Iivo Polvi /vas:
            		
         
         
         Herra puhemies! Käsittelyssä oleva  tilintarkastuslaki,  joka  sai   sisältönsä  ensimmäisessä
            käsittelyssä,
            on lopputulokseltaan verrattain huono. Se avaa portteja harmaan talouden
            toiminnalle tai parantaa sen toimimismahdollisuuksia. Toisaalta
            siinä rajoitetaan tiettyjen ammatinharjoittajien toimintaa
            nykyiseen tilanteeseen verrattuna, mitä voi pitää kyseenalaisena.
            Oikeastaan voi esittää kysymyksen, onko säännöstö ristiriidassa
            voimassa olevan perustuslain säännösten
            kanssa.
         
         
         Kun minulla ei ollut tilaisuutta koko aikaa olla paikalla ensimmäisen
            käsittelyn yhteydessä, niin kuitenkin muutamia
            siinä käytettyjä puheenvuoroja, jotka
            osoittavat sen, että on liikuttu aivan väärillä raiteilla,
            haluan kommentoida.
         
         
         Tämä lain lopputulos on oikeastaan hyvä esimerkki
            siitä, kun valmistelun yhteydessä ilmeisesti joku
            ulkopuolinen intressitaho kykenee selättämään
            valmisteluorganisaation ja saamaan aikaan sen tyyppisen esityksen,
            joka on verrattain pienen ryhmän, suppean ryhmän,
            etujen mukainen. Tässä on käynyt, tämän
            lain käsittelyssä, minusta kiistatta sillä tavalla.
         
         
         Lain käsittelyn yhteydessä on annettu eri
            yhteyksissä ymmärtää, että tehtävät
            muutokset ovat välttämättömiä tilintarkastusdirektiivin
            säännösten mukaan. Toisaalta on vedottu
            siihen, että kansainväliset tilintarkastusstandardit
            edellyttävät jotain muutoksia, joita tässä laissa
            on pyritty tekemään. Hyvin kuvaavaa on minusta
            se, että muun muassa valiokunnan varapuheenjohtaja pari
            viikkoa sitten Taloussanomissa viittasi tähän
            direktiiviin, että kun se edellyttää tehtäväksi näitä muutoksia,
            joka on täysin väärä ajatus.
            Siinä ei ole mitään yhtymäkohtaa
            sen todellisuuden kanssa. Direktiivi ei edellyttänyt niitä muutoksia,
            mitä tehdään rajaamalla KHT- ja HTM-tarkastajien
            välinen tarkastusoikeus tietyn kokoisiin yhtiöihin.
            Sitä rajausta ei mikään direktiivi edellytä,
            vaan se on tehty valmistelun yhteydessä tukemaan verrattain
            pienen ammattiryhmän intressejä sulkemalla pois
            toisten vastaavien tarkastusryhmien kelpoisuus suorittaa tarkastusta.
         
         
         Toinen merkittävä asia ja puute on se, että tässä aiheutetaan
            julkiselle sektorille lisää kustannuksia, erityisesti
            kuntayhteisölle. Tällä hetkellä kuntakonsernin
            tilintarkastusta voivat suorittaa JHTT-tilintarkastajat, joka on
            se ainut auktorisoitu tilintarkastajaryhmä, joka kuntalain
            mukaan on kelvollinen suorittamaan kuntien tilintarkastusta. Tähän
            saakka voimassa olevan lain mukaan he ovat olleet oikeutettuja,
            kelvollisia suorittamaan myös kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen
            tilintarkastusta. Tässä laissa se oikeus poistetaan
            siirtymäkauden jälkeen. Käsittämätön
            ratkaisu. Mikään direktiivin säännös
            ei edellytä sen tyyppistä muutosta, vaikka sitä on
            pyritty täällä eri yhteyksissä todistelemaan,
            ja näin on saatu joidenkin intressitahojen mieleinen lopputulos
            sillä, että on näitä epämääräisiä perusteita käytetty,
            joilla ei ole tosin yhtymäkohtia todellisuuteen.
         
         
         Tähän saakka yleensä olen arvostanut
            ministeri Pekkarista asioihin paneutuvana, määrätietoisena
            ministerinä, mutta tämän asian käsittelyn yhteydessä täytyy
            ihmetellä sitä, häntä on viety kyllä niin
            kuin pässiä narussa tässä asiassa.
            Se on selvästi todettavissa. Kun lukee näitä ministeri Pekkarisen
            käyttämiä puheenvuoroja, niin täytyy
            ihmetellä, millä perusteella hän asettaa
            tietyt ammattiryhmät tavallaan eri kategorioihin tason mukaan,
            niin kuin hän on tehnyt muun muassa tämän
            ensimmäisen käsittelyn viimeisessä puheenvuorossaan,
            jossa hän pohtii KHT-, HTM-, JHTT-tilintarkastajien keskinäisiä suhteita
            ja päätyy siihen, että KHT- ja HTM-tilintarkastajilla
            on tietty ero, koska toisessa vaatimukset ovat korkeammat. Se ehkä pitää paikkansakin.
            Mutta sen lisäksi hän lopussa vertaa JHTT-tilintarkastajia
            näihin ja päätyy siihen, että kun
            näissä järjestelyissä nyt on
            kyse siitä, että on eri tyyppisiä tutkintoja
            ja kelpoisuuksia, niin hän sanatarkasti päätyy
            tällaiseen lopputulokseen puheensa lopussa: "Tätähän
            tämä järjestely on, ja tämä sama periaate
            on myöskin tällä. Jos ei näillä ole
            mitään eroja, niin silloinhan meidän
            pitää rima asettaa sen alimman, JHTT:n, kohdalle.
            Minä ainakaan en tänään enkä missään
            tulevassakaan yhteydessä, jos minut satutaan tänne
            valitsemaan, tule sellaista kannattamaan."
         
