Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käytin ensimmäisessä käsittelyssä puheenvuoron, jossa kritisoin yleisesti hallituksen verolinjaa. Nyt aion pidättäytyä tähän mietintöön ja käsitellä siinä olevia perusteita varallisuusveron poistamiselle. Luulen, että yhteensä tulee käytettyä aikaa noin 15 minuuttia, ja kuitenkin puheenvuoroni tulee päättymään siihen, että esitän näiden lakien hylkäämistä. Siinä mielessä ehkä tämä on tehokkaampaa kuin ed. Oinosen ansiokkaat puheenvuorot, lienee tunnin verran asiassa, jossa ei sitten kuitenkaan muutosehdotuksia tullut.

Arvoisa puhemies! Kun nyt muutamalta kymmeneltätuhannelta kaikista rikkaimmalta päätetään poistaa varallisuusvero, niin valiokunta on mietinnössään hakenut perusteita sen mukaan, mitä hallituksen esitykseen sisältyy ja mikä on ollut verojaoston enemmistön tahto. Siitä huolimatta, että valiokuntaneuvos on tehnyt ansiokasta työtä ja hyvän mietinnön, silti jaoston ja valiokunnan enemmistön tekemiä perusteluja voidaan kyseenalaistaa.

Täällähän viitataan ensinnäkin siihen, että syynä on tämän vuoden alusta osittain kahdenkertaiseksi muuttunut osinkoverotus, jonka vaikutuksesta varallisuusveron piiriin kuuluvan osakeomistuksen verotuksen taso on noussut. Samanaikaisesti kuitenkin varallisuusverotuksen piirin ulkopuolelle jäävään omaisuuteen kohdistuva verorasitus on laskenut pääomatuloverokannan alennuksen myötä. Välittömästi toisaalta sitten väitetään, että tämä oli osa tuporatkaisua ja sen vuoksi varallisuusveron poisto tuli välttämättömäksi. Jos nämä molemmat pitävät paikkansa, niin sittenhän pitää tehdä sellainen johtopäätös, että myöskin osinkoverotuksen uudistus ja pääomatuloverokannan alennus on ollut tuloratkaisun osa. Näin käsitykseni mukaan ei kuitenkaan ole ollut, ja tämä jo tekee mahdottomaksi sen, että tämän keskeinen peruste olisi sen yhteys tuporatkaisuun. Varmasti, niin kuin täällä ensimmäisessä käsittelyssä tuli esiin, jotkut tahot ovat tietenkin toivoneet ja pyrkineet sitä kytkemään, mutta niin kuin esimerkiksi SAK:n asiantuntijat ovat todenneet, tämä tuli ulkoapäin.

Päällekkäisyydestä täällä todetaan myöskin, että varallisuusverotusta ei ole myöskään pidetty enää tarkoituksenmukaisena, koska kiinteistöt ovat varsin kattavasti varallisuusarvoihin niin ikään perustuvan vuotuisen kiinteistöverotuksen piirissä. Mikä tässä juuri nyt on muuttunut? Jos tämä päällekkäisyys sekä varallisuusverossa että kiinteistöverotuksessa on ollut olemassa tähänkin asti, niin mistä on juuri nyt tullut se epätarkoituksenmukaisuus?

Sitten veropohjan aukollisuus ja mahdollisuus tehokkaaseen verosuunnitteluun on yksi argumentti, jota tässä on käytetty. Verosuunnittelua varmaan tehdään, mutta jos ajatellaan tämän verosuunnittelun vaikutuksia, niin täällä ministeri Pekkarinenkin on todennut, että jokainen voi katsoa, että vuoden vaihteessa tapahtuu niin, että esimerkiksi sijoitusrahastoista rahat siirtyvät vuodenvaihteen yli tavallisille tileille. Jos tämä on tapahtunut, niin nämähän ovat sitten verosuunnittelun kautta välttäneet tämän verotuksen tähänkin asti ja tältä osin ei tapahdu mitään muutosta eikä dynaamisia vaikutuksia. Ne, jotka ovat jättäneet tämän verosuunnittelun tekemättä ja maksaneet varallisuusveron, ovat sen tilanteen kestäneet ja varmasti kestäisivät tästä eteenkinpäin. Olen saanut jopa viestejä, että jotkut ovat sanoneet, että ei ole mikään ongelma maksaa tällainen mitätön vero suuresta varallisuudesta.

Sitten on viitattu, että varallisuusvero on Oecd-maiden keskuudessa harvinainen veromuoto. Tämäkin pitää varmaan paikkansa, jos Suomen lisäksi on, oliko seitsemän Oecd-maata, jotka käyttävät tätä. Mutta kyllä meillä, arvoisat kollegat, on monta muutakin asiaa, joita muissa Oecd-maissa ei ole. Veikkaanpa, että kaikissa Oecd-maissa ei ole esimerkiksi ilmaista opetusta peruskoulusta yliopistoon asti. Veikkaanpa, että aika monta Oecd-maata on, joissa ei ole ilmaista kouluruokailua. On aika monta Oecd-maata, joissa synnyttävälle äidille ei jaeta, onko se äitiyspakkaus vai millä nimellä se tällä hetkellä on. Meillä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat mahdollisia meidän veropohjamme laajuuden ja riittävän veroasteen kautta, hyvinvointivaltion palveluja ja tukimuotoja.

Sitten tätä on perusteltu sillä, että varallisuusveron merkitys verotuottojen kannalta on pieni ja suunta on aleneva. Veron määrä vuonna 2003 oli 120 miljoonaa, mutta tänä vuonna arviolta enää 70 miljoonaa euroa. Tämä johtuu veroasteikkoihin tehtyjen tarkistusten lisäksi uudesta varallisuusverosta tehtävästä vähennyksestä, joka otettiin lakiin yritys- ja pääomaverouudistuksen yhteydessä. Totta kai tuotto on laskeva, jos tehdään vähennyksiä ja tehdään uudistuksia, jotka laskevat tätä tuottoa. Ne olisi voitu jättää tekemättäkin.

Sitten on tämä tulopoliittisen ratkaisun yhteys, jota nyt en käy enää tässä toistamaan.

Tietysti väitetään myöskin, että varallisuusverosta luopumalla voidaan tukea yrittäjyyttä Suomessa ja sitä kautta luoda edellytyksiä paremmalle talouskasvulle ja työllisyydelle. No, aika tulee näyttämään. Kuten aikaisemmin sanoin, sekä verosuunnittelun että niiden kannalta, jotka ovat maksaneet tämän varallisuusveron, se ei ole nähtävästi ylivoimainen ongelma kuitenkaan ollut.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, on tietysti haettu myöskin yhdenvertaisuusperustetta. Mikäköhän se mahtaa olla? Kuinka yhdenvertaista veromuutosta se merkitsee, että 30 000:lle kaikista rikkaimmalle suomalaiselle annetaan jopa miljoonien vuosittainen lottovoitto, vaikkeivät he jätä edes kuponkia, verrattuna esimerkiksi siihen, miten tämä hallitus kohtelee kuntatalouden ahdingon kautta niitä pienituloisimpia eläkeläisiä tai päivärahan saajia, jotka eivät ole hyötyneet sentin senttiä niistä tuloveronkevennyksistä, joista kaiken kaikkiaan miljoona aikuista suomalaista on jäänyt ulos, mutta joiden seurauksena kuntatalous on ajettu ahdinkoon ja joiden seurauksena ennätysmäärä, 140 kuntaa, tänä vuonna ja viime vuonna sitä edellinen ennätys, 136 kuntaa, on nostanut veroprosenttiaan, veroprosenttia, joka on todellinen veroprosentti sellaiselle pienituloiselle, joka maksaa vain kunnallisveroa? Elikkä hyvin kyseenalainen on myöskin tämä yhdenvertaisuusperuste.

Sitten todetaan, että tällä on niin pieni fiskaalinen vaikutus. Siitä täällä jo ensimmäisessä käsittelyssä käytettiin monta ansiokasta puheenvuoroa. On kumma juttu, että 70 tai 120 miljoonaa euroa, 100 miljoonaahan on 600 miljoonaa mummonmarkkaa, joskus on hirvittävän pieni määrä, niin kuin tässä tapauksessa näitä fiskaalisia vaikutuksia väitetään merkitykseltään pieniksi, mutta annas olla, kun oppositiossa tai hallituksen sisälläkin joku ehdottaa 5 miljoonan tai miljoonan tai joskus jopa muutaman sadantuhannen euron lisämäärärahan tarvetta jonnekin todella kipeään tarpeeseen, niin sitten ovat niin suuria nämä lisäykset, että ne tuntuvat kaatavan sekä budjettitalouden että kansantalouden.

Elikkä kaiken kaikkiaan yleisesti ottaen tämä on esimerkki hallituksen epäoikeudenmukaisesta veropolitiikasta, josta räikein esitys on tämä varallisuusveron poisto kaikkein rikkaimmilta, kaikkein varakkaimmilta. Lisäksi yksityiskohtaisilla perusteilla, joiden osalta viittaan mietinnön tekstiin, ehdotan näiden kaikkien lakiehdotusten hylkäämistä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ensimmäisenä, kannatan ed. Uotilan tekemää hylkäysehdotusta näistä hallituksen lakiesityksistä.

Tämä hallituksen esitys sopii kyllä sillä tavalla hallituksen linjaan, että se kasvattaa entisestään tuloeroja Suomessa. Suomessa tuloerot ovat kasvaneet ja siihen on verotus ollut yksi syy. Erityisesti suurituloisten ihmisten verotusta on helpotettu, ja varallisuusveron poistaminen on paketti nimenomaan rikkaille. Noin 95 prosenttia varallisuusveron maksajista kuuluu väestön hyvätuloisimpaan kymmenykseen. Noin puolet varallisuusverosta kertyy suurituloisilta, joiden tulot ovat vähintään 300 000 euroa vuodessa vuoden 2003 verotilaston mukaan.

