Ministeri Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Yksi suomalaiselle yhteiskunnalle ominainen piirre on rehellisyys ja lainkuuliaisuus. Kun meillä säädetään lakeja, lähtökohtana on, että niitä myös noudatetaan. Suomi onkin toistuvasti todettu Transparency Internationalin vertailussa maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi. Myös EU:n komission pimeää työtä koskevassa tiedonannossa Suomi ja muut Skandinavian maat sijoittuivat hyvin. Meillä pimeän talouden suuruusluokaksi arvioitiin noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun toisen ääripään maissa vastaava suuruusluokka oli yli 20 prosenttia.Vaikka harmaan talouden ongelma onkin meillä moniin muihin maihin verrattuna vähäinen, sen aiheuttamat julkisen sektorin tulonmenetykset ja yksityisen sektorin kilpailunvääristymät ovat siitä huolimatta suuret, ja siksi harmaan talouden torjunta on hallitukselle tärkeä asia.

Suomalaiseen oikeustajuun perustuvaa yhteiskuntamallia ei ole kuitenkaan nykyisessä avoimessa maailmassa aina helppo käytännössä noudattaa. Talouden kansainvälistyessä myös sen kielteiset lieveilmiöt lisääntyvät, yhtenä niistä talousrikollisuus ja harmaa talous. Ne ovat meilläkin mitä ilmeisimmin lisääntyneet.

Tämän toteaminen ei kuitenkaan merkitse antautumista harmaan talouden edessä, päinvastoin. Meillä asiaan on puututtu monin tavoin. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on mainittu hallitusohjelmassa ja talousrikollisuuden ja harmaan talouden kontrollia on 90-luvun puolivälin jälkeen parannettu tuntuvasti. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Meillä trendi on kuitenkin tässä suhteessa ollut aivan toinen kuin monissa muissa markkinatalousmaissa, joissa suhteellinen panostus talousrikosten torjuntaan on ollut perinteisen rikollisuuden torjuntaan verrattuna viime vuosina pikemminkin pienenemään päin.

Lipposen molemmat hallitukset ovat tehostaneet harmaan talouden torjuntatoimia peräti kolmen peräkkäisen ohjelman avulla vuodesta 96 lähtien. Ensimmäisessä ja toisessa ohjelmassa keskityttiin erityisesti julkiseen tulo- ja menorahoitukseen kohdistuvien väärinkäytösten torjumiseen ja elinkeinoelämän terveen kilpailun ja toimintaedellytysten parantamiseen. Parhaillaan toteutettavassa, vuoteen 2005 asti ulottuvassa kolmannessa ohjelmassa näiden aiemmin aloitettujen ja tehokkaiksi havaittujen toimien jatkuvuus on pyritty turvaamaan.

Koska viranomaisten voimavarat eivät kuitenkaan koskaan riitä kaikkeen mahdolliseen, myös harmaan talouden torjunnassa on keskityttävä niihin toimenpiteisiin, joiden hyötysuhde on suurin. Avainasemassa tässä ovat viranomaisten välinen yhteistyö, tietojenvaihto-oikeus ja riittävät toimivaltuudet sekä rikoslain säädökset, onhan harmaassa taloudessa suurelta osin kyse nimenomaan rikollisesta toiminnasta. Sen sijaan sellaisiin toimiin, joilla vaikeutettaisiin suuresti tervettä yritys- ja rahoitustoimintaa ilman, että samalla saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä harmaan talouden torjunnassa, ei ole haluttu ryhtyä.

Hallitus lähtee siitä, että yrittäjät ja sijoittajat ovat pääsääntöisesti rehellistä väkeä. Siksi heidän toimintaansa ei pidä turhaan vaikeuttaa byrokratiaa lisäämällä. Siksi etenkin pienten yritysten mahdollisuutta suoriutua työnantaja- ja verovelvoitteistaan on pyritty viime aikoina pikemminkin helpottamaan kuin vaikeuttamaan. Siihen on tähdätty muun muassa valmisteilla olevalla pientyönantajien maksupalvelujärjestelmällä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana. Samaa tarkoitusta palvelee myös keskustelun alla oleva ehdotus pienyritysten arvonlisäveron valvontakauden pidentämisestä.

Välikysymyksessä esitetyn käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto olisi tälle trendille täysin vastakkainen, sillä se edellyttäisi koko nykyisen, omaehtoisuuteen perustuvan järjestelmämme kääntämistä päälaelleen silloinkin, kun menettely otettaisiin käyttöön vain rakennusalalla. Lainsäädännöllinen muutoshan kohdistuisi rakennusalan verovelvollisiin yleisesti, ei pelkästään epärehellisiin yrityksiin. Niinpä se vaikuttaisi kaikkien rakennusalan yritysten toimintaedellytyksiin, ja pääosa rakennusalan yrityksistä joutuisi sen myötä todennäköisesti siirtymään hallinnollisesti raskaaseen kuukausikohtaiseen verotusmenettelyyn saadakseen ostovähennykset hyväkseen. Sitä ei ole hallituksessa nähty tarkoituksenmukaisena, sillä hallitus haluaa omilla toimillaan edistää yritystoimintaa, ei vaikeuttaa sitä.

Arvoisa puhemies! Osoituksena siitä, että konkreettisia toimia harmaan talouden torjunnassa on tehty, voin mainita muun muassa seuraavat uudistukset:

Ensinnäkin talousrikosten tutkijoiden lukumäärää on lisätty perustamalla ensin muun muassa 60 talousrikostutkijan ja sitten 17 rikostutkijan virkaa poliisiin sekä 12 talousrikossyyttäjän virkaa oikeuslaitokseen. Talousrikostorjuntaan erikoistuneita yksiköitä on luotu myös paikallispoliisiin ja talousrikostutkijoiden ammattitaitoa on parannettu.

Myös verottajan, poliisin, elinkeinoviranomaisten ja tullin välistä viranomaisyhteistyötä on tehostettu perustamalla valtiovarainministeriön johdolla toimiva viranomaisten yhteistyöelin Virke. Sen puitteissa kehitellyt uudet tietokannat ja muut tietotekniset työkalut samoin kuin eri viranomaisten parantunut mahdollisuus vaihtaa keskenään tietoa antavat mahdollisuuden puuttua meneillään oleviin talousrikostapahtumiin entistä tehokkaammin. Myös tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintamuodoista saadaan vilkkaan tutkimustoiminnan ansiosta koko ajan lisää, ja tätä tutkimusta on rahoitettu talousrikostorjunnan varoista. Juuri eri viranomaisten välinen saumaton yhteistyö on harmaan talouden torjunnan avain myös jatkossa.

Hallitus on tehostanut myös Suomen kansainvälistä yhteistoimintaa talousrikosten ja harmaan talouden torjumiseksi nimenomaan sijoitustoiminnassa. Suomi on puoltanut muun muassa EU:ssa ja Oecd:ssa aktiivisesti kaikkia sellaisia toimia, joiden avulla kansainvälistä tietojenvaihtoa pääomaliikkeistä voitaisiin lisätä ja haitallisia verokilpailukeinoja, kuten veroparatiisien käyttöä, vähentää.

Myös oikeusministeriössä on toteutettu hankkeita, joilla on vaikeutettu talousrikosten tekemistä, lisätty niistä kiinnijäämisen riskiä ja tehostettu rikoshyödyn poisottamista. Rikosten tekemistä vaikeuttaa mahdollisuus poistaa toimimattomia yhtiöitä kaupparekisteristä aikaisempaa helpommin, rikoshyödyn pois ottamista puolestaan tehostaa laki niin sanotusta laajennetusta rikoshyödyn konfiskoimisesta. Myös mahdollisuuksia kohdistaa pakkotäytäntöönpanotoimia verokeidasvaltioihin rekisteröityihin yhtiöihin on viime aikoina parannettu.

Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Siinä ehdotetaan useita lainmuutoksia nimenomaan harmaan talouden torjumiseksi. Tärkeimpiä niistä ovat muutokset rikoslain kirjanpitorikosta koskeviin säännöksiin, sillä kirjanpitorikos on usein väline muiden talousrikosten tekemiselle.

Toinen harmaan talouden kannalta merkittävä lainmuutos on esitykseen sisältyvä rikoslain uusi rahanpesuluku, jolla pyritään pääsemään kiinni rikoksilla saatuun hyötyyn nykyistä tehokkaammin. Tehokas hyödyn pois ottaminen on keino estää myös uusia talousrikoksia ennalta. Eduskunnan lakivaliokunta onkin jo yksimielisesti hyväksynyt nämä lainmuutosehdotukset.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunta on jo usean vuoden ajan ollut myös yksi verovalvonnan painopistealueita verohallinnossa. Tällä hetkellä harmaan talouden tarkastuksiin käytetään kolmannes koko verotarkastuskapasiteetista. Erityiskohteena ovat ne alat, joilla harmaata taloutta ilmenee erityisen paljon, siis muun muassa ravintola-ala ja rakennusala.

Yksi verotarkastustoiminnan haasteista on tarkastuskohteiden jatkuva vaikeutuminen. Se sitoo voimavaroja, samoin kuin sekin, että harmaan talouden verotarkastukset johtavat usein esitutkintaan ja rikosoikeudenkäynteihin. Oikeudenkäynteihin valmistautumiseen ja niihin osallistumiseen käytetty aika on luonnollisesti poissa uusien kohteitten tarkastamisesta ja uusien rikosilmoitusten laatimisesta.

Valtio on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös elinkeinoelämän järjestöjen kanssa harmaan talouden kitkemisessä. Rakennusalan järjestöt ovatkin sopineet keskinäisillä sopimuksilla muun muassa siitä, että urakkatarjousten yhteydessä vaaditaan verovelka- ja LEL-maksutodistukset ja että rakennusalan urakkatiedot toimitetaan verohallinnolle neljännesvuosittain. Rakennusliitto on puolestaan suorittanut työmaakäyntejä selvittääkseen työmailla käytettyjä aliurakoitsijoita ja työehtosopimusten noudattamista, ja keräämänsä urakoitsijatiedot liitto on luovuttanut verottajalle.

Hallitus on suitsinut ravintola-alan harmaata taloutta lisäämällä Tuotevalvontakeskuksen voimavaroja, ja myös Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitolla on oma kampanjansa käynnissä. Kaupan Keskusliitto on puolestaan rahoittanut oman toimialansa harmaaseen talouteen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Tämän lisäksi harmaan talouden riskejä on valotettu suurelle yleisölle myös laajojen tiedotuskampanjoiden avulla, erityisesti työttömyysturvan, työtapaturmien ja tuotevastuun näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Edellä oleva esimerkkiluettelo osoittaa, että harmaan talouden ilmiöihin on puututtu hallituksen toimin monilla eri tavoilla. Työ ei kuitenkaan ole helppoa, sillä vastassa ovat pienen maan sittenkin rajalliset voimavarat ja etenkin se, että Suomen mahdollisuudet puuttua toimiin, joiden takana ovat kansainväliset tekijät, ovat varsin rajoitetut. Esimerkiksi sijoitustoiminnan lieveilmiöihin on hankala päästä käsiksi, jos pankkisalaisuuden verhoa ei saada kansainvälisin sopimuksin avattua.

Pankkisalaisuus on vahva myös täällä Suomessa. Se on toistaiseksi estänyt muun muassa verottajan suorittamat vertailutietotarkistukset suomalaisissa pankeissa ja luottolaitoksissa. Näiden vertailutietotarkistusten salliminen olisi kuitenkin tehokas keino kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvonnassa. Tämä menetelmä on käytössä muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa.

Mahdollisuutemme puuttua sijoitustoiminnan kansainväliseen veronkiertoon pelkästään kotimaista lainsäädäntöämme koskevin tarkistuksin ovat kaiken kaikkiaan hyvin rajalliset. Esimerkiksi ulkomaisista osakkeenomistajista muodostuvan hallintarekisterin käyttöön liittyvät veronvälttämismahdollisuudet ovat yleisesti tiedossa. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että esimerkiksi jonkin rajan ylittävän arvopaperikauppatapahtuman osapuolena olevan ulkomaisen edunsaajan taakse kätkeytyy tosiasiassa jokin suomalainen henkilö tai yritys. Tätä ongelmaa ei voida kuitenkaan käytännössä poistaa pelkästään sillä, että lakiin lisättäisiin maininta siitä, että hallintarekisterin haltijan on varmistettava edunsaajan henkilöllisyys, jos todelliset mahdollisuudet edunsaajan selville saamiseen ovat kuitenkin puutteelliset.

Hallintarekisteröityjä osakearvo-osuuksia on ensinnäkin valtava määrä. Esimerkiksi Nokia Oyj:llä on yli 1,5 miljoonaa ulkomaista osakasta ja hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus on yli 90 prosenttia tämän yhtiön osakkeiden lukumäärästä. Tämän lisäksi hallintarekisteröinti on maailmalla pääsääntö ja pohjoismainen hyvin laaja omistuksen julkisuusperiaate poikkeus. Tuskinpa kansainväliset suursijoittajat sinänsä omistuksen julkisuutta pelkäävät. Hallintarekisterin ja siihen liittyvien omaisuudenhoitotilien suuri kansainvälinen suosio perustuu pikemminkin niiden kustannustehokkuuteen, ja juuri siksi hallintarekisteröinti on sallittu myös muissa Pohjoismaissa, ei vain meillä Suomessa. Päätös tässä asiassa on kuitenkin tehty jo vuonna 1990, siis paljon ennen Lipposen hallitusta. Pörssikauppaan liittyvillä kustannuksilla on kuitenkin edelleen suuri merkitys sen kannalta, säilyykö meillä oma kansallinen pörssi myös tulevaisuudessa vai ei. Kansallinen pörssi ei tietenkään ole itseisarvo, mutta se on hyvin tärkeä rahoituskanava nimenomaan pienille ja keskisuurille suomalaisyhtiöille.

Hallintarekisteröityjä arvopapereita koskeva säilytys- ja hallinnointisopimusten verkosto on usein hyvin moniportainen. Siksi lopulliseen asiakassuhteeseen sovelletaan usein aivan muun maan lakia kuin Suomen. Sen tähden edunsaajan henkilöllisyyttä tuskin voitaisiin lopullisesti varmistaa, vaikka asiasta laki täällä Suomessa säädettäisiinkin, kansalliset lait kun koskevat vain Suomea ja täällä olevia toimijoita. Asiassa auttaisi ainoastaan koko Euroopan kattava verotietojen vaatimista ja vaihtamista koskeva sopimus ja sen aikaansaaminen. Tällä hetkellä sellaista sopimusta ei kuitenkaan valitettavasti ole näköpiirissä.

Täällä kotimaassakaan harmaan talouden ongelmiin ei voida tehokkaasti puuttua pelkästään viranomaistoimin. Esimerkiksi rakennustyömaiden kulkulupajärjestelmän aikaansaaminen ei käytännössä onnistu ilman rakennusalan aktiivista myötävaikutusta, koska järjestelmässä puututtaisiin yksityiseen sopimusvapauteen. Monilla suurilla työmailla järjestelmä on onneksi käytössä, mutta sen rinnalla tarvitaan myös tehokasta valvontaa, pelkkä kulkulupajärjestelmä ei riitä.

Rakennusalan sopimukset eivät kuitenkaan kata juurikaan järjestäytymättömiä yrityksiä eivätkä rakennusalan ulkopuolisia toimeksiantajia, esimerkiksi korjausrakentamista. Kotitalouksien teettämien remonttien osalta harmaata taloutta on kuitenkin kitkenyt kotitalouksille myönnetty verovähennys, ja tuota verovähennysjärjestelmää onkin tarkoitus laajentaa tuposopimuksen myötä. (Ed. Zyskowicz: Se on oikein!)

Arvoisa puhemies! Lähivuosina harmaan talouden torjunnassa aukeaa uusi haaste Euroopan unionin laajenemisen myötä. Haaste koskee erityisesti työehtojen valvontaa. Parhaillaan valmisteltavana olevassa ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa oleskelu- ja työlupakäytäntöön tullaankin tämän takia ehdottamaan muutoksia. Tätä asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Esityksen tarkoituksena on, että työnteko Suomessa edellyttäisi jatkossa erityistä työntekijän oleskelulupaa.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on parantaa työntekijän oleskeluluvan ehtojen valvonnan edellytyksiä kaikissa niissä tilanteissa, joissa valvonta on tarpeen. Siksi tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjattaisiin erityiseen ulkomaalaisrekisteriin myös silloin, kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa työntekijän oleskeluluvan voimassaoloaikana, ja lisäksi työsuojeluviranomaisilla olisi oikeus käyttää näitä tietoja omien valvontatehtäviensä tukena. Valvontaedellytyksiä parantaisivat myös viranomaisten välinen tiedonsaantioikeus ja työsuojeluviranomaisten valvontatoimivallan täsmentäminen työehtoasioissa.

Taloudellinen integraatio vaikuttaa harmaan talouden torjuntaan jatkossa monin tavoin muutoinkin. Avainsana kaikessa toiminnassa on eri viranomaisten välinen yhteistyö niin täällä Suomessa kuin Euroopan unionissakin. Toimivan viranomaisyhteistyön lisäksi tarvitaan myös tiivistä yhteistyötä tiedonsaantioikeuksien ja markkinoiden toimintaa säätelevän lainsäädännön osalta.

Ministeri Siimeksen vastaus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Ett för det finländska samhället kännetecknande drag är ärlighet och laglydnad. När vi stiftar lagar utgår vi från att de också skall följas. Det har i en internationell jämförelse upprepade gånger konstaterats att Finland är det minst korrumperade landet i världen. Också i EU-kommissionens meddelande om svartjobb placerade sig Finland och de skandinaviska länderna väl. Det bedömdes att den svarta ekonomin står för cirka 5 procent av vår bruttonationalprodukt medan motsvarande siffra för de länder som representerar den andra ytterligheten var över 20 procent. Trots att problemet med svart ekonomi hos oss inte är så allvarligt som i många andra länder, för det med sig ett stort inkomstbortfall inom den offentliga sektorn och snedvriden konkurrens inom den privata sektorn. Därför är bekämpningen av svart ekonomi ett viktigt ärende för regeringen.

I dagens öppna värld är det dock inte alltid lätt att i praktiken följa den samhällsmodell som baserar sig på finsk rättsuppfattning. I takt med att ekonomin internationaliseras ökar också de negativa bieffekterna. En av dem är den ekonomiska brottsligheten och den svarta ekonomin. Dessa förekommer också alldeles uppenbart i allt högre grad hos oss.

Detta konstaterande innebär ändå inte att vi ger upp och kapitulerar inför den svarta ekonomin. Tvärtom. Vi har på många sätt försökt ingripa i skeendet. Bekämpningen av svart ekonomi och ekobrottslighet nämns i regeringsprogrammet, och från mitten av 1990-talet har kontrollen över den ekonomiska brottsligheten och den svarta ekonomin förbättrats märkbart. Vi har dock i detta avseende haft en totalt avvikande trend i jämförelse med många andra länder med marknadsekonomi. I dessa länder har den relativa insatsen för bekämpandet av ekonomiska brott de senaste åren närmast minskat i jämförelse med bekämpandet av den traditionella brottsligheten.

Lipponens båda regeringar har med hjälp av tre bekämpningsprogram i följd sedan 1996 effektiverat åtgärderna för bekämpning av svart ekonomi. I det första och det andra programmet sattes fokus i synnerhet på bekämpandet av oegentligheter inom den offentliga inkomst- och utgiftsfinansieringen och på ett förbättrande av situationen i fråga om sund konkurrens inom näringslivet samt på ett förbättrande av näringslivets verksamhetsförutsättningar. Man har i det program som nu håller på att genomföras och som sträcker sig fram till 2005 strävat efter att trygga kontinuiteten i fråga om dessa redan påbörjade åtgärder som visat sig vara effektiva.

Eftersom myndigheternas resurser trots allt aldrig räcker till allt vi önskar, måste vi även i bekämpningen av svart ekonomi fokusera på de åtgärder som har den största verkningsgraden. Här spelar samarbetet mellan myndigheterna, rätten till informationsutbyte, tillräckliga befogenheter samt bestämmelserna i strafflagen en nyckelroll — i den svarta ekonomin är det ju uttryckligen till stor del fråga om brottslig verksamhet. Vi har däremot inte velat vidta sådana åtgärder som i hög grad försvårar en sund företags- och finansieringsverksamhet utan att man samtidigt skulle uppnå någon nämnvärd nytta i bekämpningen av svart ekonomi.

Regeringen utgår från att företagare och placerare i regel är hederligt folk. Deras verksamhet skall inte i onödan försvåras genom ökad byråkrati. Därför har vi den senaste tiden strävat efter att snarare underlätta än försvåra i synnerhet små företags möjligheter att fullgöra sina arbetsgivar- och skatteförpliktelser. Ett medel har varit bland annat det betaltjänstsystem för små företagare som är under beredning och som är avsett att tas i bruk nästa år. Samma syfte tjänar också det förslag till förlängning av kontrollperioden i fråga om mervärdesskatten för små företag som nu diskuteras.

Ett ibruktagande av det omvända mervärdesskattesystem som presenterats i interpellationen skulle gå stick i stäv mot denna trend, eftersom det skulle förutsätta att hela vårt nuvarande, på frivillighet baserade system ställs på huvudet även om det bara genomfördes inom byggbranschen. En ändring av lagstiftningen skulle ju rikta sig mot skattskyldiga inom byggbranschen i allmänhet, inte enbart till ohederliga företag. På så vis skulle ändringen inverka på betingelserna för den verksamhet alla företag inom byggbranschen bedriver. Majoriteten av företagen inom byggbranschen skulle sannolikt bli tvungna att övergå till ett administrativt sett tungt månadsbaserat beskattningsförfarande för att kunna tillgodgöra sig inköpsavdragen. Det har inte ansetts vara ändamålsenligt. Regeringen vill med sina egna åtgärder främja företagsverksamheten, inte försvåra den.

Som bevis för att konkreta åtgärder för bekämpning av svart ekonomi redan har vidtagits kan jag nämna bland annat följande:

Till att börja med har antalet utredare av ekonomiska brott utökats i och med att först bland annat 60 tjänster som ekobrottsutredare och sedan 17 tjänster som brottsutredare inrättats hos polisen samt 12 tjänster som ekobrottsåklagare inrättats inom rättsväsendet. Vid lokalpolisen har också skapats enheter som är specialiserade på bekämpning av ekonomiska brott och ekobrottsutredarnas yrkesskicklighet har förbättrats.

Myndighetssamarbetet mellan skattemyndigheterna, polisen, näringsmyndigheterna och tullen har också intensifierats i och med inrättandet av Virke, ett samarbetsorgan för myndigheter som verkar under ledning av finansministeriet. Nya databaser och andra datatekniska verktyg som utvecklats inom ramen för organets verksamhet möjliggör, i likhet med de förbättrade möjligheterna för olika myndigheter att sinsemellan utbyta information, att man nu ännu effektivare än tidigare kan ingripa i pågående brottslig ekonomisk verksamhet. Tack vare den aktiva utredningsverksamheten kommer det också hela tiden mer information om vilka verksamhetsformer den svarta ekonomin och den ekonomiska brottsligheten tar sig. Utredningsverksamheten har finansierats med anslag för bekämpning av ekonomisk brottslighet. Ett friktionsfritt samarbete mellan olika myndigheter är även i fortsättningen en nyckelfaktor i bekämpningen av den svarta ekonomin.

Regeringen har också effektiverat Finlands internationella insatser för bekämpandet av den ekonomiska brottsligheten och den svarta ekonomin i placeringsverksamheten. Finland har bland annat i EU och Oecd aktivt förespråkat alla sådana åtgärder med vilkas tillhjälp det internationella informationsutbytet om kapitalrörelser kunde öka och skadliga skattkonkurrensmetoder, såsom bruket av s.k. skatteparadis, minska.

Justitieministeriet har också genomfört projekt med vilka man försvårat begåendet av ekonomiska brott, ökat risken för att bli fast och effektiverat förverkandet av vinningen av brott. Möjligheten att, enklare än tidigare, ur handelsregistret stryka bolag som inte har någon verksamhet gör det svårare att begå brott. Förverkandet av vinningen av brott effektiveras genom den lagstiftning som rör s.k. utvidgad konfiskering av vinning av brott. Möjligheterna att vidta tvångsverkställighetsåtgärder mot registrerade bolag i skatteparadisen har också förbättrats.

Riksdagen behandlar dessutom just nu en proposition med förslag till ändring av vissa av strafflagens bestämmelser om ekonomiska brott och av vissa lagar som har samband med dem. I den föreslås ett flertal lagändringar uttryckligen i syfte att bekämpa den svarta ekonomin. Till de viktigaste hör ändringarna av strafflagens bestämmelser om bokföringsbrott. Ett bokföringsbrott är ju ofta ett redskap för begåendet av andra ekonomiska brott.

En annan lagändring som är viktig med hänsyn till den svarta ekonomin är det nya strafflagskapitel om penningtvätt som ingår i propositionen och med vilket man strävar efter att effektivare än i dagens läge komma åt den vinning som nås genom brott. Ett effektivt eliminerande av vinningen av brott är också ett sätt att förebygga nya ekonomiska brott. Riksdagens lagutskott har redan enhälligt godkänt dessa förslag till lagändringar.

Bekämpningen av den svarta ekonomin har även inom skatteförvaltningen redan under flera år varit ett av de prioriterade områdena inom skattekontrollen. För tillfället används en tredjedel av skatteinspektionskapaciteten till granskning gällande den svarta ekonomin. Föremål är i synnerhet de branscher där den svarta ekonomin är speciellt framträdande, t.ex. restaurang- och byggbranscherna.

En av utmaningarna för skatteinspektionsverksamheten är att granskningsobjekten blir allt mer komplicerade. Detta binder resurser samtidigt som skatteinspektionerna gällande den svarta ekonomin ofta leder till förundersökning och straffprocesser. Den tid som avsätts för förberedelser inför rättegångarna och deltagande i dem innebär naturligtvis att mindre tid återstår för granskning av andra objekt och sammanställande av polisanmälningar.

Staten bedriver också nära samarbete med olika organisationer inom näringslivet i syfte att rensa upp i den svarta ekonomin. Byggbranschens organisationer har också med ömsesidiga avtal bl.a. kommit överens om att det i samband med entreprenadanbud skall krävas intyg gällande skatteskulder och KAPL-premier samt om att entreprenaduppgifter från byggbranschen kvartalsvis skall tillställas skatteförvaltningen. Byggnadsförbundet har å sin sida avlagt besök på byggen för att klarlägga vilka underentreprenörer som anlitas på byggena och för att kontrollera att arbetsavtalen följs. Förbundet har överlämnat den information det samlat in om entreprenörerna till skattemyndigheterna.

Regeringen har tyglat den svarta ekonomin inom restaurangbranschen genom att anvisa Produkttillsynscentralen ökade resurser. Även Finlands Hotell- och Restaurangförbund bedriver en egen kampanj och bland annat Handelns Centralförbund har finansierat utredningsverksamhet som granskar den svarta ekonomin inom det egna verksamhetsområdet. Utöver detta har de risker som är förknippade med den svarta ekonomin belysts för den breda allmänheten med hjälp av omfattande informationskampanjer med fokusering i synnerhet på utkomstskydd för arbetslösa, arbetsolycksfall och produktansvar.

Denna förteckning med exempel visar att regeringen på många olika sätt ingripit i de fenomen som den svarta ekonomin ger upphov till. Arbetet är inte lätt, det hindras i viss mån av ett litet lands, trots allt, knappa resurser och framför allt av att Finlands möjligheter att ingripa i verksamhet med internationella bakgrundskrafter är begränsade. Det är t.ex. svårt att komma åt negativa biverkningar av placeringsverksamhet ifall det inte med internationella avtal går att glänta på banksekretessens förhänge.

Också här i Finland åberopas ofta banksekretessen. Den har hittills bland annat hindrat skattemyndigheterna från att förrätta inspektioner för erhållande av jämförelseuppgifter i finska banker och kreditinstitut. Att tillåta sådana inspektioner skulle dock utgöra en effektiv metod i skattekontrollen av den internationella placeringsverksamheten. Metoden används bland annat i vårt grannland Sverige.

Vår möjlighet att, enbart med inspektioner som vår nationella lagstiftning känner till, ingripa i det internationella kringgåendet av skatt inom placeringsverksamheten är på det hela taget mycket begränsade. T.ex. de möjligheter att undgå skatt som är förknippade med förvaltarregister över utländska aktieägare är allmänt kända. Det kan vara möjligt och till och med troligt att en finländsk person eller ett finländskt företag de facto döljer sig bakom en utländsk förmånstagare. Detta problem kan dock inte elimineras enbart genom att det i lagen noteras att handhavaren av registret skall fastställa förmånstagarens identitet, om de verkliga möjligheterna att få fram förmånstagaren är begränsade och bristfälliga.

