Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Esitystä laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta koskevaan valiokunnan mietintöön on liitetty vastalause, joka sisältää lausumaehdotuksen, joka tarkoittaa, että "Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän välittömästi toimiin kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi siten, että uudistettu valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2003 alusta".

Ehdotan lausumaehdotuksen hyväksyttäväksi.

Paula  Lehtomäki  /kesk:

Rouva puhemies! Kannatan ed. Nousiaisen ehdotusta.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelman mukaisesti kuntien hankintoihin sisältyvän arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmän ongelmien selvittämiseksi valtiovarainministeriö asetti maaliskuussa 2000 työryhmän, jonka työn pohjalta tämä asia on nyt vihdoin edennyt eduskunnan käsittelyyn. Kuntien hankintoihin sisältyvä arvonlisäveron palautus- ja takaisinperintäjärjestelmä otettiin käyttöön arvonlisäverotukseen siirryttäessä vuonna 94. Järjestelmään siirryttäessä katsottiin tarpeelliseksi saattaa kunnan verottomassa toiminnassa käyttämien palvelujen oma tuotanto ja ulkopuolisilta ostetut palvelut arvonlisäverotuksellisesti tasavertaiseen asemaan.

Nykyisen järjestelmän suurimpana ongelmana on ollut, että yksittäisen kunnan saamat arvonlisäveron palautukset ja toisaalta kunnalta takaisin perittävät määrät poikkeavat huomattavasti toisistaan. Poikkeamat johtuvat investoinneista, ostoista ja myös kuntayhtymistä, joilta ei ole ollut takaisinperintää. Järjestelmä on epäoikeudenmukainen esimerkiksi niille kunnille, jotka eivät ole pystyneet investoimaan koko maan tasoa vastaavasti, koska toisaalta kunnilta takaisinperintä on asukasta kohti saman suuruinen. Samoin kuntayhtymien kautta palvelujansa toteuttavat kunnat ovat olleet menettäjiä.

Muun muassa Pohjois-Karjalan kuntien kannalta järjestelmä on ollut jatkuvasti erittäin epäedullinen, mikä on johtunut pitkälti muuta maata vähäisemmistä investoinneista. Maakunnan kuntien suhteellisen heikko taloustilanne on merkinnyt sitä, että esimerkiksi vuosina 98—99 investoinnit olivat vain 60 prosenttia koko maan tasosta. Arvonlisäverojärjestelmän suhteen kuntien tilanne on maakunnassamme vuosi vuodelta heikentynyt eli palautusten ja takaisinperinnän erotus on jatkuvasti kasvanut. Menetykset ovat vuositasolla vastanneet jopa kunnan 0,6 tuloveroprosentin tuottoa.

Asiantuntijakuulemisen yhteydessä kävi ilmi, että esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan kunnilla asukaslukuun perustuvan takaisinperintämenettelyn ja yhteisöverosta kuittaamisen välinen ero vastaa 1 tuloveroprosentin tuottoa. Nykyisestä järjestelmästä ovat puolestaan hyötyneet paljon investoimaan pystyneet kunnat, eli on tapahtunut kuntakentän kannalta epäoikeudenmukaista tulonsiirtoa. Moni järjestelmästä hyötyneistä kunnista on jo muutenkin ollut niin sanottuja menestyviä eli työpaikkamääriään, väestöään ja yhteisöverojaan reilusti kasvattaneita kuntia.

Tämän lakiesityksen hyväksymisen myötä kuntien hankintoihin liittyvien arvonlisäveronpalautusten takaisinperinnästä siis vihdoin luovutaan. Samalla verontilityslakia muutetaan siten, että takaisinperinnästä luopumisesta johtuen sekä valtion että kuntien rahoitusmuutokseen liittyen kuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtionosuutta korotetaan vastaavasti. Tätä lakia on pidettävä erittäin perusteltuna. Se vähentää kuntien välisiä arvonlisäveron kohtaanto-ongelmia merkittävästi.

Valtiovarainministeriön keväällä tekemien laskelmien mukaan kuntaveronsaajan yhteisövero-osuuden alentamistarpeeksi laskettiin 12,03 prosenttiyksikköä eli 37,25 prosentista 25,22 prosenttiin. Budjettiriihessä päätettiin kuitenkin aiemman esityksen lisäksi vielä pienentää kuntien jako-osuutta 1,13 prosenttiyksiköllä. Lakiesityksessä vähennystä perustellaan seuraavasti: "Valtion ja kuntien rahoitussuhteen muutokseen ovat vaikuttaneet muun muassa yhteisöveron tuoton alentuneet arviot kesän 2001 aikana sekä kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alentamisen ja ansiotulovähennyksen korotuksen mitoitukset." Koska en viime torstaina voinut olla asianomaisella hetkellä salissa, kun oli lakiesityksen ensimmäinen käsittely, haluan tätä perustelukohtaa kritisoida. En tiedä, ovatko muutkin puheenvuoroissaan tätä käsitelleet.

