Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Viime lauantaina Helsingissä tapahtunut
bussinkuljettajan vakava pahoinpitely on järkyttänyt
mieliämme. Bussinkuljettajat ovat suomalaisten arkiystäviä.
Onko hallitus kiinnittänyt huomiota siihen, että ne
ihmiset, jotka meitä palvelevat, ovat joutuneet lisääntyvän
väkivallan uhkan kohteiksi? Kaupan alalta tulee toistuvia
viestejä yksin työskentelevän työntekijän
turvattomuudesta ja samoin sosiaalityöstä ja hoitoaloilta.
Helsingin seudulla kuljettajat vaativat välittömästi
turvatoimien varmistamista. Työturvallisuus on myös
eduskunnan ja hallituksen asia. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä:
Aikooko hallitus ryhtyä toimiin työnantajien velvoittamiseksi
siihen, että yksin työskentelevän työntekijän
turvallisuus voidaan taata?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Tällä lailla hallitus
on ryhtynyt jo moniin toimiin, joista yksi on rikoslain merkittävä muutos,
jonka eduskunta yksimielisesti hyväksyi. Eli työpaikalla
tapahtuva väkivalta kaikilta muodoiltaan on muutettu yleisen
syytteen alaiseksi. Ennen tätä muutosta nimenomaan
sairaala- ja sosiaalitoimessa, myös kuljetusalalla ja kaupoissa
ja kioskeilla, oli tilanne, jossa työntekijän
olisi pitänyt itse vielä lähteä ajamaan
omaa asiaansa joutuessaan työtilanteessa uhriksi tietyissä väkivaltatilanteissa.
Nyt nämä kaikki ovat yleisen syytteen alaisia,
ja tästä työntekijäjärjestöt
ja palvelusektori ovat olleet erittäin tyytyväisiä.
Mutta työsuojelupuolella on sitten muilla ministereillä vielä kerrottavaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Otetaan muutama lisäkysymys.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä ei nyt ihan riitä,
mitä on tehty, vaan haluan todeta, että työturvallisuuslain
mukaan työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen
tarvittava turvallisuusjärjestely. Tilanne, joka nyt on
syntynyt ja jossa tapausten määrä kasvaa,
kertoo siitä, että laki ei toimi.
Tämä väkivallan lisääntyminen
on omiaan lisäämään myös
yleistä turvattomuuden tunnetta. Huomaa, että etenkin
iäkkäämmät ihmiset pelkäävät
liikkua kaduilla, ostoskeskuksissa, ja jatkuvat väkivallan
uutiset pahentavat tai heikentävät tätä yleistä turvallisuuden
tunnetta. Kysyisin ihan pääministeriltä,
kun tämä koskee niin monen ministeriön
toimialaa: Eikö pääministeri voisi nyt
kutsua ministerit koolle ja ryhtyä pohtimaan sitä,
kuinka saadaan tämä turvallisuustilanne kokonaan
korjatuksi?
Pääministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Ed. Hiltunen kysyi sitä, onko hallitus
kiinnittänyt tähän huomiota. On kiinnittänyt,
ja nimenomaan näissä ministeriöissä,
joiden toimialaan tämä kuuluu, mutta myös
laajemminkin hallituksessa ilman muuta olemme huolissamme tästä tilanteesta
ja pyrimme kaikin mahdollisin toimin tätä parantamaan.
Käytännössä vastuu on asianomaisilla
ministereillä, mutta on varmasti tarpeen laajemminkin pohtia
sitä, miten pystyisimme ylipäänsä turvallisuutta
yhteiskunnassa parantamaan. Yksi keskeisiä tapoja siinä on
tietenkin se, että pidämme tästä hyvinvointiyhteiskunnasta
kiinni, huolehdimme siitä, että ei synny syrjäytymistä,
on mahdollisimman vähän työttömyyttä,
niin että löytäisimme jokaiselle suomalaiselle
paikan tässä yhteiskunnassa. Se on kaikkein paras
tapa rikollisuuden torjunnassa.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Paitsi kaupan alalla yleensä vaaralliseksi
koettu yksintyöskentely on lisääntynyt
myös valtion omistaman Alkon myymälöissä.
Noin joka toisessa Alkossa työskennellään
osa aukioloajasta yksin. Tämä aiheuttaa myyjille
tehdyn kyselyn mukaan suuria ongelmia paitsi taukojen pitämisessä myös
turvallisuudessa. Palautteen mukaan yksintyöskentelyssä syntyy
jatkuvasti hankalia asiakaspalvelutilanteita. Lisäksi valvonta
ja varkaiden kiinniotto on vaikeaa ja vaarallista. Alko on yritys,
jota valtio-omistaja voi helposti ohjeistaa. Ymmärtääkö hallitus
myyjien huolen ja mitä se aikoo tehdä tilanteen
korjaamiseksi, jotta turvallisuustilanne paranee ja jotta lakisääteiset
tauot voidaan pitää?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Kysyjät todellakin kysyvät
erittäin ikävistä ja hirvittävistä tapauksista,
joita itse asiassa on valitettavan paljon. Bussikuskien kohdalla nämä tapaukset
ovat olleet nyt erityisen järkyttäviä,
mutta sekä hoitoalalla että myyntityössä jatkuva
väkivallan pelko on osalla työntekijöistä arkea.
