Matti Saarinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Niistä muutoksista, mitä eduskunta tulee ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tekemään, lähes puolet on voitu kohdistaa liikenneministeriön pääluokkaan. Tämä merkitsee 24 miljoonan euron lisäystä liikennebudjettiin. Sitä voidaan pitää erittäin hyvänä saavutuksena ottaen huomioon, että lisäykset yhteensä ovat 50 miljoonan tasossa. Tätä tilannetta on vielä ollut parantamassa se, että hallitus on esittänyt kolmannessa lisätalousarviossa tälle vuodelle myös 24 miljoonaa liikenneministeriön pääluokan tarpeisiin. Siihen nähden tilanne on suhteellisen hyvä. Todelliseen tarpeeseen nähden tilanne on edelleen kuitenkin ahdistava. Kuten tiedämme, tämän vaalikauden liikennepuolen kehys on alkujaankin ollut alamittainen, ja se on ahdistanut tässä pitkin matkaa.

Talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä kymmenen kehittämishanketta, joista ensi vuodelle on budjetoitu viisi. Uusia hankkeita eduskunnan päätöksellä ei olla käynnistämässä. Valiokunta pitää edellä mainittuja hankkeita — näitä on useampia, en niitä tässä luettele — tärkeinä ja niiden käynnistämistä sinänsä perusteltuna, mutta valiokunta ei kuitenkaan pidä asianmukaisena sitä menettelytapaa, jossa niin sanottuun kakkoskoriin kuuluvia hankkeita nostettiin ensimmäiseen koriin kuuluvien, vielä aloituspäätöstä vailla olevien hankkeiden ohi.

Ensimmäiseen koriin sisältyy vielä kuusi sellaista hanketta, joista ei ole tehty aloituspäätöstä: Valtatie 4, Kemin kohta ja sillat; Kantatie 51, Kirkkonummi—Kivenlahti; Valtatie 5, Lusi—Mikkeli; Valtatie 8, Sepänkylän ohitus; Valtatie 4, Lusi—Vaajakoski; sekä Valtatie 14, Savonlinnan keskusta. Sepänkylän ohitusta koskevan hankkeen suunnitelmat vanhenevat tämän vuoden loppuun mennessä. Valiokunta viittaa aikaisempiin kannanottoihinsa ja pitää välttämättömänä, että edellä mainittujen hankkeiden aloittamisesta päätetään vielä kuluvan hallituskauden aikana, ja tähän liittyy se lausumaehdotus, joka tänne mietintöön on kirjattu; sitä sillä lausumaehdotuksella tarkoitetaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kehysmenettely ei saisi eikä saa olla esteenä joustavien rahoitustapojen käyttämiselle. Pidetään välttämättömänä, että viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa turvataan liikenneväylien pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja kehittämiseen tarvittava rahoitus.

Sitten lisäyksistä. Pähkinänkuoressa todettuna 24 miljoonaa euroa tullaan kohdistamaan suuruusluokassa seuraaviin kohteisiin: perustienpitoon 7,8 miljoonaa euroa, joukkoliikennepuolelle 6,5 miljoonaa, perusradanpitoon 6 miljoonaa, yksityisteille 2 miljoonaa, Ilmailuviraston tarpeisiin miljoona, saaristoliikenteen tukemiseen 0,3 miljoonaa ja eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon 0,3 miljoonaa euroa. Nämä valiokunnan linjaukset ovat myöskin täysin linjassa liikennevaliokunnan ajatusten kanssa, liikennevaliokunnan lausunto on samalla suunnalla, ja myöskin täytyy sanoa, että yhtä lailla vastalauseitten kanssa linjassa. Vastalauseet lähtevät vaan siitä, että rahaa pitäisi käyttää enemmän, mutta käyttökohteet ovat kyllä ihan koko eduskunnassa liikuttavan yksimielisiä.

Olemme myös kiinnittäneet huomiota siihen, että joukkoliikennetukia tulisi alkaa maksaa valtion varoista myös sellaisille kaupungeille, joissa joukkoliikennesuorite on suurta luokkaa. Tällöin tulevat kysymykseen Tampereen, Turun ja Ytv-alueen joukkoliikennepalvelut. Siellä tukirahoilla saataisiin paras kate, koska volyymit ovat suuria. Näin tilanne on suuressa maailmassa. Esimerkiksi Brysselissä valtion tuki on 56 prosenttia, Amsterdamissa 66 prosenttia, Madridissa 53 prosenttia. Tässä on meille opiksi otettavaa.

Aivan lopuksi, herra puhemies, uusi asia, joka ei vielä tässä mietinnössä tullut resursoitua, mutta toivon, että hallitus ottaisi tämän onkeensa ja toisi omana esityksenään luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmän eduskunnan päätettäväksi. Ilmatieteen laitos on laatinut suunnitelman kansalliseksi luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmäksi — sitä kutsutaan Luovaksi — yhdessä Merentutkimuslaitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston seismologisen laitoksen kanssa. Tämä järjestelmä koostuisi erilaisista tietojärjestelmistä ja ympärivuorokautisesta turvallisuussääpalvelusta. Sen avulla voitaisiin varoittaa Suomen viranomaisia ja kansalaisia uhkaavista ilmiöistä, seurata maailmanlaajuisesti luonnonkatastrofeja, auttaa oikean tilannekuvan luomisessa ja luoda perustaa viranomaisten nopealle toiminnalle. Näin olemme asiantuntijakuulemisen yhteydessä saaneet kuulla ja tämän olemme halunneet tänne kirjata, ja suhteellisen pienellä rahalla tästä selvittäisiin. Toteuttaminen vaatii perustamiskustannuksia 1,3 miljoonaa, ja käyttökustannukset on arvioitu noin miljoonaksi euroksi per vuosi.

Herra puhemies! Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä liikennejaoston osuus.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta päätyi mietinnössään lisäämään rahaa juuri nimenomaan tälle momentille, valitettavasti kuitenkin täysin riittämättömästi. Väyläverkon ongelmat on tiedostettu eduskunnassa paremmin kuin hallituksessa. On erittäin moitittavaa, että aikaisemmin yhdessä sovitut menettelyjärjestykset heitetään hallituksen toimesta romukoppaan, aivan kuin tässä äsken kuulimme, melkeinpä ennen kuin muste sopimuksissa on kuivunut. Tieverkoston rakentamisen ja perusparantamisen kiireellisyysjärjestyksestä sovittiin yhdessä. Toisin kävi, ja kovin poliittisista syistä.

Nykyiseen kilpailukykyymme ja erityisesti tulevaan kilpailukykyymme vaikuttava sijoitus on väyläverkkomme ylläpitäminen ja parantaminen. Nyt vallalla oleva välinpitämättömyys kostautuu tulevina vuosina entistä suurempina kustannuksina, kun sekä tie- että rataverkkomme rapautuu ja niiden korjaaminen tulee yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Liikenneväylien kunto vaikuttaa ratkaisevasti paitsi aluepolitiikkaan myös koko talouselämän kilpailukykyyn.

Minun lempilapseni on tietenkin Kehä ykkösen parantaminen Leppävaaran kohdalla välillä Turuntie—Vallikallio, koska sen kokonaisvaikutukset sekä Pääkaupunkiseudun että Uudenmaan liikenteen sujuvuuteen ovat mittavat ja kansantaloudellisestikin merkittävät. Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity tieosuus, joka tällä hetkellä on huomattava pullonkaula Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen liikenteessä. Se on logistisesti tärkeä koko maan tavarankuljetusten kannalta. Sujuvammaksi se saadaan vain merkittävillä muutoksilla ja parannuksilla. Niiden tavoitteena on joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja liikenneturvallisuuden parantaminen sekä vieriasutusten olosuhteiden helpottaminen, kun melu- ja päästöhaitat vähenevät tunneloinnin myötä.

Tämä hanke on laajan merkityksensä vuoksi saatava kiireellisempänä kuin miksi se on tällä hetkellä osoitettu näissä sopimuksissa, liikkeelle. Miten tämä yhtälö on niin vaikea ymmärtää: Suomen vilkkaimmin liikennöity tie, jonka perusvaatimukset kaikki tiedämme ja tunnustamme, pullonkaula paraatipaikalla keskellä Pääkaupunkiseutua? Ryhdytäänkö asiaa korjaamaan nopeasti? Ei ryhdytä. Minun järkeni ei kyllä riitä sen ymmärtämiseen.

Ihan kokonaan toisen mittaluokan liikennehanke on Valtatie 7, joka on myös vilkkaasti liikennöity pääväylä Helsingin ja Pietarin välillä itäisellä Uudellamaalla. Sitä käyttävät Tesjoen ja Ahvenkosken välillä autoilijoiden ja jatkuvasti lisääntyvän raskaan liikenteen lisäksi myös koululaiset ja jalankulkijat sekä pyöräilijät. Tie on koko Tesjoen ja Ruukin välisellä osuudella kapeapientareinen, eikä kevyelle liikenteelle ole rakennettu omaa väylää. Edes Ruotsinpyhtään kirkonkylän eli Ruukin pääraitilla ei ole erotettu kevyttä liikennettä muusta liikenteestä. Hanke sisältyy osahankkeena Loviisan ja Ruotsinpyhtään liikenneturvallisuussuunnitelmaan, joka valmistui vuonna 2005.

Välillä Loviisa—Tesjoki kevyen liikenteen väylä on rakennettu, ja jatko Tesjoelta Ruukkiin parantaisi huomattavasti liikenneturvallisuutta kapealla tiellä. Tieosuudella liikkuu paljon koululaisia, koska Ruukissa ja Ruotsinpyhtäällä ylipäätään ei ole omaa yläastetta eikä lukiota, vaan siellä sovelletaan nimenomaan jo tässäkin talossa toivottua yhteistyötä naapurikunnan kanssa. Kyse on nimenomaan valtatiestä, ei paikallistiestä, Ten-verkkoon kuuluvasta tieosuudesta. (Ed. Laukkasen välihuuto) Tämä pienen kunnan ja pienten koululaisten kannalta iso asia olisi mielestäni pystyttävä hoitamaan pikaisesti valtion toimesta. On käsittämätöntä, että koululaiset joutuvat käyttämään erittäin vilkkaasti liikennöityä valtatietä koulumatkoihinsa. — Myös autoilijoille, ed. Laukkanen, myös teille, syntyy vaaratilanteita näiden väistellessä tiellä kulkevia jalankulkijoita.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala saa lisää rahaa, ja sillä on todella hyvät perustelut. Täällä ed. Saarinen hyvin esitteli tätä pääluokkaa. Valiokunta on perusteluissaan tuonut esille sen, että se, millä tavalla kakkoskorista on otettu määrätyt hankkeet nyt toteutettavaksi, ei olisi asianmukainen menettelytapa. Ehkä oikeutuksensa sillä ajatuksella on, mutta tiedämme myös näistä hankkeista, ja erityisesti nyt puhun Tampereen läntisen kehätien kakkosvaiheesta, että sillä on vankat perustelut tulla mukaan tähän. Hinta olisi voinut tulla kalliimmaksi, jos sitä siirretään myöhäisempään vaiheeseen. Näin tällä on ihan järkiperusteet, ja näin yhteiskunnan koko sitä puolta, mikä merkitys sillä on liikenteelle ja elinkeinoelämälle, vahvistetaan.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on todella tullut eri momenteille rahaa. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa olemme nostamassa lisää samoille momenteille, mihinkä on lisäyksiä tehty, mutta meidän perustelumme on, että näillä summilla emme pääse siihen, että saataisiin todella esimerkiksi perustiestön kunto pysymään hyvänä, koska se on heikentynyt varsin huomattavasti viime vuosina ja tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt tarpeeksi määrärahoja ja kunnossapitotyöt ovat jääneet hyvinkin vähiin.

Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista ja samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä. Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä perustienpidon rahoitus pienenee edelleen parin viime vuoden rahoitukseen verrattuna, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden olennaista vaikeutumista, ja näin näemme, että siihen tulisi saada lisärahoitusta.

Myös Ratahallintokeskukseen esitämme omassa vaihtoehtobudjetissamme lisää. Perusrataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Paljon rautateitä käyttävänä tiedän sen, mitä on junien myöhästyminen. Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi pitää myös niin sanotut vähäliikenteiset radat liikennöitävässä kunnossa.

Myös tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia, myös matkustajaliikennettä, siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Lopuksi vielä, arvoisa herra puhemies, "Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet" on tärkeä momentti. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja palvelut ovat koko hallituskauden ajan heikentyneet ja rahoitus on vähentynyt. On erittäin tärkeää, että joukkoliikennettä tuetaan riittävästi niin, että haja-asutusalueilla liikenne myös säilyisi eikä matkustaminen kallistuisi. Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärärahojen leikkaaminen puree myös kaupunkien joukkoliikennettä. Joukkoliikenteen kehittäminen hidastuu, ja paineet lippujen hintojen korottamiseen kasvavat, ja näin ollen tätä kohtaa tulisi erityisesti vahvistaa perusrahoituksella.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kaikki politiikkaa seuraavat ihmiset ovat varmaankin todenneet sen, että tieasiat ovat hyvin usein politiikassa pelinappuloita, joita siirrellään sen mukaisesti, miten kulloinkin vallassa oleville puolueille on edullista. Jopa yksittäisten ministereitten lähialueet ovat kautta vuosien saaneet kokonaisia tiehankkeita tai näyttäviä päällystämiskohteita työn alle ohittamalla monia muita, tärkeämpiä kohteita. Suomalaisessa demokratiassa on osittain ymmärrettävää, etteivät puolueet aseta ministereitä tekemään pelkästään pyyteetöntä työtä muiden kuin oman alueensa hyväksi. Tätä linjaa noudattaen asianomaisen ministerin ura jäisi lyhyeksi.

Edellä kerrotulla tieasioilla politikoinnilla on kuitenkin rajansa, sanoisin: hyvän maun ja rehdin politiikan raja. Tuo raja mielestäni ylitettiin juuri käsiteltävänä olevaa budjettia laadittaessa. Valtiovarainministeri Kalliomäki käveli yli liikenneministeri Luhtasen ja toi budjettiin oman ehdotuksensa, joka näkyy nyt täällä meillä käsiteltävänä olevasta Keltaisesta kirjastamme. Sivullisestakin tuo ylikävely tuntui pahalta, koska mielestäni liikenneministeri Luhtanen oli tehnyt tunnollista ja tasapuolista työtä hankkeita ohjelmoidessaan. Pidän tästä syystä valiokunnan kannanottoa vähintäänkin aiheellisena. Siinähän todetaan, että valiokunta ei pidä menettelyä asianmukaisena, koska kakkoskoriin kuuluvia hankkeita nostettiin ensimmäiseen koriin kuuluvien, vielä aloituspäätöstä vailla olevien hankkeiden ohi.

Tuossa manööverissa kärsi muun muassa Valtatie 4:n rakentaminen välillä Lusi—Vaajakoski. Kun liikennepolitiikan rahoituskehys on ollut jo hallituskauden alusta lukien alimittainen ja kun valtiovarainministeriö ohitti asiantuntijat ja vastaavan ministerin, on aivan luonnollista, että reaktiot ovat olleet jyrkän kielteiset. Tämän vuoksi pidän valiokunnan lausumaehdotusta todella aiheellisena, mutta en riittävänä Nelostien osalta välillä Lusi—Vaajakoski. Eduskunnan olisi pitänyt tehdä selkeä päätös siitä, että tuon osuuden rakentaminen käynnistetään jo vuonna 2006. Näyttää siltä, että hallitus ei vieläkään tiedosta sitä, että koko Nelostie on Suomen keskeinen selkäranka etelästä pohjoiseen. Se palvelee yksittäisiä kuntia ja elinkeinoelämää läpi koko maan. Se luo edellytykset kunnille suunnitella ja kehittää omia alueitaan, yrityksille luoda uusia työpaikkoja, yksityisille ihmisille vapaammat mahdollisuudet sijoittua omalla seudullaan asumaan muuallekin kuin kasvukeskuksiin. Se on paras tapa hoitaa aluepolitiikkaa ja tukea maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden menestymistä koko maassa.

Arvoisa puhemies! Maamme kehittämisessä on aina ollut erittäin tärkeää se, että julkishallinto, valtio ja kunnat, on toiminut koko maata kattavasti yleensä aina samaan suuntaan. Varsinkin vaikeina aikoina tuolla yhteistyöllä on saatu paljon aikaan. Kaikki tietävät laskusuhdannekaudet, suuren työttömyyden kaudet. Kun tuo yhteistyö on toiminut, niin tulosta on saatu aikaan. Nyt olisi mielestäni otollinen aika ohjelmoida valtion investointeja juuri niin, että ne tukisivat vireillä olevaa kuntarakenneuudistusta. Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi Jyväskylän seudun kuntajakouudistus edistyisi nopeammin ja ennakkoluulottomammin, mikäli valtio ohjelmoisi Nelostien rakentamisen Keski-Suomen alueella samanaikaiseksi kuntajaon muutosten kanssa.

Arvoisa puhemies! Uskon kuitenkin siihen, että uusi liikenneministerimme on valittu onnistumaan työssään, mikä tarkoittaa sitä, että Nelostien rakentaminen välillä Lusi—Vaajakoski käynnistyy viimeistään vuonna 2007. Annamme hänelle tässä asiassa, kuten kaikessa muussakin, täyden tukemme.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan näkökulmasta katsoen on erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta ja sen liikennejaosto ovat onnistuneet kaikkein tärkeimmässä: korjaamaan niitä pahimpia kipupisteitä näillä budjetin määrärahaparannuksilla sekä perustienpidon että perusradanpidon osalta ennen muuta. Kun lasketaan tuo kolmas lisätalousarvio ja tehdyt lisäykset valtion ensi vuoden varsinaiseen budjettiin, niin puhutaan kuitenkin aika merkittävistä summista. Tämä on erittäin tärkeä askel, koska edelleenhän suurin ongelmamme meillä on se alhainen taso, mikä meillä on käytettävissä niin perustienpitoon kuin -radanpitoon, ja tässä haluaisin vielä ministeri Huovista kannustaa, että taistellaan yhdessä sen puolesta, että toteutuu tämä hallitusohjelmassakin asetettu selkeä tavoite, että VR-Yhtymä Oyj:n tuotot ohjataan ensisijaisesti raideliikennettä palveleviin investointeihin, kalustohankintoihin, ja totta kai se tarkoittaa silloin myöskin niihin kipeimpiin radan kunnossapito-ongelmiin, joita meillä paljon on.

Tähän liittyy sitten se suurin haaste, ministeri Huovinen. Ehdottomasti eduskunnan lausuma tästä kehysmenettelystä pitää ottaa meidän sillä tavalla vakavasti, että tällä vaalikaudella voitaisiin tätä vielä arvioida ja että hallitus muuttaisi kehysmenettelyä eduskunnan lausuman mukaisella tavalla, että se mahdollistaisi elinkaarimallin ja muiden uusien rahoitusmallien käyttämisen yhtäläisesti perinteisen rahoitustavan kanssa. Tämä on ollut selkeä ongelma, joka on nimenomaan uusinfrahankkeiden osalta tavallaan vienyt teidän liikkumavaraanne, ministeri Huovinen.

Jos me olisimme pystyneet toimimaan sillä tavalla budjetissa, että vain se osio, mikä käytetään asianomaisena vuonna investointeihin, on budjetissa rasittamasta kehystä, niin meillä olisi aivan erilainen tilanne. Tuolle keskeiselle tavoitteelle, josta varmasti koko eduskunta suurelta osin on yksituumainen, se, että ykköskori pystyttäisiin tavallaan palauttamaan investointiohjelman kärkeen, antaisi suuria mahdollisuuksia. Sen takia olikin erinomaista, että jaosto kirjoitti tämän myös lähtökohdaksi, että tällä vaalikaudella pyritään vielä siihen, että ykköskori lähtee liikkeelle. Minunkin mielestäni sitä menettelytapaa, jolla tähän ministerityöryhmän pitkäjänteiseen investointiohjelmaan puututtiin viime kesänä, aiheellisesti voidaan arvostella ja arvioida riippumatta siitä, mistäpäin Suomea näitä investointitarpeita katsellaan.

Venäjän-liikenteen kasvu on ollut räjähdysmäistä. Viime viikonloppuna Vaalimaan Seiskatiellä, jota täällä vähän jo käsiteltiin, oli 30 kilometrin mittaiset jonot. Sama ruuhka on näköpiirissä koko joulun ajan uudenvuoden yli, 30—40 kilometriin jonoa, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta mahdoton tilanne, paikallisliikenteen kannalta mahdoton tilanne, ja tähän ei pystytä vastaamaan millään muulla kuin sillä, että koko Seiskatie Loviisasta Vaalimaalle saakka rakennetaan sillä tavoin uudelleen, että saadaan tarvittavia lisäkaistoja.

Eikä Venäjän-liikenteen kasvussa ole sitä paitsi näköpiirissäkään mitään laskua. Päinvastoin, se tulee lisääntymään, ja Suomen logistisen aseman kannalta on myöskin tärkeää, että Suomi tulee sen logistisen aseman EU:n ja Venäjän välisten tavaravirtojen kuljettajana, huolitsijana, säilyttämään. Tähän linkittyvät myöskin sitten Trans-Siperian rautatien ja Aasian yhteydet. Sen takia on myös tärkeää, että me annamme viestin myöskin eduskuntakäsittelystä siitä, että Suomi on sitoutunut ja haluaa olla nopeasti investoimassa Pietarin nopeisiin ratayhteyksiin. Tämä liittyy myös sillä tavalla EU:n raideliikennepolitiikkaan osana pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, ja siellä on sitä paitsi meillä suuri bisnesmahdollisuus, ja myöskin Valtionrautateiden tulee olla mukana sitten siinä henkilöliikenteen operaattorina, kun jonakin päivänä nopea liikenne tuolla avautuu.

Puhemies! Oli erittäin tärkeää, että jaosto suuntasi myöskin ja valiokunta suuntasi lisärahoitusta joukkoliikenteen ostopalveluihin. Jos muistamme tämän joukkoliikenteen osalta käydyn välikysymyskeskustelun, niin kyllä tällä 6,5 miljoonalla eurolla pystytään torjumaan ne kaikkein pahimmat uhkakuvat, mitä tuolloin joukkoliikenteen osalta täällä luotiin. Sama koskee myös yksityisteiden valtionavun lisäystä.

Pienenä yksityiskohtana totean vaan sen, että on hyvä, että on tämä Ilmailuviraston 1 miljoona, mutta tarve on 3. Mutta koen näin, että on enemmän hallinnon sisäinen asia hoitaa se raha sinne, koska ne käyttäjämaksut, joita tästä tulee sitten pienille lentokentille ja pienille koneille, ovat sietämättömiä. Siellä parhaimmillaan — meille kerrottiin — neljä—kuusi kertaa saattavat asiakasmaksut korottua, ja sen takia tämä pitää hallinnon kyetä hoitamaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä hyvin merkittävä asia on todella tämä Ilmatieteen laitoksen kehittämä luonnonkatastrofien hälytysjärjestelmä. Tästähän me keskustelimme tsunamin jälkeen. Suomi voisi tässä asiassa informaatioteknologian johtavana maana olla tuotteistajana tälle hälytysjärjestelmälle ja tehdä siitä myöskin vientituotteen samalla tavoin kuin liikenteen telematiikkahankkeiden kehittäminen on, lisäämään liikenneturvallisuutta.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa herra puhemies! Flunssaisenakin täytyy tulla liikenteen määrärahoja puolustamaan.

Arvoisa puhemies! Ongelmahan on todella se, että rakenteellisesti liikenne- ja viestintäministeriön kehys on noin näppituntumalta reilusti toistasataa miljoonaa alimitoitettu. Se johtaa joka vuosi kestämättömään tilanteeseen, siihen, että lisäbudjeteilla joudutaan paikkaamaan pahimpia epäkohtia, ja siihen, että eduskunnan sitten lisäyksestä syksyn budjettikierroksella suuri osa on toistuvasti kohdistunut liikenteeseen tästä syystä, että pohjat ovat täysin alimitoitettuja. Näinhän ei voi jatkua. Jollei jonkinlainen tasokorotus tule tämän pääluokan kehystasoon, tämä rumba jatkuu joka vuosi, liikenneverkko rapistuu, liikenneturvallisuus kärsii, elinkeinoelämä kärsii, työllisyys kärsii, kaikki liikenteeseen liittyvät asiat kärsivät.

Sitten, arvoisa puhemies, aloitetaan näistä hankkeista ja hankekorista. Vajaa kaksi vuotta sitten väyläministerityöryhmä teki linjauksen, jossa se asetti hankkeita tärkeysjärjestykseen. Tälle järjestykselle eduskunnasta on tullut hyvin selkeä tuki niin valtiovarainvaliokunnassa, sen liikennejaostossa kuin koko eduskunnassakin. No, nyt tätä järjestystä kuitenkin kesällä suhmuroitiin, ja se on otettu kyllä loukkauksena monella taholla vastaan varsinkin niillä alueilla, joiden hankkeet ovat jääneet näiden eteen vietyjen hankkeiden taakse.

Arvoisa puhemies! Nyt kohdistan sanani myöskin liikenneministerille ja näytän joulupukin kuvaa yhdestä lehdestä, joka on 12. joulukuuta, Itä-Häme. Ministeri Pekkarinen (Ed. Pulliainen: Juuttuiko kinoksiin?) oli Hartolan torilla 10. päivä joulukuuta, ja hän sanoi siellä lehtitietojen mukaan: "Nelostien parantaminen eteni Pekkarisen mukaan hyvin, kunnes Kalliomäki ja Heinäluoma sotkivat asian. Budjettikehysneuvotteluissa maaliskuussa pitää saada riittävästi rahaa tiehankkeisiin ja sen jälkeen saada hankkeiden prioriteettia muutettua."

Siis ministeri ensin haukkuu muita ministereitä siitä, että he sotkivat asiat muuttamalla prioriteettijärjestystä, ja sitten hän itse esittää, että ensi keväänä järjestystä pitää jälleen muuttaa. Sen jälkeen hän tietysti istuu vielä tuleen ministeri Huovisen housuilla ja sanoo, että nyt kun on Keski-Suomesta ministeri, niin varmaan tämä prioriteettijärjestyksen muuttaminen onnistuu helpommin.

Sitten (Ed. Pulliainen: Itä-Hämeen lehti se oli!) eduskunnan kannalta vielä aika huolestuttavaa tekstiä lehden mukaan: "Valtiovarainvaliokunnan moitteet liikenneväylämäärärahojen alimitoittamisesta ja kehotus nopeuttaa Nelostien parantamista Lusi—Vaajakoski-välillä ja Vitostien parantamista Lusi—Mikkeli-välillä eivät Pekkarisen mukaan paljoa paina." Samanlainen huomautus tuli vuosi sittenkin. Sitten lyödään vielä tämän ristiriitaisuuden jälkeen eduskuntaa ja sen kannanottoja. Tämä on todella härskiä istuvalta valtioneuvoston jäseneltä. (Ed. Pulliainen: Hän on poliitikko selvästi!)

