat Sakin toimintaa ja käyttävät äänivaltaansa liittokokouksissa. Sakin jäsenet saavat ilmaisena jäsenetuna SAK:n nuorten Arvo-lehden.

Sakin jäsenyyttä pidetään yleissitovana, eli jäseniksi kirjataan kaikki oppilaitoksen oppilaat, jolloin jäsenmäärä nousee pilviin, vaikka todellinen jäseniksi halukkaiden määrä olisikin murto-osassa. Sakki ilmoittaa jäsenmääräkseen 80 000 jäsentä, mutta todellisuudessa heitä on noin 10 000. Valtionosuus tietenkin määräytyy jäsenmäärän mukaan. Tänä vuonna Sakille myönnettiin valtionosuutta 340 000 euroa ja Iol:lle ja STTK-Opiskelijoille 1 000 euroa. Sakin saama valtionosuus ei ole missään suhteessa muihin yhdistyksiin tai todellisuuteen. Sakilla on ollut rahastoja, on ollut sijoituksia, ja Next Step -messut tuottivat voittoa. Mitään näistä ei saisi olla sääntöjen mukaan. Sakin toiminta avustusten suhteen on ollut härskiä.

On varsin kyseenalaista myös se, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kerrottiin Soolista niin totuuden vastaisia tarinoita, että Soolilta oli pakko pyytää oikaisumahdollisuutta. Valtiontalouden tarkastusvirastokin on joutunut antamaan huomautuksen tämän kaltaisesta toiminnasta.

Ihmettelen kovasti edelleenkin keskustapuolueen ja Rkp:n toimintaa. Minä tiedän, että te olette fiksusti ajatelleet niin, että te olitte vielä ennen mietinnön valmistumista lakiesityksen 10 §:n osalta hallituksen esitystä vastaan. Mutta kertokaa meille tänään, mitä tapahtui neuvotteluissa, miksi te menitte hallituksen esityksen puolelle, koska se lausumaehdotus siitä, että avustusta saa 11 §:n mukaan, ei vastaa eikä korvaa 10 §:ää, koska se on erittäin harkinnanvarainen? Sen saa, jos ministerillä sattuu olemaan hyvä päivä. Kysyn suoraan ja haluan kuulla vastauksen tähän, koska perjantaina sitä vastausta ei tullut.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että ministeri Karpela ja pääministeri Vanhanen ovat monen muun edustajan tavoin tehneet kirjallisen kysymyksen Sakin saamasta kohtuuttomasta valtionosuudesta ja erilaisesta kohtelusta. Tämä on ollut tiedossa jo vuonna 2002, ja se kirjallinen kysymys tehtiin lokakuussa 2002. Sitten oli eduskuntavaalit jo muutaman kuukauden päästä, jolloin ei ollut mitään mahdollisuuttakaan puuttua siihen enää. Kuten sanottu, edellinen hallitus ei enää, vaikka olisi halunnutkin, olisi ehtinyt asiaa korjata, mutta kirjallinen kysymys osoittaa ministerin tahtotilan, ainakin silloin. Ed. Karpela halusi silloin korjauttaa vallitsevan epäkohdan. Miksi hän ei sitä korjaa nyt, kun hänellä on siihen valta ja mahdollisuus?

Arvoisa puhemies! Mikä on se elin, joka puuttuu lakiesitykseen, jos tällaista vääryyttä tapahtuu lainsäädännön turvin? Onko se tuomioistuin, oikeusasiamies? Viisasta olisi, että presidentti ei vahvistaisi koko lakia. Valtionapukelpoisten nuorisojärjestöjen kelpoisuus on selvitettävä uudelleen ja tasapuolisesti. Siksi kokoomuksen puolesta esitin perjantaina, että pohjaksi tulee vastalauseen mukainen ehdotus siten täydennettynä, että toinen lakiehdotus hyväksytään sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena. Asiaa kannatti sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Edellinen puheenvuoro sisälsi niin monta väärää väitettä, että katson aiheelliseksi näihin puuttua. Ed. Vahasalo esitti erittäin vakavia väitteitä niistä virallisista tiedoista, joita opetusministeriölle on annettu.

Ensinnäkin kysymys hallituksesta ja Sakki ry:n edustajista. Luen nyt aivan suoraan vastauksen, jonka ed. Dromberg, silloinen ministeri, kirjoitti: "Ulkopuolisilla vallankäyttäjillä kysyjä tarkoittanee kannatus- tai yhteisöjäseniä. Ministeriön nuorisoyksiköltä saamani tiedon mukaan ammattiliittojen kaltaiset tahot ovat Sakki ry:ssä, kannatusjäseninä, ja niiden äänivalta kokouksessa on vähäinen (saadun ilmoituksen mukaan noin 10 %). Lisäksi se, miten valtakunnallinen järjestö kansalaisyhteiskunnassa hallintonsa järjestää, on järjestön päättävien elinten oma asia yhdistyslaki huomioon ottaen. Liiton hallitukseen liittokokous voi valita esteettömästi haluamansa henkilöt. Siitä antaa yhdistyslaki omat säännöksensä, ei nuorisolaki."

Tämän lisäksi puheenvuorossanne lajittelitte varakkaisiin ja ei-varakkaisiin. Haluaisin nyt muistuttaa, jos perehtyisitte kuitenkin näihin valtion antamiin tukiin, että ensinnäkin valtion tuki etujärjestöille on mennyt aikanani siten, että Lukiolaisten Liitto sekä Samok ovat saaneet suurimmat korotukset, ei suinkaan Sakki ry, jolla nimenomaan on tasoitettu avustusten määrää. Sen lisäksi viittasitte rahastoihin, joita Sakki ry:llä on 700 000 euroa. Näillä on järjestetty Next Step -messuja, mutta jos katsotte tarkasti, niin esimerkiksi Sylillä on rahastoja noin 1,1 miljoonaa euroa. Niilläkin on vielä eroa.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Karpela syytti meitä, kokoomusta, vaalihuumasta alkupuheenvuorossaan. Ihmettelen kyllä, onko ministeri Karpelalla hallitushuumaa huomattavasti enemmän kuin kokoomuksella vaalihuumaa. Vaaleja tulee koko ajan, hallitukseen näköjään pääsee periaatteessa silloin, kun on ansioita siihen.

Nyt kysyisin: Onko tämä nuorisolaki valmisteltu sillä pieteetillä, millä se olisi pitänyt tehdä, ja onko ministeri todellakin tehtäviensä tasalla ollut, kun hän on tällaisen muotoilun sallinut lakiin? Ongelma kiteytyy tietysti 10 §:ään ja siihen yhteen sanaan, mihin täällä vedottiin perjantaina niin monesti, sanaan "pääasiallisesti". Sanan "pääasiallisesti" takia Sakki jätetään edelleenkin valtion yleisavustuksen piiriin, sen sijaan STTK-Opiskelijat esimerkiksi heitetään pois.

Nyt luen teille, arvoisa ministeri ja hyvät kollegat, STTK-Opiskelijoiden säännöt siitä kohdin, missä sanotaan yhdistyksen tarkoitus, 3 §: "Yhdistyksen tarkoituksena on toimia STTK:laisten opiskelijoiden edunvalvonta- ja vaikuttamisjärjestönä, edistää järjestäytymistä STTK:laisiin liittoihin tai yhdistyksiin jo opiskeluaikana, edistää ja valvoa opiskelijoiden yleistä koulutuksellista, sosiaalista ja ammatillista asemaa sekä etuja työelämälähtöisestä näkökulmasta, lisätä opiskelijoiden tietoa työelämästä ja sen käytännöistä, lisätä jäsenistönsä yhteenkuuluvuutta, edustaa jäseniään pohjoismaisessa ja muussa kansainvälisessä työmarkkina-asioihin liittyvässä nuoriso- ja opiskelijatoiminnassa." Se oli STTK-Opiskelijoiden säännöistä.

Sakki ry:n säännöt, 2 §, tarkoitus: "Liiton tarkoituksena on toimia jäsentensä edunvalvojana koulutus- ja sosiaalipoliittisissa sekä muissa opiskeluun liittyvissä asioissa, toimia jäsentensä palvelujärjestönä kehittäen jäsenyyteen kuuluvia etuja, lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta ja edistää oppilaskuntien toimintaa, edistää ammatillisen koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta ja tehdä tunnetuksi ammatillisen järjestäytymisen merkitystä, toimia ammattiliittoihin kuuluvien oppilasjäsenten yhdyssiteenä, edistää kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa ja parantaa opintonsa päättäneiden, työttömäksi jääneiden asemaa ja työelämään sijoittumista."

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, arvoisa ministeri! Mitä eroa on Sakki ry:llä ja STTK-Opiskelijoilla näiden sääntöjen perusteella? Voimmeko me sanoa, että Sakki ry:n työtehtävä on niin erilaista kuin STTK-Opiskelijoiden, että me näitten sääntöjen perusteella voimme sanoa, että STTK-Opiskelijat eivät jatkossa enää kuulu valtion yleisavustusten piiriin? Minusta me emme voi tehdä tätä jakoa, ja tässä on tämä ongelma. En usko, että kenelläkään kokoomuksessa on Sakki ry:tä vastaan yhtään mitään. Ainoastaan se, mitä peräämme, on oikeudenmukaisuutta näihin kriteereihin, joilla jatkossa valtionavustuksia jaetaan.

Me katsomme, että tasa-arvo ei toteudu, ja kun ed. Gustafssonkin on koko ajan huudellut, että vastakkainasettelua näköjään onkin, niin meidän mielestämme teidän toimestanne sitä on. Me emme haluaisi, että laitetaan vastakkain Sakki, STTK-nuoret, Iol tai Sool, mutta muut tekevät sen. Tästä me olemme koko ajan sanoneet, että tämä ei ole oikeudenmukaista ja tämä ei ole tasa-arvoa. Perusteet eivät kestä päivänvaloa meidän mielestämme.

Ihmettelen valiokunnan keskustapuolueen ja SDP:n jäsenten toimintaa tässä. Kun meillä oli aivan selvästi tieto Valtiontalouden tarkastusviraston ohjeesta ja huomautuksesta näitten valtionapujen jakoperusteista, niin haluttiin muutoksia, mutta miksi nämä eivät kelvanneet? Ihan selvästi meillä oli tiedossa, mihin kohtiin piti puuttua. Yksi keskeinen kohta oli jäsenmäärien määrittelyperuste. Kokoomus halusi, että jäsenmäärät tarkasteltaisiin uudestaan, niistä annettaisiin selvät ohjeet, miten jäsenmäärät lasketaan jatkossa, koska on kohtuutonta, että yksi järjestö pystyy ilmoittamaan 80 jäsentä ja sillä hankkimaan valtionavun ja toisilla on vaan murto-osa, koska ne ovat henkilöjäseniä. Voiko olla niin, että oppilaitosjäsenet muodostavat niin suuren ryhmän ja sille ei voida tehdä mitään?

Minä ihmettelen sitä, että tätä ei saatu kirjattua ihan yksiselitteisesti, ja paheksun sitä tapaa, jolla vedottiin, että poliittiset nuorisojärjestöt menettäisivät rahaa, jos tähän jäsenmäärään puututtaisiin. Kyllä minusta ei ole veronmaksajan velvollisuus kustantaa näitä ilmaa olevia opiskelija- tai nuorisojäseniä, ei puoluepoliittisissa organisaatioissa eikä näissä Sakki- ja muissa nuorisojärjestöissä ylipäätäänkään. Käsittämätöntä, että tämä jäsenmäärän määrittely ei mennyt läpi.

Kokoomus halusi myöskin ponteen kirjattavan, että avustuksen tarpeen on oltava selvä näihin järjestöjen valtionapuihin nähden. Ihmettelen sitä, mitä puolustettiin; kyllä, kauniiltahan se kuulostaa, että pitää olla jatkuvuutta. Mitä jatkuvuutta tarvitaan siihen, jos avustuksen tarveharkintaisuus on prioriteetti numero yksi? Ei ole mitään järkeä antaa 340 000 euroa vuodesta toiseen, jos järjestöllä on varaa sijoittaa rahaa ja pitää osakesalkkuja, ostaa jopa kiinteistöjä seuraavaksi. Silloin ei jatkuvuutta tarvita yhtään mihinkään, vaan voidaan edellyttää, että ensin myykää omistuksenne ja sen jälkeen katsotaan, minkälaista tarvetta veronmaksajien rahoihin on nuorisojärjestön toiminnan ylläpitämiseksi.

