Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten äsken ymmärsin, puhemies antoi oikeuden käsitellä myös edellisessä kohdassa tätä teemaa, mutta vielä hivenen täydennän.

Suomen kannattaisi olla tässä asiassa näitten kevyiden uudentyyppisten kuljetusalusten rakentaja, koska Suomessa on osaamista ja me tarvitsemme sellaisia tuotteita, joilla voimme päästä kansainvälisille vientimarkkinoille. Sen takia toivon todella, että tämä raha otettaisiin käyttöön.

Mutta osaltaan tässä on myös tällainen muna—kana-asetelma. Kun ei ole heti laivanostajaa liikenteeseen Suomessa, niin ei lähde valmistus liikkeelle, ja sitten kun ei ole myytävää tuotetta, niin ei ole ostajaa. Tässä pitäisi tämä asetelma voittaa ja päästä asiassa eteenpäin.

10. päivä elokuuta 2009 eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sai Keski-Suomeen suuntautuneella kesämatkalla erittäin hyvän informaation näistä kevytaluksista, jotka voisivat kulkea suhteellisen matalassakin vedessä, samoin murtaa jäätä aina 70 senttimetriin saakka. Ja jos olisi tällainen bioenergian satamaverkosto, terminaaliverkosto, sinne voitaisiin kuorma-autoilla kuljettaa raaka-ainetta suhteellisen lyhyiltä matkoilta tai suorastaan metsäkoneillakin ja sitten viedä niin Äänekosken biodiesellaitokselle raaka-ainetta, kun se aikanaan sinne tulee tai puunjalostusteollisuuden muita raaka-ainekuljetuksia ja niiltä vesistöiltä, joilta on kansainväliset meritieyhteydet, aina vientimarkkinoille suuntautuvia kuljetuksia myöten. Näkisin, että tässä asiassa tulee käyttää mahdollisuudet hyväksi ja tarttua toimeen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ajattelu tästä, että meillä kehitettäisiin tällaisia aluksia, on ihan paikallaan. Ajattelen Saimaan kanavaa ja myös sitä, että sen ympärivuotista käyttöä pitäisi kehittää. Siitä on ollut muutama vuosi sitten selvityksiä, ja se olisi mahdollista. Ja muutenkin sisävesillä olisi tällainen etenkin biomateriaalien kuljettamiseen sovelias alustyyppi tarpeen, jolla nimenomaan voitaisiin sitten haketta esimerkiksi eri puolille Järvi-Suomea kuljettaa. Mutta ne ajatukset, että alettaisiin kanavoida jotakin uutta tietä sisävesialueelta merelle — se ei ole tästä maailmasta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kansliapäällikkö Korpela aikoinaan teetätti perusteellisen selvityksen näistä kanavoinneista, ja se antoi hyvinkin kielteisen tulokseen, että minäkään en oikein usko niihin. Mutta sen sijaan, kun täällä esiteltiin ed. Lauri Oinosen toimesta se, että alumiininkäsittelytekniikkaan perustuen tällaisia kevyitä aluksia rakennettaisiin, niin jos sitä todella osataan sillä tavalla kuvattuna kuin ed. Lauri Oinonen äsken juuri kuvasi, niin ei mitään muuta kuin hyvä asia. Se vaan nyt on sillä tavalla, että tälle esitykselle käy hyvin huonosti, että se kannattaa uusia sitten ensi eduskunnassa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän käydystä keskustelusta. Todellakin tämä tekniikka, alumiininkäsittely, tällaisia kevytlaivoja, kevytrakenteita kohtaan osataan mainitsemallani paikkakunnalla Keski-Suomessa — toistettakoon vielä, Keuruun Haapamäellä — ja paikkakuntia voi olla muuallakin Suomessa. Tosin jos isompi alus on kyseessä, osat täytyy viedä veden ääreen ja siellä eri menetelmillä liittää, koota yhteen. Se on tekniikkaa ja toteuttamista vaille valmis.

Toivon, että tässä asiassa todella edetään. Keitele—Päijänteen-vesistö on vain matkailukäytössä. Sillä ei kuljetuskäyttöä tällä hetkellä ole, vaikka Keitele—Päijänne-kanava mahdollistaa tietyn tyyppiset riittävän matalalla kulkevat ja riittävän matalat alukset. Ne pääsevät Vaajakosken siltojen alitse, muun muassa kuljetusproomut, jollaisia on suunniteltu ja ideoitu Suomessa. Niillä jo mahduttaisiin liikennöimään esimerkiksi hakelastissa Vaajakosken siltojen alitse ja tuomaan vaikka Jyväskylän Keljonlahden voimalaitokselle Viitasaaren, Pihtiputaan perukoilta asti, Savon maakunnasta maantiekuljetuksin proomuun, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuta myötenkin ja sitten lastaten proomuun.

Kuljetuksia olisi hyvin edullisesti tehtävissä, ja nämä kuljetukset olisivat ympäristöystävällisiä, vähentäisivät maantieliikennettä ja maantieliikenteen päästöjä osaltaan. Esimerkiksi Keljonlahden voimala tulee Jyväskylässä tarvitsemaan valtavat määrät bioenergiaa, ja ne mahdollisuudet, mitä vesitiet avaavat, tulisi ottaa käyttöön. Nyt puuttuu vain kalusto, ja kalustoa pitäisi käydä tekemään, ja riittävät satamarakenteet.