Arvoisa puhemies! Nyt minä vaan pelkään sitä, että vaikka valiokunta teki lausuman "Eduskunta edellyttää, että kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä hallitus arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien vielä toteutumatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008", niin totean niin ed. Vielmalle kuin muillekin, jotka täällä ovat nyt toiveita esittämässä, että tämä lausuma antaa ikävä kyllä mahdollisuuden, että arvioidaan ja tehdään päätöksiä ja ne päätökset voivat olla ihan mihin suuntaan vain. Sen vuoksi meidän vastalauseessamme on selkeä ehdotus, että lukuun ottamatta tätä Vaasan ohitusta, Sepänkylän ohitusta, jonka suunnitelmat ovat vanhentuneet, 2007 pitää käynnistää nämä hankkeet, ja jollei käynnistetä kaikkia, niin käynnistetään ne, mitä pystytään käynnistämään sitten siinä prioriteettijärjestyksessä, joka on. Sanonpa nyt vaan, mitä esimerkiksi Lapin kansanedustajat tuumaavat siitä, että Kemin sillat elikkä Valtatie 4:n kohta ohitetaan jälleen. Mitä sanovat Uudenmaan keskustan kansanedustajat, SDP:n kansanedustajat sille, että Espoo—Kirkkonummi Kantatie 51 ohitetaan jälleen. Minä en tule hyväksymään tätä ja uskon, että näissä vaalipiireissä ei moni muukaan. Sen takia tällainen pekkarointi on minusta törkeää.

Meidän vastalauseessamme on esityksiä tietysti perustienpitoon, joukkoliikenteeseenkin pikkasen. Täällä on käyty välikysymyskeskustelu joukkoliikenteestä, ja on aivan selkeää, että vaikka nyt minä kiitän todella hallituspuolueita, kun ne saivat tähän arvokasta lisäystä, niin tarvetta on jatkossa enemmän. Esitämme myöskin Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen joukkoliikenteelle ensimmäisen kerran päänavausta, samoin esimerkiksi tämä varoitusjärjestelmä vaatii rahoitusta, ei pelkkää tekstiä. Sinällään valiokunnan mietintö on hyvä. Se pureutuu tärkeisiin asioihin, mutta ne jäävät ikävä kyllä liikaa tekstien ja toivomusten varaan. Rahaa olisi moneen kohteeseen tietysti tarvittu.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila täällä kyseli, mitä Lapin kansanedustajat tekevät tai sanovat, kun Kemin tieinvestointeja ei vieläkään rahoitettu. Eipä siinä juuri muuta voi kuin noitua, vaikka sitä ei täältä pöntöstä voi tehdäkään. Mutta kyllä se on ollut semmoinen hanke, jota on vatvottu vaikka kuinka kauan, ja se tapa, kuinka se vedettiin pois ykköskorihankkeesta, oli aika lailla tyylitön. (Ed. Ahde: On se ykköskorissa!)

Mutta on niin, että liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan sisällöllä vaikutetaan hyvin paljon siihen, minkälaiset mahdollisuudet maan eri alueilla on kehittyä. Hyvät liikenneyhteydet ovat jokaisen alueen ehdoton perusedellytys kilpailukyvylle. Valitettavasti näyttää siltä, että hallitusrintama haluaa pikemminkin kiihdyttää eri alueiden välisiä kehityseroja kuin niitä tasata. Jos Suomessa on jokin liikenneväylästrategia, ei sitä ainakaan alueitten ehdoilla ole suunniteltu ja toteutettu. Samaan aikaan kun valtionhallinnon eri sektorit suunnittelevat, kuinka jotkut taantuvat alueet voidaan pitää kehityksessä mukana, ovat toiset valtion viranomaiset lakkauttamassa samalta alueelta perusedellytyksiä eli asianmukaisia liikenneyhteyksiä.

Lapissa lento- ja meriliikenneyhteydet ovat kohtuullisella tolalla, mutta maantie- ja rautatieyhteydet eivät. Lisäksi pitkälle viety kilpailutus johtaa siihen, että veronmaksajien rahoilla kustannetut rautatieinvestoinnit ovat vajaakäytöllä ja kuljetuksia on siirretty ympäristölle tuhoisampiin ja muille liikkujille turvattomampiin autokuljetuksiin. Alemman asteisten teiden kunto heikkenee koko ajan. (Ed. Ahde: Totta!) Makuuvaunu- ja autojunayhteyksiä karsitaan, ja pääteiden liikenneinvestoinnit ovat monin paikoin jumissa.

Sosialidemokraattien johdolla näyteltiin viime kesänä aika arvoton näytelmä, kun väylätyöryhmän esitys revittiin auki ja sieltä rahoitettavien hankkeitten joukosta poistettiin tämä Kemin tieinvestointi. On hyvä, jos se nyt luvataan sitten rahoittaa, (Eduskunnasta: Se on ykköskorin asia!) kun vaan näkisi, mutta se ei ole rahoitettava hanke, ainakaan tämän viimeisen listauksen mukaan. En tiedä sitten, oliko tämän operaation painavin peruste siinä, että SDP:n uuden puheenjohtajan piti maksaa tukijoilleen takaisin niitä velkoja, jotka otettiin hieman aiemmin puoluekokousvalintojen yhteydessä. (Ed. Ahde: Aika paha!)

Arvoisa puhemies! Omalla alueellani Lapissa liikenneyhteyksien merkitys korostuu vieläkin enemmän kuin muualla maassa. Lapin vahvat metsä- ja metalliteollisuus vaativat kunnon maantie-, rautatie- ja meriyhteydet. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta ja matkailutoimiala kehittyneintä. Matkailu harppoo eteenpäin Lapissa, ja hyvä niin, ja se menee eteenpäin myöskin Itä-Lapissa. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin investoijat ovat alueesta kiinnostuneet ja suunnittelevat uusinvestointeja. Mutta tässä tilanteessa uhkaa matkailun peruspalveluitten alasajo. VR-Yhtymä on ilmoittanut, että makuuvaunu- ja autojunaliikenne Kemijärvelle lopetetaan ensi syksystä, ja juuri kun Ratahallintokeskus antoi Kemijärvi—Kelloselkä-osuudelle hengähdysaikaa ensi vuosikymmenelle. Rovaniemi—Kantalahti-rataosuus mainittiin aikoinaan Ten-verkossa tulevaisuuden liikenneyhteytenä, eikä sen kaltainen ajattelu mitään haihattelua ole. Venäjän puolella Murmanskin alueella investoidaan voimakkaasti, ja alueen luonnonvarojen hyödyntäminen lähtee liikkeelle. Tässä tilanteessa Venäjän puolen rautatiet ja satamat alkavat olla tukossa, ja tämä rautatieyhteys Perämerelle Kantalahdesta voisi olla heillekin strategisesti tärkeä avaus. Nyt ei vain pitäisi tehdä mitään peruuttamattomia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Lapin kansanedustajat ovat tehneet yhteisen talousarvioaloitteen radan sähköistämisestä Kemijärvelle asti, ja se onkin ainoa kestävä ratkaisu. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän tekohengitystä.

Haluan muistuttaa vielä yhdestä vanhasta seikasta, liian vanhastakin seikasta. Aikoinaan kun Savukoskelle perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto 1980-luvun alussa, luvattiin alueen kunnille korvata menetetyt työpaikat täysimääräisesti. Savukosken kunnan kompensaatioihin kuului tieyhteyden perusparantaminen Savukosken kirkonkylästä puistoon, ja se mainitaan jopa tämän puistolain perusteluissa. Kuitenkin tuo kiistaton valtion velvoite on vieläkin hoitamatta neljännesvuosisadan jälkeen. Jos halutaan, että turhat ympäristönsuojelulle kielteiset asenteet häviävät, tällaisesta velvoitteesta täytyy pitää kiinni eikä toistuvasti huijata paikallisia ihmisiä hyvän asian varjolla. Kyllä valtion tulee olla paljon luotettavampi sopijaosapuoli.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tänä vuonna rataverkon korjausinvestointeihin on laitettu rahaa 170 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 130 miljoonaa euroa, niin sijoitus on ollut sekä järkevä että välttämätön. Kyse on turvallisuudesta ja tärkeästä pääoman arvon säilyttämisestä. Ellei näin tehtäisi, rataverkon kunto laskisi ja liikennerajoituksia jouduttaisiin lisäämään entisestään. Nythän radan huonosta kunnosta johtuvia rajoituksia on lähes 300 kilometriä, ja vuoteen 2009 mennessä niiden ennustetaan kasvavan jo 700 kilometriin, eli tässä tarvitaan korjausta.

Yöjunaliikenteestä on oltu syystäkin huolissaan. Toivottavasti nyt tuo Lahti—Kerava-rata helpottaa niin, että osa voi matkustaa nopeammin päivällä, mutta eihän se tietenkään yöliikennettä korvaa. Ed. Mustajärvi oli huolissaan Kemijärven autojunaliikenteen lopettamisesta, se on kyllä todella sääli. Toivottavasti nyt Kolariin ja Rovaniemelle liikenne kuitenkin säilyy ja myös lastauspaikka säilyy Tampereella, koska se on ihan merkittävää energiansäästöä, että autoja voi laittaa junaan.

Viestintäasioista sen verran, että nämä tietoyhteiskunnan vaatimukset ovat tärkeitä ja juniinkin pitäisi saada laajakaistayhteydet toimimaan. Monet työntekijät niitä käyttävät. Kiitoksia kuitenkin valtiovarainvaliokunnan jaostolle siitä, että saatiin 6 miljoonaa euroa lisää, se tulee tarpeeseen eikä riitäkään.

Sitten tieliikenteestä todellakin perustienpitoon osoitetaan ensi vuodelle 580 miljoonaa euroa, lisäksi kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossahan tuli tuo 12 miljoonaa. Esimerkiksi Hämeen tiepiirissä — täällä on myös Lahdesta kansanedustaja paikalla, mehän olemme kaikki yhdessä, Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Pirkanmaa — lisämäärärahan tarve olisi 10 miljoonaa euroa, että päästäisiin kohtuulliseen tienpidon tasoon. Hämeen tiepiirissä alueellisten investointien määräraha on putoamassa 3,4 miljoonalla eurolla. Kyllä tämä on tietysti sillä tavalla huomioitava. Valtiovarainvaliokunta lisää budjettiin kokonaisuudessaan 8 miljoonaa euroa, niin että eihän siitä tietenkään alueittain kauheasti jaettavaa jää.

Ed. Laukkanen puhui laskentatavasta budjetissa, ja sitä täytyisi kyllä muuttaa. Ne hankkeet, mitkä rasittavat kyseisenä vuonna, vain sijoitettaisiin budjettiin, ja sehän koski juuri Turun moottoritietä, joka tuli nyt sitten rasittamaan. Kuitenkin se vasta myöhemmin tulee valtion kontolle. Ahtaista budjettikehyksistä päästäisiin todella uudistamaan teiden rakennushankkeita ja sitä rahoitusta. Nimenomaan elinkaarimalli on yksi tällainen vaihtoehto, ja sitten saadaan sitä väljyyttä myös perustienpitoon.

Täällä on tietysti kritisoitu tätä korien ohittamista ja infraryhmän ohittamista, mutta sen verran sanon, että ihan kansantaloudellisesti ja veronmaksajien kannalta oli kuitenkin tärkeää, että tuon Tampereen läntisen kehätien rakentamista päätettiin jatkaa sen sijaan, että se työmaa olisi keskeytynyt ja olisi uudelleen aloitettu tämä projekti vuosien jälkeen. Silloin se vasta kalliiksi olisi tullutkin. Kiitän tässä edelleen valtiovarainministeri Kalliomäkeä esityksestä ja myös siitä, että pääministeri Vanhanen puhalsi pelin poikki. Meillä oli tietysti keskustan ryhmässä varsin kova kritiikki tätä asiaa kohtaan, (Ed. Kankaanniemi: Ja Pekkarinenkin hyväksyi!) mutta minä näkisin niin, että meidän täytyy yhdessä vielä pyrkiä näitä ykköskorin hankkeita eteenpäin viemään vielä tälläkin vaalikaudella.

Puuttuisin yhteen asiaan vielä. Venäläisrekat tuottavat jatkuvia ongelmia Suomessa, ja venäläisten tullimiesten ja miliisin mielivaltaisuudesta ovat suomalaisrekat kyllä kärsineet, mutta sen sijaan ylimitoitetut Venäjän rekat kulkevat täällä ja ne kuluttavat ilmaiseksi tiestöä ja kulut jäävät suomalaisten maksettaviksi. Ed. Pulliainen, me voisimme miettiä vähän tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa, miten näiltä venäläisrekoilta voitaisiin vähän ottaa tietulleja (Ed. Pulliainen: Kohta tulee puheenvuoro, olkaa vain paikalla!) — niin — että otettaisiin venäläisiltäkin tietulleja. Muun muassa Wienin kaupunki perii tällä hetkellä tietulleja itäliikenteeltä. He rahoittavat sillä omia tiehankkeitaan. Miksi me emme voisi tehdä näin, vai onko tämä poliittisesti niin epäkorrekti asia, että tätä ei voida ottaa esille?

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi haluan tietenkin kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvin tehdystä työstä ja hyvin perustelluista linjauksista. Varmasti nämä kiitokset kuuluvat myös erikoisvaliokunnalle, joka on omalta osaltaan osallistunut tähän tehtyyn työhön.

Valiokunnan kannat ja omat kantani ovat hyvin yhteneväiset liikennepolitiikan suhteen. On hienoa huomata, että selkeästi liikenne- ja viestintäasiat ovat nousseet valiokunnan työn yhdeksi keskeisimmäksi painopisteeksi.

Valiokuntahan korostaa pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä. Tästä voimme olla kaikki varmasti yhtä mieltä. Liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä on tietenkin pyritty lisäämään koko tämän kuluvan hallituskauden ajan.

Valiokuntakin viittaa toimitusjohtaja Matti Vuorian johtaman, tienpidon rahoituksen pitkäjänteistämistä käsittelevän, liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työryhmän työhön. Uskonkin, että tämän aika arvovaltaisen joukon ehdotusten pohjalta on löydettävissä uusia malleja myös budjettiteknisesti niin, että tätä pitkäjänteisyyttä on mahdollista löytää lisää. Työryhmä ei kuitenkaan käsittele tienpitoon tarvittavia rahoitustasoja, ainoastaan rahoitusmalleja. Tämä linjaus on ihan tietoinen. Mielestäni rahoitustasoista keskustelu ja päättäminen kuuluukin parlamentaariseen harkintaan.

Mutta tätä pitkäjänteistämistä tarvitaan. Sitä tarvitaan myös ensi hallituskaudella. Nyt rakennetaan niitä perusteltuja näkemyksiä, joita sitten vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluihin käyvät puolueet, mitä puolueita ne sitten ovatkin, voivat käyttää hyödykseen, jotta tulevasta kehyksestä voitaisiin saada vähän enemmän myöskin liikenne- ja viestintäasioille painoarvoa. Uskon, että nämä asiat on otettava riittävän konkreettisella tavalla esiin seuraavan hallitusohjelman neuvotteluissa ja myöskin koko hallitusohjelmassa.

Liikennepolitiikan alueelta aineksia pitkäjänteiseen toimintaan tullaan saamaan tästä käynnissä olevasta Liikenne 2030 -työstä, jossa yritetään nyt hahmottaa niitä pitkän aikavälin tavoitteita ja toimintalinjoja ja myös niitä haasteita, joiden eteen liikennepolitiikassa joudutaan, ympäristökysymykset nyt yhtenä asiana mainitakseni, ja nimenomaan niin, että ei katsota vain sitä yhtä budjettivuotta eteenpäin vaan paljon pidemmällä tähtäimellä. Tämä työ on siis ministeriössä käynnissä.

Valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotuksen osalta totean, että tämä lausumaehdotus on hyvä ja tämä asia tullaan sitten ottamaan varmuudella käsittelyyn sekä ensi vuoden keväällä käytävässä kehysneuvottelussa että sitten myös varsinaisen budjetin teon yhteydessä. Tulen osaltani tekemään työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

On tietenkin pidettävä mielessä, että nyt on tämän kehyskauden viimeinen vuosi käynnissä. Kuten liikennejaoston kuulemisessa totesin, niin varmasti on niin, että varsinainen talousarviokäsittely painaa tänä tulevana vuonna hyvin hyvin paljon.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös liikenteen telematiikan vahvistamiseen. Täällä ovat useat kansanedustajat myöskin tähän asiaan äskeisissä puheenvuoroissa kiinnittäneet huomiota. Tämä asia on noussut esiin liikennepolitiikan ministerityöryhmässä, jolloin työryhmä teki ehdotuksen telematiikan omasta teemapaketista, joka ajoitettiin vuosille 2008—2013.

Kuitenkin on niin, että näitä telematiikan keinoja otetaan käyttöön koko ajan myös jo ennen tätä ajankohtaa. Esimerkkinä voidaan mainita raskaan liikenteen tarpeisiin reaaliaikaista tietoa ajoneuvojen kuljettajille toimittavan niin sanotun varojärjestelmän kehittäminen yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tämän lisäksi Kehä kolmosen ideakilpailu, jossa haetaan telematiikan keinoja liikenteen ohjaukseen juuri ruuhkien helpottamiseksi. Uudet teknologiat tekevät tuloaan ja ovat jo osin täällä, joita voimme hyödyntää tässä liikennepolitiikassa.

Hallitus jakaa valiokunnan huolen tienpidon, erityisesti radanpidon, rahoituksesta. Valiokunnan ehdottamat lisäykset tien- ja radanpidon määrärahoihin ovat erittäin perusteltuja ja tervetulleita. Valtiontalouden nykyinen tilanne huomioon ottaen väylänpidon riittävä rahoitus on jatkossakin haasteellinen. Tässä katseet kohdistuvat suurin odotuksin seuraavaan hallituskauteen ja seuraavaan hallitusohjelmaan. Sekä rata- että tiesektorilla tulevaisuuden rahoitustarpeisiin vaikuttaa myös se, millaisia päätöksiä tehdään jatkossa koskien väyläverkon tasoa ja laajuutta. Tämä työ pitää pitää silmällä, kun rahoitusta pohditaan.

Valiokunta on tehnyt muutoksia. Ilmailuhallintoon esitetään miljoonan euron lisäystä. Tämä on hyvin tervetullut lisäys. Tämän lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä erityisesti perustuslakivaliokunnan muutosten johdosta kävi ilmi, että hallituksen alkuperäinen budjettiesitys olisi ollut varsin ongelmallinen ilmailualan kannalta. Eduskunnan osoittaman määrärahalisäyksen myötä voimme nyt hillitä paineita nostaa ilmailualalta perittäviä maksuja. (Ed. Laukkanen: 2 miljoonaa tarvitaan lisää, ministeri!)

Valiokunta kiinnittää perustellusti huomiota myös tähän luonnonkatastrofien varoitusjärjestelmään eli niin sanottuun Luovaan. Hanke on kansallisesti erittäin merkityksellinen ja avaa myös uusia polkuja teknologian hyödyntämiseksi ihmisten arkipäiväisessä elämässä. Syksyn lisäbudjettineuvotteluissa sovitulla tavalla tähän asiaan tullaan palaamaan kehysriihessä valtioneuvoston kanslian kokonaisvalmistelun pohjalta. Tästä ollaan kiinnostuneita myös eurooppalaisella tasolla. Voin kansanedustajille kertoa, että muun muassa viestintäkomissaari Redingin kanssa on tästä keskusteltu ja Euroopassa ollaan hyvin innostuneita kuulemaan, miten Suomi tässä etenee, minkälaisia malleja täältä on löydettävissä sitten koko eurooppalaiselle tasolle.

Arvoisa puhemies! Erittäin merkittävää työtä valiokunta teki myös joukkoliikenteen rahoituksen osalta. Pidän todella tärkeänä eduskunnan esittämää 6,5 miljoonan euron lisärahoitusta joukkoliikenteelle vuodelle 2006. Ilman tätä lisärahoitusta sekä bussi- että junaliikenteen palveluja olisi todennäköisesti jouduttu karsimaan merkittävästi.

Junaliikenneostojen osalta lisämääräraha turvaa nyt sen, että oikoradalle voidaan järjestää työmatkaliikennettä palvelevaa lähiliikennettä. Ruuhka-aikana vuoroja tulee olemaan vähintään kerran tunnissa. Muussa junien ostoliikenteessä keskeisenä tavoitteena on ylläpitää toimivaa palvelukokonaisuutta. Kaukoliikenteen ja alueellisen ostoliikenteen palvelutaso pyritään tietenkin säilyttämään mahdollisimman hyvin. Tämä oikoradan liikenne on ollut keskustelun alaisena, ja pidän erittäin hyvänä nyt sitä, että tämän lisärahoituksen myötä — yksityiskohdista emme vielä tiedä, koska varsinainen sopimus tulee todennäköisesti hyväksyttäväksi VR:n kanssa sitten helmikuussa — tässä vaiheessa voi jo sanoa, että tämä on ollut merkittävä apu tämän liikenteen turvaamiseen.

Kunnille myönnettävien seutu- ja kaupunkilippujen avustusten osalta tavoitteena on pitää valtion rahoitusosuus entisellään. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen edistämiseksi on tarkoitus käynnistää yhdessä Kuntaliiton ja kaupunkien kanssa Joukkoliikenne nousuun keskisuurissa kaupungeissa -hanke. Ministeriö on valmistautunut rahoittamaan hankkeelle koordinaattorin. Olen valiokunnan kanssa samaa mieltä siitä, että myös suurten kaupunkien joukkoliikennejärjestelmien tukemiseen valtion varoin on tarvetta. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää todellakin olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Potentiaalisia joukkoliikenteen käyttäjiä on paljon, kunhan joukkoliikenteen käyttö tehdään vaan riittävän houkuttelevaksi. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman alueellisen ja paikallisen joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän työhön onkin jo liitetty myös Ytv:n, Tampereen ja Turun seutujen joukkoliikennettä koskevan valtionrahoituksen tarkastelu.

Arvoisa puhemies! Aivan muutamina huomioina tähän käytyyn keskusteluun vielä.

Ed. Matikainen-Kallström kyseli Kehä ykkösen korjauksen perään. Tämä hanke on budjettikirjassa vuodelle 2007 alkavana. Pidän tärkeänä sitä, että se on täällä jo olemassa. Monen muun hankkeen laita ei ole aivan yhtä hyvä. Koululaisten koulumatkojen turvaaminen on tärkeää. Samanlaisia tilanteita kuin edustaja kuvasi on varmasti joka puolella Suomea. Tähän on käynnistymässä uusi teemapaketti, jolla voidaan sitten näitä eri alueiden kohtia ottaa paremmin huomioon.

Täällä on useampi edustaja kiinnittänyt huomiota rekkajonoasiaan, Venäjän liikenteen kysymyksiin. En tiedä, onko se aivan budjettikeskustelussa käsiteltävä asia, mutta osaltani totean, että tämä on iso kysymys ja varsinkin näin vuoden vaihteessa nämä jonot ovat melkoiset, kuten täällä kuultiin, monenko kilometrin mittaisia tällä hetkellä, ja todennäköisesti joulua kohden mentäessä vielä vaan tilanne ruuhkautuu.

En näe ainakaan tässä tilanteessa mahdollisena sitä, että voisimme vain venäläisille liikennöitsijöille, rekoille, suunnata jonkun oman tiemaksunsa, mutta nythän meillä on tietoa, että mikäli siellä puolella rajaa ryhdytään tällaisia maksuasioita miettimään, niin meidän on aivan pakko myöskin omalta osaltamme pohtia tämä kysymys uudelleen.

Tässä kyllä luotan edelleenkin — en tiedä olenko naiivi, vai mistä johtuu — tähän neuvottelutiehen. Olen joka kerta, kun virkaveljen olen tavannut, myöskin ottanut nämä asiat esille, ja näin tulee tapahtumaan myös varmasti jatkossa. Myöskin tiestön kunto tällä hyvin voimakkaasti liikennöidyllä alueella on tietenkin tavattoman tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Varmasti tässä keskustelussa tullaan vielä palaamaan näihin moniin hyviin asioihin, joita edustajat omissa puheenvuoroissaan ottivat esille. Liikenneturvallisuussuunnitelma on viime viikolla minulle jätetty, ja mielelläni myös siitä edustajien kanssa keskustelua käyn.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä aivan oikein todetaan se liikenteen rahoituksen tilanne, joka koko hallituskauden on vaivannut eli jo hallitusohjelmaa tehtäessä, että joka vuosi tuo kehys on ollut liikenteen rahoituksen osalta ahdistava. Nyt on tietysti suunnattava katseita yhtäältä tämmöisten pitkäjänteisten rahoitustapojen käyttöön ottamiseen, siitähän on työryhmän mietintö valmistumassa. En tässä nyt syytä istuvaa ministeriä, koska hän ei ole tietysti ollut tehtävässä niin pitkään, mutta tietysti katseet on suunnattava nyt valtiovarainministeriön suuntaan, mitä keväällä kehysneuvotteluissa tapahtuu. Se on sanottava, että valtiovarainministeri Heinäluoma kiertää Suomea lupaamassa tiehankkeita sinne ja tänne, että siinä mielessä odotukset ovat varmasti korkealla.

Muistuttaisin kuitenkin ministeriä, kun puhuttiin näistä venäläisistä rekoista, että Suomen reitti ei toki ole ainut reitti Venäjälle, että jos Suomi lähtee kovasti nokittelemaan tässä asiassa, voi käydä niin, että Pietarin kautta suoraan menevä tai Baltian reittien liikenne kasvaa. Se on iso taloudellinen kysymys Suomelle, niin että suosittaisin vähän maltillisempia keinoja.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerin puheenvuoro antoi selkeästi sen viestin, että tässä liikenteen määrärahan mitoitusasiassa eduskunta on oikeammalla linjalla kuin hallitus. Varmasti tämä tarkoittaa sitä, että ministeri tulee nyt sitten todella täysin voimin taistelemaan tämän määrärahatason korottamiseksi niin raideliikenteen, maantieliikenteen, joukkoliikenteen kuin myöskin meriväylien kunnostuksen ja rakentamisen osalta.