Kolmantena seikkana, mistä Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti, oli opiskelijoiden päätösvalta. Ministeri Karpela vetosi äsken entisen ministerin Drombergin vastaukseen vuodelta 2002, että ammattiyhdistystaustaiset aikuiset päättävät Sakissa ainoastaan 10 prosentista. En tiedä, mikä on vuonna 2002 ollut tilanne. Me keskustelemme siitä, mikä on tilanne vuonna 2005, ja tietomme oli, että puolet Sakin päätäntäelimissä olevista on aikuisia ammattiyhdistystaustaisia henkilöitä.

Me katsoimme aivan selvästi silloin, että näin nuorten ääni ei pääse kuulumaan sillä teholla, mikä sillä pitäisi olla, kun kyse on kuitenkin nuorisotoiminnasta. Tässä kohtaa nimenomaan vetoan taas oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon. STTK-nuorissa sataprosenttisesti nämä nuoret päättäjät ovat nuoria ja siten tämä lain henki, eli nuorten osallistuminen, toteutuu. Mutta minusta se ei Sakissa toteudu ja senkään puolesta tämä moraalinen perusta ei ole oikea tälle 10 §:lle.

Täällä on vedottu avustustoimikunnan yksimieliseen lausuntoon, jonka mukaan Sakin pitää jatkossa saada rahaa. Tämä on minusta nuorten selän taakse menemistä täydellisesti. Ihmettelen, miksi siihen ministerikin vetoaa täällä. Ymmärrän täysin, että sivistysvaliokunnan jäsenet, jotka ovat hallituspuolueiden edustajia, haluavat nyt näin turvata linnarauhan, ei haluta puuttua niihin oikeisiin ongelmiin. Mutta että ministerikin vielä, jolla olisi mahdollisuus käyttää suurinta valtaa tässä lain valmistelussa, vetoaa avustustoimikunnan nuorten tekemään lausuntoon, nuorten, jotka ovat olleet huolissaan pelkästään siitä, saavatko tulevaisuudessa yhtään tukea enää vai menettävätkö senkin. Nyt tämä nuorten sana on ollut kaikkein raskain siitä huolimatta, että ministerillä oikeasti olisi ollut valta päättää paljon oikeudenmukaisemmin tästä asiasta.

Samaan aikaan ihmettelen sitä, kun ministeri täällä vetoaa, miksi vuonna 2002 ei puututtu mihinkään ja silloin oli niin hyvin vastattu, ja kuitenkin pieni kritiikki tuli, että vähän oli huono vastaus. Kun kerran näin on, miksei ministeri nyt, kun tehdään lakia, puuttunut näihin epäkohtiin? Miksei ministeri puuttunut siihen täydelliseen epäoikeudenmukaisuuteen, mikä tämän lain 10 §:n mukana nyt tulee?

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen tätä lakia. Ei kokoomus ole tässä hötkyillyt millään lailla. Me olemme järjestelmällisesti vastustaneet tätä 10 §:ää, pitäneet sitä epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana ja vaatineet tähän oikeudenmukaisuutta. Olemme täysin tyrmistyneitä, että keskustapuolue ei mitenkään tukenut niitä meidän hyviksi katsomiamme tarkoitusperiä, joilla pelkästään yritettiin saada oikeudenmukainen näkemys tähän asiaan. Ihmettelen sitä siksi, että tämä ei minusta ole millään lailla päivänvaloa kestävää lain tekemistä.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, mahtaako ed. Hemming nyt olla aivan tehtävänsä tasalla. Ensinnäkin hän puhui veronmaksajien rahoista. Hyvä ed. Hemming: Nuorisotyörahat tulevat veikkausrahoista. Veikkaus rahoittaa pääasiallisesti, miltei täysin, nuorisoyksikön toiminnan.

Toiseksi, avustustoimikunta on asiantuntijaelin, joka on varta vasten nimetty hoitamaan juuri tätä tehtävää. Tämän nuorisolain yksi tavoite on nuorison aktiivinen osallistuminen, nuorten äänen kuunteleminen, ja nyt te ehdotatte puheessanne, että minä ministerinä kävelisin nuorten yksituumaisen esityksen yli ihan tuosta vaan kuuntelematta nuorten ääntä, heidän tahtoaan. Minusta tuo on varsin ristiriitaista, kun juuri käsittelemme nuorisolakia, jonka yksi tavoite on aktiivinen kansalaisuus ja nuorten äänen ja mielipiteen kuunteleminen.

Ehkä sitten vielä lopuksi te viittasitte myös tähän määrään. Ammattijärjestöjen osuus Sakki ry:ssä on tämä yhteisöjäsenyys, joka tarkoittaa siis näitä alle 29-vuotiaita maksavia jäseniä. Liiton kertoman mukaan oppilaskuntaedustajia on noin 430, yhteisöjäsenten kautta noin 100.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys uudeksi nuorisolaiksi on tarpeellinen, kumotaanhan tällä vanha, jo peräti vuodelta 95 oleva nuorisotyölaki. Uudistamisen tarvetta siis on, tästä me voimme olla yhtä mieltä. Tämä esitys pitää sisällään myöskin erittäin paljon hyviä, aivan oikean suuntaisia tavoitteita ja parannusehdotuksia.

Mutta tässä käsittelyssä olevassa esityksessä on myöskin sisällä yksi ehkä suurimmista puhalluksista, mitä tämä hallitus on esittänyt. Tämä puhallus näkyy nimenomaan tämän hallituksen esityksen 10 §:ssä. Tässä 10 §:ssä näkyy räikeimmin se, millä tavalla vedetään kotiin päin siivoamalla törkeästi kilpailijat pois samalta viivalta. Miksi näin?

Arvoisa ministeri Karpela, te puhuitte juuri äsken omassa puheenvuorossanne niin kauniin sanoin yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Kuinka te, ministeri Karpela, olette voinut päästää käsistänne tällaisen esityksen?

Eniten keskustelua ja närää herättäneessä 10 §:ssä säädetään valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja valtakunnallisten nuorisotyön palvelujärjestöjen valtionapukelpoisuudesta. Tässä pykälässä rajataan avustuskelpoisuuden ulkopuolelle ne järjestöt, joiden pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus- tai opintoalan tai vastaavan alan opiskelua. Yleisavustuksen ulkopuolelle jäävät myös ne järjestöt, jotka edistävät pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä. Nyt tällä pykälämuutoksella muutamat nykyisin valtion yleisavustusta saavat valtakunnalliset järjestöt menettävät avustuskelpoisuutensa. Tämä on epätasa-arvoista, ja tämä on lain hengen vastaista.

Näihin järjestöihin lukeutuvat muun muassa Sool, Insinööriopiskelijaliitto ja STTK-Opiskelijat. Ei minulla henkilökohtaisesti eikä kokoomuksella varmasti ole Sakki ry:tä mitään vastaan. Kyse tässä asiassa on oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta. Jos totta puhutaan, kyse on siitä, että SAK ja Sakki ry siivoavat kylmästi kilpailijansa pois avustusten piiristä. Mistään muusta ei voi olla kysymys, sillä esimerkiksi Sakki ry:n sääntöjen 2 § määrittelee yhdistyksen tarkoitukseksi ammatillisen järjestäytymisen edistämisen. Edelleen sääntöjen 2 § määrittelee yhdistyksen tarkoitukseksi toimimisen ammattiliittoihin kuuluvien jäsenten yhdyssiteenä. Eikö tämä, arvoisa puhemies, ole juurikin ammatillista järjestäytymistä, jos mikä? Siitä ei liene tässä salissa kiistaa.

Myöskin valiokunnassa kuullut asiantuntijat olivat täysin samaa mieltä siitä, että SAK:n jäsenhankintakoneistona toimiva Sakki ry olisi siis lain mukaan, jos yhdenvertaisuutta olisi tässä käsittelyssä noudatettu, pitänyt myös jättää avustusten ulkopuolelle. On suorastaan, voi sanoa, humoristista tässäkin valossa, että korkeimpaa ammatillista järjestäytymistä edistävä opiskelijajärjestö saa tämän pykälän mukaan tulevaisuudessakin valtion yleisavustusta. Tasapuolisuuden vuoksi, arvoisa puhemies, kaikki olisi pitänyt ottaa mukaan. Ketään ei saisi suosia muiden kustannuksella. Sakkia pitää tukea, mutta niin pitää tukea myös muita. Se, jos mikä, on oikeudenmukaista.

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen täällä perjantaina väitti, että kokoomus ei muka tukisi toisen asteen ammatillista opiskelijatoimintaa. Tämä väite on väärä. Meidän mielestämme on kysymys vain siitä, onko tuo toiminta todellisuudessa vain SAK:n järjestämää vaiko aidosti riippumatonta, opiskelijoiden itsensä järjestämää toimintaa. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Sakki ry on myös suorassa kilpailutilanteessa täysin riippumattoman toisen asteen opiskelijajärjestön Suomen Opiskelija-Allianssin, Oskun, kanssa. Oskun toiminta on paitsi riippumatonta, myös resursseihin nähden mittavampaa. Siltikin Osku saa tänä päivänä alle puolet siitä valtionapumäärästä, mitä Sakki ry saa.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on myöskin puuttunut nuorisojärjestöjen avustusperusteisiin. Ensimmäinen asia, johon puututtiin, oli juurikin tämä Ed. Hemminginkin esiin nostama todellinen jäsenmäärä. Herääkin todella kysymys Sakin kohdalla niistä suurista oppilaitosjäsenmääristä, mihin tässä yhteydessä on viitattu. Sakissa on itsekin myönnetty, että tästä 80 000 jäsenestä vain murto-osa on todellisuudessa oikeita jäseniä.

Toinen asia, mihin puututtiin, oli rahoituksen todellinen tarve. Kuten valiokunnassakin tuli ilmi, on Sakki ry todellisuudessa yksi varakkaimmista järjestöistä, ja se saa todella suurta taloudellista tukea suoraan ay-liikkeeltä.

Arvoisa puhemies! Tämä on totista totta. 31.12.2004 sillä on ollut olemassa muun muassa neljä erillistä rahastoa, joiden yhteenlaskettu arvo, aivan kuten täällä salissa jo todettiin, on yli 700 000 euroa. Arvoisa kulttuuriministeri Karpela, tähän ei selitykseksi todellakaan riitä se, että järjestetään Next Step -messuja ja että varallisuudet käytetään siihen. Tosiasia on se, että tilinpäätöstietojen mukaan nämä messut tuottavat voittoa. Lisäksi Sakilla oli 2002 kirjanpidon taseen mukaan sijoituksia yli 900 000 eurolla. Ei pidä olla kade, mutta kyllä jonkinnäköinen tasapuolisuus näissä asioissa pitäisi todella huomioida ja sen tulisi toteutua.

Ja tähän voidaan lisätä vielä, että vuonna 2005 suora valtionapu tälle järjestölle on ollut 340 000 euroa, kun esimerkiksi STK-Opiskelijat ja Insinööriopiskelijaliitto saivat 1 000 euroa. Siis STTK-Opiskelijat haki 30 000 euroa ja sai 1 000 euroa. Eli selitykseksi ei riitä pelkästään tältä osin myöskään se, että näiden erillisten järjestöjen valtionapumäärä olisi noussut jonkin verran. Kyse on kai siitä, mikä on näiden avustusten välinen suhta.

Kolmanneksi, kun puhutaan nuorten aidosta vaikuttamisesta, ei sekään tältä osin aina toteudu. Päättävissä elimissä vain puolet jäsenistä on nuorisojäseniä. Loput ovat ammattimaisia ay-toimijoita.

Arvoisa puhemies! Kaikkein koomisinta tässä keskustelussa on se, että pääministeri Vanhanen ja kulttuuriministerimme Karpela ovat itse kiinnittäneet tähän samaiseen asiaan vuonna 2002 huomiota. Täytyy sanoa, että perjantaina, kun täällä istunnossa tämä asia nostettiin esille, vastaus oli aivan saman kaltainen. Silloinkin salissa ainoa keskustapuolueen kansanedustaja, ed. Karvonen, kiireesti kerkesi heittämään pallon silloiselle kulttuuriministerillemme Drombergille. Tosiasia on kuitenkin se, että Aleksi Tiiran vetämä työryhmä oli jo tuolloin asetettu uudistamaan avustusjärjestelmää. Tämä on tyypillistä vastuun pakoilua. Kun ei nyt uskalleta tehdä mitään, niin syytetään muiltakin osin niitä, jotka eivät silloin muka olleet tehneet mitään.