Det finns till att börja med en enorm mängd förvaltarregistrerade aktievärdeandelar. Exempelvis Nokia Abp har över 1,5 miljoner utländska aktieägare och den förvaltarregistrerade andelen aktier utgör över 90 procent av bolagets aktier. Förvaltarregistrering är dessutom en huvudprincip ute i världen och den mycket breda nordiska offentlighetsprincipen gällande ägande ett undantag. Internationella storplacerare är knappast rädda för ägandets offentlighet i sig. Att förvaltarregister och till dem anslutna värdeandelskonton internationellt sett är så populära grundar sig snarare på deras kostnadseffektivitet, och just därför är förvaltarregistrering tillåten också i de övriga nordiska länderna, men inte i Finland. Beslutet fattades dock redan 1990, dvs. långt före Lipponens regering. De kostnader som hänför sig till börshandeln har ändå fortsättningsvis stor betydelse med hänsyn till frågan om huruvida vi i framtiden skall få behålla en egen nationell börs eller inte. En nationell börs är naturligtvis inte ett värde i sig, men den är en mycket viktig finansieringskanal speciellt för små och medelstora finländska företag.

Det nätverk av förvarings- och förvaltningsavtal som gäller förvaltarregistrerade värdepapper är ofta mångfacetterat. Därför tillämpas i allmänhet ofta ett helt annat lands lag än Finlands på den slutliga kundrelationen. Av den orsaken skulle förmånstagarens identitet knappast kunna fastställas slutgiltigt, även om det här i Finland stiftades en lag om saken. De nationella lagarna gäller som känt bara i Finland och de aktörer som är verksamma här. Det enda som kunde hjälpa vore att man fick till stånd ett avtal om krav på skatteuppgifter och utbyte av sådana, ett avtal som skulle omfatta hela Europa. Tyvärr finns inget sådant avtal i sikte i dagens läge.

Inte heller i vårt eget land kan vi enbart med myndighetsåtgärder ingripa effektivt i de problem som den svarta ekonomin för med sig. Det är t.ex. inte i praktiken möjligt att utan byggbranschens aktiva medverkan få till stånd ett system med passertillstånd på byggplatser, eftersom ett sådant system skulle inkräkta på den privata avtalsfriheten. På många stora arbetsplatser är systemet lyckligtvis ändå taget i bruk, men parallellt med detta behövs det också effektiv övervakning, enbart ett system med passertillstånd räcker inte till.

Byggbranschens avtal omfattar ytterst få icke-organiserade företag, inte heller sådana uppdragsgivare utanför branschen som t.ex. arbetar med renovering. När det gäller renoveringar som privathushåll låter utföra har dock den svarta ekonomin till en del kunnat rensas upp tack vare det skatteavdrag som beviljats hushållen — man har även för avsikt att utvidga detta system för skatteavdrag i den inkomstpolitiska uppgörelsen.

Bekämpningen av svart ekonomi kommer de närmaste åren att möta en ny utmaning i och med utvidgningen av EU. Utmaningen gäller i främsta hand kontrollen av arbetsvillkoren. I den totalrevidering av utlänningslagen som för närvarande är under beredning kommer att föreslås ändringar i fråga om upphållstillstånds- och arbetstillståndspraxis. Avsikten är att en regeringsproposition i saken skall avlåtas till riksdagen detta år. Tanken är att arbete i Finland i fortsättningen skall förutsätta ett särskilt uppehållstillstånd för en arbetstagare.

Propositionen innehåller många förslag vilkas syfte är att förbättra förutsättningarna för kontroll av villkoren för uppehållstillstånd i de situationer där kontroll behövs. Uppgifter om anställningsförhållandets centrala villkor skall föras in i utlänningsregistret även när arbetstagaren byter arbetsplats medan uppehållstillståndet är i kraft. Dessa uppgifter skall dessutom vara tillgängliga för arbetarskyddsmyndigheten som ett stöd i kontrollen. Kontrollförutsättningarna förbättras även genom myndigheternas rätt till information och av preciseringen av arbetarskyddsmyndighetens behörighet att utföra kontroller av anställningsvillkoren.

Den ekonomiska integrationen inverkar också i övrigt på den fortsatta bekämpningen av svart ekonomi. Nyckelordet är samarbete mellan olika myndigheter, såväl här i Finland som inom EU och delvis också på global nivå. Utöver detta behövs, i fråga om den lagstiftning som reglerar verksamheten på marknaden, också administrativt och legislativt samarbete samt rätt att få information.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Opposition luovuttamaton tehtävä on yrittää kaataa hallitus, kun pätevä aihe ilmaantuu. Aiheet ovat parlamentarismimme historiassa olleet moninaiset, mutta koskaan aiemmin välikysymyksen aiheena ei kuitenkaan liene ollut se, että raha ei hallitukselle kelpaa.

Kysymys ei ole nimittäin nyt verolakien sisällöstä ja sitä kautta lisäverojen kannosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että osa veronmaksuvelvollisista saa jättää verot ja maksut maksamatta tarvitsematta pelätä juuri mitään jälkiseuraamuksia. Tämä on ilmiönä olennainen osa harmaata taloutta. Istuvan hallituksen spontaani kiinnostus ryhtyä harmaan talouden torjuntaan on ollut jatkuvasti näennäistä luokkaa, vaikka asia, kuten ministeri Siimes totesi, kuuluukin hallitusohjelmaan.

Asetelma on ollut siinä määrin uskomaton, että kansanedustaja on joutunut hämmennyksen vallassa turvautumaan poikkeukselliseen prosessiin saadakseen vastalauseensa hallituksen valitsemalle toimintalinjalle kuulluksi. Hallitus toki pyysi ja sai kesäkuussa palkkaamiltaan virkamiehiltä harmaasta taloudesta selvityksen. Sen mukaan valtiolta jää vero- ja maksutuloja saamatta vähintään 2,5 miljardia euroa vuodessa. Tällä rahalla olisi paljon käyttöä niin valtion menotalouden katteena kuin sen velkojen lyhentämisessäkin.

Jo pelkästään näistä syistä seitsemän tilannetta kartoittavan kirjallisen kysymyksen setin laatiminen viime kesänä oli enemmän kuin paikallaan. Vastaukset tulivat ja osoittivat, ettei hallitus todellakaan näytä olevan kiinnostunut näistä veromiljardeista, jotka ovat euroja. Kun vastaukset vaikuttivat auringonpistoksen vaivaamana tehdyiltä, oli pakko kysyä uudestaan: Eikö hallitus todellakaan aio ryhtyä mihinkään rakentavahenkisiin toimenpiteisiin harmaan talouden kuriin saamiseksi? Kysymyksiä lähti tuolloin kuusi kappaletta. Vastaukset paljastivat, että aurinko oli tehnyt lopullisesti tehtävänsä. Kuuma oli tuonut vastauksiin vain ärtymyksen lisämausteen mukaan, niiden sisältö sen sijaan oli lähes muuttumaton.

Kolmas kirjallisten kysymysten setti ei olisi vastauksia miksikään muuttanut, joten oli valittava astetta järeämpi ase, välikysymys. Perustetta välikysymykselle antoi sekin, että niin hallituksen ministerit kuin hallituspuolueiden kansanedustajatkin ovat tuskailleet rahanpuutteen kanssa koko syksyn, viimeksi HUSin, perhepolitiikan, taiteen ja liikunnan tarpeiden kurimuksessa, eivätkä eläkeläisetkään ymmärrettävistä syistä ole jättäneet edustajia hetkeksikään rauhaan. Tällaisen rahamäärän luulisi siis todella kiinnostavan muutoin jälleenjakelujuhlasta kiinnostuneita ministereitä, mutta ei.

Hallituksen välikysymykseen juuri antama vastaus kuuluu samaan kategoriaan kuin kirjallisiin kysymyksiin annetut vastaukset, jopa osittain oli tuo vastaus surkeampikin. Näin siitäkin huolimatta, että hallituksen oma eduskunnassa käsittelyssä oleva budjettiesitys turvautuu osittain velan lisäottoon ja hallituspuolueiden kansanedustajilla on siihenkin suuria menojen lisäyspaineita, jotka toteutuneina lisäisivät budjetin alijäämää.

Oman lisänsä opposition tarmokkuuteen tässä asiassa tuo se, että se tietää hallituksen varsin hyvin tietävän sen, että järjestäytynyt talousrikollisuus on ulottanut lonkeronsa myös harmaan talouden toimintakenttään. Pidättäytymällä aktiivisesta harmaan talouden vastaisesta toiminnasta hallitus asettuu välillisesti antamaan sivustatukea rikolliselle toiminnalle. Hallitus näyttää hyväksyvän myös 15 talousrikossyyttäjän vakanssin lakkauttamisen. Asia on vireillä Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Olisi syytä ottaa vihdoinkin vakavasti huomioon se, että nykyisellään talousrikollisuus on jo huomattavalta osalta älykkäiden monialaosaajien johtamaa toimintaa. Mitään etumatkalisää heidän muodostamalleen verkostolle ei pidä antaa, kaikkein vähiten tasavallan hallituksen toimesta.

Välikysymyksen perusteluissa kiinnitimme huomiota muutaman esimerkin avulla harmaan talouden tyypilliseen temmellyskenttään. Yksi toiminta-alueista on rakennustoiminta. Pakollinen sähköinen kulkulupajärjestelmä toisi merkittävän käytännön keinon työmaille. Kun vapaaehtoinen järjestelmä toimii eräillä työmailla, niin miksi ei sitten pakollinen kaikilla? Hallituksen uppiniskaisuuden vuoksi asiaa hoidetaan nyt järjestykseen istumalakoilla. Hallitus käyttää ilmiselvästi vääriä neuvonantajia tässä asiassa. Hallituksen, jossa on edustettuna kaksi työväenpuoluetta, luulisi kuuntelevan herkimmin Rakennustyöläisten Liittoa tässä asiassa, vaan näin ei ole, valitettavasti.

Käännetty arvonlisäverojärjestelmä toisi merkittävän parannuksen rakennustoiminnan oikeudenmukaiseen verotukseen. Hollannissa ja Belgiassa järjestelmä on käytössä, ja komissio on ilmoittanut Itävallalle, että "toimenpide näyttää olevan oikeassa suhteessa tavoiteltuihin päämääriin". Ministeri Siimes, Hollannissa ja Belgiassa ei äsken mainitsemianne ongelmia ole lainkaan todettu. Käytännössä toimivia käännetyn arvonlisäverojärjestelmän toteutusvaihtoehtoja on useita. Olennaista siis on, että Euroopan unioni sallii niiden käytön.

Arvonlisäverotus on nykyisellään ongelma monissa pienyrityksissäkin. Nykyisin yritys joutuu maksamaan arvonlisäveroa, jos sen liikevaihto ylittää 8 500 euroa. Veron joutuu maksamaan heti koko myynnistä, kun raja ylittyy. Tämä on johtanut taktikointiin ja veronkiertoon. Parturi- ja kampaamopalveluista neljännes, ravitsemis- ja majoituspalveluista viidennes ja päivittäistavarakaupasta kymmenes on erään tuoreen selvityksen mukaan ajautunut tästä syystä ainakin ajoittain harmaan talouden alueelle. Osa liiketoimista on pilkottu rajan ylittymisen estämiseksi.

Nämä ongelmat voitaisiin poistaa matkimalla tässäkin Hollannin-mallia. Siinä liikkeen- ja ammatinharjoittajalle myönnetään vähitellen poistuva vähennys, jos arvonlisäverotilitys jää tietyn rajan alle. Liukuva vähennys yhdistettynä liikevaihtoverorajan korotukseen voisi olla harmaata taloutta Suomessakin häivyttävä ratkaisu. Tähän sopii toimintaohjeeksi: jos et keksi itse parempaa, kopioi toisten valmiiksi kokeilemia malleja. Äärimmäisen tärkeää on se, että yrittäjät ovat yhdenvertaisessa kilpailuasemassa. Harmaan talouden harjoittajat pudottavat jokaisella toimintakentällään rehelliset toimijat ennen pitkää pois pelistä.

Kuvatut esimerkkitapaukset paljastavat harmaan talouden syvimmän olemuksen. Asioita ei saada kohdalleen yksin poliisien ja rikostutkijoiden määrää lisäämällä, vaan lainsäädäntöä kehittämällä muuttuneet olosuhteet ja kasvava rikollisuus huomioon ottavaksi. Jos yrittäjä tai sellaisia edustava järjestö vastustaa valvonnan lisäämistä, myöntää se samalla hyötyvänsä harmaasta taloudesta. Kilpailun markkinoista häviämistä pelkäävällä rehellisellä yrittäjällä ei ole mitään rationaalista perustetta vastustaa säädösten kiristämistä. Tässä ihmettelen ministeri Siimeksen äskeistä lausuntoa.

Keskustelussa harmaan talouden torjunnasta hallitus tuo mieluusti esiin uuden kirjanpitokäytännön ias:n silloinkin, kun se ei liity käsiteltävään asiaan lainkaan. Pörssiyhtiöiden tulee julkistaa ias-standardien mukainen tilinpäätös vuodesta 2005 lähtien. Olennaista on, että pörssiyhtiöiden jälkeen standardeja ollaan ulottamassa myös listaamattomiin yrityksiin. Tekemiini kirjallisiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa kirjanpitokäytännön kehittämisajatukset eivät ole tällä aaltopituudella lainkaan. Noistakin vastauksista, joita hallitus ei nyt antamassaan vastauksessa muuttanut, voi ilkeämielisesti aistia henkivän välinpitämättömän suhtautumisen harmaan talouden torjuntaan.

Ammottavin veromenetysaukko löytyy kansainvälisestä sijoitustoiminnasta. Arvopapereiden myyntivoittojen verotus perustuu välittäjien verottajalle toimittamiin vuosi-ilmoituksiin. Tutkimuksen mukaan Helsingin Pörssissä toimivien välittäjien vuodelta 2000 verohallinnolle toimittamista vuosi-ilmoituksista puuttui arvopaperikauppoja ainakin 98 miljardin euron arvosta. Ongelmallisimpia olivat ja ovat tänä päivänä ulkomaiset sijoituspalveluyhtiöt, joilla on kolmannes Suomen pörssikauppojen markkinaosuudesta. Näidenkin välittäjien pitäisi tehdä vuosi-ilmoitukset, mutta vain yksi tekee sellaisen, ja hallitus istuu tumput suorana. (Ed. Gustafsson: Pitkäänkö vihreät ovat olleet poissa hallituksesta?) — No, puoli vuotta, ja hyvä on ollut, että on oltu.

Italian valtio on kokenut tunnetusti todella suuret verotulojen menetykset sekä harmaan talouden että rikollisen mustan talouden rehottamisen vuoksi. Saadakseen budjettinsa tasapainotetuksi Berlusconin hallitus on joutunut ottamaan käyttöön veroarmahdukset. Ne kohdennetaan yritysten laittomasti maasta pois vietyjen pääomien kotiuttamiseen. 2 prosentin sakkomaksu maassa, jossa on vain kaksi veroastetta, 23 ja 33 prosenttia, palautti Italiaan 50 miljardia euroa pääomia. Äskettäin sakkomaksu korotettiin siellä 4 prosenttiin. Malleja siis löytyy tällaisiin äärimmäisiinkin hätätilanteisiin käytettäväksi, jos halua ilmenee.

Olen käynyt läpi vain muutamia harmaan talouden toiminta-alueita ja niitä keinoja, joita ilmiön torjunnassa voidaan niin haluttaessa käyttää. Luetteloa voisi jatkaa pitkään. Eilen täällä isossa salissa käytiin vuoropuhelua niin sanotun saattohoidon kriminalisoinnin kiireellisestä tarpeesta.

Arvoisa puhemies! Kuullun hallituksen vastauksen ja muitten näyttöjen jälkeen ei voi muuta kuin ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodon:

"Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin, nopeisiin ja uskottaviin toimenpiteisiin harmaan talouden torjumiseksi, ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Arviot harmaan talouden laajuudesta vaihtelevat, mutta yleisesti arvioidaan, että se on noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 5 miljardia euroa. Tästä aiheutuvat veromenetykset ovat noin puolet eli 2—3 miljardia euroa. Harmaa talous heikentää nykytasollaan merkittävästi yhteiskunnan veropohjaa, se vääristää yritysten välistä kilpailua sekä murentaa yhteiskuntamoraalia. Harmaata taloutta vastaan täytyy taistella päättäväisesti kaikin mahdollisin keinoin. Kaikki lainsäädännön aukot ja puutteet on paikattava. Viranomaisten valvontaa ja yhteistyötä täytyy tehostaa.

Harmaa talous on käsitteenä epäselvä. Puhuttaessa harmaasta taloudesta eri ihmiset ja tahot käsittävät asian eri tavoin. Varsinaisesti käsite harmaa talous kuvasi alun perin sitä epäselvää harmaata aluetta, joka jää laittomuuden ja laillisuuden rajamaille.

Varsinaisesta talousrikollisuudesta ei ole järkevää käyttää vähättelevää harmaan talouden käsitettä. Talousrikollisuus on yhtä tuomittavaa ja rangaistavaa kuin mikä muu rikollisuus tahansa. Sitä ei ole syytä vähätellä käyttämällä siitä jotain lievempää ilmaisua.

Harmaan talouden ja varsinaisen talousrikollisuuden lisäksi on käsitteenä erotettava rikollinen toiminta, kuten huumausainekauppa, salakuljetus ja muu rikollinen toiminta, jolla tavoitellaan taloudellista hyötyä. Tämän laittoman tuotannon arvo on nopeasti kasvanut ja on arvioiden mukaan 300—400 miljoonaa euroa vuodessa. Harmaa talous, varsinainen talousrikollisuus ja laiton tuotanto liittyvät usein toisiinsa.

Taloudellisesti merkittävin osuus harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta tapahtuu yritystoiminnassa. Suomessa harmaan talouden keskeiset toimialueet ovat rakennus-, ravintola- ja majoitusala. Ilmiö on levinnyt myös siivous- ja telakka-alalle. Liikenteen piirissä harmaata taloutta harjoitetaan maanteiden tavarakuljetuksissa sekä taksien ja linja-autojen tilausajoissa. Rakennusalalla harmaa talous on pesiytynyt pienimuotoiseen uudisrakentamiseen sekä korjaustöihin. Taloudellisesti suurimmat vaikutukset tulevat suurten rakennushankkeiden aliurakkaketjuista. Ravintola-alalla talousrikollisuus on kirjanpidon ohi tapahtuvaa myyntiä. Näillä ja monella muullakin toimialalla on tyypillistä harmaata taloutta se, että palkat maksetaan pimeästi ja verot ja muut maksut jätetään maksamatta.

Perinteisen harmaan talouden rinnalle on noussut ulkomaankauppaan ja kansainvälisiin osake- ja rahoitusmarkkinoihin liittyvä rikollisuus. Suomen ja Venäjän sekä Viron väliseen vientiin liittyvä kaksoislaskutus on viime vuosina lisääntynyt. Vaikka kaksoislaskutus ei tulkinnan mukaan ole tällä hetkellä Suomessa rikos, on veroviranomaisilla ja poliisilla tällä hetkellä tutkittavana useita kaksoislaskutusta koskevia juttuja, joissa kysymys on mittavasta tulojen salaamisesta Suomen verottajalta. Pääoma- ja rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ja kansainvälistyminen ovat luoneet aivan uudet muodot saaneen talousrikollisuuden. Tähän toimintaan kytkeytyy usein myös rahanpesu. Erityisen ongelman muodostavat suomalaisten nimettöminä tekemät sijoitukset hallintarekisterien kautta sekä toiminta erilaisten veroparatiisien avulla. Näillä keinoilla vältetään verojen maksu.

Harmaan talouden osalta keskustelussa on nostettu esiin verotuksen rakenteen ja tason vaikutus. Viime vuosien aikana omaksuttu ansiotulon verotuksen keventäminen on osaltaan rajoittanut harmaan talouden etenemistä. Yksityisen kuluttajan pienten töiden ja palveluiden osalta tulisi tuloverotusta ja siihen liittyviä maksuja sekä arvonlisäverotusta edelleen kehittää siten, että se vähentäisi kiusausta turvautua yhteiskuntamoraalia rappeuttavaan harmaaseen talouteen. Kotitaloustyön verovähennysjärjestelmä on työllisyysvaikutusten ohella myös onnistunut malli ja esimerkki niistä toimista, joilla voidaan harmaata taloutta rajoittaa. Verovähennyksen jälkeen monet koti- ja remonttityöt ovat siirtyneet laillisen talouden puolelle.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksestä saa käsityksen, että hallitus olisi ollut toimeton harmaan talouden suhteen. Näin ei asia ole. Hallitus on ollut aktiivinen harmaan talouden torjunnassa ja tehnyt asiasta kolme periaatepäätöstä. Nyt oppositiossa oleva välikysymyksen aloitteentekijä, vihreät, on ollut vielä äskettäin hallituksessa laatimassa harmaan talouden vastaisia ohjelmia.

Opposition välikysymys ei ole uskottava. Parlamentarismin mukaan välikysymyksellä pyritään kaatamaan hallitus. Tuskin oppositiokaan on tosissaan sitä mieltä, että hallitus on laiminlyönyt harmaan talouden torjunnan siten, että tämän takia hallitus pitäisi vaihtaa. Oppositiopuolueiden aiemman poliittisen toiminnan perusteella rohkenen olettaa, että jos nykyinen oppositio muodostaisi hallituksen, sen kiinnostus harmaan talouden torjuntaan olisi nykyistä hallitusta vähäisempää. Vaikka oppositiolla on luonnollisesti käytettävissä kaikki perustuslailliset keinot, harmaata taloutta koskevaan keskusteluun välikysymys on ylimitoitettu keino.

Viimeiset kolme hallitusta ovat 1990-luvulta lähtien asettaneet lähes kymmenen erilaista työryhmää suunnittelemaan harmaan talouden vastaisia toimia. Hallitukset ovat tehneet lukuisia päätöksiä ja esityksiä harmaan talouden torjunnasta. Hallitusten aktiivisuus harmaan talouden torjunnassa on selvästi lisääntynyt, kun verrataan Ahon hallituksen toimia Lipposen molempien hallitusten toimenpiteisiin.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2001 uuden toimintaohjelman talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi vuosina 2002—2005. Toimintaohjelma on jatkoa kahdelle aikaisemmalle valtioneuvoston tekemälle periaatepäätökselle. Ohjelman tarkoituksena on vähentää merkittävästi talousrikollisuutta ja harmaata taloutta sekä niiden aiheuttamia vahinkoja.

Verovalvontaa on tehostettu siten kuin valtioneuvoston periaatepäätös edellytti. Harmaan talouden tarkastuksiin käytettiin viime vuonna kolmannes verovalvonnan voimavaroista. Verohallinto on tehnyt yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa keinojen löytämiseksi. Rakennusalan lisäksi torjuntayhteistyö on tiivistynyt ravintola-alan ja matkatoimistoalan kanssa. Harmaan talouden torjunnan erityisalueina ovat olleet edelleen Venäjä ja Baltian maat.

Tässä toiminnassa on tärkeää viranomaisten yhteistyö. Siitäkin on saatu hyviä tuloksia. Hyvä esimerkki on vuonna 2000 käynnistynyt Virke-projekti, joka edelleen jatkuu. Virke-projekti on parantanut viranomaisten kykyä paljastaa harmaa talous sekä tuonut lisätietoa ja tehostanut yhteistyötä.

Harmaan talouden vastaiset toimet ovat tuottaneet tulosta. Eräänä mittarina on pidetty niitä rästejä, joita on pantu maksuun harmaan talouden yrittäjille. Nämä verojäämät olivat vuonna 1996 4,4 miljardia euroa ja viisi vuotta myöhemmin, vuoden 2001 lopussa, 3,3 miljardia euroa. Suunta on hyvä, mutta työ on vielä kesken.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä nykyinen toimintaohjelma talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi vuosina 2002—2005 antaa hyvät mahdollisuudet puuttua ongelmiin. Päävastuu on edelleen verohallinnolla. Muita tärkeitä yhteistyöviranomaisia ovat poliisi, ulosottoviranomaiset, (Puhemies koputtaa) tulli sekä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitos.

Viranomaisvalvonnan lisäksi on lainsäädäntöä kehitettävä. Lainsäädännön alalla on tapahtunut paljon uudistuksia, jotka tähtäävät harmaan talouden torjuntaan. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Nämä esitykset parantavat mahdollisuuksia harmaan talouden torjuntaan.

Harmaan talouden vastaisia toimia haittaavat viranomaisten vaikeudet saada tietoja. (Puhemies koputtaa) Tulisi harkita, onko yksityisyyden suoja ja pankkisalaisuus ylimitoitettu.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä harmaan talouden torjunta on edelleen tärkeää. Nykyinen Paavo Lipposen hallitus on tehostanut harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaista taistelua. Me olemme olleet aktiivisia tässä asiassa niin hallituksessa kuin eduskunnassakin.

Opposition hallitukselle esittämä välikysymys on aiheeton.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Moni on kysynyt, miksi välikysymys harmaasta taloudesta. Syitä on useita.

Ensinnäkin, harmaa talous on yhä suurempi taloudellinen ongelma Suomessa. Sen määrä on viimeisimpien arvioiden mukaan jopa 5 miljardia euroa. Verotulojen menetysten arvioidaan olevan noin 2,5 miljardia euroa vuodessa, mikä on suoraan pois hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta. Kysymys on siten suuresta kansantaloudellisesta menetyksestä.

Toiseksi, kysymyksessä on erittäin vakava työ- ja yrittäjämoraalia rappeuttava ilmiö. Harmaaseen talouteen sisältyy verojen ja muiden lakisääteisten maksujen laiminlyöntiä sekä muun muassa pimeän työvoiman käyttöä. Näin tavaroita ja palveluja pystytään tuottamaan entistä alemmalla hintatasolla, mikä myös vääristää kilpailua. On kerta kaikkiaan väärin, että rehellinen työntekijä tai yrittäjiä kärsii siitä, että jotkut toiset toimivat ja kilpailevat aivan muilla pelisäännöillä ja lyövät laimin yhteiskunnallisia velvoitteitaan.

Kolmanneksi, monet merkit harmaan talouden torjunnan hiipumisesta antavat aiheen kysyä, onko hallituksella todellista tahtoa ja toimintasuunnitelmaa tämän vahingollisen ilmiön kuriin saamiseksi.

Arvoisa puhemies! Peruskysymys harmaan talouden torjumiseksi on rehellisen työnteon ja yrittäjyyden edellytysten parantaminen.

Oma vakava kysymyksensä on lamavuosina ylivelkaantuneiden asema. Vetkuttelemalla näiden usein vielä ilman omaa syytään velkaantuneiden ihmisten tilanteen todellisessa korjaamisessa hallitus on suistanut rehellisiä ja yritteliäitä kansalaisia harmaan talouden piiriin.

Erityisiä harmaan talouden pesäkkeitä on ravintola- ja rakennusalalla. Harmaan talouden osuus ravintola-alalla on noin 7—8 prosenttia. Yhteiskunta menettää vuodessa jopa 100 miljoonaa euroa veroja pelkästään pimeän työvoiman vuoksi. Harmaat yrittäjät vievät leivän rehellisiltä ravintolanpitäjiltä. Erityistä piittaamattomuutta Lipposen hallitus on osoittanut sosiaali- ja terveysministeriön esitykselle Tuotevalvontakeskuksen tarkastustoiminnan resurssien lisäämiseksi. Rakennusalalla puolestaan on arvioitu, että pimeiden työläisten osuus alan työvoimasta olisi jopa 10 prosenttia. Tässä pääurakoitsijan on kannettava vastuu myös alihankintaketjustaan työkohteidensa osalta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen paljon mainostettu Yrittäjyys-hanke on pahasti epäonnistunut. Kun halukkuuden yrittäjäksi ryhtymiseen piti olla vahvassa kasvussa, yrittäjyysaktiivisuus onkin hiipunut. Pelkästään viime vuonna lopetti noin 15 000 yritystä, joka on yli 6 prosenttia maamme yrityskannasta. Sama suuntaus on kuluvana vuonna jatkunut. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen äskettäin tekemässä selvityksessä arvosteltiin kovin sanoin hallituksen Yrittäjyys-hanketta. Laaja yrittäjäkysely paljasti sen pelkäksi paperinpyöritykseksi.

Yrittäjäpolitiikkaan tarvitaan nopeasti uutta puhtia jo senkin takia, että suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää jopa 70 000—80 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt on tehtävä nopeasti uudistuksia, joilla nuorten yrittäjäksi ryhtymistä rohkaistaan ja sukupolvenvaihdoksia verotuksellisesti helpotetaan.

Korkeat työvoimakustannukset ovat monissa yrityksissä syy siihen, ettei työntekijöitä voida palkata tai että joissakin tapauksissa jopa työntekijä palkataan pimeästi. Työnantajamaksuja on tulevina vuosina merkittävästi alennettava. Toteuttamiskelpoisen mallin alennusten kohdentamiseksi pienipalkkaisille alhaisen tuottavuuden aloille ovat esittäneet ekonomistit Pasi Holm ja Vesa Vihriälä.