Mutta, arvoisa puhemies, ministeri ei ollenkaan kommentoinut tätä prioriteettiasiaa. Tämä nyt varmaan huolestuttaa monia, mitä on tapahtumassa. Kuten mainitsin, ministeri Pekkarinen piti sotkemisena sitä, mitä hänen mukaansa Heinäluoma ja Kalliomäki tekivät kesällä, ja sitten hän itse esittää, että prioriteettia täytyy jälleen muuttaa. Minusta olisi kyllä selkeämpää nyt se ja ensinnäkin olisi kaikista paras ratkaisu, että viimeistään 2007 käynnistettäisiin kaikki ekakorin hankkeet, mutta (Puhemies koputtaa) ellei kaikkia käynnistetä, niin prioriteetista (Puhemies: Aika!) pitäisi tästä eteenpäin pitää kiinni.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä oikoradasta. Kiinnitän arvoisan ministerin huomiota sellaiseen näkökohtaan, että silloin kun me täällä yhdessä sen ajoimme — liikennevaliokunta yksimielisesti liikennejaostolle esitti ja liikennejaosto hoiteli sitten sen — että se oikorata tulee, ja kun me kuulimme ministeriön virkamiehiä ja kaikkia muitakin, Ratahallintokeskusta jnp., niin sen kannattavampaa hanketta Suomessa ei ole ikinä ollut, mitään hengitysapuja siihen ei tarvittu. Nyt meiltä lopetetaan linja-autovuorot sen takia, että tarvitaan oikoradalle henkilöliikennettä. On tämä aika ruokoton tilanne kerta kaikkiaan. Pistäkää, ministeri, alaisenne järjestykseen siellä ministeriössä, se on päällikkövirasto.

Toinen asia: ette kiinnittänyt lainkaan huomiota äsken liikenneturvallisuusasioihin, ja ne ovat kuitenkin äärimmäisen akvarelleja tällä hetkellä.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Jag vill tacka kollegan Pulliainen för ett nytt uttryck: "äärimmäisen akvarelleja" — borde nästan be om en översättning. Men han hade helt rätt i det att vi har ett väldigt behov av trafiksäkerhetsinvesteringar. Därför är det ju intressant att notera den utredning som har offentliggjorts igår.

Helsingin ja Turun välisistä nopeista rautatieyhteyksistä ne uudet linjaukset eivät ole kannattavia. Ja samalla voimme todeta, että on edelleen monta niin sanottua "ej planskilda korsningar" eli monta semmoista risteystä, muun muassa Kälviällä, jossa sattui valitettava, hirveä onnettomuus muutamia viikkoja sitten. Kysyn ministeriltä, onko hänellä kantaa tähän Helsingin ja Turun väliseen liikenneyhteyteen.

Samalla haluan kiittää häntä siitä, että hän yrittää nopeuttaa lapsipornon estämistä. On valitettavaa, että Suomessa ei ole pystytty sopimaan asiasta samalla tavalla kuin muissa Pohjoismaissa.

Jag har ställt ett spörsmål om den här saken för några veckor sedan, jag delar åsikten och vill uppmuntra ministern till att åstadkomma antingen lagändringar eller ett frivilligt samarbete.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministerin puheenvuorossa oli hieman huolestuttavaa se, että te työnsitte tärkeät rahoitusratkaisut hallitusneuvotteluihin 2007. Teillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä vuoden 2007 talousarvio ensi talven ja kevään aikana. Ministeri Pekkarinen on antanut teille nyt, mitä ed. Uotila lainasi, Itä-Häme-lehdessä kyllä erinomaisen vahvan selkänojan siinä, että toinen eli johtava hallituspuolue tukee sitä, että tierahoja lisätään maaliskuun kehysriihessä ja että myös prioriteettia voidaan tarkastella. Tässä nyt vetoan ja kysyn:

Otatteko te Nelostien Lusi—Vaajakoski-hankkeen todella vakavasti ja ajatte sen läpi niin, että se toteutuu muiden hankkeiden ohessa jo vuonna 2007, niin kuin on päätös aiemmin tehty ja kansalle vahvasti kuulutettu ja vakuutettu?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri aivan oikein kantoi huolta niin teiden kuin rautateittenkin kunnosta ja rahoituksesta. Joskus vaan, arvoisa puhemies, jää miettimään sitä, että kun esimerkiksi junayhteydellä Jyväskylään VR on puolen vuoden aikana menettänyt lähes 600 000 euroa lipputuloja sen johdosta, että matkustajamäärät ovat vähentyneet, koska on kaiken maailman ongelmia nimenomaan sillä rataosuudella. Eli tuntuu oudolta se, että ei kanneta edes sillä tavoin huolta, että kannattavuus säilyisi ja pyrittäisiin palvelemaan.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, johon ministeri puuttui, venäläiset rekat. Toteaisin siihen lisäksi vielä sen, että tuntuu oudolta se, että kun venäläiset rekat saavat pitää ylimääräistä venäläistä polttoainetta mukanaan, heidän täällä käymisestään ei jää mitään hyötyä, sitaateissa sanottuna, (Puhemies koputtaa) Suomen valtiolle.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen talouden kuva tästä eteenpäinhän on sellainen, että se sallii oikein hyvin myöskin julkisten investointien lisäämisen. Siinä katsannossa on erittäin perusteltua tämä eduskunnan toive, että tätä perustasoa liikenneinfrastruktuurirahoituksessa voidaan lisätä.

Nyt kysynkin, ministeri Huovinen: mikä on ministeriön tavoite, tahtotila ja strategia nyt seuraavan vuoden budjetin osalta? Te olette varmaan jo aloittanut keskusteluja valtiovarainministerin kanssa. Pyrittekö selkeään tasokorotukseen vielä tällä vaalikaudella? Pyrittekö uusimaan tätä kehysmenettelyä infrahankkeiden osalta, että se mahdollistaa myöskin uusien rahoituskeinojen käyttöönoton? Ja pyrittekö siihen, että tähän alkuperäiseen ministerityöryhmän toteutusaikatauluun ja listaukseen, koreihin, palataan sellaisena kuin se tuli? Ja vielä neljänneksi: pyrittekö siihen, että myös hallitusohjelmassa kirjattu VR:n voiton tuloutus sellaisenaan ohjataan raideliikenteen hyväksi?

Lopuksi, arvoisa ministeri, tämä Venäjän-liikenteen problematiikka on todella vakava. Ei siinä menetä vaan Kaakkois-Suomi, siinä menettää koko Suomi, jos EU:n ja Venäjän välinen liikenne menee muihin maihin. Sen takia se on meidän vaan otettava vakavasti. Kysynkin vielä: mihin toimenpiteisiin, erityistoimiin, tämän asian hoitamiseksi, niin nopean ratayhteyden Pietariin kuin sitten (Puhemies koputtaa) näiden liikenneväyläinvestointien suhteen, ryhdytään?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin rahoitustasoja on nostettava. Pätkärahoitus tulee kalliiksi ja ylläpitää epävarmuutta. Mietinnöstä käy ilmi, että aika kevyelläkin satsauksella voidaan kevyen liikenteen väyliä parantaa ja telematiikkaa luoda. Ne ovat suuria turvallisuustekijöitä.

Sitten korien välisestä suhteesta. Eihän kukaan tykkää etuilusta, ja siitähän tässä oli kysymys. Ministerityöryhmän mietintöä on moitittu vasta tämän vuoden elokuussa, mutta se on jätetty 2004 helmikuussa. Mikä sen nyt on tehnyt huonoksi?

Mietinnöstä vielä. Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa. Ne ovat muuten kovin paljon kovempia kuin on tämä lausuma. Ja kun hallitus on korostanut väyläverkon kehittämisohjelman johdonmukaista toteuttamista Lissabonin strategiaan liittyvässä kansallisessa toimintaohjelmassa, niin onko ministeri samoilla linjoilla kuin maan hallitus ja lähtee sitten toteuttamaan ministerityöryhmän esityksiä, kun se oikein on Euroopan unioninkin johdolle esitetty, että meillä on tämmöinen hieno ohjelma?

Lasse Virén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin tuohon Venäjän-liikenteeseen omalta osaltani puuttua. Venäläisten rekkojen määrä on lisääntynyt maantiellä. Kun kuljen Helsinki—Koskenkylä-moottoritietä päivittäin, niin näen, että venäläistä autoa siellä on paljon ja suomalaiset autot ovat vastaavasti sieltä vähentyneet.

Mutta näihin neuvotteluihin. Minä olen kuunnellut monen muunkin liikenneministerin kannanottoja, että neuvotteluja pyritään käymään, mutta kun sopimukset Venäjän kanssa ovat Neuvostoliiton aikaisia, niin kyllä niistä minun mielestäni pitäisi nyt päästä jo irti. Ja niin kuin ed. Vistbacka sanoi, esimerkiksi tämä polttoainepuoli pitäisi saada äkkiä kuntoon. Ennen kaikkea venäläisen liikenteen kanssa pitäisi saada se tasapuolisuus ja tasapaino aikaan, ettei se suhde ole 99 ja 1 Suomelle. Toivoisin, että siihen ministeri ottaa kantaa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä tästä Kemin tie- ja siltainvestoinnista, kun en saanut siihen ainakaan kovin tarkkaa vastausta. Te mainitsitte siitä, että pitkäjänteisyys olisi semmoinen avainsana, minkä mukaan näitä hankkeita pitäisi suunnitella ja toteuttaa, mutta sen lisäksi lappilaisilta on kyllä vaadittu pitkämielisyyttäkin. Esimerkiksi Kemin kaupunki on omat velvoitteensa hoitanut, omat vastuunsa hoitanut, mutta siellä nämä liittymäosuudet päättyvät nyt puomiin ja mitään varmuutta sen kohteen rahoittamisesta ei ole vieläkään. Nämä Tampereen ja Oulun kohteet varmasti ovat perusteltuja, mutta niin kauan kuin joku hanke on niin pahasti keskeneräinen kuin Kemin kohde, niin ei kai muitakaan hankkeita voida perustella sillä, että niitä ei voi jättää kesken.

Ja vielä toinen kysymys. Kuinka te aiotte nämä liikenneratkaisut sitoa aluepoliittisin toimin aluepolitiikkaan? Esimerkiksi Itä-Lappi on semmoinen alue, joka valtioneuvoston päätöksellä on nimetty erityisalueeksi, ja kuitenkin siellä alueen tavoitettavuus heikkenee koko ajan.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunta yleensä ja valiokunnat erityisesti ovat urhoollisesti ja sinnikkäästi puolustaneet liikenne- ja viestintäministeriön rahoitusta valtiovarainministeriön oligarkiaa vastaan, mutta valitettavasti saldo on jäänyt aika vähäiseksi. Lähinnä on onnistuttu antamaan hätäapua joukkoliikenteelle, lähinnä hidastamaan rappiota, mutta ei kääntämään sitä uuteen nousuun ja kehitykseen.

Ihan toinen tilanne on tästä vähän matkaa länteen. Meidän naapurimaassamme Ruotsissa on neljä uutta merkittävää ratahanketta, joitten yhteinen summa on kaksitoistakertainen verrattuna siihen, mitä meillä satsataan tähän meidän ainokaiseen uuteen ratahankkeeseemme, Kerava—Lahti-oikorataan. Suomessakin odottaa merkittävä joukko tärkeitä ratahankkeita toteuttamista, mutta niistä ei uskalleta edes puhua, koska tämä meidän nykyinenkin rataverkko jo rapistuu. Ei uskalleta ajatella tästä eteenpäin ja miettiä uusia hankkeita.

Milloin, ministeri Huovinen, tämä tilanne oikein muuttuu? Joudutaanko oikeasti odottamaan uutta hallitusta ja uusia hallitusneuvotteluita, vai saadaanko nykyisen hallituksen aikana vielä jotain parannusta tähän?

Arto Seppälä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti koko eduskunta kulloinkin istuvaa valtiovarainministeriä lukuun ottamatta on samaa mieltä siitä, että tienpidon rahoitus on hävettävän alhaisella tasolla. Sen tulisi olla suhteessa tien käyttöön ja kulumiseen, ja se taas selviää kaikkein parhaiten siitä, kuinka paljon tieliikenteeltä peritään erillisveroja.

Arvoisa ministeri, toivon, että patistatte Matti Vuorian työryhmää huomioimaan sen, että tienpidon osuus tieliikenteeltä kerätyistä erityisveroista on oleellisesti alentunut. Vuonna 90 veroista käytettiin 47 prosenttia tienpitoon, syvimmän laman aikana 41 prosenttia ja tällä hetkellä 17 prosenttia.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Liikenteen ja logistiikan sujuminen on edellytys talouden ja työllisyyden kehittymiselle eri maakunnissa. Lisäksi liikenneturvallisuus edellyttää pikaisia peruskorjauksia ja monet tärkeät uudet hankkeet odottavat vuoroaan.

Haluaisin tiedustella ministeriltä esimerkiksi tätä Lusi—Vaajakoski-tietä, saammeko todella sen ensimmäisen korin hankkeena alkamaan vuonna 2007, niin kuin olemme odottaneet kaikki. Se on erittäin vaarallinen kapea tie, jossa on paljon raskasta liikennettä. Toinen on Vt 12 Uusikylä—Kouvola, erittäin kapea tie ja paljon raskaan liikenteen ajoneuvoja. Eli liikenneturvallisuuden ja taloudellisuuden kannalta nämä hankkeet ovat erittäin perusteltuja.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kauttakulkuliikenne Suomen ja Venäjän välillä on tärkeää, Suomi on hyvä sillanpääasema, mutta eräiltä osin se on ongelmallista. Tämän päivän lehdessä oli iso uutinen siitä, että 40 000 autorekkaa vyöryy Hangosta itään. Käytännössä tilanne on sellainen — me tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa asiaa olemme käsitelleet noin keskustelutasolla — että kun venäläisille sallitaan rakenteellinen mitoitus polttoaineessa, joka on lähes 4 000 litraa, niin käytännössä he eivät jätä Suomeen yhtään mitään muuta kuin saasteet ja teiden kulumisen. Hangon kaupunki on ainut, joka siitä hyötyy, muu Suomi ei. Ja tähän kyllä pitäisi puuttua. Vähintään pitäisi saada se, että he joutuisivat käyttämään suomalaista polttoainetta ajaessaan Suomen puolella, eli mitoituksen muutos.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä liikenteen määrärahan taso on todella, todella pieni ja huolestuttava. Sen takia meidän tulisi panostaa siihen, että tuodaan näitä uusia rahoitusmuotoja. Mutta myös kun myydään valtion omaisuutta ja saadaan budjettiin ylijäämää, niin pitäisi voida tästä siirtää suurempi osuus nimenomaan infran rakentamiseen.

Sitten mitä tulee valiokunnan toteamukseen ensimmäisestä korista, niin pelkään pahoin, että nämä tiehankkeet saattavat jäädä käynnistämättä. Pyydänkin ministeriltä vastausta: onko nämä, mukaan luettuna tie 51 ja muut, tarkoitus tosiaan aloittaa vuonna 2007? Se antaisi myönteisen palautteen. Tiellä 51 nämä 40 000 rekkaa, jotka tulevat Hangosta, ajavat kaikki sitä kautta, plus paljon paljon muita autoja. Mitä tulee tähän venäläisten liikenteeseen, niin henkilökohtaisesti olisin kyllä (Puhemies: Aika!) hyvin varovainen siinä, että lähtisin nokittelemaan siinä, koska nopeasti löytyy se tie muuta kautta.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuen ministeriä näissä liikennemäärärahojen nostamistavoitteissa todella paljon. Lukekaa nyt todella madonluvut sinne valtionvarainministeriöön päin. Tämä on kansantaloudellisesti äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi turvallisuus liikenteessä on paljon siitä kiinni, miten me tätä infraa hoidamme. Meidän kansantaloutemme kärsii siitä, että me joudumme koko ajan peruskorjaamaan totaalisesti uudestaan ne olemassa olevat infrat, mitä meillä on.

Samoin sitten puhuitte koululaisten koulumatkojen turvaamisesta. Kun liikenteessä on sattunut todella paljon viime aikoina, niin kuin olemme saaneet nähdä ja kuulla, niin se on sitten sosiaali- ja terveysministeriö, joka vastaa siitä lopputuloksesta, joten tällä on paljon merkitystä meille kokonaisuudessaan. Olisin tästä koulutien turvaamiskysymyksestä kysynyt, mikä aikataulu teillä on siinä. Olin ilahtunut tästä ajatuksesta, että todella viette sitä asiaa eteenpäin.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että kaikki maakunnat kinastelevat maakuntien sisällä olevista tiehankkeista, pitäisi enemmän puhua maakuntien yhteisestä synergiasta ja kauttakulkuväylistä. Tampereen läntinen kehähän palvelee pohjalaisia, satakuntalaisia ja koko Suomen läntisen metsäteollisuuden kuljetuksia. Valtatie 9 Tampereen ja Oriveden välillä pitäisi saada kuntoon, ajoneuvoja tällä hetkellä liikkuu 25 000 vuorokaudessa. Sehän on, ministeri Huovinen, myös teitä keskisuomalaisia auttava asia — minä sanoin kuin ed. Vielma — ja Jyväskylä—Turku-liikenne on yhtä lailla tärkeää kuin Valtatie 4. Toinen tärkeä parannuskohde on Valtatie 3 Parkanon ja Jalasjärven välillä. Se on pohjalaisten hanke myös.

Nämä pitäisi nähdä niin kuin kokonaisuutena nämä hankkeet, eikä vaan pelkästään, että tässä on yhden vaalipiirin asia kyseessä.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saimaan kanavan sopimus on katkolla, ja neuvotteluja uuden sopimuksen tiimoilta on aloitettu. Nuo neuvottelut eivät ole kuitenkaan pariin vuoteen johtaneet mihinkään, ja elinkeinoelämä odottaa, mitä tapahtuu, haluaa investoida, mutta tällä hetkellä on mahdotonta toteuttaa niitä suunnitelmia, mitä mahdollisesti kanavasta seuraa. Oletteko, ministeri, tietoinen, missä mennään? Neuvotteluja johtava virkamies ei ole tällä hetkellä tietoinen, missä mennään.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Eduskunta on todennut kaikissa yhteyksissä yksimielisesti, että kehysmenettelyprosessissa inframäärärahat alimitoitettiin, ja se on selvä. Tärkeintä on, että kun kehyksiä ryhdytään nyt sitten valmistelemaan muutettaviksi, niin ymmärretään, että ei liikenneinvestointeja pidä käsitellä budjetissa menoina, vaan ne ovat kannattavia investointeja. Sen täytyy näkyä tulevaisuuden kehysmenettelyssä.

Sitten lyhyesti tästä yhdestä hankkeesta, johon on paljon kiinnitetty huomiota. Se on tämä Oulu—Kiiminki-tien alku. Siinä on käytetty mielikuvitusta Oulun kaupungin osalta, haettu uusia rahoitusmalleja, ja Oulun kaupunki rahoittaa tuon hankkeen täysin yksin (Välihuuto) — Se ei hidasta yhtään näitä muita hankkeita. — ja valtio maksaa sen vasta 2009, niin kuin oli kakkoskorin hankkeissa ajateltukin.

Haluan tämän kuitenkin kertoa ja pidän tärkeänä, ministeri, että nyt sitten vuoden 2007 budjetin yhteydessä, niin kuin eduskunta edellytti, sekä vuodella 2007 että 2008 pyritään aloittamaan kaikki ykköskorissa olevat hankkeet ja että niistä voitaisiin tehdä päätös vielä (Puhemies: Aika!) tämän eduskunnan toimesta.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on ministeri Huoviselle tullut paljon kysymyksiä. Täytyy tässä nyt aluksi todeta se, että mielestäni ministeri Huovinen on hyvin perehtynyt tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön siinä, mikä koskee nimenomaan liikenneministeriön pääluokkaa, ja ilolla tämä on tuotava esille.

Ennen kaikkea täällä ovat nämä ykköskorin hankkeet olleet vahvasti esillä, ja myöskin otan oman vaalipiirini alueelta hankkeen, josta on perusteluissa todettu, että suunnitelma vanhenee, eli Vaasan Sepänkylän ohikulkutien. Mutta koska tässä ponnessa edellytetään, lausumassa, sitä että koko koria tarkastellaan — kyllähän suunnitelmia voidaan uusia tehdä — se on selvää, että Sepänkylän ohikulkutie ei voi alkaa 2007, mutta sillä on mahdollisuutta, että se siellä käsitellään samaten, kun se kuuluu kerran tähän ykköskoriin. Tätä toivoisin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme valtioneuvoston selontekoa ilmastonmuutoksen suhteen, niin siinä yhteydessä kävi selkeästi ilmi, että liikenteestä puhuttiin selonteossa kauniita ajatuksia, mutta sitten samalla budjetissa kuitenkaan ei joukkoliikennettä varten rahaa lisätty, päinvastoin vähennettiin määrärahoja. Mikä ilmastonmuutoksen näkökulmasta olisi paras liikkumismuoto, on kiskoilla tapahtuva rautatieliikenne, mutta sen toimintaedellytyksiä ei ole parannettu eikä niitä paranneta kylliksi.

Tämä olisi viestini kyllä arvoisalle ministerille, että budjettikäytäntö olisi sen suuntainen, että se tukisi myös näitä ilmastopoliittisia haasteita. Tiedän, että oma käsitykseni on varmasti toinen kuin mitä taas valtiovarainministeriössä asiasta ajatellaan.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vaikka ed. Ahde täällä kertoi, että tiehankkeita ei välttämättä pitäisi nähdä menona, niin minulla on semmoinen pelko kumminkin, että valtiovarainministeriö näkee ne menona. Mutta nyt minä kysyn päinvastoin, että voimmeko me pohjalaiset sitten vastaavasti jotakin nähdä tulona, koska ed. Vihriälä äsken viittasi tähän Sepänkylän ohitustiehen, josta on aivan erillinen maininta valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, jossa todetaan, että nämä suunnitelmat vanhenevat tämän vuoden lopussa, joten sen aloitus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle. Me olemme käyneet julkista debattia Pohjanmaalla jo tämän viikon ajan siitä, onko tarkoitettu kuitenkin, että nostettaisiin, vaikka tässä todetaan näin, vuoden 2007 tai 2008 hankelistalle mukaan myös sellainen hanke, jonka suunnitelmat ovat jo vanhentuneet.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko maan kehitystä ajatellen olisi erittäin tärkeää, että kaikkien pääkeskusten välillä jokainen liikennemuoto toimisi hyvin. Esimerkiksi välillä Helsinki—Turku—Tampere, Jyväskylä—Oulu—Rovaniemi olisi tärkeätä, että sekä maantieliikenne, rautatieliikenne että lentoliikenne toimisivat joustavasti. Nyt Jyväskylä on tässä mielessä esimerkiksi lentoliikenteen osalta sellainen pussinperä, josta ei pohjoiseen pääse, ja se vaikeuttaa monta asiaa. Minä kysyisin ministeriltä, löytyisikö sellaisia keinoja taloudellisesti ja muuten, että Jyväskylästä lentoliikenne saataisiin käyntiin myöskin Ouluun. Koska ne kaupungit ovat saman tyyppisiä kehitykseltään, taustaltaan, työllisyydeltään, niin olisi erittäin hyvä toimia yhdessä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on perustellusti paljon puhuttu tieliikenteestä ja sen turvallisuudesta ja myöskin radanpidosta ja niistä tarpeista. Mutta minä ottaisin esille, kun arvoisalle liikenneministerille kuuluu myöskin televisiotoiminnasta vastaaminen taikka ministeriölle kuuluu televisiotoiminnan valvonta, että tällä hetkellä asia, mitä puhutaan paljon, mistä on vuosikaudet puhuttu, on pienille lapsille erityisen turmiollisten elokuvien esittäminen lasten katseluaikaan. No, siihen on saatu korjausta, mutta yhä edelleen tapahtuu sellaista, että näitten elokuvien mainospätkiä esitetään jopa lastenohjelmien välillä. Tehkää, arvoisa ministeri, tälle asialle pian jotain, koska kyllä ne ovat erittäin turmiollisia lasten henkiselle kehitykselle.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän, että sain varsinaisen puheenvuoron. Asioita tuli sen verran paljon, että vastauspuheenvuoron minuutti ei olisi kyllä riittänyt.

Ensiksi vastaan kysymyksistä mielestäni oleellisimpaan ja tärkeimpään, joka täällä useassa puheenvuorossa esitettiin, ja se on kysymys tästä ykköskorista. Tulen tekemään kaiken voitavani, jotta kaikki ykköskorin hankkeet saisivat rahoituspäätöksensä tällä vaalikaudella, ja jotta se järjestys, joka on eduskunnan ja hallituksen ja infraministerityöryhmän taholta esitetty, voisi olla se lähtökohta. Tässä olen siis hivenen eri mieltä, kun minullekin tuli hieman yllätyksenä ed. Uotilan täällä esittelemä lehtileike, jossa ministerikollega kommentoi näitä asioita. Tietenkin voi kysyä, mistä tämmöinen arvio nyt sitten on peräisin. Ehkäpä minulle tarjoutuu vielä mahdollisuus tätä asiaa häneltä kysäistä.

Sitten seuraavaksi, käyn läpi vähän järjestyksessä asioita, joita täällä tuli esille. Tämä Venäjän rekkaliikenne nousi nyt useassa puheenvuorossa esiin, ja jaan kyllä sen huolen, joka useassa puheenvuorossa tuli myös mainituksi. Me emme voi lähteä tässä myöskään siitä, että alamme yksipuolisesti asetella kaiken maailman maksuja ja velvoitteita näille venäläisille rekoille. Tämä on meille tärkeää myös meidän elinkeinomme kannalta. Tämä liikenne, jota täällä harjoitetaan, on esimerkiksi satamien kannalta erittäin merkityksellinen. Mielestäni me emme voi lähteä siitä, että näitä maksuja lähdetään tuosta noin vaan lätkimään, vaan ainakin pitää tarkasti sitten selvittää ja totta kai käydä jatkuvasti näitä neuvotteluja myöskin heidän kanssaan, jotta esimerkiksi raiteilla olevista kaksoistariffeista voitaisiin päästä eroon.

Kun neuvotteluja on käyty, niin meille on sieltä puolelta indikoitu, että näin ehkä tulee tapahtumaankin jo pelkästään sen johdosta, että Venäjä on Wto-neuvotteluissa velvoitettu tekemään tiettyjä toimenpiteitä. Eli kyllä tässä minusta edistystä tapahtuu. Ongelma vaan tuntuu olevan se, että edistys on kovin hidasta, mutta koetetaan olla kärsivällisiä tässä asiassa ja käydä näitä neuvotteluja. Meillä on näissä myös osaamista. Venäjä-kysymykset tulevat Euroopan unionin tasolla esille monessa yhteydessä, ja meidän puheenjohtokaudellamme ensi vuoden loppupuoliskolla varmasti myös liikenteen osalla tullaan käymään näitä keskusteluja myöskin EU-tasolla, miten voidaan helpottaa Euroopan unionin yhteistyötä suhteessa Venäjään liikennepolitiikassa.

Oikoradasta, ed. Pulliainen, kyllä kai nyt olemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tämä hyvin suuri investointi tuo myös joitakin hyötyjä tähän meidän liikennepolitiikkaamme. Siinä mielessä kyllä haluan puolustaa tätä jo aikanaan tehtyä ratkaisua, joka oikaisee sellaisen pullonkaulan ja nopeuttaa nyt huomattavasti liikenneyhteyksiä esimerkiksi Itä-Suomeen. Tämä on mielestäni tärkeä ja tuo myöskin lähiliikenteessä nyt sitten tätä toivottua liikennettä työmatkalaisille ja muille.