Lisäksi ed. Karvonen, joka valitettavasti on nähtävästi jo poistunut salista, totesi täällä perjantaina, että kun teillä on nyt oma ministeri, niin te voitte kuiskia hänelle korvaan, kun näitä avustuksia jaetaan, niin että tämä avustusten jako olisi tulevaisuudessa tasapuolisempaa. No, ed. Karvonen, arvoisat keskustapuolueen jäsenet, miksi te ette nyt kuiskineet? Tästä asiastahan keskusteltiin sivistysvaliokunnassa ja teidän kanssanne käytiin tästä laajoja keskusteluja. Taisipa löytyä kovempia kuiskijoita muualta. Ed. Karvonen, ihmettelen myöskin suuresti teidän käyttäytymistänne siltä osin sivistysvaliokunnassa, tehän olette itse entinen Soolin puheenjohtaja.

Lopuksi, arvoisa puhemies, tämä nuorisolain 10 § on epätasa-arvoinen, ja se on vastoin tervettä oikeustajua. Järkevää tässä tilanteessa olisi ollut vähintäänkin pitää nykyinen lakipohja voimassa. Surullisinta tässä koko asiassa on se, että meidän päähallituspuolueemme seuraa seinäruusuna vihreät viirit liehuen, kun ammattiyhdistysliike tanssittaa. Teidän pelloillanne seisovista viireistä taisi unohtua taustalta vahva punainen väri. (Eduskunnasta: Eläköön työväen presidentti!)

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorisolain 10 § on todellakin herättänyt täällä vähän turhan kuumia tunteita kokoomuksessa ja nostanut muutaman järjestön, käytännössä Sakki ry:n, tikun nokkaan arvosteltavaksi, ja unohdetaan kokonaisuus, mistä tässä on kyse.

Ed. Tiura juuri edellä sanoi, että tämä 10 § olisi epäoikeudenmukainen. Se ei ole sitä. Se on täysin sama laki kaikille lain piiriin kuuluville järjestöille. Siinä ainoastaan sanotaan tietyt edellytykset, mitkä järjestöjen pitää täyttää, ja niitä järjestöjä voi tulla tähän valtakuntaan lisää. Se on sen jälkeen tulkintakysymys ministeriössä, avustustoimikunnassa, eli meidän päättävissä elimissämme, mitkä järjestöt tulevat kuulumaan tämän lain piiriin.

Toivoisin, että edustajat kokeneina parlamentaarikkoina sen verran perehtyisivät asioihin, että puhuisivat edes oikeilla perusteilla tässä salissa asioista. Toki voidaan arvostella sitä, että tällainen lakiesitys tuodaan eduskuntaan, mutta en käsitä sitä, että yksi järjestö nostetaan arvosteltavaksi, käydään sen säännöt läpi, käydään kaikki mahdolliset perustelut täällä läpi, ja sitten leimataan se järjestö SAK:laiseksi järjestöksi, kun se on ammattiin opiskelevien opiskelijoiden edunvalvontajärjestö toisella asteella. Samanlainen järjestö ammattikorkeakouluopiskelijoille on olemassa. Samanlainen järjestö on myöskin Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Lukiolaisten Liitto.

Jos näitä jäsenyyksiä ym. asioita ryhdyttäisiin perkaamaan, niin sillä määrittelyllä luulen, että Lukiolaisten Liiton jäsenmäärä olisi hyvin hyvin pieni. Syln pakkojäsenyys olisi yksi peruste sanoa, että Syl ei saa saada missään nimessä tukea. Samokin osalta tilanne olisi varmaan vähän puolin ja toisin, siellä välimatkassa.

Eli ei ole kyse siis siitä, että nyt tässä ryhdyttäisiin Sakkia ja muita järjestöjä pistämään vastakkain, vaan kyse on siitä, halutaanko tällä lailla luoda ne rahanjakoperusteet, jotka ovat hyvin selkeät kaikille, vai eikö. Minun mielestäni on kaikista paras, että lailla määritellään selkeät perusteet eikä anneta turhaa toivoa, jos joka vuosi kuitenkin sanotaan, että ei meillä ole teille ammattiin opiskeleville erikoisjärjestöille antaa kuin se 1 000 euroa kuussa. Onko sillä mitään merkitystä loppujen lopuksi niiden toiminnan kannalta edes, jos rahaa ei ole käytettävissä ja käytännössä sitä rahaa haluttaisiin keskittää, kuten tämän lakiesityksen mukaan, pääasiallisesti nuorisotyötä tekeville järjestöille ja valtakunnallisille, laaja-alaisesti opiskelijaetuja ajaville järjestöille?

Nämä ovat ne reunaehdot, ja sen jälkeen valitettavasti joudumme toteamaan, että on muutamia olemassa olevia järjestöjä, jotka eivät tule kuulumaan yleisavustusten piiriin, mutta poliittista tahtoa on ollut turvata näiden järjestöjen avustus 11 §:n nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että ministeri voi harkinnanvaraisesta avustuksesta myöntää avustusta esimerkiksi Soolille. Tämä oli meidän tiedossamme jo silloin, kun lakiesitys tuli eduskuntaan, ja ne, jotka ovat valmistelun aikana siihen perehtyneet, ovat kuulleet asiantuntijoita, kuulleet Olli Saarelaa valmistelijana myös viime keväänä, kun tämä asia tuli eduskuntaan. Hän kävi sanomassa hyvin suorasanaisesti, että Sool muun muassa tulee saamaan edelleen avustusta, mutta se ei tule tämän 10 §:n nojalla, vaan 11 §:n nojalla. Tässä nyt on kyse myös niistä korvista, miten haluaa kuunnella viestejä, miten haluaa tulkita niitä ja viedä asioita eteenpäin. Tämä on se keskeisin viesti.

Sitten näihin avustustenjakoperusteisiin. Olen samaa mieltä, että epäkohtiin pitää puuttua, mutta pitää myöskin muistaa, mikä on nuorisojärjestöjen toiminnan luonne. Niille ei voi asettaa samanlaisia tulostavoitteita kuin valtionhallinnon virkamiehille, tehkää nämä ja nämä, se on vapaata kansalaistoimintaa, jolla on tietyt puitteet, jolle valtiovalta asettaa tietyt kriteerit, jotta voitaisiin olla oikeudenmukaisia myöhemmin niiden avustusten jakamisessa ja toiminnan laajuuden ja merkityksen mittaamisessa niissä puitteissa, jotka yhdessä sovitaan.

Toiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden todellakin pitää olla kriteereinä ja avustusten tarpeen. Se, mistä me ainoastaan äänestimme sivistysvaliokunnassa, oli se kohta, tuleeko joka vuosi tavallaan kilpailuttaa ja arvioida. Nimittäin se tulkinta tästä valiokunnan lausunnosta voi tulla, että ei saisi edellisen vuoden avustustasoa katsoa ollenkaan tai edellisen vuoden jäsenmäärien vaikuttavuutta eli joka vuosi arvioitaisiin aina uudelleen, saakohan tämä järjestö yhtään avustusta, vaikka se olisi viime vuonna saanut miljoona euroa. Se on kestämätön tilanne tietyissä tapauksissa miettiä, miten ministeriöissä joudutaan toimimaan. Kyllä siellä joudutaan katsomaan myöskin sitä, miten on ollut edellisvuonna, mikä on toiminnan historia, pituus jne. Tästä syystä me äänestimme siellä valiokunnassa. Tämä oli se perustelu eikä mikään Sakki ry:n puolustaminen, kuten kokoomuslaiset täällä haluavat ilkeästi tulkita asiaa.

Vielä tähän valiokunnan mietinnössä olevaan vastalauseeseen, jossa on lausumaehdotus. Kummastelin jo valiokuntavaiheessa, miksi meille tuodaan äänestykseen tällainen lausuma, joka päättyy: "Lisäksi järjestöjen kytkennät ammattiyhdistysliikkeisiin tulee poistaa." Mitenkähän tämä eduskunnan lausumalla tullaan toteuttamaan? Eli yksikään järjestö, joka saa valtakunnallista nuorisoavustusta, ei saisi olla missään kytköksissä ammattijärjestöihin. Eikö tämä ole kansalaisvapauksien rajoittamista ja järjestön toimintaan puuttumista? Kokoomus viitsii tuoda tänne tämän tyyppisiä esityksiä, joissa todella mennään ihmisten perusoikeuskysymyksiin mukaan. Voisi vähän harkita tarkemmin, mitä täällä mietinnön vastalauseessakin lukee.

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan tuoda vähän muutakin asiaa kuin tämän rahanjakoasian. On valitettavaa, että tämä keskustelu on kärjistynyt ainoastaan tähän rahanjakokysymykseen. Tämä nuorisolaki on todellakin valmisteltu hyvin laajassa yhteisymmärryksessä, kuten ministeri Karpela täällä tänään sanoi. Järjestöt ovat olleet yksimielisiä lopullisesti näistä esityksistään, vastalauseita ei ole jätetty. Erimielisyyttä on voinut olla lain perustelujen valmisteluvaiheessa, mutta se yksituumaisuus on kuitenkin löytynyt.

Erityisen positiivinen asia tässä on se, että me tulevaisuudessakin pääsemme keskustelemaan eduskunnassa ja valtakunnan tasolla nuorisopolitiikasta nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelman kautta. Vaalikaudelle laadittavalla ohjelmalla tullaan viitoittamaan pidemmällä linjalla, mitä nuorisotyössä ja nuorisotoiminnassa tullaan toteuttamaan kullakin hallituskaudella. Tämä nostaa nuorisopolitiikan painoarvoa, jäntevöittää politiikkaa ja antaa mahdollisuuden myöskin arvioida niitä tuloksia, joita on tällä saralla saavutettu.

Kun katsoo viimeisten vuosien saldoa, niin ei se kauhean lohdulliselta joka paikassa näytä, miten nuorisotyölle on käynyt kaiken kaikkiaan. Rahoitus valtakunnan tasolla on noussut meidän yhteisen ponnistuksemme tuloksena, mutta paikallistason kunnallinen nuorisotyö on ehdottomasti jäänyt hieman näiden suurempien hallintokuntien jalkoihin. Nyt on aika, todella, seuraavien vaalien jälkeen saada laaja-alainen, mittava kehittämissuunnitelma aikaan ja sen mukaisia tuloksia myöskin kunnallisen nuorisotyön ja lapsipolitiikan osalta. Haluaisin nostaa esille tämän valiokunnan mietinnössäkin olevan asian lapsipolitiikan integroimisen merkityksestä tähän nuorisopolitiikan kehittämissuunnitelmaan. Vain siten saadaan riittävän ajoissa puututtua myöskin niihin varhaisnuorten ongelmiin ja kehitettyä heidän palveluitaan.

Maahanmuuttajanuorten ja vähemmistöjen asema on myöskin nostettu valiokunnan mietinnössä esille. Se on erinomaisen tärkeä asia, että me riittävän voimallisesti huomioimme nuorisotyössä myöskin näiden vähemmistöryhmien ja maahanmuuttajien aseman ja pystymme heidän elämäänsä edistämään heille suoraan tarjotuilla palveluilla yleisessä järjestelmässä ja myöskin räätälöidyillä hankkeilla. Näitähän opetusministeriö myös on ollut omalta osaltaan edistämässä.

Myöskin haluan tuoda tähän loppuun esille sen, että meidän oppilaitoksemme nostaisivat yhä voimakkaammin esille nuorisojärjestöjen ja paikallisen nuorisotyön kanssa tehtävän yhteistyön. Sellainen kulttuuri, jossa nuorisotoiminta viedään jo kouluille ja nuorisotyöntekijät olisivat integroituneet koulutyöhön mahdollisimman voimakkaasti, pitäisi saada joka paikkaan.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tästä nuorisotyölaista tai nuorisolaista, joka se nyt tulee olemaan nimeltään, tulee olemaan hyötyä nuorisotyössä ja myöskin tämä rahanjakoasia nyt sitten lopulta menee oikeisiin uomiinsa ja voimme todeta, että se kuitenkin lopulta koitui nuorison hyväksi.

Kaarina Dromberg  /kok:

Herra puhemies! On ollut todella mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua, ja haluan nyt tuoda muutaman kommentin vielä tähän asiaan.

Tätä keskustelua käytiin eduskunnassa ja myöskin erityisesti sivistysvaliokunnassa, ja olemme tietysti erittäin kiitollisia nuorisolaista, siitä että se saadaan, ja ne kehittämistavoitteet, mitkä sinne on asetettu, ovat erittäin tärkeitä nuorisokasvatuksen kannalta, ja myöskin kuntien rooli, koulujen rooli, vanhempien rooli tulivat selkeästi siinä esille. Mutta niin kuin olemme huomanneet, tuo 10 § nousi siellä erittäin ankaraan keskusteluun, ja siitä oli erilaisia mielipiteitä, ajatuksia, ja se on kyllä erittäin tärkeä siinä mielessä, että puhutaan mitä puhutaan, niin rahoitus ja avustustoiminta on kuitenkin se oleellinen osa, millä valtio voi ohjata tätä nuorisotoimintaa myöskin kentällä ja niiden järjestöjen kautta, jotka tätä työtä tekevät.