Tarvitaan myös yrittäjäbyrokratian karsintaa. Työnantajayrittäjien ja kotitalouksien on hallittava erittäin monimutkainen vero- ja maksujärjestelmä. Mirjami Laitisen selvitystyössä on esitetty toimiva malli maksubyrokratian yksinkertaistamiseksi Internet-pohjaisen maksujärjestelmän ja niin sanotun verotilijärjestelmän kautta. Valitettavasti hallitus on vitkutellut ja vitkuttelee edelleen uudistuksen toimeenpanossa. On outoa, ettei nykytekniikalla vieläkään ole päästy järjestelmään, jossa keskeiset verot ja pakolliset työnantajamaksut voitaisiin suorittaa könttäsummana.

Keskustan mielestä myös kotitalousvähennystä on parannettava. Siinä on kysymys paitsi perheiden arjen helpottamisesta ja työllisyyden parantamisesta myös harmaan talouden hillitsemisestä. Oma harmaata taloutta lisäävä vaikutuksensa on sillä, että kotitalouden yritykseltä ostaman työn arvonlisäverokanta on 22 prosenttia, mikä jää käytännössä kokonaisuudessaan kotitalouden maksettavaksi.

Lyhytaikaisen työn kannattavuutta voitaisiin lisätä kohdentamalla veronalennuksia voimakkaammin pienituloisille ja tehostamalla erityisesti työttömyysturvan ja pienten työtulojen yhteensovitusta. Työttömyysturvaan onkin palautettava suojaosuus, jotta pienemmät kuukausittaiset työtulot eivät alentaisi työttömyysturvaa. Myös työhallinnon joustavuutta lyhytaikaisten työsuhteiden välittämisessä on lisättävä.

Arvoisa puhemies! Kuten todettua, tehokasta ennalta ehkäisevää harmaan talouden torjuntaa on erityisesti vero-, työnantajamaksu- ja työttömyysturvajärjestelmien kannustavuudesta ja selkeydestä huolehtiminen. Laillisen työn ja yrittämisen on aina oltava kannattavaa.

Tänä päivänä harmaa talous ei ole mitään pientä kotikutoista puuhastelua. Harmaan talouden laajentuminen ja sen tiivistyvä yhteys järjestäytyneeseen kansainvälistyvään talousrikollisuuteen vaatii myös viranomaisilta nykyistä enemmän tehokkaita täsmätoimia. Lainsäädännön epäkohtia on nopeasti korjattava. Harmaan talouden torjunta vaatii saumatonta kansainvälistä viranomaisyhteistyötä ja pelisääntöjen kehittämistä etenkin EU:n piirissä.

On puututtava yhä laajempaan, veroparatiisiyhtiöitä hyväksi käyttäen tehtävään kaksoislaskutukseen idänkaupassa, sillä siihen liittyy yleensä myös mittava tulojen salaaminen Suomessa.

Toinen puuttumista vaativa kohde on arvopaperikauppaan liittyvien pääomatulojen pimittäminen. Sitä harjoitetaan muun muassa tekemällä talletuksia ja sijoituksia tiukan pankkisalaisuuden maihin, käyttämällä ulkomaisia etävälittäjiä tai tekeytymällä ulkomaalaiseksi ja sijoittamalla suomalaisiin arvopapereihin hallintarekisterin välityksellä.

Kolmas muttei vähäinen täsmätoimien kohde on konkurssin jälkeen tai muuten verottajalle toimimattomiksi ilmoittautuneiden osakeyhtiöiden siivoaminen kaupparekisteristä. Nyt tällaiset haamufirmat tarjoavat talousrikollisille aivan liian herkulliset puitteet muun muassa kuittikaupan pyörittämiseen ja niin sanottuun saattohoitoon.

Näiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseksi on huolehdittava poliisin, verottajan ja syyttäjätoimen riittävistä resursseista ja asiantuntemuksesta. On huolestuttavaa, että esimerkiksi verotarkastukset talousrikosten paljastamiseksi ovat viime vuosina tuntuvasti vähentyneet. Tällainen kehitys antaa täysin väärän signaalin siitä, miten yleensä harmaaseen talouteen suhtaudutaan.

Keskusta esittää ensi vuoden budjettilinjassaan lisärahoitusta harmaan talouden torjuntaan, jotta edes jo paljastettujen juttujen tutkintaan saataisiin uutta puhtia. On tehostettava harmaan talouden vastaisen viranomaistoiminnan koordinointia. Keskustan mielestä valtionhallintoon tulee perustaa yksikkö, joka vastaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnasta kokonaisuudessaan. Tällaiseen harmaan talouden torjunnan kommandoryhmään on koottava riittävä kirjanpidon, talousrikostutkinnan ja rikosoikeuden asiantuntemus. Siten harmaan talouden ja siihen kietoutuvan rikollisuuden tutkintaan sekä rikoshyötyjen jäljittämiseen saadaan uutta otetta. Taisteluun harmaata taloutta vastaan on otettava mukaan myös ammattiliitot sekä yrittäjä- ja työnantajajärjestöt, jotka pystyvät vaikuttamaan jäsenistöönsä ja jäsenyrityksiinsä.

Arvoisa puhemies! Harmaassa taloudessa (Puhemies koputtaa) pyörivät isot rahat ja suuret intressit. Se on kansantalouden ja hyvinvointiyhteiskunnan syöpäläinen. Jostain syystä Lipposen hallituksella ja hallinnolla ei ole kaikilta osin ollut todellista tahtoa puuttua harmaan talouden ilmiöihin, jotka ovat kaikkien nähtävillä. Lipposen hallituksen puuttumattomuuslinja on tullut ja tulee tässäkin tapauksessa rehellisesti toimiville työntekijöille, yrittäjille ja veronmaksajille kalliiksi.

Keskustan mielestä yhteiskuntaan on luotava sellaiset vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät, jotka kannustavat toimimaan rehellisesti. Lisäksi on huolehdittava riittävistä viranomaisvoimavaroista harmaan talouden kitkemiseksi.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Pulliaisen ehdotusta päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomus ajaa ja kannattaa kaikkia järkeviä uudistuksia, joiden avulla harmaalla taloudella keplottelevat ja epärehelliset toimijat saadaan edesvastuuseen. Läpinäkyvyys elinkeinoelämässä on pienen kansakunnan elinehto. Läpinäkyvyys tarkoittaa reilua kilpailua avoimilla markkinoilla ja sitä, ettei harmaan talouden kustannuksia sälytetä maksettavaksi kuluttajille tai yrityksille kohonneina hintoina tai veroina. Hinnanmuodostus ei voi olla läpinäkyvää eikä kilpailu reilua ja rehellistä, jos meidän kaikkien pitää maksaa esimerkiksi korruption tai veronkierron aiheuttamat lisäkustannukset. Valitettava tosiasia on, että talousrikollisuus syö rehellisen yrittäjän leipää ja verohuijari maksattaa veronsa rehellisellä veronmaksajalla.

Talousrikollisuutta vastaan on taisteltava asianmukaisilla ja riittävän tehokkailla toimilla. Poliisin ja oikeuslaitoksen toimintaedellytysten turvaaminen on tässä avainasemassa. Pakoilevat talousrikolliset pitäisi passittaa lisäksi välittömästi vankilaan eikä sallia, että nämä pitävät vuosikausia poliisia ja koko oikeusjärjestelmäämme pilkkanaan. Esimerkiksi törkeisiin väkivalta- ja omaisuusrikoksiin syyllistyneet joutuvat suorittamaan rangaistuksensa yleensä välittömästi alioikeuden päätöksen jälkeen. Näin tulisi menetellä myös törkeiden talousrikosten osalta.

Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän välikysymyksen esiintuoma keskustelu on tervetullutta. Kokoomus antaa täyden tukensa harmaan talouden torjuntaan ja sen selvittämiseen. Erityisen tärkeätä on talousrikoksilla saadun rikoshyödyn tehokas palauttaminen, sillä lompakko on viime kädessä myös talousrikollisen arin paikka.

Harmaan talouden torjunta on ollut tärkeä painopiste kummankin sinipunahallituksen ohjelmassa ja niiden toiminnassa. Hallitukset ovat muun muassa tehneet kolme perättäistä periaatepäätöstä talousrikostorjuntaohjelmista, joista viimeisin on voimassa vuoden 2005 loppuun asti. Ohjelman avulla pyritään vaikeuttamaan rikoksentekomahdollisuuksia, lisäämään rikoksiin syyllistyneiden kiinnijäämisriskiä ja palauttamaan rikoksen kautta saatua rikoshyötyä. Tähän mennessä on saatu aikaiseksi monia sellaisia lainsäädäntöhankkeita, joilla harmaan talouden ongelmaa on pyritty torjumaan. Työmaa on kuitenkin hyvin vaativa ja toimintaa on välttämätöntä jatkaa ja edelleenkin tehostaa. Kyse on sekä lainsäädäntömme asianmukaisuudesta että viranomaisvoimavarojen riittävyydestä.

Keskeisintä hallituksen toimenpiteissä on ollut viranomaisten välisen tiedonsaannin helpottaminen ja rikoshyödyn takaisinsaannin tehostaminen esimerkiksi ulosottolain uudistusten myötä. Myös poliisi on puuttunut määrätietoisesti harmaaseen talouteen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana määrärahoja on jatkuvasti kasvatettu ja poliisin tutkintaedellytyksiä on parannettu.

Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken tilannekatsauksen mukaan Suomen omaksuma toimintamalli viranomaisyhteistyössä on kansainvälisessäkin vertailussa osoittautunut varsin toimivaksi, eikä siitä näin ollen tule luopua.

Kaiken kaikkiaan olemme siis vihreidenkin hallituksessaoloaikana tehneet huomattavan paljon harmaan talouden kitkemiseksi. Ongelman laajuudeksi on Suomessa arvioitu noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on hyvin paljon. Vertailun vuoksi kuitenkin todettakoon, että Euroopan komission vuonna 1998 antamassa pimeää työtä käsitelleessä tiedonannossa Skandinavian maissa sekä Irlannissa, Itävallassa ja Alankomaissa arvioidaan pimeän talouden suuruudeksi noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Italiassa ja Kreikassa tuo prosenttiluku on yli 20.

Arvoisa puhemies! Työn kokonaishinta eli verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen taso on tavallisen kansalaisen näkökulmasta eräs tärkeimmistä harmaan talouden laajuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yleisesti voidaan todeta, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden yksi ruohonjuuritason syy on korkea veroaste ja erityisesti ansiotulojen korkea marginaaliverotus. Tämä ei tee veronkiertoa yhtään sen hyväksyttävämmäksi, mutta olisi toki odottanut, että välikysymyksessä olisi viitattu tähänkin näkökohtaan.

Erilaisten veroratkaisujen kuten esimerkiksi kotitalousvähennyksen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että työn teettävä perhe ostaa työn laillisesti toimivalta ja veronsa maksavalta yrittäjältä. Näin ollen kotitalousvähennyksen parantaminen vähentäisi edelleenkin pimeän työn määrää.

Harmaan talouden ennaltaehkäisyssä tärkeätä on myös byrokratian vähentäminen yritystoiminnassa sekä työnantajatoiminnoissa.Yritystoimintaan liittyvä byrokratia haittaa selkeästi enemmän pieniä kuin suuria yrityksiä. Tällä hetkellä keskeisillä maksuilla ja veroilla on eri eräpäivät ja ne maksetaan useille eri tileille. Näin ollen on aivan luonnollista, että mitä helpommaksi verojen ja työnantajamaksujen maksaminen tehdään, sitä useammin ne myös tosiasiassa maksetaan. Hankalaksi tehty paperinpyörittely ja kaavakkeiden täyttäminen saattavat omalta osaltaan houkutella yrittäjiä ja kotitalouksia epärehellisen toiminnan piiriin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen verotiliä ja pientyönantajan maksujärjestelmän yksinkertaistamista koskevassa selvitystyössä esitettyjen toimenpiteiden aloittamiseen. Vaadimmekin jo loppukesästä, että verotilijärjestelmä on kokonaisuudessaan saatava käyttöön mahdollisimman pikaisesti.

Yrittäjätaustan omaavana minua kiinnostaa velkavankeuteen ilman omaa syytään joutuneiden entisten yrittäjien hyvin ongelmallinen asema. Hallitus on solminut keskeisten velkojatahojen kanssa oikean suuntaisen vapaaehtoisen sovinto-ohjelman. Onko tämä hanke riittävä? Mielestäni entisten yrittäjien kannalta parasta harmaan talouden vastaista toimintaa on päästää velkasovintojen avulla nämä kauan kärsineet ihmiset mahdollisimman nopeasti ja avoimesti työelämään. Se tuo merkittävän määrän koeteltuja ja kokeneita yrittäjäosaajia uudelleen tuloksenteon piiriin.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä mainittuihin epäkohtiin eli arvonlisäveron kiertämismahdollisuuksien vähentämiseen rakennus- ja muita työvoimavaltaisia aloja koskevan niin sanotun käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden avulla ja osakkeiden hallintarekisteröintiin liittyvien väärinkäytösmahdollisuuksien vähentämiseen tulee paneutua ja harmaan talouden vaikeuttamiseen tähtääviä uudistuksia on syytä mahdollisuuksien mukaan tehdä.

Harmaan talouden estämisessä on paljolti kysymys meidän jokaisen arkiasenteista. Jokapäiväisten väärinkäytösten, veronkierron tai sosiaaliturvan väärinkäytösten estäminen on kansalaismoraalin kannalta tärkeää. Huolimatta ed. Zyskowiczin jo kesällä 98 tekemästä aloitteesta maassamme ei ole vieläkään tehty kunnollista tutkimusta sosiaaliturvan väärinkäytösten laajuudesta. Maassamme tehdään vuosittain satoja erilaisia tutkimuksia, mutta sosiaaliturvan väärinkäytöksiin ei ole vakavasti paneuduttu eikä tutkimalla aidosti ongelman laajuutta lähdetty asiaa selvittämään. Voisi kysyä, miksi välikysymyksen tekijät eivät puutu esimerkiksi tähän kysymykseen.

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani tulkitsen välikysymystä myös siten, että vihreät ovat valmiita kannattamaan muun muassa esitutkinta- ja pakkokeinolain muutosehdotuksia, jotka hallitus on huolellisesti ja tarkkaan punniten tuonut eduskuntaan. Näitä valtuuksia vihreät ovat valtioneuvoston istunnossa vastustaneet: vihreät ministerit eivät ole keväällä esitutkinta- ja pakkokeinolain muutosehdotukseen sisältyviä poliisin toimintaedellytysten laajennuksia hyväksyneet esimerkiksi juuri törkeiden talousrikosten osalta. Voidaan kysyä, mikä on vihreiden kanta nyt.

Kaiken kaikkiaan on tärkeää edistää uudistuksia, joilla saadaan talousrikolliset kuriin ja parannetaan tavallisen kansalaisen ja yrittäjän asemaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Paljon myönteistä on maamme talous saanut kansainvälisen sijoitustoiminnan ja vapaiden pääomamarkkinoiden kehittymisestä, sähköisen viestinnän ja elektronisen kaupankäynnin lisääntymisestä sekä siitä taloudellisen toiminnan maailmanlaajuistumisesta, minkä osatekijöinä on työvoiman, tavaroiden ja pääomien liikkuvuuden vapauttaminen. Näiden myönteisten puolien ohella tämä avautuminen on kuitenkin myös lisännyt mahdollisuuksia veronkiertoon. Kansainvälistyminen onkin antanut harmaalle taloudelle aivan uusia mahdollisuuksia ja vastaavasti vaikeuttanut valvontaa.

Säädettyjen verojen maksua karttava harmaa talous kaventaa Suomessa merkittävästi yhteiskunnan veropohjaa ja rapauttaa näin hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta. Samalla se vääristää myös yritysten välistä kilpailua sekä murentaa yhteiskuntamoraalia. Harmaaseen talouteen kytkeytyy usein myös muuta talousrikollisuutta, ja se helposti kytkeytyy myös rahanpesuun.

Lipposen molemmat hallitukset ovat tehostaneet harmaan talouden torjuntaa useilla peräkkäisillä ohjelmilla vuodesta 1996 lähtien. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää välttämättömänä, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatketaan tehokkaasti uudella ohjelmakaudella. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vitsaus on pidettävä kurissa. Rehellistä yrittäjää ja muuta veronmaksajaa kohtaan ei ole oikein, että jotkut välttyvät veronmaksusta. Kunnon yrittäjä ja palkansaaja maksavat ne verotulot, jotka jäävät hämäriltä veikoilta saamatta. Tällä hetkellä nuo menetykset lienevät noin 3 miljardia euroa. Kansalaisen kannalta taas on tärkeää, että voimme rahoittaa ne palvelut ja sen toimeentulon turvan, joita hän kulloinkin tarvitsee.

Harmaan talouden torjunnassa on tulossa yhä keskeisemmäksi se työ, jota Suomi tekee Euroopan unionin ja Oecd:n puitteissa kansainvälisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Ensinnäkin on luonnollisesti tärkeää, että EU-maat sopivat keskenään menettelystä, jolla veronkierto EU:n sisällä estetään. Tämän jälkeen EU voi paljon voimakkaammin toimia Oecd:n puitteissa erilaisia verokeitaita vastaan.

Kansainvälistyneillä pääomamarkkinoilla eräiden sijoituspalveluja tarjoavien maiden tiukka pankkisalaisuus sekä mahdollisuus kätkeä todellinen omistustilanne veroparatiisivaltioiden tarjoamien peiteyhtiöiden ja järjestelyjen suojaan ovat seikkoja, joihin voidaan puuttua vain kansainvälisellä yhteistyöllä.

Välikysymyksessä on tuotu esille kaksi keinoa harmaan talouden torjumiseksi. Näistä toinen on hallintarekisterin omistajan kansallisuutta koskevien tietojen saaminen verottajan käyttöön. Hallintarekisterin avaamisen teho jää kuitenkin vähäiseksi niin kauan kuin ei kyetä puuttumaan joidenkin maiden pankkisalaisuus- ja peiteyhtiökäytäntöihin. Ei nimittäin ole olemassa kansainvälisiä kattavia sopimuksia tietojen vaihdosta verotuksen alalla. Nyttemminhän sentään tietojen saanti on usein ollut mahdollista, milloin kyse on ollut muusta rikollisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi petoksista.

Sitä paitsi suomalainen voi välttää veroja hallintarekisterin tarjoaman mahdollisuuden lisäksi muun muassa seuraavissa tapauksissa: jättämällä korkotulot ilmoittamatta talletuksista tiukan pankkisalaisuuden maissa, jättämällä tuotot ilmoittamatta sijoitusrahastoista näissä maissa ja käyttämällä etävälittäjää pörssikaupoissa Helsingin tai ulkomaisissa pörsseissä.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa, että rinnan kansainvälisten ponnistelujen kanssa on päättäväisesti toimittava myös kansallisissa puitteissa harmaata taloutta vastaan. Veromenetysten kannalta suuri ongelma on kuitenkin suurten rakennustyömaiden aliurakkaketjut. Myönteistä on, että rakennusalan järjestöt ovat keskinäisin sopimuksin pyrkineet torjumaan harmaata taloutta. Urakkatarjousten yhteydessä on sovittu verovelka- ja LEL-maksutodistusten vaatimisesta. Samoin on sovittu sähköisen kulkulupajärjestelmän käyttöönotosta rakennustyömailla. Edelleen on sovittu urakkatietojen toimittamisesta verottajalle. Nämä alan omat sopimukset eivät kuitenkaan ole riittäneet karsimaan ongelmia vaan valvontaa pitää tehostaa ja uusia valvontakeinoja kehittää.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että rehelliset yrittäjät tarvitsevat valtiovallan suojaa harmaan talouden epäreilulta kilpailulta. Yritysten välisissä työsuoritus- ja palveluketjuissa tavaran tai palvelun hintaan sisältyvän arvonlisäveron saa vähentää, milloin tavara tai palvelu on hankittu arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuneelta. Tämä ei kuitenkaan takaa, että aiempi porras on arvonlisäveron todella maksanut. Yksi mahdollisuus puuttua tähän olisi käännetyn arvonlisäverojärjestelmän ottaminen käyttöön rakennusalalla. Hallitus kuitenkin arvioi, että käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto merkitsisi suurempaa haittaa alan rehellisille yrittäjille, joita valtaosa yrittäjistä on, verrattuna siihen hyötyyn, joka sillä saavutettaisiin. Nämä näkökohdat huomioon ottaen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei pidä välttämättömänä käännettyyn järjestelmään siirtymistä.

Verojen välttämisen ohella rakennusalalla esiintyy myös pyrkimyksiä käyttää alipalkattua ulkomaista työvoimaa. Tähän kysymykseenhän on puututtu tulopoliittisessa ratkaisussa, joka nyt odottaa vahvistumistaan. Hallitus on omasta puolestaan luvannut kehittää ulkomaalaisten työsuhdevalvontaa työmarkkinaosapuolten esittämien suuntaviivojen mukaisesti.

Harmaa talous koskee myös siivous- ja telakka-aloja, joilla ilmenee ulkomaista työvoimaa ja aliurakoitsijoita. Ravintola-alalla arvioidaan salattujen palkkatulojen määrän olleen vuonna 99 noin 330 miljoonaa euroa. Keskeisiä muotoja ovat kirjanpidon ohimyynnin tuotoilla maksetut pimeät palkat.

EU:n laajentuminen lisää työvoiman liikkuvuutta yli rajojen, ja se korostaa tarvetta turvata ulkomaalaisten työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistaso. Vain laeilla ja sopimuksilla sekä niiden tehokkaalla valvonnalla voidaan taata, ettei terve yritystoiminta joudu kärsimään harmaan työvoiman käyttöön perustuvasta, keinotteluluontoisesta ja epäreilusta kilpailusta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä korostaa, että harmaan talouden ja talousrikosten ytimeen on luettava myös työrikokset ja harmaa talous työmarkkinoilla. Tällöin kyse ei ole vain pimeistä palkoista tai verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä. Ongelma on paljon laajempi, sillä useimmiten samalla rikotaan tai laiminlyödään laillisia työehtoja ja aiheutetaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä myös palkansaajille. Kaiken lisäksi tällainen tilanne vääristää yritysten välistä kilpailua.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää tärkeänä jatkaa harmaan talouden vastaisia toimia, jotta voimme turvata riittävät verotulot hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi. Tämä edellyttää kansainvälisen yhteistyön tehostamista niin EU:n puitteissa kuin laajemminkin. Myös kotimaisia toimia tulee tehostaa. On valvottava niin pimeää palkanmaksua, verojen kiertämistä ja maksamatta jättämistä kuin työehtojen rikkomistakin.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Den grå ekonomin, eller rent av svarta som den heter i den svenska dagordningen, är en del av den ekonomiska brottsligheten. Verksamheten behöver inte i och för sig vara olaglig, men nationalekonomiskt är det fråga om ekonomisk verksamhet som inte ingår i bnp och som hemlighålles för att undvika skatter och avgifter. Den fiskala brottsligheten är större, eftersom en del av den verksamhet som undanhållits skatt ingår i bnp. Det kan också vara fråga om verksamhet där man drar sig undan andra bestämmelser t.ex. på arbetsskyddets eller hygienens område. Däremot kan t.ex. inte penningtvätt, konkurssvindel eller smuggling kallas grå ekonomi, utan det är fråga om ren och skär ekonomisk brottslighet där själva aktiviteten är brottslig.

Den grå ekonomin decimerar samhällets skatteintäkter, men snedvrider också konkurrensen mellan företagare och ökar ojämlikheten i samhället. Konsument- och rättsskyddet försvagas på områden där grå ekonomi förekommer. Den är därför skadlig och moraliskt destruktiv och problemen accentueras särskilt i vissa branscher i den mån vår beskattning av varor och tjänster är strängare än motsvarande inom EU.

Regeringen har redan med kraft ingripit i den grå ekonomin och den ekonomiska brottsligheten i allmänhet utgående från regeringsprogrammet. Statsrådet har i flera repriser förnyat sitt principbeslut om minskande av den grå ekonomin och den ekonomiska brottsligheten. Det senaste omfattar perioden 2002—2005, vilket också borde vara bekant för den del av oppositionen som har suttit i regeringen i sju år.

När oppositionen ställer frågan om vad regeringen tänker göra för att bekämpa den grå ekonomin kunde man lika väl ha gjort det i form av ett skriftligt spörsmål. Ämnet är inte särskilt väl valt för en förtroendefråga som borde sikta till att störta regeringen. Interpellationen utnyttjas nu inför valet för att väljarna skall tro att oppositionen har hittat på någon lösning på den ekonomiska brottsligheten.

Arvoisa puhemies! Hallituksessa aina viime aikoihin saakka istuneiden pitäisi tuntea hallituksen strategia ja päätökset viranomaisyhteistyön kehittämisestä tämän tyyppisessä rikostorjunnassa. Tarvittavat vakanssit ja virat tullaan vakinaistamaan, ja ne tulevat olemaan osa viranomaisten perustoimintaa. (Ed. Takkula: Liian paljon lupauksia!) Koska kaiken viranomaistoiminnan tulee perustua lainsäädäntöön ja eduskunnan valvontaan, voitaisiin harkita lakia erityisen yksikön perustamisesta harmaan talouden torjunnan koordinoimiseksi. Valtion talousarvioon on otettu varoja rikostorjunnasta aiheutuviin erityistoimenpiteisiin ja kustannuksiin. Sekä syyttäjäviranomaisten että poliisien resursseja on vahvistettu tällä alueella. Samanaikaisesti elinkeinoelämä on vapaaehtoisesti lähtenyt rakennemuutoksiin, jotka ovat lisänneet alojen omaa valvontaa ja turvallisuutta.

Talousrikollisia ja huijareita on kaikissa yhteiskunnissa. Osa heistä liikkuu laillisuuden harmaalla raja-alueella ja käyttää hyväkseen veroparatiiseja ja konkurssilainsäädännön mahdollisuuksia, toiset pakoilevat veroja ja lakisääteisiä velvollisuuksia. Monissa maissa viranomaisten korruptio on vakavana esteenä talouden kehitykselle ja tasapainolle. Tästä ongelmasta olemme vapaita. Meidän yhteiskunnassamme on maailman alhaisin korruptio, ja silloin, kun sitä esiintyy, siitä voidaan rangaista ja se voidaan kitkeä. Erityisen tärkeää on, että ministeriöissä ja niiden alaisissa viranomaisissa samoin kuin liikelaitoksissa pystytään tarkoin erottamaan viranomaistoiminnan rooli ja taloudellinen toiminta.

Värderade talman! Genom lagstiftning har en rad preventiva åtgärder genomförts. Företagssignum har införts som gör det lättare för myndigheterna att kontrollera företagen i olika avseenden genom informationsutbyte. Bestämmelserna om revisorernas och finansinspektionens uppgifter har reviderats och internationella bokslutsrekommendationer har tagits i bruk för offentligt noterade bolag.

Interpellanterna angriper särskilt systemet med förvaltningsregister för utländska investerare. De utländska ägarna som upptecknas i sådant register förblir ansiktslösa kunder bakom den bank som förvaltar investeringarna. Våra myndigheter känner inte till vilka de egentliga ägarna är bakom de nätverk och utländska banker som antecknas som kunder i ett förvaltningsregister. T.ex. räntor och dividender betalas som klumpsummor till dessa förvaltare som sedan fördelar medlen till de verkliga ägarna. Genom att vara kund i en utländsk bank eller via företag i ett skatteparadis kan även finländare göra affärer på Helsingforsbörsen utan att detta kommer till myndigheternas kännedom. Beskattningen av eventuella vinster blir då helt beroende av aktörernas samvete i skattedeklarationen. Både skattestyrelsen och finansinspektionen jobbar med att få information och s.k. årsanmälan av utländska mäklare på Helsingforsbörsen. Därigenom finns det vissa möjligheter att hålla kontroll på vem som gör affärer via utländska mäklare. Det är viktigt att sådana internationella klareringssystem utvecklas som garanterar myndigheternas behov av information och möjlighet att övervaka eventuella insider-affärer.

Under senare år har den grå ekonomin även spritt sig till välgörenhetsinsamlingar som har skett via telefonkampanjer där det förekommit svarta provisioner och odeklarerade inkomster. Här är det vanligen fråga yrkesmässigt brottsligt förfarande. Också inom högskolevärlden har stora och dåligt övervakade forskningsanslag lockat till brottslighet och skattesmitande.

I EU:s uppskattning om den grå ekonomin hör de skandinaviska länderna till den bästa gruppen med låg ekonomisk brottslighet. När det i den gröna interpellationen hävdas att den grå ekonomin kan stiga till 20 procent av bnp glömmer man att nämna att den i Finland beräknas röra sig kring 4 procent, men redan detta orsakar ett skattebortfall om 2 miljarder euro. Skattestyrelsens utredningar visar att den ekonomiska brottsligheten har avtagit under högkonjunkturen 1995—2001. Detta kan delvis bero på att rättsprocesser om tidigare uppdagade stora brottshärvor binder utredningsresurser och granskningspersonal.

Arvoisa puhemies! Yhtenä syynä tämän tyyppiseen rikollisuuteen on korkea veroasteemme ja erityisesti korkeat marginaaliverot, jotka houkuttelevat sekä työntekijöitä että työnantajia pimeään työhön. Myös byrokratia ja työnantajia sitova vastuu on niin laajaa, että se saattaa edistää harmaata taloutta työmarkkinoilla.