Varallisuusveron poistamisen ilmoitetaan maksavan 70 miljoonaa euroa, mutta on muistettava, että Vanhasen hallitus kevensi varallisuusverotusta jo vuodelta 2005. Vuoden 2003 tuottoon verrattuna varallisuusveron poistaminen maksaa yli 120 miljoonaa euroa eli samaa luokkaa kuin köyhyyspaketti. Tämä raha jaetaan suppealle elitiille, noin 20 000—30 000 henkilölle Suomessa. Tämä jo osoittaa sen, että ne hallituksen perustelut tämän varallisuusveron poistamiseksi, joita täällä ed. Uotila ansiokkaasti kävi läpi, ovat täysin kestämättömiä.

Tämän lisäksi, että hallitus poistaa Suomen rikkaimmilta varallisuusveron, myöskin tuloveroasteikko suosii Suomen kaikista rikkaimpia. Jos esimerkiksi 15 000 euroa vuodessa ansaitseva saa vuonna 2006 verohelpotusta 134 euroa, eli 0,9 prosenttia on nettotulon muutos, niin 100 000 euroa ansaitsevalle tämä nettotulon muutos on 961 euroa eli 1 prosentti. Myöskin prosentuaalisesti suurituloiset hyötyvät eniten näistä hallituksen tuloveroratkaisuista. Tämän lisäksi hallitus on poistamassa tämän varallisuusveron, joka todella kohdistuu kaikkein suurituloisimpiin suomalaisiin.

Täällä on väitetty, että tämä varallisuusvero ei ole juuri käytössä missään Oecd-maassa. Haluan nyt vielä kerran luetella ne maat, missä se on tällä hetkellä käytössä: Suomen lisäksi Ranskassa, Islannissa, Luxemburgissa, Norjassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Sveitsissä, elikkä kyllä tämä on hyvin monissa maissa käytössä. Täytyy todeta, että näissä monissa maissa on suhteellisen hyvä sosiaaliturva myöskin, missä tämä varallisuusvero on käytössä, joten ei se ainakaan siellä sinänsä ole haitannut investointeja tai muuta vastaavaa talouselämän kehitystä. Sen sijaan monissa maissa, missä se ei ole käytössä, talouselämä ei ole kehittynyt sen paremmin, päinvastoin, ehkä huonommin.

Varallisuusveroa määrättiin vuodelta 2003 vajaalle 40 000 verovelvolliselle hieman vajaat 120 miljoonaa euroa. Verosta puolet kertyi 2 700 verovelvolliselta elikkä noin puolelta promillelta veronmaksajista. Valtion vuoden 2005 talousarvioesityksessä tämän varallisuusveron tuotoksi on arvioitu nyt 70 miljoonaa euroa, elikkä nämä 2 700 henkilöä saisivat 35 miljoonan euron veropotin ilman minkäänlaista ponnistusta tai minkäänlaista vastiketta, ilman että he lisäisivät investointeja tai työllisyyttä tai jotain muuta vastaavaa.

Jos vielä tarkastellaan, miten Suomen rikkaimmat todella saavat tuloja, niin tulkoon todetuksi, että pääomatulot ovat keskittyneet vain muutamalle tuhannelle suomalaiselle käytännössä. Kun 3 778 000 tulonsaajaa sai vuonna 2004 pääomatuloja 1 728 miljoonaa euroa, niin 1 600 tulonsaajaa, näitä rikkaita, sai pääomatuloja 2 289 miljoonaa euroa. Elikkä myöskin tämä osoittaa, että nämä tulot keskittyvät hyvin harvalle suomalaiselle, kaikkein rikkaimmille, ja tämä varallisuusvero on tyypillinen juuri tällainen vero. Nyt hallitus on sen poistamassa kokonaan ja todella tämä hyöty kohdistuu kaikista rikkaimmille suomalaisille.

Sen sijaan esimerkiksi työmarkkinatuella vuoden oleva työtön ei saa sentinkään veronalennusta 23 euron päivärahastaan. Päinvastoin, jos kunnallisvero nousee, kuten ed. Uotila täällä totesi, että 140 kunnassa kunnallisveroprosentti nousee, niin heidän verotuksensa kiristyy sen sijaan. Tämä jos mikä on edelleenkin lisäämässä tuloeroja Suomessa, koska sillä käteenjäävällä tulolla, niillä euroillahan, ostetaan palveluja, tuotteita. Minun mielestäni nämä 2 700 tai 4 600 Suomen rikkainta, jotka tästä todella paljon hyötyvät, pystyvät jo tänä päivänä täyttämään kaiken sen kulutuksen, minkä verran järkevyydellä voidaan ihmisen odottaa kuluttavan. Sen sijaan ne 170 000 tai 160 000 työmarkkinatuella olevaa eivät pysty tänä päivänä käyttämään edes sitä välttämätöntä toimeentuloa, minkä he tarvitsisivat kuluttamiseensa rahaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On todettu, että varallisuusveron poistaminen on todella oikeistolaista liberaalia veropolitiikkaa, joka tukee nimenomaan kaikkein rikkaimpia ihmisiä ja helpottaa heidän voittojensa kasvattamista, mutta ei helpota Suomen valtion velvollisuuksien täyttämistä, koska veropohja kapenee. Mutta voi myös sanoa, että tämä on oikeistolaista perhepolitiikkaa. Onhan todettu, että varallisuusveron poistaminen tukee nimenomaan perheyrityksiä ja niiden toimintaa. Sen osalta, miten paljon se käytännössä sitä tekee, viittaan ed. Uotilan puheenvuoroon, jossa myöskin tämän dynaaminen vaikutus on kyllä selkeästi kyseenalaistettavissa.

Mutta emme voi olla tyytyväisiä tähän veropohjan kaventamiseen, koska vastaus jatkuvasti hallitukselta on se, että meillä ei ole kylliksi verotuloja kuntien ongelmien ratkaisemiseksi. Kuntien taloudellinen tukeminen on selvästi heikentynyt, kunnat ovat yhä huonommassa asemassa, ja yhä vaikeampaa on kuntalaisten elämä, niiden kuntalaisten, jotka tarvitsevat esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon palveluja.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa ed. Kangas mutta myös muutkin edustajat ovat ottaneet esille metsäsektorin työllisyyden. Kun työllistäminen on hyvin tärkeä seikka, niin en malta olla käyttämättä tässäkin kohdassa, kun käsitellään varallisuusverolakia, hallituksen esitystä 144, puheenvuoroa.

Mielestäni on erittäin tärkeää, että metsätilat pääsisivät samalle viivalle perintö- ja lahjaverokohtelussa kuin maatilat ja muu yritystoiminta. Onhan aina puhuttu niin, että maatilatoiminnan pitäisi olla niin kuin yritystoimintaa. Nyt se on saatu tässä hallituksen esityksessä, että maatilatoiminta on verrattavissa yritystoimintaan, mutta edelleenkin katsotaan, että metsätilat kuuluvat sen ulkopuolelle, mitä pahoittelen. Mielestäni tähän on jatkossa pikaisesti saatava muutos, jotta metsätilat vaihtuvat, omistajat pysyvät nuorekkaina ja tekevät metsätöitä, tulee puita hakkuuseen ja sahoille, ja tämä epäoikeudenmukaisuus on pikimmiten korjattava.

Pöydille on jaettu ed. Bjarne Kalliksen lausumaehdotus, että eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun saattamisen tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa. Mielestäni tämä esitys on vallan mainio ja tulen kannattamaan sitä, kun se tullaan tekemään.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin varallisuusveron poistosta voisi todeta sen, että omalle ryhmälleni tämä kysymys on ollut siinä mielessä kahtaalle jakava, että perusteluja on löytynyt molempiin suuntiin. Henkilökohtaisesti näen, että varallisuusveron poisto lisää yhteiskunnassa tapahtuvaa eriarvoistavaa kehitystä, jota Vanhasen ja Heinäluoman hallituksen politiikka on oikeastaan koko ajan kiihdyttänyt erilaisilla veroratkaisuilla. Köyhyysrajan alapuolella meillä Suomessa elää mittava joukko ihmisiä. Kunnissa on menossa budjettineuvottelut ja joudutaan tekemään kiristyksiä peruspalveluihin. Monissa kunnissa rahat ovat todella tiukalla. Siinä mielessä tuntuu, että tällaiseen, tämän tyyppiseen veroratkaisuun ei tällä hetkellä minun mielestäni olisi varaa. Tämä ei ainakaan missään tapauksessa olisi niitä kiireellisimpiä asioita, mitä meillä tulisi toteuttaa, vaan pikemminkin perintö- ja lahjaverotuksen kohtuullistaminen ensimmäisessä perintöveroluokassa.

Mutta se asia, mistä ryhmämme on kyllä ihan yksimielinen, on nimenomaan ed. Bjarne Kalliksen esittämä, pöydille jaettu lausumaehdotus, jota tässä ehdotan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun saattamisen tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa."

