Arvoisa puhemies! Joulun alla katseet kääntyvät kohti Korvatunturia, ja me kaikki tiedämme, että joulupukki on siellä ja sillä on joka puolella Pohjois-Suomea toimipisteitä. Sen tietävät myöskin maailman muut ihmiset. Tänä jouluna tulee charterkoneita Enontekiölle 37, Ivaloon 58, Kuusamoon 32, Kittilään 160 ja Rovaniemelle 232 eli 92 000 jouluvierasta, 50 miljoonaa euroa plus kerrannaisvaikutukset. Tämä on vain esimerkki Pohjois-Suomesta siitä, mitä matkailu voi merkitä. Nyt tietääkseni kauppa- ja teollisuusministeriössä on matkailustrategia laadinnan alla. Kysyn ministeri Pekkariselta:

Mikä strategia on käytössä, kun matkailustrategiaa laaditaan ministeriössä, mihinkä pyritään?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kaikki on totta, mitä ed. Rundgren edellä sanoi, sekä se, että joulupukki on olemassa, että se, että hän on siellä Lapissa, ja vielä sen ohessa sekin pitää paikkansa, että tällaista matkailustrategiaa, kansallista strategiaa, laaditaan. Idea ja ajatus tässä kaiken kaikkinensa on se, että nimenomaan maan matkailun maailmalle markkinoinnin kannalta on entistä tärkeämmäksi käynyt se, että eri suuralueet tunnistavat sellaiset vahvat matkailuvahvuutensa, ne vetävimmät matkailuvahvuutensa.

Tämä kansallinen strategiatyö pyrkii nyt rakentamaan matkailukuvan Suomesta, arvioimaan, millä tavalla niitä vahvuuksia, mitä meillä matkailussa on, voidaan entisestään vahvistaa, mitkä ovat ne brändit, jotka Suomen matkailubrändeinä maailmalla tunnetaan. Ed. Rundgren on ihan oikeassa siinä, että tänään, kun kysytään maailmalla, mitä Suomesta matkailumielessä tunnetaan, aivan ylivoimainen brändi on nimeltään Lappi.

Arvoisa puhemies! Tässä on varmasti kyllä selvää se, että on hyvin kokonaisvaltaisesta suunnitelmasta kysymys, kun matkailustrategiaa laaditaan. Palautan vain mieliin, että se on Suomessa hyvin olennaisesti luonnonvarapolitiikkaa elikkä maa- ja metsätalousministeriöön suuntautuvaa. Se on kulttuuri-, koulutuskysymys, opetusministeriön alaa. Se on ulkomaankauppaa eli ulkoministeriön alaa. Se on liikennepolitiikkaa: lentäen täytyy päästä, junalla täytyy päästä liikkeelle ja tiet pitää kunnossa.

Miten tässä strategian valmistelussa on otettu huomioon tämän hankkeen laajuus ja poikkihallinnollisuus?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hyvin vahvasti on otettu ensinnäkin kaikki keskeiset intressitahot mukaan tähän ja toisekseen sitten myös ne hallintotasot ja -tahot, jotka ovat matkailun kannalta hyvin tärkeitä. Lähtökohta on kuitenkin se, että eri alueilla on omat vahvuutensa. Se on se luonto ja kaikki muu, mikä liittyy Lappiin, varmasti siellä se erityinen vahvuus, jossakin toisessa osassa Suomea jotkin toiset vahvuudet.

Nämä vahvuudet tunnistetaan ja sitten katsotaan, mitä tehdään eri hallinnonaloilla, mitä myöskin yrityselämä itse voi omalta osaltaan yhdessä eri hallinnonalojen kanssa tehdä niitten vahvuuksien edelleenvahvistamiseksi. Oikeastaan tämä on se prosessuaalinen tapa, millä tämä strategia on tällä hetkellä työn alla. Tarkoitus on, että strategia on valmis, jos nyt oikein muistan, maaliskuun lopussa tai huhtikuun lopussa, kevätkaudella joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Lapin matkailu on todella tärkeää koko Suomelle, ja sitä pitää kehittää. VR on ollut erittäin aktiivinen tässä markkinointityössä ja on tehnyt edullisia matka- ja majoituspaketteja neuvottelemalla Lapin yritysten kanssa.