On aivan totta, että esimerkiksi rakennusalan rasitteena on laajamittainen harmaa talous. Se rehottanee erityisesti suurten rakennuskohteiden alihankkijoiden parissa sekä pientalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisessa ja kotitalouksissa tehtävissä korjaustöissä. Näihin välikysyjien ehdottamaa sähköistä valvontaa voidaan tuskin soveltaa.

Harmaata taloutta esiintyy myöskin tietyssä määrin ravintola- ja kuljetusaloilla, eräissä palvelusektorin osissa sekä ulkomaankaupan kaksoislaskutuksena. Viimeksi mainitussa tapauksessa hyväksikäytetään niin sanotuissa veroparatiiseissa toimivia yrityksiä, joille maksetaan osa kauppahinnasta. Tällaisten rikosten torjumiseksi ulkomaankaupan piirissä tarvitaan tulliviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on hyvin aktiivinen tässä asiassa sekä Oecd:ssä että EU:ssa. Tähän välikysyjillä ei liene mitään huomautettavaa.

Talousrikollisuuden torjuntaan tähtäävät toimenpiteet eivät saa johtaa kohtuuttomaan selvitystyöhön ja ylimääräiseen tilitykseen lain säännöksiä noudattavien suomalaisten yrittäjien enemmistön osalta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo tämän vuoksi, että pienyrittäjien kannalta ongelmalliset hallinnolliset esteet on poistettava ja yrittämiseen liittyvää byrokratiaa helpotettava. Yritysten maksujen maksamista ja ilmoittamista on voimakkaasti yksinkertaistettava esimerkiksi siten, että Internetin kautta voidaan maksaa kaikki maksut kerralla yhdelle verotilille. Pankkien, vakuutusyhtiöiden ja veroviranomaisten tulee nopeasti kehittää tällainen järjestelmä. Pienten yritysten tulisi saada nykyistä yhtä kuukautta pidempi arvonlisäveron tilityskausi. Tämän lisäksi tulisi harkita arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottamista.

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä kaikkien niiden toimenpiteiden, joilla voidaan ehkäistä harmaata taloutta, veroasteen alentamispyrkimys mukaan lukien, tulee olla merkittävänä tavoitteena yhteiskunnassamme. Kaikkien rehellisten yrittäjien ja veroa maksavien kansalaisten kannalta harmaan talouden torjunta ja sen edelleen vähentäminen lainsäädännön ja muiden ehkäisevien toimenpiteiden avulla valtiovallan taholta on keskeistä.

Yhdymme ehdotukseen yksinkertaisesta päiväjärjestykseen siirtymisestä.

Talman! Det är centralt för alla ärliga företagare och skattebetalande medborgare att den grå ekonomin bekämpas aktivt och ytterligare minskas genom lagstiftning och andra preventiva åtgärder från statsmakten sida.

Vi förenar oss alltså med förslaget om enkel övergång till dagordningen.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos olisin siviiliammatissani opettajana luokkahuoneessa, sanoisin, että nostakaapa käsi ylös, te edustajat, jotka olette omassa elämässänne törmänneet harmaaseen talouteen. Veikkaan, ettei monikaan jättäisi viittaamatta, ellei sitten arkuudeltaan tohtisi. Itse tajusin harmaan talouden ilmiön yleisyyden noin viisi vuotta sitten, kun etsimme omakotitalollemme maalausurakoitsijaa. Pyysimme urakasta viisi eri tarjousta, ja vain yhden hinta sisälsi myös verot, ja työn valmistuttua siitäkin olisi ilmeisesti voinut neuvotella.

Viralliset arviot harmaan talouden laajuudesta vaihtelevat, mutta kuten edustaja Pulliainen totesi, ovat luvut viime vuosina täsmentyneet. Vuosittaiset veronmenetykset arvioidaan noin 2,5 miljardin euron suuruisiksi, monesti jopa korkeammiksi. Omassa vaihtoehtobudjetissamme arvioimme pelkästään lyhyen tähtäimen tuotot varovasti 35 miljoonaksi euroksi.

Vihreä eduskuntaryhmä kysyy hallitukselta, miksi se ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimiin harmaan talouden kitkemiseksi. Hallituksen passiivisuus on ihmeellistä, koska aktiivinen toiminta palkittaisiin suoraan lisääntyvillä budjettivaroilla. Täällä talossa ymmärrämme varmasti veronmenetysten taloudellisen merkityksen. 2,5 miljardia euroa on esimerkiksi reilusti yli sen, mitä viime vuoden budjetissa myönnettiin koko korkeakoululaitokselle. Jos tuo raha saataisiin valtion kassaan, rahalla voitaisiin lähes kaksinkertaistaa valtionapu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle. Näin esimerkiksi leikkausjonot, rahanpuute huumevieroitushoidoissa, lasten ja nuorten psykiatrisessa hoidossa olisivat taakse jäänyttä elämää.

Näin taistelu harmaata taloutta vastaan on taistelua hyvinvointivaltion puolesta, mutta sillä on myös toinen, merkittävä tavoite: suojata rehellistä yrittäjää epärehelliseltä kilpailulta. Onhan selvää, ettei veronsa kunnolla maksava yrittäjä pysty mitenkään kilpailemaan pimeää työtä tekevän tai teettävän yrityksen kanssa.

Kun asiaa näin teoreettisella tasolla tarkastellaan, niin tuskin kukaan kehtaa puolustaa harmaata taloutta. Siksi onkin ihmeteltävä, miksei hallitus käytännössä tee mitään asioiden korjaamiseksi.

Valtiovarainministeriön selvitys harmaan talouden nykytilasta on lohdutonta luettavaa. Siteeraan tätä selvitystä: "Usein suuriakaan taloudellisia intressejä sisältäviä väärinkäytöksiä ei havaita, niitä ei tunnisteta tai tunnusteta rikoksiksi tai ne hoidetaan hallinnollisilla seuraamuksilla. Suuri osa potentiaalisia väärinkäytöksiä sisältävistä havainnoista jää selvittämättä valvontaviranomaisten resurssien puutteen vuoksi." Edelleen suora lainaus:" Yhteiskunnalla on varsin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa talousrikollisuuteen perinteisten kontrollimekanismien kautta. Kun talousrikoksia paljastuu alle 5 prosenttia, -- ei kiinnijoutumisista aiheutuvilla riskeillä voi olla merkittävää vaikutusta verrattuna rikoksista saatavaan huomattavaan taloudelliseen hyötyyn."

Miten tällainen tilanne on voinut syntyä? Yksi syy on se, ettei valvontaan ole haluttu panostaa, ja mitä pienemmistä yrityksistä on kyse, sitä pienempi on kiinnijoutumisen riski. Siksi harmaa talous kukoistaa erityisesti ravintola-alalla. Alan oma tuorein arvio on, että myynnin volyymista 8 prosenttia on harmaan talouden piirissä. (Ed. Gustafsson: Helsingissä merkittävästi enemmän vielä!) Tuotevalvontakeskuksen harmaan talouden tutkijat vakinaistettiin tänä vuonna, mutta tilanne ei siitä ole parantunut.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti tämän vuoden lisäbudjettiin varoja kolmen uuden tutkijan palkkaamiseen. Olisi luullut, että valtiovarainministeriö olisi ilolla hyväksynyt silloisen peruspalveluministerin Osmo Soininvaaran ehdotuksen, mutta ei. Punakynä heilahti taas. Syksyn budjettiriihessä saatiin yksi virka takaisin ja toinen pitkän väännön kautta myöhemmin syksyllä. Ei ole valtiovarainministeriö kovin innokas saamaan lisää rahaa kassaansa. Me vihreät olemme ymmärtäneet valtiovarainministerin rahahuolia tiettyyn rajaan asti, mutta mitä ihmeen järkeä on säästää tarkastajissa, jotka ovat tuoneet palkkansa viisinkertaisesti takaisin?

Harmaata taloutta ei kuitenkaan voi kitkeä yksin viranomaistyöllä, ei ainakaan jos verotuksen ja taloudellisen toiminnan rakenteet tarjoavat helpon voiton mahdollisuuksia ja jos kiinnijoutumisriski on verrattain pieni. Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportissa esitellään hyvin käyttökelpoisia rakenteellisia toimia, joilla harmaata taloutta voitaisiin pitää kurissa.

Vihreä eduskuntaryhmä odottaa viranomaisyhteistyön parantamista ja valvonnan tehostamista, mutta edellyttää hallitukselta ensi sijassa lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia uudistuksia.

Ed. Pulliaisen esittelemät sähköinen kulkulupajärjestelmä ja käännetty arvonlisävero purisivat nimenomaan siellä, missä verotulojen menetykset ovat suurimmat, eli rakennusalalla. Hallitukselle jää hyvin vähän tekosyitä toimimattomuudelle, kun vastaava systeemi on käytössä muun muassa Hollannissa ja Belgiassa. Näyttää siltä, että jopa rakennusala itse on ollut toimissaan hallitusta jämäkämpi. Hallituksen nukkuessa se on pyrkinyt rajoittamaan harmaata taloutta rakennusalan sisäisiä toimintamalleja kehittämällä.

Vastaavia lainsäädännöllisiä muutoksia tarvittaisiin myös arvopaperikaupassa. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä sijoittajien ulkomaalaisuus ei tässä maailmassa voi olla vain uskon asia vaan edellyttää konkreettista todistusta.

Vihreät ovat esittäneet arvonlisäverovapautuksen muuttamista porrastetuksi, koska se lisäisi pienyritysten syntymistä. Samalla porrastus tekisi veronkierron vähemmän houkuttelevaksi.

Myös kotitalouksien palkkaama pimeä työvoima pitäisi saada lailliseksi. Helpoiten tämä toteutuu kotitalouksien verovähennysoikeutta laajentamalla. Samalla saadaan synnytettyä niitä kipeästi kaivattuja palvelualan työpaikkoja.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten todettu, pitäisi harmaan talouden torjumisen pääpainon olla rikoksia ehkäisevissä rakenteellisissa uudistuksissa. Tämän lisäksi on syytä koventaa talousrikoksista aiheutuvia seuraamuksia, sillä harmaa talous on laajalle levinnyttä varmasti myös siksi, että sitä on vaikea todistaa eivätkä seuraamukset muodosta todellista uhkaa rikoksia suunnitteleville.

Lakivaliokunta on kuluneena syksynä tutustunut harmaan talouden ongelmiin käsitellessään hallituksen esitystä talousrikossäännösten muuttamiseksi. Hallitus esitti kirjanpitorikokselle uutta törkeää tekomuotoa, jossa enimmäis- ja vähimmäisrangaistukset ovat nykyistä ankarammat. Me lakivaliokunnassa pidimme esitystä parannuksena nykykäytäntöön.

Mikäli sanktioiden koventamiselle on vielä tämän jälkeen tarvetta, voitaisiin kirjanpitorikokseen liittää myös taloudellinen sanktio. Tätä esitetään Konkurssiasiamiehen toimiston raportissa, jossa todetaan, että velalliselle ei tulisi olla rikosoikeudellisesti edullisempaa hävittää kirjanpito kuin tulla tuomituksi kirjanpidon puutteiden takia piiloon jäävästä teosta.

Lakivaliokunnassa asiantuntijoiden piirissä suurimmaksi ongelmaksi koettiin kuitenkin resurssien puute. — Vastaan ed. Kantalaiselle: kukaan asiantuntijoista ei valittanut, että poliisilla olisi liian vähän pakkokeinoja talousrikosten tutkintaan, vaan resurssien puute on ongelma. — Viranomaiskoneisto on pahasti tukossa muun muassa pitenevien tutkinta-aikojen ja oikeudenkäyntiprosessien seurauksena. Verohallituksen edustaja totesi muun muassa, että tällä hetkellä ongelmana ei ole pelkästään näiden alueiden massiivinen piilorikollisuus vaan entistä suuremmassa määrin myös se, etteivät viranomaiset pysty resurssipulassaan puuttumaan edes kaikkeen esille tulleeseen rikollisuuteen. Toisin kuin ministeri Siimes selosti, nämä ruohonjuuritason asiantuntijat kertoivat lakivaliokunnassa, että tilanne on vain pahentunut.

Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Vihreiden tekemä välikysymys lienee aika poikkeuksellinen. Emme vaadi hallitukselta lisää varoja vaan vaadimme, että hallitus ottaisi sen, mikä sille kuuluu. (Ed. Immonen: Ei tarvitsekaan erota!) Vaadimme, että hallitus turvaa rehellisten yrittäjien toimintamahdollisuudet ja tekee sen, mitä on ohjelmaansa kirjannut.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa puhemies! Suomen on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu kuuluvan maailman vähiten korruptoituneisiin maihin. Tämä mairitteleva julkisuus on saattanut olla yksi syy siihen, että meillä ei ole suhtauduttu vakavasti mustaan ja harmaaseen talouteen, joita maassamme kuitenkin ilmenee kasvavassa määrin.

Musta talous on kokonaan rikollista. Useimmiten se liittyy muun muassa huumeisiin ja salakuljetukseen sekä rikoksilla hankitun tavaran kauppaan, varojen hankintaan ja käyttöön. Varsinkin 11.9.2001 jälkeen on kaikkialla maailmassa voimakkain ottein ja nopeasti puututtu terrorismin rahoitukseen. YK:n ja EU:n vaatimuksista Suomenkin hallitus on joutunut tarkistamaan politiikkaansa. Lainsäädäntöä on pystytty nopeasti kiristämään. Tämä on ollut perusteltua.

Sen sijaan harmaa talous ei ole Lipposen hallitusta saanut juurikaan liikkeelle. Harmaa talous toimii laillisen toiminnan sisällä ja liepeillä. Merkittävimmät harmaan talouden pesät löytyvät rakennusalalta ja ravintola-alalta. Lisäksi muun muassa eräillä kaupan ja henkilöliikenteen aloilla on ollut merkkejä harmaasta taloudesta. Myös kotitalouksissa remonttityöt ja vastaavat hoidetaan usein lainsäädäntöä rikkoen.

Harmaassa taloudessa toimitaan niin, että yhteiskunnalliset velvoitteet, verot ja maksut, jätetään maksamatta. Erityisesti sen johdosta, että suurimpana kärsijänä mittavasta harmaasta taloudesta ovat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot, luulisi hallituksen olevan asiasta kiinnostunut. Lipposen hallitusta on kuitenkin kiehtonut äärimmilleen viety vapaa markkinatalous. Se on hallituksen arvomaailmassa niin korkealla, että ei hallitus eikä edes vasemmisto halua valvoa ja puuttua selviinkään epäkohtiin, ei, vaikka se toisi tuntuvan helpotuksen julkiseen talouteen.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous ei ole vain suomalainen ilmiö. Se on yleistä kaikissa maissa. Myös Euroopan unionissa mittavat talousepäselvyydet ja väärinkäytökset, joihin muun muassa kristillisdemokraattinen suomalaismeppi Eija-Riitta Korhola on ansiokkaasti puuttunut, ovat vakava ongelma. EU näyttää olevan sekä kyvytön että haluton puuttumaan edes omien varojensa väärinkäyttöön. Viimeksi vihreät ja vasemmisto europarlamentissa estivät asiantuntijan kuulemisen, koska vihreä ja sosialistinen komissaari olisivat joutuneet vaikeuksiin.

Miksi Suomen hallitus ei ole ottanut vakavasti harmaan talouden nopeaa kasvua? Suojellaanko jotakuta? Näihin perustellusti herääviin kysymyksiin hallitus ei välikysymysvastauksessaan antanut selvitystä. Selvityksen antaminen jää seuraavalle hallitukselle, jonka on vastattava muun muassa Valtiontilintarkastajien esille ottamiin kysymyksiin ja ehdotuksiin. Lipposen hallitukselta jää ikävä, harmaa perintö seuraajalleen.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä toteaa, että harmaa talous aiheuttaa suomalaiselle yhteiskunnalle jopa yli kahden miljardin euron menetyksen vuosittain. Tämä on valtava summa, jolla voitaisiin hoitaa monenlaisia yhteisiä tarpeita: palauttaa hyvinvointipalvelut, maksaa velkaa, keventää verotusta. Kun harmaata taloutta harjoittavat jättävät velvoitteensa ja maksunsa hoitamatta, rehelliset työnantajat, yrittäjät ja veronmaksajat joutuvat maksamaan heidänkin osuutensa veroista ja maksuista. Tämä on ehdottomasti tuomittavaa.

Harmaa talous vääristää kilpailua. Sen harjoittajat saavat suuren kilpailuedun. Rehelliset yrittäjät eivät pärjää tällaisessa kilpailuasemassa. Tämä johtaa lumipalloefektiin. Jotta rehellinen yrittäjä pärjäisi, hänen pitää sortua samanlaiseen harmaaseen talouteen kuin rikollinen kilpailija, muutoin edessä on jopa konkurssi. Konkurssit ovatkin yleisiä harmaan talouden aloilla muun muassa rakennusalan aliurakoitsijoiden ja ravintola-alan yrityksissä. Tämä tuo lisää menetyksiä muun muassa maksamatta jäävien palkkojen, verojen ja muiden maksujen sekä yksityisten saatavien muodossa. Tilanne on vakavasti sairas. Samalla kun hallitus puuttumattomuudellaan harmaaseen talouteen aiheuttaa konkursseja, se yrittää monenlaisin tukitoimenpitein luoda uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Viisasta olisi panostaa enemmän olemassa olevien yritysten ja työpaikkojen säilymiseen kuin antaa rehottavan harmaan talouden kaataa yrityksiä ja sitten tukea julkisin varoin uusien perustamista.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on myös erittäin vakava eettinen ongelma. Suomi on vahvan kristillisen perinteen omaava kansakunta. Tähän suomalaiseen perinteeseen on kuulunut rehellisyys ja yhteisvastuu. Niiden varassa kansamme on noussut maailman eturiviin. Kasvava harmaa talous osoittaa vakavalla tavalla sen, että kansamme keskuudessa eettiset ja moraaliset arvot ovat hiipumassa. Ahneus ja itsekkyys ovat vallanneet alaa. Rahaa halutaan nopeasti ja mahdollisimman paljon jopa keinoja kaihtamatta. Vaikka suurin osa kansasta ja yrittäjistä on rehellisiä ja moraaliltaan terveitä, on kehityksen suunta huolestuttava. Kasvavaan harmaaseen talouteen on tästäkin syystä voimallisesti puututtava.

Meillä on monia keinoja, joilla voidaan, jos hallitus haluaa, puuttua harmaaseen talouteen. Halu Lipposen hallitukselta on puuttunut. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että lainsäädäntö ja resurssit on pantava asianmukaiseen kuntoon; rikos- ja esitutkintalainsäädäntöä on edelleen kiristettävä; verolainsäädäntöä tulee selkeyttää; tilintarkastusta koskevia säädöksiä tulee kiristää; kaksoislaskutukseen myös idänkaupassa on puututtava; rakennusalalla käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto tulee selvittää viipymättä; rakennustyömaiden kulkulupajärjestelmä tulee lakisääteistää; yritysten harmaa saattohoito tulee kriminalisoida; arvopaperikaupassa tarvitaan nykyistä tarkempia laintasoisia määräyksiä muun muassa ulkomaisten etävälittäjien osalta; talousrikostutkinnan sekä syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoksen henkilöstö- ja muita voimavaroja sekä henkilöstön koulutusta on lisättävä; liiketoimintakieltojärjestelmää on edelleen uudistettava; ravintola-alan anniskelulupajärjestelmää tulee kiristää.

Myös kotitalouksissa harjoitetaan harmaata taloutta. Muun muassa remonttityöt tehdään usein näin. Syynä on useimmiten se mittava byrokratia, joka verojen ja maksujen suorittamiseen liittyy. Tähän hallituksen olisi pitänyt puuttua muun muassa kotitalousvähennysoikeutta kehittämällä ja yksinkertaistamalla lakisääteisten maksujen maksamismenettelyjä.

Suomen hallituksen tulee ottaa aktiivinen rooli kansainvälisen yhteistyön kehittämisessä harmaan talouden torjunnassa. EU:ssa tulee tähän ongelmaan panostaa vähintään yhtä innokkaasti kuin valkoselkätikan suojeluun tai lakritsipiippuihin. Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee kaikilla tasoilla aina peruskoulusta lähtien nostaa vahvat kristilliset arvot kunniaan. Kansaa tulee kasvattaa rehellisyyteen.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että jokainen harmaan talouden torjuntaan käytetty euro tulee moninkertaisesti takaisin. Lipposen hallitus ei ole tätä ymmärtänyt. Ministeri Siimeksen vastauskin jätti lähes kaikki toimet tulevalle hallitukselle. Siksi ryhmämme, arvoisa puhemies, yhtyy esitettyyn epäluottamuslauseponteen.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi sijoittuu hyvin kansainvälisessä vertailussa, kun on tutkittu eri maissa esiintyvää korruptiota. Voidaan todeta, että Suomi on käytännössä korruptiosta vapaa maa. Toinen olisi varmasti tilanne silloin, jos tehtäisiin vastaava vertailu harmaan talouden osuudesta talouselämässä. Ehkäpä emme olisi aivan kärjessä, mutta varsin korkealla kumminkin. Merkittävimpiä syitä tilanteeseen lienevät korkea verotuksemme, ylisuuret työnantajamaksumme, puutteellinen lainsäädäntö, Venäjän-kaupan merkittävä määrä rajakauppoineen sekä myös heikosti hoidettu 1990-luvun laman jälkihoito. Muitakin syitä, kuten esimerkiksi kansainvälisen rikollisuuden leviäminen Suomeen EU-jäsenyyden ja Schengen-sopimuksen myötä, tosin löytyy.

Harmaassa taloudessa liikkuu maassamme merkittäviä summia. Jotkut arviot päätyvät jopa yli 5 miljardiin euroon eli noin 30 miljardiin tapettuun markkaan vuodessa, josta koituu yhteiskunnalle ainakin 2,5 miljardin euron eli lähes 15 miljardin entisen markan verotulojen menetykset. Emme puhu siis mistään pikkujutusta, vaan käytännössä koko opetusministeriön alaisten menojen suuruisesta hävikistä ohi virallisen talouden. Verotulojen menetys on samaa luokkaa kuin maatalousministeriön pääluokan menot yhteensä. Tämän lisäksi yhteiskunnassamme pyörii vielä niin kutsuttu musta talous eli täysin rikollinen taloustoiminta, jossa siinäkin päästään varmasti merkittäviin lukuihin.

Edellä mainittujen lukujen valossa ei ole siis lainkaan merkityksetöntä, miten tehokkailla toimilla valtiovalta pyrkii puuttumaan harmaaseen talouteen, nakertaahan se kansantaloutemme talosta lähes yhden seinän. Perussuomalaiset yhtyvät nyt käsittelyssä olevaan välikysymykseen juuri mainitsemistani syistä sekä siksi, ettei mielestämme hallituksen toimesta ole riittävän tehokkaasti ja tarmokkaasti puututtu asiaan ja etsitty keinoja harmaan talouden kuplan puhkaisemiseksi. Päinvastoin mätäpaiseen on annettu suhteellisen rauhassa kasvaa ja levitä. Samaan aikaan on rehellistä yritystoimintaa ja tavallista kansaa ruoskittu maksujen nostoilla, etujen leikkauksilla ja monilla muilla säästötoimilla. Rehellisyys ei siis ole kannattanut.

Osa entisistä laman ja väärän talouspolitiikan sekä pankkien tukiehtojensa vastaisen lainapolitiikan kaatamista yrittäjistä on vaihtoehtojen, lukuun ottamatta täydellistä elämästä luopumista, puuttuessa ajautunut etsimään elantoa harmaasta taloudesta tai usein niin kutsuttujen bulvaanien kautta. Tähän on yhteiskunta ja pääosin hallitus syyllinen. Jos pankkituki olisi kierrätetty velallisten kautta pankeille, käsitykseni mukaan jopa kymmeniätuhansia olisi edelleen näistä yrityksistä toiminnassa ja suuri määrä velkaongelmaisia kansalaisia olisi vähemmän. Mikäli eilen ensimmäisessä käsittelyssä ollut velkasaneerauslain muutosesitys ei tuo toivottua helpotusta velkaongelmaisille, erityisesti entisille yrittäjille, säilyy tämä ongelma yhteiskunnassamme vielä pitkään, vaikka pankit jauhavat jatkuvasti paisuvia voittoja. Hallituksen tuleekin tarkasti seurata mainitun lainmuutoksen vaikutuksia ja tehdä tarvittavat muutokset viivyttelemättä, mikäli ongelmia yhä esiintyy.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden merkittävimmät pesäkkeet ovat selvitysten mukaan rakennusalalla, ravintolatoiminnassa sekä raharikkaiden pääomapiirien arvopaperi- ja osakekauppojen ulkomaankikkailussa. Puutteellinen lainsäädäntömme ja viranomaisvalvontamme mahdollistavat tämän veropohjan seulamaisen vuotamisen. Huolimatta opposition lukuisista esityksistä ja ongelman esilleotoista hallitus on suhtautunut asiaan hyvin lakonisesti. Jopa harmaan talouden selvitystyötä johtanut Markku Hirvonen valtiovarainministeriöstä on ihmetellyt, "kuinka vähän vastuullisia ministeriöitä kiinnostaa veropohjan murentuminen". Hän on myös todennut: "Asioita valmistelevat virkamiehet näyttävät elävän varsin irrallaan karusta arkielämän todellisuudesta."

Tässä onkin kiteytettynä hallituksen toiminnan koko kuva: ollaan kuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Mitään toimia muun muassa ulkomaankaupan kaksoislaskutuksen estämiseksi, käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönottamiseksi, rakennustyömaiden sähköisen kulkulupajärjestelmän edellyttämiseksi tai ennakkoperintärekisteriotekäytännön nykyaikaistamiseksi ei ole tehty. Tämän takia suurilla rakennustyömailla aliurakoitsijoiden keskuudessa meno saa jatkua yhtä villinä kuin tähänkin saakka. Ravintola-alalla jopa sisäänostohinnalla myydään olutta kaikkien muiden kulujen jälkeen. Kuitti-sanaa tuntemattomat yrittäjät saavat jatkaa "puoli vuotta pystyssä, firma nurin, uusi pystyyn" -linjalla. Tämänkin lystin viimeisenä maksumiehenä ovat veronmaksajat.

Pääomapiirien ja raharikkaiden sallitaan häiriöttä kupata yhteiskunnaltamme valtavia summia, kun he saavat ulkomaalaisten etävälittäjien ja jopa EU:n sisällä toimivien veroparatiisijärjestelyjen avulla välttyä muun muassa korkotuottojen ja myyntivoittojen verotukselta. Vaatimukset ulkomaalaisten sijoituspalveluyhtiöiden vuosi-ilmoitusten jättämisen tehostustoimista, lähdeveron perimisestä hallintarekisterissä olevien osakkeiden osingoista ja joukkovelkakirjojen koroista tai pankin ja välittäjän velvollisuudesta vaatia asiakkaaltaan todistus ulkomaalaisuudesta ovat nekin kaikuneet kuuroille korville, kuten olemme saaneet täällä kuulla. Projektipäällikkö Hirvosen toteamukset "jos aletaan tutkia sijoituksia ulkomaalaisiin sijoitusrahastoihin, siellä voidaan törmätä jonkun ystäviin tai jopa omiin rahoihin ja se alkaa vaikuttaa suhtautumiseen" sekä "ravintola-alan projektille löytyy helposti laaja yhteiskunnallinen tuki, koska päätöksentekijöiden kaverit eivät yleensä omista pizzerioita" saavat melkoista kaikupohjaa hallituksen toimettomuudesta.

Venäjän-kaupassa harmaa talous näyttelee merkittävää osaa muun muassa kaksoislaskutuksen muodossa. Menetetyt verotulot ovat huomattavat ja toiminta vaarantaa lopulta koko Venäjän-kaupan kehittymisen muuten suotuisista talousnäkymistä huolimatta. Suomen on oltava asiassa aktiivinen, sillä Venäjä ei siihen vielä nykyisessä sisäisessä tilanteessaan kykene. Tässä tilanteessa myös mafian toimintaedellytykset ovat hyvät.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on Suomessa nykyisessä mitassa mahdollista edellä mainitsemieni seikkojen lisäksi myös siksi, ettei viranomaisyhteistyö pelaa riittävästi. Täytyy ihmetellä, miksi ministeriötasolla ei pystytä sopimaan nykyistä tehokkaammasta toimintojen yhdistämisestä ja yhteensovittamisesta harmaan talouden pesäkkeiden paljastamiseksi. Muutamilla aloilla on myös yritystoiminnan aloittaminen liian vapaata. Lisäksi on valitettava tosiasia, että mikäli viranomaiset saavat paljastettua lainvastaisen menettelyn, lainvoimaisen päätöksen saaminen kestää niin kauan, että ketään ei enää saada todelliseen vastuuseen ja rahoja perityksi. On tultu tilanteeseen, jossa epärehelliset piirit eivät enää edes yritä huolehtia velvollisuuksistaan, ja laskun tästä villistä menosta kantavat entistä raskaampia maksuja maksavat rehelliset yrittäjät. Lopputuloksena koko tästä lainmukaisuuden vuotamisesta ovat valtion ja kuntien talousongelmat, säästöt ja leikkaukset ja loppujen lopuksi yhteiskunnan arvojen koventuminen apua tarvitsevia vähempiosaisia kansalaisia kohtaan.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti:

Ensinnäkin kansalliselle kokoomukselle ja ed. Kantalaiselle vastaus, että me olemme vastustaneet epätyypillisten uusien tutkimuskeinojen käyttämistä paitsi näissä aivan kovimmissa rikollisuustapauksissa, sama kanta, mikä perustuslakivaliokunnalla on juuri otettuna, että siinä oli pikkuinen epätarkkuus ed. Kantalaisella, jonka puheenvuoro hallituspuolueiden puheenvuoroista oli selvästi paras. Siinä asetuttiin selvästi harmaan talouden kuriinsaattamisen kannalle, ja sen ymmärtääkin, kun ed. Kantalainen oli sen puheenvuoron pitäjänä.