Jos ajatellaan tätä varojen arvostamisen kohtaa, niin kyllä tällaiset metsätilaomistajat ovat eriarvoisessa asemassa maatilametsänomistajiin nähden, koska maatilametsähehtaari arvotetaan suurin piirtein noin kymmenesosaan verrattuna metsätilahehtaariin muun muassa perintö- ja lahjaverotuksessa. Saadakseen tämän kymmenen kertaa edullisemman verokohtelun voi olla hyvinkin pelkästään osa-aikainen viljelijä, mutta vaikka olisi ihan päätoiminen metsätalousyrittäjä, niin ei voi hyödyntää tätä verokohtelua omassa verotuksessaan esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa. Metsätilat ovat oikeastaan ainoa tämmöinen yrittämisen muoto, jota ei hyväksytä verotuksellisesti yhdenvertaiseksi muun yritystoiminnan kanssa maatilatalouteen verrattuna nykylainsäädännössä, ja sen tähden pidän tätä ed. Kalliksen esittämää lausumaehdotusta erittäin perusteltavana ja ehdotan sitä tässä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Vastustan hallituksen esitystä varallisuusveron poistamisesta. Varallisuusveron poistoa ei voi pitää oikeana tapana tukea yritysten kasvua, koska siinä jaetaan yrityksille rahaa täysin vastikkeetta. Tänä vuonna tuo summa on 130 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut koko ajan. Täällä on yritetty väittää, että varallisuusverolla ei ole merkitystä, mutta kyllä sillä näyttää merkitystä olevan, kun summa vaan kasvaa vuosi vuodelta. Veron poistamisen ajatellaan tukevan talouden kasvua ja lisäävän kotimaisia työpaikkoja. Tähän on aika vaikea yhtyä, toivottavasti. Mikään ei estä kuljettamasta näitä rahoja ulkomaisiin veroparatiiseihin. Tällöin rahoista ei ole mitään hyötyä kotimaan taloudelle ja työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Vastikkeettoman rahan pois jakamisen sijaan tulisi varoja korvamerkitä ja ohjata pienten tai keskisuurten yritysten tuotekehittely- ja investointitukiin. Silloin rahoista olisi yritykselle varsinaista hyötyä. Ne kehittyisivät ja kasvaisivat, ja tätä kautta syntyisi uusia työpaikkoja. Tällä tavoin olisi varmaa, että rahat jäisivät kotimaisten yritysten hyödyksi eivätkä ne lentäisi taivaan tuuliin maailmalle.

Tämä 130 miljoonaa euroa olisi pitänyt mielestäni laittaa vaikka tie- ja ratainvestointeihin. Varsinkin Keski-Suomessa yrittäjät ja kauppakamarin edustajat vaativat rahoja tieinfraan. Käydessämme kuljetusalan työnantajaliitossa siellä vaadittiin heti tiemäärärahoja lisää niin pääteille kuin alempiasteiseen tieverkkoon. Tätä vaatii yrityselämä. En ole monenkaan yrityselämän edustajan kuullut vaativan, että varallisuusvero heiltä pitää poistaa, vaan näihin asioihin olisi pitänyt rahaa löytyä.

Varallisuusveron poistoa täytyy ajatella myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Suomen rikkaimmille ihmisille ollaan antamassa ilmaiseksi rahaa 130 miljoonaa euroa, ja samaan aikaan kansaneläkkeitä nostettiin 5 euroa kuussa ja työttömille ei herunut korotuksia lainkaan. Päinvastoin heidän verotuksensa kiristyy, kun 140 kuntaa kiristää verotustaan. Tässä meillä on kaksi verokohtelun ääripäätä: hallituksen ajaman kylmän linjan mukaisesti janan toinen pää rikastuu entisestään, kun toinen pää köyhtyy. Meillä olisi varaa toisenlaisella arvopolitiikalla suunnata vaurautta myös tavalliselle kansalle sen sijaan, että suositaan kaikkein isotuloisimpia ja heidän vaatimuksiaan. Varaa olisi, mutta tahtoa ei löydy.

Tämä esitys ei vastaa minun käsitystäni oikeudenmukaisesta rahanjaosta, enkä suostu sitä hyväksymään. Kannatan ed. Uotilan tekemää hylkäysehdotusta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kangas puhui arvopohjasta, arvopohjan vaikutuksesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvoisuudesta. En muista, oliko sana "tasa-arvoisuus" mukana, mutta henki oli kuitenkin sen mukainen.

Mutta tämä ed. Kankaan arvio, että yrittäjälle raha on erinomaisen hyvä. Täällä ed. Kuoppa puhui aikaisemmin siitä, että tällä varallisuusverolla ja sen poistamisella autetaan vaan rikasta kansaa ja rikasta kansanosaa. (Ed. Kuoppa: Näin tehdään!) Tämä, ed. Kuoppa, on teillä aivan väärä tulkinta, että ei ainakaan kaikkia rikkaaksi katsota, keneltä se poistetaan. Kun itse olen kuitenkin onneksi päässyt siitä vähän maksamaan, tyhjistä metsistäni jne. On olevinaan paperilla varallisuutta, mutta ei ole muuta kuin todellisuudessa köyhyyttä. Näin ajatellen, sen pohjalta katsottuna ainakin näen, luulen myöskin, että muutamia muita itseni lisäksi on sellaisia niin sanotusti köyhiä, joilta se poistetaan. Näin katsottuna tämä kuitenkin on sellainen, että jos tätä asiaa voidaan vähän laventaa, saattaa kansantajuisemmaksi, kuinka se olisi pitänyt tehdä. Olisi pitänyt tehdä niin, että hallitus olisi vaikkapa jättänyt tämän varallisuusveron voimaan mieluummin ja poistanut perintö- ja lahjaverotuksen tai ainakin sitä selvästi oikaissut ja parantanut. Se olisi ollut yhteiskunnassa sellainen teko, millä olisi ollut merkitystä koko kansalle ja sen laajemmille kansalaispiireille, ja luulen, että myöskin vasemmistoliitto on tästä asiasta suurin piirtein samaa mieltä. Mutta näin katsottuna on syntynyt vaan pieni joukko vero-oikaisuja, ja tällä ei kuitenkaan tätä yhteiskuntaa suoraksi käännetä.

Mutta kun hallituksen perusteluihin ja perusteluissa esitettyihin totuuksiin on viitattu ja myöskin joissain tämänpäiväisissä puheenvuoroissakin sinnepäin on menty, ja kun on nyt tämä globalisoitunut muuttuva maailma, missä raha liikkuu, pääomat valuvat ja päätökset tehdään, missä tehdään, miten sattuu — tämä "miten sattuu" on väärä tulkinta mutta kuvaan sillä sitä, että voidaan tehdä niin, että eivät ole vaan yksin Suomeen sidottuja — niin sitä taustaa vasten lienee veron poisto perusteltu asia.

Mutta se, mitä tähän sitten syntyy: Täällä äsken kuultiin ed. Kalliksen lausumaesitys siitä, että tulisi oikaista ja hoitaa metsätilojen osalta tämä arvostuskysymys. Myöskin näissä vastalauseissa tulisi selvittää nämä varallisuuskysymykset ja varallisuuden arvostamiskysymykset sen jälkeen, kun varallisuusverotuksen osalta ei enää arvostamista ja arvostamisperusteita tehdä. Nämä ovat semmoisia asioita, mitkä olisi pitänyt jo mietintövaiheessa hoitaa nytkin kuntoon ja järjestykseen. Tämä osoittaa sen, että hallitus on lähtenyt ikään kuin kovalla vauhdilla liikkeelle, mutta jättänyt kuitenkin tämän asian puolitiehen ja keskentekoiseksi. Näin arvellen toivonkin, että tulevaisuudessa valtiovarainministeri näkee vähän viisaammin tämän asian ja tuo uusia esityksiä ja korjaa tämän asian.

Näen tässä salissa, että vasemmistoliitto on touhukkaasti edustettuna ja linjalleen uskollinen, mutta kun ensimmäisessä käsittelyssä tätä asiaa käsiteltiin, niin olin kuulevinani jonkun verran sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän riveistä semmoista niin sanottua Forssan henkistä arvostelua, missä tätä asiaa ei pidetty ollenkaan hyvänä. Olin äsken jopa kovin huolestunut, että onko ketään linjan puolustajia täällä olemassa. Nyt näen, että ed. Saarinen on tullut kuitenkin puolustamaan ja pyytämään puheenvuoronkin tästä asiasta, mutta luulen, että hänkin saattaa olla vähän eri mieltä ja maltillisemmalla linjalla kuin nämä äsken mainitut torstai-iltana puhuneet edustajat ovat olleet olemassa.

Herra puhemies! Näin katsottuna näen, että tämä on hyvä asia, mutta tämä olisi pitänyt, moinen veronpoisto ja kevennys, tehdä toisessa paikassa ja myöskin se, että nämä omaisuuden arvostuskysymykset olisi pitänyt myöskin tässä asiassa saattaa kuntoon. Jos nämä tulevat joskus kuntoon, niin sitten yhteiskunta voisi olla ehjempi ja terveempi myöskin tuleviin taistoihin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tietenkin ilo kuulla, että ed. Seppo Lahtelalla on noin laaja sydän, kun hän puolustaa köyhiä. Tulkoon todetuksi, että tässä varallisuusveron poistossa suurin hyötyjä on Aatos Erkko. Hänellä oli, jos oikein muistan, 44 miljoonaa euroa tuloja viime vuodelta, joten ei hän nyt aivan köyhä ole. Ei tämä nyt aivan köyhiäkään koske tämä varallisuusveron poisto.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Lahtelalle, että varallisuusverohan muodostuu lähinnä kiinteistöistä, osakkeista ja osingoista. Kiinteistöjen kohdalla on jo kiinteistövero, eli tässä tulisi kahdenkertainen vero, samoin osakkeista. Osinkoverotushan kiristyi kaksin—kolminkertaiseksi pari vuotta sitten tehdyn osinkoverouudistuksen kautta, eli sikäli tämä varallisuusvero ei ole oikeudenmukainen enää.

Mitä tulee ed. Kuopan kannanottoon tästä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, niin minkälainen tämä Suomi olisi, jos kaikki nämä rikkaitten pääomat siirtyisivät meiltä pois sen takia, että meidän verotuksemme on paljon kovempi kuin monissa muissa EU-maissa. Eli me tarvitsemme täällä Suomessa varakkaita henkilöitä, ja pääomaa tarvitaan nimenomaan investointeihin ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä varallisuusveron poisto tuo suomalaisen pääoman kilpailukykyiseksi ulkolaisiin nähden. Siitä on aidosti hyötyä suomalaisille ja Suomelle.