En suinkaan halunnut jättää liikenneturvallisuutta tässä salissa keskustelematta. Aika vain on niin rajallinen, että mielestäni sen teeman läpikäyminen tässä yhteydessä olisi vienyt vähän liian pitkään, koska siitä minulla olisi paljonkin sanottavaa, kun olen juuri vastaanottanut toimikunnan raportin siitä, mitä tulisi tehdä. Liikenneturvallisuus on meidän, eurooppalaisellakin tasolla erittäin keskeinen huolenaiheemme. Meidän on pyrittävä tässä koko ajan parempaan. Kun minulle on sanottu, onko se unelmointia, että saataisiin liikennekuolemat tälle asetetulle tavoitetasolle, kun nyt mennään 400 paikkeilla per vuosi, niin minä haluan ainakin asettaa sen tavoitteen meille itse kullekin aika korkealle.

Meidän suomalaiseen liikennekulttuuriin on saatava nyt jämäkkyyttä ja sellaisia tavoitteita, joita voidaan saavuttaa, ja se tapahtuu monilla eri keinoilla. Yksi keskeisimmistä on se, että me saamme näihin väyliin parannusta. Suurin osa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista on kohtaamisonnettomuuksia päätieverkolla. Se tarkoittaa silloin sitä, että jos me pystymme ohituskaistajärjestelyillä ja muilla nämä mutkaiset, kapeat tiemme parantamaan, niin varmasti voimme saada näitä liikennekuolemia vähemmäksi. Tämä on yksi keino. Mutta en halua väheksyä myöskään asennekasvatuksen, valistuksen merkitystä, koska mielestäni edelleenkin suurin liikenneturvallisuusriski istuu ratin ja penkin välissä. Tätä minä toivon, että jokainen meistä, itse kukin, kun liikenteessä liikumme, pidämme tämän asian mielessä, koska niissä jokapäiväisissä tilanteissa liian helposti totuttaudumme siihen, että liikenteessä voidaan liikkua eikä minulle koskaan mitään satu, ja sitten kuitenkin voi sattua.

Ed. Thors kysyi tästä Elsa-rata-asiasta. Sitä nyt selvitetään. En ole valmis vielä ottamaan kantaa, se on siinä vaiheessa. Ja tasoristeyksiin, joita sivuttiin kysymyksessä myöskin, tuli lisää rahaa lisätalousarviossa. Meillä on niitä erittäin paljon edelleenkin. Aina kun puhutaan radan parantamisesta, peruskorjaamisesta, nämä tasoristeyskysymykset on otettava erityiseen syyniin, koska ne ovat turvattomia paikkoja, mutta sielläkin asenne on se, että ihmiset liikkuvat liian kevyesti silloin, kun se on jokapäiväistä liikennettä. Ajatellaan, että ei sieltä koskaan ole sitä junaa tullut.

Ed. Laukkanen nosti kysymyksen tästä, mitä en huomannut kommentoida jo aikaisemmassa puheenvuorossani, tästä elinkaarimallien kehysmenettelystä, siitä, miten niitä huomioidaan. Tästähän hallitusryhmien vetäjät ovat sopineet niin, että tämä asia katsotaan sitten seuraavaan hallituskauteen nähden. Nyt kyllä luulen, että tätä asiaa katsotaan tältä pohjalta. Täytyy tietenkin voida keskustella myös, mutta luulen, että se mahdollisesti jää sitten harkittavaksi siihen vaiheeseen, kun seuraavaa kehystä ja seuraavaa hallitusohjelmaneuvottelua käydään. Mutta en mielestäni ole ollut tuuppaamassa kaikkia näitä rahoitusasioita kyllä ensi hallituskaudellekaan, vaan kyllä, niin kuin täällä juuri äsken sanoin, olen sitoutunut siihen, että teen voitavani näiden ykköskorissa olevien hankkeiden puolesta. Niin kuin ed. Mustajärvi hyvin tietää, niin Kemin kohta on ykköskorin ykkösenä.

Ed. Tynkkynen ja ed. Tiusanen puhuivat ympäristöasioista ja nimenomaan joukkoliikenteen roolista niissä. Olen täsmälleen samaa mieltä, ja tässäkin mielessä joukkoliikenteen saama lisärahoitus tässä eduskunnan työssä on tavattoman tärkeä ja merkityksellinen. Ilmastomuutosta torjutaan monilla eri keinoilla, joukkoliikenne on yksi niistä. Sitten liikenneturvallisuudesta puhuttiin myöskin näissä viimeisimmissä puheenvuoroissa, ja ed. Matikainen-Kallström kysyi tästä koulumatkojen turvallisuuteen tähtäävästä teemapaketista. Se on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana, eli siihen on tulossa rahaa, jotta näitä koulumatkoja saataisiin turvallisemmiksi.

Saimaan kanavan neuvotteluja käydään. Minä olen kyllä tietoinen, missä mennään, ja ensi vuoden aikana on tarkoitus saada tuloksia. Meillä on Saimaan kanavan 150-vuotisjuhlallisuudet ensi vuoden syyskuussa, mihin tietoon nojaten on myöskin Venäjän liikenneministeri Igor Levitin ilmoittanut tulevansa mukaan, ja toivon, että siihen mennessä meillä on jotakin konkreettista, ja uskon siihen, että saadaan myöskin tuloksia aikaiseksi.

En muista nyt, kuinka monta kysymystä jäi kommentoimatta, mutta ehkä tämä tässä vaiheessa riittää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Täällä on jo tuotu useasti esille se, että valtiovarainvaliokunta lisäsi budjettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa. Hallituspuolueet pääsivät siitä sopimukseen, ja perusinfra sai siitä lähes puolet, mikä on merkittävä asia. Se korostaa vaan sitä, miten tärkeä perusinfran merkitys meillä tänä päivänä on, ja tästä yhteisymmärrys voitiin löytää.

Haluaisin ihan muutamia lähinnä oman vaalipiirini asioita nostaa täällä esille. Ennen kaikkea oli tärkeää, että tähän perustienpitoon, kuten täällä kuultiin myöskin valiokunnan jaoston puheenjohtajan esittelyssä, saatiin lisää 7,8 miljoonaa euroa, mutta myöskin viimeisessä lisäbudjetissa tuli 12 miljoonaa, eli 20 miljoonaa euroa on tullut lisää. Tätä rahaa voidaan myöskin käyttää näihin niin sanottuihin teemahankkeisiin. Jos oikein olen käsittänyt, tämä mahdollistaisi myöskin meillä Vaasan tiepiirissä Seinäjoen pohjoisen ohikulkutien käynnistymisen tällaisena teemapakettina. Mielestäni tämä on erittäin hyvä asia. Ennen kaikkea sitä, että näitä turvallisuushankkeita koululaisten liikkumisen kannalta olisi tulossa lisää, on pidettävä myönteisenä.

Sitten hyvä asia on myöskin se, että yksityisteihin voitiin osoittaa 2 miljoonaa euroa lisää. Se on pieni raha, mutta se on tavattoman suuri raha, kun ajatellaan meidän yksityistieverkkoamme eri puolilla maata, ja ennen kaikkea kun nyt viime aikoina, niin tämän kulumassa olevan vuoden kuin edellisen vuoden aikana, on yllättäviä tulvia tullut poikkeuksellisten sateitten ansiosta ja ne ovat rapauttaneet varsinkin yksityisteitä. Sen takia oli tärkeää, että tänne lisäystä saataisiin. Muistamme, että aikaisemmin tämä rahoitus oltiin kokonaan budjetista poistamassa, mutta nyt se on saatu sinne takaisin. Se tulee siellä myöskin säilyttää.

Herra puhemies! Sitten oman vaalipiirini asioita. Keskustelun aikana otin esille jo tämän Sepänkylän ohikulkutien. Minä vaan totean sen, että Vaasan tiepiirin alueella ei ole kehittämishankkeita rahoitettu sitten Raippaluodon sillan jälkeen ja siitä on jo aika pitkä aika, kun Raippaluodon silta rahoitettiin. Jos kohtuudella ajattelee isompia kehittämishankkeita, niin kyllä meidänkin tiepiirissämme niitä on ollut ja on. Toivon todella, että tämä Sepänkylän ohitustie saataisiin matkaan.

Toinen merkittävä kehittämishanke on Seinäjoella itäinen ohikulkutie. On välttämätöntä taas suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukselle ja koko maakunnalle, että tämä hanke lähtisi matkaan.

Herra puhemies! Ratapuolella ja raideliikenteen kohdallahan on totta kai tärkeää, että myötätuulessa on jo pääradan parannus Seinäjoelta Ouluun. Se on erittäin merkittävä, iso investointi, ja toivotaan, että se etenee entistä nopeammalla aikataululla.

Meille Vaasan vaalipiirin kansanedustajille olivat eilen molempien maakuntien liittojen, Pohjanmaan liiton ja Etelä-Pohjanmaan liiton, ja tärkeimpien kuntien edustajat esittämässä ja taas vetoamassa, että kahden maakuntakeskuksen, Seinäjoen ja Vaasan, välinen rataosuus on edelleen sähköistämättä. Sähköistämiselle löytyy vahvat perusteet. Selvityksiä on tehty, ja toivoisi, että tämä vihdoinkin pääsisi käyntiin, kun se on nyt sitten näitä isompia hankkeita. Tämä ei ihan pieni hanke ole; kun kustannusarvio lienee 17 miljoonaa euroa, niin se ei pieniin hankkeisiin kuulu.

Herra puhemies! Otan esille luvun "Ilmaliikenteen korvaukset ja valtionapu" momentin "Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon", joka koskee lähinnä kahta yksityistä kenttää: Seinäjoen ja Mikkelin kenttiä. Täällähän hallitus oli leikkaamassa 300 000 euroa, mutta tämän jaosto ja valiokunta palautti, eli siellä on nyt edelleen 1 300 000 euroa. Se on näille kentille aivan välttämätön, niiden toiminnan jatkumiselle, ja on siinä mielessä tietenkin vähän outoa, että meillä on kahdessa maakuntakeskuksessa kentät, joita kunnat ja säätiöt pitävät yllä ja joita valtio ei täydellisesti kustanna.

Valiokunta mainitsee täällä mietinnössä: "Valiokunta pitää - - tärkeänä, että Seinäjoen lentokentän kiitotien jatkamiseen osoitetaan rahoitus ja että hanke käynnistetään mahdollisimman pian." Alleviivaisin sitä, että tämä otetaan kevään kehys- ja myöskin ensi vuoden budjettineuvotteluissa, vuoden 2007 budjettineuvotteluissa, esille. Tämä kiitotie on auttamattomasti liian lyhyt, kun tiedämme, että Seinäjoen lentokenttä on kenttä, joka kasvaa nopeammin kuin mikään muu matkustajaliikenteen kohdalta. Todennäköisesti tänä vuonna ylitetään 35 000 matkustajan määrä. Se on erittäin merkittävä kasvu. Voin sanoa, että kun 22 vuoden (Puhemies koputtaa) aikana on sitä käyttänyt, niin se kenttä on kehittynyt huimasti. (Puhemies: Aika!)

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu jo liikenteestä, ja pääluokka on käsitykseni mukaan erittäin suosittu myös kansanedustajien keskuudessa. Ensi tiistaina tulemme suorittamaan noin 160 äänestystä tästä pääluokasta. Kun on vuosien varrella tässä seurannut, niin eduskunnassa suurin puolue taitaa olla tiepuolue, joka hyvin voimakkaasti ajaa asioita eteenpäin, mutta sitten taitaa olla muutama virkamies, jotka ohjailevat hallitusta eräässä ministeriössä, niin että rahoja ei tule juuri lainkaan. Täytyy sanoa näin, että joskus tuntuu siltä, että nimenomaan tässä pääluokassa teiden osalta hallitus tuo tarkoituksella liian pieninä määrärahaesitykset, että valtiovarainvaliokunta saa sitten lisätä sinne muutaman miljoonan, jotta pystyy sitten sanomaan, että nyt on tehty hyvä työ, esimerkiksi tämän vuoden osalta perustienpidon osalta muutama miljoona ja yksityisteiden osalta 2 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu myöskin hallituksen suhmuroinnista silloin, kun näitä hankkeita tehtiin. En vastusta siltä osin, etteikö varmasti Oulun tie olisi tärkeä, vaan sitä tapaa, jolla ne vietiin eteenpäin. Vaarana minun mielestäni tässä on se, että tämän jälkeen sellaiset alueet, joilla ei ole sellaista keskuspaikkaa, jossa on riittävästi rahaa, joka pystyy antamaan valtiolle korotonta lainaa, jäävät ulkopuolelle. Tämän johdosta minä pidän sitä hieman vaarallisena avauksena.

Ed. Vihriälä otti esille tämän Sepänkylän tien. Itse näen tilanteen aivan toisella tavoin, koska valiokunta on todennut, että tämä hanke vanhenee tämän vuoden lopussa, ja silloinhan joudutaan lähtemään siihen, että tehdään uusi suunnitelma ja myöskin ympäristöarviot joudutaan tekemään, ja nyt jo on ollut liikkeellä tietoja siitä, että jotkut tahot haluavat, että se tie siirretään muualle, kauemmas siitä. Se tarkoittaa sitä, että sinne tulee valituksia, ja se tarkoittaa sitä, että siihen menee useampi vuosi, ennen kuin meillä on lainvoimaiset suunnitelmat, ja sen jälkeenhän vasta pystytään suorittamaan arvio siitä, milloin tulee rahoitus, ja sen jälkeen tulee vasta haltuunotto ja aloitus. Tältä osin minä en ymmärrä tätä keskustelua, että se voitaisiin aloittaa hyvinkin pian. Siihen menee useampia vuosia, ennen kuin se voidaan aloittaa. Tällaiset lausumaehdotukset, arvoisa puhemies, minun mielestäni ovat vähän tuulesta temmattuja. Niillä ei ole oikeastansa mitään merkitystä, kun jopa ministeristason mies esittelee haastattelussa tuolla maakunnissa, että yleensäkään valiokunnan kannanotoilla ei ole mitään merkitystä.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu liikenneturvallisuudesta erittäin paljon, ja ministeri otti sen esille. Kyllä minä pidän alempiasteisen tiestön kunnossapitoa erittäin tärkeänä ja suurena asiana liikenneturvallisuudessa. Tielaitosuudistusselonteossa kerrottiin, kuinka painopistettä oli, varmasti ihan oikein, siirretty pääteille alempiasteisten teitten kustannuksella, ja sehän tarkoittaa sitä, että tiellä pitää olla 5, 10, 15 senttiä lunta, ennen kuin lumiaurat ehtivät mennä sinne. Tiet tulevat polanteisiksi, ja sen jälkeen, kun tulee suojasää, nehän ovat erittäin vaarallisia ja aiheuttavat onnettomuuksia. Ehkä usein nopeudet eivät ole niin suuria, että tulee ihmishenkien menetyksiä, mutta myöskin vammautuminen on yhteiskunnalle erittäin kallista ja myöskin se muu murhe, joka siitä syntyy.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi vielä — viisi minuuttia näyttää olevan aika lyhyt aika — minä en vaan voi ymmärtää rautateitten osalta sitä, niin kuin totesin ja niin kuin liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut, kuinka paljon menetyksiä on tullut VR:lle siitä, että matkustajamäärät ovat alentuneet sen johdosta, että rataverkko on niin huonossa kunnossa. Minun mielestäni nämä pitäisi nähdä kokonaisuutena eikä paloitella sitä ja sanoa, että pian ja pian. On vaikea sitten taas saada ihmisiä käyttäytymään sillä tavoin, että he lähtisivät uudelleen junamatkustajiksi.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä aluksi on tietysti hyvä hieman muistella edellistä kautta ja todeta ne positiiviset seikat, mitkä liikenneinfrapuolella on toteutettu. Tämä Lahti—Kerava-oikoradan valmistuminen, käyttöönotto ensi vuoden syyskuun alusta, on erittäin merkittävä, niin kuin täällä on moneen kertaan todettukin. Se tulee aivan mullistamaan meidän koko rautatieliikennejärjestelmän; se tulee nopeuttamaan idän liikennettä lähes tunnilla. Tämä on tärkeä asia, kun puolustetaan joukkoliikennettä ja sen tulevaisuutta.

Mutta ei pidä unohtaa myöskään edellisen hallituksen hyvää linjaa rautateiden sähköistyksen osalta. Silloisten päätösten mukaanhan sähköistettiin Oulu—Rovaniemi-väli, joka nyt on jo käytössä. Myöskin silloin päätettiin sähköistää Oulu—Vartius rajalle ja Iisalmi-rataosuus, joka tulee olemaan erittäin tärkeä sen ympäristöystävällisyyden takia ja kaluston käytön takia. Eli paljon hyvää ja positiivista saatiin viime kaudella aikaan. Nyt tässäkin budjetissa, mikä nyt on käsittelyssä, näen paljon positiivisia elementtejä. Se, että eduskunta lisäsi perusradanpitoon 12 miljoonaa euroa ja joukkoliikenteeseen 8, oli täysin oikean suuntainen ja sikäli hyödyllinen päätös.

Yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota tämän lyhyen puheenvuoron aikana, kun ministeri mainitsi liikenneturvallisuusohjelman 2006—2010. Minulla on tässä tilastotietoa tasoristeysturvallisuudesta. Meillä on pääradoilla 3 293 tasoristeystä, ja kun katsotaan tätä budjettimomenttia, millä niitä poistetaan, niitä poistetaan keskimäärin 50 vuodessa. Eli tällä rahoituksella me saamme nämä pääradan tasoristeykset poistettua 66 vuodessa. Kun meillä nyt on tämä nopea, niin sanottu nopea, junaliikenne, joka on vain pieneltä osin nopea, eli Pendolinojen reiteillä tasoristeyksiä on kaikkiaan 394, niin jos nämä kaikki 50 tasoristeyksen poistoa, mitkä meillä on varattu budjettiin, suunnataan Pendolino-reiteille, niin siinäkin menee aikaa 7 vuotta.

Kun puhutaan liikenneturvallisuudesta — ja ministeri Huovinenkin totesi puheenvuorossaan, että pitää olla kunniakkaat tavoitteet liikennekuolemien osalta — niin meillä tasoristeysonnettomuuksissa suunta on ollut kasvava. Viime vuonna kuoli tasoristeyksissä 52 ihmistä. Jos tavoite on 250, sehän tarkoittaa 20:tä prosenttia, ja se on paljon. Ei, vaan se tarkoittaa 40:tä prosenttia. No, ei prosenteilla väliä, mutta erittäin suuri osa näistä onnettomuuksista tapahtuu tasoristeyksissä, ja tämän budjetin mukaan tavoite vuodelle 2006 on 40 kuolemaa tasoristeyksissä, kun sen minun mielestäni pitäisi olla nolla, joka on sitten tavoitteena junaliikenteessä tapahtuvissa onnettomuuksissa. Niissä tavoite on nolla.

Vaikka paljon hyvää on tässä budjetissa, niin kiinnittäisin kyllä ministeriön huomiota tasoristeysturvallisuuteen ja siihen, että tasoristeyksissä turvallisuus on heikentynyt koko ajan ja sinne pitäisi suunnata enemmän varoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hienoa, että liikenne- ja viestintäministeri on paikalla. Tässä voi tietysti heti todeta, että on myös hyvä, että valiokunta on lisännyt näitä ed. Wallinin mainitsemia momentteja, joukkoliikennettä esimerkiksi, mutta ei kylliksi, ja kun täällä aikaisemmin puhuimme siitä, että meillä pitäisi myös budjettitalouden olla sellainen, että se tukee ilmastonmuutoksen vastaista taistelua, niin tällöin liikenne on avainasemassa. Runsaat 20 prosenttia hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöistä tulee yleensä liikenteestä, siinä on kaikki liikenne, ja näin ollen tämä on hyvin tärkeä sektori.

Pendolinot ajavat. VR on tehnyt suuret ja kalliit investoinnit. Kuitenkaan nopeuksia ei ole pystytty nostamaan siihen, mihinkä kapasiteetti antaisi myöten. Pohjalla on Ratahallintokeskuksen liian pienet määrärahat. Tilanne on jatkunut vuosia huonona, ja vaikuttaa, että näin menee eteenkinpäin.

Täällä ed. Tynkkynen aikaisemmin puhui Ruotsista ja sen mallista. Siellä rakennetaan uusia ratoja, suuria, pitkiäkin yhteyksiä. Edelleenkin Helsingistä itään on ainut ajateltavissa oleva ilmansuunta, mihin voisi rakentaa kiskot, ja niitä ei ole. Siis tarvitsemme rantaradan Helsingistä itään. Se on kestävää; pitkällä tähtäimellä myös Suomen yhteydet Pietariin ja sen ympäristöön kulkevat suorinta tietä. Kaakkois-Suomelle se on elinkysymys. Se on kuin taskun pohja, jonneka ei rata kulje.

Siellä taskun pohjalla on myös hyvin paljon muita liikenneongelmia, Satamakysymyksissä Haminan syväväylä puuttuu, ja kun ministeri puhui hyvin liikenneturvallisuudesta, niin kun lähdemme Loviisasta itään, niin liikenneturvallisuus putoaa heti. Siinä on Tesjoella ja Ruotsinpyhtäällä ongelma-alue, ja niitä on Pyhtäällä edelleenkin. Siihen tarvittaisiin nimenomaan korjausta. Aina se ei ole suinkaan läpi metsien kiitävä moottoritie. Se voi olla moottoriliikennetielinjaus, vanhaa tielinjausta noudattaen, leveäkaistainen sellainen, ja näin ollen tässä välillä Loviisasta Koskenkylään meillä on hyväkin esimerkki toimivasta ratkaisusta. Haminasta Vaalimaalle ajetaan todellakin, etenkin näin joulunalusaikaan, henkensä kaupalla, jos sinne henkilöautolla menee mukaan tähän rekkaralliin. Siellä on yksi kaista ja nyt tällainen levennyskaistakin täynnä Venäjälle kulkevaa kuorma-autoliikennettä. Tilanne on erittäin hankala nimenomaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta.

Saimaan kanava siis juhlii ensi syyskuussa. Ministeri informoi tästä. Hyvä asia. Tosiaan se olisi erinomainen paikka tuoda näyttöä siitä, että neuvotteluissa on menty eteenpäin Saimaan kanavan sopimuksen jatkamisesta vuodesta 2013 eteenpäin. Aina silloin tällöin nähtävästi oikein omalla sanomalehdellä tuodaan esille Kymijoen kanavointi. Se on siis aivan turhaa, sekä paperin haaskausta että muutakin energiahukkaa. Siinä olisi kyllä energiansäästön paikka lopettaa sen puhuminen.

Edelleen tämä asia lentoliikenne kontra ilmastollisesti kestävä rautatieliikenne: Kun Pendolinot eivät kulje, niin lentoliikennettä käytetään Lappeenrantaan, käytetään esimerkiksi Jyväskylään. Jos Pendolino ja radat olisivat kunnossa, niin ihmiset kulkisivat kiskoja myöten, myöskin henkilöautoliikenne vähentyisi ja lentoliikenteen ongelmat vähenisivät. Nämä ongelmathan ovat tietysti kasvihuonekaasupäästöt ennen muuta.

Lopuksi, puhemies: Ministerin toimialaan kuuluu siis myös Yleisradio, ja Yle on maksanut digitalisointikustannukset hyvin vahvasti ja sinänsä koko maassa. Se on varmasti yksi asia, joka on myöskin haukannut ison osan Ylen toimintamenoista, ja Yle on sitten vähentänyt henkilökuntaa ja suorittanut karsintaa. Joka tapauksessa on erittäin tärkeää, että meillä on Yleisradio, ja sitä on syytä aina tukea myös budjetin yhteydessä eduskunnan alaisena ja tukea nauttivana toimintamuotona.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tässä ovat useat edustajat kiinnittäneet näihin ratarahoihin edelleenkin huomiota. Totean vain sen, että kuitenkin nyt näillä lisäyksillä, joita on tehty niin hallituksen kuin eduskunnankin toimesta, tämä radanpidon tilanne on yli 40 miljoonaa euroa kehystä suurempi. Se on kuitenkin merkittävä lisäys. Myönnän sen, että näissä asioissa tarpeet, niin kuin tiepuolellakin, ovat huomattavasti paljon suuremmat muun muassa johtuen tästä tasoristeysproblematiikasta. Otan kyllä vastaan tämän ed. Wallinin kommentin siitä, että jos tieliikenneturvallisuudessa onkin menty parempaan suuntaan, niin tasoristeyksissä tämä kehitys ei ole ollut aivan yhtä hyvää.

Jos puhemies sallii, niin vielä kommentoin erästä asiaa, joka jäi aikaisemmin kommentoimatta. Ed. Hemmilä täällä otti esille tämän tv-toiminta-asian, kantoi huolta pienten lasten näkemästä väkivallasta erilaisten elokuvien mainostuksessa. Tulen ottamaan tämän kyllä esille sellaisessa tilanteessa, jossa voin. Minullakin on pieni lapsi kotona, eikä kukaan varmaan halua, että lapset järkyttyvät elokuvan mainospätkistä.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Jag vill också börja med att tacka minister Huovinen för att hon ger sig tid att följa den här långa trafikdebatten här i riksdagen på fredag kväll.

Jag är glad över att regeringen i den tredje tillläggsbudgeten ökade anslagen för basväg- och basjärnvägsnätet. Tillsammans med tilläggen som riksdagen nu lägger till budgetförslaget är ökningarna betydliga. Tilläggen för kollektivtrafiken och för privata vägar är också viktiga förbättringar, liksom det ökade anslaget för stödet till skärgårdstrafiken i Finska viken.

Svenska riksdagsgruppen var bestört över att regeringen på sommaren beslöt frångå den prioriteringslista över trafikprojekt som ministerarbetsgruppen för infrastruktur gjort upp. Vår uppfattning är att man borde ha prioriterat de projekt som ingår i den första korgen. Det uttalande som nu ingår i budgetbetänkandet är därför särskilt viktigt för oss och vi förutsätter att regeringen i samband med budgeten för 2007 beslutar om finansieringen av flera av de projekt som ingår i den första korgen enligt ministerarbetsgruppens prioriteringsordning.

Det innebär bland annat att det brådskande behovet att bygga en motorväg av stamväg 51 på sträckan mellan Stensvik i Esbo och Kyrkslätt förverkligas.