Kyllä minä katson henkilökohtaisesti itse kokoomuslaisena, että kyllä tässä todella on tehty politiikkaa. Ja kun ajatellaan tarkoitushakuisesti, on hallituksen esitykseen lisätty todellakin: "Yleisavustusta ei myönnetä sellaiselle nuorisojärjestölle, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää yhden koulutus-, opinto- tai vastaavan alan opiskelua. Pääasiallisesti ammatillista järjestäytymistä edistävälle nuorisojärjestölle ei myöskään myönnetä yleisavustusta." Kun aikaisemmin nämä järjestöt, Sakki, Sool, Iol ja STTK-Opiskelijat, ovat olleet samalla viivalla, ne ovat saaneet samanlaista yleisavustusta kuin Sakki, ja Sakille kuuluu todella avustus, niin näiden kaikkien pitäisi edelleen olla samalla viivalla, niin kuin tähänkin asti. Eli toisin sanoen tässä eriarvoistetaan myöskin näiden järjestöjen työ, ja kuitenkin ne tekevät kentällä aivan samanlaista työtä. Tuntuu täysin kohtuuttomalta tämä loppu tästä pykälästä; tässä on tehty politiikkaa eikä nuorisoa kohdella tasavertaisesti.

Ja kun ministeri Karpela toi esille sen, että tämä on nyt se laki, joka oli Olli Saarelan hyväksymä lakiesitys tässä muodossa, niin ihmettelen kyllä keskustalaisia, jos he ovat menneet tähän lankaan, joka oli heille asetettu, että Sakki asetetaan eriarvoiseen asemaan kuin muut järjestöt, jotka on tässä lueteltu. Ja tästä olivat samaa mieltä myöskin vasemmistoliitto ja vihreät. Huomasin kyllä kuitenkin, että myös keskustalaisten puolella oli samanlaista tahtotilaa, mutta he eivät rohjenneet lähteä tähän päätökseen mukaan. Ja se näkyi myöskin silloin, kun tehtiin tätä mietintöä, jossa jouduimme Valtiontalouden tarkastusviraston asemastakin äänestämään. Silloin demarit jäivät yksin tässä äänestyksessä. Eli katsoin, että tässä olisi ollut laajempikin pohja, jos rohkeutta olisi riittänyt tämän päätöksen tekemiseen, niin kuin mielestäni se olisi pitänyt tehdä.

Siis vaikka ministeri Karpela ilmoittaa, että Sakki on ainoastaan semmoinen, joka ei ole ay-taustainen, ja muut muka ovat, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Nämä selvitykset, mitkä on tehty ja täällä esiin tuotu, niin ne ovat kyllä täysin paikkansapitäviä, jolloin tuo väite on perusteeton. Ja ihmettelen todella, että ministeri Karpela eriarvoisti nämä järjestöt. Siihen en itse ainakaan ole koskaan syyllistynyt, että olisin halunnut eriarvoistaa. Siinä vastauksessanikaan kirjalliseen kysymykseen en missään tapauksessa olisi halunnut näitä järjestöjä eriarvoistaa, niin kuin täällä on annettu ymmärtää.

Sen lisäksi ministerinä ollessani siellä oli todellakin Aleksi Tiiran tekemä muistio, jonka pohjalta avustustoimintaa piti uusia, ja se esitys tuotiin myöskin tuolle avustustoimikunnalle, mutta siellä oli sosialidemokraattinen, SAK-taustainen puheenjohtaja, joka ei halunnut ottaa tätä asiaa edes käsittelyyn. Ihmettelen sitä, ettei tätä asiaa voida selvittää avoimesti, rehellisesti ja katsoa, mikä tässä oikein on takana ja miten määritellään jäsenmäärien suhteessa myöskin se jakoperuste ja se avoimuus, mitä tässä nimenomaan tulisi käyttää. Ja kun ajatellaan nyt sitten, että tämä parlamentaarinen työryhmä oli hyväksymässä tämän esityksen, niin kyllä ainakin se näkemys, mikä meillä on ja mikä tuli hyvin vahvasti esiin järjestöjen kautta valiokuntakäsittelyssä, oli kyllä päinvastainen, eli että tämä tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, pitäisi pystyä säilyttämään myöskin tulevaisuudessa eikä yhtä järjestöä asettaa eriarvoiseen asemaan.

Vielä haluaisin siitä omasta vastauksestani kirjalliseen kysymykseen lukea sen lopun, mikä siinä oli: "Avustusjärjestelmän tulosperusteisuutta ja läpinäkyvyyttä on kehitetty koko ajan ja se on myös lähivuosien yksi painopiste avustusjärjestelmää kehitettäessä. Siihen tulee jatkuvasti kiinnittää erityistä huomiota, että kaikki samalla toimialalla toimivat nuorisojärjestöt ovat niin jäsenmäärä- kuin muidenkin kriteerien soveltamisen ja avustusten myöntämisen suhteen tasavertaisessa asemassa." Ministeri Karpelalla olisi ollut kaikki mahdollisuudet ministerinä kirjoittaa tuo laki siihen malliin. Silloin olisi se oikeudenmukaisuus pystytty toteuttamaan.

Haluan vielä erikseen tuoda esille vastalauseen muutosehdotukset 10 §:ään ja 18 §:ään sekä myös sen lausuman, joka on siinä esitetty. Ehdotan lain yksityiskohtaisen käsittelyn pohjaksi vastalausetta 1.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on kovasti nostettu esiin nyt Sakki ry. Haluaisin ihan lyhyesti kommentoida tätä Sakki-keskustelua. Vaikuttaa, että se on kokoomuksen erityisen huomion kohteena. Kokoomuksen suunnaltahan todettiin, että se on hallituksen erityisen suojelun kohteena, mutta kaiken kaikkiaan, kun ajattelemme esimerkiksi vastalauseen lausumaehdotusta, jonka ovat allekirjoittaneet edustajat Dromberg, Vahasalo, Hemming, Ojansuu, Tiura ja Risikko, niin siellä on lause: "Lisäksi järjestöjen kytkennät ammattiyhdistysliikkeisiin tulee poistaa." Se on tietysti tästä vastakkainasettelun näkökulmasta, mihin ehkä liittyy tämä presidentinvaalitunnelma, joka eduskunnankin on vallannut, vähän ongelmallinen.

Mutta itse tähän nuorisolakiin. Täällä ministeri Karpela totesi mielestäni tuon tärkeän asian, eli sen, että lain tavoitteessa on mukana ympäristö ja ympäristön kunnioittaminen. Se on mielestäni asia, joka ansaitsee puheenvuoron, nimenomaan kun eduskunta valmistautuu helmikuussa käsittelemään valtioneuvoston selontekoa, joka koskee ilmastonmuutosta. Tuota selontekoa olemme vahvasti jo kritisoineet siitä, että se on erittäin kapea-alainen ja heikko laadultaan, mutta nimenomaan nuoriso on se erityinen osa yhteiskunnasta, joka ratkaisee, miten me selviämme ilmastonmuutoshaasteesta.

Puhemies! Tämä nuorisolaki tietysti pyrkii edesauttamaan nuorison yhteiskunnallista sitoutuneisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta, niin kuin laissakin todetaan. Se, että itse kukin sisäistää ilmastonmuutoksen vaatimukset omassa elämässään ja yleensäkin yhteiskunnallisissa päätöksissä, on edellytyksenä sille, että me voimme todella hillitä ilmastonmuutosta, joka on kaikkein dramaattisin tätä ihmiskuntaa koskeva muutos hyvin läheisessä tulevaisuudessa. Mutta me olemme niin kuin istumassa, emme jakarandatuoleilla, vaan Titanicin kansituoleilla: eihän tässä vielä ole hätää, soitto soi ja on hauskaa. Mutta nuoriso ja arvoisien kansanedustajien lapset ja lapsenlapset ovat ne, jotka jo omissa nahoissaan ja luissaan, ytimissään, kokevat ilmastonmuutoksen sekä terveyteen yleensä että elämän mahdollisuuksiin aiheuttamat muutokset.

Se, että nyt nuorisolaissa todetaan tämä ympäristönäkökulma, on sinänsä tärkeätä. Sitä ei varmasti kylliksi ole painotettu. Tänä syksynä on ollut toisia hallituksen esityksiä, muun muassa valtionapujen ulottaminen ympäristötyötä edistäville järjestöille, joissa tästä on erikseen mainittu lain pykälätasolla, ja tällä tavalla voimme ottaa vastaan ne haasteet. Nyt tietysti tämän hetken päättäjien tehtävänä on aloittaa jo päätöstenteko. Sitä ajanjaksoa ei ole, että päätöksentekoa voisimme odottaa vielä vuosia, vaan päätökset on tehtävä heti. Tässä mielessä, puhemies, tämä hallituksen esitys 28, nuorisolaki, on positiivinen, ja todella toivon, että myöskin käytännössä toteutuu tämä osa tätä lakia, mikä vaatii rahallisia resursseja luonnollisesti tasapuolisesti mutta mahdollisimman paljon myös määrällisesti.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä nuorisolaki on hyvä ja tarpeellinen vuoden 1995 lain uudistus. Valmistelu on ollut perusteellista ja moniulotteista. Tässä säädetään valtion hallinnosta nuorisotyössä, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta sekä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustustoimikunnasta.

Nuorisolain uudistus vahvistaa lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjausta ja lisää toiminnan suunnitelmallisuutta. Nuorten elinoloihin ja vapaa-ajan viettoon voidaan vaikuttaa myös kulttuuritoiminnan palvelutarjonnalla. Myönteisten mallien kehittäminen on tärkeä osa kehittämisohjelmassa. Näistä esimerkkejä ovat nuorten kulttuuripassit, kahvilat ja toimintakeskukset, joissa nuoret voivat viettää vapaa-aikaa. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyyden merkitys ovat asioita, joita korostetaan uuden lain tavoitteissa.

Tätä lakia on valmisteltu työryhmässä, joka on jättänyt yksimielisen esityksen. Oudolta tuntuu, että osa valmisteluun osallistuneista tahoista näin jälkikäteen ilmoittaa poikkeavan kantansa työryhmätyöskentelyyn ja hallituksen esitykseen. Valtionapua saavien opiskelijajärjestöjen osalta on mielestäni välttämätöntä, että päätoimisesti opiskelijoiden etua ajavat saavat valtionapua. Olen myös sitä mieltä, että toisen asteen eri opiskelijaryhmiä kohdellaan tasapuolisesti. Lukiolaisten Liiton, Sakin ja Oskun tulee saada samoilla perusteilla valtionapua. Samok ja Syl ovat korkea-asteella vastaavia järjestöjä. Me tiedämme, miten herkkä lukiolaisen ja ammattiin opiskelevan suhde toisella asteella on. Ristiriitaa näiden suhteisiin ei missään nimessä saa tulla.

Herra puhemies! Tässä käsittelyssä on nähty ongelmana Sakin ja SAK:n suhde. Mielestäni ei ole Sakin vika, että SAK tuputtaa sille rahaa. Samalla SAK omalla toiminnallaan riskeeraa toiminnan näin jatkuessa Sakin valtionapuja. Toivottavasti näiden järjestöjen osalta etäisyyttä tulee ja niiden suhde saadaan terveeksi ja valtionapujen kannalta ongelmattomaksi. Tervehdyttäminen on samalla opiskelijanuorten etu.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä valmisteltu ja jo valiokuntakäsittelyn läpi kulkenut nuorisolaki on tärkeä uudistushanke, ja erityisen tärkeä on valiokunnan kannanotossa esiin tuleva näkökulma, jolla nimenomaan halutaan perehdyttää nuoria kansanvallan periaatteisiin ja demokratiaan. Minä jonkin verran kysyn, onko valiokunnassakaan riittävästi pysähdytty siihen, mitä todella tarkoittavat kansanvallan periaatteet ja demokratia, koska jos ajatellaan suomalaisten nuorten suhtautumista tänä päivänä politiikkaan, meidän pitäisi olla tässä salissa paljon paljon syvemmin huolestuneita siitä, millä tavalla me saamme nuoret innostumaan politiikasta, yhteisistä asioista, yhteisten asioiden hoitamisesta, kuin mitä me ehkä tällä hetkellä olemme. Me itse kukin vuorollamme sanomme, että no kyllähän ne nuoret osallistuvat, kyllähän nuoret tulevat mukaan jne. Mutta jos ajatellaan vasta käytyjä yliopistojen edustajistovaaleja, niin me jokaisessa poliittisessa puolueessa joudumme toteamaan, että — yllätys yllätys — aivan muut toimijatahot veivät edustajistoon merkittävämmän osan edustajia kuin poliittiset puolueet.

