Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Esillä olevassa hallituksen esityksessä todetaan, mitkä mielenterveyslain tahdosta riippumattomaan hoitoon toimittamista ja hoitoa koskevat tehtävät ovat sellaisia, että ne edellyttävät virkasuhdetta, ja miltä osin näitä julkista valtaa sisältäviä tehtäviä voi tehdä muu kuin virkasuhteessa oleva. Potilaan tarkkailuun ottavan, tarkkailulausunnon antavan, hoitoon määräämisestä, hoidon jatkamisesta ja rajoittamistoimenpiteistä päättävän sekä poliisin virka-apua pyytävän lääkärin olisi oltava virkasuhteessa. Tarkkailulähetteen voisi laatia laillistettu lääkäri.

Mielenterveyslakia on selkiytettävä, jotta perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelujen saanti voidaan turvata myös silloin, kun kunta tai kuntayhtymä hankkii lääkäripalveluja yksityiseltä sektorilta. Mielenterveyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että terveyskeskuksen vastaava lääkäri voisi määrätä terveyskeskuksissa työskentelevän laillistetun lääkärin laatimaan tarkkailulähetteitä ja pyytämään poliisilta virka-apua potilaan toimittamiseksi sairaalaan.

Kun terveyskeskuksen lääkäripalveluja antaa sopimukseen perustuen yksityinen terveydenhuollon palveluntuottaja, palveluista vastaava johtaja voisi antaa määräyksen palvelusuhteessa olevalle laillistetulle lääkärille. Määräys annettaisiin kirjallisena, ja se koskisi siinä yksilöityä lääkäriä sekä toimimista tietyissä toimintayksiköissä. Terveyskeskuksessa työskentelevä lääkäri olisi velvollinen määräyksen saatuaan huolehtimaan tarvittaessa terveyskeskuksen toimialueella asuvan tai oleskelevan henkilön terveydentilan selvittämisestä ja sairaalaan toimittamisesta tarvittaessa pyytämällä poliisilta virka-apua myös silloin, kun hän on yksityisen työnantajan palveluksessa. Lisäksi laillistettu lääkäri oikeutettaisiin toimimaan lausunnonantajalääkärinä raskauden keskeyttämisessä suoraan lain nojalla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla säilyisi edelleen raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa säädetty ohjausvalta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata potilaan oikeus tarkoituksenmukaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Erityisesti pienten ja syrjäisten terveyskeskusten lääkäripalveluja on usein ulkoistettu. Ehdotuksella osoitetaan menettelyt, joilla yksityistä terveydenhuoltoa voidaan hyödyntää julkista valtaa sisältävien palvelujen tuottajina samalla turvaten perusoikeuksien toteutuminen. Julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin, joita hoidetaan mielenterveyslain ja raskauden keskeyttämisestä annetun lain nojalla, sovellettaisiin rikoslaissa säädettyä rikosoikeudellista virkavastuuta silloinkin, kun tehtävä on tehty muutoin kuin virkasuhteessa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella ministeri Risikko on odottanut lähes kello yhteen saakka yöllä tämän asian kanssa, ehkä muutenkin täällä, mutta tämä on mielestäni sellainen asia, että ihan muutaman sanan ansaitsee tähänkin aikaan.

Ensinnäkin tästä nykytilanteesta on oikeuden päätös, jossa on kumottu tällainen ei virkasuhteessa olevan lääkärin lähettämisoikeus tahdonvastaiseen hoitoon, ja nyt sitten ollaan laatimassa lakia, jolla voidaan myös näitä ulkoistettuja palveluja käyttää ikään kuin nykyisen virkasuhteen tavoin eli vastentahtoiseen hoitoon tämän lähetteen voi siis kirjoittaa lääkäri, joka on ostopalvelujen kautta sinne hankittu tai muuten. Sama sitten koskee tätä, että lausunnonantajalääkärinä voi toimia vain yksinkertaisesti laillistettu lääkäri, kun kysymyksessä on raskauden keskeyttäminen.

Mielestäni tässä on isosta asiasta sinänsä kysymys, että lainsäädäntöä rukataan koko ajan sen suuntaisesti, että se tilanne, joka on syntymässä Suomessa, jossa yhä enemmän terveyden-, sairaanhoidon palveluja ulkoistetaan, otetaan tapahtuneena tosiasiana ja laki alkaa joustaa tällaisissa kysymyksissä, niin kuin on joustettu jo siinäkin, että on perustettu ikään kuin lääkäripalveluja halvempi sairaanhoitajapalvelu, jota ollaan tuomassa korvaamaan, voisi sanoa, soveltuvin osin lääkäreiden työtehtäviä. Tästä meillä oli syksyllä lainsäädäntö, eli sairaanhoitajille hankitaan lääkkeenmääräämisoikeuksia ja heidän jatkokoulutuksiaan tapahtuu.