Osinkojen verotuksen kiristyessä varallisuusveron tuoma lisärasitus korostuu erityisesti perheyrityksissä. Oecd-maissa virta on vienyt vanhentuneesta varallisuusverosta pois muihin veromuotoihin ja näin on käynyt Suomessa. Uusien veromuotojen tuotot ovat aivan eri kertaluokkaa verrattuna varallisuusverotuottoihin, siitä on kiinteistövero esimerkkinä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itse en kyllä hyväksy tätä hallituksen esitystä. Minun mielestäni tämä on kyllä todella räikeä epäoikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta lisäävä veromuoto huomioiden nimenomaan se, keihin tämä todellisuudessa kohdistuu. Myöskin se, että nyt hallituksen taholta pidetään tätä verotuottoa, runsasta 120—130 miljoonaa euroa, pienenä, mutta silloin, kun puhutaan jostakin muusta esimerkiksi tiemäärärahoista taikka muista vastaavista, paljon pienempikin summa on hirvittävän suuri, ettei sellaisesta voida keskustella lainkaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka, niin kuin ed. Vilkuna sanoi minulle, köyhällä ei ole mahdollisuutta selviytyä, jos ei porvarilla mene hyvin, niin minun mielestäni tämä tukee liian paljon kyllä harvoja hyväosaisia. Minun mielestäni tärkeämpää olisi ollut, niin kuin ed. S. Lahtela täällä totesi, että hänkin on vähän maksanut tätä, vaikka köyhä onkin, se, että perintöveron poistaminen olisi tehty. Se olisi oikeudenmukainen ratkaisu ja siitä tällä hetkellä kärsivät monet puoliorvoiksi ja leskiksi jääneet henkilöt.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan todeta sen, että minun mielestäni aika mielenkiintoinen kohta täällä vastalauseessa 2 on nimenomaan metsätilojen osuus. Äsken ed. Nousiainen täällä kyllä puolusti niitä, mutta silloin, kun tulee verotuksellinen tilanne, metsätilojen osalta eriarvoisuus kukoistaa muuhun yritystoimintaan verrattuna. Tällä hetkellä tilanne on tältä osin samanlainen eli eriarvoisuutta korostava myös matkakuluvähennysten osalta.

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Totean ensinnäkin, että ymmärrän osittain vasemmiston kritiikin tätä veron poistamista kohtaan. Vaikka meillä kaikkialla maailmassa on ja tulee olemaan köyhiä ja rikkaita ja vaikka nämä rahat uudestaan jaettaisiin, niin me tiedämme sen, että hetken kuluttua on tilanne lähes saman kaltainen. Minusta tätä keskustelua on turha käydä.

Ed. Kankaalle totean, että meidän kokonaisverokertymämme ratkaisee äärettömän paljon, me tarvitsemme määrätyn määrän veroja, jotta me pystymme kieputtamaan tätä yhteiskuntaa, ja se on äärimmäisen tärkeätä. Kun ajatellaan, missä tilanteessa me elämme tässä maailmassa ja Euroopassa, niin suomalainen yrityselämä on valtavassa verokilpailussa ja meitä, suomalaisia yrittäjiä, verotetaan keskivertoisesti enemmän kuin monissa meidän kilpailijamaissamme. Tämä on äärimmäisen huolestuttava piirre. Meillä kasvuyritykset ovat lopettaneet kasvamisen. Se on yksi keskeinen huolenaihe nimenomaan työllisyyden näkökulmasta, ja tässä verotuksella ja varallisuusverolla on suuri merkitys myöskin. Meille täytyy jäädä Suomeen pääomat, joilla me pystymme täällä kieputtamaan meidän omaa elinkeinoelämäämme.

Totean vielä toistamiseen, että tuntuu siltä, että tässä ollaan viemässä, mutta minä uskon, että tämä tulee monin kerroin kuitenkin muuta kautta takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka otti tärkeän seikan esille, mistä täällä metsäyrittäjien tai metsätilan omistajien kohdalla ei ole aikaisemmin puhuttu laisinkaan: matkakulukorvaukset ovat ihan eriarvoisessa asemassa heillä kuin muilla. Katsotaan vain, että kun metsätilaa käy hoitamassa, se on vain mökkireissu, ja näin ei suinkaan ole.

Kannatan ed. Essayahin tekemää lausumaehdotusta, joka on meille jaettu pöydälle ed. Bjarne Kalliksen nimissä. Eli kannatan sitä lausumaa, että eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee metsätilojen perintö- ja lahjaverokohtelun saattamisen tasapuoliseksi maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa. Perustelen tätä sillä, että meidän on pidettävä teollisuuden ja kaupan rattaat käynnissä ja on saatava reippaasti puuta liikkeelle ja sukupolvenvaihdoksia myös metsätiloille enemmän aikaiseksi. Siellä on selkeää vajausta: niitä pitäisi olla yli 10 000, ja nyt luku on alle 10 000 vuodessa. Lisäksi meillä on noin 900 000 metsätilan omistajaa, joista noin 75 000 on maanviljelijöitä ja metsätiloja on noin 400 000. Keskikoko näillä tiloilla ei kuitenkaan ole kovin suuri, muistaakseni se oli 27 hehtaaria keskimäärin.

Mielestäni on keskeistä, että me saamme metsätilat, maatilat ja yritykset sukupolvenvaihdostilanteessa samalle viivalle ja tasa-arvoiseen kohteluun. Toivon, että tämä lausumaehdotus saa laajan kannatuksen ja että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin perintö- ja lahjaverokohtelun muuttamiseksi.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Vaikka juna on jo mennyt ja kysymyksessä ovat enää tyylipisteet, tämä hyppy on jo pudonnut kummulle, on enää loppuliu’un aika ja katse voi kiinnittyä tuomaritorniin, mitenkä tätä hypyn tyyliä arvostetaan, niin tässä on eräitä ristiriitaisuuksia, aivan niin kuin täällä edustajakollega Vistbacka jo totesi.

Hyvät kansanedustajakollegat oikealta vasemmalle, missä kukin istuukaan, avataan nyt silmämme ja määritellään jotenkin, onko 120 miljoonaa euroa iso luku vai onko se pieni luku. 120 miljoonalla on alennettu pääomaverotusta, ensin yritysverotuksen yhteydessä, mikä oli aika luonnollista, ja se luki hallitusohjelmassa, mutta siinä on kuitenkin mittatikku. (Ed. Sjöblomin välihuuto) — Ja ed. Sjöblom, määritellään sitten kantamme 70 miljoonaan, että eduskunta voisi olla yhtä mieltä siitä, mikä on iso luku ja mikä on pieni luku.

Mutta hallituksen esitykset ovat valitettavan ristiriitaisia, niin että kun on kalleusluokitusjärjestelmästä kysymys, jonka hintalappuna on 120 miljoonaa euroa, niin se on käsittämättömän suuri, tähtitieteellisen suuri luku, ja sitten, kun on samat numerot, 1, 2 ja 0, ja on kysymys varallisuusverosta, niin sitä vähätellään. Hallituksen esityksessä lukee taloudellisten vaikutusten arvioinnin kohdalla: "- - ei ole mainittavaa vaikutusta veropohjaan taikka valtiolle taikka kunnille tulevan veron määrään." Näin se on määritelty hallituksen esityksessä.

Ed. Sjöblom, olisin odottanut hallituksen esityksestä, kun arvioidaan taloudellisia vaikutuksia, että olisi ollut jotain siellä plussan puolella. Hallitus itsekään ei väitä, että tällä olisi kassavirtaa lisääviä vaikutuksia, vaan arvioi vaan — vähättelee — veropohjaan tulevaa ikuista aukkoa eikä yritäkään todistella, miten tämä tuo draivia talouteen, lisää työllisyyttä tai muuta vastaavaa, koska hallitus ei ole uskaltanut laittaa päätä siihen silmukkaan. Se joutuisi jossain vaiheessa siinä seinää vasten ja osoittamaan sen. Tämä lahja Suomen kaikkein varakkaimmille varallisuuden omistajille on jokaista suomalaista kohden, on sitten köyhä tai rikas, 20 euroa vuodessa tästä ikuisuuteen. Se on tämän lahjan arvo. Jokainen kansalainen tietää sitten, millä summalla osallistuu näihin talkoisiin.

Sitten, herra puhemies, tämän päivän Iltalehden pääkirjoituksessa väitettiin muun muassa: "Varallisuusverosta pullikoivat ovat anarkismin polulla." (Ed. Kuosmanen: Sehän on totta!) — Totta on, että olen eri yhteyksissä vastustanut, muun muassa minä ja monet muut ovat vastustaneet varallisuusveron poistamista. Kolmikannan neuvottelujen aikaan asiasta oli voimassa oikein virallinen sos.dem. puolueen puoluekokouksen päätös. — On myös kerrottu, että kyseisen veron poistaminen ei ollut kolmikannassa työntekijäosapuolten taholta kuitattu asia. Asiasta ei ole myöskään sovittu hallitusohjelmassa, jota olen ollut kyllä hyväksymässä. Hallitusohjelmassa on sovittu yritysverotuksen keventämisestä, ja niinhän on tehtykin 50 miljoonan euron vuositasolla, ja olen ollut hyväksymässä sitäkin.

Nyt tehtyä ratkaisua pidän edelleen kaikesta huolimatta, vaikka se juna on mennyt, epäoikeudenmukaisena lahjana kaikkein varakkaimmille. En myöskään usko sen työllisyyttä edistäviin vaikutuksiin eikä sitä kukaan täällä ole yrittänyt edes todistella, kun luetaan virallisia papereita. Veron keveydestä johtuen, siis varallisuusveron keveydestä johtuen, verovelvolliset eivät ole tähänkään saakka veroihinsa kaatuneet. Täällä ed. Lahtela viittasi köyhyyteen, mutta jos todella on tiukkaa, niin laitetaan hattu kiertämään, olen ensimmäinen kolehtihaaviin rahaa laittava, niin että täältä varmaan sitten löytyy empatiaa, jos on vaikeata, jos omistaa niin paljon, että talous joutuu tiukoille.