Sen sijaan minä ihmettelen vasemmistoliittolaisten, niin arvoisan ministerin kuin vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron käyttäjän, asennetta näihin asioihin. Ette kerta kaikkiaan ole valmiita tekemään yhtään mitään harmaan talouden kuriin saattamiseksi. Sori juttu!

Jouko  Skinnari  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa eivät ole tulleet mielestäni riittävän keskeisesti esille nämä veroparatiisit, jotka ovat yksi merkittävä tapa kiertää veroja ja ovat paljon isompia esimerkkejä siitä kuin nämä, jotka täällä ovat tulleet esille. Se vaatisi tietysti yhteistyötä niin Euroopan unionin piirissä kuin kansainvälisestikin. Yksi esimerkkihän tästä kansainvälisen toiminnan vaikeudesta on muun muassa tämä liikemies Fryckman, jota toivotaan kovasti täällä Suomessa jouluksi, viettämään suomalaista joulua vankilaan. Katsotaan nyt, miten tämä yhteistoiminta sitten Etelä-Afrikan kanssa pelaa ja mikä on se afrikkalainen moraali ja mikä on Euroopan unionin laajentuessa myös sitten tämä moraali, joka tuo aivan uudenlaisia haasteita niin Suomelle kuin Euroopan unionillekin. Korruptio ja tähän liittyvät asiat ovat nyt kyllä vaarana, vaikka täällä on puhuttu kovasti, että Suomessa ei tätä ole, mutta tämä vaara on kyllä uhkaamassa.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! 90-luvun alun velkaongelmaiset ovat tänä päivänä tahtomattaan mukana harmaassa taloudessa. Valtiovarainministeriö nimenomaan ministeri Siimeksen johdolla myi Arsenalin velat perittäväksi Aktiv Hansalle. Nyt kun olette käyneet läpi sen, kuinka paljon valtio siitä sai, niin oliko järkevää 57 000 asiakasta jättää edelleen perintätoimistojen armoille, vai olisiko ollut viisaampaa sammuttaa niiden velkojen olemassaolo varsinkin, kun katsotaan sitä lainsäädäntöä, mihin hallitus nyt pyrkii näillä uusilla säädöksillä?

Matti  Kangas  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pulliaiselle sanoisin, että vihreiden herännäisyys näissä veronkiertoasioissa on kyllä myöhäissyntyistä. Te ette ole eduskuntaryhmänä paljon niihin paneutuneet, silloin kun te hallitusvastuussa olitte, tämän sortin asioihin. Sen sijaan muuta talouselämää olette kyllä vaikeuttaneet, sen toimintaa Suomessa.

Mutta ministeriltä kysyisin, kun hän täällä kertoi, että pankkisalaisuuteen vetoaminen on vahva täällä Suomessa ja se on estänyt verottajaa suorittamasta verotietojen tarkistuksia pankeissa ja luottolaitoksissa: Aikooko hallitus nyt sitten lieventää tätä, että nämä verokoijarit ja veronkiertäjät saadaan vastuuseen, ettei tämä ole esteenä? Tämä on kumminkin eduskunnan ja hallituksen päätettävä asia.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ja lukee tarkemmin ministerin vastauksen, täällä painotetaan aivan oikein viranomaisten välistä yhteistyötä, mutta valitettavasti käytännön elämässä yhteistyötietojen saanti on todella hankalaa. Olen sen asian vielä eilen iltapäivällä tarkistanut kahdesta eri paikasta, jotka suorittavat määrättyjä viranomaistoimia.

Toinen asia, jossa puututaan ravintola-alaan: Meitä oli muutamia kansanedustajia yhdessä Tuotevalvontakeskuksen kanssa kiertämässä kahdessa lähiössä. Kyllä ainakin heidän kertomanaan tuntui käsittämättömältä se, että vaikka todettiin, millä hinnalla myytiin ulos, eli asiantuntijat sanovat, että sisäänostohinnalla myydään ulos, siitä pitäisi maksaa palkat, vuokrat, yhteiskunnan velvoitteet jne., ja jos pyysi kuittia, kuitti-sanaa asianomainen henkilö ei ainakaan mukamas edes tuntenut. Tuntui vaan ihmeelliseltä, että tällaista toimintaa saadaan pyörittää, ja syy oli siinä, (Puhemies koputtaa) että kestää pitkään, ennen kuin verottaja pystyy puuttumaan siihen.

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kantalaisen puheenvuorossa minusta oli melko sopimatonta tähän yhteyteen se, miten hän sosiaaliturvan väärinkäytön yhdisti harmaaseen talouteen. Sen sijaan työmarkkinoilla vallitseva ja yleistyvä harmaa talous jäi valitettavan vähälle huomiolle. Sehän on uusi ilmiö ja laajeneva ilmiö, kun EU laajenee. Myös harmaan talouden osalta teoriassa on saatavissa paljon rahaa, ja se on tärkeä kysymys, mutta ehkä tässä keskustelussa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että ennen kaikkea se on laillisuuskysymys ja moraalikysymys.

Toimi  Kankaanniemi  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että ed. Pulliainen on herännyt, mutta se on ikävää, että vasemmisto ei ole herännyt vieläkään vaan nukkuu ja lepää laakereillaan näissä asioissa. Olisi aika herätä ja nähdä, missä tilanteessa ollaan.

Ministeri Siimes, te tyrmäsitte käännetyn arvonlisäverojärjestelmän aika lyhyin ja kevyin perustein. Mitkä selvitykset teillä on tyrmäyksenne taustalla, ja onko teillä ajatus taikka suunnitelma, että panisitte pystyyn todellisen selvitystyön tämän asian tiimoilta vielä ennen kuin teidän toimikautenne päättyy? Täällä kuitenkin on esitetty vakavasti se, että esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa järjestelmä toimii. On syytä tällaiseen asiaan suhtautua hyvin vakavasti ja ottaa tämä asia tältäkin osin tutkittavaksi eikä vain lyhyesti tyrmätä.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Nopeasti vastaan kahteen esitettyyn kysymykseen.

Ensinnäkin pankkisalaisuuteen liittyen: Valtiovarainministeriössä on tarkoitus nyt uudelleen käynnistää selvityshanke siitä, voitaisiinko Suomessakin vertailutietotarkistusoikeus verottajalle antaa. Kuten kävi ilmi, Ruotsissa se on mahdollista. Suomessa tähän liittyvät pyrkimykset ovat tähän mennessä aina törmänneet siihen, että meillä sekä omaisuudensuojaa että ennen kaikkea pankkisalaisuuden suojaa yritys- ja sijoitustoiminnassa pidetään erittäin tiukkana eikä siitä haluta luopua. Katsotaan nyt, jos poliittinen tahto tässä suhteessa olisi toisenlaiseksi muuttumassa.

Käännettyyn arvolisäverojärjestelmään liittyen totean vain, että Suomessa ylipäänsä verojärjestelmä mutta myös arvolisäverojärjestelmä perustuu omaehtoisuuteen eli siihen, että itse maksetaan. Meillä myös osana ministeri Mönkäreen vetämää hallituksen Yrittäjyys-hanketta on pyritty pikemminkin järjestelyihin, joilla helpotetaan yritysten mahdollisuuksia edelleen omaehtoisesti mutta yksinkertaisin menettelyin huolehtia sekä työnantajavelvoitteistaan että verovelvoitteistaan mahdollisimman harvoilla tilisiirroilla. Tähän tähtää sekä mainitsemani pientyönantajien maksujärjestelmä, joka on tarkoitus saada käyttöön ensi vuonna, (Puhemies koputtaa) että sitten verotilijärjestelmä, joka muun muassa euromuunnosten aiheuttaman työpaineen takia tulee käyttöön vasta muutaman vuoden kuluttua.

Mika  Lintilä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Siimes vastauksessaan tuo esille, että on konkreettisia toimia harmaan talouden torjuntaan jo tehty. Kuitenkin Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksessa 34/2002 huomioidaan, että virkojen lisäyksestä huolimatta resurssit ovat jatkuvasti vähentyneet ja samanaikaisesti käsittelyajat ovat pidentyneet, eli tällä ei ole ollut toivottavaa vaikutusta, eli peittoa on vähän jatkettu toisesta päästä.

Siinä olen ministeri Siimeksen kanssa samaa mieltä, että tulisi keskittyä pitkälti niihin, joissa hyötysuhde on suuri. Mikäli tähän lähdetään, kyllä silloin varmasti tarkasteltavaksi pitäisi ottaa myös pääurakoitsijan vastuu. Pääurakoitsijan vastuu tällä hetkellä ei ole sitä luokkaa, mitä sen pitäisi harmaan talouden tarkkailun kannalta olla. Resurssipuute on tietysti suuri ongelma. Pääurakoitsijan vastuuseen vielä, että jos sitä yritetään selvittää verovelka- tai LEL-maksutodistuksilla, se on varsin helppo (Puhemies koputtaa) kiertämistapa kyllä. Ongelma on resurssien puute.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintilä otti nyt itse asiassa pääkysymyksen koko harmaan talouden suuressa mittapuussa. Me olemme hiukan puhuneet tärkeistä asioista: yksittäisestä maalarista tai rakennustyöntekijästä ja tämän tyyppisin esimerkein. Totta kai ne ovat tärkeitä, mutta ne ovat lillukanvarsia tässä jutussa. Todellinen tekijä on se, kykenemmekö me tekemään järjestelmän, jossa joku kantaa vastuun. Minun käsittääkseni laajasti ottaen vastuun voi kantaa vain pääurakoitsija tai työn tuottaja, jolloin voimme isolla mittapuulla saada jonkunlaiseen järjestykseen harmaan talouden.

Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minuakin on tämän keskustelun aikana hämmästyttänyt se, että tavallaan halutaan suunnata katse suurista asioista hyvin pieniin asioihin. Juuri rakennusalaa ajatellen täytyy silloin mielestäni lähteä katsomaan koko sitä lainsäädäntöä, mikä koskee kyseistä toimialaa. Itselleni tuli mieleen siinä, että lakiin kirjoitettujen rakennusvalvontasäännösten täytyy olla ratkaisu siihen, mitä tällä sektorilla tehdään. Ei se, että laitetaan valvoja jokaisen perässä juoksemaan, johda mihinkään, vaan päinvastoin se, että katsotaan kokonaisuuksina. Mielestäni tässä keskustelussa pitäisikin löytää hyviä eväitä siihen työhön.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut esille myös suomalaisten yritysten omistus ja erityisesti kansainvälinen omistus. Tässä asiassa käytännön ongelmaksi on muodostunut se, että todellisen omistajan selvittäminen on usein hankalaa. On arvioitu, että tässä suhteessa kuitenkin meillä lainsäädännöllä olisi jo tehtävissä kansallisella tasolla merkittävää parannusta, mutta tietysti tarvitaan myös kansainvälisiä toimia.

Kysyisin: Millä tavoin hallituksen piirissä on näitä asioita arvioitu, ja onko joitakin lainsäädäntöhankkeita tässä suhteessa vireillä?

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä nyt osaksi viitataan nimenomaan mahdolliseen harmaaseen talouteen ja veronkiertoon sijoitustoiminnassa, ja kuten hallituksen vastauspuheenvuorossani mainitsin, hallitus on sillä tavalla puun ja kuoren välissä, että esimerkiksi etävälittäjien toiminta Helsingin pörssissä tapahtuu pääosin ulkomaisen lainsäädännön alla, koska EU:n sijoituspalveludirektiivi tarkoittaa sitä, että missä tahansa EU- tai Eta-maassa kyseisen maan lain mukaan toimiluvan saanut välittäjä voi tarjota palveluksiaan sieltä etäpaikasta sähköisesti täällä Helsingin pörssissä, ja Suomen laki ei yksinkertaisesti ulotu Suomen rajojen ulkopuolelle.

Tämä on asia, joka vaikeuttaa huomattavasti muun muassa esillä ollutta vuosi-ilmoitusten saantia, koska tosiasiallisesti me voimme oman lainsäädäntömme mukaan niitä pyytää mutta meillä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi toimilupaehtoihin puuttumalla yrittää sanktioida sitä, jos näitä tietoja ei anneta. Tässä tarvittaisiin nimenomaan kattavia verotietojen luovutussopimuksia EU-maiden välillä, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Kuten sanoin, Suomi on ollut sekä EU:ssa että Oecd:ssä (Puhemies koputtaa) näissä sijoitustoiminnan veronkiertoasioiden ehkäisyssä erittäin aktiivinen.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri jo sanoi ja ed. Skinnarikin sanoi, nimenomaan kansainväliset pääomaliikkeet ovat huomattavilta osin verotuksen ulkopuolella. Helsingin pörssin tällä hetkellä listautuneista yrityksistä lähes puolet on ulkomaisessa omistuksessa, ja ulkomainen sijoittajahan käyttää hallintarekistereitä, joissa omistaja on kasvoton, todellista omistajaa ei tiedetä. Suomalaisethan eivät Suomen lain mukaan saa käyttää näitä kasvottomia hallintarekisteripalveluja, mutta kun esimerkiksi Nokian omistuksesta 90 prosenttia tällä hetkellä on hallintarekistereistä, voidaan esittää se epäily, että ulkomaalainen omistus ei aina ole todellista. Silloin myöskin suomalaisia omistajia on siellä takana, kierretään myyntivoittoihin liittyviä veroja, saatetaan käyttää rahanpesuun näitä hyväksi, ja sisäpiirikauppoja myöskin tähän liittyy.

Minun vakava kysymykseni hallitukselle on se, kuinka viranomaisten toimintaa voitaisiin tehostaa niin, että hallintarekisterien todellisia omistussuhteita voitaisiin uudelleen arvioida, ja kuinka voitaisiin tehokkaammin estää hallintarekistereiden väärinkäyttö.

Anne  Huotari  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo puuttui työttömyysturvajärjestelmään ja ehdotti, että vanha suojaosa palautettaisiin takaisin, ettei niin paljon olisi harmaata työvoimaa. Ed. Mauri Salo ei nyt kyllä taida tuntea tätä järjestelmää oikein kunnolla. Nimittäin nimenomaan vanha suojaosa aiheutti sen, että ihmiset sanoivat, että 750 markkaa saa hankkia ja sen yli ei saa hankkia laillisesti, koska leikkuri oli yli 80 prosenttia, mikä tarkoitti sitä, että se kannusti harmaaseen talouteen. Kokonaisuudessaan suomalainen työttömyysturvajärjestelmä ehkäisee harmaata taloutta tehokkaasti nimenomaan työssäoloehdon kertymän vuoksi osittain sovitellulla päivärahalla. Esimerkiksi Espanjassa juuri se, että ei makseta soviteltua päivärahaa, aiheuttaa sen, että ihmiset ovat työttömyyskortistossa mutta tekevät samanaikaisesti pimeää työtä.

Hannu  Aho  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Siimes sanoi, että hallitus on jo jopa kolme ohjelmaa tehnyt tehostaakseen harmaan talouden tarkastusta, mutta kun se on aina vain kasvanut, voisi kysyä, ovatko ne kaikki ohjelmat olleet niin tehottomia, että ne eivät ole millään tavalla purreet siihen. Kyllä näkisin, että tässä on varmaan tämmöisessä isommassa mittakaavassa oleva rakennustoiminta yksi syyllinen mutta kyllä on aika pitkälle myöskin tämmöistä yksityistaloudessa, koska viitataan pienrakentajiin, ja sitä kautta tulee harmaata taloutta. Tulee kysymys siitäkin, miksi työntekijät sitten lähtevät tekemään eikä pidetä tärkeänä sitä, että kaikki maksut maksetaan, jos ei itse kukin lähde siihen hommaan, kyllä asiat silloin tulevat myöskin järjestykseen.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu paljon rakennusalasta. Haluaisin puhua ravintola-alasta, jolla harmaa talous myös leviää aika voimakkaasti. Alan yrittäjäjärjestöt ovat moneen kertaan pyytäneet, että valtiovalta ryhtyisi tässä joihinkin toimenpiteisiin. Tuotevalvontakeskuksella on muutama tarkastaja. Hehän tuottavat omat palkkansa seitsenkertaisesti takaisin pelkästään perittyinä veroina. Sen lisäksi heillä on aikamoinen pelotevaikutus. Minusta on käsittämätöntä, että näitä ei saada lisää vaan ikään kuin säästösyistä — ihmettelen, mikä säästösyy semmoinen on — kieltäydytään lisäämästä tämän henkilökunnan määrää. Kyllä myös rehellisillä yrittäjillä pitää olla jokin oikeusturva sen suhteen, että vilpillisellä kilpailulla heitä ei ajeta nurin.

Pirkko  Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden liepeillä on yhä useammin työrikoksia ja työmarkkinoiden harmaata taloutta. Kyse ei ole pelkästään pimeistä palkoista ja verojen sekä sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä vaan laajemmasta ongelmasta, jossa rikotaan ja laiminlyödään työehtoja. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen EU:n laajentumisen yhteydessä edellyttää ulkomaisten työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen turvaamiseksi tehokkaampaa valvontaa. Viime vuosina on tullut esille tapauksia, joissa vierastyövoimaa on käytetty ilman työlupaa, työntekijöille on maksettu alle työehtosopimusten mukaista palkkaa ja työlainsäädäntöä on rikottu. Näihin epäkohtiin on myös puututtu. Tupo-sopimuksessa on sovittu siitä, että valvontaviranomaisten yhteistyötä tehostetaan. Mahdollisia lisäkeinoja pohtii työministeriön työryhmä, jonka määräaika päättyy maaliskuussa 2003. Selkeät ja toimivat pelisäännöt ovat tarpeen, kun suomalainen työelämä kansainvälistyy.

Puhemies! Haluan vielä ministeri Siimeksen (Puhemies koputtaa) mielipiteen siitä, onko Suomessa palkattavissa huippuosaajia talousrikostutkintaan ja aiotteko esittää heitä vielä lisää palkattavaksi.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päähuomio tässä keskustelussa, myös ministerin vastauksessa, kiinnitettiin valvonnan tehostamiseen. Se tietenkin on tärkeää, mutta vähemmän on puhuttu harmaata taloutta ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Keskustahan esitti jo eräässä tunnetussa ohjelmassa ennen viime vaaleja työnantajakorttia. Nyt ministeri totesi, että se on valmistumassa, mutta mikä siinä on, että niin yksinkertainen asia ei ole voinut toteutua?

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kolme havaintoa:

Ed. Huutola käytti nyt vasemmiston puolesta nappipuheenvuoron äsken. Siinä on se analyysi aivan oikea, että todellinen haittahan, arvoisa ministeri Siimes, syntyy siitä, että tällä pelillä, mikä nyt on, jää jäljelle vain epärehellistä toimintaa. Sehän on se suuri haitta, ja sitä vastaan me tässä yritämme toimia.

Toiseksi, meillä on yksi etävälittäjä, joka hoitaa vuosi-ilmoitukset rehellisesti. Miksi peruutitte sen kirjeen, jonka olitte lähettänyt näille etävälittäjille sun muille välittäjille siitä, että tekisitte vuosi-ilmoituksenne? Oli aika mielenkiintoinen teko peruuttaa se kirje.

Kolmas kommentti koskee Tuotevalvontakeskusta. Sen tehokkuus perustuu siihen, että on voimakas keskusyksikkö, joka voi todella periä rahat. Nyt aiotaan Tuotevalvontakeskus hajauttaa ympäri maata, jolloin se tehokkuus häviää kokonaan pois.

Kari Uotila  /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin, vastuu pitää saada selkeämmin pääurakoitsijalle ja tilaajalle. Mutta mikä se mekanismi on? Onko se valvonta, onko se velvoitteet? Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on problemaattinen, niin kuin täällä on todettu, mutta keino pitää olla.

Aivan juuri näinä päivinä on esimerkiksi tullut ilmi, että kunnat ja julkiset laitokset eivät ole yhtään parempia tilaajia. Parasta aikaa tutkitaan esimerkiksi Helsingin kaupungin roolia Laakson sairaalan remontin osalta, jossa on aivan karmeita esimerkkejä siitä, millä tavalla on käytetty pimeää työvoimaa, ulkolaista työvoimaa, ja poljettu työehtoja. Kyllä urakoitsijan, tilaajan, vastuu on se keskeinen ja se, millä tavalla se saadaan konkretisoitua, että se myöskin toteutuu käytännössä eikä jää vain kirjaimeksi.

Leea  Hiltunen  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on laajasti käyty keskustelua siitä, miten harmaa talous toimii laillisen toiminnan sisällä ja liepeillä. Kaikki pitäisi todella tehdä, jotta työmarkkinoilla voidaan toimia rehellisesti ja että myöskin kaikki se raha, mitä valtio olisi saamassa, voitaisiin saada kovaan tarpeeseen.

Mutta, arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri, haluaisin ottaa yhden asian esille. Me tiedämme, että tänä päivänä tutkimusapurahoilla tehdään tai joudutaan tekemään — sanon näin, kun viime aikoina on käyty keskustelua siitä — palkkatyötä, josta ei makseta veroa, vaan monet tutkijat pitävät luentoja ja tällaista, joka toki on ihan normaalia palkkatyötä, ja meillä varmasti olisi myöskin osaajia ja tiedemiehiä ja tutkijoita näitä luentoja pitämään. Nämä tutkimusapurahalaiset eivät saa eläke-etua eikä mitään muutakaan, mutta myöskään he eivät maksa siitä osasta veroa. Onko tällaiseen asiaan ministeriössä kiinnitetty huomiota, tai onko arvoisa ministeri pysähtynyt tutkimaan tätä asiaa?

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Herra puhemies! Jos aloitan tutkimusapurahoilla tapahtuvasta pikku kikkailusta, niin siinä nyt käsittääkseni opetusministeriön ja yliopistojen välillä, joissa tätä erityisesti on käytetty viime aikoina, on jonkinlaisia keskusteluja käyty, koska sehän ei ole se lain tarkoittama tapa käyttää näitä tutkimusapurahoja. Ne on tarkoitettu nimenomaan tutkimuksen tekemiseen ja nimenomaan sellaisessa tilanteessa, missä ei niillä korvata palkkatyösuhdetta.

Hallintarekisterin väärinkäytöstä haluan sanoa sen, että ehkä sen estämisessä se suurin haaste on saada nimenomaan veroparatiisit kuriin, koska meillä kansainvälinen tietojenvaihto-ongelma sijoitusten valvonnassa kohdistuu juuri siihen, että monien maitten lainsäädännön mukaan ei ole verotusta varten mitään velvollisuutta ilmoittaa tietoja muille. Sen takia hallintarekisterin väärinkäyttöasiaankaan ei voida puuttua, kun näitä tietoja ei ulkomailta saada.

Etävälittäjäkysymykseen: Todella Suomen viranomaiset, myös verohallinto, ovat toiminnassaan velvollisia noudattamaan voimassa olevaa lakia, ja kuten sanoin, suurin osa näistä (Puhemies koputtaa) etävälittäjistä toimii aivan muun maan lain kuin Suomen lain alla tämän sijoituspalveludirektiivin säännöksistä johtuen.

Jari  Leppä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä SDP:n ryhmäpuheenvuorossa ihmeteltiin sitä ja todettiin, että oppositio ei olisi kiinnostunut harmaan talouden torjumisesta. Haluan muistuttaa, että keskusta on korostanut moneen otteeseen valvontatoimien merkitystä, mutta myöskin rakenteellisten syiden poistamista, kuten byrokratiasulkeisten keventämistä aivan siihen tapaan pientyönantajilta, kotitalouksilta kuin Mirjami Laitinen on omassa ehdotuksessaan ehdottanut. Ihmettelenkin sitä, missä viipyy ne hyvät ehdotukset? Miksei niitä panna täytäntöön?

Nykyisenä aikana olisi täysin mahdollista hyvinkin lyhyessä aikataulussa nämä ottaa käyttöön samoin kuin myös ottaa käyttöön asteittain aleneva arvonlisävero tilityksiin ja tilitysten aikojen muuttaminen jne. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt on tutkinut, että liikkeen- ja ammatinharjoittajat jäävät usein roikkumaan juuri siihen arvonlisäveron rajan alle ja näin ollen se estää heidän liiketoimintansa kehittämistä ja myöskin harmaan talouden tehokasta torjuntaa. Ihmettelen, miksei näitä byrokraattisia eri asioita ole laitettu kuntoon.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ministeri Siimes on jo osaltaan vastannut byrokratian purkuasiaan. Ihmettelin ed. Salon ryhmäpuheenvuorossaan esiin ottamaa hallituksen Yrittäjyys-hanketta ja sitä, millä tavalla hän runttasi koko hankkeen ja miten se liittyi harmaasta taloudesta käytävään keskusteluun.

Byrokratian purkamisen vaatimus on itse asiassa kyllä ristiriidassa harmaan talouden torjunnan kehityksen kanssa. Jos ajatellaan, mitä byrokratia on, se on sitä, että näkyvästi maksetaan maksut ja rekisteröidytään. Nyt jos me puramme tätä yritysbyrokratiaa — sitä me teemme koko ajan myös käytännön toimenpiteinä: te-keskusten yhden palvelun luukun kautta ja Mirjami Laitisen työn edistymisen kautta — niin se pitää tehdä hallitusti sillä tavalla, että näitten lakisääteisten maksujen suorittaminen tulee kaikille helpommaksi. Byrokratian purku sinänsä, jos se tehdään ihan miten vaan, voi johtaa kyllä harmaan talouden lisääntymiseen.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vatt on tutkinut hallituksen Yrittäjyys-hankkeen ja nimenomaan kysynyt yrittäjien mielipidettä. Heidän arvionsa on ollut siitä varsin tyrmistyttävä. Se, miksi se on ryhmäpuheenvuorossa, johtuu tietenkin siitä, että kysymys on yrittämisestä ja yrittämisen edellytysten parantamisesta. Hallitus on antanut ymmärtää, että se toimii aktiivisesti yrittämisen edellytysten parantamiseksi, mutta yrittäjät eivät sitä asiaa näin koe.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Yksi asia, mikä erottaa hallituksen ja opposition toisistaan, on se, että hallituksen pitää yrittää olla omissa toimissaan johdonmukainen ja oppositiosta voi puhua kahden asian puolesta yhtä aikaa. Te olette, ed. Salo, allekirjoittanut välikysymyksen, jossa vaaditaan käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönottoa rakennusalalla, ja se selkeästi olisi byrokratiaa yksittäisten pienten yritysten kannalta lisäävä toimi. Samalla te toisella kädellä kysytte hallitukselta muun muassa arvonlisäveron tilitysaikoja koskevia parannusehdotuksia, sitä miksi ajan pidentämisehdotuksia ei ole edistetty.

Yksi taho, joka on erityisesti kritisoinut arvonlisäveron tilitysajan pidentämistä, on ollut nimenomaan viranomaisten yhteistyökeskus Virke, jossa on haluttu pitää nykyisestä kuukausittaisesta menettelystä kiinni, kun toisaalla on ehdotettu vuoden tai selvityshenkilö Laitisen raportissa neljän kuukauden valvonta- ja tilitysaikaan siirtymistä. Koettakaa nyt päättää, mitä te oikein haluatte. Hallitus haluaa edistää yritystoimintaa, ja turhaa byrokratiaa ei haluta sen takia lisää rakentaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tässä maassa on nyt 50 000 pk-yritystä enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Niissä yrityksissä on yli 300 000 ihmistä enemmän työssä kuin 1995. Taloussuhdanteet vaikuttavat hyvin paljon siihen, miten yrityksiä perustetaan. Emme me halua, että tähän maahan perustetaan uusia yrityksiä hinnalla millä hyvänsä huonojen suhdanteiden vallitessa.