Tietyllä tavalla tämä politiikan vieroksunta lähtee siellä peruskoulussa ja jatkuu ammattioppilaitoksissa, lukioissa, yliopistoissa. Voipa jopa sanoa näin, että tänä päivänä fiksu opiskeleva nuori, jos hän sanoo, että hän on sitoutunut johonkin poliittiseen järjestöön, saa aika paljon jo hämmennystä ja hämmästelyä osakseen. Totta kai on paljon fiksumpaa, että on mukana näissä paljon keskustelussa esillä olleissa opiskelijajärjestöissä.

Miksi otan tämän näkökulman esille? Minusta tässäkin laissa olisi pitänyt selvästi enemmän puolustaa poliittisten nuorisojärjestöjen asemaa. Miksi sanon näin vahvasti? Demokratian näkökulmasta ei ole yhtään häpeällisempää olla keskustan, kokoomuksen, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton jäsen kuin jonkun ammattijärjestöä lähellä olevan nuorisojärjestön jäsen.

Tällä hetkellä me keskustelemme ja tässä asiana on hyvin vahvasti tämä Sakki ry:n toiminta, joka kiistatta on nuorisojärjestö, joka on erittäin lähellä SAK:ta. Mutta että ei asia värittyisi täysin väärällä tavalla demokratian näkökulmasta, niin minä, arvoisat kollegat, heitän tätä palloa kehiin, eikö meidän poliittisina toimijoina pitäisi kantaa entistä enemmän huolta siitä, mitenkä poliittiset nuorisojärjestöt saavat yleensäkään tilaa opiskelevien nuorten keskuudessa, jos ajatellaan sitä, että perimmältään kysymyshän on tällä hetkellä rakkaan isänmaan sisällä erittäin voimakkaasta valtapelistä. Jos katsotaan kokonaisuutena politiikan tilannetta, politiikkaa painaa sekä median, etujärjestöjen ja jossain määrin asiantuntijavallankin näkökulma, jolla yritetään mitätöidä poliittisen toiminnan merkitystä. Jos me katsomme asiaa — palaan lähtökohtaan — kansanvallan, demokratian näkökulmasta, kyllähän tältä foorumilta pitäisi ensisijaisesti puolustaa poliittisen toiminnan merkitystä ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että myös nuoret voivat avoimesti tulla mukaan poliittisten järjestöjen toimintaan.

Tässä valiokunnan kannanotossa aivan oikein nostetaan esille aktiivisen kansalaisuuden merkitystä, kansalaisvaikuttamisen merkitystä. Nämähän ovat hyvin keskeisiä ja tärkeitä asioita, että meidän nuoremme kasvaisivat aitoon vastuun kantamiseen yhteisten asioiden hoitamisesta.

Mutta, arvoisa puhemies, haluan lopuksi lyhyesti puuttua tähän keskusteluun, mikä on nyt ollut päällimmäisenä, sen vuoksi, että on monta kertaa viitattu kirjalliseen kysymykseen, joka viime kaudella tehtiin silloiselle kulttuuriministeri Drombergille ja jonka ensimmäinen allekirjoittaja sain olla, koska tähän Sakki ry:n erityisasemaan kiinnitin huomiota jo viime kaudella. Sanon näin, että tämä valmisteltu laki ei poista niitä ydinepäkohtia, jotka ovat olemassa. Täältä tullaan siihen tosiasiaan, että tämä laki on tietty poliittinen kompromissi, jonka kanssa joutui elämään edellinen hallitus ja jonka kanssa joutuu elämään tämä hallitus ja eduskunta.

Meillä ei ole vielä riittävää poliittista voimaa tehdä sitä ratkaisua, mikä pitäisi tehdä: määrittää yhdenmukaiset jäsenyysperiaatteet. Sehän on keskeinen kysymys. Sen jälkeen, kun näillä eri järjestöillä olisi yhdenmukaiset, lain mukaan säädetyt jäsenyysperiaatteet, poistuisi se kiistanalaisuus, jota nyt käydään. Tämä ratkaisu meidän pitäisi pystyä tekemään, koska tämä on käytäntö, jolla me tervehdytämme demokratiaa ja tervehdytämme kansanvaltaa. Mutta tämä on maailma, jossa tässä ajassa joudumme elämään, ja tämä liittyy siihen kokonaisuuteen, joka on tietyllä tavalla suomalaisen demokratian yksi keskeinen kysymys, että ulkoparlamentaariset voimat vaikuttavat aika merkittävällä tavalla demokraattisiin päätöksiin.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Itse olin ammattikoulussa 69—72 Heinolassa. Muistan sen opettajan, joka silloin totesi, että vaikuttakaa, osallistukaa, liittykää ammattiyhdistysliikkeeseen, pyrkikää aktiivisiksi kansalaisiksi. Minusta se on ihan tärkeä viesti tänäkin päivänä. Sen jälkeen on tullut Sakki ry, oppilasjäsenyysmahdollisuudet jne.

Täällä on nyt kovasti hyökätty Sakkia vastaan ja lähdetty siitä, että sillä ei saa olla mitään erityisasemaa. Minusta tänä päivänä aika heikossa asemassa ovat ammatillista koulutusta saavat, ammattikouluja käyvät, ja myöskin ne duunarit, jotka sieltä ammattikoulun kautta tulevat tekemään niitä kädentaitoja, tavallisia ammattitöitä. He muun muassa kuolevat keskimäärin monta vuotta aikaisemmin kuin akateemisen koulutuksen saaneet ihmiset. Sekin on jonkinlainen eriarvoisuus, kun kysymys on elämän oikeudesta ja sen pituudesta. (Ed. Tiura: Itsemurhaprosentti on akateemisesti koulutetuilla korkeampi!) — Keski-ikä on kuitenkin tutkitusti erilainen.

Mitä tulee sitten tähän tilanteeseen tällä hetkellä, moni teistä varmaan luki lauantaina Helsingin Sanomista artikkelin, jossa kerrottiin, että Uudellamaalla lähes kuudesosa ammattikoululaisista keskeyttää opinnot kesken ammattikoulun, melkein kuudesosa. Heistä suurin piirtein puolet keskeyttää sen takia, että menevät töihin jonnekin McDonald’siin tai muualle, kun siellä on työllistymismahdollisuus. Mutta heistä, jotka keskeyttävät ammattikoulun Uudellamaalla, siitä vajaasta kuudenneksesta, puolet putoaa täysin tyhjän päälle ilman työtä, ilman jatko-opiskelua.

Minusta kaikki se, mitä pystytään tekemään ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja tavallisten ammattitöiden arvostuksen nostamiseksi, on erittäin tärkeää työtä, ja jos ja kun Sakki sitä työtä tekee, niin minusta sille kuuluu ainakin tällä tavalla periaatteessa rohkaisua ja jopa erityisasemaa, koska se joukko tällä hetkellä on kuitenkin kovempien paineiden alla tai sillä tavalla erilaisista lähtöasemista lähtevää kuin monet muut opiskelijaryhmät.

En ota tähän kantaa, täällä ovat valiokunnan jäsenet ottaneet ihan riittävästi yhteen tämän lain yksityiskohdista, mutta halusin tässä yhteydessä korostaa sen työn tarvetta, jota tarvitaan ammatillisen koulutuksen ja tavallisten ammattien arvostuksen nostamiseksi.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Uotilalle: Kyse ei ole lainkaan siitä, ettemmekö kokoomuksessa arvostaisi kädentaitoja, ettemmekö arvostaisi sitä työtä, mitä toisen asteen ammatillisesta koulusta valmistuvat oppilaat tekevät. Kyse ei ole lainkaan siitä. Me arvostamme sitä hyvin paljon, pidämme tarpeellisena jopa, että näillä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla olisi oma edunvalvontajärjestönsä, oma opiskelijajärjestönsä. Kyse on ainoastaan siitä, millainen opiskelijajärjestö näillä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla nyt on.

Täällä ei ole ministeri vastannut kysymykseeni, mikä ero on STTK-Opiskelijoilla ja mikä ero on Sakilla. Meidän näkemyksemme mukaan ne tekevät aivan samaa työtä, niiden säännöt ovat kutakuinkin yhteneväiset. On sikäli aivan epäoikeudenmukaista irrottaa toinen näistä ja sanoa, että toinen edelleenkin saa valtionapuja.

Ministeri Karpela vastauspuheenvuorossaan minulle puuttui kohtaan, että Sakin jäsenistä vain pieni murto-osa on ammattiyhdistystaustaisia aikuisia. Sillä ei ole mitään väliä, vaikka niitä olisi vain yksi promille, niin kauan kuin tämä yksi promille ovat ne, jotka istuvat hallituksessa ja jotka ovat faktuaalisesti ne, jotka tekevät päätökset toiminnasta, eikä nuorisolla, vaikka heitä olisi kuinka suuri enemmistö, ole sitä oikeaa päätösvaltaa asioissaan, joka heillä nuorisolain mukaan pitäisi olla ja jota tällä lailla yritettiin nimenomaan edistää.

Ed. Tahvanainen yritti kiistää omassa puheessansa Sakin yhteydet SAK:hon. Tämä SAK-yhteys on kuitenkin niin kiistatta osoitettu, että minusta on jotenkin jälkijättöistä ruveta nyt esittämään, että asia on jotain muuta kuin mitä se faktuaalisesti on. Sakin ja SAK:n yhteydet ovat aivan kiistattomat, eikä se meitä huoleta. Sillä ei ole mitään väliä. Sakilla saa olla jatkossakin aivan sellaiset yhteydet SAK:hon ja muihin ay-tahoihin kuin mitä se haluaa. Sikäli myöskin kokoomuksella on täysi oikeutus tehdä vastalause siitä, että näiltä nuorisojärjestöiltä pitää poistaa ammattiyhdistyskytkökset. Kyse on ainoastaan siitä, kuuluuko tällaisille ay-taustaisille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille jatkossa valtionapu. Kyse on ainoastaan siitä. Jos nämä nuoriso- ja opiskelijajärjestöt haluavat pitää ammattiyhdistyskytköksensä, niin meidän näkemyksemme mukaan heille ei kuulu 10 §:n mukaan jatkossa valtionavustus. Haemme pelkästään oikeudenmukaisuutta tähän.

Täällä ed. Tiusanen sanoi, että kokoomus nyt kuitenkin ajaa tätä vastakkainasettelua. Mitä vastakkainasettelua siinä on, että me haemme tasa-arvoisia perusteita näihin valtionapuihin? Me emme vastusta Sakkia Sakin vuoksi ja sen SAK-kytkentöjen vuoksi, vaan me ainoastaan haluamme oikeudenmukaiset perusteet rahanjakoon. Ei se muutu vastakkainasetteluksi sillä, että ed. Tiusanen tai joku muu niin sanoo, koska me emme todellakaan ole asettamassa vastakkain, me olemme päinvastoin kaatamassa näitä raja-aitoja, joita muut tässä rakentavat.

Edelleen toistan sen, että meidän näkemyksemme mukaan toisen asteen ammattiin opiskelevat opiskelijat tarvitsevat oman opiskelijajärjestönsä. Kuitenkaan Sakki ei ole samalla tavalla sitoutumaton opiskelijajärjestö kuin esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liitto. Niin Sylin, Samokin, Suomen Lukiolaisten Liiton kuin Oskun jäsenet ovat samalla lailla rinnasteisia toistensa kanssa, ne ovat riippumattomia tahoja, niillä ei ole ammattiyhdistyskytkentää ja vain Sakilla on ay-kytkentä. Siksi me katsomme, että Sakki ei aja opiskelijoiden asemaa samalla lailla neutraalisti kuin Syl, Samok, Suomen Lukiolaisten Liitto ja Osku. Osku olisi se neutraali opiskelijataho, joka toisen asteen ammatillisilla opiskelijoilla olisi tarjolla. Miksi sitä ei voida tukea? Miksi Sakin valtionapuja pitää erityisesti suojella? Sakin koko toiminta perustuu aivan erilaiseen pohjaan kuin näitten muitten, neutraalien tahojen?