Vero on tuottanut alennetulla tasollaankin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt tuo tuloerä katoaa valtion tulopohjasta ikuisiksi ajoiksi. Todettakoon, että eduskunnan vuotuiset budjettilisäykset, hyvät kollegat, ovat olleet 40—50 miljoonaa euroa ja siinäkin on jo uhattu ja väläytelty hallituksen mahdollista eroa ja luottamuspulaa ja ties vaikka mitä. Mitä sitten julkisuudessa esitettyyn raskaaseen anarkistisyytökseen tulee, niin lähempänä tätä anarkistien polkua ovat ne tahot, jotka yrittävät siirtää eduskunnalle kuuluvaa valtaa eduskuntatalon ulkopuolelle. Miksi ja millä mandaatilla, minä vain kysyn?

Niin hyvä kuin keskitetty tulopoliittinen ratkaisu onkin, niin on aiheellista ottaa vakavaan harkintaan, kuinka avoimella valtakirjalla sopimusneuvotteluja voidaan jatkossa käydä. Demokratian kannalta on arveluttavaa, jos noissa neuvotteluissa voidaan sopia mistä tahansa yhteisistä asioistamme ja niitä päättämässä ovat tahot, joilla ei ole siihen kansalta saatua valtakirjaa. Olen joskus sanonut, että ihme kun porvarit eivät hoksanneet koplata tähän Nato-jäsenyyttä. Olisikohan se kenties niissä kabineteissa mennyt läpi, ja mitä kaikkea absurdia sinne voidaankaan koplata, jos me jatkamme tällä polulla? Ja tätä tarkoitan, että nehän ne anarkistisella polulla ovat, jotka tällä tavalla toimivat ja yrittävät eduskunnan päätösvaltaa viedä tahoille, joille se ei kerta kaikkiaan kuulu.

Meidän kansanedustajien taholta tämän asian yhteydessä ehkä on syytä todeta perustuslain 29 §:n säännös, jossa lukee, että kansanedustajan on noudatettava perustuslakia eivätkä häntä sido muut määräykset. Niin kovia kuin ryhmäsopimukset ja ryhmäpäätökset ovatkin, niin viime kädessä sitten täytyy perustuslakia vasten tilanne peilata. Niin kuin tiedätte, meidänkin ryhmällämme on tässä oikein äänestystulos ja olen siinä ollut ankarasti vähemmistössä ja joudun miettimään tykönäni, kuinka solidaarinen tässä voi ryhmää kohtaan olla. Oman minän kanssa joutuu vielä painimaan.

Me pullikoivat, siis varallisuusveron poistamista vastustavat, olemme vaihtelevin menestyksin määräajoin vaaleissa vastanneet toiminnastamme suoraan äänestäjille. Välillä on pudottu ja välillä on päästy takaisin, mutta on suora yhteys kansanvaltaan ja äänestäjiin. Runsaan vuoden kuluttua meidän luottamuksemme on jälleen puntarissa ja ihmiset voivat ottaa kantaa siihen, miten edustajat täällä ovat toimineet. Se on demokratiaa eikä se suinkaan ole anarkiaa, niin kuin tämän päivän eräs merkittävä media väittää, että ne, jotka täällä ovat jostain asiasta eri mieltä, olisivat jotenkin anarkisteja. Pidin sitä äärettömän loukkaavana kannanottona Suomen eduskuntaa ja Suomen kansan edustajia kohtaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama sana myöskin tästä paljon puhuttaneesta varallisuusverosta. Ihan aluksi tuohon äskeiseen ed. Saarisen puheenvuoroon ja vertaukseen, että mäkihyppy on muuten semmoinen laji, että vasta siellä alamäen puolessavälissä tulee poikkiviiva, jonka yli pitää sukset jalassa ja pystyssä päästä, ennen kuin ne pisteet tulevat.

Minä olen vähän laittanut merkille tässä, ed. Saarinen, että myöskin teidän presidenttiehdokkaanne on vielä heittänyt tässä varallisuusveron käsittelyn loppuvaiheessa hiekkaa suksien alle, ja se jotenkin maistuu pahalta, kun tiedetään, että tämäkin esitys, joka meillä on nyt käsittelyssä, on kyllä esitys ryhmältä, johon kuuluvat enemmistöhallituksena keskusta, sosialidemokraatit ja Rkp, ja meillä käsittelyssä on hallituksen esitys. Täällä on moneen kertaan todettu sitä, että tämä on ollut osa viimevuotista tulopoliittista ratkaisua, ja minun ymmärtääkseni tulopoliittinen ratkaisu on muodostettu siten, että siellä on myöskin kuultu SAK:ta ja muita työntekijäjärjestöjä, kun tätä sopimusta on tehty. Tavallaan sitoutuminen tulopoliittiseen ratkaisuun on tullut jo hyvin varhaisessa vaiheessa vasemmistonkin piiristä.

Arvoisa puhemies! Kovin on erikoista kyllä tämä keskustelu tässä salissa toisessa käsittelyssä, jossa on hylkäysesityskin jo tehty, kun en huomaa, että täällä olisi paikalla yhtään ministeriä, enkä huomaa, että täällä olisi keskeisiä hallituspuolueiden kansanedustajia, jotka puolustaisivat tätä hallituksen esitystä. Täällä on paikalla vasemmistoliitto, joka kritisoi voimakkaasti tätä esitystä, ja sellaisia SDP:n edustajia, jotka myöskin kritisoivat tätä esitystä. On hyvin erikoista täältä oikeiston puolelta seurata tätä farssia.

Paninpa vaan merkille, että kun ykköskäsittelyssäkin tätä käsiteltiin, niin voitiin sanoa, että ainoat henkilöt, jotka täällä olivat puolustamassa tätä esitystä siinä vaiheessa, olivat valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Ala-Nissilä ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen. Mutta en huomannut silloinkaan, että voimakkaita puolestapuhujia olisi tullut esimerkiksi SDP:n ministeriryhmästä tai heidän kansanedustajaryhmästään. (Ed. Laakso: Kokoomuksesta tuli sitä enemmän!)

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kanta tähän on ollut perinteisesti se, että tämä on ollut osa tulopoliittista kokonaisratkaisua ja hallitus on tuonut tämän yksimielisenä esityksenä tänne. Se on osa verotuksen kokonaisuutta, ja me olemme tukeneet erityisesti politiikassamme tuloverojen alennusta ja sen dynaamista vaikutusta. Varallisuusvero on näköjään aikansa elänyt, ja korostan vaan, että tämä on politiikkaa, joka on kumminkin tehty yksimielisen hallituksen esityksestä.

Ykköskäsittelyssähän täällä käytettiin sosialidemokraattien puolelta hyvin kriittisiäkin puheenvuoroja. Muun muassa edustajat Rönni, Kähkönen, Lahtela ja Marjaana Koskinen ilmoittivat, etteivät he voi hyväksyä tätä esitystä, ja nyt ymmärsin, että myöskin ed. Saarinen miettii omaa näkökulmaansa tähän esitykseen.

Arvoisa puhemies! Sitä vaan toivoisin, että kun hallituksen yksimielisiä esityksiä tänne saliin tuodaan, niitä puolustaisivat myöskin SDP:n kansanedustajat ja ministerit. On minun mielestäni aivan kohtuutonta, että kun mäkihyppääjä on vielä siellä alamäessä, niin edelleenkin hänet yritetään kaikin keinoin kaataa ennen viivaa. Vaalikentillä nämä SDP:n edustajat, jotka äsken mainitsin, kumminkin esiintyvät suurina sankareina ja kertovat, kuinka he viimeiseen asti vastustivat varallisuusveron poistamista. Se tarkoittaa myöskin sitä, että he esiintyvät vaalikentillä kaksilla korteilla. He edustavat puoluettaan SDP:tä, joka on kuitenkin ollut tässä hallituksessa tekemässä tätä esitystä, ja he ovat olleet itse hylkäämässä oman hallituksensa tekemää esitystä.

Silloin on myöskin pakko kysyä, mikä on varallisuusverossa se SDP:n linja. Onko se äsken kuultu ed. Saarisen linja, vai onko se se linja, mitä SDP:n ministeriryhmä on hallituksessa ollut tekemässä? Tähän me haluaisimme myöskin saada hyvän vastauksen. Vai onko tämä osa jonkinlaista presidenttipeliä, että annetaan ymmärtää, että pahojen porvarien äänillä tämä esitys tullaan hyväksymään, mutta me pesemme kätemme koko varallisuusverosta?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Salon puheenvuoron johdosta vaan lyhyesti: Ei tässä kukaan kaksilla korteilla pelaa. SDP:n linja on tietysti puolueen virallinen linja, puolueen enemmistön linja, eduskuntaryhmän enemmistön linja, mutta joskus tulee omantunnon kysymyksiä tai sen tyyppisiä kysymyksiä. Tämä asia on meille joillekin kovin vaikea hyväksyä. Ei nyt nyljetä karhua ennen kuin katsotaan se äänestystuloskin, miten itse kukin käyttäytyy. Tämä on kuitenkin Suomessa se foorumi, missä saa mielensä kansanedustaja purkaa ja näkemyksensä ja asiaantulokulmansa perusteellisesti selvittää, ja sen olen tehnyt.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt en, ed. Saarinen, oikein hyväksy teidän selitystänne, että tämä olisi niin sanottu omantunnon kysymys. (Eduskunnasta: Eikä teidän tarvitse hyväksyäkään!) En ole nimittäin kahden kauden aikana kuullut koskaan täällä salissa, että verot kuuluisivat eduskuntaryhmissä sellaisiin kysymyksiin, (Ed. Saarinen: Jokaisella on omat kysymykset!) jotka olisivat omantunnon kysymyksiä, vaan ne ovat asioita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi uskontoon ja tämän tyyppisiin lakeihin, kuten hedelmöityshoito jne., missä on annettu vapaat kädet. Mutta nyt on kysymys pelkästään ihan fiskaalisesta, taloudellisesta, asiasta, ja väitän, että tämä on osaksi politikointia, mitä teidän puolella tällä hetkellä tehdään.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Näyttää olevan niin, että kokoomuksen linja on rikkaille lisää veroalennuksia ja köyhille vähän lisää veroja. Köyhät eivät tosiaan paljon pysty maksamaan enempää veroja, nytkin ne ovat pienituloisille liian kovat. Mutta sen sijaan rikkaille tämä varallisuusvero ei ole ollut mikään suuri kynnys.