Hallituksen Yrittäjyys-hankkeessa on yli 130 toimenpidettä, joista yli puolet on toteutettu. Se ei ole mitään paperinpyörittämistä, vaan se on konkreettisia toimenpiteitä. KTM itse halusi Vattin selvittävän, miten tällainen poikkihallinnollinen hanke voidaan tässä maassa vielä paremmin toteuttaa kuin se nyt on toteutunut. Siksi tilasimme Vattilta tämän arvion. Siellä on ihan oikeita asioita kritisoitu: hallinnon välisiä palomuureja, sitä että emme pysty paremmin työskentelemään yhteen. Mutta itse asiat ovat edenneet. Kouluissa on tällä hetkellä kaikilla asteilla yrittäjyyskoulutusta. (Puhemies koputtaa) Hyviä tuloksia tulee. Ne tulevat sitten vuosien kuluttua, kun ne koululaiset kasvavat aikuisiksi ja ryhtyvät yrittämään.

Jukka  Gustafsson  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Annan kyllä tunnustuksen ed. Pulliaiselle sitkeydestä. Kyllä pidän tätä harmaata taloutta ja rikollisuutta, sen torjumista, erittäin tärkeänä asiana. Sanon tämän sen takia, koska minusta ed. Pulliainen turhaan halvensi vasemmistoliittoa ja sosialidemokraatteja. Kyllä me pidämme tätä asiaa erittäin tärkeänä. Tämä asia ei korjaannu tipan tippaa hallitusta kaatamalla. Siinä on tavallaan tämä virhe.

Minusta on tärkeää, että tässä keskustelussa on noussut vahvasti nämä veroparatiisit esille. Minä en ymmärrä sitä ollenkaan, että Euroopan unionin alueella, muun muassa Englannin piirissä, on neljä tällaista veroparatiisialuetta.

Tuen myöskin ed. Pulliaisen näkemystä Tuotevalvontakeskuksen kohdalta. Olen myöskin ymmärtänyt niin, että jos se hajotetaan lääneihin, niin tällainen vahva voimakas ohjausyksikkö poistuu. Sen takia varoittaisin nyt (Puhemies koputtaa) jatkossa hallitusta kaavailemasta tämän tyyppisiä uudistuksia.

Timo E. Korva /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksesta selvästi näkee, että kyllä paljon yritetään ja paljon ohjelmia on tehty myöskin tämän harmaan talouden ja etenkin mustan talouden torjumiseksi. Sitä jää kuitenkin kysymään tämän asianhoidon ja myöskin monen muunkin asianhoidon yhteydessä, minkälaisella intensiteetillä ja tahdolla näitä hankkeita sitten viedään eteenpäin. Muun muassa harmaan talouden osalta kuitenkin Valtiontalouden tarkastusviraston viestit kehityksestä ovat päinvastaisia kuin se, mitä hallitus tavoittelee.

Jää kysymään, onko hankkeitten eteenpäinviemisessä eräänlainen virkamiesmentaliteetti se vallitseva, että nyt jotakin vaan hoidetaan, mutta ei ole selvää tahtoa siitä, että kerta kaikkiaan aina tsekataan, että asia on mennyt eteenpäin ja sitten taas palataan. Ei pitäisi tehdä niin kuin metsällä huono koira, (Puhemies koputtaa) että se jokaisen saaliin perään juoksee eikä ymmärrä, että sitä pääsaalista pitäisi metsästää.

Mikko  Kuoppa  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden pääongelmat on kyllä varmasti näissä veroparatiisisaarissa ja hallintorekistereissä. Siellä ne todella isot ja suuret rahat uivat verottajan ulottumattomiin.

Haluan todeta myöskin sen, kun ed. Kantalainen ryhmäpuheenvuorossaan nosti sosiaaliturvan väärinkäytökset esille, että uskallan väittää, että sosiaaliturvaa kumminkin valvotaan kaikista tehokkaimmin tässä maassa ja sitä pystytään valvomaan suomalaisin toimin. Siellä ne väärinkäytökset ovat myöskin taloudellisesti paljon pienemmät kuin näissä veroparatiisiyhtiöissä, mitä käytetään hyväksi. Siis sosiaaliturva on mielestäni kyllä aivan eri asia ja siellä väärinkäytökset ovat hallittavissa ja paljon pienempiä. En niitä sinänsä kannata tietenkään.

Esa Lahtela  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eikö meidän pitäisi suomalaisina kuitenkin aktiivisesti toimia veroparatiisijärjestelmän purkamisessa EU:n tasolla. Onhan tämä aika iso yhteisö. Aloitettaisiin nyt ensiksi EU-alueella tämä toiminta. Tietysti pikkuhiljaa se pitäisi saada maailmanlaajuisesti. Se on isompi talkoo, mutta edes tämä kuntoon.

Aikoinaan oli kampanja "Syökö myymälävaras pöydässäsi" tai joku tämmöinen, ja minusta tähänkin sopisi vähän saman tyyppinen ajattelu. Kysehän on siitä, että pelkästään viranomaistaholta kaikkia me emme pysty vahtimaan, mutta jos olisi tämmöinen kampanja, jolla pyrittäisiin saamaan tulosta, jokainen, joka kunnioittaa suomalaista järjestelmää, täysivaltainen kansalainen, olisi sitä mieltä, jotta tämmöistä pimeää toimintaa ei sallita, joka tarkoittaisi tietysti, että vähän herkemmin kanssa sanottaisiin: "Hei, tuolla tehdään pimeää työtä", jolloin kaikki kiinalaiset ja mitä niitä tuleekin tekemään orjatyötä, (Puhemies koputtaa) saataisiin tyssättyä eikä sos.turvaa romutettaisi sieltä kautta, niin kuin tässä on käymässä.

Pentti Tiusanen  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin myös mustasta taloudesta. Harmaa muuttuu mustaksi silloin, kun kansainvälinen pääoma sillä tavalla toimii kuten nyt esimerkiksi öljykuljetuksissa. Tällä hetkellä Byzantio-niminen alus on Itämerellä, aivan saman tyyppinen kuin Prestige, on Virossa hakemassa öljyä, 26-vuotias huonokuntoinen yksirunkoinen alus. Ilmeisesti Viro ei halua suorittaa pysäytystä eikä tutkimusta tuon aluksen kohdalla. Meillä on paljon todella näitä kansainvälisiä harmaan talouden kysymyksiä. Ne ovat sekä rahakysymyksiä että myös ympäristökysymyksiä. On hyvä myöskin pitää mielessä, että ne voivat olla myöskin kansallisesti ympäristökysymyksiä, silloin kun dumpataan ei sosiaalisesti mutta myös ympäristöllisesti asioita.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän ilman muuta selvää on, että jos me haluamme saada harmaan talouden kuriin, valvonnan täytyy olla kunnollista ja aukotonta. Jos otetaan työsuojelupiirien tilanne, kyllähän sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastossa, joka vastaa työsuojelusta, jossa on 11 piiriä ja alueellisesti kattava järjestelmä, väki ikääntyy ja luonnollisen poistuman kautta vähenee. Siihen ei kuitenkaan hallitus puutu millään lailla. Nyt täytyy saada ehdottomasti lisää voimavaroja, resursseja, ja vähintään korvata nyt poistuvat, iän myöten eläkkeelle jäävien ihmisten työpanokset, 50 lisävirkaa työsuojelupiireihin. Otetaan kiinni ne, jotka maksavat palkkaa ohi laillisen järjestelmän. Siitä tämä homma lähtee: kitkemällä ja valvonnalla.

Irina  Krohn  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että hallituksella on ikään kuin kaksi filosofiaa: Yritystoiminnan kohdalla nostetaan kädet pystyyn ja oletetaan, että yrittäjät ovat rehellistä väkeä, ja valitellaan vielä, että rikosoikeudenkäynnit vievät aikaa ja niihin käytetty aika on poissa muusta.

Samanaikaisesti kuitenkin Suomen kansalaisilta oletetaan, että he lammasmaisesti ylläpitävät sitä korkeata veronmaksumoraalia, mikä meillä Suomessa on ollut. Uskon, että harmaalla taloudella — mikä jäi käsittelemättä tästä — on todella kaksi suurta lieveilmiötä. Ihan täällä lähiseudulla on juuri se, että rehelliset yrittäjät kaikkoavat alalta. Silloin vähenee tavallisten kansalaisten usko tasavertaisuuteen. He täyttävät veroilmoituksensa tunnollisesti ja heitä valvotaan ja (Puhemies koputtaa) jokaista opintolainan kuittia ja kaikkea on hyvin tarkkaan arvioitu, niin kuin tuli ilmi puhuttaessa sosiaaliturvan väärinkäytöstä, (Puhemies koputtaa) mutta tämän asian edessä vain nostetaan kädet pystyyn ja päivitellään.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys harmaasta taloudesta on täysin aiheellinen, se on selvää. Varmasti myöskään vasemmisto ei ole esteenä harmaan talouden torjunnassa. Väitteenne, että varsinkin vasemmistoliitto olisi este tälle torjunnalle, ei ole kovin uskottava. Ministeri Siimes on mielestäni tuonut hyvin esille asiaan liittyvät ongelmat ja muun muassa veroparatiisit. Samoin tulevia toimenpiteitään hän on kartoittanut. Uskon, että asia ei ole varmastikaan ministeri Siimeksestä kiinni. Kysyisinkin, kun vihreät olivat varsin pitkään hallituksessa, mitä he tekivät tälle ongelmalle. Silloinhan tehtiin muun muassa nämä kolme ohjelmaa harmaan talouden torjuntaan.

Mielestäni vasemmistolle, ja erityisesti vasemmistoliitolle, on ollut erityisen tärkeää torjua aina harmaata taloutta.

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lepän puheenvuoron johdosta jo ministerit Mönkäre ja Siimes totesivat, miten epäloogista on ollut opposition työskentely harmaan talouden kysymyksessä. Myöskin Ahon hallituksen aikana harmaan talouden torjunnassa oli paljon vähemmän painoa kuin nykyisen hallituksen aikana. Kun keskustellaan harmaasta taloudesta, tietysti täytyy muistaa se, että onneksi lähes 100 prosenttia taloudesta on tervettä, ja sen tuotollahan Suomi ja suomalaiset elävät ja sen varassa tämä hyvinvointi on ja kaikki muutkin kuntien ja valtion menot rahoitetaan. Eli myös johdonmukaisesti, kun vastustetaan harmaata taloutta, on nähtävä, että terveelle taloudelle on syytä antaa kunnon toimintaedellytykset.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Valppaalle kerron, että kun seuraatte minun valtiopäivätoimiani, huomaatte, että olen systemaattisesti toiminut koko 90-luvun ja näihin päiviin saakka tämän asian puolesta, siis torjunnan puolesta, ja tehnyt valtavan määrän kirjallisia kysymyksiä, kirjoituksia lehtiin, pommittanut näitä ministereitä myöskin vähän käytäväpuolella jnp., ja meillä on työnjako niin, että meidän jengissä minä olen se, joka hoidan nämä asiat.

Toimi  Kankaanniemi  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä veroparatiisikysymys on tietysti iso ja vakava, mutta tuntuu, että tässä haetaan se vähän keinotekoisesti esille kovinkin keskeisesti, jotta voidaan välttyä keskustelemasta niistä asioista, joita Suomen hallitus voi tehdä. Nämä meidän upeat ministerimme eivät pysty maailmasta poistamaan parhaimmalla tahdollaankaan veroparatiiseja. Jos ne saadaan EU:n alueelta pois, varmasti löytyy maailmalta saaria, joilla käytetään tätä järjestelmää hyväksi. Siihen me emme paljonkaan voi vaikuttaa.

Mutta tässä keskustelussa ja ryhmäpuheenvuorossani esitin ehkä toistakymmentä asiaa, jotka ovat täysin hallituksen päätösvallan sisällä ja joille varmasti eduskunnasta löytyy tuki. Niihin pitää paneutua, ja vasemmiston erityisesti pitäisi kantaa tästä huolta. Ed. Valpas kehui kovasti hallituksen toimenpiteitä, mutta kyllä ne ovat häpeällisiä. Ne jättävät todella harmaan perinnön, ellei peräti mustan perinnön, seuraavalle.

Matti  Väistö  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksessa tulee esille myös ulkomaalaislaki. Vastauksessa todetaan, että valmisteltavana oleva ja varsin pitkään valmisteltavana ollut lakiehdotus on tarkoitus antaa vielä tämän vuoden puolella. Tähän liittyisi EU:n laajenemisen mukanaan tuomien uusien uhkien torjuntaa, lähinnä ulkomaalaisten oleskelu- ja työlupakäytäntöasiat. Kysyn: Kun tämän lakiehdotuksen antaminen on näin pitkään viipynyt, olisiko mahdollista, että tämän tyyppiset muutosesitykset tuotaisiin erillisinä, ellei kokonaisuudistusta nyt kuitenkaan tänne saada ja jos on vaara, ettei se ehdi eduskunnasta valmistua?

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on tosiaan aivan loppumetreillä. En osaa tietenkään siitä sanoa, kuinka kauan vielä hallituksessa sen läpiviemiseen menee, kun asia ei ole minun valmistelussani, mutta totean kuitenkin, että sinänsä ulkomaisen työntekijän oleskelulupaan liittyvät muutosehdotukset, jotka lakiesitykseen tulevat sisältymään, ovat asioita, joista on kolmikantaisesti neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kanssa ja joissa on saavutettu laaja yhteisymmärrys siitä, miten tämä asia EU:n laajenemisen jälkeen pitää hoitaa. Ideahan nimittäin on se, että varsinaisesta työlupakäytännöstä joudutaan luopumaan siirtymäajan jälkeen, ja siksi tulee tämä uusi termi "työntekijän oleskelulupa" ja siihen liittyen nämä laajennetut tiedonsaantioikeudet ja valvontavaltuudet työsuojeluviranomaisille. Pidän tätä erittäin tärkeänä asiana niin rakennusalan näkökulmasta kuin monien muidenkin suomalaisten palvelualojen näkökulmasta.

EU:n tulevaisuudesta ja veroparatiiseista haluan sanoa vielä yhden asian. Vaikka varmaan onkin niin, että ministeri Mönkäre ja minä emme kahdestaan EU:n tulevaisuutta voi päättää, niin pitäisin kuitenkin tärkeänä, että EU:n tulevaisuuskeskustelussa mietittäisiin, mitä sen monien tärkeänä pitämän hallitusten välisyyden säilyttäminen tulevaisuudessa tarkoittaa. Veroparatiiseja ei ole nimittäin saatu avattua ja salaisuuksien verhoja sivuun vedettyä juuri siksi, että on tiettyjä hallituksia EU:n sisällä, (Puhemies koputtaa) jotka eivät sitä halua. Siksi määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen yhä useammissa asioissa Euroopan unionissa olisi myös harmaan talouden torjunnan kannalta hyvä vaihtoehto.

Matti  Huutola  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on nyt taas ymmärrettävä yksi asia tämän asian käsittelyssä, se, kuka tästä harmaasta taloudesta hyötyy ja kuka menettää. Täällä on puhuttu, että rehelliset yritykset menettävät, mutta tosiasia on se, että suurimmat hyötyjät ovat isot kansainväliset, merkittävät suomalaiset yritykset ja kärsijöitä ovat ne hyvin pienet yritykset, joilla on yksi kaksi työntekijää ja jotka ovat järjestelmän kautta ajautuneet tähän tilanteeseen ja kilpailevat itsensä hengiltä. Minusta tämäkin pitää muistaa, että isot yritykset mielestäni pitävät yllä tämän tyyppistä kilpailua, joka siihen auttaa.

Sen verran ed. Pulliaiselle haluaisin todeta, kun itsekin olen tätä työtä tehnyt muutaman kymmentä vuotta, että ehkä vasemmistoliitto on tehnyt työtä ennen kuin vihreitä on ollut olemassakaan.

Pirkko  Peltomo  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoden 2000 lopussa poliisin tutkinnassa auki olevien talousrikosjuttujen määrä oli 1 768. Näistä laskennallinen saatava oli lähes miljardi euroa. Resurssipulan vuoksi näistä vain hyvin pieni osa voidaan tutkia asian vaatimalla tavalla. Taloustoiminnan kansainvälistymisen, kansainvälisen sijoitustoiminnan ja elektronisen kaupankäynnin tarjoamien mahdollisuuksien myötä harmaa talous ja talousrikollisuus voivat lähivuosina vielä olennaisesti kasvaa, ja koska ministeri Siimes ei vastannut edelliseen kysymykseeni, uudistan kysymykseni: Aiotteko esittää vielä lisää talousrikostutkijoita nykyisten lisäksi?

Seppo Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Alhaalla kun kuuntelin, tuli vain sellainen ajatus, että tämä on aikamoista hurskastelua. Täällä on nyt pukit kaalimaan vartijoina. Tämähän on paras veroparatiisi, tämä Arkadianmäki. Jokainen meistä saa 5 000—10 000 markkaa kuukaudessa verovapaata, me suunnittelemme eläkkeitä koko työjaksolta, mutta kuitenkin täällä kansanedustajat saisivat viimeisen palkan mukaan eläkkeen jne. Kannattaisi tämä keskustelu melkein siirtää muualle ja lopettaa.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen syytti vasemmistoliittoa siitä, että emme olisi olleet aktiivisia tässä. Mielestäni voisitte kyllä yksilöidä vähän, mitä tällä oikein tarkoitatte, tarkoitatteko kirjallisten kysymysten määrää vai mitä? Itse tein kirjallisen kysymyksen tilaajan vastuusta vuonna 97 ja sain silloiselta ministeriltä vastaukseksi, että työryhmä tutkii asiaa. Kun kysyin myös samaa asiaa kyselytunnilla myöhemmin kolmen neljän vuoden kuluttua ja tiedustelin, jokohan tämä työryhmä on saanut työnsä valmiiksi, niin ministeri ei tiennyt, mistä työryhmästä oli kysymys. Tilaajan vastuu on kyllä yksi olennainen kysymys tässä.

Samoin olemme koko ajan vaatineet työsuojeluviranomaisille lisää voimavaroja, koska olennaista tässä on se, että pimeiden firmojen ja pimeätä työvoimaa käyttävien firmojen ei tarvitse edes pelätä, että työsuojeluviranomaiset tulevat sinne tutkimaan, koska työsuojeluviranomaiset (Puhemies koputtaa) tulevat pelkästään ilmoituksen perusteella eivätkä yllätyskäynneille.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastauksena ed. Huotarille lyhyesti: Ensinnäkin niillä kirjallisilla kysymyksillä on vain se merkitys, että ne kertovat ed. Valppaalle, kuinka kauan on ollut näyttöjä.

Sen sijaan analyysini äsken tämän keskustelun alkupuolella perustui kahteen asiaan: ministeri Siimeksen toimiin tänä vuonna ja erikoisesti vastaukseen tähän välikysymykseen ja ed. Kankaan ryhmäpuheenvuoroon.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti ed. Pulliaisen toimenpiteitä harmaata taloutta vastaan, niitä en väheksy, päinvastoin. Mutta kysyinkin asiaa, koska olisi ollut ehkä suurempi painoarvo, jos koko vihreitten puolue olisi ollut näitten toimenpiteitten takana. Vihreitten kannanottoja ei ole kovin paljon näkynyt.

Ed. Kankaanniemi antoi mielestäni kyllä nyt väärän todistuksen lähimmäisestä, kun hän väitti, että kehuin hallituksen toimenpiteitä. En kehunut hallituksen toimenpiteitä, vaan toin esille, että vasemmistoliitto ei ole ollut eikä tule olemaan este harmaan talouden torjunnassa.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä tuli esille ja väitettiin useammallakin suulla, että keskustan ehdotukset ovat ristiriitaisia, niin haluan todeta, että meidän arvonlisäverojärjestelmää koskeva ykkösasiamme ei suinkaan ole se käänteinen järjestelmä, vaan ne ovat liukuva alaraja ja myöskin se maksujärjestelmä, maksumenettely. Ne ovat ne ykkösasiat ilman muuta.

Ministeri Mönkäre, kyllä byrokratian vähentäminen myöskin vähentää harmaata taloutta, koska yrittäjiltä tulee jatkuvasti viestiä siitä, että byrokratia on omalta osaltaan estämässä heidän toimintaansa, ja he eivät ole halukkaita tällaisen mammuttimaisen byrokratiaviidakon hampaissa toimimaan. Tähän on ihan aiheellisesti vaadittu parannusta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Valppaalle toteaisin, että se vielä puuttuisi, että vasemmistoliitto aktiivisesti vastustaisi harmaan talouden torjuntaa, en sellaista väittänytkään, mutta hallitus on ollut toimeton. Mutta en syytä yksin ministeri Siimestä. Hän saa tässä ehkä liiankin kovan kuorman. Siellä on nyt ministeri Johannes Koskinen paikalla, ja myös muut ministerit joutuvat tässä nyt kyllä arvioimaan toimintaansa. Tämä on hyvin monen ministeriön kokonaisuus, johon pitäisi päästä, jotta saataisiin harmaan talouden estämiseen ja torjumiseen todella tehoa. Nyt näyttää siltä, että kukaan hallituksessa ei johda tätä toimintaa, kukaan ei koordinoi, mitä tehdään, riidellään keskenään, syytetään byrokratiaa ja puretaan ja lisätään sitä vuoron perään. Tämä homma ei ole millään lailla hanskassa, ja sen tähden ed. Pulliaisen tekemä epäluottamuslauseponsi on erinomaisesti muotoiltu. Juuri siitä on kysymys, että selkeää kokonaisohjelmaa (Puhemies koputtaa) meille ei ole esitetty.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Yritysbyrokratian purkaminen on yrittäjyyden edistämisen kannalta aivan olennainen asia. Sitähän hallituksen Yrittäjyys-hankkeessa on voimallisesti ajettu useamman ministeriön toimesta, ja siinä saadaan nyt edistysaskeleita. Ensi vuodelle on määräraha. Kaikki tämä on ihan oikeaan suuntaan menossa, mutta se ei ole mikään helppo asia, koska siellä on mukana vakuutusyhtiöitten kilpailu. Meillä on lakisääteiset tapaturmavakuutukset, työeläkevakuutusjärjestelmä ja sitten siihen liittyy verotilijärjestelmät. Kyllä siellä hyvin edistytään, mutta miten se liittyy sitten tähän tämänpäiväiseen keskusteluun tästä harmaan talouden torjunnasta, se on aika epäolennainen kysymys. Siinä minusta se ristiriita on. Kyllä minä ymmärrän, että tarkoitatte sitä, että jos ei ole isoa byrokratiaa, silloin on helpompi näkyvästi olla yrittäjä ja kaikkien lakien mukaisesti ryhtyä yrittäjäksi. Mutta toisaalta, jos ei ole niitä järjestelmiä, sehän edistää harmaata taloutta. Kyllä minä uskon, että ymmärrämme tässä toisiamme. Ei käytetä näitä asioita populistisesti.

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi halusi syytetyn penkille myös oikeusministeriä. Minulla on aika puhdas omatunto. Meillä on tehty sekä lainsäädännössä että käytännön toimissa aika lailla kaikki, mitä nyt voidaan kohtuudella odottaa. On kohennettu erikoistuneiden talousrikossyyttäjien resursseja, on ulosottoa uudistettu ja uudistetaan sekä lainsäädäntöä että käytännön toimia, jotta voidaan näihin vaikeisiin tapauksiin erikoistua ja perehtyä. Siinä varmaankin kaivataan enemmän yhteistyötä verottajapuolen ja muiden, poliisin, kanssa, mutta kaiken aikaa sekin on paranemassa. On myös tuomioistuimissa kiinnitetty huomiota näiden asioiden ripeämpään käsittelyyn. Lainsäädäntöä on uusittu. Juuri täällä on hyväksytty talousrikospaketti. Eduskunta ei ihan kaikissa käänteissä ole pysynyt mukana: sieltä ollaan nyt karsimassa esimerkiksi näitä pakkokeinovaltuuksien laajennuksia, jotka juuri törkeiden talousrikosten selvittämisessä olisivat tärkeitä. Samoin käännettyä todistustaakkaa rikoshyödyn jäljittämiseksi, perimiseksi, ei hyväksytty siinä laajuudessa kuin hallitus esitti.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Myöskin korkeat valmisteverot houkuttavat harmaaseen tuontiin. Olisinkin tiedustellut ministeri Siimekseltä vielä hieman noista aikatauluista. Elintarviketeollisuusliitto arvioi, että viime vuonna Suomeen tuodut alkoholijuomat vastasivat lähes 27 prosentin tasoa ja viinien määrä oli 11 prosenttia. Tämän myynnin arvo oli peräti miljardi vanhaa markkaa eli 170 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Tupakkateollisuusliiton mukaan ulkomailta tulee verottomana yli 20 prosenttia Suomessa poltettavista savukkeista ja menetetyn myynnin arvo on 170 000 euroa. Sen lisäksi kauppa on arvioinut, että korkean valmisteveron vuoksi, kun otetaan huomioon keskiolut, tupakka ja makeiset, summa vastaa vuositasolla 1 700 työntekijän palkkakustannuksia ja veronmenetys on kaikkiaan 350 000 euroa, eli puhutaan aika mittavasta (Puhemies koputtaa) harmaasta tuonnista. Mitä tälle aiotaan tehdä?

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuossa debatin alkuvaiheessa kysyin ministeri Siimekseltä hänen kantaansa Arsenalin velkojen myyntiin Aktiv Hansalle. Nyt kun 57 000 ihmistä olisi voinut päästä hallituksen toimenpitein irti tästä velkakierteestään, nyt heidän velkansa aktivoitiin uudelleen. Ministeri Koskinen on tuonut eduskunnan käsittelyyn ulosottouudistuksen, joka nyt on täällä salissa. Se ei suinkaan ratkaise näiden velkaisten ongelmia, koska nyt kuitenkin puhutaan siitä, että harmaasta taloudestakin pitäisi päästä eroon. Miksi näille ihmisille ei annettu mahdollisuutta palata normaalielämään?

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välikysymyksellä ja tällä keskustelulla on toivottavasti ollut se merkitys, että julkinen sana ottaa tämän näyttävästi esille, tänään, huomenna, ylihuomenna lehtien pääkirjoitukset käsittelevät tätä asiaa yhdessä katsannossa, nimittäin siinä, että tämä asia tulee vaaliteemaksi tulevissa vaaleissa, sillä sen väärtti tämä asia on. Nämä ryhmäpuheenvuorot ja vastaukset ja tämä keskustelu niiden harmaan talouden raporttien lisäksi, jotka ovat virkamiestyönä tehdyt lähinnä valtiovarainministeriössä, kartoittavat tämän kentän niin hyvin, että aineksia tämän julkisen keskustelun käymiseen on.

Se kokonaishyötyanalyysi, arvoisa ministeri Siimes, on siinä, kuinka paljon rehellistä yrittäjyyttä tässä maassa voi toimia. Se on ainut oikea kustannus—hyöty-analyysi tässä asiassa. Se varmasti merkitsee sitä, että niille rehellisille, nyt rehellisille, yrittäjille koituu tästä lisätyötä ja harmia. Onneksi näitten järjestelmien avuksi on tullut sähköinen tiedonkäsittelyjärjestelmä, joka helpottaa niin käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käytännön toteuttamista kuin paljon, paljon muuta niistä vaihtoehdoista, joilla voidaan tätä harmaan talouden torjuntaa tehostaa. Tässä on se meidän toivomme. Minä toivon, että, ministeri Siimes, niin monta päivää kuin teillä siinä ministerin postilla on jäljellä, ehkä sitä ei perjantain jälkeen ole, tekisitte siihen perjantaihin saakka ainakin kovasti töitä tämän asian hyväksi.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Olen kyllä omasta mielestäni aika ahkerasti tehnyt töitä tämän harmaan talouden torjunnan eteen tällä hallituskaudella, koska tämä välikysymysvastauksessa mainitsemani kolmas torjuntaohjelma on nimenomaan tällä hallituskaudella tehty ja sen valmistelusta poliittisesti olen vastannut yhdessä ministeri Itälän kanssa.

Pirkko Peltomon kysymykseen talousrikostutkijoiden määrästä osaan sanoa vain sen, että tässä kolmannessa torjuntaohjelmassa, joka siis jatkuu vuoteen 2005 asti, määriteltiin myös näitä lisävoimavaroja, mitä irrotetaan tähän projektiin. Minulla ei ole päässäni tarkkaa lukua siitä, mikä on ollut talousrikostutkinnan puolella poliisissa tämä viimeisin lisäys, mutta on selvää, että tämän kolmannen ohjelman, kun se nyt ulottui yli hallituskauden, ajatuksena oli myös se, että saataisiin vakiinnutettua toimintatapoja ja vakiinnutettua nimenomaan tätä arvokasta eri viranomaisten välistä yhteistyötä.

Totean vielä viimeisenä asiana sitten sen, että kyllä on ihan vakava asia sekä hallitukselle että kaikille Suomen rehellisille yrittäjille se, minkälaisilla keinoilla harmaata taloutta torjutaan. Minusta on aivan väärä kuva täällä annettu siitä, mitä näitten torjuntaohjelmien aikana on tehty, minkälaisia voimavaroja tähän asiaan on laitettu ja miten koko lailla koko ajan vaikeampia juttuja joudutaan tutkimaan. Minusta on täydellistä älyllistä epärehellisyyttä väittää, että tämän hallituksen aikana ei ole tehty mitään. Voidaan rehellisesti väittää aina, että ei ole tehty tarpeeksi, koska voimavarat ovat rajallisia, mutta pikkasen saa hävetä, jos niin väärän todistuksen hallituksen toiminnasta tässä asiassa yrittää antaa, että pelkän nollan arvosta olisi toimittu. Poliittinen tahto on ollut myös tämän kolmannen torjuntaohjelman asettamisen takana.