Merkillepantavaa on, että yhteisöveron kehitysarviot ovat spekulatiivisia ja yhteisöveron tuoton pienentyminen heikentää sellaisenaan myös kuntien rahoitusasemaa. Lisäksi lisäleikkaus esitetään säädettäväksi pysyväksi siitä huolimatta, että muutoin jako-osuutta ei nyt jo säädetä pysyvästi, joten ei myöskään jako-osuuden vähentämistä tule säätää pysyvästi. Lisäleikkauksen perustelu jää puutteelliseksi ja käsittämättömäksi.

Edellä mainitun perustelun viittaukset ansiotulovähennykseen ovat myös outoja. Nimittäin sen vaikutus kunnan verotuloihin on saman suuntainen kuin esitetyn yhteisöveron lisäleikkauksen eli se vähentää kuntien verotuloja. Niillä alueilla, joilla keskimääräinen tulotaso on alhainen, leikkaus on lisäksi suhteellisesti rajumpi. Jos hallitus toimisi hallitusohjelman mukaan, niin verovähennysten korottamisesta aiheutuneet menetykset tulisi päinvastoin kompensoida kunnille. Osittain niitä on kyllä, myönnän, kompensoitukin.

Entä kuntatyönantajan kansaneläkemaksun alentaminen, jolla myös perustellaan tätä 1,13:a prosenttia? Eikö kuntien kelamaksun alentamisen syynä ollut se, että yksityiseen yrittäjään nähden kyseessä oleva maksu kunnilla ilman alennusta olisi jäänyt kohtuuttoman korkeaksi? Ilman kyseessä olevaa alennusta kuntien kilpailukykyä olisi heikennetty kohtuuttomasti.

Edellä käsittelemältäni osalta tämän lakiesityksen yksityiskohtaisia perusteluja en todella voi mieltää kuntia hyödyttäviksi. Epäilen, että tässä on tietyllä tavalla kiireellä tämä tekstiosa työstetty. Mutta tähdennän koko ajan, että tämä laki sinänsä on erittäin hyvä.

Haluan vielä todeta ansiotulovähennyksestä ja tulonhankkimisvähennyksestä. Valtakunnallisissa veroratkaisuissa tulisi valita keinot, joilla kevennyksistä päättäjä toteuttaa ne omalla kustannuksellaan. Verotuksen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten käyttö on mitätöinyt monet kunnalliset toimenpiteet talouden kohentamiseksi. Mainitut verovähennykset ovat vaikuttaneet suhteessa voimakkaammin alempien tuloluokkien palkansaajien verotukseen, ja näitä pääosin ovat muun muassa itäsuomalaiset palkansaajat.

Samassa esityksessä verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuudet vahvistettaisiin kerralla lopullisiksi. Yksittäisten kuntien yhteisöveron jako-osuuksien perusteet ovat liian herkät esimerkiksi yritysten kotipaikan muutokselle omistajavaihdosten ja fuusioiden seurauksena. Näiltä osin esitetty muutos jako-osuuksien määräämisestä lopullisiksi antaa ennakoitavuutta kunnan talouden suunnitteluun.

Arvoisa puhemies! Harkinnanvaraista tukea sai tänä vuonna 132 kuntaa. Toivoisin tietysti, että ensi vuonna tämä avustusten määrä nostettaisiin samalle tasolle kuin se oli tänä vuonna. Kuntatalouden tilanne jatkuu kuitenkin näistä avustuksista huolimatta edelleen monissa kunnissamme varsin kriittisenä, joten ratkaisuja ja ponnisteluja tilanteen vakauttamiseksi tarvitaan niin kunnissa kuin myös täällä eduskunnassa. Kunnille on tärkeää, että kuntien tulopohjaa laajennetaan ja vakautetaan. Täällä edellisessä puheenvuorossa ed. Nousiainen kiirehti valtio-osuusjärjestelmän kokonaisuudistusta, ja tosiaan toivoisi — on kai se jo liikkeelle lähtenyt — että ripeästi edettäisiin myös tätä kautta.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Päiväjärjestyksen 7) asiakohdassa eli hallituksen esityksessä laiksi arvonlisäveron palautusten takaisinperinnästä kunnilta annetun lain kumoamisesta sekä arvonlisäverolain, verontilityslain ja tuloverolain 124 §:n muuttamisesta on kysymys laeista, jotka liittyvät valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistamiseen. Ed. Kähkönen aivan ansiokkaasti kertoi ajatuksia nimenomaan tähän lakiesitykseen liittyen.