Kantatie 51 on yksi maamme vilkkaimmin liikennöidyistä teistä, ja onnettomuusvaara on suuri. Kaikille niille, jotka liikkuvat Espoon länsipuolella, on ilmiselvää, että liikennemäärä kantatiellä on kasvanut valtavasti viime vuosina ja samalla vaaratekijät ovat lisääntyneet. Liikenne Kantatiellä 51 on vilkasta ympäri vuorokauden, ja tien eteläpuolella asuvat hädin tuskin pääsevät ulos teiltään. Esimerkiksi koululaisten turvallisesta liikkumisesta liikenteessä voi vain haaveilla niin kauan kuin turvallisuustilanne on mikä on. Raskas maantiekuljetus kantatiellä Hangosta Pietariin on kasvanut huomattavasti ja aiheuttanut suuren liikenneturvallisuusongelman koko Uudellamaalla. Parasta olisi, jos autokuljetukset voitaisiin tehdä raiteilla.

Hangon seutu on hyvin riippuvainen autokuljetuksista. Autonosien asentaminen sekä kaikki muu autokuljetuksiin liittyvä työllistää noin 700 henkilöä alueella, ja autojen tuonnin Hangon kautta Venäjälle ei tämän vuoksi ymmärrettävästi haluta loppuvan. Mikään ei siis viittaa siihen, että liikennemäärä pienenisi, päinvastoin. Tästä esimerkkinä Hangon sataman liikevaihdon voimakas kasvu viime vuosina. Rahtaajilla ei myöskään vaikuta olevan halua siirtyä käyttämään raideliikennettä maantien sijasta.

Kantatie 51:n liikenneturvallisuuden parantaminen on äärimmäisen kiireellinen asia. Tien muuttamista moottoritieksi välillä Kivenlahti—Kirkkonummi odotetaan koko Länsi-Uudellamaalla kipeästi. Edellytän siksi, että eduskunnan lausuma, johon myös valtiovarainministeriö on sitoutunut, tulee tarkoittamaan sitä, että tien rakentaminen aloitetaan vuonna 2007. Samaan aikaan on tärkeää, että Uudenmaan tiepiiri tarkastaa kantatien turvallisuuden Kirkkonummelta länteen.

Jotta kasvavaa henkilöautoliikennettä Pääkaupunkiseudulla saataisiin hillittyä, olisi myös tärkeää, että yhä useampi työssäkävijä siirtyisi käyttämään joukkoliikennettä. Hallituksen päätös työsuhdematkalipusta on siksi tervetullut, ja toivon, että näin joukkoliikenteestä tulisi entistä houkuttelevampi vaihtoehto.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täytyy aloittaa ensiksi kommentoimalla kuultua alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen.

Ensinnäkin, mikä koskee tätä Kerava—Lahti-oikorataa, niin se, minkä totesin täällä, ei tee tyhjäksi sitä, että se oli välttämättömyys ilmiselvästi. Se vaan, että jotakin mätää on siinä, että kun sen niin sanottua hyvyyttä, kustannusedullisuutta kokonaisuutena, esiteltiin sillä tavalla kuin esiteltiin, ei siihen sisältynyt, että henkilöliikennettä pitää ryhtyä subventoimaan. Elikkä mikä johtopäätös tästä on? Siitä on se johtopäätös, että koko tämä kustannuslaskenta täytyy saada aivan toisenlaiselle pohjalle, joka antaa todellisen kuvan näistä asioista, samoin kuin näistä rahavirroista ylipäätäänkin. Tässä tilanteessa ainut oikea teko on se, että VR-Yhtymän osoitettavissa oleva tuloutus valtiolle palautetaan kokonaisuudessaan perusradanpitoon. Se on alkuperäinen välttämättömyys johtuen juuri siitä, että siinä prosessin aikana on annettu vääriä tietoja. Tässä on se villakoiran ydin tällä puolella.

Toisekseen tästä Hangon rekkaliikenteestä ja venäläisten autojen rahtaamisesta Suomen kautta Venäjälle. Radiossa oli muutama päivä sitten ohjelma, jossa Hangon sataman johtaja ilmoitti, että rekkaa kohti on vajaa satanen tuloja kokonaisuudessaan. Hän ei tiedä mistään muista tuloista Suomelle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos 40 000 rekkaa on kysymyksessä, niin kysymyshän on vain muutaman miljoonan euron tulosta satamalle, ja siinä kaikki. Jos se on vajaa satanen per rekka, sehän on 4 miljoonaa euroa. Elikkä tässä suhteessa ed. Gestrinin äsken antamat tiedot olivat hiukan lievästi sanottuna ristiriidassa.

Arvoisa puhemies! Tilanteessa, jossa Venäjä katsoo voivansa koska tahansa nostaa kaasun hintaa kaasuputkiverkostossa ihan mitenkä vaan, minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että jos me rupeamme perimään tietulleja, niin se nyt ei ole mitenkään tavatonta. Minusta sen lähtökohtatilanteen pitää olla kerta kaikkiaan sellainen, että tietulleja ruvetaan perimään ja sillä sipuli. Näiden rahavirtojen täytyy olla jonkunlaisessa suhteessa. Nythän venäläiset itse ovat vallanneet kaikki nämä markkinat. Suomen osuus on 10 prosentin siivuina siirtynyt muutaman kuukauden välein niin, että nyt vain vajaa 10 prosenttia on enää suomalaisten hallussa tästä rekkaliikenteestä ja kohta ei yhtään, elikkä nämä asiat pitää olla kerta kaikkiaan hallinnassa.

Sitten tästä telematiikasta. Minusta se suuri oivallus edellisen kauden aikana oli se, että kun Suomella on se perus-know-how, niin kuin silloinkin mukana olleet edustajat liikennevaliokunnassa hyvin muistavat, niin meillä on siinä ainoalaatuinen mahdollisuus, kun me toteutamme sen telematiikan, tehdä siitä valtavan kova vientituote ja maksattaa se ulkomailla. Siitä oltiin silloin minun puheenjohtajakaudellani enemmän kiinnostuneita ulkomailla kuin mistään muusta, elikkä jos teillä on todellakin tämä telematiikkahomma hallinnassa, tämä tuotanto hallinnassa, tämä elektroniikka hallinnassa, niin tehkää meille malliksi, luokaa järjestelmät, myykää ne paketteina meille. Miksi ei näin tehdä? Sehän tarkoittaisi vaan, että me satsaisimme siihen hommaan, me myisimme sen know-how’n ulkomaille ja me saisimme sillä tavalla se oma liikenneturvallisuuden parantaminen hoidettua muitten piikkiin. Tällä tavalla liikenneturvallisuus aivan olennaisella tavalla paranisi ja samalla me pystyisimme hoitamaan myöskin joukkoliikenteet aivan uudella tavalla, siis ohjaamaan joukkoliikenne toimimaan sillä tavalla, että se ottaa turvallisesti vallitsevat olosuhteet huomioon. Siihen kai kaikki pyrkivät, eikä kukaan halua tehdä kiusaa kenellekään liikennenopeuksia rajoittamalla, jos keliolosuhteet eivät sitä edellytä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Autoveron vuotuinen tuotto on Suomessa noin 2,1 miljardia euroa. Autoverosta kannetaan lisäksi 260 miljoonaa euroa arvonlisäveroa. Autoveron määrä on 285 miljoonaa ja käyttövoimaveron 125 miljoonaa euroa. Autojen verotukseen menee siis 1,87 miljardia euroa. Autoilijat maksavat polttonesteen valmisteveroa 2,1 miljardia euroa. Autoilun verotus kohoaakin noin 4 miljardiin euroon vuodessa. Tämä on täältä varmasti monta kertaa kuultu, mutta kerran vielä.

Nämä autoilun miljardiverot eivät näy liikenneministeriön pääluokasta. Liikenneministeriön menot ovat noin 1,7 miljardia euroa, kun autoilun verotus on noin 4 miljardia euroa. Tiehallintoon menee noin kolmannes autojen verotuksesta ja vajaa kuudesosa autoilun verotuksesta. Mielestäni autoilun verotuksen pitäisi näkyä enemmän tienpidon rahoituksessa. Perustienpitoon tarvittaisiin lisää noin 200 miljoonaa euroa ja tiehankkeisiin 100 miljoonaa, ja tilanne olisi vieläkin se, että puolet autoilun veroista menisi muiden pääluokkien rahoittamiseen.

Sitten omaan maakuntaan. Varsinais-Suomessa tien rakentamisen tarpeet sijoittuvat Turku—Helsinki-moottoritien rakentamiseen, Turku—Pori-tien kunnossa pitämiseen ja uudistamiseen sekä Salon itäisen ohikulkutien rakentamiseen. Salo lienee ainoa keskikokoinen suomalainen kaupunki, jonka keskustan läpi kulkee kantatie ja raskas liikenne. Se lisää melu-, tärinä- ja ympäristöhaittoja sekä huonontaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Salon keskusta-alueen maaperä on poikkeuksellisen syvää savialuetta, jopa 50 metriä kuraa alaspäin, mikä merkitsee lisää tärinähaittoja ja aiheuttaa katujen painumista sekä tietysti kiinteistöjen arvojen alentumista. Salon itäinen ohikulkutie olisi tärkeä kulkuyhteys ja yhdistävä lenkki Salon itä- ja eteläpuolisilta liikenneväyliltä moottoritielle. Myös pitkän matkan tavaraliikenteen olosuhteet paranevat, kun reitti siirtyy pois keskustan katuverkosta.

Arvoisa puhemies! Salo on myös erittäin voimakas kasvukeskus, jossa ehdoton edellytys on liikenteen joustava sujuvuus. Hanke on ollut yli 20 vuotta vireillä. Nykyinen liikenteen sujuvuus ei toimi.

Varsinais-Suomi on erittäin merkittävä talousalue, ja siitä meidän tulee pitää kiinni.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa puhemies! Tarkoittaako se sitä, että muut ovat sitten kymmenen minuuttia?

Arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeri Huovista, että maltatte olla täällä paikalla.

Tavaroiden ja henkilöiden nopea ja turvallinen liikkuminen on yhteiskunnalle ja yrityselämälle keskeisen tärkeä asia. Se ei mielestäni kuitenkaan nyt heijastu käsittelyssä olevasta talousarviosta. Jos näin jatketaan, on edessämme väyläverkkomme nopea ja varma rappeutuminen. Sen uudelleen kuntoon saattaminen tuleekin olemaan erittäin kallis toimenpide, ja sen takia tätä perusmäärärahan tasoa tulisi oleellisesti nostaa.

Ministerityöryhmän esityksissä vuosille 2004—2007 olivat Uudenmaan osalta mukana tässä nopeassa korissa Helsingin Hakamäentie, Kehä 1:n osa Turunväylä—Vallikallio sekä Kantatie 51. Kun paljon joudun tätä Kantatietä 51 käyttämään, niin minäkin, kuten ed. Gestrin, kannan huolta siitä. Nämä kaikki kohteet ovat tärkeitä, ja kun katsotaan, että ne sijaitsevat alueella, jonka väkimäärä on voimakkaassa kasvussa ja jonne keskittyy jo nyt merkittävä osa suomalaisen elinkeinoelämän toiminnoista sekä 30 prosenttia maan väestöstä ja jolla tuotetaan 35 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta, niin tällä perusteella priorisoinnissa, jos ajatellaan järkevää taloudenpitoa, näiden tulisi olla prioriteetti.

Kun katsotaan tätä Kantatietä 51, niin sen aloittaminen olisi todella tärkeää. Tiehallinnon tekemien selvitysten mukaan sen hyöty—kustannus-suhde on noin 3,5, mikä, sikäli kun olen katsonut, on paras kaikista näistä tiehankkeista, joita on menossa. Tietyllä tavalla tunnen syyllisyyttä sen tien liikenteen kasvusta, sillä aikanaan sain taivutettua tämän kreikkalaisen varustamon aloittamaan liikenteen Saksan ja Hangon välillä, kun sehän oli viemässä sitä Baltiaan, mutta koska me rakensimme ne laivat, niin sitten se luonnollisesti tuli Hankoon. Pyydän anteeksi, että näin menettelin. Mutta mielestäni se on kyllä ihan tarpeen.

Ed. Pulliaiselle haluan todeta, että koska edelleen käyn hyvin paljon seuraamassa tätä alulle panemaani hanketta, niin tiedän, että ed. Gestrinin luvut ovat oikeat. Tämä venäläisten rekkojen osuus on alle puolet siitä, mitä nämä fast ferriesit tuovat Hankoon, ja niiden kohdalla teidän esittämänne luvut varmaan ovat lähellä oikeita. (Ed. Pulliainen: Ne olivat satamajohtajan ilmoittamia!) — Aivan oikein, mutta satamanjohtajahan vaan katselee sitä, mitä edustaja kysyy. — Kun katsotaan, mitä muuta nämä laivat tuovat sinne, niin useat sadat henkilöt työllistyvät, siellä on valtavan suuri vapaasatama, jonne tullaan. Siellä tehdään töitä ja paljon muuta, mutta ehkä väännän sen rautalankakehikon myöhemmin.

Tien 51 kohdalla saattaa myös käydä niin, että asiat vanhenevat, jollei asiaa saada liikkeelle viimeistään vuonna 2007, ja toivonkin, että voin luottaa siihen ministeri Huovisen lupaukseen.

Sitten asia, jonka haluaisin tässä tuoda myös esille, on biopolttoaineen käyttö liikenteessä, ja siinähän me Suomessa olemme aika pahasti jäljessä, ja siinä täytyisi kyllä tehdä paljon, jotta saadaan tämä eurooppalaiselle tasolle. Se on päästöjen kannalta tärkeä asia.

Sitten täällä todettiin, että leveäkaistaiset tiet ovat hyviä. Minun kokemusteni mukaan ne ovat paljon parempia kuin nämä kolmekaistaiset, joissa aina välillä on suljettu kaista, koska niillä luontevasti voi ajaa kolmea kaistaa. Toivonkin, että niihin panostetaan tulevaisuudessa.

Totean vielä, mitä tulee näihin venäläisiin rekkoihin, että yhteistyö venäläisten ja venäläisten viranomaisten kanssa on pitkäjänteistä hommaa, ja toivotan ministerille siinä paljon onnea. Itse harrastin sitä 44 vuotta.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää ed. Gestriniä siitä, että hän nosti esille tämän työsuhdematkalipun täällä keskustelussa. Se ei ole ollut ollenkaan vielä esillä. Joukkoliikenteestä kun puhutaan, on todella niin, että tästä uudesta innovaatiosta voi olla paljon hyötyä siinä mielessä, että myöskin joukkoliikenne nähdään uutena ja parempana mahdollisuutena liikkua työmatkoja.

Kun ed. Pulliainen edelleen tätä venäläisten rekkojen asiaa tässä pohdiskeli ja esitti, että maksut käyttöön vaan, niin minulle tulleen tiedon mukaan on kyllä niin, että me emme voi vain sitten asettaa näitä maksuja tälle kyseiselle maaryhmälle, vaan sitten meidän täytyy miettiä vähän laajemminkin tätä koko maksukysymystä. Siinä mielessä pidän tätä hieman vaikeana asiana. Tietenkin pitää voida selvittää ja tutkia niitä mahdollisuuksia, mutta on kyse myös siitä, kun nämä markkinat tuntuvat valuvan yhä enemmän venäläisyritysten haltuun, että suomalaiset yritykset valitsevat venäläisiä kuljetusliikkeitä omaan liikenteeseensä myöskin. Eli kyllä tässä voisi tietenkin peräänkuuluttaa myös yritysten valintoja. Vaikka ymmärrän, että kustannus on se, mitä katsotaan, niin silti kuitenkin tulisi tehdä valintoja myös suomalaisten yritysten kannalta järkevällä tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta tämä asia on parhaiten hoidettavissa valtakunnan rajalla ylityksen yhteydessä, juuri niin kuin venäläiset tekivät silloin joitakin aikoja sitten elikkä perivät erilaisia maksuja heti, kun suomalaiset rekat ylittivät itärajan, välittömästi kantoivat maksuja, aivan samalla tavalla. Sieltä saa prikan tuulilasiin, kun auto tulee tälle puolelle, ja sillä siisti, oli tilaaja kuka tahansa.

Martin Saarikangas /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En kyllä haluaisi lähteä tälle ed. Pulliaisen linjalle, sillä me tiedämme, että jos tällä tavalla alamme nokitella puolin ja toisin, niin se on loppumaton tie. Tässä suhteessa kannatan kyllä neuvottelulinjaa ja sitä, että pidetään malttia. Venäläinen kauppakumppani on kuitenkin hyvä, se on meidän naapurimme, ja meidän täytyy kaikissa suhteissa ylläpitää hyvät suhteet sinne. Kyllä nämä pienet ongelmat saadaan neuvotteluteitse ratkaistua.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt jo on käynyt sillä tavalla, että suomalaiset on pullautettu sillä puolella rekkaliikenteestä käytännöllisesti katsoen kokonaan pois. Meillä ei ole mitään hävittävää siinä.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen liikenneväyläpolitiikka on osoittautunut hyvin tempoilevaksi ja linjattomaksi. Selvää ristiriitaa on ollut liikenne- ja viestintäministerin sekä valtiovarainministerin välillä. Ministerityöryhmän valmistelemalle hankekorille ei annettu sille kuuluvaa arvoa, ja talousarvion esityksistä puuttuukin pitkäjänteisyys ja kokonaisvaltainen linja.

Valtakunnan tärkeimpiä koko Suomea koskevia liikenneväyliä on Nelostie. Se on saatava ensi tilassa hyvään ja turvalliseen, liikennöitävään kuntoon. Väli Heinolasta Jyväskylään on vaarallisimpia väyliä valtakunnassa, ja sen parantamisen aloittaminen olisi ollut välttämätöntä saada jo vuoden 2006 talousarvioon. Kaivataanko tällekin tieosuudelle murheellisia onnettomuuksia, ennen kuin kunnostus alkaa?

Toinen hengenvaarallinen väylä on Pietariin johtava tie, joka tulisi myös välittömästi saada arvoiseensa kuntoon. Sellaisenaan kaikki panostaminen lamavuosia suuremmilla summilla pääväylien kuntoon palvelisi suomalaista elinkeinoelämää parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus on luvannut hyödyntää uusia rahoitusmalleja väyläinvestointien osalta, mutta harkintaan kannattaisi ottaa myös Ruotsin-malli, jossa lainarahalla tehdään väylät elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeiden vaatimaan kuntoon. Lainarahan korko on nykyisellään niin alhainen, että investoinnit saadaan helposti hyvälle hyötysuhteelle.

Tienpidon budjettirahat ovat alhaisimmalla tasolla vuosikymmeniin. Tästä on seurauksena, että teiden kunto rapistuu ja valtion omaisuuden arvo alenee huolestuttavasti. Lamavuosina oli ymmärrettävää, että tienpidossa säästettiin, mutta nyt olisi aika palata terveen kehityksen tielle. Liikenne- ja viestintävaliokunta puuttuikin lausunnossaan vakavasti teiden kuntoon ja mainitsi muun muassa: "Talousarvioesityksessä todetaan, että tieverkon rakenteellinen kunto ei heikkene. Valiokunta painottaa, että se ei ole riittävä tavoite. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnoltaan huonoja päällystettyjä teitä on 4 100 km, sorateitä 3 000 km ja huonossa kunnossa olevia siltoja 1 200 kappaletta. Tienpidon valtionavut laskevat 14 prosenttia, mikä on alemmanasteisen tieverkon kannalta huolestuttavaa. Yhteiskunnan ja tienpidon kannalta optimaalinen tieverkon kunto edellyttää merkittävää rahoitustason nostoa."

Saman kaltainen kehitys on ollut myös raideliikenteen osalla. Radat ovat entistä vaarallisemmassa kunnossa, ja nopeusrajoituksia alennetaan, vaikka tavoitesuunta on päinvastainen eli junien nopeuksien nostaminen ja liikenteen nopeuttaminen kilpailukykyisemmäksi.

Arvoisa puhemies! Kaikkiaan talousarvioesitystä voidaan pitää lama-ajan budjettina, vaikka kansantalous on kunnossa ja mahdollisuus olisi paljon enempään ja parempaan liikenne- ja väyläpolitiikkaan.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Pelästyin tuossa oikeastaan jo, kun puhemies sanoi, että pyydetyt 5 minuutin puheenvuorot ovat käytettyjä. Meinasin, että nyt joutuu pätkimään puhetta, mutta kun puhemies antoikin 10 minuuttia aikaa, niin kiitos siitä.

Ai, enintään 10 minuuttia. Se riittää minulle tällä hetkellä. — Pääluokan kiinnostavuus on huomioitavissa, kun katsoo ehdotuksia, mitä pitäisi ja minne pitäisi investoida. Meiltä ja kansalaisilta näitä ehdotuksia varmasti riittää ministeriöön ja ministerillekin, niitä tulee aina, kun liikkuu valtakunnassa, tätä ja tätä pitäisi tehdä, tee sille asialle jotakin. Näitä kommentteja me varmasti kaikki edustajat saamme ja niin myöskin ministeri.

Mutta valtiovarainvaliokunnan lisäykset ovat hyvä ja oikeansuuntainen lisäys tähän pääluokan investointikohtaan. Turvallisuusinvestoinnit ovat mielestäni tärkeimmät kohteet. Meillä on ollut tähän hyviä tavoitteita, mutta kuitenkin esimerkiksi kuolemaan johtaneet onnettomuudet eivät ole pudonneet sieltä neljänsadan luokasta per vuosi, vaikka se tavoite on ollut tosi hyvä. Turvallisuusriski myöskin on useimmiten ratin ja penkin välissä, kuten ministerikin sanoi. Voin tähän pienen jutun heittää, kun sitä aikaa tuli. Tässä kerran olin matkalla pohjoiseen ja jouduin sitten onnettomuuspaikalle ystäväni Seppo Tuomisen kanssa. Kun Seppo meni sitten katsomaan naapuriautoon, että mites tässä nyt sitten kävikään, niin siellä oli sellainen vanha pappa, ja pappa totesi siihen vaan, että voi, voi, minkä tempun tuo rouva teki. Tämä pappa ajoi sieltä kolmion takaa suoraan tämän päätiellä kulkevan naisen kylkeen. Seppo siinä sitten totesi papalle, että niin, tässä tuli suuri vahinko siinä, kun te starttasitte auton.

Mutta parantavien tekijöiden esille ottamisesta, esimerkiksi muuttuvien nopeus- ja varoitusjärjestelmien rakentamisesta, niin kuin ed. Pulliainen tuossa aikaisemmin jo sanoikin, viime kaudella keskusteltiin paljon. Nyt mielestäni niin tiepiiri kuin Tiehallintokin ovat tätä asiaa lämmitelleet ja todennäköisesti vieneet eteenpäin ihan ministeriöön asti, että ainakin saataisiin pääteille ensi alkuun tämmöinen varoitusjärjestelmä, jotta vältyttäisiin viime talven ikäviltä onnettomuusruuhkilta, että ei tulisi tämmöistä sumaa, niin kuin Lahdentielle ja Porvoontielle viime talven yllättävän kelin vuoksi. Me ajamme liikaa, niin kuin aina kesällä, vaikka meillä olisi kuinka paha keli.

Sitten nämä ohituskaistatiet ja keskikaiteet, niitä on nyt onneksi jo jonkun verran saatu. Tietenkin moottoritiet ja moottoriliikennetiet ovat ihan oma asia erikseen, mutta niistä en lähde sen enempää keskustelemaan. Mutta yksi asia, mihin haluaisin puuttua, on, kun meidän alueellamme on hyvä tiepiirijärjestelmä joka puolella Suomea ja siellä on varmasti asiantuntemusta näiden tieasioiden hoidossa ja kunnossapidossa, että kyllä heidän näkemystään pitäisi ymmärtää. Heillä on hyviä tavoitteita moneen paikkaan, ja varmasti he myöskin ovat omissa tavoitteissaan lähteneet katsomaan, missä minkäkinlaista liikennettä on, ja sitä kautta saataisiin näitä asioita eteenpäin. Ei välttämättä aina meidän tarvitse katsoa, että meidän alueellemme pitää tämä tie saada, vaan kyllä liikennemäärät ja liikenteen tarve pitäisi monessa paikkaa ottaa huomioon. Siinä suhteessa minä annan tiepiirin asiantuntemukselle kyllä hyvän tunnustuksen.

Yksityistiet ja metsätiet: vaikkakin valtiovarainvaliokunta lisäsi sinne 2 miljoonaa euroa, niin silti minä pidän sitä summaa vielä liian pienenä. Yksityistiet maaseudulla etenkin ovat suonisto liikkeelle lähtevälle väestölle niin työmatkalle kuin tavaran kuljettamiseen. Kyllä siitä pitää pitää huoli, ja toivon, että sitä asiaa viedään eteenpäin ja sinne päin suuntausta panostukseen lisätään tulevaisuudessa.

Mutta en malta olla sitten kuitenkaan yhtä paikallisesti tärkeää asiaa ottamasta esille, omasta mielestäni tärkeätä, ja varmasti saan kannatusta siihenkin. Kilpilahti eli Sköldvik, joka on tämä meidän suurin öljynjalostuspaikka, on sitten teollisuusalueena Suomen suurimpia ja yhden ainoan ja sekin huonon tien varressa. Sinne jos sattuu joku tapaturma tai joku haaveri tulemaan, niin mitä sitten tapahtuu kaikelle sille, mitä sen tien päässä on? Toivoisin, että ministeriökin lämpenisi sille asialle, että saataisiin Kilpilahteen niin sanottu uusi varatie, joka parantaa sen alueen toimivuutta ja myöskin turvallisuutta.

Raskaan liikenteen harjoittajana minun on tyytyväisyydellä todettava, kuinka monen edustajan puheessa täällä on kannettu huolta raskaasta liikenteestä ja olosuhteista. Siitä minun täytyy antaa teille kaikille paljon kiitoksia, mutta toivon myöskin sitten, että ne kannanotot ja mielipiteet johtavat johonkin tulokseen, että tämäkin puoli tässä asiassa menisi eteenpäin. Ei tällä kertaa muuta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Todella lämpimät kiitokset ministeri Huoviselle, että on paikalla edelleen ja kuuntelee näitä meidän puheitamme eikä ole lähtenyt kauniiseen Keski-Suomeen toistaiseksi.

Herra puhemies! Ensin hieman liikenneturvallisuusasioista. Todellakin, niin kuin, ministeri, totesitte, te otitte kaksi päivää sitten liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan liikenneturvallisuussuunnitelman vastaan vuosiksi 2006—2010. Ilmoititte tuossa aiemmin, että sitoudutte sen tavoitteisiin, jotka ovat sellaiset noin ikävillä luvuilla sanottuna, että kun nyt on liikennekuolemien määrä noin 370, niin tavoite on pudottaa se vuonna 2010 alle 250:n ja vuoteen 2025 alle 100:aan. Nämä ovat kovia tavoitteita ja vaativat kyllä voimakkaita toimenpiteitä, ja nämä toimenpiteet vaativat sekä rahaa, lainsäädäntömuutoksia että asennekasvatusta ja muutosta tässä maassa, niin kovia ovat tavoitteet.