Arto Seppälä  /sd:

Arvoisa puhemies! Tehty välikysymys koskee kyllä varsin tärkeää ja aina ajankohtaista aihetta, mutta on aiheeton. (Ed. Väistö: Mitenkä niin?) Hallituksen vakava suhtautuminen harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen näkyy siinä, että se on tehnyt asiaan liittyviä periaatepäätöksiä ja useita lakiesityksiä, joiden yksi osa on ollut nimenomaan harmaan ja mustan talouden estäminen ja vähentäminen. Harmaassa taloudessa ei ole kyse vain pimeistä palkoista tai verojen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättämisestä, siinä on kyse myös laillisten työehtojen rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

EU:n laajenemiseen liittyvä työvoiman liikkuvuuden lisääntyminen vaatii tehokkaampaa valvontaa, jotta voidaan turvata ulkomaisten työntekijöiden palkat ja työehdot. Kun yritykset markkinoilla kilpailevat asiakkaista, on työvoimakustannuksilla merkittävä osuus tuotteiden tai palvelujen hinnoittelussa. Silloin kun hinnat ovat minimissä, tinkiminen tapahtuu työehdoissa, henkilöstön mitoituksessa ja työoloissa. Tällaisen keinottelun ehkäisyyn hallitus ja eduskunta tarvitsevat myös työmarkkinajärjestöjen apua. Tässä asiassa tieto ei lisää tuskaa vaan auttaa löytämään epäeettisin keinoin markkinoille pyrkivät yrittäjät.

Tärkeä osa harmaan talouden ehkäisyä on eri viranomaisten tekemä valvonta ja tarkastukset työpaikoilla. Esimerkiksi työsuojeluviranomaiset valvovat työsuhteiden vähimmäisehtojen toteutumista työpaikoilla sekä kotimaisen että ulkomaisen työvoiman osalta. Valvonnalla pyritään siihen, että yritykset eivät hanki kilpailuetua rikkomalla vähimmäisehtoja. Valvontaan pitää suunnata lisää resursseja. Kokemus on osoittanut, että harmaan talouden torjunta tuo kustannuksiin nähden moninkertaisen tuoton.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan kannalta tärkeimmillä harmaan talouden osilla on merkittäviä kansainvälisiä kytköksiä. Harmaasta taloudesta on tulossa mustaa taloutta. Kytkökset järjestäytyneeseen rikollisuuteen, muun muassa huumekauppaan, ovat tosiasia. Kun talousrikosjutut ovat vuosi vuodelta monimutkaisempia, on selvää, että tarve henkilöstön lisäämiseen kasvaa. Myös suoraan tutkinnasta aiheutuvat kulut kasvavat.

Kansainvälisessä harmaassa taloudessa hyödynnetään palveluja valtioissa, joissa on mahdollista salata täysin yhtiöiden todellinen omistus ja varallisuus. Myös alhainen verokanta on usein näiden veroparatiisien valttikortti, mutta tiukka pankkisalaisuus on parempi. Oman lainsäädännön avulla Suomessa on jonkin verran onnistuttu hillitsemään veroparatiisivaltioihin rekisteröityjen yritysten käyttöä kansainvälisillä harmailla markkinoilla. Voittorahojen sijoitus- ja kätkentäkohteina veroparatiisit ovat suomalaisillekin merkittäviä. Harmaan talouden suurimmat voittajat, toimintaa organisoivat liikemiehet, käyttävät rahanpesuun muun muassa tekaistuja veroparatiisiyhtiöiden konsulttilaskuja.

Vuonna 2000 Suomessa oli kaupparekisterissä 100 000 yritystä, jotka eivät olleet ilmoittaneet mitään toiminnastaan. Osa näistä yrityksistä on valunut harmaasta taloudesta mustan talouden järjestäytyneen rikollisuuden puolelle. Harmaan talouden ja talousrikosten varmoja uhreja ovat hyvinvointiyhteiskunta ja moraali. Harmaan ja mustan talouden vuoksi valtion menetykset ovat vuosittain jopa 3 miljardia euroa. Se heikentää hyvinvointivaltion tuottaman palvelu- ja sosiaaliturvan rahoituspohjaa. Siksi asia onkin meille sosialidemokraateille tärkeä. Harmaan talouden ikeestä olisi päästävä eroon. Jokainen kansalainen voi omilla päätöksillään vaikuttaa talousrikollisuutta vastaan. Asiaa ei saa jättää oman onnensa nojaan, sillä harmaasta taloudesta pois saatavilla rahoilla voidaan edelleen kehittää hyvinvointivaltiota. Hallituksen harmaan talouden vastaisten toimien ansiosta valtiolle kuuluvia rahoja onkin saatu valtiolle perittyä neljänneksen verran viiden vuoden aikana. Suunta on siis hyvä.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa nostettiin esille sosiaaliturvaan liittyvät väärinkäytökset kovin sanoin. Ed. Kantalaisen nostamat sosiaaliturvan väärinkäytökset eivät kuulu mitenkään tämän päivän asiaan, ja toivoa sopisi, että kokoomus todella tarttuisi harmaan talouden kitkemiseen tästä hyvinvointiyhteiskunnasta.

Arvoisa puhemies! Mietin, mikä on se ihme, jonka tämän välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittaneet vihreät odottivat hallituksen tekevän kesän ja syksyn aikana. Sopii kai kysyä, miksi sitä ihmettä ei tehty silloin, kun vihreät vielä olivat hallituksessa.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Välikysymyksen aihe, harmaa talous, on varsin ajankohtainen ja mittava yhteiskunnallinen kysymys. Keskustelussa on käynyt ilmi, että harmaan talouden määrä voi nousta jopa 5 miljardiin euroon. Menetyksinä yhteiskunnalle, sekä vero- että maksumenetyksinä, tämä voi merkitä jopa 2,5 miljardin euron tasoa. Harmaaseen talouteen sisältyy siis hyvin suuri yhteiskunnallinen intressi, mutta siihen sisältyy paljon suurempana mielestäni kysymys siitä, että harmaa talous nakertaa vakavalla tavalla yhteiskunnan työ- ja yrittäjämoraalia.

Harmaan talouden suurimmat taloudelliset kysymykset liittynevät rakentamisen ja ravintolatoiminnan piiriin. Keskustelussa on käynyt ilmi keinoja tälle puolelle: vastuun asettaminen pääurakoitsijalle tai sitten ravintolapuolen osalta nykyistä tehokkaampi valvonta ja voimavarojen lisääminen Tuotevalvontakeskukselle. Näitä keinoja siis on. Nyt tarvitaan varmasti laajempaa yhteistyötä myös viranomaisten osalta. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla käytössä olevat voimavarat saadaan tehokkaammin käyttöön yhteistoimin, ja toisaalta on välttämätöntä myös lisätä voimavaroja harmaan talouden vähentämiseksi ja ongelmien lievittämiseksi. On tärkeää, että rehellinen työntekijä ja rehellinen yrittäjä menestyy ja voi luottavaisin mielin tehdä työtä ja yrittää myös tulevaisuudessa riippumatta siitä, millä alalla tätä tärkeää työtänsä tekee.

Arvoisa puhemies! Tehokasta ennalta ehkäisevää harmaan talouden torjuntaa on erityisesti vero-, työnantajamaksu- ja työttömyysturvamaksujärjestelmien kannustavuudesta ja selkeydestä huolehtiminen. Tämän päivän tilanne vaatii varmaan kaikilta viranomaisilta nykyistä enemmän täsmätoimia ja vaatii nykyistä parempaa valppautta. Keskustelussa on tullut esille, että uusi teknologia ja uusi tekniikka, sähköinen järjestelmä osaltaan, varmasti parantaa näitä valvonnan edellytyksiä. Toisaalta kansainvälinen kehitys ja EU:n laajentuminen nyt lähitulevaisuudessa, itälaajeneminen, tuovat lisää tehostamisen tarpeita näille valvonta- ja harmaan talouden kitkentätoimille, eräänlaisille täsmätoimille.

Harmaan talouden torjunnassa on siis huolehdittava sekä poliisin että verottajan ja myös syyttäjäntoimen riittävistä voimavaroista ja asiantuntemuksesta. On huolehdittava myös riittävistä teknisistä valmiuksista. On huolestuttavaa, että esimerkiksi verotarkastukset talousrikosten paljastamiseksi ovat eräiden tietojen mukaan viime vuosina tuntuvasti vähentyneet, ilmeisesti juuri voimavarojen vähyyden vuoksi. Tärkeätä olisi myös tehostaa harmaan talouden vastaisen viranomaistoiminnan koordinointia ja yhteistyötä, mihin keskustelussa on mielestäni hyvin kiinnitetty huomiota, mutta paljon toimenpiteitä on vielä tekemättä ja tarvitaan tässäkin asiassa varmaan myös lainsäädännöllisiäkin toimia. Toimintaan on otettava mukaan myös muun muassa ammattiliitot ja työnantajaliitot eli kaikki ne, jotka kantavat huolta rehellisen työnteon ja rehellisen yrittäjyyden tärkeydestä tulevaisuudessa ja kantavat huolta myös siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan perusta ei murene eikä yhteiskunnan näiden palvelujen kannalta tärkeä rahoituspohja heikkene. Toisaalta nämä tahot pystyvät merkittävästi vaikuttamaan myös jäsenistönsä ja jäsenyritystensä toimintaan.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja vielä tähän keskusteluun.

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin tässä salissa käytiin ajankohtaiskeskustelu harmaasta taloudesta. Olin yksi sen ajankohtaiskeskustelun alulle laittaja. Sen jälkeen on tietysti paljon tapahtunut, mutta perusongelma on edelleen sama. Voisi noin dramaattisesti sanoa, että kun suomalainen yhteiskunta perustuu laajaan veropohjaan, verotukseen, vakuutusluontoisuuteen jne., harmaa talous ja talousrikollisuus on suoranainen syöpä tällaisen hyvinvointivaltion kudoksessa.

Ne kolme seikkaa, jotka täällä ovat tulleet esille, ovat ne, että ensinnäkin harmaa talous, talousrikollisuus, syö sitä hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, vie niitä miljardeja, jotka toki tarvittaisiin moneen tärkeään kohteeseen hyvinvointivaltion rakenteissa.

Toinen seikka on se, että se vääristää kilpailua. Ajatelkaapa kahvilan tai pizzerian pitäjää, joka yrittää rehellisesti maksaa veronsa, velvoitteensa työntekijöille, hoitaa työsuojelun, hoitaa kaikki, mitä työlainsäädäntö ja muut velvoitteet hänelle tuovat. Jos samassa korttelissa on vaikkapa kolme pimeää pizzeriaa ja kahvilaa, eihän hänellä ole mitään mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa, ja se on silloin vahinko. Tai ajatellaan jotakin putkialaurakoitsijaa, joka yrittää taistella rakennusalalla kireässä kilpailutilanteessa, saada keikkoja, pärjätä niissä, kun vieressä työskentelee pimeä yrittäjä vaikkapa Virosta tuodulla pimeällä työvoimalla, jättää kaikki velvoitteensa sekä yhteiskuntaa että työntekijöitään kohtaan maksamatta. Miten tämä rehellinen yrittäjä ja hänen rehelliset työntekijänsä voivat pärjätä silloin keskinäisessä kilpailussa? Ei mitenkään.

Se ulottuvuus, mikä ehkä ei ole niin konkreettinen, mutta on vähintään yhtä vaarallinen, on moraalin, etiikan, rapautuminen. Siitä on jo huolestuttavia merkkejä joidenkin nuorisotutkimustenkin osalta, että aika iso prosentti nuorisosta heiltä kysyttäessä on valmis hyväksymään niin sanotun pimeän työn ja harmaan talouden piirissä työskentelemisen. Neljä vuotta sitten sanoin, että suomalainen työmoraali, suomalainen etiikka, on syntynyt satojen vuosien kuluessa, mutta se voidaan hyvin nopeasti tuhota, mikäli annetaan harmaan ja talousrikollisuuden pesiytyä suomalaiseen yhteiskuntamalliin entistä syvemmälle.

Paljon on tapahtunut näiden neljän vuoden aikana. Olen todella myöskin suoraan sanoen loukkaantunut siitä arvostelusta, että mitään ei olisi tehty. Kehitys on vain niin nopeata, kansainvälistymiskehitys, ja toimintaympäristön muutos johtaa siihen, että vaikka tehdään paljon toimenpiteitä, muutetaan lainsäädäntöä, tehdään viranomaisyhteistyötä jne., lisätään valvontaa, niin kehitys tuntuu olevan, että nämä vekkulit, roistot, rikolliset, näiden aukkojen etsijät ja niitä hyödyntävät, tulevat hurjaa vauhtia perässä ja menevät usein sitten edellekin.

Täytyy muistaa, että näiden neljän vuoden aikana ongelmia on ollut resurssipulassa koko ajan. Uskon, että valtiovarainministeriön sisälläkin on käyty kovia keskusteluja siitä, kuinka paljon laitetaan rahaa harmaan talouden torjuntaohjelmiin, mitä näille projekteille ja niiden vaatimille henkilöstöresursseille jne. Tämä on ollut tietysti myöskin kädenvääntöä hallituksen sisällä koko tämän vajaan kahdeksan vuoden ajan.

On myöskin muistettava, että esimerkiksi verohallinnossa on ollut selvästi kaksi koulukuntaa. On ollut koulukunta, joka on lähtenyt siitä, että harmaa talous ja talousrikollisuus on niin vakava ongelma, että se vaatii erityistoimia, se vaatii projektityöskentelyä, se vaatii erityisvaltuuksia, viranomaisyhteistyötä, ja se vaatii suoranaista kommandotoimintaa, ja on toinen koulukunta, joka on lähtenyt siitä, että don’t worry, ei tarvita mitään erityistä, normaali verohallinto, normaalit verotarkastusmenetelmät riittävät, ei saa tehdä mitään erityistä. Tämä on tuonut jännitteitä näiden vuosien aikana verohallintoon, ja tämä koulukuntien välinen näkemysero on ollut jatkuvan kädenväännön kohde.

Nyt tilanne on muuttumassa sillä tavalla koko ajan huonompaan suuntaan, että ulkomaisen työvoiman hallinta ja pelisäännöt työmarkkinoilla ulkomaisen työvoiman suhteen on yhä kasvava ongelma. Vaikka siihen nyt tupon yhteydessä on aivan oikein puututtu, tarvitaan tosi voimakkaita toimenpiteitä varsinkin siinä tilanteessa, kun EU:n laajeneminen vappuna 2004 tapahtuu. Vaikka siirtymäaikoja työlupamenettelyn jatkamiselle onkin — tietysti ulkomaalaislaki voi tehdä muutoksia tähän — siitä huolimatta niin sanotut lähetetyt työntekijät elikkä lähinaapurimaihin perustetut yhtiöt ja sieltä sitten lähetetyt työntekijät tulevat olemaan varmasti jatkossa ongelma heti EU:n laajenemisen jälkeen.

Pimeisiin työmarkkinoihin liittyy laajempikin kysymys. Ministerin vastauksessa korostetaan kansainvälistä yhteistyötä. Tampereen kokouksessa ja Espanjan huippukokouksessa korostettiin laittoman maahanmuuton ongelmia, halutaan nostaa aitoja korkealle, parantaa rajavalvontaa jne. Mutta väitän, että niin kauan kuin Euroopassa vallitsee satojatuhansia työntekijöitä koskevat pimeät työmarkkinat, jolloin näiden ihmissalakuljettajien uhrit tai yksittäiset maahan pyrkijät voivat eräällä tavalla piiloutua tänne EU-alueelle, niin kauan ei myöskään laitonta maahanmuuttoa, ihmissalakuljetusta ja muuta pystytä kitkemään. Toivoisin, että tässä myöskin hallitus olisi aktiivinen, elikkä ei riitä pelkästään rajavalvonnan tehostaminen, vaan pitäisi eräällä tavalla pystyä vähentämään imua ja houkutinta sijoittua pimeille eurooppalaisille työmarkkinoille.

Nämä ehdotukset, joita välikysymykseen liittyy, ovat olleet paljon esillä. Vaikka niitä täällä on problematisoitu hyvin monella tavalla, näkisin kuitenkin, että jotain sen suuntaista on tehtävä. Niihin sisältyy probleemeja, mutta kyllä meidän sekä hallintarekisteri että tilaajien ja pääurakoitsijoiden valvonta jollain tavalla on kuitenkin saatava parempaan kuosiin kuin se tällä hetkellä on, ja sitten on löydettävä muita keinoja, elleivät nämä jostakin syystä tule kysymykseen.

Seuraavaan hallitusohjelmaan, oli siellä mitä puolueita tahansa, on kyllä ehdottomasti saatava hyvin selkeät kirjaukset harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan jatkamisesta, koska tämä työ on yhä suurempien haasteiden edessä myöskin jatkossa.

Klaus Bremer /r:

Arvoisa puhemies! En ole ollut turhaan eduskunnassa. Kun viime vuonna keksin nimityksen musta talous ja tein eroa sen ja harmaan välillä, minua syytettiin ruokottomasti harmaan talouden suosimisesta valtalehdistössä ja YLEssä. Nyt joka toinen täällä jo tuntee käsitteet ja eron.

Mutta pitää olla myös kanttia tunnustaa tosiasioita. Kukaan ei tiedä harmaan talouden määrää. Korkealla arviolla ajetaan oletustavoitteita, omaa etua. Välikysymyksen perusväite 2 miljardin euron veromenetyksistä on tällainen. Pätevää arviota ei ole kellään. Harmaa talous on kuitenkin meillä EU:n pienintä, merkittävä tekijä vain tasa-arvon kannalta. Todistan:

Harmaa talous on vallitsevasti käteistaloutta. Käteistalouden osuus on Suomessa EU:n pienin. Se todistettiin taas, kun markat muutettiin euroiksi. Lisäksi harmaa talous elää etenkin kotitalouksissa ja pienimmissä yrityksissä. Suomessa on kuitenkin vähiten pieniä yrityksiä koko EU:ssa.

Verohallinnon omassa muistiossa todistetaan: "Suomessa ei minkään kansantaloudellisen mittarin perusteella ole syytä uskoa harmaan talouden olevan kooltaan merkittävä." Laskelmissa tukeudutaan tunnetuimpiin taloustutkijoihin Adams, Laurin, Burda, Wyplosz, Tarkka sekä Tilastokeskukseen ja Pankkiyhdistykseen. Toisaalta harmaan talouden ehkä etevin tutkija Harvey S. Rosen todistaa teoksessaan "Public Finance", Julkinen talous, ja kuunnelkaa tarkkaan:

"Harmaan talouden piirissä tapahtuva tuotanto kasvattaa bkt:tä ja yhteistä hyvinvointia. Harmaassa taloudessa työskentelevät ovat usein yhteiskunnan vähävaraisia, jotka muutoin olisivat työttöminä, ja siten heidän työpanoksensa jäisi muuten käyttämättä, joten sillä on myönteisiä tulonjakovaikutuksia. Harmaa talous tuottaa myös tavaroita ja palveluksia, joita ei voida tuottaa kannattavasti verolliseen hintaan, mutta jolle on kysyntää alemmalla hinta- ja tulotasolla. Siten se korjaa verotuksen aiheuttamia markkinavääristymiä. Harmaan talouden haittavaikutukset riippuvat siitä, miten hyödyllisiin tarkoituksiin verotulot käytetään. Jos verotulot käytetään taloudellisesti epäterveisiin tarkoituksiin, tuottamattomiin julkisiin investointeihin, kannattamattomien teollisuusalojen tukiaisiin, kerskakulutukseen, harmaan talouden mahdollistama yksityisen kulutuksen lisäys on taloudellisesti järkiperäistä."

Kansantaloudellinen saldo muodostuu yhtälöstä veromenetys suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Uskallan väittää, että Suomessakin kansantaloudellinen lopputulos hyödyttää kansalaisten hyvinvointia.

Puhemies! Syyllinen ei ole harmaata taloutta hyödyntävä kansalainen vaan valtio itse. Harmaa talous johtuu Suomessa verotusjärjestelmästä, joka tehtiin sotiemme jälkeen suuryrityksille. Sitä on vuosien varrella paikkailtu ja tilkitty, mutta se on jäänyt armottomasti kehityksen jalkoihin. Etenkin 90-luvulla alkanut raju globalisaatio, tuotannon automatisointi ja ulkoistaminen, alihankkijaverkostojen sekä yksin- ja mikroyrittäjyyden räjähdyksenomainen kasvu ovat polkeneet suuryrityksille perustetun verotusjärjestelmän jalkoihin. Suomen valtio ei ole herännyt nykyaikaan. Sen pitäisi nähdä, mistä todellisuudessa tänään on kysymys. Olisi nähtävä myös, mitä niin kutsuttu harmaa talous todellisuudessa on, ja uskallettava avoimesti eritellä sitä.

Todellisuudessa meillä on kolme erilaista pimeää taloutta: harmaa, musta ja ruskea. Harmaa talous on pääsääntöisesti yksityisten kansalaisten, yksin-, kaksin- ja mikroyrittäjien harjoittamaa käteistaloutta ohi verotuksen ja kirjanpidon, näpistystason vilppiä. Se johtuu yksiselitteisesti pienimmille räätälöidyn nykyaikaisen toiminta- ja verotusjärjestelmän puuttumisesta. On tärkeää erottaa se yhteiskunnan perusteita jäytävästä johdonmukaisesta ja tavoitteellisesta rikollisesta, yhä useammin järjestäytyneen rikollisuuden yritystoimintaa hyödyntävästä talousrikollisuudesta. Sen torjuminen on yhtä tärkeää kuin rikollisuuden ylipäätään. Mutta mustan ja harmaan ero jää nyt näkemättä, kun välikysymyksellä populistisesti sivalletaan harmaata taloutta huolimattomasti ja ylisummaan populistisesti.

Kolmas ja yhteiskunnalle hyvin vahingollinen, salakavalasti paisuva pimeä talous on ruskea talous eli viranomaisbyrokratia. Kun esimerkiksi harmaata taloutta ajetaan takaa ja suuryrityksille räätälöityä verotusjärjestelmäämme ylläpidetään ay-liikkeen ja vasemmiston voimin, verotuksen mielivalta ja sääntöviidakot ja valtion holhousmekanismit eli byrokratia, ruskea talous, kasvaa ja leviää kuin syöpä. Se syö yhä enemmän verovaroja ja samalla kuristaa kuoliaaksi itsensä työllistäjät, yksin-, kaksinyrittäjät ja mikroyritykset eli maamme ainoan todellisen työllistäjäratkaisun. Joka näkee tämän talon ulkopuolelle ja todella tietää, mitä siellä tapahtuu ja mistä syystä, pitää tätä välikysymystä todellisuudesta vieraantuneena, pelkästään populistisena vaaliaseena. Se joutaa romukoppaan.

Samalla heitän loppusuoralla toivomuksen tulevalle eduskunnalle: Räätälöikää vihdoin itsensä työllistäjille ja pienyrittäjille oma yritystoiminta- ja verotusjärjestelmä. Vain sillä kukistetaan harmaa ja ruskea talous, samalla kun luodaan puuttuvat uudet työpaikat ja kansalle uutta vaurautta.

Puhemies! Kun tässä on vielä vajaa minuutti aikaa, totean, että myöskin ruskeasta taloudesta, siitä tarpeettomasta ruskeasta taloudesta, on tehty kansantaloudellisia arvioita. Suomessa arvioidaan — nyt minulla on viimevuotinen lukema — 30 miljardia markkaa. Se on suurempi kuin harmaa talous.

Ministeri  Suvi-Anne  Siimes

Arvoisa puhemies! Olipa kerrankin hauska kuunnella ed. Bremeriä. Hänen puheenvuorossaan oli sekä jotakin hyvää että jotakin huonoa. Olen usein ekonomistina itsekin lukenut näitä talousteoreettisia näkemyksiä siitä, onko harmaa talous hyvä vai huono asia, ja totean, että talousteoria usein on kapea-alaista: se idealisoi toisaalta markkinoiden vapaata toimintaa, ja ennen kaikkea se unohtaa yhteiskunnan demokraattisen ulottuvuuden ja kysymyksen siitä, että julkisten menojen käytöstä päätämme me, hallitus ja kansanedustajat, demokraattisten menettelyjen kautta. Eli tässä mielessä en kauheasti anna näille taloustieteilijöitten arvioille arvoa itse, mutta pidän tärkeänä sitä erottelua, että hallituksenkin vastuuna on helpottaa nimenomaan pienten yritysten ja pienyrittäjien, itsensä työllistäjien asemaa. Siihen on pyritty muun muassa näillä selvityshenkilö Laitisen ehdotuksilla ja monilla muillakin toimenpiteillä, joilla tätä pienyritysten byrokratiaa pyritään vähentämään ja laillisten menettelyjen noudattamista helpottamaan.

Aivan toinen kysymys sitten ovat laajamittaiset veronkiertoasiat, suurimittainen sijoitustoiminnan vilppi ja suoranainen talousrikollisuus. Siellä tarvitaan varmasti kovia keinoja, tiukkaa valvontaa ja sen tyyppisiä asioita, mutta itsekin toivon mieluummin sellaista yhteiskuntaa, jossa niin sosiaaliturvaa tarvitsevaa ihmistä (Puhemies koputtaa) kuin itsensä työllistämään pyrkivää yrittäjääkin kohdellaan ensisijaisesti rehellisinä ihmisinä ja pidetään epärehellisinä vasta, kun siitä on näyttöä.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Bremer kutsui tieteilijöiksi näitä tekstien aikaansaajia, joita hän siteerasi. Minä toteaisin niin, että aivan mielenkiintoista kirjoittelua. Tämä on hauskaa eräällä tavalla, kun se ei ole vakavasti otettavaa, kun siitä ihan kokonaan unohtuu se, että pitäisi olla toimintainfra, joka täydellisesti unohtuu. Olisi hauska nähdä näitten niin sanottujen tieteilijöitten maailmassa näin toimivat yrittäjät hoitamassa sitten tällä pelillä sen infran, jossa ne toimivat. Olisipa se hauska homma. Sitä voisi ajatella, että se aloitetaan jostakin Etelämeren saarelta se semmoinen yhteiskunnan ja talouselämän luominen.

Klaus Bremer /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieteilijä-tutkija ed. Pulliainen täällä todisti kyllä ihan omasta työstään, siitä, miten kiistanalaisia yleensä tutkijan selvitykset ovat. Hän itse edustaa tätä. Ministeri Siimes totesi, että talousteoriat ovat usein kiistanalaisia. Minulla on talousteorioista ja tästä ed. Pulliaisen puhumasta infrasta kokemusta neljäkymmentäkaksi vuotta yrittäjänä ilman konkursseja, työllistäjänä koko ajan. Uskon, että tiedän tässä asiassa, mitä puhun.

Vielä, ministeri Siimes, ei pelkästään tässä ole teorioista kysymys. Pohjois-Italia on maailman vahvin talousalue, ja siitä huolimatta, että siellä on havaittu myöskin heikkouksia. Se on ylivoimainen, ja sen ylivoima perustuu pitkälti harmaaseen talouteen, valitettavasti, täytyy sanoa näin, mutta näin on tosiasia.

Matti Huutola /vas:

Arvoisa puhemies! On selvää, että harmaan talouden torjuntaa on tehtävä ja sitä työtä on tehtävä monella eri saralla. Kyllä hallitusta voi tietysti hyvin monesta syyttää, ja tässä sanoisin ed. Pulliaiselle, että ne syytökset, jotka kohdistuvat vasemmistoliittoon ja vasemmistoliiton toimintaa kohtaan, ovat vähintäänkin, sanoisin, suorastaan hiukan hävyttömiä.

Mutta harmaasta taloudesta keskusteltaessa osoitellaan yleensä epärehellisiä yrittäjiä, jotka käyttävät pimeätä työvoimaa ja jättävät yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitamatta. Vähemmälle jää kuitenkin keskustelu siitä, että suomalainen elinkeinoelämä pitää sisällään keskeiset toimintaedellytykset harmaalle taloudelle. Tosiasiassa harmaasta taloudesta keräävät usein hyödyn varsin kunniallisina pidetyt yrittäjät, hyvämaineiset yritykset.

Harmaata taloutta ylläpidämme myös me kaikki suomalaiset, jos halvempien hintojen toivossa suljemme silmämme tuotantoketjun epärehellisyydeltä. Rakennusala on hyvä huono esimerkki. Pääurakoitsijana rakennuskohteissa voi toimia valtakunnallinen tai jopa kansainvälinen konserni, jonka nimi herättää aika laajaa luottamusta ja hyväksyntää. Kuitenkin yrityksen rakennuskohteissa työt on pilkottu lukuisille lukuisille erilaisille yrityksille ja aliurakoitsijoille. Itse tunnen alan aika hyvin, kun olen sillä alalla työskennellyt. Parhaimmillaan on moniin eri maihin polveutunutta aliurakointia. Aliurakoitsijat puolestaan pilkkovat tai ketjuttavat oman urakkansa seuraaville aliurakoitsijoille. Ketju voi näin jatkua vaikka kuinka pitkään. Kun yritysketjun jokainen osa haluaa kuitenkin hiukan rahaa tosiasiassa, hiukan omaa osuuttansa siitä sopimuksesta, mihin on nimensä kirjoittanut, on selvää, että ketjun loppupäässä ei tulosta voi tulla muuten kuin keskeisiä velvoitteita laiminlyömällä.

