Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kertaan tässä vapaasti sen, mitä ensimmäisessä käsittelyssä jo puhuimme. Elikkä tässähän suuret kaupungit nimenomaan haluavat tämän pysäköintivirhemaksun korotuksen mahdolliseksi. En todella ymmärrä, miksi siitä pitää lailla säätää, mutta joka tapauksessa siinä mahdollistetaan se, että voidaan silloin, kun erityistä haittaa tuotetaan väärin pysäköinnillä, nostaa tätä pysäköintivirhemaksua. Mutta samassa yhteydessä haluan muistuttaa siitä, niin kuin ed. Vistbacka viimeksi jo totesi, että maaseudulla eletään varsin eri elämää ja olisi varsin kohtuutonta, jos siellä lähdettäisiin noudattamaan pysäköintivirhemaksun maksimimääriä.

Sitten yksi asia, mikä tässä on hyvää, on kuitenkin se, että maksuaika pidennetään 14 vuorokauteen. Se on monessa tapauksessa hyvä asia, koska silloin semmoinen henkilö, joka on esimerkiksi ulkomaille lähtenyt, ehtii palata ehkä paremmin kotiin ja sitten suorittaa tämän pysäköintivirhemaksun.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä on normaalikaavan mukaisesti todettu, että tätä hallituksen esitystä pidetään tarkoituksenmukaisena, mutta toisaalta valiokunta on kyllä todennut sen, että tätä ei voida pitää kovin tarpeellisena, koska kävi ilmi, niin kuin ed. Alatalo totesi, että niin sanottuna käyttövoimana ovat olleet suuret kaupungit, jotka ovat ikään kuin halunneet vaan — arvoisa puhemies, ehkä väärin sanottuna, mutta omasta mielestäni — rahastaa. Kun puhutaan siitä, että aiheuttaa erityistä haittaa, niin tuntuu siltä, että aina, kun Helsingissä pysäköi väärälle paikalle tai liian pitkäksi aikaa, on aiheuttanut erityistä haittaa.

Arvoisa puhemies! Tämä kahden viikon niin sanottu maksuaika on todella hyvä. Siitähän on ollut useitakin lakialoitteita. Nyt se saatiin valiokunnassa vietyä lävitse. Se on minun mielestäni, arvoisa herra puhemies, tämän hallituksen esityksen parasta antia, minkä muutoksen valiokunta teki.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä "vähäistä suuremmasta haitasta" voisi käydä pitkänkin kriminaalipoliittisen keskustelun. Monesti ne on Helsingissäkin määritelty niin, että yksi pahimpia on se, että pysäköit autosi porttikongin eteen siten, että estät pääsyn kiinteistöön tai kiinteistöstä pois. Tämä ei nyt ole kumminkaan pääsemätön paikka, mutta erityisen hankalia ovat nämä lisääntyvät tilanteet, joissa ajoneuvo pysäköidään suojatien välittömään läheisyyteen tai suojatielle tai risteykseen. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että se osoittaa jo semmoista välinpitämättömyyttä ajoneuvon kuljettajalta, että pysäköintivirhemaksu ei ole oikea seuraamus tällaiselle kuljettajalle.

Ruotsissa käydään jo keskustelua siitä, pitääkö suojateiden määrää ruveta vähentämään kokonaan jalankulkijoilta, koska tämänhetkinen tilanne näyttää siltä, että se on vaarallisin paikka tai huomattavasti vaarallisempi paikka kuin ennen jalankulkijalle. Tätä suojatien ja risteyksen kunnioitusta ei Suomessa edelleenkään ole. Minä olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että kun selvästi vaarannetaan liikennettä tai jalankulkuliikennettä tai muiden turvallisuutta, niin rikesakko tai sakko on oikea menettelytapa näille kuljettajille, ei pysäköintivirhemaksu alkuunkaan. Silloin, kun annetaan rikesakko tai sakko, se vaikuttaa myöskin tämän kuljettajan kortin tulevaisuuteen, mikäli tämä teko toistuu useita kertoja. Nämä pysäköintivirhemaksut ovat hallinnollisia maksuja, joista ei jää mitään merkintää ajokorttirekisteriin. Tästäkin olisi joskus hyvä käydä, pienestäkin asiasta, kriminaalipoliittista keskustelua, miten me näihin jatkossa suhtaudumme.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Salolle totean, että ainoastaan poliisi voi antaa näitä jälkimmäisiä, ja koska poliisi ei harrasta liikenteen valvontaa esimerkiksi Helsingissä, niin jos me määräisimme nämä rikesakon alaisiksi, se tarkoittaisi, että niistä ei tulisi rangaistusta ollenkaan. Ei kai sitä nyt voida tässä tarkoittaa.