Pelkistettynä ja pääasiassa kysymys on arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä luopumisesta, joka on koettu verrattain epäoikeudenmukaisena erityisesti sen takia, että se on rasittanut nimenomaan niitä kuntia, joilla investointitaso on alhainen, eli kaikista heikoimpia kuntia. Hyödynsaajina ovat olleet ne kunnat, joiden talous on vahva ja jotka ovat kyenneet investoimaan. Lakihan on peräisin siltä hallituskaudelta, jolloin sisäministerinä oli ed. Pekkarinen, joka on tuon palautusjärjestelmän isä. Kaiken kaikkiaan esitys siltä osin on myönteinen.

Ed. Kähkönen otti yhtenä asiana esille hallituksen esityksen perustelussa mainitun kuntien yhteisöveron ylimääräisen lisäleikkauksen 1,13 prosenttiyksiköllä. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on kuitenkin yksiselitteisesti todettu, että säännökseen lakitasolla ei sisälly tuota mainintaa eli käytännössä se voi koskea ainoastaan vuotta 2002, mutta ei senjälkeisiä vuosia vaan ne on ratkaistava erikseen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä ed. Nousiainen esitti lausumaehdotuksen, joka on 6) kohdassa olevan lain mietinnön vastalauseessa.

Haluan korostaa sitä, että tämä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen kokonaisuudessaan on todella kiireellinen asia. Ongelmat ovat vauhdilla kärjistymässä ja se merkitsee ei vain kuntien välisten ongelmien kärjistymistä, vaan kuntalaisten. Ihmiset eivät saisi olla taustalla vaan keskipisteenä, ja kyse on heidän peruspalveluistaan, jotka meillä kuitenkin on jopa perustuslaissa vahvistettu. Peruspalveluiden saatavuudesta, tasosta ja laadusta on kysymys. Tämä hallituksen pitäisi ottaa todella vakavasti. Niin sosiaaliset, terveys- kuin sivistyksellisetkin oikeudet on taattu kansalaisille, kuntalaisille, koko maassa tasavertaisesti, ja ihmisten pitäisi olla lain edessä samassa asemassa. Näin ei ole, ja entistä vähemmän on jatkossa, ellei muutoksiin ryhdytä.

Verotus kaikkinensa, valtionosuusjärjestelmä, kuntien tulopohja, kaikki nämä, on tarkasteltava ja järjestettävä niin, että kunnat selviävät velvollisuuksistaan, ja tämä päätösvalta kuuluu eduskunnalle, koska täällä säädämme nämä kaikki lait, ja hallitus on todella keskeisessä vastuussa, että nämä pannaan siihen kuntoon, että niillä voidaan elää eteenpäin

Tämä eduskuntakausi on päättymässä, mutta vuoden 2003 alussa tämä uudistus olisi saatava voimaan. Jos näin ei tapahdu, seuraavan hallituksen ohjelmassa on tämä nostettava tärkeänä asiana esiin.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käytin asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä pitkän puheenvuoron. Nyt totean vain lyhyesti, että ihmisiä ne ovat helsinkiläisetkin, 550 000 Suomen kansalaista. Meille tämä on raskas takaisku, tämä yli 1,4 miljardin markan siirtyminen lyhyellä varoitusajalla Helsingiltä muun maan hyväksi.

Hallintovaliokunnassa en tehnyt asiasta eriävää mielipidettä enkä halunnut tuoda asiaa äänestykseen, joka olisi jäänyt vain demonstraatioksi. Katsoin, että sillä olisi ollut päinvastoin tätä vastakkainasettelua voimistava vaikutus. Toivoisin, että me voisimme eduskunnassa ja tässä maassa ylipäätään löytää yhteistä ymmärtämystä niin, että me helsinkiläiset ja Pääkaupunkiseudun ihmiset voisimme ymmärtää maaseudun ongelmia ja muuttotappiokuntien ongelmia, mutta yhtä hyvin, että muualla voitaisiin nähdä ne huolet, jotka on Helsingillä talouden käännyttyä pysyvään laskuun. Erityisesti suurkaupungin asunto-ongelmat ja ihmisten syrjäytymisongelmat tuovat täältä sellaisia viestejä, että talouden heikennyksessä näin suuria kertakaikkisia siirtoja ei tulisi tehdä.

Vuonna 2003 Helsingin menetykset yhteisöverotuotoista ovat 2 miljardia markkaa. Olimme varautuneet valtionosuuslain tuomaan muutokseen, mutta arvonlisäveron takaisinperintä toi kohtuuttoman lisän tähän.