Ei ole mitenkään huono asia, että sairaanhoitajia jatkokoulutetaan, mutta kun heitä jatkokoulutetaan sen takia, että ei niin sanotusti saada lääkäreitä virkoihin terveyskeskuksiin vaan etsitään tällaisia kiertoteitä tämän tilanteen hallitsemiseksi, eikä toimita niin, että pyrittäisiin parantamaan voimaperäisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton ja kuntien kanssa lääkäreiden työolosuhteita, palkkaukseen liittyviä kysymyksiä, koulutukseen liittyviä kysymyksiä niin, että saataisiin normaali tilanne aikaan, mikä merkitsisi sitä, että meillä olisi näissä terveyskeskusviroissa lääkäreitä tekemässä työtä, tässä mielessä näen tämän lakiesityksen ongelmallisena. Tällä tietysti pyritään tähän tilanteeseen, mikä nyt on, löytämään ratkaisu, kun kerran ei ole lääkäreitä, jotka ovat virkasuhteessa, mutta he joutuvat tekemään työtä, joka on käytännössä virkavastuuta vaativaa.

Puhemies! Tässä on todettava myös se, että usein valitettavasti, kun nämä reppulääkärit taikka ulkoistettujen palvelujen kautta hankitut lääkärit ovat käymässä työpaikoillaan, heidän asemansa ei ole pysyvä, ja tähän taas liittyy tiedonsiirtämisongelmia, tietokatkoksia, ja ne näkyvät sitten hoitotuloksissa. Niistä ongelmista ei tietenkään kovin paljon puhuta, jos ei ole pakko, mutta kaiken kaikkiaan muun muassa päivystystoiminnassa, myös somaattisella puolella, siis esimerkiksi keskussairaaloiden poliklinikoilla, tämä ongelma on olemassa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen täällä hyvin kriittisesti suhtautuu tähän lakiesitykseen. Tämä nyt kuitenkin on tehty niiden potilaitten parhaaksi elikkä hoidon sujuvoittamiseksi. Se on aivan totta, että meillä tällä hetkellä on näitä ulkoistettuja elikkä käy näitä niin sanottuja keikkalääkäreitä ja sitten on ulkoistettu koko terveydenhuolto. No, tämä tilanne on tällainen, ja tämä ei missään nimessä ole nyt niin, että nostetaan kädet pystyyn ja annetaan tämän mennä. Tässähän lähdetään siitä, että se potilas pystytään kuitenkin hoitamaan. Tällä hetkellähän on tilanne se, että pitää olla se niin sanottu virkalääkäri, ja te tasan tarkkaan sen alan ihmisenä tiedätte, mitä se tarkoittaa, että on nimellisesti joku virkalääkäri siellä taustalla. Tuskin siellä kukaan seisoo sen keikkalääkärin vierellä, koska sittenhän se virkalääkäri itse päivystäisi, jos hän olisi paikalla. Eli he ovat aina joutuneet sen jotenkin kuvioimaan, ja nyt me varmistamme sen, että se potilas voi saada hoitoa ilman, että siinä tarvitaan mitään erityistä kuviointia. Eduskunnan oikeusasiamies aikoinansa otti tähän kantaa, ja mielestäni hänen kantansa oli erittäin tervetullut, ja me teimme tähän sitten tällaisen lain, että tämä asia mahdollistuu.

Tehän tiedätte alan ihmisenä todella myös sen, että tässä on monta varmistusta: tämä on vasta se tarkkailulähetteen tekeminen, ja sitten on se, että otetaan tarkkailuun, ja sitten on se, (Puhemies: Minuutti!) että otetaan hoitoon.

Minä jatkan sitten tuosta lääkkeen määräämisestä vielä myöhemmin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän sen ongelman, että tämä akuutti tilanne pitää pystyä hoitamaan jollakin tavalla, että potilaita voidaan hoitaa. Minun toiveeni on se, että ei annettaisi periksi nykytilanteelle vaan jatkettaisiin ja kehitettäisiin uusia toimenpiteitä sen normaalitilanteen saavuttamiseksi, että meillä olisivat niin sanotusti lääkärinvirat täynnä. Sillä tavalla me emme sitten tarvitsisi julkisella sektorilla näitä keikkalääkäreitä. Ulkoistaminenkin voitaisiin peruuttaa takaisin, niin kuin monessakin kunnassa on nyt viime aikoina tapahtunut.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todella, samaa mieltä minäkin olen kuin ed. Tiusanen tässä. Me olemme tehneet hyvin monia sellaisia toimia, millä juuri näihin on pyritty. Minä olen tänään tavannut juuri Lääkäriliiton edustajat. Oli erittäin myönteistä kuulla myös heidän suullaan se, että lääkärien saaminen on nyt parantunut terveyskeskuksissa. Sehän on hyvä merkki siitä, että tämä tilanne elpyy eräällä lailla.