Toissa päivänä myöhästyin valiokunnasta sen takia, että joku autoilija oli katsonut asiakseen pysäköidä raitiovaunukiskoille. Minusta siitä on jo huomattavaa haittaa. Se pysäytti raitiotieliikenteen viideksitoista minuutiksi.

Ihmettelen tätä vähättelyä siitä, että tämä koskee vain suurimpia kaupunkeja. Noissa suurimmissa kaupungeissa asuu kolmasosa suomalaisista ja niissä jaetaan varmaan 80 prosenttia rikesakoista tai pysäköintivirhemaksuista. Ei se sillä tavalla ihan poikkeuksellinen asia ole.

Helsingissä pidetään jonkin verran epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että tästä pummilla pysäköinnistä — useinhan on kysymys siitä, että ei viitsi maksaa siitä pysäköinnistä, vaikka se on säädetty maksulliseksi — tulee pienempi sakko kuin siitä, että matkustaa joukkoliikenteessä pummilla, vaikka teot ovat hyvin samanlaisia. Koettaisiin oikeudenmukaiseksi, että nämä maksutkin olisivat samat.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo todettu, näitä järeämpiä keinoja pysäköinnin valvonnan tehostamiseksi tarvitaan nimenomaan suuremmissa kaupungeissa, joissa edelleen hyvin usein tulee halvemmaksi jättää esimerkiksi pysäköintimaksu kokonaan maksamatta tai pysäköidä sitten täysin luvattomalle paikalle kuin viedä auto luvalliselle paikalle ja maksaa se pysäköintimaksu.

Ongelmana on myös se, että kaikki kunnat eivät palkkaa riittävästi pysäköinninvalvojia, ja tässä olen miettinyt, joutuvatko ihmiset eri kunnissa eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, että toisessa kunnassa voi pysäköidä ihan miten lystää ja parkkisakko tulee äärimmäisen harvoin ja satunnaisesti, toisissa sentään homma pelaa. Tämä on sitäkin ihmeellisempää sen takia, että pysäköinninvalvojat aina maksavat oman palkkansa omalla toiminnallaan elikkä he tuottavat esimerkiksi Espoossa paljon enemmän rahaa kunnan kassaan kuin heille menee palkkoina, ja siitä huolimatta jostain kumman syystä heitä ei sitten saa värvätä sinne lisää.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Joka paikkakunnallahan lappuliisat tuovat enemmän rahaa kuin menee heidän palkkakustannuksiinsa. Todella, suuremmat kaupungit, valiokunnassa kun kuunneltiin, vaativat tätä, etunenässä Helsinki. Vähän tuli sellainenkin maku, että tokihan täällä etenkin ongelmat ovat suuret ja autoja paljon ja luvatta parkkeerataan, mutta kyllä siinä tavallaan kaupunki täyttää bussejakin, kun nostetaan parkkisakkoja.

Se on huono asia, ettei ole poliiseja, jotka valvovat liikennettä. Heillehän se kuuluisi ihan luontevasti, ja sekamelska sitten pääsee täällä keskustoissa tulemaan. Olisi hyvä, kun saataisiin poliiseja lisää. Se olisi rauhoittavana tekijänä rikollisuudelle ja pahoinpitelyille ja muulle ja valvoisi samalla liikennettä. Siinä on monta ulottuvuutta.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Poliisi joutuu tietenkin puuttumaan lähinnä sellaiseen pysäköintiin, joka vaarantaa liikennettä, kuten esimerkiksi raitiovaunukiskoille pysäköinti. Se osoittaa piittaamattomuutta ja on omiaan aiheuttamaan merkittävää haittaa liikenteelle. On aivan luonnollista, että tällaisiin poliisin on puututtava. Mutta jokainen meistä käsittää myöskin sen, että jos liikkumattomien avoneuvojen valvonta laitettaisiin esimerkiksi autopartioille, niin sen jälkeen me tarvitsisimme hirvittävän paljon lisää poliiseja tähän maahan. Käytännössä esimerkiksi aikarajoituspysäköinnit, kymmenet viidettoista minuutit, onnistuvat paremmin silloin, kun valvonta suoritetaan lappuliisan toimesta, joka liikkuu kävellen ja tarkkailee, ettei niitä ajoneuvoja ole siirretty välillä ym. Poliisiauto liikkuu tietysti hälytystehtävistä toiseen ja puuttuu vain silloin, kun asia ylittää tavallaan puuttumiskynnyksen.