Tämä liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta sisällytti tähän suunnitelmaan useita toimenpide-ehdotuksia päätieverkon nokkakolareitten alentamiseksi, yksiajorataisten teiden muuttamista, sitten jalankulku- ja pyöräilyturvallisuuden parantamista, näin otsikkoina mainiten, sitten päihdeonnettomuuksien eliminoimista, ammattiliikenteen riskien vähentämistä, suuriin ajonopeuksiin puuttumista ja sitten onnettomuuksien vakavuuden lieventämistä ja vielä joitakin muita toimenpiteitä.

Ihan suurella mielenkiinnolla kysynkin, jos ministeri vielä voi vastata, kun nämä rahakysymykset ovat tietysti oma kokonaisongelmansa, oletteko tuomassa yhdessä ehkä oikeusministeriön kanssa tämän promillerajan alentamista koskevan hallituksen esityksen vielä tällä kaudella, kun tämä neuvottelukunta esittää promillerajan pudottamista 0,2 prosenttiin. Viidennes liikennekuolemista on tämän mukaan näitä, joissa kuljettajana on rattijuoppo. Se olisi lainsäädäntökysymys, joka voitaisiin nopeasti toteuttaa. Niin kuin ministeri varmaan huomasi, niin säynätsalolaisistakin lehtihaastattelun mukaan kaikki kysytyt olivat sitä mieltä, että näin pitäisi tehdä. Kun ministerille tämä Säynätsalo on tavattoman tuttu paikka, niin olisi mielenkiintoista kuulla teidän kantanne, millä aikataululla tämä asia voitaisiin tuoda, niin kuin on monissa muissa Pohjoismaissakin menetelty.

Sitten, herra puhemies, näistä tieliikenneasioista. Ensinnä totean, että se välistäveto, jonka ministeri Kalliomäki silloisen puoluejohtaja Heinäluoman tuella teki viime kesänä, oli todella ikävä ja se oli täysin tuomittava, koska pohjana oli ministerityöryhmän harkittu esitys ja sen oli valtioneuvosto vahvistanut ja eduskuntakin oli sille eri yhteyksissä antanut tuollaisen myönteisen linjauksen. Tällainen vankka ohjelma, johon koko kansakunta, elinkeinoelämä, kunnat, ihmiset, liikennöitsijät, seudut, ovat voineet luottaa, rikottiin yhdellä ilmoituksella. Se oli kyllä niin vakava uskottavuuden menetys, että nyt ei voi luottaa enää oikein mihinkään. Onneksi liikenneministeri on vaihtunut. Vaikka ministeri Luhtasen syyksi tätä ei voida kyllä missään osassa panna, nyt kuitenkin on sanottava, että tällaista ei saa päästä tapahtumaan.

Herra puhemies! Nyt tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on lausuma, lausuma 1 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, ja tämä lausuma edellyttää, että "hallitus kehysriihen ja vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien, vielä toteutumatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä ensimmäiseen koriin kuuluvien liikennehankkeiden käynnistämisestä vuosina 2007 ja 2008." Tämä ponsi ikävä kyllä on tavattoman pehmeä, ympäripyöreä, mitäänsanomaton. "Hallitus arvioi." Ei nyt tarvitse välttämättä mitään aikaa kuluttaa siihen arviointiin, koska meillä on se väyläministeriryhmän työ valmiina. Pitää toteuttaa vain se, ei sitä tarvitse arvioida. Sitten tässä valiokunta esittää, että hallitus tutkii mahdollisuuksia ja tekee tältä pohjalta päätöksiä. Edellytys on se, että tehdään päätökset ykköskorin hankkeiden aloittamisesta kuluvan vaalikauden aikana. Tämä on se eduskunnan tahto ja valtioneuvoston päätös, jonka kyllä rikkoivat viime kesänä ministerit, mutta siihen on syytä nyt palata ja se toteuttaa ja toimia tällä tavalla.

Ministeri Pekkarinen kylläkin antoi tällekin lausumalle tässä viime lauantain haastattelussaan, joka maanantaina julkaistiin Itä-Hämeessä, aika ikävän värityksen, kun hän sanoo, että ei tällaisilla eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ja sitä kautta eduskunnan hyväksymillä moitteilla ja huomautuksilla ole paljonkaan painoa. Hän suoraan tämän lehtikirjoituksen mukaan nollaa tämän eduskunnan yksimieliset lausumat. Se on ikävää, että näin tapahtuu. Mutta uskon ja luotan, että toinen keskisuomalaisministeri ei ole samaa mieltä, vaan todellakin taistelee tämän puolesta. Ministeri Pekkarinenhan viime kesän budjettiriihessä hyväksyi tämän välistävedon, ja se oli jo hänen osaltaan ikävä asia. Vaikka hän erinomainen ministeri onkin, liian pehmeä kuitenkin näissä todellisissa asioissa silloin, kun ne eteen tulevat. Tässä Itä-Hämeessä hän toteaa, että tätä Nelostie-asiaa auttaa se, että liikenneministerinä on jyväskyläläinen demari. Minäkin luotan, että tämä auttaa asiaa ja myös sitten vie sen kauniiseen päätökseen.

Herra puhemies! Tämä koskee Valtatie 4:ää, Eurooppa 75 -tietä, välillä Lusi—Vaajakoski, ja myös Kirristä pohjoiseen pitäisi nopeasti saada hanke eteenpäin, mutta tämä Lusi—Vajaakoski on nyt ensisijainen, ja se kuuluu tähän ykköskoriin, ja sen peruskorjaaminen on todella kiireellistä. Muitakin hankkeita on, alemman asteisia tiehankkeita, ja sinne tarvittaisiin lisää rahaa. Toivon, että esimerkiksi Uuraisten ja Petäjäveden välinen Kivijärven ja Perhon välinen tie ja sitten se kuuluisa Tankolammen tie Sumiaisten Konneveden suunnalla saisivat rahoituksen. Kaikki kolme hanketta ovat keskeneräisiä ja roikkuneet vuosia. Toivon, että ministeri hoitaa ne hankkeet Keski-Suomen kannalta pikaisesti kuntoon. Luottamus ja usko siihen, että näin tapahtuu, on todella vahva.

Herra puhemies! Yhdyn myös siihen, että — toiselta alalta eli viestinnän puolelta televisio-ohjelmien osalta — olisi hyvä ja tuen sitä, että ministeri keskustelee niistä erityisesti kaupallisten televisioyhtiöiden kanssa myös eikä vain Ylen kanssa, johon meillä on vaikutusmahdollisuuksia tietysti hallintoneuvoston kautta.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Arvoisa ministeri ansaitsee kyllä tunnustuksen siitä, että hän on, vaikka nyt onkin perjantai ja kello on jo yli 18, malttanut osallistua tähän keskusteluun ja myöskin vastannut aika selkeästi moniin edustajien tekemiin kysymyksiin ja niihin huolenaiheisiin, mitä edustajat ovat nostaneet esille.

Herra puhemies! Tämä hallituksen alkuperäinen esitys on liikenteen osalta eduskuntakäsittelyssä huomattavastikin parantunut. Rahaa ei ole kovin paljon tullut valiokuntakäsittelyssä lisää, mutta sen sijaan tämmöinen asenteellinen, sisällöllinen puoli näkyy kyllä aika paljon tästä mietintötekstistä.

Suomessahan käytetään perustienpitoon rahaa, kuten täällä ed. Seppälä jo puheenvuorossaan totesi, vain noin kuudennes siitä, mitä autoilijoilta erilaisina veroina ja maksuina kerätään. Se on niitä kaikkein alhaisimpia osuuksia, mitä missään EU-maassa käytetään perustienpitoon. Perustienpitoraha on kokonaisuudessaan vajaa 600 miljoonaa euroa, ja se ei ole sitä paitsi viime vuosina juurikaan noussut.

Paitsi perustienpito niin myöskin liikenneväylät vaikuttavat liikenneturvallisuuteen olennaisesti. Tämmöisessä Suomen kaltaisessa erittäin pitkien välimatkojen maassa pystytään väylästön rakentamisella ja kunnostamisella ja kunnossapidolla vaikuttamaan oleellisesti liikenneturvallisuuteen. Esimerkiksi voisi mainita ne vakavat liikenneonnettomuudet, mitä viime talvena tapahtui, muun muassa Valtatiellä 9 Loimaalla Metsämaan risteyksen kohdalla tammikuussa liikenneonnettomuus, jossa seitsemän ihmistä kuoli yhdessä kolarissa, heistä kuusi nuorta, alle 20-vuotiasta. Tutkijalautakunnan selvityksestä käy ilmi, että tämän onnettomuuden, tämän kolarin suurin vaikutin, aiheuttaja, oli nimenomaan heikko tienpito, jopa 15 senttiä loskaa tiellä. Se aiheutti sen, että nuorten käyttämä henkilöauto kulkeutui vastaantulevalle ajokaistalle, ja seurauksena oli nokkakolari, jossa todellakin kaikki mukana olleet ihmiset kuolivat, seitsemän henkeä.

Jotenka näistä pitäisi vain meidän päättäjien ottaa opiksi, ja meidän päättäjien pitäisi ottaa sillä tavalla opiksi, että se tuntuu tuolla liikenneturvallisuudessa. Mitä pitäisi tehdä? Paitsi näitä täällä moneen kertaan esille nostettuja seikkoja, yksi, josta ei ole kovinkaan paljon täällä puhuttu, on tämä telematiikka, telematiikan hyödyntäminen, nimenomaan vaihtuvat nopeusrajoitustaulut teille. Sillä voidaan suoraan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen niissä heikoissa liikennöintiolosuhteissa, elikkä vaihtuvat nopeusrajoitustaulut ilmoittavat, jos ei muuten kuljettajan korvien välissä ole sattunut välähtämään, että ajokeli joissain olosuhteissa sallii vain 60 kilometrin ajonopeuden; jollei se kuljettaja ole sitä hoksannut, niin kun vaihtuvassa nopeusrajoitustaulussa on tämä lukema 60 kilometriä tunnissa, niin ehkä se hillitsisi ja keventäisi silloin vähän sitä kaasujalkaa. Näissä olosuhteissa, tämmöisissä erityisen vaikeissa olosuhteissa toki se vaikutus liikenneturvallisuuteen tulee suoraan.

Mutta minä korostaisin tätä välillistä vaikutusta. Monet autoilijat, monet kuljettajat, ovat erittäin turhautuneita talviajan 80 kilometrin nopeusrajoitukseen maanteillä ja moottoriteillä 100 kilometrin nopeusrajoituksiin, kun keli on lähes kesäkeli tai ihan täysin kesäkeli, asfaltti on kuiva, sää on kirkas, näkyvyys on lähes rajaton. Näissä olosuhteissa voitaisiin myöskin harkita nostettavaksi talviajan nopeusrajoitusta 80:sta siihen kesäajan 100:aan, taikka moottoriteillä 100:sta 120:een, jolloinka tavallaan näitten autoilijoitten motivaatio noudattaa yleensäkin liikennesääntöjä ja yleensäkin nopeusrajoituksia huomattavasti voisi parantua. Näitä vaihtuvia nopeusrajoituksia pitäisi asentaa pääteille, koska näitten asentamiskustannus kuitenkin on niin pieni, kun ei niitä kuitenkaan tarvita koko 78 000 kilometrille, jonka verran meillä on yleisiä teitä. Esimerkiksi tälle päätieverkostolle, noin 3 000 kilometrille, näitä voitaisiin asentaa jollain aikavälillä, muutaman lähivuoden kuluessa tällaiset nopeusrajoitustaulut, jolloin voitaisiin päästä lähemmäksi sitä tavoitetta, minkä hallitus on ohjelmassaan jo asettanut, että liikennekuolemien määrä olisi enintään 250 henkeä vuodessa.

Näistä väylistä kun on tässä tänään paljon puhuttu, niin todellakin Suomen kaltaisessa maassa, kun meidän pitäisi tulevaisuudessa menestyä kilpailussa ja pärjätä tässä kilpailutilanteessa paitsi EU:ssa myös ihan globaalisti, koko maapallolla, meidän olisi äärimmäisen tärkeä satsata väylästöön ja nimenomaan näihin pääväyliin täältä pääkaupungista näihin neljään suuntaan, itään, Lahteen, Pirkanmaan ja Hämeenlinnan suuntaan — se alkaa ollakin kohtuullisessa kunnossa — mutta myöskin tuonne Varsinais-Suomeen Turun suuntaan. Sehän nyt tämän tien osalta tullee kuntoon vielä tällä vuosikymmenellä tämä yhteys, yhteys länteen, E18-väylä. Erityisesti minä korostaisin sitä tässäkin yhteydessä, että rautateitten rakentamiseen, näitten pääväylien kaksiraiteistamiseen pitäisi nyt satsata.

Otan nyt yhden esimerkin. Ajatellaan tätä Turun ja Helsingin välistä ratayhteyttä, joka on VR:ltä saatujen tietojen mukaan selvästi tuottoisin yksiraiteinen rataosuus Suomessa. Jos se kunnostettaisiin kaksiraiteiseksi, voitaisiin aloittaa tämä työ esimerkiksi Espoon ja Salon väliltä niin, että rakennettaisiin suora ratayhteys Espoosta Saloon, jolloinka tämä matka lyhenisi 27 kilometriä. Missään tapauksessa nykyolosuhteissa ja tässä tilanteessa ei kannata lähteä korjaamaan Espoon—Karjaan välistä rataosuutta, koska yhteysväli on 27 kilometriä pitempi kuin suora yhteys. Eli tämä kuuluisa Elsa-ratahanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun ja rakentaa yhteydet.

Sitten näistä väylistä ja näistä yhteyksistä vielä haluaisin korostaa, että paitsi Helsingistä nämä pääväylät näihin maakuntakeskuksiin, myös maakuntakeskuksista sitten taas maakuntakeskuksiin pitää saada väylästö kuntoon säteittäin, jotta ihmisten olisi helpompi liikkua, käydä töissä. Sekä radat että maantiet ovat tässä, voisi sanoa, silmätikkuina.

Tässä yhteydessä haluan myöskin kannustaa ministeriä promillerajan laskemiseen. Se olisi tulevaisuuteen satsaamista ja vähintäinkin yhtä tärkeä esitys hallitukselta kuin on ravintoloitten tupakointikielto tai seksinostokielto.

Lisäksi, arvoisa puhemies, tähän lopuksi haluan kiittää ministeriä siitä vastauksesta, mikä koski tässä aiemmin esittämääni kysymystä näitten pienille lapsille erittäin turmiollisten televisio-ohjelmien mainospätkien näyttämisestä ja esittämisestä jopa lastenohjelmien välillä. Ministeri voi varmasti, kun sopimuksia kaupallisten televisioyhtiöitten kanssa on tekemässä tulevaisuudessa, vaikuttaa siihen, että sellaisia mainospätkiä ei esitetä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni, kun havaitsin, että tuore ministeri aikoo istua koko keskustelun halki, että saisin tässä yhteydessä tulla vielä muistuttamaan tärkeästä asiasta.

Budjettikirjassa liikenne- ja viestintäministeriön selvitysosassa todetaan, että julkinen hallinto toimii viestintäalan yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Tässä ihan lähikuukausina erittäin tärkeä päätös liikenne- ja viestintäministeriössä tullaan tekemään, joka liittyy satoihin työpaikkoihin ja kymmenien radioiden toimintaan, eli jälleen kerran ovat radioiden toimiluvat tulossa hakuun, ja tämä on iso viestintäpoliittinen kysymys, johon myös eduskunta otti kantaa, kun hyväksyi liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön. Sinällään mietintö on ihan hyvä ja kiinnittää huomiota tärkeisiin asioihin. Tärkeää on, että toimilupien ehdot ovat selkeät ja ovat tiedossa etukäteen. Tämä erityisesti oli asia, johon valiokunta halusi kiinnittää huomiota. Mutta myös valvonta on tietysti tärkeää.

Mutta se, mikä nyt viime päivinä on herättänyt keskustelua ja mikä minun mielestäni myös tähän edellä mainitsemaani selvitysosan lauseeseen liittyy, on se, millä tavoin turvataan sitten näiden radiotoimijoiden, radioyrittäjien, toimintaedellytykset. Valiokunta mietinnössään viittaa ensimmäiseen toimilupa-aikaan vuosille 85—94, jolloin suomalainen paikallisradiotoiminta lähti liikkeelle. Silloin oli se tilanne, että paikallisradioluvat olivat eräänlaisia monopolilupia, sillä alueella ei kuulunut kuin se yksi radio, ja kuitenkin oli erittäin vaikea saada nämä radiot kannattaviksi. Seuraavalla lupakierroksella nämä toimilupaehdot muutettiin, mihin valiokunta mietinnössään viittaa, eli paikallisradiolta edellytetään 75 prosenttia omaa tuotantoa ja myös yhteislähetykset useamman kuin kolmen radioaseman osalta kielletään, ja nämä olivat sellaiset toimilupasääntelyrajoitukset, jotka sitten aikaansaivat sen, että paikallisradiot eivät pystyneet kannattavasti toimimaan.

Nyt onkin se iso kysymys sitten, millä tavoin liikenne- ja viestintäministeriö peilaa tämän päivän toimintaympäristöä. Jos mietitään Oulun kokoista kaupunkia, jonka saavuttaa yli kymmenen radiota, niin kilpailutilanne on aivan erilainen kuin silloin toimilupien ensimmäisellä kierroksella. Meillä on useita erikoisradioita, jotka kuuluvat suurimmilla paikkakunnilla, sitten meillä on tietysti Ylen radiokanavat ja lisäksi vielä niin sanotut paikallisradiot. Kilpailu on äärimmäisen kovaa mainoseuroista.

Huoli on tietysti syntynyt siitä, että jos tätä liiketoiminnan sääntelyä ruvetaan kovasti tekemään, niin millä edellytyksillä sitten nämä paikallisradiot pystyvät tuottavasti toimimaan erityisesti silloin, jos sääntelyä tapahtuu ainoastaan paikallisradioille eikä valtakunnan radioille laisinkaan taikka erikoisradioille. Kaiken radiotoiminnan pitäisi olla samanarvoista, ja itse ainakin lähden siitä periaatteesta, että mitä vähemmän yrittäjyyttä säädellään, kuitenkin tietyllä tavalla kuuntelijat viime kädessä valitsevat ne kanavat, joita haluavat kuunnella.

Siihen varmasti liittyvät radiotoiminnassa nämä niin sanotut formaatit, etsitään tiettyjä kuulijakuntia erilaisten musiikkivalikoimien pohjalta. Näin ollen Radio Novalla on varmasti erilaisia kuuntelijoita kuin Radio Deillä tai Classic Radiolla, eli formaateilla haetaan ne kuulijakunnat, minkä jälkeen sitten mainostajat hyvin tarkasti tutkivat sitä, minkälaisia kuulijoita on ja onko heitä riittävästi, minkä jälkeen sitten mainoksia radioihin laitetaan.

Tietysti hyvin tärkeätä on myös selvittää ja tietyllä tavalla määritellä myös, mitä se paikallinen toiminta on, mikä se määritelmä on, jos tulee sitten vaatimuksia paikallisesta ohjelmistosta. Tällä hetkellähän viestintävälineissä ja muussakin yritystoiminnassa on selvästi nähtävissä se, että ulkoistetaan toimintoja. Yle on ulkoistanut monia toimintojaan ohjelmatuotannossa ja ostaa sitten yksityisiltä pieniltä yrityksiltä ohjelmatuotannon. Radiopuolella on ihan saman tyyppistä. Olisikin mielestäni askel taaksepäin, jos lähdetään siihen, että yhtäkkiä ruvetaan vaatimaan, että ohjelman pitää olla itse tuotettua.

Mutta luotan ministerin viisauteen tässä asiassa ja siihen, että asiaan tarkoin perehdytään ja todellakin lähdetään siitä, mitä selvitysosassa mietitään, eli tehtävänä on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä viestintäalalla ja tietyllä tavalla huolehtia siitä, että näillä yrityksillä on toimintaedellytykset, jotta meillä mahdollisimman monenlaisia radioita tässä maassa olisi, arvoisa puhemies.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tämä radioasia nousi uutena, ja haluan vaan todeta, että nyt on siis liikenne- ja viestintäministeriö laittanut lausunnolle taajuussuunnitelman tästä radioasiasta. Vielä ei ole siis tehty mitään päätöksiä, mutta meillä on tietenkin tämä liikenne- ja viestintävaliokunnan kannanotto hyvin tiedossa, ja se koskee nimenomaan sitä, että toimilupaa noudatettaisiin. Luulen, että siinä, miten se tehdään, on monenlaisia keinoja. Olen saanut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja ihan samoilla perusteilla kuin mitä ed. Lindén omassa puheenvuorossaan kävi läpi. Nyt kevään kuluessa tulemme varsinaisesti tämän toimilupakierroksen vasta käynnistämään. Tämä on aivan oikea paikka ottaa kantaa tässä vaiheessa tähän kysymykseen.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain muistuttaa ed. Lindéniä siitä, että valiokunnan mietintö oli yksimielinen. On toki selvää, että ketjutettu radio oli vastaan, ja tämä kirjallinen kysymys, jonka ed. Lindén on jättänyt, jota hän referoi puheessaan, on juuri tämän miljonäärien omistaman ketjun mielipide. Tällä kannanotolla, nimenomaan yksimielisellä kannanotolla, liikennevaliokunta halusi, että palataan siihen hyvään järjestelmään, jossa on paikallisuutta. Ei se tarkoita sitä, että kun toimittaja sanoo Tampereella, että täällä paistaa aurinko, ja Oulussa kuunnellaan ja siellä sataakin, niin ihmetellään, että mikä paikallisradio tämä on.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että ministeri pitää ohjaimet hanskassaan sillä tavoin myöskin, mitä valiokunta edellytti, koska se perustuu nimenomaan siihen yhteiseen tahtoon, mikä valiokunnalla oli.

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Ensin haluaisin kiinnittää vähän huomiota meidän meriolosuhteisiimme, koska kuten tavallista, niistä on puhuttu verraten vähän.

I utskottets betänkande står att vi har 500 kilometer farleder för handel och sjöfart i dåligt skick.

Noin 500 kilometriä merenkulkuun tarkoitettua väylää on huonossa tilassa, ja vain kolmannes meidän merialueistamme on mitattu uudenlaisilla mittausmenetelmillä. Koska tiedämme, että merenkulku on meidän napanuoramme ja elinehto koko elinkeinoelämälle, niin tämä tieto on erittäin huolestuttava. Kysyn ministeriltä, näkeekö hän joitakin mahdollisuuksia esimerkiksi, että Trans-European Networksin kautta ja Merten valtatien, Itämeren valtatien, kautta saisi tähän parannusta, koska tämähän on erittäin tärkeätä. Eilen käytiin niin sanottu spontaani kysymyskierros matkailustrategiasta, ja tietenkin on matkailustrategian kannalta myöskin tärkeätä, että meillä on ajanmukaisesti mitattuja merialueita. Muuten eivät uskalla tulla tänne huviveneilijät, jotka myöskin ovat erittäin tärkeä matkailuryhmä. Tietenkin myöskin meriliikenneosuutta pitäisi korostaa logistiikkaosuudessa, jota kuvataan pohjoisessa ulottuvuudessa.

Jag är mycket tacksam över att skärgårdstrafiken lyfts upp i finansutskottets betänkande än en gång, min kollega ledamot Christina Gestrin lyfte också fram den här frågan. Det är förstås tråkigt att vi år från år måste lyfta fram samma sak. Jag vill fästa ministerns och ministeriets uppmärksamhet vid att man har kunnat göra bedömningen att den konkurrensutsättning av skärgårdstrafiken som man gjorde för en tid sedan har lett till att vi inte har fått några nya investeringar i farkoster. Jag hoppas att man kan bedöma om det är nödvändigt att upprätthålla det här systemet som vi har nu.

Eli kun me olemme päätyneet siihen, että kilpailutettiin saaristoliikennettä, niin me emme ole saaneet siihen uutta kalustoa ja kalusto ei ole säilynyt ajanmukaisena.

Moni on kiitettävästi puhunut liikenneturvallisuudesta. Haluan tässä yhteydessä todeta, että on hyvä tämä lausuma, johon on viitattu ja jonka pitäisi johtaa siihen, että Kantatiellä 51 välillä Kivenlahti—Kirkkonummi saisimme vuonna 2007 investoinnit vauhtiin. Kaikki on siellä valmiina. Toivoisin, että olisi myöskin mahdollisuus esimerkiksi uudella rahoituspohjalla, uudella rahoitustavalla, lähteä liikenteeseen. Tämähän on sellainen osuus, johon kohdistuu kovaa painetta, niin kuin moni on kuvannut aikaisemmin. Mutta se, että tämä lähtee käyntiin, ei poista sitä tarvetta, mikä on myöskin parantaa liikenneturvallisuutta sillä tavalla kuin tullaan ymmärtääkseni tekemään Valtatie 8:lla osuudella Vaasasta pohjoiseen, tällaista välikaistaa. Vastaavaa tarvitaan ja enemmän ohituskaistoja Kirkkonummelta länteen.

Olen myöskin kiinnittänyt huomiota siihen, että ed. Lasse Virén puhui Kilpilahden tien tarpeesta. Se on erittäin vaarallinen. Kuka vastaa siitä, jos joku onnettomuus siellä sattuu? Joitakin uusia ratkaisuja tarvitaan ehdottomasti.

Jos yhdyn kollegojen puheenvuoroihin, niin en yhdy ed. Hemmilän puheenvuoroon, mikä koskee Elsa-rataa. Haluan tässä vielä tähdentää, että eilenhän selvitys osoitti, että se investointi tai ne uudet radat eivät ole kannattavia. Meidän täytyy nyt ottaa järki käteen. Onko meillä varaa sellaiseen luksusinvestointiin, kun on lueteltu esimerkiksi kaikki nämä tasoristeykset. Luulen, että ed. Wallin ja minä olemme kovasti huolissamme siitä tilanteesta. Kälviän onnettomuus kosketti meitä molempia syvästi, voin vain sanoa sen: kosketti meitä syvästi. Ed. Wallinin kaikki luvut olivat erittäin vakuuttavia.

Toisena tärkeänä liikenneturvallisuusasian parannuksena myöskin koen yksityiset tiet. Me olemme nyt kokeneet muutamia aika rajuja översvämningar elikkä tulvia, joihin yksityisten teiden ylläpitäjät eivät ole saaneet mitään korvausta. On erinomaista, että valiokunta on pystynyt kiinnittämään siihen huomiota.

Och sedan till en tevefråga som det har pratats om, närmast som en barnskyddsfråga och bra så. Jag tror att det blir tillfälle för ministern att i samband med att vi nu kommer att förnya det så kallade direktivet om teve utan gränser, så har ministern och vi alla möjligheter att fästa uppmärksamhet vid vilka barnskyddsåtgärder man vill ha. Jag hoppas att den rekommendation som EU kommer att ge om skyddet av barn och barnens rättigheter skulle ge möjlighet att mera beakta barn i teve utan gränser.