         
         Hän asettaa JHTT-tilintarkastajat niin kuin alimmaiseen
            kastiin näissä ryhmissä. Mitään
            perusteita, millä hän siihen päätyy,
            hän ei kykene esittämään. Jos
            katsotaan koulutusvaatimuksia, niin KHT ja JHTT, niissä edellytetään
            ylemmänasteinen korkeakoulututkinto ennen kuin pääsee osallistumaan
            tutkintoon. HTM:ssä ei edellytetä. Jos katsotaan
            niitä käytännön vaatimuksia,
            mitä ammattitaitoa edellytetään ja kokemusta,
            niin JHTT kävelee oleellisesti yli HTM:n. Mutta tässähän
            on lähtökohtana se, että kun pyritään
            luomaan se julkishallintoa nälvivä lopputulos,
            niin silloin käytetään keinoja mitä hyvänsä.
            Mutta suuresti  täytyy   ihmetellä,   miten   tähän
            on päädytty.
         
         
         Ainut lohtu tässä on, että ne kuusi
            pontta, mikä sinänsä jo osoittaa sen,
            että tämä laki on heikosti valmisteltu
            kaiken kaikkiaan, niihin on syytä asettaa toiveita, jospa
            järki niitä täytäntöönpantaessa
            tai niiden mukaan toimittaessa voittaa sen, mikä tässä nyt
            on asiantuntemuksessa menetetty.
         
         
       
      
         
         Jouko Skinnari /sd:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ed. Polvi tässä kyllä ihan
            kiinnitti oikeisiin asioihin huomiota, ja sen takia tässä nämä ponnet
            ovat nimenomaan tämän jatkon osalta, niin että siinä KHT-yhdistyksen
            lisäksi niin HTM-yhdistys kuin JHTT-yhdistyskin ovat valmistelemassa sellaista
            tutkintoa, jossa otetaan huomioon se kokemus ja ne tutkinnot, jotka
            näillä asianomaisilla, niin JHTT:llä kuin
            HTM:lläkin, on. Tämä mahdollistaa sitten
            tässä siirtymäkauden aikana sen, että kaikki,
            jotka haluavat, pääsevät myös sitten
            näihin suuriin yrityksiin ja julkishallinnon yrityksiin
            tasavertaisesti mukaan. Tämä on tässä yksi
            erittäin merkittävä asia.
         
         
         Sen lisäksi kiinnittäisin huomiota tähän
            ensimmäiseen ponteen, jossa on pakollisen tilintarkastuksen
            vapauttaminen tilintarkastuslain 4 §:n mukaisesti tietyn
            tase- ja liikevaihtomäärien alle jäävissä.
            Jos on alle kolme työntekijää, niin silloin
            täytyisi kuitenkin minun mielestäni näihin yrityksiin
            valita se tilintarkastaja. Se on tulevaisuuden kannalta, jos yritys
            katsoo eteenpäin, turvallista, ja myös sitten
            verotuksen kannalta. Jos yritys on sellainen, joita monet ovat,
            että tavalla tai toisella se saa myös yhteiskunnan
            tukea, on se sitten EU-tukea, te-keskusten tukea tai maa- ja metsätalouden
            tukea, on hyvä myös sitten maksajan näkökulmasta,
            että nämä yritykset on hyvin hoidettuja.
            Tilintarkastajat, erityisesti nämä pienet, jotka
            eivät ole näitä kansainvälisen
            suuren yrityksen organisaatioita, ne ovat myös pienyrittäjiä,
            ja näin ne muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että suomalaisen
            elinkeinoelämän taso nousisi kansainvälisen
            kilpailun kannalta tasavertaiseen asemaan.
         
         
         
         Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyy.
         
       
      
         
         Jouko Skinnari /sd:
            		
         
         
         Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen kiinnittää todella
            vakavaan asiaan huomiota, ja sitähän sosialidemokraatit
            pitivät tärkeänä. He olisivat
            halunneet muuttaa hallituksen esitystä, mutta kun pelisäännöt
            ovat ne, että yksimielistä esitystä ei
            saa muuttaa kuin yksimielisesti hallituspuolueitten kesken, tällaista yksimielisyyttä
            valitettavasti
            tässä asiassa ei saavutettu. Toiset katsoivat,
            että näin pienet yritykset vapautetaan turhasta
            byrokratiasta, joksi tilintarkastajat voidaan jossain määrin
            katsoa, mutta itse kyllä pidän tärkeänä,
            että siinä on joku, joka edes kysyy sitä,
            onko kirjanpitoa vai eikö ole.
         
         
         Tämähän koskee Markku Hirvosen arvion mukaan
            lähes 70 000 yritystä, joiden verovelka yksistään
            on noin 430 miljoonaa euroa, joten tietysti tässä on
            kysymys myös veronmaksajien näkökulmasta
            ja sitten, jos näitä tukia tulee myös näistä näkökulmista.
            Tämä nyt on sellainen asia, jonka seuraava hallituksen
            ja seuraavan kauppa- ja teollisuusministerin pitää ottaa
            erittäin vakavasti ja myös tietysti sitten valtiovarainministeriön
            puolella, että sitä rahaa valtiolle saataisiin.
         
         
       
      
      Keskustelu päättyy.