Tätä on perusteltu sillä, että kun tämä laki varallisuusveron poistamisesta tulee voimaan, niin se estää pääomien viennin ulkomaille. Päinvastoin, kun tämä laki tulee voimaan, niin tulee 70 miljoonaa euroa lisää pääomia, jotka voidaan viedä ulkomaille. Varallisuusveroa, jos oikein ymmärsin, ed. Seppo Lahtela, joutuu maksamaan, jos on tarpeeksi paljon metsää. Minä vaan kysyn, mihin ed. Seppo Lahtela vie ne metsänsä, panetteko taskuun ja viette ulkomaille? Ne kiinteistöt pysyvät Suomessa, jos niistä maksetaan varallisuusveroa. Mutta kun omaisuus on seteleinä, niin silloin se varallisuus menee valon nopeudella ulkomaille (Ed. Kallis: Miksi menisi?) — Se on nyt nähty, että tämä varallisuus on tänä päivänäkin siirtynyt ulkomaille. Se hakee aina parempaa tuottoa. (Ed. Kallis: Miksi ed. Seppo Lahtela veisi ulkomaille?) — Jos hänellä on varoja, niin hakee, ed. Kallis, parempaa tuottoa sieltä, kuin Suomesta. Näin minä olen ymmärtänyt. Ainakin tähän asti näyttää, että Suomesta, ed. Kallis, pääomat ovat paenneet ulkomaille, ja se ei ole taatusti johtunut varallisuusverosta, siis sinne on niin paljon suuremmat summat menneet. Nämä ovat pieniä rahoja, mistä nyt sinänsä puhutaan, vaikka minun mielestäni tämä verohelpotus Suomen rikkaimmille on todella suuri raha.

Kuten ed. Saarinen täällä totesi, kuntaluokituksesta ei voitu poistaa toista kalleusluokkaa. Elikkä olisi voitu tasata kansaneläkkeet, niin että joka paikassa kansaneläke Suomessa olisi ollut saman suuruinen. Se olisi maksanut suunnilleen saman verran, mitä varallisuusvero ilman alennuksia tuottaa valtiolle. Hallitus on vaan valinnut rikkaitten hyvinvoinnin sen sijaan, että se olisi toisella tavalla tekemällä perinyt varallisuusveron ja esimerkiksi maksanut kansaneläkeläisille saman suuruisen kansaneläkkeen koko maassa. Tästähän kysymys on. On tehty arvovalinta, se on tehty kokoomuksen suurten rikkaitten arvojen mukaan. Se hyödyttää rikkaita, suurituloisia ihmisiä, joilla on paljon varallisuutta, ja ne, jotka ovat pienituloisia, saavat kärsiä nahoissaan. Eivät hyödy siitä mitään. (Ed. Salo: Tämä ei ole meidän esityksemme!) Tämähän tosiasia on. — Tämä on hallituksen esitys, jota kokoomus innokkaasti tukee.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean, että varallisuusveron lähtökohtahan on Suomessa ollut se, että siitä 75 prosenttia muodostuu kiinteistöistä ja osakkeista ja 25 prosenttia osinkotuloista. Osinkotulojen verotus on todella kaksin—kolminkertaistunut pari vuotta sitten tehdyn osinkoverouudistuksen takia, ja kiinteistöistä maksetaan jo kiinteistövero, jonka alarajaa hallitus tulee esittämään vielä korkeammaksi, eli sitä kautta varallisuusvero palautuu.

Mikä pahinta on tässä hommassa, on se, että täällä salissa ei ole yhtään hallituksen edustajaa, joka puolustaa varallisuusveroa, vaikka hallitus yksimielisesti on tuonut eduskunnalle tämän varallisuusveron poistamisesityksen. Ihmettelen sitä, kuinka heikko pääministeri meillä on, koska hän ei pysty komentamaan ministereitä tuonne aitioon. Otetaan esimerkki pääministeri Lipposen ajalta, mitä kahdeksan vuotta täällä oltiin. Aina kun tämmöisiä tärkeitä asioita käsiteltiin, niin aina asianomainen ministeri istui tuossa aitiossa.

Nyt ei täällä ole ketään. Minä ihmettelen tätä tilannetta, kun ryhtiliike hallitukselta puuttuu tällä hetkellä. Pääministeri lusmuilee vaan tuolla muualla, mutta ei uskalla olla täällä salissa, ja keskustan edustajia ei ole kuin nämä niin sanotut oppositiopuolueen keskustan edustajat paikalla, samoin SDP:n edustajista. Ryhtiä pitäisi eduskuntaan ja keskusteluun saada. Jos tämmöinen esitys tulee, niin pitää olla yksimielisesti sen takana hallituspuolueitten edustajien.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin valitettavaa, ettei tätä lakiesitystä kytketty yhteisöverouudistukseen. Silloin kun yhteisöverouudistus tehtiin ja pantiin osingot verolle, niin siinä yhteydessä olisi ollut hyvä tuoda tämä varallisuusveron poisto saliin, koska ne liittyvät kuitenkin aika paljon yhteen. Niistä, jotka maksavat tänä päivänä osingoista veroa, hyvin merkittävä osa maksaa myös varallisuusveroa. Osinkovero tulee tuottamaan enemmän kuin varallisuusveron poisto vie mukanaan. Hallitus arvioi, että varallisuusveron poisto vähentää verotuloja 70 miljoonalla eurolla ja osinkovero tuo lisää valtion kassaan 80 miljoonaa euroa. Mikä on totuus, sen me näemme tietenkin muutaman vuoden kuluttua.

Tietenkin on helppo käyttää sellaisia termejä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ja tietyssä mielessä näin on joissakin maissa tapahtunut. Kyllä minä olen vahvasti moittinut sitä, että tuloerot ovat yhteiskunnassa kasvaneet, mutta minua on kyllä vaivannut jonkin verran se asia, että ei ole mainittu, kuinka paljon joutuvat maksamaan osinkoveroa juuri nämä, jotka nyt hyötyvät paljon varallisuusveron poistosta.

Silloin kun tämä oli lähetekeskustelussa, niin muistan, että olin katsonut, mitä se merkitsee sille henkilölle, jonka nimi niin usein mainitaan tämän lain yhteydessä. Suomen rikkain mies hyötyy nyt noin 1,5 miljoonaa euroa siitä, että tämä vero poistetaan, mutta sama henkilö joutuu maksamaan osingoista veroa 6 miljoonaa euroa, eli hyöty 1,5 miljoonaa, mutta osingoista tuli 6 miljoonaa veroa lisää, eli hänen verotaakkansa kasvaa 4,5 miljoonalla eurolla. Onko tämä hyvä vai onko se huono? Olisiko pitänyt kasvaa vielä enemmän? Ilmeisesti ollaan sitä mieltä, jos nyt tätä vastustetaan. Laskin kyllä muutaman muun kohdalta, mitä tämä merkitsee, ja huomasin, että niiden, joiden nimi mainitaan tämän varallisuusveron yhteydessä, jokaisen kohdalla käy niin, että osinkovero on suurempi kuin varallisuusvero. Tämä on nyt jotakin, mikä myöskin kannattaa pitää mielessä, kun näistä asioista puhutaan.

Ketä tämä varallisuusvero sitten eniten koskee, riippuu tietenkin siitä, miltä kantilta näitä asioita tarkastellaan. Minä luulen, että näillä tosi rikkailla kyllä olisi varaa maksaa tämä varallisuusvero. Ei se koske tavallista palkansaajaa, tavallista kansalaista, kun verotettava varallisuus ei nouse verotettavaan määrään. Mutta se, jota se koskee, on kyllä pienyrittäjä, koska pienyrittäjän intressissä on, ei ainoastaan verotuksellisista syistä, vaan ennen kaikkea hengissä pysymisen syistä, syytä vahvistaa omaa tasettaan.

Me tiedämme kaikki varsin hyvin, että silloin kun tulee vaikeita aikoja, niin parhaiten selviytyy se, jolla on pääomaa. Tämän pienyrittäjät ovat kokeneet ja sen takia he vahvistavat koko ajan taseitaan, jotta hyötyisivät tuloverotuksessa, mutta ennen kaikkea, jotta kestäisivät sen tulevan kriisin, joka voi yrittäjälle tulla ja joka tulee ennemmin tai myöhemmin. Varallisuusvero on ollut kyllä pienoinen este sille, että tasetta on tällä tavoin yritetty vahvistaa. Minulla on se usko, että kun tämä varallisuusvero nyt poistetaan, niin se tulee kyllä kannustamaan yhä enemmän ja enemmän yrityksiä vahvistamaan omia taseitaan, ja siitä koko yhteiskunta hyötyy. Minä luulen myöskin, että tavalliselle kansalaiselle tällä voi olla merkitystä, kun hän tietää, ettei varallisuudesta tarvitse veroa maksaa.

Onko varallisuusvero sitten niin suuri, 0,8 prosenttia, yli sen verokynnyksen menevältä summalta? Ei se kuulosta paljolta, mutta kun on myöskin sellaista omaisuutta, jota ei lasketa veronalaiseen varallisuuteen, niin helposti tahtoo käydä niin, että sijoitetaan se varallisuus sitten niin sanottuun laiskaan omaisuuteen, omaisuuteen, joka huonosti tuottaa, siinä toivossa ja uskossa, että sitä ei varallisuusverotuksessa veroteta. Kyllä minä pidän tätä yhteiskunnan kannalta tärkeänä. Se kannustaa vahvistamaan taseita. Se kannustaa kansalaisia myöskin kartuttamaan omaa pääomaansa, josta meille kaikille on kyllä hyötyä.