Mutta haluan teille, arvoisa ed. Tiusanen, vielä sanoa tuosta rajatusta lääkkeenmääräämisoikeudesta sairaanhoitajille. Sitä ei missään nimessä ole tehty siitä syystä, että voitaisiin siirtää heille niitä töitä, vaan se on nimenomaan sellaista järkevää työnjakoa ja nimenomaan sen potilaan parhaaksi, että hänen ei tarvitse odottaa sitä reseptin uudistamista tms. siellä odotushuoneessa, kun sen voi hoitaa myös hoitaja, joka on siihen saanut koulutuksen.

Tämähän on ollut monissa muissa Euroopan maissa jo kauan aikaa, että olemmehan me olleet aika takapajula, kun meillä ei ole meidän upeita sairaanhoitajia koulutettu siihen, että he voivat käyttää sitä osaamistaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti haluaisin vastata ministeri Risikolle.

Meillä on ollut upeat sairaanhoitajat, meillä on upea sairaanhoitokoulutus, todella korkeatasoinen. Mutta meillähän on luotu terveyskeskuksiin tällainen sairaanhoitajavastaanottosysteemi, ja siinä on sellainen heikkous, että kun potilas tai asiakas, kansalainen, haluaa päästä lääkärin vastaanotolle, niin hänelle varsin usein tarjotaankin sairaanhoitajavastaanottoa. Syy on se, että ei niin sanotusti ole niitä lääkärivastaanottoaikoja ja sen sijaan tarjotaan sairaanhoitajavastaanottoa.

Toisaalta on aivan selvää, että tietyt asiat selviävät ja tulevat hoidetuksi sairaanhoitajavastaanotolla aivan yhtä jouhevasti kuin lääkärin vastaanotolla. Mutta potilaan tahto usein kuitenkin kohdistuu perustelluista syistä lääkärin kontaktin hakemiseen, ja hänelle tarjotaan sairaanhoitajavastaanottoa, ja tätä pidän ongelmallisena. Se liittyy myös näihin riittämättömiin lääkärinvirkoihin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä varmasti on juuri näin kuin te totesitte, että on sellaisia tilanteita, että lääkärien määrä on ollut vähäinen. Kun esimerkiksi Kemissä on ollut sellainen tilanne, että siellä oli lääkäreitä vähän, niin siellä hoitajat hyvin pitkälle ottivat ja saivat sitä vastuuta, ja mikäs siinä. Siinä on osittain ollut myöskin tällaista tilannetta, että tällaisista työvoimapulasyistä on jaettu sitä työtä, mutta minun mielestäni se on todella hyvää kehitystä.

Eikö lääkärikin ole sitä mieltä, että on hyvä, että hän saa keskittyä siihen, mihin hänen osaamisensa liittyy, ja sitten hoitaja keskittyy siihen, mihin hänen osaamisensa liittyy? Sitten siinä on se optimaalinen työnjako. Ja kuka siitä kaikkein parhaiten hyötyy? Tietenkin potilas. Varmasti on sellaisia potilaita, jotka haluavat ehdottomasti lääkärille, mutta siellä on paljon sellaisia hommia, joita pystyy todella hoitaja tekemään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi omalta puoleltani toteaisin sen, että kuitenkaan esimerkiksi reseptien uusiminen, ajatellaan nyt vaikka diabeteshoitoa, ei suinkaan ole aina yksinkertainen asia, ja sitten on näiden lääkkeiden interaktiot ja yleensäkin erilaiset ongelmat, jotka liittyvät lääkehoitoon. Kuitenkin se pohja-, peruskoulutus, mikä on lääkäri- contra hoitajakoulutuksessa, on hyvin erilainen. Olen samaa mieltä kanssanne, että on tiettyjä hoitotoimenpiteitä, jotka ehkä ovat olleet liikaa lääkäripainotteisia turhaan. Hoitaja hoitaa ne yhtä hyvin, joskus jopa paremmin, mutta tämä raja, minkä yli ei pidä mennä, on olemassa, ja siihen pitäisi suhtautua hyvin tarkoin.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Minä uskon, että me olemme kyllä ihan samalla linjalla, elikkä se työnjako on optimaalinen, ja sitten myöskin esimerkiksi tässä rajatussa lääkkeenmääräämisoikeudessa se on todella, niin kuin sanakin sanoo ja se lause, "rajattu". Eli siinä on tarkkaan mietitty, mitkä ne lääkkeet ovat. Mehän olemme lähteneet Suomessa hyvin pienellä määrällä lääkkeitä verrattuna moniin muihin maihin, eli halutaan tästä saada sellaista kokemusta.

Eikö kuitenkin olisi kaikkein ihanteellisinta tämmöinen tiimityö eli se, että yhdessä hoidetaan sitä potilasta, koska onhan se eri orientaatio ja eri näkökulma siihen potilaaseen, kun sitä katsoo hoitaja ja kun sitä katsoo lääkäri, koska se tieteellinen perustakin on erilainen? Se on minun mielestäni sen potilaan parhaaksi, että hänen tilannettaan katsotaan eri näkökulmista. Eli yhteistyöhän olisi kaikkein parasta.