Tässä tulee myöskin kaksi mahdollisuutta, kun EU:ssa nyt tarkistetaan niin sanottua tv ilman rajoja -direktiiviä. Se minun mielestäni ei ole direktiivi, koska se koskee lähinnä joitakin rajoituksia sisältöön. Tähän tarjoutuu mahdollisuus, ja EU nykyään kiinnittää enemmän huomiota lapsiin kuin asianlaita oli, kun se alkuperäinen direktiivi tehtiin.

Två andra tevefrågor som kommer att komma upp under det närmaste året är förstås också överföringen av Sveriges teve till Finland och Finlands teve till Sverige. Jag hoppas att ministern fortsätter sitt arbete för att vi skall få oredigerade kanaler till Finland och att vi skall få tillgång till de här kanalerna på skäliga villkor. Jag är beredd till nya tekniska lösningar, men huvudsaken är att överföringen finns och att vi också här kan tänka på barnen som behöver dessa program, också här är det barnen som är speciellt i centrum.

Samtidigt är det viktigt att vi garanterar att Finlands teve fortsättningsvis kan ses i Sverige och att vi inte heller då glömmer att 60 000 av 400 000 sverigefinländare faktiskt är finlandssvenskar. Jag får jämt och ständigt uppgifter om att man inte redigerar kanalen till Sverige på det sättet att det ens skulle komma tevenyheter, presidentens bal eller sådana saker på svenska.

Toinen suuri tv-kysymys on tietenkin digi-tv. Toivon, ettei tässä talossa esiinny sellaista keskustelua, että meidän pitäisi siirtää sitä siirtymispäivää, ei missään nimessä, vaan aikataulun tulee pitää. Mutta kysymys oikeastaan kuuluu, onko ministeriön mielestä edelleen pitäydyttävä siinä periaatteessa, joka poikkeaa aika monen Euroopan maan periaatteesta, että taloyhtiö ei saa muuntaa digitaalisia signaaleja analogisiksi, mihin esimerkiksi ministerikolleganne Tuomioja on kiinnittänyt huomiota blogissaan.

Niin kuin ed. Hemmilä, minäkin yritän lopettaa monta kertaa, mutta en voi olla kiinnittämättä huomiota tähän kysymykseen, johon myöskin nopeatempoisessa keskustelussa kiinnitimme huomiota, elikkä Internetiin ja lapsipornoon. On oikein, että ministeri on toteuttanut sen toimenpiteen "name and shame", koska olemme ihmetelleet ja julkisuudessa on ihmetelty, miksi ei Suomessa ole ryhdytty toimenpiteisiin. Elokuun lopulla, syyskuun alussa oli tietoja siitä, että Suomessa oli valmiuksia siirtyä vastaavaan toimenpiteeseen kuin muissa Pohjoismaissa ja Englannissa, mutta sen jälkeen ei mitään ole tapahtunut, minkä johdosta minä tein kirjallisen kysymyksen. Ilmeisesti nyt olemme sen oikeudellisen selvityksen kautta saaneet tietää, että sekä teleyhtiöt että poliisi näkevät asian vaikeampana kuin muissa maissa. On mielenkiintoista kuulla asiasta seikkaperäisemmin ja tutustua tähän selvitykseen, jonka te olette julkistaneet.

Det är alldeles utmärkt att ni har "name and shame" på vem som inte vill skrida till åtgärder, och jag hoppas att de här i riksdagen skall ta fasta på det som ni har gjort och stöda ert arbete.

Juhani Sjöblom /kok:

Arvoisa puhemies! Budjettiriihessä lisättiin ensimmäistä kertaa tällä vaalikaudella merkittävämmin väylärahoja ensi vuodelle. Siitä varmasti monet riemuitsivat, ainakin Tampereen kautta Pohjanmaalle ja takaisin matkustavat. Mutta Pääkaupunkiseudun osalta hallitus ei myöntänyt lisämäärärahoitusta, vaikka seudulla paperilla olevat liikennesuunnitelmat on todettu myös kiireisiksi ja, mikä tärkeintä, korkeista liikennesuoritemääristä johtuen niiden hankkeiden tuottavuus maan korkeimmaksi.

Liikenneväylien suorituskyvystä on tulossa paitsi talouskasvua jarruttava pullonkaula myös erityisesti viihtyvyyttä ja ympäristöä rankaiseva tekijä. Nykyisiä ruuhkia ja tulevaa kasvua helpottamaan olen jättänyt neljä talousarvioaloitetta, jotka haluan viedä äänestykseen asti. Ainakin nähdään, mistä puolueista ja miltä alueilta tulevat ne edustajat, jotka puolustavat maamme tärkeimmän kaupunkikeskittymän tarpeita. Kaikki hankkeet ovat tärkeitä ja tukevat toisiaan. Siksi niiden toteuttaminen pitäisi saada mahdollisimman pian liikkeelle. Varsinaista tärkeysjärjestystä en ole esittänyt, mutta niin kiireisiä ne ovat, että ne tarvittaisiin jo nyt. Pääkaupunkiseudullakin valittaminen on hyvin aktiivista, joten hankkeissa tulee joka tapauksessa jonkin verran viivettä ennen kuin toden teolla päästään rakentamaan. Samaan aikaan liikennemäärät jatkavat kasvuaan ja ongelmat kasautuvat.

Metroverkon jatkaminen Ruoholahdesta Lauttasaaren, Keilaniemen, Otaniemen, Tapiolan ja Niittykummun kautta Matinkylään on välttämätöntä Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän sujuvuuden ja kohtuullisen palvelutason saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi väestönkasvun keskittyessä Helsingin länsipuolelle. Espoossa ja Kirkkonummella on jatkuvasti suuri tarve kaavoittaa lisää asunto- ja työpaikkarakentamista. Siksi työmatkaliikennettä on tarpeen sujuvoittaa ja pyrkiä tarjoamaan palvelutasoltaan ja vuorotiheydeltään kilpailukykyinen vaihtoehto henkilöautoille Etelä-Espoosta ja Kirkkonummen suunnasta Helsinkiin kohdistuvassa päivittäisessä liikenteessä. On arvioitu, että metron jatkaminen Matinkylään maksaisi yli 400 miljoonaa euroa, mutta rahantarve jakautuisi useammalle vuodelle.

Kansainvälisen lentokentän vaikutus Suur-Helsingin elinkeinoelämään ja liikennevirtojen kohdentumiseen tulee kasvamaan entisestään. Lentoaseman laaja ja pirstaleinen vaikutusalue ei voi kokonaan perustua kaiken kattavaan joukkoliikenteeseen. Helsinki-Vantaan lentokentän läheiset Vantaanportin ja Tammiston alueet ovat muutamassa vuodessa nousseet maan merkittävimpien vähittäiskaupan keskittymien joukkoon, mikä lisää liikennettä Kehä III:lla jatkuvasti. Pian valmistuva Vuosaaren satama lisää rekkaliikennettä Kehä III:lla arvioiden mukaan noin 8 000 rekkasuoritteen verran vuorokaudessa.

Pääkaupunkiseudulla oli vuoden 2004 lopussa 977 000 asukasta ja työpaikkoja noin 590 000. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten työpaikkamäärä on kasvanut noin 5—6-kertaiseksi 35 vuodessa. Pääkaupunkiseudulla on rekisteröitynä 350 000 henkilöautoa, joista yksityistalouksien käytössä on 330 000. Koko Uudenmaan tiepiirin alueella autoja on 597 000, mikä merkitsee 24 prosenttia koko maan autokannasta. Pääkaupunkiseudun asukkaat tekevät arkipäivisin noin 3 miljoonaa matkaa. Seuturajat ylittävä työssäkäynti on lisääntynyt, ja työmatkat ovat pidentyneet. Pääkaupunkiseudulle tulee päivittäin töihin yli 100 000 ihmistä seudun ulkopuolelta ja poispäin kulkee noin 25 000. Poikittaisliikenne kasvaa, koska väestönkasvu keskittyy Länsi- ja Keski-Uudellemaalle, mutta tavaravirrat tulevat kulkemaan Vuosaaren sataman kautta.

Tienpidon määrärahojen jakoperusteita tulisi muuttaa suosimaan enemmän liikennesuoritteita kuin olemassa olevan tieverkon kilometrejä. Yleisistä teistä Uudenmaan tiepiirissä on vain 6 prosenttia, mutta liikennesuoritteista ajokilometreinä laskettuna alueelle kohdistuu 20 prosenttia. Kehä III:n hitaimmat ja ruuhkaisimmat kohdat tulevat sijaitsemaan Lentoasemantieltä länteen. Pahimmat ruuhkat ovat viime aikoina ajoittuneet työmatkaliikenteeseen, kun on sattunut raskaan liikenteen onnettomuuksia. Siksi tarvitaan lisää kaistoja, jotta pullonkaulat voidaan kohtuullisesti kiertää myös tavanomaisissa kolaritilanteissa.

Koko Uudellamaalla asukkaita on 1,4 miljoonaa ja maamme autokannasta noin neljännes. Liikennettä on Uudenmaan alueen teillä jopa kolminkertaisesti koko maan keskimääräiseen verrattuna. Siksi tiehankkeet Pääkaupunkiseudulla on nähtävä poikkeuksellisen tuottavina investointeina. Esitetty tiehanke on hyöty—kustannus-suhteeltaan huippuluokkaa koko maassa.

Arvoisa puhemies! Kehä II on Pääkaupunkiseudun sisäinen kehätie, jonka ensimmäinen osuus Länsiväylän ja Turunväylän välillä on valmistunut ja vilkkaassa käytössä päivittäin. Pääkaupunkiseudun sisäinen poikittaisliikenne on kasvanut voimakkaasti, ja lähitulevaisuudessa Kehä II:ta tulevat kuormittamaan entisestään nopeasti etenevän Espoon Suurpellon alueen liikennevirrat. Alue tukeutuu läheisesti Kehä II:een ja sen risteyksiin. Suurpellon suunnittelualue on suuruudeltaan 325 hehtaaria, ja se on poikkeuksellisen tärkeä koko Pääkaupunkiseudulle. Suurpellon alueelle on suunniteltu asuntorakentamista 7 000 asukkaalle ja työpaikkoja 8 000.

Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity tie, ja Leppävaarassa liikennesuoritteita tapahtuu eniten. Liikennemäärien on arvioitu kasvavan 50 prosentilla seuraavien 15 vuoden aikana. Leppävaaraan sijoittuu huomattava liikenteen solmukohta, jossa joukkoliikenteen volyymi takaa runsaat käyttäjämäärät. Poikittainen työssäkäynti Helsingin idän- ja lännenpuoleisten alueiden välillä on lisääntynyt asuin- ja työpaikka-alueiden sijainnin vuoksi Kehä I:tä pitkin.

Arvoisa puhemies! Ihmiset eivät ryntää syrjäseuduille hyvien teiden perässä, mutta rintamaille tarvitaan kunnollisia, kapasiteetiltaan riittäviä väyliä. Pääkaupunkiseudun tärkeimmät väylähankkeet ovat valtakunnallisesti hyvin merkittäviä, ja siksi haluan viedä niitä määrätietoisesti eteenpäin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että ministeri on täällä paikalla, koska tulen tämän puheenvuoroni jälkeen esittämään hänelle konkreettisen kysymyksen.

Meillä pohjalaisilla on ollut suuri ilo jo 15 vuoden ajan ajaa tiehanketta, Vaasan ja Mustasaaren alueelle kaavailtua Sepänkylän ohitustietä. Siitä on tehty useita eri aloitteita, ja se on todettu kannattavaksi. Hankkeen arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Viime lauantaina ilosanoma paljastui. Nimittäin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö valmistui viime perjantaina, ja mukana on Pohjalainen-lehden mukaan päätös, joka edellyttää väylien niin sanotun ykköskorin hankkeiden käynnistämistä vuosina 2007—2008. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Jukka Vihriälä ilmoitti Pohjalaisen koko sivun uutisessa, että Sepänkylän ohitustie kuuluu juuri näihin hankkeisiin ja varmisti tämän. Kuitenkin tiejohtaja oli hieman empivämpi, ja hän toteaa samassa lehdessä, että tiesuunnitelmat vanhenevat vuodenvaihteessa. Jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa vanhoilla suunnitelmilla vuonna 2007, jolloin mahdolliset rahat kolahtavat kirstuun, pitää tehdä niin sanottu tiealueen haltuunotto tämän vuoden aikana. Haltuunotto on viranomaisprosessi, joka kestää kolmisen viikkoa. Sitä seuraa Tiehallinnon tiepäätös eli lupa hankkeelle. Jos tiealueen haltuunotto käynnistetään ensi maanantaina, kolme viikkoa tulee täyteen 2.1.2006 eli kaksi päivää liian myöhään. Siis äärimmäinen hankaluus pohjalaisten pitkään ajamalle hankkeelle.

Kun tulin maanantaina eduskuntaan, aloin lukea tätä valtiovarainvaliokunnan mietintöä ja totesin, että täällä puhutaan näistä ensimmäiseen koriin sisältyneistä hankkeista ja valiokunnan lausumaehdotuksesta, jota täällä on arvioitu. Mutta Sepänkylän ohitustien osalta täällä todetaan näin: "Sepänkylän ohitusta koskevan hankkeen suunnitelmat vanhenevat 31.12.2005, joten sen aloitus siirtyy seuraavalle hallituskaudelle." Sen lisäksi sanotaan: "Muut hankkeet ovat sen sijaan suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä vielä tällä vaalikaudella." Ilmoitin tämän näkökulmani myöskin sanomalehti Pohjalaiselle, ja alkoi näyttää siltä, että nyt Sepänkylän ohitustie on tässä budjetissa kauempana kuin se on aikaisemmin ollut, koska tämä valiokunnan lausuma rajaa Sepänkylän pois tiehankkeista ja sen suunnitelmat vanhenevat tämän vuoden loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä, joka on liikennejaoston jäsen, ei kuitenkaan ollut kanssani samaa mieltä, vaan hän väitti, että tämän tyyppinen ajattelu olisi niin sanottua politikointia. Suora lainaus: "Eihän tämä nyt tokikaan huononna Sepänkylän ohitustien asemaa. Jos sitä ei nyt mainittaisi mietinnössä, niin sitä ei sitten mainittaisi yhtään missään. Silloin se olisi kokonaan poissa listoilta." Hän näkee ohitustien aseman hyvin yksiselitteisesti. "Jos Petri Salo ei hyväksy ja ymmärrä tätä, niin ihmettelen." Näin tämä ilosanoma muuttuikin meille täydelliseksi murheen lieskaksi. Koko sivun iloinen uutinen, ja nyt ilmenee tässä mietinnössä, että tätä hanketta ei aiota tällä hallituskaudella toteuttaakaan. Sen jälkeen asiasta on ollut tietenkin runsaasti yleisönosastokirjoituksia ja käyty väittelyä siitä, onko hanke listoilla vai ei. Onneksi meillä on hyviä tuomareita.

Tänään ilmestyvässä Pohjalaisessa vaasalaiskansanedustaja "Miapetra Kumpula-Natri sanoo, ettei Sepänkylän ohitustie pääse käyntiin tällä hallituskaudella, ei ole rahaa eikä selkeää mainintaa budjetissa. Silti on mainiota, että tiehanke on ykköskorissa." Kansanedustaja Miapetra Kumpula ei allekirjoita kummankaan herran tulkintaa. Hän kertoo, että ed. Vihriälän kanssa hän on kuitenkin samaa mieltä siitä, että "pääseminen väylähankkeiden ykköskoriin takaa ohitustielle tulevaisuuden. ’Se tarkoittaa sitä, että hanketta ei nyt unohdeta. Se ei putoa sieltä enää mihinkään.’ Kumpula luottaa siihen, että tiestä käynnistetään nopeasti uusi suunnittelu."

Suunnittelu kestää lyhyenkin aikataulun mukaan vuodesta puoleentoista. Jos valituksia tulee, se kestää noin neljän vuoden ajan. Eli silloin kun hallitus seuraavan kerran arvioi väyläministerityöryhmän ehdotuksiin kuuluvien vielä toteuttamatta olevien hankkeiden käynnistämismahdollisuuksia, suunnitelmat ovat juuri käynnistyneet, mutta mitään konkreettista siinä vaiheessa ei ole vielä tapahtunut. Ei ole toteuttamiskelpoista tietä.

Arvoisa ministeri, tämän aika pitkällisen pohjustuksen jälkeen, yritin kysyä tätä jo tuolla alkupuheenvuorossani, minuutissa: mikä on teidän käsityksenne, kuuluuko sellainen tie, joka on ensimmäisessä korissa ollut noin pitkän aikaa, tämän valiokunnan lausumaehdotuksen mukaisiin teihin siitä huolimatta, että suunnitelmat ovat vanhentuneet tämän vuoden lopussa ja uusien suunnitelmien valmistuminen saattaa kestää jopa neljä vuotta?

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean aivan samoin kuin täällä moni on todennut, että on hienoa, että ministeri on paikalla, ja se on hyvä asia.

Haluan ihan lyhyesti vielä tuohon Venäjän raskaaseen liikenteeseen puuttua ja siihen, voidaanko raskaalta liikenteeltä tietulleja ruveta perimään. Itse olen siitä kirjallisen kysymyksen tehnyt jo aikoja sitten ja näen sen asian niin, että minusta me emme voi yksinomaan venäläisiltä periä, vaan meidän pitää periä myös suomalaiselta liikenteeltä. Suomalaiselta liikenteeltä meidän pitää kompensoida se jollakin muotoa, niin kuin esimerkiksi Ruotsi on tehnyt. Minusta liikenteelle me emme mahda mitään ja se menee eittämättä venäläisten käsiin ja he pystyvät kilpailemaan aivan erilaisilla hinnoilla ja kuluilla kuin suomalainen raskas liikenne. Minusta heidän ei pidä antaa liikennöidä ilmaiseksi.

Täällä mielenkiintoista keskustelua käydään tässä liikennekysymyksessä siitä, kenellä on huonoimmat tiet ja kenellä on vilkkaimmin liikennöidyt tiet jne., niin että tämä on vähän kuin hevosmiehet eri alueilta keskustelisivat keskenään. Täällä määrärahojen korotukset ovat olleet keskeisesti esillä, ja se paine, mikä niitten korottamiselle ennen kaikkea on. Syynä varmaan tähän jatkuvaan keskusteluun on määrärahojen jääminen huomattavasti alle vähimmäistarpeen.

Viime vuosikymmenen aikana tierahat ovat huvenneet historiallisen hurjaa tahtia. Toisaalta perustieverkko ja esimerkiksi sillat ovat iältään jo niin vanhoja, että pelkkä ylläpitohuolto ei enää riitä. Meillä on huonokuntoisia ja erittäin huonokuntoisia siltoja todella paljon, ja arvion mukaan yli sadan sillan osalta raskas liikenne on jo suurissa ongelmissa niillä silloilla. Elikkä tarvitaan todellinen siltaremontti koko tähän liikenneväyläpolitiikkaan. Tieverkkomme käyttöaste on kasvanut vuosikymmenten saatossa, joten lisääntynyt rasite ei vähennä todellakaan kunnossapidon tarvetta. Tuohon perustienpitoon osoitettuun 580 miljoonan euron määrärahaan valiokunta sai pienen lisäyksen, mutta minusta siellä on lähes 200 miljoonan vaje tuossa rahoituksessa.

Arvoisa puhemies! Kaakkois-Suomen osalta keskeisin ja tärkein hanke on tuo Valtatie 6:n saattaminen tämän päivän liikennemäärien vaatimalle tasolle. Me ehdimme tuolla Kaakonkulmalla jo toivoa, että hankkeen aikataulua olisi kiirehditty, mutta valitettavasti aiemman valtiovarainministerin päätökset sotkivat järjestystä. (Ed. Kekkonen: Ed. Kuosmanen lupasi hoitaa asian päiväjärjestykseen!) — Odotan ed. Kuosmaselta myös tekoja. — Toivon mukaan jatkossa vastaavia irtiottoja ei tulla näkemään. Kuosmasellakin on puheet, mutta teot uupuvat. Hankkeet toteutetaan siinä järjestyksessä kuin niistä on laajapohjaisesti sovittu. Minusta tuo korijärjestelmä, mistä sovittiin, on erinomainen lähtökohta ja siitä pitää pitää kiinni. Tuo Kuutostien muuttaminen moottoritieksi välillä Lappeenranta—Imatra on todellakin elintärkeä. Tuossa samassa yhteydessä, kun Imatra—Lappeenranta-väli korjataan, pitäisi 20 kilometrin matka Lappeenrannasta Helsingin suuntaan Luumäelle myös peruskorjata. Nyt väliin jää harmillinen peruskorjaamaton pätkä, joka tulee tekemään äärimmäisen pahan tulpan ja turvallisuusriskin tuolle tieosuudelle. Tällainen rakentaminen ei voi olla yhteiskunnan edun mukaista vielä aikana, jolloin raha ei riitä kuin murto-osaan tarpeista.

Kaakkois-Suomen tiet ovat joutuneet kasvavan Venäjän liikenteen vuoksi koville. Tiehallinnon tekemät teiden turvallisuuteen liittyvät arviot ovat Kaakkois-Suomen teiden osalta hälyttävät. Tuolla Kaakkois-Suomessa pääteillä kuolemanriski on maan suurin, mikä johtuu siitä, että liikennemäärät ovat suuria ja raskasta liikennettä on runsaasti ja tiet ovat kapeita.

Minulla on tässä STT:n uutisviesti tältä iltapäivältä kello 15.30, kolmen auton kolari, jossa ainakin yksi henkilö on menehtynyt välillä Lappeenranta—Imatra. Näitä tapahtuu liian usein.

Suomen logistisen aseman kehittäminen vaatii pullonkaulojen avaamista, ja itärajalle johtavien pääväylien osalta meidän on laitettava väylästö sille tasolle, että ne palvelevat yhä kasvavaa maittemme välistä liikennettä kaikkia tyydyttävästi. Ei ole harvinaista tähän aikaan vuodesta, että todellakin rekkojen muodostamat jonot voivat pahimmillaan yltää esimerkiksi Lappeenrannasta, kotikaupungistani, keskustasta saakka Nuijamaalle, vaikka matkaa itse rajalle on kaupungista noin 30 kilometriä. Vastaava tilanne on myös Vaalimaan raja-asemalla, ja siitähän olemme voineet viime viikkoina myöskin lehdistä lukea.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käytin kommenttipuheenvuoron koskien transitoliikennettä Suomen ja Venäjän välillä ja totesin siinä, että eräiltä osin se on ongelmallinen. Nimenomaan tämän päivän Uutispäivä Demarin uutisoinnin mukaan — ja asia on aikaisemmin ollut jo keskustelussa liikenne- ja viestintävaliokunnassa — meillä Hangon ja Vaalimaan välillä vuositasolla kulkee jo nyt 40 000 rekkaa, joten olen täysin ed. Paajasen kanssa samaa mieltä, että jotain täytyisi tehdä. Eli ne tuovat meille saasteita, eivät käytännössä oikeastansa mitään muuta, ja kuluttavat maanteitä, jotka me joudumme sitten investoinneilla korjaamaan.

Nyt on ehdottomasti tärkeää, että me pystymme neuvottelujen kautta löytämään tähän ratkaisun. Esimerkiksi tällainen neuvottelutulos on aikanaan saavutettu, että venäläiset voivat omilla rekoillaan rakenteellisen tankin verran tuoda polttoainetta, joka tarkoittaa sellaista polttoainemäärää, jolla lämmittää yhden omakotitalon koko vuoden. Eli he tekevät Hangon matkan kertaakaan tankkaamatta suomalaista polttoainetta. Sanotaan, että yli 3 000 litraa, en tiedä sitten ihan tarkkaa määrää, mutta kuitenkin sanotaan, että pystytään Hanko—Vaalimaa—Hanko tekemään niin, ettei kertaakaan tarvitse käydä huoltoasemalla. Sitten siitä syntyy liikenneturvallisuusongelma, koska nämä rekat tukkivat meidän tiemme. 15 rekan letkoissa ne kulkevat ja haittaavat liikennettä.

Ja miksi länsisuomalainen olisi tästä sitten kiinnostunut? Se johtuu siitä, että nyt, kun on tämä ilmastosopimus ja meidän pitää vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin tuntuu aivan järjettömältä, että jostakin veroteknisistä syistä nämä laivat puretaan Hangossa ja kuljetetaan sitten näillä rekoilla Vaalimaalle ja samalla se vaatii meiltä niitä niin kipeästi kaivattuja investointirahoja ja ne suuntautuvat sitten näille väylille ja se muu osa Suomea jää vuosittain ilman investointeja.

Eli minä toivoisin, että tässä nyt kyllä otettaisiin esimerkiksi taas ed. Kallin ja Suomen yrittäjien vaihtoehtomahdollisuus. Ed. Paajanen jo totesi, että jos sitten muu ei auta, niin otetaan käyttöön tietullit kaikille rekoille. Suomalaisten osalta me voimme käyttää sitten veroteknisiä keinoja palauttaa tämä tietullivero takaisin suomalaisille yrittäjille.

Ed. Lindén puuttui täällä paikallisradiotoimintaan. Haluan sitä hieman kommentoida sen takia, että meillä oli liikenne- ja viestintävaliokunnassa juuri käsittelyssä radiolaki, jonka me yksimielisesti käsittelimme ilman vastalauseita ja joka tuli hyväksyttyä. Siellä me kannoimme suurinta huolta todellisten paikallisradioiden asemasta. Nyt, kun tänne markkinoille ovat yhä laajemmin tulleet nämä ketjutetut paikallisradiot, niin sanotut levyjensoittoautomaatit, ed. Salovaara totesi, että yhdessäkin firmassa on vain kaksi palkattua työntekijää, ne pyörittävät vuorokauden ympäri sitä levyjensoittoautomatiikkaa — niin kyllä pitää siis ammattitaitoon ja osaamiseen kiinnittää huomiota silloin, kun näitä paikallisradiolupia myönnetään.

Todellinen paikallisradio on paikallisradio, ketjutetut paikallisradiot eivät ole mitään paikallisradioita. Tämä oli meidän valiokuntamme yksimielinen mielipide, kun tätä mietintöä tehtiin. Toivoisinkin, että arvoisa rouva liikenneministeri tämän eduskunnan tahdon muistaa, kun näitä lupia käsitellään.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Tulin tänne lyhyesti puhumaan, koska tuo aika omalta paikalta ei ehkä olisi riittänyt. Haluaisin korostaa liikenneministeri Huoviselle tätä elinkaarihankkeiden kehysmenettelyn hulluutta. En käy tuomitsemaan nykyistä enkä edellistä valtiovarainministeriä. Tämä nokkela keksintö taitaa olla kokoomuslaisen tekemä, mutta kaikki virheet pitää korjata ja niin tämäkin pitää oikaista.