Mutta pitää muistaa se, että myös muualla on matkailu tärkeää. Esimerkiksi Kainuussa Vuokatin alue on erittäin kehittynyt, monipuolinen ja ympärivuotinen alue. Mutta hallitus ei halua jatkaa ensi syksynä enää yöjunaliikennettä, joka on myös matkailun kannalta tärkeää, mutta muunkin elinkeinoelämän kannalta tärkeää Kainuulle. Sen sijaan hallitus on päättänyt tukea osittain tappiollista Lapin yöjunaliikennettä, mikä minusta on hyvä asia, mutta toivon, että tasapuolisuutta noudatettaisiin myöskin matkailun tukemisessa ja elinkeinopolitiikan tukemisessa esimerkiksi VR:n suuntaan. Kysyn:

Onko se todellakin hallituksen lopullinen päätös, että Sisä-Suomen yöjunaliikenne lopetetaan?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kukaan ei varmasti kiistä sitä, että useilla Suomen alueilla on myös näitä matkailullisia tärkeitä tavoitteita. Näin on myös Kainuun kohdalla, ja nyt on vaan niin, että yöjunaliikenne, josta tässä ed. Huotari kysyi, on sitä kaikkein tappiollisinta toimintaa, mitä VR-Yhtymä harjoittaa. Kun me katsomme sitä kehystä, joka meillä tähän joukkoliikenteen tukemiseen on olemassa, niin näiden arvioiden mukaan tämä nyt 4,5 miljoonan suuruinen tappio tulisi oikoradan valmistumisen jälkeen kasvamaan 10 miljoonaan euroon.

Katson kyllä, että meidän täytyy näillä niukoilla rahoilla kyetä katsomaan, mihin suunnataan niitä yhteiskunnan resursseja, jotta mahdollisimman moni suomalainen voisi joukkoliikennetuesta hyötyä. Kun katson sitä minullekin tiedoksi tullutta luetteloa — yli 8 000 ihmistä oli käynyt netissä tekemässä vetoomuksen yöjunaliikenteen puolesta — niin toiveeni vain on, että nämä henkilöt myöskin käyttävät junaa.

Arvoisa puhemies! Entisenä Lapin poikana olen täysin rinnoin tukemassa Lapin matkailun kehittämistä, ja tämä on aivan maailmankuulu kehitys, mitä Lapissa on sota-ajan jälkeen tapahtunut, kelpaa esimerkiksi minne tahansa. Mutta minä kysyisin ministeri Pekkariselta eri alueitten erikoistumisesta ja niiden yhdistämisestä matkailun kannalta, esimerkkinä Keski-Suomi ja Lappi. Keski-Suomessa on omat hyvät puolet ja saman tyyppisiä mahdollisuuksia kuin Lapissa, mutta esimerkiksi liikennekysymykset ovat paha ongelma, esimerkiksi lentoliikenne. Jyväskylästä ei pääse Ouluun kuin Helsingin kautta, ja ei sellainen matkailu tule koskaan kannattamaan.

Mitä olisi tehtävissä, että koko maa käytäisiin läpi, katsottaisiin, mitkä alueet erikoistuvat mihinkin ja niin, että ne tukevat toisiaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän, että Lapin ja ehkä Kainuunkin kannalta erityisesti lentoliikenneyhteydet ja varmaan myös junaliikenneyhteydet ovat hyvin tärkeät ja totta kai ne ovat keskisenkin Suomen kannalta tärkeitä. Mutta kyllä minä luulen, että tässä strategiassa, mitä valmistellaan paraikaa, tunnistetaan ensisijaisesti keskisen Suomen, tämän Järvi-Suomen, joka alkaa Pohjanmaalta ja menee rajalle asti, erityisominaisuudet, jotka liittyvät siihen luontoon, järvisyyteen jnp.

Voi olla, että näitä matkailuelementtejä varten ihmiset eivät välttämättä lennähdä ensin Helsinkiin ja nouse uudestaan lentokoneeseen, vaan kun he tulevat Suomeen, silloin kun ulkomaanmatkailusta on kysymys, he menevät näille matkailualueille. Näiden tuotteiden, näiden eri alueitten välinen yhteistyö ja matkailun eri toimijoiden välinen yhteistyö ja niistä yhteisten brändien rakentaminen on keskeinen osa sitä työtä, jolla nyt yritetään kirkastaa kuvaa siitä, mitä Suomen eri osat kykenevät tarjoamaan matkailijoille maassa ja maailmalla.