Tuomitsemme epärehelliset yrittäjät, mutta emme elinkeinonharjoittamisen vapauden nimissä uskalla puuttua niihin rakenteisiin, jotka luovat kontrollijärjestelmän ulkopuolella olevan toimintaympäristön epärehellisille yrittäjille. Jos todella haluamme konkreettisesti vaikuttaa harmaaseen talouteen, ei kuitenkaan paras tapa ole lisätä poliiseja. Vaikkakin tarkastustoimintaa ja valvontaa on syytä tehostaa, sillä ei ratkaista harmaan talouden ongelmia. Säätämällä esimerkiksi rakennustoiminnan pelisäännöt sellaisiksi, että urakoita ketjuttanut päätoteuttaja, pääurakoitsija, joutuu itse vastaamaan aliurakoitsijansa maksamattomista veroista ja muista yhteiskunnallisista velvoitteista, päästäisiin, uskon niin, jo aika lailla tervehdyttävämpään lopputulokseen rakennustoiminnassa, kuin missä tällä hetkellä ollaan.

Ulkomaisen työvoiman tulo kyllä edellyttää nyt myös uusia toimenpiteitä. Vuoden 2004 toukokuun jälkeen EU:n työmarkkinoille tulee miljoonittain uusia työntekijöitä. Nykyisten ja uusien jäsenmaiden elintasoero houkuttelee varmasti onnennokkijoita liikkeelle. Työvoiman liikkumiselle on asetettu siirtymärajat, mutta palveluiden tarjonta vapautuu välittömästi. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Viroon rekisteröity työvoimaa vuokraava yritys voi lähettää Suomeen työvoimaa ilman työlupia heti toukokuun 2004 jälkeen. Olen varma, että harmaan työnteon määrä tulee tuolloin lisääntymään Suomessa aika lailla merkittävästikin, mikäli ei tehdä ratkaisuja ja löydetä erilaisia valvonta- ja ehkäisyjärjestelmiä.

Suomen ja uusien EU-maiden väliset verosopimukset mahdollistavat sen, ettei Suomeen lähetettyjen työntekijöiden tarvitse ensimmäisen puolen vuoden työskentelyn aikana maksaa veroja Suomeen. Kyseisen puolen vuoden jälkeen työntekijöiden pitäisi itse hakea verotoimistosta maksulaput ja ryhtyä oma-aloitteisesti maksamaan veroja. Kuinka moni todella sen silloin tekee? Ei yksikään. Kukaan ei puutu asiaan, jos näin ei tapahdu. Mikäli verojen maksu jätetään työntekijöiden omalle vastuulle ilman mitään kontrollia, verot jäävät varmasti pääosin maksamatta.

Lähetetyt työntekijät voivat hoitaa sosiaaliturvan myös kotimaan järjestelmällä. Tältäkin osin on hyvin mahdollista, että eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut jätetään hoitamatta, sillä Suomessa ei tätä asiaa kontrolloida. Selvää on myös, että suurelle osalle ulkomaalaisia komennustyöntekijöitä ei tulla maksamaan Suomen lain ja suomalaisten työehtosopimusten mukaisia korvauksia työstä. Meillä on jo nyt runsaasti esimerkkejä siitä, miten ulkomaalaisille työntekijöille on maksettu murto-osa, hyvin pieni osa, suomalaisista palkoista. Voi sanoa, että on ryöstetty ja melkein nälässä työskennelty Suomen puolella. On selvää, että toimenpiteisiin on syytä ryhtyä.

Suomessa tulisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varaudutaan harmaan työnteon lisääntymiseen EU:n laajentumisenkin jälkeen. Ensinnäkin työvoiman vuokraamiselle on säädettävä tiukemmat rajat, ja varmaan seuraavassa hallitusohjelmassa tästä on vakavasti keskusteltava. Voitaisiin esimerkiksi edellyttää, että työvoimaa vuokraavien yritysten on oltava järjestäytyneitä alan työnantajia, jotka järjestäytyvät alan työnantajaliittoon.

Verotukseen on saatava selkeä menettely, jolla kaikki Suomessa verovelvolliset pannaan myös todellisuudessa maksamaan veronsa, ja työehtojen valvontaan on kyllä saatava lisää uusia keinoja.

Tuporatkaisun yhteydessä sovitut asiat ovat oikean suuntaisia, mutta ne eivät missään tapauksessa riitä. Suomi tulee tulevina vuosina tarvitsemaan nimittäin merkittävästi ulkomaalaisia työntekijöitä. Olennaista on se, että heille on taattava tasa-arvoinen kohtelu suomalaisten työntekijöiden kanssa niin, että ei niitä työntekijöitä, jotka siten tänne tulevat, kohdella orjatyövoimana, vaan heille annetaan ne työehdot ja maksetaan ne palkat, mitkä suomalainen lainsäädäntö edellyttää.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuus aiheuttaa kansalaisissa hämmennystä. Isot jutut ja otsikot lehdissä pistävät tavallisen kansalaisen miettimään, minunko pitää verorahoillani rahoittaa talousrikollisuutta. Siinä hän on tietysti aivan oikeassa. Siinä mielessä keskustelu eduskunnassa harmaasta taloudesta on tärkeä, mutta kysyä tietysti voi, onko välikysymys siihen oikea menettely vai olisiko ajankohtaiskeskustelu asiasta ollut parempi, jolloin useampi ministeri olisi myöskin ollut vastaamassa täällä ja olisi käyty lyhyt ja napakka keskustelu ja olisi arvioitu, mitä pitäisi tehdä.

No, nyt ed. Pulliaisen ensimmäisenä allekirjoittamana on tehty välikysymys, ja sehän tarkoittaa sitä, että tämä on myös tulkittava vihreiden välikysymykseksi, ja silloin voi kysyä, miksi ministerinä aiemmin toiminut Osmo Soininvaara ei puuttunut esimerkiksi työsuojeluviranomaisten heikkoihin voimavaroihin tällä hetkellä. Kysymyshän harmaassa taloudessa ei ole pelkästään siitä, että työntekijöiden veroja ei makseta, vaan myös siitä, että yleensä myös heidän työolosuhteensa ovat tosi surkeita. Sellaisilla työmailla sattuu paljon enemmän tapaturmia ja muitakin ongelmia on olemassa. Ministeri Soininvaara oli nimenomaan avainministeri tämän asian kohdalla hallituksessa ollessaan. Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on useaan otteeseen omissa kannanotoissaan ja ponsissaan eri asioiden yhteydessä puuttunut tähän ongelmaan. Eli oikeastaan ed. Pulliaisen välikysymys on osoitettu myös ministeri Soininvaaralle, vaikka hän ei ministeri enää olekaan.

Mielestäni pitäisi pyrkiä löytämään kaikki mahdolliset keinot ehkäistäksemme harmaata taloutta. Siinä ykkösasia ilman muuta on se, että on aina olemassa kiinnijäämisen riski eli jollakin tavalla tätä valvontaa on suoritettava. Tällä hetkellä työsuojeluviranomaisilla ei ole riittävästi voimavaroja siihen, että he voisivat valvoa muuten kuin ilmoitusten perusteella. Käytännössä se tarkoittaa, että jos joltakin työmaalta tulee ilmoitus, silloin työsuojeluviranomaiset menevät sinne sitten, kun ehtivät. Mutta mikäli tällaista ilmoitusta ei tule eli koko työvoima esimerkiksi toimii harmaan talouden tai muuten puutteellisten työolosuhteiden piirissä, silloin työsuojeluviranomaisilla ei ole mahdollisuuksia tämänhetkisten resurssien puitteissa ollenkaan tutkia tällaisia työmaita. Kuitenkin yhteiskunta vastaa kustannuksista. Esimerkiksi rakennusalalla tapaturmat ovat hyvin yleisiä, liiankin yleisiä ja nimenomaan sellaisilla työmailla, missä työnantaja ei välitä huolehtia kaikista työsuojeluvelvoitteistaan. Tässä tapauksessa ehkäisyssä olisi tietysti paras pääurakoitsijan vastuu mutta myös tilaajan vastuu.

Edellä kansanedustaja Huutola jo asettikin kysymyksen siitä, miksi isoja urakoita paloitellaan. Eihän siihen voi olla mikään muu syy kuin se, että halutaan tehdä urakka edullisemmin, ja kun sitten työmaalla on useita aliurakoitsijoita ja jopa aliurakoitsijoitten aliurakoitsijoita eli ketju voi mennä hyvinkin kauas, pääurakoitsija ei välttämättä aina edes tiedä, minkä työnantajan palveluksessa työntekijät siellä ovat.

Keskustelin erään kainuulaisen rakentajan kanssa, joka oli täällä Pääkaupunkiseudulla ison valtakunnallisen yrityksen palveluksessa. Hän oli niitä ainoita työntekijöitä, jotka olivat tämän yrityksen palveluksessa, kaikki muut olivat aliurakoitsijoitten palveluksessa, ja hänen työtehtävänsä oli tarkkoa muitten tekemiä virheitä. Jos ovenkarmit eivät mahtuneetkaan aukkoon, jonka oli joku aliurakoitsija tehnyt, ja toinen toi sitten ovea siihen, tämän miehen tehtävä oli tehdä siitä oviaukosta sopivan kokoinen. Hän työllistyi täysin sillä, että hän korjasi niitä virheitä, mitä paloiteltu aliurakointi aiheutti työmaalla. Hän kysyi yrityksen edustajalta, onko tässä mitään järkeä. Hänen mielestään, siis tämän rakennusalan ammattilaisen mielestä, siinä ei ollut mitään järkeä. Hän kertoi, kuinka tämä aiheuttaa tilanteita, että kun toinen aliurakoitsija ei tullutkaan, kahteen päivään sitä ei näkynyt yhtään missään, toinen urakoitsija, jonka piti tehdä seuraava vaihe, ei pystynyt tekemään töitään ollenkaan eli myöhästytti seuraavaa urakkaa, joka oli luvattu taas jonnekin.

Tämä aiheuttaa valtavia kustannuksia näille yrityksille, joten kyllä täytyy ihmetellä, mikä etu kaiken kaikkiaan tällaisessa paloittelussa ja aliurakoinnissa voi olla. Millään muulla tavalla sitä hyötyä ei sieltä saa kuin sillä tavalla, että siellä laiminlyödään jotakin, joko palkan sivukustannuksia, veroja tai muita velvoitteita, mitkä työehtosopimuksissa on määritelty, mutta tällä hetkellä näin toimitaan. Jos isot rakennusalan yritykset haluaisivat todella puuttua tähän tilanteeseen, niillä olisi siihen täydet mahdollisuudet, ja niiden varmasti kannattaisi miettiä, pitäisikö palata uudelleen siihen, että työntekijät ovat yritysten palveluksessa. Sitä kautta, jos pääurakoitsijalle tulisi vastuu, varmasti tämä tähän suuntaan menisikin.

Ed. Mauri Salo aiemmin puhui työttömyysturvamuutoksista. Toistan vielä sen, että työttömyysturva Suomessa on rakennettu niin, että se myös ehkäisee harmaata taloutta. Väitän, että nykyinen työttömyysturvajärjestelmä nimenomaan aiheuttaakin sen, että Suomessa ei ole niin suuri harmaa talous kuin monissa muissa maissa. Kun olen tutustunut sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa Espanjan työttömyysturvajärjestelmään, siellä nimenomaan työttömyysturvajärjestelmällä aiheutetaan osittain harmaata taloutta. Siellä näkyy myös se, että ihmiset ovat samaan aikaan tilastollisesti työttöminä mutta ovat pimeässä työssä.

Jos työttömyysturvajärjestelmän kautta halutaan vielä enemmän ehkäistä harmaata taloutta, silloin sovitellusta päivärahasta pitäisi tehdä nykyistä kannustavampi, mutta ei niin, että siihen tehdään joku suojaosa, minkä voi hankkia käytännössä ilman, että se pienentää työttömyyspäivärahaa, koska juuri se aiheuttaa sen käsitteellisen rajan ja asennerajan, kun yli menevältä osalta sovittelu jouduttaisiin vetämään paljon tiukemmaksi kuin se tällä hetkellä on. Se aiheuttaisi sitä, että tämän rajan yli menevältä osalta työtä pyrittäisiin ehkä tekemään pimeästi. Tähän törmäsin silloin aikanaan, kun olin työttömyyskassassa töissä. Moni sanoi, että kun saa hankkia vain 750 markkaa. Toivon, että ne edustajat, jotka tätä ehdottavat, tähän asiaan myös tutustuvat hieman paremmin.

Muistutan vielä, että harmaata työntekijää ei ole, jos ei ole harmaata työnantajaa. Jos yksikään työnantaja ei suostu siihen, että palkataan työntekijä pimeästi, ei niitä töitä kukaan silloin voi tehdä pimeästi.

Yksi porukka, joka ihan selvästi tekee tällä hetkellä harmaita töitä, on ulosoton piirissä olevat. Tähän pitäisi nyt löytyä joitakin ratkaisuja.

Lopuksi totean vain, että kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa yritettiin ympätä sosiaaliturvan väärinkäyttö tähän samaan keskusteluun ja nimenomaan juuri sen vuoksi, että tässä salissa olisi keskusteltu ihan muusta asiasta kuin siitä, mihin tämä keskustelu oli tarkoitettu.

Leena-Kaisa Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda vain muutaman kommentin tähän keskusteluun.

Tavallisen palkansaajan ja yrittäjän näkökulmasta katsoen työn korkea hinta on edelleen yksi tärkeimmistä harmaan talouden osatekijöistä. Nykyisen hallituspohjan aloittamaa ansiotulojen veronkevennystä tulee siksi jatkaa tulevaisuudessakin. Tämän uskon myös vihreiden sisäistäneen hallituksessa ollessansa.

Erityisesti pienyrittäjien, yksinyrittäjien asemaan vaikuttavaa arvonlisäverotusta tulisi mielestäni kehittää kannustavammaksi. Itse olen aiheesta tehnyt lakialoitteen. Arvonlisäveron verovelvollisuuden alaraja 8 500 euroa on eurooppalaisittain kovin matala. Tämä jyrkkä raja saattaa houkutella yrittäjää harmaan talouden puolelle. Myös verovelvollisuus koko liikevaihdosta rajan ylittyessä saattaa johtaa siihen, että yrittäjä pysyttelee mahdollisimman pitkään keinotekoisesti rajan alapuolella, ellei ole täysin varma siitä, että liikevaihto nousisi reippaasti.

Näin ollen arvonlisäveron alarajan liukuman toteuttaminen uskoakseni olisi keino, jolla harmaan talouden ongelmiin pystyttäisiin pureutumaan ja myös kannustamaan suomalaisia yrittäjyyteen. Erityisesti uskoakseni tämä on myös naisyrittäjien ongelma, käsityötä tekevien naisyrittäjien ongelma, pysytellään keinotekoisesti arvonlisäveron alarajan alapuolella. Puuttuu rohkeus lähteä sitä yritystoimintaa kehittämään.

Kun ministeri Siimes on paikalla, mielelläni kuulisin hänen kommenttinsa tähän, mikä on tällä hetkellä tilanne arvonlisäveron alarajan liukuman kanssa.

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Arvoisa puhemies! Selvään kysymykseen on varmaan parasta vastata heti. Tänään jo usean kerran esillä olleessa hallituksen Yrittäjyys-hankkeessahan on ollut yhtenä asiana keskustelussa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan tekeminen liukuvaksi. Olen itse sitä mieltä, että se olisi järkevin tapa arvonlisäverojärjestelmän uudistamisessa pienyrittäjyyttä ja tasavertaisia kilpailumahdollisuuksia suosivaksi. Pelkkä alarajan nostaminen ei poistaisi itse rajan olemassaolosta yrityksen kasvulle aiheutuvaa ongelmaa. Tällä liukuvuudella voitaisiin poistaa juuri se pidäke siitä, että ei haluta liikevaihtoa olemassa olevan rajan yli nostaa.

Työllisyyden kannalta, jos arvonlisäverojärjestelmää ajatellaan, tietenkin sitten täytyy katsoa sitä, minkälaisissa yrityksissä ja millä toimialoilla työllistämismahdollisuuksia ja uusien yritysten synty- ja kasvumahdollisuuksia on, koska mahdollinen toimialojen rajaaminenkin on sitten kysymys, joka vaikuttaa olennaisesti siihen, miten isot kustannukset valtiolle sitten tästä järjestelmän muuttamisesta tulee. Toivon itse, että seuraavan hallituksen ohjelmassa arvonlisäveron osalta nimenomaan yrittäjyyden kannustamisen näkökulmasta tällaiseen järkevään ratkaisuun päästäisiin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyskeskustelu on aivan loppumetreillään, ja on lausuttava kiitos veroministeri Siimekselle, että vielä tässä vaiheessa jaksaa ministerinä olla läsnä keskustelua kuuntelemassa.

Arvonlisäverokäytäntö, johon edellinen puhuja ed. Harkimo äsken viittasi, on eräs syy, joka osaltaan saattaa olla aiheuttamassa harmaata taloutta, ja meidän tulisi todella ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä estää niitä syitä, jotka ovat ajamassa kansalaisia harmaan talouden pariin. Täällä viitattiin juuri arvonlisäveron alarajaan. Alarajan nostaminen saattaisi varmasti olla hyvinkin aiheellista, mutta juuri tuo liukuma, mihin arvoisa ministerikin viittasi, olisi myös varmasti se keino, jolla osaltaan voitaisiin edesauttaa yrittämistä, nimenomaan pienimuotoista yrittämistä, itsensä työllistämistä ja ehkä työpaikan parin tarjoamista samassa yhteydessä. Täällä on moneen kertaan todettu se, kuinka harmaa talous on vakava työ- ja yrittäjämoraalia rappeuttava ja rapauttava ilmiö, josta nimenomaan rehelliset yrittäjät, rehelliset työntekijät ja rehelliset työn vastaanottajat tai tuotteiden ja palvelujen vastaanottajat kärsivät. Samalla yhteiskunta kaikkineen on menettäjä, niin kuin lukuisissa puheenvuoroissa on todettu.

Ed. Bremer täällä toi esille aiemminkin esittämänsä ajatuksen pienyrittäjän mahdollisimman helposta, yksinkertaisesta verotuskäytännöstä. Varmasti näin on, että pitäisi toteuttaa niin yksinkertainen verotus, että maksettaisiin todella helpoilla menetelmillä kaikki mahdolliset lakisääteiset maksut, mitä on maksettava. Moni ihminen huolimatta tietotekniikasta ja jopa koulutuspohjastaan pelkää tätä monimutkaiseksi ennalta kokemaansa byrokratiaa, ja osaltaan siinä on myös eräs syy, mikä saattaa ohjata sitten toimimaan harmaan talouden puitteissa. Elikkä näkisin, että yrittäminen, työn tekeminen ja työn teettäminen, on tehtävä niin helpoksi ja niin kannustavaksi, että houkutinta harmaan talouden harjoittamiseen ei kerta kaikkiaan olisi. Laillisen työn ja yrittämisen on oltava aina kannattavaa ja yhteiskunnan on siihen kannustettava ja pyrkimyksiä sen kannustavuuteen kannatettava.

Myös kotitaloustyössä olisi löydettävä keinoja, joilla voitaisiin löytää ne työpaikat, joita kotitaloudet voivat tarjota. Paitsi että näin perheitten arki helpottuisi, niin samalla löytyisi työpaikkoja ilman kalliita hallirakennuksia kotitalouksissa hoito-, hoivatyössä, siivouksessa, remonteissa. Työpaikat olisivat siellä olemassa, ilman että niihin tarvitsisi investoida. On vain kysymys siitä, että löydetään ne keinot, joilla tekemätön työ ja työntekijä voivat kohdata toisensa. Samoin lyhytaikainen työ tulisi tehdä sellaiseksi, että se kannattaa työntekijälle. Tällaista työtä olisi varmasti vaikka kuinka paljon.

Työttömyysturvaan olisikin palautettava suojaosuus, jotta pienemmät kuukausittaiset työtulot eivät alentaisi työttömyysturvaa. Samoin pitäisi byrokratiaan löytää joustavuutta, jotta lyhytaikaisia työsuhteita ei tarvitsisi välttää, vaan niitä myös välitettäisiin, jotta ihmiset voisivat saada kokemusta työstä, työllä ansaittua rahaa, mutta jos tuo työ on lyhyt, niin saisivat myöskin sen työttömyysturvan, joka hyvinvointivaltiossa työttömyyden kohtaamalle kansalaiselle kuuluu.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on ollut tärkeä teema esillä, ja täällä ollut hyviä ajatuksia. Laillisen työn ja yrittämisen on aina kannatettava.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä jatkaa ed. Oinosen puheenvuorosta, jossa todettiin, että laillisen työn ja yrittämisen teema on kannatettava, jota pitäisi kaikissa tapauksissa jatkaa ja kehittää. Tähän nähden tämänpäiväinen keskustelu on antanut ehkä uusia eväitä tässä asiassa, ehkä antanut uusia ideoita ja lähtökohtia, mutta ehkä perimmiltään on kuitenkin käynyt niin, että asian todellinen sisältö ja sydän on jäänyt purkamatta tässä keskustelussa.

Mielestäni ed. Harkimo puuttui aivan erinomaisen ajankohtaiseen asiaan siinä, mikä on tämä arvonlisäveron liukuman mahdollisuus ja arvonlisäveron tämmöistä rehellistä työtä ja yrittämistä kahlitseva vaikutus.

Herra puhemies! Näin kansanomaisesti kun katsotaan, niin pitäisi itseni mennä parturiin. Jos ajatellaan, että tämä kylän parturi on nyt jo tässä vaiheessa saavuttamaisillaan taikka saavuttanut täyteen arvonlisäverottoman tulon alarajan, niin tulee mieleen sitten muutamia toimintatapoja, millä voidaan tätä asiaa tehdä:

Olisi mahdollisuus maksaa tietysti se niin, ettei synny mitään kuittia eikä synny tuloa. Toinen mahdollisuus on, että parturi leikkaisi nämä hiukseni niin, että siitä ei perittäisi myöskään maksua, jolloin ei syntyisi muuta kuin talkootyötä. Yksi mahdollisuus olisi sellainen, että maksettaisiin seuraavana vuonna, jolloin syntyisi tämmöinen puolivilpillinen tulonsiirto seuraavalle vuodelle, ja tietysti yksi mahdollisuus on se, että jätetään asia sikseen, annetaan hiusten kasvaa ja palataan siihen asiaan seuraavassa tammikuussa, jolloin vuodenvaihde tulee tässä väliin.

Mutta nämä ovat niitä käytännön päivänpoliittisia asioita, millä tätä asiaa pitää pohtia ja miettiä, ja silloin kun se näin on, niin tässä on kyllä selkeästi nähtävä suuri vääryys tämän asian suhteen, että ei voida luoda semmoista joustavaa järjestelmää millä tämä tulisi kuntoon. Kohta neljä vuotta on tätä eduskuntakautta täällä käsitelty ja aina tähän samaan asiaan on palattu ja tultu. Tämä mielestäni osoittaa sitä, että tällaista rehellistä kannustavaa työtä ja yrittämistä ei kovin voimakkaasti ole edes mietittykään, miten sitä voitaisiin paremmin nähdä ja toteuttaa.

Oli kuitenkin erinomaisen hyvä kuulla, kun ministeri Siimes totesi täällä, että yrittäjä on niin kauan rehellinen, työntekijä ja kansalainen on rehellinen, kunnes toisin todetaan. Mielestäni tämä hallituksen aitiosta kuultuna lämmittää näin takarivin yrittäjää mitä parhaimmalla mielellä, koska siinä on terve lähtökohta tälle suomalaiselle yhteiskunnalle niin, että sillä päästäisiin myöskin eteenpäin. Siltä pohjalta katsottuna, kun yrittävällä väellä, työtä tekevällä väellä on sellainen käsitys, että esimerkiksi verottaja lähtee aina siitä liikkeelle, että kaikki ovat vähän vilpillisellä rintamalla, jotkut vielä paljon enemmän, syntyy sellainen mieliala, että ei oikein ole työnintoa eikä -tahtoa, millä mentäisiin eteenpäin.

Kun pohditaan tätä harmaan talouden mahdollisuutta tai mahdottomuutta, niin mielestäni erinomaisen monessa paikassa on sellaisia ratkaisuja, mitkä suorastaan pakottavat sen tekemiseen. Muutamissa eläkeratkaisuissa on raja, missä todetaan, että eläkettä saa, mutta tuloja ei saa tulla. Jos ajatellaan, että tämä hyvinkin vetreässä kunnossa oleva eläkeläinen tekee työtä, on olemassa kaksi tapaa: tehdä talkoilla tai sitten niin, että maksu tapahtuu jossakin luontaissuoritusmuodossa ja tätä virallista rahaa ei ole käytettävissä, ja siinä mielessä tämä luontaissuoritusmuotokin on verotettavaa tuloa, ettei se heitä tätä asiaa toisenlaiseksi, mutta kansanomaisesti käsitetään, että jos kaloilla maksetaan, niin kaloista ei veroa peritä. Jos tätä asiaa katsotaan monella muulla rintamalla, niin nämä ovat pieniä ongelmia yhteiskunnassa, mutta ovat pieniä porkkanoita, millä voitaisiin myöskin saattaa tämä asia parempaan näköalaan, parempaan kuntoon.

Tämänpäiväinen keskustelu on varmasti ollut sellaista keskustelua, mitä on käyty sen takia, että on esitetty välikysymys. Mielestäni aika erikoista tässä salissa kuultuna ja nähtynä oli se, että vasemmistoliitto oli tavallaan vastaaja hallituksen sisältä koko keskustelussa. Itsestäni, tuntematta tätä maailmaa sen enempää, vaikuttaa erikoiselta, mistä syntyi tällainen mielikuva, että vasemmistoliiton osuus olisi suuri vastuunkantaja nimenomaan hallituspuolueista. Kyllä käsittääkseni hallituspuolueissa tätä vastuunkantovelvoitetta on yhtä lailla niin vasemmalla kuin oikeallakin olemassa.

Toiminnot, mitä tähän asiaan on tehty, eivät ole olleet saamattomia, niin kuin tietysti opposition riveistä tätä asiaa voisi katsoa, mutta ehkä ne eivät ole olleet myöskään rehelliseen työntekoon kannustavia, yrittäjyyttä edistäviä ja tätä yhteiskuntaa eteenpäin vieviä. Siinä mielessä toivoisin, että käytäisiin enemmän sellaista keskustelua, millä kansaan löytyisi enemmän työhaluja, löytyisi niin yksinkertaiset järjestelmät, että voitaisiin tehdä sellaista työtä, mistä yhteiskuntakin vielä osansa saisi, ja entistä vähemmän tarvittaisiin tätä ylenmääräistä työttömyys- ja sosiaaliturvaa kansakunnan elättämiseen.

Herra puhemies! Olen tässä välikysymyskeskustelussa ikään kuin väliinputoaja. Koska tämä välikysymyksen jättäminen on tavallaan tullut niin äkkiä, etten ole päässyt allekirjoittamaan sitä, enkä kuitenkaan tunne edustavani myöskään hallituspuolueita, niin katson, että kuulun siihen välioppositioon, mikä ei ole oikeastaan tässä asiassa yhtään mitään mieltä.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä viimeisten kymmenen puheenvuoron aikana on muutaman kerran viitattu siihen, millä tavalla käynnistyi tämä vihreä prosessi eräällä tavalla juuri suurin piirtein siitä hetkestä, kun vihreät lähtivät hallituksesta, muista syistä kuin tästä syystä.

Se syyhän oli, se on syytä palauttaa nyt tässä mieliin, oli se, että sinä päivänä, jolloin me lähdimme kesäkuussa niin sanotulle kesätauolle, ilmestyi tämä harmaan talouden raporttiselvitys. Se tuli meille eräille ruskeassa kirjekuoressa, ja kun sen luin, niin totesin, että tässä on nyt yllättäen niin paljon merkittävää uutta täsmällistä tietoa, että tämä prosessi pitää käynnistää, ja niin tulin juhannuksen jälkeen takaisin eduskuntaan töihin, ja siitä sitten erikoisesti ministeri Siimes sai kesälukemista, tuplakertaankin kesälukemista, ja siitä sitten siirryttiin budjettikeskusteluihin, joissa tämä asia oli esillä, ja niin sitten tähän välikysymykseen saakka.

Kiitän ministeriä, että hän on jaksanut olla paikalla täällä. Mutta sehän kuuluu virkavelvollisuuksiin, siitähän saa päivärahaa.