Tässähän meitä samoin kuin teitä, arvoisa ministeri, hööpötetään sillä, että seuraavan vuoden talousarvioon laitetaan kymmenien vuosien tulevat kunnossapitorahat. Malliesimerkki on tämä Muurla—Lohja-moottoritie, joka Lipposen kakkoshallituksen hankeluettelossa oli arvioitu 279 miljoonaan, ja kun se tuli hallituksen esityksenä Vanhasen hallituksen 2004 lisätalousarvioon, se oli 700 miljoonaa, eli yli puolet tästä kehyssummasta tulee tulevien vuosien ja tulevien hallitusten budjetin aikana maksettavaksi. Kaikki tiet kuitenkin pitää hoitaa joka vuosi. Tällaisia yksittäisiä teitä ei saa asettaa erityisasemaan.

Aivan samalla lailla kuin näiden elinkaarihankkeitten kehysten kohdalla menetellään, niin tulisi myöskin aloittavan peruskoululaisen koko kouluajan kulut merkitä ensimmäiselle vuodelle valtionosuuksina, koska meillä on jopa lakisääteinen koulupakko. Koettakaa päästä tästä hulluudesta eroon, niin saatte selvästi lisää välyksiä myöskin näille väylähankkeille.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Tekisi melkein mieleni sanoa, että vuosikausiin tästä pääluokasta käyty keskustelu on tänään ollut korkeatasoisinta. Ihan kaikkein pienimpään siltarumpupolitikointiin tämä ei ole mennyt, niin kuin joskus on valitettavasti päässyt käymään.

Omalta osaltani, herra puhemies, näkisin tämän liikenneasian, liikennekokonaisuuden, myös viestintäkokonaisuuden, osana paljon suurempaa. Me olemme Suomessa puhuneet pohjoisesta ulottuvuudesta, ja sen pohjoisen ulottuvuuden pitäisi olla muutakin kuin termi, jolla ei oikeastaan ole mitään sisältöä. Minulle kyllä tämä pohjoinen ulottuvuus näyttäytyy mitä merkittävimmässä määrin liikennekysymyksinä, viestinnän ja liikenteen kysymyksinä.

Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden politiikka perustuu Suomen vuonna 97 tekemään aloitteeseen. Tavoitteena oli sitouttaa unioni kokonaisuudessaan pohjoisen Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kehittämiseen, kiinnittää huomiota Euroopan unionin, Venäjän ja Itämeren alueen keskinäisriippuvuuteen. Tämä keskinäisriippuvuus tietenkin syntyy toimivilla yhteyksillä käytännössä.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikan saavutukset ovat kyllä nykyisellään ihan huomionarvoiset. Ympäristökumppanuutta varten perustetun rahaston suuruus on noin 200 miljoonaa euroa, josta ydinturvahankkeisiin on korvamerkitty kolme neljäsosaa. Miksi otan esiin tämän ydinturvahankeasian? Ihan siksi, että tänään on aika pelottava uutinen tullut Sosnovyi Borin suunnalta. Kuinka vakava se on, se selviää ajan kanssa. Mutta on tietysti niin, että kun ydinvoimaloiden ympärillä tapahtuu oikeastaan mitä tahansa, niin se on aina vakava asia.

Tietoyhteiskunta on suomalainen, uskaltaisin sanoa, lempilapsi, silloin, kun puhutaan tämmöisistä asioista. Sen kehittäminen on ollut viime vuosina voimakkaasti esillä osana tätä pohjoisen ulottuvuuden ajatusrakennelmaa.

Vuoden 2004 laajentuminen on vahvasti muuttanut pohjoisen ulottuvuuden toimintaympäristöä. Puola ja Baltian maat ovat tulleet unionin jäseniksi. Unionin rajoja ylittävän yhteistyön osalta Luoteis-Venäjä muuttuu yhä keskeisemmäksi yhteistyöalueeksi, mikä luo luontevan yhteyden unionin Venäjä-politiikkaan.

Nyt me tulemme sitten käytännön tasolla niihin ongelmiin, joista äsken puhui ed. Wallin, sitä ennen ed. Paajanen. Molemmat puhuivat pelkkää järkeä, mutta väläyttivät myöskin ratkaisumalleja, jotka eivät ole ihan niin yksinkertaisia kuin päälle päin näyttää. En ihan hevin näe kovin helppona sellaista ratkaisua, että päätetään tehdä tietullit ja sitten, kun se on tehty, jaetaan tulli sen mukaan, minkä kansalaisuuden auto tiellä liikkuu. Se vain ei yksinkertaisesti toimi niin. Uskallan epäillä, että EU:llakin olisi jotain sanottavaa tällaisia ratkaisuja ajatellen.

Mutta yhtä kaikki, tämä valtava liikenteen lisäys, ja puhutaan nyt sitten niistä rekka-autoista, niin se kyllä pakottaa miettimään tätä itä—länsi-yhteyttä, E18-tietä, joka on eräänlainen valtasuoni siinä isossa ajattelussa, siinä pohojoisen ulottuvuuden ajattelussa, jota tässä äskettäin maalailin.

Suomessa on vähän kiusallinen tapa tehdä teitä pätkä kerrallaan, ottamatta huomioon sitä, että, kun leveätä tietä on tarpeeksi pitkään ja sitten on kapeata tietä taas tarpeeksi pitkään ja sitten tulee taas leveätä tietä, niin se asettaa autoilijalle aika isot vaatimukset. Tiedämme itse kukin, miten totutaan ajamaan leveällä ja miten totutaan ajamaan kapealla, ja siitä seuraa ihan tutkitustikin turvallisuusongelmia. Ihmisten ajokyky kulkee vähän sen mukaan, minkälaista tietä autolla liikutaan. Tästä on olemassa jo vuosien takaa hyvinkin iso, kattava tutkimus, mitenkä moottoritien muuttuminen kapeammaksi ja kapeamman muuttuminen moottoritieksi tarpeeksi tihein väliajoin saattaa tuottaa hyvin vaikeita turvallisuusongelmia liikenteeseen.

Eli korostaisin tätä E18:aa kokonaisuutena niin, että ei riemuittaisi täällä siitä, että saadaan pieni pätkä silloin, toinen tällöin, vaan niin, että se on pitkä, iso kokonaisuus, jolla pitää kytkeä Tukholma, Turku ja sitten siitä itään, mitä siihen väliin mahtuukaan, Lappeenranta siellä viimeisenä lukkona, ennen kuin menemme idän puolelle. Minusta se on kiireellisyysjärjestyksessä aivan ensisijainen tällä hetkellä tämä E18-tie.

Kun siellä itäisessä päässä on niin pahoja ruuhkia tällä hetkellä, joihin ed. Paajanen muun muassa viittasi, niin siinä ei nyt ihan pelkästään pidä omalle päällensä tuhkaa sirotella. Kyllä ne ruuhkat syntyvät myöskin siitä jäykkyydestä, siitä byrokratiasta, en käytä tietoisesti nyt sanaa kiusanteko, mutta jostain sen tyyppisestä, jota siellä itärajalla tällä hetkellä saattaa tapahtua, joka sitten näkyy näinä savuavina rekkajonoina aina Haminaan saakka, eräissä tapauksissa jopa Haminasta länteenkin päin. Se jos mikä on liikenneriski itäisimmässä Suomessa tällä hetkellä.

Sitten myöskin rautateistä tässä samassa itä—länsi-suunnassa sen verran, että tämä Lahti—Kerava-oikorata nopeuttaa erinomaisella tavalla liikennettä itään, integroi kaakkoista Suomea tänne ja integroi myöskin Suur-Pietarin aluetta tänne. Olen ymmärtänyt, että Venäjän puolella olisi intressiä panna kuntoon rautatietä meidän rajaltamme Pietariin, siis sitä väliä, johon aikaisemmin siellä ei rahaa ole ollut. Jos ja kun näin tapahtuu ja siihen liitetään meidän ratamme parantuminen ja nopeutuminen nimenomaan tämän Lahti—Kerava-ratkaisun jälkeen, niin odotettavissa on, että maantieliikennettä, nimenomaan kevyttä maantieliikennettä, siirtyy jonkin verran rautateille. Sitäkään ei nyt pidä pitää pelkästään pahana asiana, pikemminkin päinvastoin.

Eli tämä Lahti—Kerava-oikoradan merkitys on kyllä hyvä nähdä vähän laajempaakin kokonaisuutta vasten. Sillä on todennäköisesti myös talouselämää ajatellen erittäin virkistävä merkitys. Niin kuin täällä muiden pääluokkien yhteydessä olemme kilvan, me kaakkoissuomalaiset, kertoneet, meidän kansallinen mahdollisuutemme ovat markkinat itään, Suur-Pietarin alueelle. Näin ollen sillä on näiden turvallisuuskysymysten takana myöskin mitä ratkaisevin kansantaloudellinen merkitys.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Ed. Kekkosenkin puheenvuorossa vilahti sana siltarumpupolitikointi aika kriittissävyisesti. Näinhän yleensä tämä sana on käytössä semmoisena kielteisenä, vähän jopa leimaavana sanontana. Sitten ed. Kekkonen kuitenkin rupesi ihan ansiokkaasti puhumaan tieasioista, niin kuin piti tehdäkin, alueen edustajana.

Nimittäin minä näen tämän siltarumpupolitiikan tosiasiassa hyvin myönteisenä ja tärkeänä asiana, sillä ne poliitikot, jotka puhuvat paljon väylähankkeista, tiehankkeista, liikenneyhteyksistä, ovat oikeassa joko vaistonvaraisesti tai tutkitun tiedon pohjalta. Nyt se tutkittukin tieto on olemassa siitä, mikä vaikuttaa alueiden kilpailukykyyn eniten. Tämä tutkimus on Suomesta. Se on tehty Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimesta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta alueselvityksessään erittäin perusteellisesti kävi läpi tämän alueiden kilpailukyvyn, ja keskeisin tekijä, joka vaikuttaa alueen kilpailukykyyn, on saavutettavuus ihan laajastikin ymmärrettynä, eli tieyhteydet, satamat, lentoyhteydet ja myöskin teleyhteydet, laajakaista nykypäivänä mukaan luettuna. Se ei ole siis joku pikku asia tämä saavutettavuus eli liikenneyhteydet laajasti ymmärrettynä. Se on ratkaiseva minkä tahansa alueen kannalta. Tämä on korostuvasti jatkossa näin. Globaalitaloudessa kuljetusten, liikkumisten, merkitys kasvaa ja alue, jonka saavutettavuus on heikko, on tuhoon tuomittu. Siis on oikein puhua niistä liikenneyhteyksistä paljon. Se on oman alueen ja koko maan lopuksi kilpailukyvyn kannalta aivan ratkaiseva asia.

Mitä tulee tämän käsittelyssä olevan budjetin käsittelyyn eduskunnassa ja jo sitä ennen tuolla valtiovarainvaliokunnassa ja sitä ennen sitten hallituksessa ja sitä ennen valtiovarainministeriössä, niin meillä on ollut pohjoisen näkökulmasta aihetta sekä syviin pettymyksiin että nyt pieneen tyytyväisyyteen tästä viime vaiheesta.

Meillähän on ollut täällä väylähankkeiden ykköskorin listalla ykkösenä Kemi-hanke, Vt 4:ltä Kemi-hanke ja sillat. Mutta niinhän siinä sitten kävi silloin syyskesästä, että tämä Kemi-hanke pudotettiin ykköspaikaltaan pois ja koko listalta pois ja sen tilalle tuli Tampereen ohitustie. Sitä varmasti tarvitaan. Perustelu vain ei silloisella valtiovarainministerillä ollut kovin onnistunut ainakaan Kemi-hankkeen suhteen, sillä hän käytti perusteluna Tampereen nostamiselle sitä, että se hanke on keskeneräinen. Niin on Kemi-hankekin. Se on ollut nyt vuosia keskeytyksissä. Sitä moottoritietä tehtiin Torniosta Kemiin päin ja päästiin niihin siltoihin, jotka sitten jäävät puuttumaan. Siitä eteenpäin on suunnitelma olemassa ja edelleen voimassa, ettei siinä ole ongelmaa, mutta Kemi pudotettiin pois ainakin Tampereen tapaukseen verrattuna väärin perustein, koska sekin oli keskeneräinen.

Nyt sitten tuolla valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on sitä pientä toivetta luova ja isompaakin toivetta luova kannanotto siitä, että nämä ykköskorissa olleet hankkeet pannaan kuitenkin käyntiin. Eduskunnan tahto on siis se vuosina 2007 ja 2008. Kyllä me nyt odotamme, että Kemi-hanke todella lähtee, kun se on siellä ykköspaikalla ollut, niin ettei sitä toista kertaa enää sivuuteta. Tämmöisiä kantoja ovat sitten myös sanoneet ne, jotka isoja päätöksiä tekevät. Haluan niihin myös uskoa. Tämä Kemi-hankkeen toteuttaminen on perusteltua, sen loppuunvieminen, siitähän on kysymys, sillä Kemin seutu, Kemin—Tornion seutu, on yksi Suomen teollistuneimmista alueista. Se harvoin tulee huomioiduksi täällä etelässä, että meillä on erittäin vahva vientiteollisuus sillä alueella: paperitehtaat, sellutehtaat, kartonkia tuotetaan, jaloterästä ja jopa hyvää olutta, jota koko Suomi ja vähän laajemminkin Eurooppa juo, eli on vientituotetta. 8 prosenttia, vähän yli, Suomen vientituloista tulee Kemin—Tornion alueelta. Se on iso osuus.

Nyt on käynyt niin, että rekkaliikenne on kasvanut rajusti myös sen vuoksi, että uitto on lopetettu. Nyt sitten kävi vielä huonosti, se täytyy sanoa, kun malmikuljetukset Keminmaasta Tornion jaloterästehtaalle siirtyivät rautateiltä maantielle tai sinne moottoritielle, ja se oli typerä päätös. Se oli Cargolta erittäin huonosti hoidettu asia, mutta niin se vain kävi. Kun tähän lisätään vielä kova turismi, joka suuntautuu etelästä pohjoiseen juuri sen Kemin seudun kautta ja sieltä sitten takaisin, niin liikenneongelmat ovat hankalia siinä Kemin kaupungin kohdalla. Ne pitää kyllä pystyä ratkaisemaan.

Sen turisminkin määrästä: Kaikkihan nyt tietävät, että Lappi on turismin aluetta, mutta kuinka laajaa se on, se on kuitenkin aika lailla tuntematon asia, olen huomannut täällä etelässäkin. Mutta ihan kerron vaan, että niitä yöpymisiä Lapin hotelleissa ja niissä muissa majoituspaikoissa viime vuonna oli 5 miljoonaa turistia tekemässä. Se on paljon. Se tarkoittaa valtavaa liikennettä varsinkin kevätkausina, kun hiihtokeskukset ovat vilkkaimmin käytettyjä. Eli on meillä oikeat perusteet tämän hankkeen toteuttamisen vaatimiselle, ja me haluamme nyt uskoa, että sana pitää tällä kertaa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Rkp:n ed. Thors ilmoitti jyrkästi vastustavansa suoran kaksiraiteisen ratayhteyden rakentamista Espoosta Saloon. Asia on niin, että tämä Elsa-rata olisi pitänyt rakentaa jo vuosikymmeniä sitten. Se perustelu, mitä ed. Thors käytti, että tämä rata ei ole taloudellisesti kannattava, ikään kuin tuottava, ei voi olla muuta kuin mututuntumalta esitetty, koska kyllähän on niin, että jos suora ratayhteys rakennetaan Helsingistä Turkuun, radankäyttö tulee moninkertaistumaan nykyisestä.

Sitten haluaisin kiinnittää huomiota vielä venäläisten rekkojen liikkumiseen täällä maassamme. Tässä edelliset puhujat ovat kuvailleet erittäin hyvin venäläisen rekkaliikenteen Suomen teiden kuluttamista ja käyttöä ilman minkäänlaista korvausta meille siitä, jopa niin, että todellakin, kuten ed. Wallin kuvasi, venäläiset rekat saapuvat tänne maahamme tankit täynnä eivätkä tankkaa täällä kertaakaan elikkä eivät maksa edes sitä 32 sentin polttoaineveroa — siis 32 senttiä kerätään jokaiselta litralta dieselöljyn veroa — eivät edes sen vertaa maksa. Sen lisäksi venäläiset rekkayrittäjät ovat vieneet suomalaisilta yrittäjiltä näitä liikennöintisopimuksia.

Vielä, arvoisa puhemies, tältä paikalta haluan muistuttaa, että Muurlan ja Lohjan välisen moottoritien rakentaminen nimenomaan elinkaarimallilla toteutettuna on ainakin Tiehallinnon mielestä erittäin perusteltu. Vaikka sen kokonaiskustannus tulee olemaankin jopa yli 700 miljoonaa euroa, tämä kokonaiskustannus sisältää 25 vuodeksi tästä eteenpäin myöskin tämän tien ylläpidon kaikkinensa.

Timo  Seppälä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä äsken käyttämäni puheenvuoro elinkaarihankkeiden kehysmenettelyä vastaan aikaansai sellaisen käsityksen muutaman edustajan kuulemana, että vastustin elinkaarihankkeita. Haluaisin korostaa, että vastustan nimenomaan tätä budjetointikäytäntöä. Elinkaarihankkeet sellaisinaan ovat hyvin kannatettavia ja kustannustehokkaita. Sitä kohti pitää kulkea enenevässä määrin, mutta budjettikäytäntö pitää muuttaa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti kommentointi ed. Kekkosen erinomaiseen näkemykseen liikenneongelmista ennen kaikkea tuolla Itä-Suomessa. Mitä tulee tuohon venäläisten mahdolliseen rahastamiseen tai maksun perimiseen tieliikenteeltä, minä uskon, että kun Ruotsilla on järjestelmä, jolla he perivät raskaalta liikenteeltä, kaikilta, jotka teitä käyttävät — he ovat vasta muutama vuosi sitten tähän järjestelmään siirtyneet — niin samanlainen järjestelmä voitaisiin siirtää Suomeen siltä osin. Kun kuunnellaan kentän ääntä ja normaalin kansalaisen mielipidettä, niin varmasti lähes sataprosenttisesti kaikki ovat sitä mieltä, että jollakin tavalla liikenne, joka käyttää ja kuluttaa, myös maksaa. Näen itse sen aivan samanlaisena.

Totean lyhyesti vielä myöskin ed. Tennilän puheenvuoroon, että hän käytti esimerkkinä erinomaisesti matkailua ja sitä, että liikenneväylien täytyy olla kunnossa. Suomen matkailu taatusti kasvaa, ja meillä pitää olla tiestön siinä kunnossa, että se voi kasvaa.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! En tunne Ruotsin käytäntöä niin hyvin, että tohtisin ruveta tässä argumentoimaan ed. Paajasta vastaan, ei minulla ole mitään haluakaan sellaiseen. Kun tiestötkin muuttuvat entistä kansainvälisemmiksi, niin minä hiukan vierastan sellaista ajattelua, että joissakin maissa on olennaisesti erilaisia käytäntöjä kuin joissakin muissa maissa. Mutta olen ihan varma, että kun tämmöinen tahtotila näyttää olevan näin iso, niin kuin meillä kaikilla on, että tämä asia pitäisi saada järjestykseen, niin varmasti löytyy hyviäkin ratkaisumalleja.

Haluaisin kuitenkin sanoa nyt edelleen näistä venäläisistä rekoista, että ei sitä nyt voi pelkkänä polttoainekysymyksenäkään katsella, minusta se on sittenkin se pienimmästä päästä oleva tekijä. Eli jos satamiin tulee maantieliikennettä, tulee ja menee, niin täysin siitä riippumatta, minkälaisilla autoilla tai minkä maalaisilla autoilla se tulee ja menee, se merkitsee taloudellista toimeliaisuutta. Ja kun täällä on mainittu nyt tämä Hanko, niin kyllä me kaikki tiedämme sen, että satamamaksut ja itse asiassa se autojen varastointi, joka siellä täytyy suorittaa, merkitsevät mittavia, mittavia tuloja sille talousalueelle, missä nämä satamat ovat.

Tämän vielä kerran sanon lainkaan väheksymättä niitä liikenteellisiä ongelmia, mitä liittyy näihin ulkomaisiin, lähinnä venäläisiin rekkoihin, että kuitenkin se kokonaispotti, mikä tästä liikenteestä seuraa esimerkiksi satamissa, on kansantaloudellisesti niin merkittävä, että sen ei pidä antaa hämärtyä näiden kieltämättä tunteita herättävien polttoainearvioiden vuoksi.

Lasse Virén /kok:

Puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokka on puhuttanut meitä edustajia täällä tänä iltana aika paljon kuitenkin, ja pääaiheiksi ovat nousseet oikeutetusti tietenkin liikenneturvallisuus, joka varmasti on yksi niitä asioita, mitä meidän pitää edelleen painottaa, ja myöskin kuljettajien käyttäytymiset näin talven alla tuolla liikenteessä. Meidän olosuhteemme ovat muuttuvia, ja ne on pystyttävä huomioimaan. Mutta yllättävän vähän tämän keskustelun aikana on saanut viestintä- ja vesiliikenne keskustelussa huomiota. Päätiet, rataverkko ja turvallisuus ovat nousseet pääpuheenaiheeksi.

Mutta ehkä kaikkein merkittävin asia on minun mielestäni se, että tämän pääluokan keskustelu otettiin näin perjantai-illaksi. Se on mielestäni virkamiehiltä ollut erittäin hyvä ajoitus. Jos tämä keskustelu olisi käyty jonakin muuna viikonpäivänä kuin näin perjantai-iltana, niin tämä varmasti olisi ollut paljon, paljon pidempi ja olisitte saaneet istua täällä, puhemiehet ja virkamiehet, paljon kauemmin. (Ed. Kekkonen: Yritetään parhaamme, ed. Virén!) Siinä suhteessa minun täytyy sanoa, kun täällä on meitä kokoomuslaisia edustajia neljä, viisi kappaletta ja hallitustakin puolustaa sentään yksi Kekkonen, että kai se pitää paljon sisällään ja on annettu niin kun vartijan tehtävät, ettemme pääse liikaa haukkumaan. (Ed. Kekkonen: Tämä tehtävä on otettu, ed Virén!) — Se on oikein hyvä. — Niin kuin ed. Tennilä tuolla ja ed. Kekkonenkin viittasivat, sitä siltarumpupolitiikkakeskustelua ei ole käyty juuri lainkaan, ja se on minusta hyvä. Kyllä meidän pitää päätieverkot ja tämmöisen liikenteellisen sujuvuuden kannalta tärkeät asiat hoitaa ja sitten mennä sinne alemmalle asteelle.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi tiistaina on tämän pääluokan äänestyksiä täällä varmasti lukuisia ja käydään ehkäpä puolitoistasataa äänestystä ensi tiistaina todellakin. Toivottavasti tämä eduskunta jää historiaan siksi, että kerrankin tämä sali päättää tässä lopullisessa äänestyksessä hyväksyä jonkun sellaisen hankkeen, jota on jo vuosikaudet tai vuosikymmenet yritetty näihin päätöksiin mukaan. (Ed. Kekkonen: Lehmänkurkuntie!) Arvoisa puhemieskin tuntee ja tietää nuo Vakka-Suomen liikenneyhteydet erinomaisen hyvin, ja siellä on erittäin tärkeä liikenneyhteys rakentamatta, tämä kuuluisa, maankuulu voi sanoa, Lehmänkurkun tieyhteys, noin 5 kilometrin pätkä, joka sisältää myöskin sillan rakentamisen.

Olen tehnyt aloitteen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamisesta, ja 295 000 euron summalla se kuta kuinkin saataisiin tehdyksi. Ensi tiistaina tämä eduskunta toivottavasti jää historiaan hyväksymällä tämän aloitteen, joka on saman sisältöinen edustajakollega Immosen aloitteen kanssa.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustajien Paajanen ja Kekkonen innoittamana haluaisin kantaa oman korteni kekoon myös tässä raskaalta liikenteeltä perittävän maksun ongelmassa. Meidän täytyy tietysti kohdella kaikkia tasa-arvoisesti, olivat rekat sitten venäläisiä, suomalaisia tai mitä tahansa, EU-maan autoja. Mutta mielestäni tuo ed. Paajasen esittämä tievero kaikelle raskaalle liikenteelle on aivan hyvä, kun muistetaan, että me voimme kansallisesti palauttaa autoille tiettyjä veroja tai jättää perimättä dieselveroa tai sitten akselipainoihin liittyvää veroa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä alemman asteinen tiestö on myös tavattoman tärkeä, ja niin kuin ed. Virén aiemmin totesi, myös yksityistiet.

Sitten totean, että minulla on täällä äänestykseen tulossa ehdotus n:o 100, jossa on tämä valtion osakemyyntitulojen käyttöä koskeva lausuma siitä, että tuloja käytettäisiin nykyistä enemmän liikenneinvestointeihin. Se olisi erittäin viisasta ja perusteltua.

Lisäksi totean tästä kehysmenettelystä, josta tässä on käyty keskustelua. Eduskunta hyväksyi 29.4. tänä vuonna lausuman, joka edellyttää, että hallitus muuttaa kehysmenettelyssä näitten elinkaarimallilla rahoitettavien hankkeiden, joita on nyt vain yksi plus ratahanke, budjetointia niin kuin eduskunta on edellyttänyt eli niin, että se on 25 vuoden ajalle, jos kerran sille ajalle se maksurasite valtiolle tulee. Näin voidaan vapauttaa lähivuosina mittavasti varoja aivan rehellisellä, järkevällä ja perustellulla tavalla oikein käytettäväksi ja silloin saadaan näitä hankkeita, joita meillä on pitkä lista, toteutettua nopeasti. Se on elinkeinoelämän, se on ihmisten, se on turvallisuuden ja koko yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä toimenpide, että näin menetellään.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Herra puhemies! Tämmöiseen ajatukseen, että tieliikenteelle ja erityisesti raskaalle liikenteelle määrättäisiin vielä uusia veroja ja maksuja tai tietulleja Suomessa, suhtaudun erittäin jyrkän kielteisesti. Sen ovat eräät edustajakollegani täällä esille nostaneet. Kantani johtuu siitä, että Suomessa todellakin tämä verorasitus on jo ihan kansainvälistä huippuluokkaa. Suomessa käytetään tiestön ylläpitoon ja kunnostukseen vain 17—18 prosenttia siitä rahasta, mikä autoilijoilta, tieliikenteeltä, kerätään, niin että ei tässä ole varaa enää yhtään lisärasituksiin.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Budjettikirjassa lukee, että kuljetusten ja liikenteen turvallisuudesta huolehditaan koko liikenneverkolla. Ed. Kankaanniemi otti myöskin esiin yksityistiet ja metsätiet. Niiden rahoituksesta kannoin huolta ja tulen kantamaan edelleenkin. Kuitenkin se on lähtökohtana kaikelle meidän liikenteellemme.

Sitten voin tietenkin vielä kevyen liikenteen asian ottaa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on osa tätä liikenneturvallisuutta, mutta turvallisuuteen keskittyminen ei saa siirtää liikenteen sujuvuutta pois päiväjärjestyksestä.