Ed. Karjula piti erinomaisen puheen. Ei ole meidänkään mielestämme mitenkään häpeällistä olla poliittisen nuorisojärjestön jäsen. Se ei missään nimessä ole häpeä. Ongelma muodostuu siitä, mikä on näiden tahojen jäsenmäärä ja miten se määritellään, ja se on häpeä, ettei keskustapuolue kuunnellut ed. Karjulan puheita ennen tätä lakia, vaan nyt vasta ed. Karjula tuli tänne puhumaan tämän asian, niin kuin se on. Olisi pitänyt yksiselitteisesti katsoa, miten jäsenmäärä muodostuu.

Ed. Tahvanainen väitti täällä, että Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet eivät ole suorajäseniä. Ed. Tahvanainen: Tämä ei ole totta. Suomen Lukiolaisten Liiton kaikki jäsenet ovat aitoja suorajäseniä.

Poliittisista nuorisojärjestöistä vielä. Perhetuttumme tyttö viime kesänä eräässä Kaivopuiston konsertissa hetken huumassa liittyi sosialidemokraattisiin nuoriin. Siitä huolimatta, että isä soitti kaksi kertaa ja tytär molempina kertoina vahvisti omalla äänellään, että hän haluaa päästä eroon, ja he lähettivät kaksi kertaa kirjallisen eronpyynnön, hän ei ole vielä päässyt sosialidemokraattisista nuorista irti. Kyllä minä sanoisin, että poliittistenkin nuorisojärjestöjen jäsenmäärissä pitäisi olla yksiselitteiset tulkinnat siitä, kuka on jäsen ja miten siitä pääsee eroon, kun järki tulee päähän.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä voisi varmasti aluksi huumorimielessä todeta, että täytyy antaa kiitosta siitä, että rekrytointijärjestelmä on toimiva ja se on pitävä. Siitä tietysti pitäisi muidenkin ottaa tietyllä tavalla oppia.

Mutta ed. Tahvanaiselle haluan todellakin sen verran vielä tarkentaa, että Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenet ovat kaikki todellakin suorajäseniä eli Syl, Samok ja Suomen Lukiolaisten Liitto ovat Oskun kanssa rinnasteisia ja ne ovat riippumattomia ja Sakki on selkeästi ay-sidonnainen.

Ed. Hänninen, kun kuuntelin teidän puheenvuoroanne äsken, tuli kyllä mieleeni, istummeko me ollenkaan samassa valiokunnassa. Olen ymmärtänyt, että me istumme sivistysvaliokunnassa molemmat, ja tältä korokkeelta te äsken aivan selkeillä sanoilla sanoitte, että lainsäädännöllisesti ei saa tukea epäsuhtaa ja jakosuhteet, esimerkiksi rahojen jakosuhteet, on tehtävä terveiksi. Mutta, ed. Hänninen, teidän kanssanne moneen otteeseen tästä asiasta nimenomaan valiokuntakäsittelyn yhteydessä on käyty keskusteluja, ja kuitenkin nyt te olette siunaamassa lainsäädäntöä, joka on epätasa-arvoinen. Se ei ole oikeudenmukainen kaikkia näitä järjestöjä kohtaan. Ed. Hänninen, todellakin toivoisin sellaista tietynlaista suoraselkäisyyttä täällä salityöskentelyssä myöskin, että toimitaan samalla tavalla kuin toimitaan tuolla valiokunnassa.

Ed. Uotilalle sen verran, että en todellakaan vastusta Sakkia enkä aliarvioi sitä, että se on ay-sidonnainen ja toimii tällä tavalla, mutta erityisasemasta olen eri mieltä. Sakki tekee erittäin tärkeätä työtä, ja itse omalta osaltani kyllä arvostan kädentaitoja, ammatillista koulutusta jne., mutta kaikessa lainsäädännössä lähtökohdan tulisi olla nimenomaan tasavertaisuudessa. En ymmärrä tätä tasavertaisuusnäkökulmaa noudattaen, millä tavalla esimerkiksi STTK-Opiskelijat eroavat tästä. En kerta kaikkiaan löydä siihen pitäviä perusteita.

Ed. Karjulalle haluan todeta sen verran, että ed. Karjulan puheenvuoro oli aivan oikea. Se oli juuri sellainen puheenvuoro, jota olisin keskustapuolueen edustajilta tämän käsittelyn yhteydessä täällä odottanut. Ed. Karjula täällä korokkeella aivan selkeästi sanoi, että tällä kertaa muskelit eivät riittäneet tämän asian oikeaksi ratkaisemiseksi, ja siitähän pohjimmiltaan on kysymys. Kysymys on siitä, että varmasti teillä keskustapuolueen sisälläkin oli tahtoa tehdä tämä 10 §, muotoilla se eri tavalla, noudattaa tasapuolisuutta, noudattaa yhdenvertaisuutta lainsäädäntötyössä, mutta aivan kuten ed. Karjula täällä totesi, muskelit eivät riittäneet. Tahtoa oli, mutta mitään ei pystytty siltä osin tekemään. Minusta tämä oli rehellinen ja reilu puheenvuoro ed. Karjulalta. Ja aivan oikein, ed. Karjula on aikaisemminkin jo kiinnittänyt tähän kyseiseen asiaan huomiota.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan puheenvuorossani kannattaa ed. Drombergin tekemiä ehdotuksia yksityiskohtaisessa käsittelyssä.

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Kun vastauspuheenvuoroja ei myönnetä, niin tulin puhumaan niistä puhujakorokkeelle eli viittaan muutamien edustajien käyttämiin puheenvuoroihin täällä salissa.

Ensinnäkin ed. Karjula otti esille poliittisten nuorisojärjestöjen aseman ja merkityksen nostamisen. Olen aivan samaa mieltä siitä asiasta, että poliittisten nuorisojärjestöjen työtä pitää arvostaa ja olla valmis myöskin nostamaan ja puolustamaan sitä tuolla vaalikentillä ja konkreettisesti näitä järjestöavustuksiakin myönnettäessä. Tämän vuoksi muun muassa tuonne valiokunnan mietintöön on kirjattu muistiin se, että nämä järjestöt pitää eri tavalla ryhmitellä. Siellä on eri funktio partiolaisilla ja joillakin varhaisnuorisotyötä tekevillä järjestöillä, poliittisilla nuorisojärjestöillä tai vaikkapa puhtaasti opiskelijajärjestöillä.

Jos ruvetaan mittaamaan poliittisten nuorisojärjestöjen merkittävyyttä yhteiskunnassa, niin sillä mittarilla saadaan varmasti huomattavan paljon laajempaa tulosta aikaan kuin pelkillä jäsenmäärillä tai toiminnan konkreettisella saavutettavuudella jokaisen kansalaisen näkökulmasta. Eli tässä suhteessa olen aivan samaa mieltä poliittisten nuorisojärjestöjen työn merkittävyydestä ja siitä tarpeesta tässä yhteiskunnassa. Luulen, että jos poliittisia nuorisojärjestöjä ei olisi olemassakaan, koko nuorisotyötäkään ei hyvin mittavassa määrin tuettaisi tässä yhteiskunnassa.

Sitten tähän ed. Karjulan esille nostamaan asiaan, että ulkoparlamentaariset voimat vaikuttavat demokraattisiin prosesseihin. Totta kai ne vaikuttavat. Niin MTK, SAK kuin monet muut tahot, nuorisojärjestöt ja hyvin erilaiset tahot, jatkuvasti käyvät meitä täällä tapaamassa ja niin pitää parlamentarismissa ollakin. Jokainen pyrkii vaikuttamaan parlamentin työskentelyyn ja sanomaan sanomansa eteenpäin. Siinä suhteessa en ymmärrä tuota puheenvuoroa, ellei sitten tarkoiteta sitä, että kolmikannasta halutaan luopua seuraavalla vaalikaudella, jos mahdollinen porvarihallitus saadaan aikaan, lienee tästä sitten kyse.

Vielä näihin ed. Hemmingin esille nostamiin asioihin näistä eri liittojen eroavaisuuksista. Ilmeisesti asiaa ei ole haluttu ymmärtää siten kuin hallituksen esityksen perusteluissa on ja tällä lakiesityksellä tavoitellaan, vaan nimenomaan halutaan politisoida tämä kysymys sen vuoksi, että sattuu olemaan kyseessä yksi SAK-taustainen järjestö, jossa on ollut SAK:n perustavia jäseniä ja jossa on myös ammatillista kytkentää olemassa Sakin osalta.

Eli jos puhutaan STTK-Opiskelijoista ja Insinööriopiskelijaliitosta muun muassa, niin hehän edustavat pääasiallisesti ammattikorkeakouluista valmistuvia. Voisi ajatella, että heidän kattojärjestönsä on Samok, jos puhutaan edunvalvonnasta. Sitten kun puhutaan Sylin alaan kuuluvista, niin siellä on akateemiset akavalaiset eri ammattijärjestöt ja Syl on niille aloille opiskelevien edunvalvontaelin. Sitten kun puhutaan lukiolaisista, se on tietenkin Lukiolaisten Liitto, ja Sakki ry ja Osku ry edustavat ammattiin opiskelevia. Tässä suhteessa minun mielestäni ei ole mitään epäselvyyttä.

Jos ryhtyy katsastelemaan sitä, mitä tällä lailla todella tarkoitetaan, tässä ei haluta lähteä ryhmittelemään STTK:ta tai Iol:ää vähemmän tärkeäksi järjestöksi kuin joku muu näistä järjestöistä, mutta niiden tarkoitus on erilainen. Jos lähdettäisiin sitten ajattelemaan, että kaikki tulevaisuudessa kuuluisivat edelleen tähän 10 §:n alaan, niin kuin sieniä sateella näitä järjestöjä tulee varmasti syntymään. Meillä voisi olla esimerkiksi Pamin opiskelijat, jotka olisivat vaikkapa hotelli- ja ravintolatyöntekijöiksi opiskelevien porukka, joka on järjestäytynyt, Rakennusliiton porukka jne. Kaikilla näillä eri osa-alueilla syntyisi hyvin paljon opiskelijajärjestöjä, jotka sitten enemmänkin hajottaisivat tätä edunvalvontakenttää kuin vahvistaisivat muun muassa ammattiin opiskelevien äänen kuulumista tai vaikka sitten Ylioppilaskuntien liiton asemaa tai Samokin asemaa. Näkisin parempana sen, että heillä on kuuluvat edunvalvontajärjestöt, joita voidaan valtiovallan taholta tukea, ja sitten on tämä ammatillinen järjestäytymispuoli ja liitot hoitavat varsinaisesti sen rahoittamisen.

Tuomo  Hänninen  /kesk:

Puhemies! Valtionavun perusteissa eri opiskelijajärjestöille tärkeä kriteeri on opiskelijoiden edunvalvonnan päätoimisuus. Päätoimisia mielestäni ovat Lukiolaisten Liitto, Sakki ja Osku toisella asteella sekä Samok ja Syl korkea-asteella. Näille valtionapu tulee tässä laissa 10 §:n kautta. Muilla opiskelijajärjestöillä on muita tehtäviä niin paljon, että opiskelijoiden edunvalvonta ei ole päätoimista. Näillekin järjestöille tulee 11 §:n kautta valtionapua. Tämä jako on minusta perusteltu. Sen vuoksi keskustan valiokuntaryhmä ei ole tarvinnut eikä ole saanut tukiopetusta tämän asian suhteen. Ristiriita ammattijärjestön ja opiskelijajärjestön kesken on sitten ratkaistava eri tuvassa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kokoomuksen vastalause on ihan järkyttävä viimeisen lauseen osalta. Nimittäin jos näin toteutettaisiin, että "lisäksi järjestöjen kytkennät ammattiyhdistysliikkeisiin tulee poistaa", niin siinähän olisikin salapoliisille tehtävää, jos kaikki kytätään, niin että ei mitään kytköksiä saa olla. Minusta päinvastoin pitäisi tukea sitä ajatusta niinpäin, jotta kaikki ammattiyhdistysliikkeessä olisivat tukemassa myös niiden alojen opiskelijajärjestöjä, koska aikanaan ne tulevat sinne niiden alojen järjestötyöhön mukaan ja tavallaan samalla tulisi tutuksi se homma ja myös taloudellisesti pitäisi olla tukemassa. Minusta ei mitään hävettävää ole siinä ja turha lähteä tämmöistä venkaamaan.