Kuulin, että tämä lausuma, jonka aioin esittää, on jo esitetty, ja se liittyy varojen arvostamiseen ja metsätilojen kohteluun perintö- ja lahjaverotapauksissa. Varmasti puhuja, joka tämän esitti, totesi, että perintö- ja lahjaverotuksessa metsätilat ovat tietyissä tapauksissa selvästi epäedullisemmassa asemassa kuin esimerkiksi maatilat. Sen takia esitän, että eduskunta hyväksyisi lausuman, jossa nämä metsätilat saatettaisiin tasapuoliseen asemaan maatilojen ja muun yritystoiminnan kanssa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tästä varallisuusverosta ja kolmikannassa sopimisesta: Käydessämme SAK:ssa siellä kerrottiin, että varallisuusverosta sopivat hallitus ja työnantajat. Ei SAK ollut siinä mukana. Tämä kai lienee siinä totuus.

Sitten meidän viisas istuva presidenttimme kyllä epäili, onko viisasta varallisuusveron poistaminen. Hän oli tässä köyhien asialla. Nyt tässä vaan kuultiin, että presidenttiehdokkailla näkyy olevan erilaisia kantoja: toinen kannattaa ja toinen kysyy, onko viisasta poistaa. Hyvä, että tulevat julki nämä kannat.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Suomen Akatemian Silmu-tutkimuksen mukaan Suomessa tuloerojen kasvu on ollut erittäin jyrkkää. Tutkimus näytti, että rikkain prosentti suomalaisista lisäsi tulojaan 121 prosenttia, siis rikkain prosentti suomalaisista pystyi lisäämään niin jättiläismäisesti tulojaan vuosien 1990—2002 välillä. Samaan aikaan pienituloisin kymmenesosa suomalaisia meni reaalituloiltaan miinukselle, eli tuloeroja on kasvatettu, ja nyt se jatkuu.

Tässäkin esityksessä on sama idea. Taas on se rikkain prosentti, joka hyötyy tästä varallisuusveron poistamisesta. Tuloerojen kasvun päässä, jos tätä tietä jatketaan, on tietynlainen amerikkalaistyyppinen yhteiskunta, jossa yhdet elävät palatsissa ja toiset nukkuvat yönsä kadulla, ja sitä mallia pitää kavahtaa.

Forssan kokous 1903 asetti työväenliikkeen tavoitteeksi varallisuuden verottamisen. On jotenkin paradoksaalista, että nyt sosialidemokraattien ollen mukana hallituksessa tästä linjasta luovutaan. Tämä on valitettavaa. Toivoa antaa se, että sosialidemokraattisessa ryhmässä on kuitenkin toistakin ajattelutapaa, ja toivon, että se toisenlainen ajattelutapa vahvistuu ja lähdetään porukalla sitä pienituloista suomalaista puolustamaan. Työväen yhteistyön tarve on siinä ja myös mahdollisuus, ja on hyvä, että jonkinlaista havahtumista tulee, niin kuin oli odotettavissakin, kun näin räikeä esitys on käsittelyssä.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Varallisuusveron poistamista on perusteltu erilaisilla syillä. Yksi syistä on ollut se, että varallisuusverolaki vuotaa niin pahasti, että tästäkään syystä lain säilyttäminen ei ole paikallaan. Lakia varallisuusveron poistamisesta on perusteltu myös sillä, että se tuottaa niin vähän. Täällä käydyssä keskustelussa on varsin hyvin argumentoitu alas nämä tämän kaltaiset perustelut.

Näyttää siltä, että kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Kallis löytää aivan uuden perustelun varallisuusveron poistamiselle ja sitoo tämän nimenomaan osinkoverotuksen kiristämiseen. On mielenkiintoista havaita se, että tämä perustelu tulee nimenomaan ed. Kalliksen taholta. Olisin odottanut, että tätä argumenttia olisivat voimallisemmin käyttäneet muut. Onhan tämä toki tuotu esille kokoomuksenkin taholta. Ihmettelen vain sitä, että ed. Kallis ei esimerkiksi kerro tämän nimeltä mainitsemattoman Suomen rikkaimman henkilön osalta, kuinka paljon hänen kokonaisveroprosenttinsa on. Kun teillä näyttää, ed. Kallis, olevan seuraava puheenvuoro, niin voisitteko te nyt kertoa, kuinka paljon Aatos Erkon kokonaisveroprosentti on ja miten te suhteutatte tämän kokonaisveroprosentin esimerkiksi keskimääräisen palkansaajan kokonaisveroprosenttiin, ja pidättekö te tältä pohjalta oikeudenmukaisena sitä, että Aatos Erkko saa vielä hyväkseen varallisuusveron poiston?

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Minä pidän sopimattomana vetää ulkopuolisia henkilöitä tällaiseen keskusteluun. Sen takia en maininnut mitään nimiä. Minä perustelin, minkä takia pidän tärkeänä, että tämä vero olisi kytketty osinkoveroon, koska ne liittyvät erittäin paljon yhteen. Sen minä myöskin totesin, että osinkovero tuo enemmän kuin mitä varallisuusvero vie ja että monesti on kysymyksessä juuri samat henkilöt.

Kun ed. Kangas viittasi tupoon, niin kyllä me verojaostossa kuuntelimme asiantuntijoita hyvinkin paljon, ja sen takia me kirjoitimmekin mietintöön, että varallisuusveron poistosta voitiin sopia osana viimevuotista tuporatkaisua. Ehkei tupo olisi jäänyt syntymättä, vaikkei tätä varallisuusveroa siihen olisi otettu, mutta se liittyi osaltaan kuitenkin tuporatkaisuun.

Ed. Tennilä antoi ymmärtää ihan oikeinkin, että tuloerot ovat yhteiskunnassa kasvaneet. Se pitää täysin paikkansa, mutta minä en usko, että vaikka meillä ei olisi ollut varallisuusveroa lainkaan, tuloerojen kasvussa olisi ollut mitään muutosta. Ei varallisuusvero ole siihen mielestäni lainkaan vaikuttanut.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kallis perusteli puhujakorokkeelta erittäin hyvin varallisuusveron muitakin vaikutuksia, joita nyt ed. Laakso äsken puheenvuorossaan kritisoi. Ed. Laakso, minusta olisi kovin hyvä, jos te osaisitte perustella, miltä osin ed. Kallis oli äsken väärässä näissä perusteluissaan, koska minä luulen, että myöskin salin eri puolilla on henkilöitä, jotka voivat allekirjoittaa sen, että ed. Kalliksen perustelut olivat oikeita ja viisaita. Yritystoiminnan osalta vahva tase tuo paljon hyvää myöskin koko yhteiskunnalle ja antaa sopeutumiskykyä selviytyä myöskin kriiseistä, joista me olemme saaneet kokemuksia 90-luvun alussa. Silloin konkurssit perustuivat paljon siihen, että yritysten taseet olivat kovin heikot kestämään matalasuhdannetta.

Vielä ed. Kankaalle sen verran, että en valitettavasti jaksa uskoa sellaiseen kolmikantasopimukseen, josta yksi kolmikannan osapuoli jätettäisiin sivuun, kun tämän tyyppisistä asioista neuvotellaan, koska minun mielestäni silloin se ei enää olisi kolmikantaa, vaan silloin se olisi kaksikantaa. Kyllä ne allekirjoitukset pitävät, mitkä kolmikannassa tehdään. Kyllä kaikki kolmikannan osapuolet, jotka nimensä paperiin laittavat, hyväksyvät kaikki siinä olevat asiat, mitkä on yhteisesti sovittu. (Ed. Huotari: Hyväksyykö metsäteollisuus?) — Myöskin metsäteollisuus ja myöskin ne työntekijät, jotka metsäteollisuuden piirissä ovat, koska sielläkin on myös vahvoja liittoja.

Juhani  Sjöblom  /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllä taloudellinen toimeliaisuus tuo verotuottoja. Yritysverouudistus 90-luvun ensimmäisellä puoliskolla osoitti sen, että kun veroprosentti pudotettiin 25:een, niin yritysverotuotot nousivat kahdeksankertaisiksi.

Mutta yritysten vakavaraisuuden kartuttaminen on äärimmäisen tärkeätä suomalaisissa yrityksissä. Kun seuraava laskukausi tulee, niin jos suomalaiset yritykset ovat vakavaraisia, ne pystyvät aivan eri tavalla vastaamaan siihen lamaan.