Mutta vielä yksi seikka tähän: monet ammattilaiset harrastavat tätä luvatta pysäköintiä ja jättävät maksamatta nämä pysäköintivirhemaksut. Suomessa ei ole käytännössä mahdollista esimerkiksi asettaa auton vanteeseen sellaista laitetta, joka estää useamman pysäköintivirhemaksun jälkeen ajoneuvon käytön ja jota varten jouduttaisiin käymään lunastamassa esimerkiksi avain. Ja vasta, kun avain on haettu, avataan tämä lukko ja ajoneuvo voitaisiin ottaa käyttöön. Samalla lukko avataan vasta, kun nämä kaikki maksut on suoritettu. Minä olisin valmis laajentamaan Suomeen tätäkin mallia, myöskin tällaista rengaslukkomallia, jolla saataisiin perittyä näiltä ammattimaisesti väärin pysäköiviltä maksut pois. Se johtaisi johonkin ennalta estävään vaikutukseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Mielestäni näillä pysäköintimaksuilla ei todellakaan Helsingin kaltaisen kaupungin liikenneongelmia pystytä ratkaisemaan. Tämä ahdas ydinkeskusta, niemi, on täynnä henkilöautoja aivan liiaksi. Sen tyyppinen ratkaisu voisi toimia kuin esimerkiksi Lontoon kaupungissa on, että on maksu siitä, että tuo auton kaupunkialueelle. Näin ollen esimerkiksi Lontoossa kohtuullisen matalallakin 5 punnan vuorokausimaksulla on pystytty vähentämään henkilöauton turhaa käyttöä erittäin paljon, ja siellä on sitten joukkoliikenne sen tilalla.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen mainitsi tässä tämän Lontoon automaksun, että kun ajetaan sisään kaupunkiin, joudutaan maksamaan. Nythän tätä Tukholmassa myös kokeillaan. On mielenkiintoista nähdä sen kokeilun tulokset, mutta silti väittäisin, että täällä liikutaan kuitenkin mittakaavassa vähän pienemmissä automäärissä kuin Lontoossa, liekö vielä tarpeellista tähän mennä.

Mutta mitä tulee noihin ed. Salon mainitsemiin erilaisiin lukitusjärjestelmiin, niitähän on käytetty paljon Yhdysvalloissa esimerkiksi. Olen itsekin joutunut tämmöisen kohteeksi joskus San Franciscon keskustassa. Kun siellä on punainen vyöhyke ja keltainen vyöhyke ja keltainen vyöhyke muuttuu tietyn ajan jälkeen punaiseksi vyöhykkeeksi ja myöhästyin siitä, niin sitten auto piti käydä lunastamassa todellakin sieltä kaupungin ulkopuolelta varastolta 100 dollarin summalla. Tämä on siinä mielessä tietysti järkevää, että tällä tavalla voidaan estää kyllä väärinpysäköinti, sellaista tahallista väärinpysäköintiä. Mutta tietysti tämmöisessä tapauksessa, kun on kysymys huolimattomuudesta, onhan se aika kova rapsu kerralla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kommentti ed. Alatalolle: Helsinki, vaikka onkin puolen miljoonan asukkaan kaupunki, on kuitenkin noin miljoonan asukkaan alueen fyysinen keskus tai maantieteellinen keskus, ja samalla on todettava se, että täällä on erittäin ahtaat maantieteelliset olosuhteet. Tämä on käytännössä niemi. Tässä mielessä kyllä Helsinkiäkin olisi syytä rohkaista tuon tyyppisiin kokeiluihin kuin Tukholmassa.