Kuitenkin on todettu, että Suomi on sopimusyhteiskunta, ja odotetaan jatkossakin, että sopimusyhteiskunta toimisi hyvin ja antaisi hyviä hedelmiä tälle koko maalle. Siinä tapauksessa minusta tämän tyyppisiä ajatuksia ja vastakkainasetteluja nimenomaan ei pitäisi missään tapauksessa tehdä. Päinvastoin jopa, kun tämähän nyt rajaa pois semmoisia järjestöjä, jotka ovat pelkästään ammatilliseen järjestäytymiseen liittyviä, niin minustahan tämäkin pitäisi jopa ottaa niinpäin, jotta ei niistäkään hävettävästi todeta, että se on jotain rikollista tai pahaa. Minkä takia me emme tunnusta, että sopimusyhteiskunta tarvitsee niitä kaikkia elementtejä ja hyviä ihmisiä, jotka tietävät kaikki, miten tämä systeemi toimii? Se on meidän vahvuutemme tulevaisuudessa.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt samalla vastata ed. Esa Lahtelalle ja myöskin ed. Tahvanaiselle, ja varsinkin ed. Lahtelalle, että tämä vastakkainasettelu täytyy saada pois. Minä olen aivan samaa mieltä. Sitähän me yritämme juuri tässä saada pois, että yksi järjestö on eri asemassa kuin kaikki muut. Sitä ovat myöskin tukemassa SDP ja keskusta. Ja sitten sanotte, ed. Tahvanainen, että on politisoitu tämä asia. Niin se on nyt teidän taholtanne politisoitu, ja te pidätte vähemmän tärkeänä näitä muita järjestöjä. Se on minusta hämmästyttävää, vaikka kaikkien opiskelijajärjestöjen pitäisi olla tasavertaisessa asemassa. Todellakin haluan antaa kiitoksen ed. Karjulalle siitä rehellisestä puheesta, että heidän oli pakko antaa nyt periksi tässä Heinäluomalle ja SAK:lle.

Sen ryhmittelyn suhteen, mitä te vielä peräänkuulutitte, niin tässä Tiiran ehdotuksessa oli nimenomaan ryhmittely, jossa poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt olisivat olleet omana ryhmänään, opiskelijajärjestöt omanaan, nuorison etujärjestöt omanaan, nuorison kulttuuri- ja harrastusjärjestöt omanaan jne. Sitä Tiiran esitystä ei teidän puheenjohtajanne avustustoimikunnassa hyväksynyt edes otettavaksi käsittelyyn.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyölain keskustelu on todella jäänyt kapeaksi kokoomuksen ryhmän jäsenten toimesta, kun keskustelussa on käyty vain Sakki ry:n avustusten kimppuun. Sakki ry on toisen asteen opiskelijoiden kattojärjestö, ja sen tulee olla rinnastettavissa muihin opiskelijoiden kattojärjestöihin, kuten Syliin, Samokiin ja Lukiolaisten Liittoon, ja näinhän laki juuri toimiikin.

Sakki ry on aktiivinen toisen asteen opiskelijoiden edunvalvontajärjestö. On aika mielenkiintoista kuulla tämä kokoomuslaisten näkökulma. Jotakin se kertoo suhtautumisestanne toisen asteen opetukseen laajemminkin. Tuntuu, että olette valmiit takaamaan avustuksen korkeasti koulutettujen opiskelijoiden kattojärjestöille, mutta ette toisen asteen opiskelijoiden kattojärjestölle.

Itse olen toiminut Sakki ry:ssä aktiivisesti opiskellessani toisella asteella, ja arvostan todella Sakki ry:tä toisen asteen opiskelijoiden laaja-alaisena edunvalvonta- ja kattojärjestönä. Heidän toimintansa on äärimmäisen tärkeää ja tukee paikallisia opiskelijakuntia ja oppilaskuntien toimintaa. Ja aivan, kuten täällä on tuotu esiin, voidaan muillekin kuin opiskelijoiden kattojärjestöille myöntää avustusta tämän lain 11 §:n avulla.

Arvoisa puhemies! Nuorisolain uudistus on kokonaisuudessaan todella tarpeellinen. Lakiin sisältyy myönteisiä uudistuksia, muun muassa nuorisopoliittinen kehittämisohjelma, ja lain keskeisenä tavoitteena on edistää nuorten toimintaa heidän omissa yhteisöissään ja kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tehtävä on äärimmäisen tärkeä, ja tuntuu sikäli surulliselta, että keskustelu on painottunut niin paljon nyt vain avustusten saralle ja juuri Sakki ry:n tarkasteluun. Nuorten vapaa-ajantoiminnot tulee turvata. Tulee toimia aktiivisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia on todella tärkeätä vahvistaa, ja näitä lakiuudistus vie oikeasuuntaisesti eteenpäin.

Hyvää on myös se, että laissa on otettu huomioon maahanmuuttajanuorten erityistarpeet, ja myös ympäristökasvatuksen rooli osana nuorisotoimintaa on tärkeää, kuten ed. Tiusanen täällä oikein toikin esiin. On myös hyvää, että nuorisotoimen, erityisesti nuorisojärjestöjen, resursseja on voitu viime vuosina tämän hallituksen toimesta lisätä. Mutta olen samaa mieltä kuten ed. Tahvanainen täällä toi aiemmin esiin, että kunnallisen nuorisotyön riittävät resurssit tulee varmistaa aktiivisesti, sillä nyt nuorisotyö on todella jäänyt kunnallisessa kehittämistyössä usein taka-alalle ja muiden sektoreiden jalkoihin.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela oli huolissaan siitä, että ay-liike ei saisi kokoomuksen mielestä olla liian voimakas. No ei, totta vieköön! Mikä ay-liike puolustaisi jatkossa lukiolaisia? Mikä on se ay-liike, joka mitenkään on kiinnostunut lukiolaisista missään vaiheessa, jos tämä olisi se kriteeri?

Kysyin perjantaina, miten yksi ammattiyhdistysliike voi saada sellaisen vallan suomalaisessa yhteiskunnassa, että eduskunta on hiljaa, vaikka oikeudenmukaisuutta pilkataan ääneen ja tasa-arvolle nauretaan. Tämä on entistä pelottavampaa, kun kuuntelee, että Suomen eduskunnan suurin puolue, keskustapuolue, ei uskalla ajaa oikeudenmukaisuutta tässä salissa. He sanovat, että ei ole lihasta tehdä sitä, mitä olisi pitänyt tehdä. Miten tällainen voi olla epäkohtana suomalaisessa yhteiskunnassa? Olen järkyttynyt.

Ed. Taiveaho, mistä lähtien Sakki on noussut kattojärjestöksi toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden kohdalla? Miten se voi olla kattojärjestö, kun kaikki ammatilliset opiskelijat eivät edes halua kuulua siihen, riippuen aivan siitä, minkä alan opiskelijoita he ovat. Miten Sakki voi olla silloin kattojärjestö? Neutraalitaho Osku voisi olla se kattojärjestö, ei Sakki missään nimessä.

Sitä paitsi huomautan, että lain 10 §:ssä ei tunneta sanaa kattojärjestö lainkaan. Sitä ei voi käyttää perusteluna sille, että joku saa rahaa ja joku ei. Ja etenkään Sakki ei mikään kattojärjestö ole minkään argumentaation mukaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänniselle olisin kommentoinut, mutta näyttää siltä, että hän ei enää ole täällä salissa. Hän on todennäköisesti luikahtanut hakemaan sitä tukiopetusta, mistä todella tarvetta näyttää ilmenevän.

On aivan kummallista, että täällä salissa todella keskustapuolueen edustajat esittävät, ettäkö meillä valiokunnassa ei olisi nostettu sellaista esitystä esille, että nämä ay-taustaiset järjestöt olisi asetettu omaksi kategoriakseen ja muut omakseen, että olisi tavallaan luotu kaksi tämmöistä erillistä ryhmää. Kyllähän sellainenkin vaihtoehto meillä oli esillä, mutta se hylättiin sillä perusteella, että se ei keskustapuolueen jäsenille myöskään käynyt valiokunnassa. Tämä siitä suoraselkäisyydestä, mitä tähän salityöskentelyyn tulee.

Ed. Taiveaholle sen verran, että ette ilmeisesti ollut kuuntelemassa tätä salikeskustelua täällä aikaisemmin, koska väititte, että kokoomus muka ei tukisi toisen asteen ammatillista opiskelijatoimintaa. Olen kertaalleen jo kumonnut sen väitteen täällä. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Meidän lähtökohtamme on vain se, että toisen asteen opiskelijatoiminnassa pitää olla myöskin muuta toimintaa kuin pelkästään SAK-taustaista toimintaa. Ja Osku on toisen asteen toimija. Se on sitoutumaton, riippumaton Opiskelija-Allianssi, ed. Tahvanainen.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tällä kaudella siinä hankalassa asemassa, että meillä ei sivistysvaliokunnassa ole omaa jäsentä eikä meillä ole edes varapaikkaa, ja siinä mielessä sitten oikeastaan näihin asioihin pääsemme käsiksi vasta siinä vaiheessa, kun ne tulevat tänne saliin.

Mutta joka tapauksessa täytyy sanoa, että tämä vastalauseessa 1 esille nostettu huoli ei minusta millään tavalla ole aiheeton. Itse näen näin, että ei missään tapauksessa varmastikaan ole tarkoitus lähteä riistämään joltakin opiskelijoita edustavalta järjestöltä rahoitusta, tässä tapauksessa Sakki ry:ltä, vaan todellakin tasa-arvoisesti kohdella näitä erilaisia, muutoin samalta taustalta ponnistavia, järjestöjä. Tässä tapauksessa sitten tuntuu kummalliselta, miksi esimerkiksi tämä STTK-Opiskelijat ry tai Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto ei tulisi enää vastaisuudessa vastaavalla tavalla kohdelluksi. Ehkä todellakin olisi siellä valiokunnassa pitänyt käyttää enemmän harkintaa ja miettiä, olisiko nämä ay-taustaiset järjestöt pitänyt laittaa erikseen. Se olisi varmaan tuonut sitten jonkunlaista selkeyttä, jotta ... (Välihuuto) — Niin, jos se ei keskustalle käynyt, on tietysti selvää, että toinen hallituspuolue on tyrmännyt tämän, mikä varmaankin tässä tapauksessa olisi voinut osoittautua hyväksi käytännöksi.

Itse katselin näitä lukuja, mitä tässä vastalauseessa on tuotu esille Sakki ry:n taloudellisesta asemasta, niin tuli vaan mieleeni, että kun Verohallitus antoi kesäkuussa uuden ohjeen, miten näitä yleishyödyllisiä yhteisöjä tulisi jatkossa kohdella, vieläköhän näin suurilla rahastointiosuuksilla tätä yhdistystoimintaa kohdellaan yleishyödyllisenä. Nythän tässä uudessa Verohallituksen ohjeessa todella tuotiin esille, että yleishyödyllisyys voi vaarantua, jos pääasiallisesti näyttää siltä, että vuosittaisesta tuotosta suurin osa rahastoidaan tai se siirtyy sinne taseen puolelle.

Muuten sen sanoisin vielä tästä nuorisolain uudistuksesta, että olen sinällänsä erittäin iloinen siitä, että tähän arvoperustaan on nostettu terveet elämäntavat. Tämä on äärimmäisen tärkeää tässä koko lain uudistuksessa.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Kun sekä salissa mutta loppuaikana myöskin työhuoneessa olen seurannut tätä keskustelua, niin en tiedä, onko tämä nyt hirveästi kunniaksi Suomen parlamentille. Kyllä minua suoraan sanoen loukkaa se, että tässä kokoomuksen kansanedustajat niin häijyllä tavalla hyökkäävät Sakki ry:tä vastaan. Minä kun olen ilmeisesti pitkäaikaisin sivistysvaliokunnan jäsen, joka nyt tällä hetkellä täällä salissa on ollut ja osallistunut keskusteluun, niin alleviivaan sen, että vuosikaudet meillä ensimmäinen asiantuntijakierros, kun kuunnellaan opiskelijajärjestöjä, on aivan se, minkä täällä viimeksi ed. Taiveaho sanoi. Ne ovat Syl, Samok, Lukiolaisten Liitto ja Sakki ry, nimenomaan näin, ja kukaan ei sivistysvaliokunnan jäsenistä vuosikausiin, vuosikymmeniin, ole kiistänyt tätä lähtökohtaa. Nämä järjestöt ovat laaja-alaisesti edunvalvontajärjestöjä.

Jos sitten, kun täällä kuuntelin, kun joku kokoomuksen edustaja luki Sakki ry:n säännöt, 2 §:n, siellä viimeisenä seikkana, yhtenä viidestä tai kuudesta, oli myöskin tämä ammatillisen järjestäytymisen edistäminen, niin se nyt on opiskelijajärjestön tehtäviin luonnollisena kuuluva asia mielestäni ja ei sen takia nyt pidä lyödä Sakin perään tämmöistä syntilistaa kuin kokoomus täällä yrittää. Silloin kun lain tasolla puhutaan tuettavista järjestöistä, se on tietysti kuin veteen piirretty viiva, mutta tältä osin Sakki menee komeasti sen riman yli. Minusta on todella ikävää, että kokoomuksen sinällään arvostamani edustajat, tässä tapauksessa lähinnä naiskansanedustajat, näin provokatorisella tavalla hyökkäävät Sakin kimppuun, samalla välillisesti (Puhemies koputtaa) myöskin keskiasteen ammatillisia opiskelijoita vastaan.