Arvelan työryhmähän esitti viimeisessä osinkoverouudistuksessa selkeästi varallisuusveron poistoa, eli kyllä se oli siellä. Niin kuin ed. Kallis toi jo esiin, se olisi pitänyt siinä yhteydessä jo poistaa, ja se oli myös tämän työryhmän esityksessä.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Haluan vastata ed. Salon minulle esittämään kysymykseen. Tilannehan on se, että vaikka otettaisiin huomioon varallisuusvero ja uusi osinkoverojärjestelmä, niin kaikki tulot eivät kuitenkaan ole samalla viivalla. Erilaisia tuloja verotetaan eri tavalla. Tästä taas johtuu se, että keskimääräisesti palkansaajan verotus on kireämpää kuin pääomatuloa saavien tai osinkoverotuksen kohteena olevien verotus. Tämä merkitsee sitä, että keskimääräisesti palkansaaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin nämä pääomatuloja saavat, ja tämä on tietenkin se epäoikeudenmukainen lähtökohta, jota arvostelin, kohdistaessani arvosteluni siihen, että Suomen kaikkein rikkaimmilta poistetaan varallisuusvero.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ed. Kallikselle toteaisin, että eiväthän nämä tuloerot kasva tyhjiössä, vaan poliittisten päätösten seurauksena. Eiväthän ne synny itsestään eivätkä jonkun ulkopuolisen automaatin toimesta. Esimerkiksi juuri nyt, täällä tänä syksynä, työmarkkinatuella olevat eivät saa korotusta eivätkä verohelpotusta, rikkaimmat saavat verohelpotuksen. Näin ne tuloerot syntyvät, näin ne kasvavat, eikä siitä voi pestä käsiä, ed. Kallis, kukaan, joka kannattaa tämmöisiä ratkaisuja. Se on kaikkien niiden vastuulla. Tämmöisen kehityksen päässä on revennyt yhteiskunta, jossa lopulta kaikilla on hankala elää, kun turvattomuus kasvaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laakso on aivan oikeassa. Meillä on Suomessa edelleen aivan liian korkea palkkaverotus. Kokoomus on johdonmukaisesti kaikissa viime vaaleissa korostanut, kuinka tärkeätä on se, että me saamme palkasta maksettavan verotuksen alentamisen. Keskustan ja SDP:n edustajat vielä viime eduskuntavaalien yhteydessä kertoivat, että nämä kokoomuksen esittämät veronalennukset vaarantavat hyvinvointipalvelut. Mutta nyt kuitenkin tämä sama hallitus on toteuttanut ne suurin piirtein sen suuruisina, mitä kokoomus jo vaaleissa esitti, ja niitten dynaamiset, hyvät vaikutukset näkyvät. Mutta, ed. Laakso, tätä työtä on jatkettava, maltillisesti mentävä eteenpäin, koska me tiedämme, että verokilpailu edelleen tulee jatkumaan tässä yhteiskunnassa.

Meidän prioriteeteissamme ensimmäisenä ei ole ollut tämä varallisuusveron poisto. Me olemme jokaisissa vaaleissa puhuneet nimenomaan palkkatuloverotuksen alentamisesta, ja se on Suomessa edelleen liian korkea. Joka tapauksessa, on seuraava hallitus minkä värinen tahansa, se joutuu jatkamaan tätä johdonmukaista politiikkaa, jotta me pystymme pitämään Suomen hyvinvoinnista ja kotimaisesta kysynnästä ja ostovoimasta kiinni.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Jotta nyt tulisi selväksi, niin sanon, että minä perustelen varallisuusveron poistamista sillä, että minä toivon, että tämä johtaisi siihen, että pääomia muodostettaisiin Suomeen, yritysten taseet vahvistuisivat ja myöskin kansalaisten pääoma kasvaisi. Se on se pääsyy, minkä takia minä olen tämän poistamisen kannalla. Ed. Laakso tietää aivan varmasti, että pääoma ei tunne rajoja. Se tuli myöskin ed. Kuopan puheenvuorosta esiin.

Pääomaverotuksen puolella verokilpailu on selvästi ankarampi kuin tuloveropuolella. Tiedämme varsin hyvin, mitä tapahtuisi, jos Suomessa olisi selvästi korkeampi pääomatulovero. Silloin pääoma karkaisi maasta, ja siitä ei olisi ainakaan meille suomalaisille etua.

Minä toivon, että pääomatulovero olisi korkeampi kaikissa Euroopan maissa, ettei olisi tällaista veristä kilpailua, mutta kun se on alhaisempi ja selvästi alhaisempi monessa maassa, niin pidän tärkeänä, että me asetamme sellaisen prosentin, että pääoma pysyisi maassa. Tämä on myöskin otettava huomioon silloin, kun näistä asioista puhutaan.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo, sanoitte, että Suomessa on korkea tuloverotus. Minusta se on kohtuullisen korkea, ja jos verrataan siihen, minkälaisia palveluja tuloverolla saadaan, niin verrattuna esimerkiksi Britannian kansalaisen tuloverotukseen me saamme hyviä koulupalveluja käytännössä ilmaiseksi, joista esimerkiksi Britannian kansalaiset joutuvat yksityisiä koulupalveluja ostaessaan maksamaan aivan tuhottomasti, eli siellä lapsiperhe ei voi kuvitellakaan lähtevänsä ulkomaanmatkalle, koska lasten koulutus maksaa niin paljon.

Sitten haluaisin vielä sanoa tästä varallisuusveron poistosta sen, kun täällä ovat useampaan kertaan aiemmin erityisesti sosialidemokraatit sanoneet, että tämä varallisuusveron poisto on työnantajien vaatimuksesta tullut osana tupoa, että kun työnantajat ovat sitä vaatineet, niin miksi sitten metsäteollisuus ei hyväksynyt tupoa eli käytännössä aiheutti valtiolle hyvin paljon tuloveron menetyksiä. Siinä mielessä aivan hyvin valtio olisi voinut katsoa, että tätä varallisuusveron poistoa ei tarvitse antaa, koska valtio on kärsinyt niin paljon verotappioita nimenomaan metsäteollisuuden aiheuttamasta työsulusta paperiteollisuudessa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Täällä on puolusteltu varallisuusveron poistoa sillä, että se vahvistaa yritysten taseita, mutta eihän siitä ole mitään takeita, että se vahvistaisi yritysten taseita. Viime vuonna yritykset maksoivat 13 miljardia euroa osinkoja, ja tänä vuonna ne ovat maksaneet jo suhteessa, verrattuna samaan aikamäärään, enemmän osinkoja kuin viime vuonna. Siis yhtä hyvin se voi valua osinkoihin, jolloin se ei vahvista yrityksen tasetta.

Vielä lopuksi haluan todeta, että varallisuusveron poistohan mahdollistaa itse asiassa vain yhä suurempien pääomien viennin maasta ulos. Maata ei voida siirtää ulkomaille, ei voida viedä metsää tai kivitaloja, kiinteistöjä, joista on maksettu varallisuusvero, mutta kun se muuttuu rahaksi, niin silloin se voi mennä valon nopeudella ulkomaille.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä ed. Kuopan kanssa eri mieltä siitä. Kyllä minä uskon, että silloin, kun yritysten tase ja oma pääoma ovat vahvat, niin nimenomaan tällaisten yritysten kyky maksaa veroa ja kantaa vastuunsa myöskin työllistämisestä on parempi kuin sellaisten yritysten, joiden tase on heikko. Ne ovat kriisissä aina heikkoja. Koko meidän yritysten pääomaverojen systematiikkamme perustuu siihen, että yritysten oma pääoma on vahva, koska mitä vahvempi se on, sitä paremmin sieltä on otettavissa myöskin osinkotuloja.

Täällä on käyty monenlaista keskustelua siitä, paljonko tämän kiristyneen osinkoverotuksen arvioidaan tuottavan ensi vuonna. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä ensimmäisessä käsittelyssä täällä salissa käytti summaa, että se kiristyy noin 200 miljoonalla eurolla. Täällä on esitetty pieniä lukemia ja pienempiä lukemia, mutta näin suuren luvun esitti valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ensimmäisessä käsittelyssään, että lisää tulisi rahaa noin 200 miljoonaa euroa. Ed. Kalliskin puhui noin 80 miljoonasta eurosta, mutta näin suuria summia on esitetty ykköskäsittelyssä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Silloin kun puhujakorokkeelta puhuin yritysten taseista, minä nimenomaan puhuin pienyrittäjien taseista. Ed. Kuoppa on varmasti oikeassa siinä, ettei tämä pörssiyhtiön taseeseen vaikuta viiden pennin edestä. Mutta minä ajattelen pienyrittäjää, ja pienyrittäjä katsoo tietenkin tulevaisuuteen, ja pienyrittäjä ajattelee, miten hän voisi vahvistaa tasettaan, kahdesta syystä. Senkin sanoin puhujakorokkeelta. Toinen syy on se, että silloin hänen tulostaan suurempi osa lasketaan pääomatuloksi, hän pääsee pienemmällä verolla. Se on yksi syy. Toinen syy on se, että hänellä on pääomaa, mihin nojata silloin, kun kriisi tulee. Minun mielestäni nämä argumentit ovat erittäin painavia, ja ne ovat yritysmaailmassa erittäin tärkeitä. Ne, jotka toimivat näin, pärjäävät ja voivat luoda työpaikkoja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on viime vuosina kerrottu maan hallituksen ja monelta muulta taholta, että yritykset eivät investoi, ja vaadittu niitä investoimaan. Niillä on vahvat taseet, ja Suomi on kilpailukykyinen, ja yritykset voivat hyvin täällä, niin että ei tässä nyt ole siitä ollut puhetta, että taseet eivät ole vahvat, vaan nyt annetaan vielä lisää niille. (Ed. Kallis: Puhuin pienistä yrityksistä!) — Pienet yritykset ovat usein isojen yritysten alihankkijoita, pääsääntöisesti. Harvalla on omia tuotteita, ja ne ovat sillä lailla sidoksissa, isot ja pienet yritykset. Voi sanoa näin, että pörssiyhtiöt pitävät hyvin tiukalla pikkuyrittäjiä, joitain auto- ja koneyrittäjiä ja sellaisia. Siinä olisi korjaamisen varaa, jos jossakin, yrittäjien suhteen.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä varallisuusvero on tietysti herättänyt aika kiivastakin keskustelua, mutta kyllähän, jos tarkastellaan, niin kyseessä on kansainvälisesti varsin poistuva verotustapa. Muistaakseni Oecd:n alueella on enää seitsemässä maassa voimassa varallisuusverotus. Kyllä Suomi oli ihan selkeä siinä, että tuli tämä jatkumo myös Suomessa tapahtumaan.

Aivan kuten ed. Kallis totesi, kyllä tällä haetaan taseitten vahvistumista ja myös kotimaisen omistuksen lisäämistä sitä kautta. Kyllähän varallisuusvero on ollut helppo kiertääkin sopivasti vuodenvaihteessa, ja voi ehkä sanoa, että ne kilteimmät on sitten sitä enemmänkin maksaneet.

Mitä tulee tämän esityksen alkukohtaan, niin loppupäätelmä tietysti on se, että tämä on hallituksen yksimielinen esitys, jonka mukaan tullaan menemään.