Ehkä tässä nämä helmet jo tuli todettua.

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson osui naulan kantaan puheenvuorossaan. Juuri näin on. Me olemme kuulleet Sakki ry:tä yhdessä näiden muiden kattojärjestöjen rinnalla. Ei sinne ole kutsuttu kaikkia mahdollisia opiskelijajärjestöjä, mikä olisi sitten aikamoinen suo.

Haluaisin vielä korostaa sitä, että tässä ollaan nyt vetämässä rajaa, tiettyjä raameja, sille rahanjaolle, miten tulevaisuudessa tullaan toimimaan. On paljon rehellisempää sanoa se laissa kuin jättää sitten valmistelijoiden vastuulle, ikään kuin kuiskimisen asteelle, että kellekäs nyt nämä rahat tänä vuonna riittävät, jolloin me sanomme, että nämä kattojärjestöt, jotka ovat riittävän laaja-alaisia, voivat saada, ja niitä voi syntyä myöskin lisää näiden eri järjestöjen toimesta.

Haluaisin kysyä vielä kokoomuslaisilta, mihin ne rahat riittävät, jos kaikki ammatilliset järjestöt, mitä maassa on, eri tahot, järjestäytyvät siten, että ne perustavat oman opiskelijajärjestön ja tulevat hakemaan sitten rahaa. Ne ovat nämä kaikki liitot, eikä se olisi silloin SAK:laisen toiminnan lisää tukemista edelleen. Pikemminkin nyt nähdään selkeästi, ketä tuetaan — valtakunnallisia järjestöjä — ja sen myötä sitten nimenomaan sitä opiskelijoiden edunvalvontatyötä eikä paikallista rekrytointia.

Hanna-Leena Hemming  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonilta haluan kysyä: Mitä väliä on sillä, kumpaa sukupuolta kokoomuksen edustajat ovat, kun he puhuvat tästä kysymyksestä? Vaikuttaako se jotenkin tähän asian käsittelyyn?

Ed. Gustafsson kummallisella tavalla problematisoi nimenomaan sen, mikä meille ei ole ongelma. Meille ei ole ongelma se, että Sakki on ay-taustainen. Kyse on ainoastaan oikeudenmukaisesta jakoperusteesta tälle rahalle.

Se, että Oskua ei kuunneltu, on suuri tappio, se että meille ei tullut Oskun edustaja puhumaan valiokuntaan. Ja jos ed. Tahvanainen vetoaa siihen, että se aiheuttaisi kaaosta, niin minä pelkään, että suurempi kaaos tulee siitä, että Oskua ei jatkossakaan kuunnella. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo häipyvät täydellisesti tästä eduskuntatyöstä, jos tähän mennään.

Ed. Tahvanainen oli samoin huolissaan siitä, mihin rahat riittäisivät paremmin ja riittäisivätkö ne SAK:laisen työn tukemiseen paremmin. No, ei ole tarkoituskaan SAK:laista työtä tukea millään lailla paremmin, vaan oikeudenmukaisemmin nuorisojärjestöjen toimintaa. Sitä me olemme hakeneet koko ajan, että nuoret saavat paremmin tukea omaan toimintaansa. Emme missään nimessä ole kannattamassa sitä, mistä ed. Tahvanainen on ollut huolissaan monet kerrat, että erilaiset kosmetologit järjestävät oman liittonsa ja metallimiehillä on oma ja rakennustyömiehillä omansa. Se ei ole meidän huolemme. Meidän huolemme on se, että ne opiskelija- ja nuorisojärjestöt, jotka ansaitsevat sen tuen, saavat sen siihen oikeaan nuorisotoimintaan, eivät johonkin toimintaan, joka ei hyödytä nuorisoa millään lailla, niin kuin on tarkoitus laissa, että tämä toiminta hyödyttäisi.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille todellakin sen verran, että eihän tässä ammatillista järjestäytymistä vastaan kukaan ole puheenvuoroja käyttänyt eikä se tässä nyt se suurin mörkö suinkaan ole, mutta kyse on myöskin siitä, millä tavalla näitä avustuksia jaetaan, mikä on se tasapuolisuus. Jos katsotaan esimerkiksi vuonna 2005 myönnettyjä nuorisotyön valtionapuja opiskelijajärjestöjen osalta, niin ay-taustaisista järjestöistä Suomen Medisiinariliitto on saanut 1 000 euroa, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto 20 000 euroa, STTK-Opiskelijat 1 000 euroa, Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto eli Sakki ry 340 000 euroa, Insinööriopiskelijaliitto 1 000 euroa. Aivan turha on puhua siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä on tasapuolista.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Tästä oikeastaan voisi jatkaa, mitä ed. Tiura sanoi. Nämä riippumattomat opiskelijajärjestöt saavat myös huomattavasti vähemmän kuin Sakki, esimerkiksi Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto ne 240 000 euroa, Suomen Lukiolaisten Liitto 240 000, Suomen Opiskelija-Allianssi 165 000 ja Suomen ylioppilaskuntien liitto 260 000, Finlands Svenska Skolungdomsförbund 27 000 euroa. Millä perusteella ja miten oikeudenmukaisesti nämä avustukset sitten oikein on jaettu, kun Sakki saa 340 000 euroa? Jotainhan tässä on avustustoiminnan perusteellakin tutkittavaa. Jos sanotaan, että Sakki on ainoa toisen asteen opiskelijoita tukeva järjestö, niin minä katson, että Osku on aivan yhtä tasa-arvoinen, ja täytyy sanoa, että Osku on monta kertaa unohdettu myöskin valiokunnassa, kun on kutsuttu asiantuntijoita kuultavaksi. Tälläkin kertaa huomattiin ykskaks, että Oskua ei ollut kuunneltu ollenkaan, jolloin pyydettiin heiltä kirjallisena lausunto. Kyllähän se on näin, että Sakki on ottanut yliotteen kokonaan toisen asteen opiskelijoista, ja ne ovat kuitenkin tasavertaiset kumppanit myöskin opiskelijoiden etuja ajamassa. Te kyllä ainakin unohdatte heidät usein.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Tässähän se tuli valiokunnan puheenjohtajan suusta, mikä teitä kiusaa, ja se on se, että Sakki on ottanut yliotteen keskiasteen opiskelijoissa. Mutta se, minkä yritin omassa puheenvuorossani sanoa, on se, että me olemme sivistysvaliokunnassa vuosikausia todenneet täysin yksimielisesti sen, että Sakki, Syl, Lukiolaisten Liitto ja Samok edustavat hyvin kokonaisvaltaisesti näitä opiskelijaryhmiä, jotka heidän jäseninään on. Näin se, hyvä ystäväni ed. Dromberg, nyt vaan on ollut halki vuosikaudet.

Arvoisa puhemies! Kun ed. Hemming puheenvuorossaan tarttui siihen, että kiinnitin huomiota, että nimenomaan kokoomuksen naiskansanedustajat ovat paljon äänessä, niin tämän taustalla oli, toisin kuin te luulette, suuri kunnioitus kokoomuksen naisedustajia kohtaan. Se, että juuri sen takia olen pettynyt, että te, jotka yleensä katsotte asioita kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti, olette tässä yhteydessä nyt ikään kuin intoutuneet tämän Sakki-toteemipaalun ympärille. Jos se Sakin nimi olisi vaikkapa Elina tai Finlandia, niin olisitteko te näin kiihkomielisiä nyt tässä yhteydessä?

Säde Tahvanainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Se, että täällä nostellaan näitä tukisummia esille, ei kyllä kuulu eduskunnalle vaan kuuluu sinne avustustoimikunnalle, jossa myös kokoomuksella on oma edustajansa. Voisitte soittaa avustustoimikunnan jäsenelle ja kysyä, miksi on jaettu avustukset näin, onko ollut vaikuttavuus vai mikä on ollut taustalla, onko tehty lehmänkauppoja. Me emme vastaa siitä, miten rahaa alemmalla tasolla on jaettu. Me voimme sitä ohjastaa omilla perusteluillamme, ja myöskin tällä lainsäädännöllä luomme nyt ne puitteet. Lopetetaan nyt se puhuminen kymppitonnista sinne ja tänne.

Sen jälkeen vielä haluan täsmentää, että se, mitä ed. Hemming muun muassa totesi näistä järjestöistä, ei kyllä pidä paikkaansa. Menkää ja lukekaa, mitä ne järjestöt oikeasti tekevät.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson sanoi, että Sakki on ottanut yliotteen ammatillisessa koulussa ja tämä muka hiertäisi kokoomusta. Ei siinä hierrä yhtään mikään muu kuin se, että jäsenmäärät perustuvat täysin ilmassa oleviin jäseniin, ne eivät ole todellisia henkilöjäseniä. Se meitä hiertää. Ei meitä hierrä ollenkaan se, että Sakki Sakkina on olemassa. Tilanne ei muuttuisi miksikään, vaikka Sakkia kutsuttaisiin Elinaksi tai Finlandiaksi, ja tuo lausahdus vaan osoittaa, että ed. Gustafsson ei ole lainkaan ymmärtänyt, tullessaan näin myöhään tähän keskusteluun mukaan, mikä tämä ongelma on. Se ei ole yhtään ongelma, että Sakilla on yhteydet SAK:hon, se ei meitä kiinnosta. Meitä kiinnostaa ainoastaan se, että nämä perusteet, joilla rahaa jatkossa annetaan valtionapuina, eivät ole päivänvalon kestäviä. Ne eivät ole samat kaikille näille nuoriso- ja opiskelijajärjestöille. Se meitä hiertää. Ei meitä Sakki-yhteys sinänsä kiinnosta lainkaan, mutta jos voitaisiin myöntää, että Sakki-yhteys on, sen jälkeen voitaisiin keskustella siitä, saako näillä faktuaalisesti olla pääsääntöisesti tarkoituksena ay-yhteyksien luominen vai onko se sittenkin kaikilla nuorisojärjestöillä tuomittavaa. Miksi se toisilla on tuomittavaa ja yhdellä taas ei ole? Se on se ongelma, ei se Finlandia- ja Elina-nimi ollenkaan.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tahvanainen ottikin hyvin mielenkiintoisen asian tässä äsken esille: minkälaisia lehmänkauppoja avustustoimikunnassa on oikein tehty, kun näitä avustuksia on jaettu. Minä haluan nyt kysyä ed. Tahvanaiselta, tiedättekö, mitä lehmänkauppoja on tehty, kun tämä laki on tehty niin, että Sakki on saanut erityisaseman? Ovatko siellä kenties Heinäluoma ja Olli Saarela tehneet nämä sopimukset, kun tämä on tähän malliin ajettu? Haluan vain kuulla, mitkä lehmänkaupat siellä sitten on takana. Tämä on paljon suurempi kysymys, periaatteellinen kysymys.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan sanoa Heinäluoman puolustukseksi sen asian, että Heinäluoma ei ole tätä asiaa valmistellut. Kyllä se on ministeriön ja ministeriön kanssa toimivien nuorisojärjestöjen valmistelema esitys, joka sieltä on tullut. Ja myöskin se on sen avoimen vuorovaikutuksen seurausta, mitä tässä yhteiskunnassa on käyty koko nuorisolain osalta. Näin se on tapahtunut, hallituksen esityksenä tuotu tänne eduskuntaan, ja nyt sitä täällä puidaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan sen verran ed. Tahvanaisen puheenvuoroon kommentoida, että kyllähän sivistysvaliokunnan työskentelyssä ihan rehellisesti sanoen nousi esille se, että keskustapuolueen jäsenillä olisi mahdollisuuksien mukaan ollut halua tehdä tälle lainsäädännölle jotakin, mutta, kuten ed. Karjula täällä totesi, muskeleita ei löytynyt. Kyllä siellä kuiskaajia korvissa on käynyt aivan selvästi. Kyllä se on ihan selvä asia. Ei mitään muuta johtopäätöstä tästä asiasta voi vetää.

Toinen hyvä kysymys on todella se, (Ed. Gustafssonin välihuuto) mitä ed. Dromberg sanoi — kuunnelkaa, ed. Gustafsson, on syytä kuunnella — eli nimenomaan se, mitä lehmänkauppoja tähän sisältyy ja mitä täällä on takana.