Työnantajalla on vastuu siitä, että työolosuhteet
ovat kunnolliset ja että ihmiset voivat tehdä työtään
turvallisissa olosuhteissa. Kaupan alalla tämä on
ollut erityisen huomion piirissä, ja niissä neuvotteluissa,
joita kaupan työnantajat ja kaupan työntekijät
kävivät siinä yhteydessä, kun
he neuvottelivat aukiololainsäädännön
laajentamisesta, myös näistä asioista
sovittiin. (Ed. Kuoppa: Lisänneet yksintyöskentelyä vaan!)
Tässä yhteydessä, kun vähän
aikaa sitten tapasin kaupan alan työnantajia, kysyin heiltä,
ovatko he mielestään tehneet tässä vaiheessa
riittävästi yksintyöskentelyn turvaamiseksi.
Siellä on ollut meneillään paljonkin
toimenpiteitä, mutta ne eivät vielä ole
riittäviä, koska tätä turvattomuutta
esiintyy niin paljon.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Yksintyöskentelyn lisäksi
yleensäkin työturvallisuudessa on paljon ongelmia,
ja niitä ongelmia lisää ketjuuntunut
alihankintatoiminta ja sinne pesiytynyt harmaa talous. Monet menettävät
henkensä, monet vammautuvat pysyvästi, ja monet vammautuvat
lievemmin työssä tai työmatkalla, liian
monet. Hallitus on vaikeuttanut työturvallisuuden hoitoa
sillä, että työsuojeluresurssit ovat koko
ajan muun muassa tuottavuusohjelman kautta olleet vaakalaudalla.
Tämä ei voi olla tyydyttävä tilanne.
Työturvallisuutta on saatava parannettua, ihmisten on saatava
työskennellä turvallisesti turvallisessa työympäristössä.
Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työtapaturmat, ammattitaudit
ja turvattomuus työpaikoilla vähenisivät
ja turvallisuus paranisi?
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Harmaan talouden ja ehkä erityisesti
tässä yhteydessä rakennusalan osalta
olemme käyneet täällä usein
keskustelua siitä, mitkä kaikki toimenpiteet harmaan
talouden torjumiseksi tähän mennessä on
tehty ja mitä meillä vielä on odotettavissa.
Rakennusalaa koskien työ- ja elinkeinoministeriössä istuu
kolmikantainen työryhmä, jossa sekä työntekijöiden
että työnantajien edustajat yhdessä eri
ministeriöiden ihmisten kanssa pohtivat jatkotoimenpiteitä rakennusalan ja
toisaalta ravintola-alan harmaan talouden kitkemiseksi.
On totta kai selvää, että siinä määrin
kuin sitten onnistutaan harmaan talouden kitkemisessä ylipäätään,
niin se ainakin osaltaan parantaa myös työturvallisuutta,
koska monet niistä yrityksistä, jotka toimivat
harmaan talouden piirissä, ovat heikompia yrityksiä myös
muilla mittareilla mitattuna.
Työsuojeluvalvonnan osalta ministeri Rehula varmasti
jatkaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Herra puhemies! Käytössä olevilla
resursseilla pyritään ennakoimaan asioita, pyritään
kohdentamaan valvontatoimintaa. On ihan selvä, että jokaista
työpaikkaa ei työsuojeluviranomaisten kanssa pystytä eikä kyetä käymään
läpi, mutta, kuten sanoin, tavoitteena on kohdentaa resurssit erityisesti
niille toimialoille, joilla eniten ongelmia on.
Miten tässä on onnistuttu: Luvut siitä,
miten työtapaturmien määrät
ovat kehittyneet, miten äärimmäiset tilanteet,
jopa työssä tapahtuvat kuolemat, ovat vähentyneet,
kertovat, että niiden toimenpiteiden ansiosta ja kiitos
sen, että työsuojelua on pystytty työsuojelutoimenpiteinkin
viemään eteenpäin, tämä kehityssuunta
on kyllä ollut myönteinen. Ovatko resurssit riittävät,
miten paljon pitäisi tehdä? Aina on parantamiseen
varaa, mutta käytettävissä olevilla resursseilla
on saatu vähintäänkin kohtuuhyvää tulosta
aikaan.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi käytettävissä oleviin
resursseihin. Valitettavasti tietysti kyse on siitä, että valtion
tuottavuusohjelma on määrätyiltä osin
resursseja syönyt.
Mutta, arvoisa puhemies, alkuperäinen kysymys kosketti
linja-autonkuljettajan pahoinpitelyä, joka tapahtui äskettäin.
Yleensäkin voi sanoa näin, että rikollisuus,
ainakin nuorten keskuudessa, näyttää lisääntyneen
nimenomaan väkivallan osalta.
Arvoisa puhemies! Kun hallitus esitti ja eduskunnan enemmistö hyväksyi
pantarangaistuksen, miten hallitus katsoo sen ennalta estävän
rikollisuutta? Eikö rangaistuksen tarkoituksena ole ennalta
estää rikollisuutta, ja miten pantarangaistus
sopii tähän?
Oikeusministeri Tuija Brax
Herra puhemies! Täällä on jo tullut
muutama väite, myös ed. Hiltuselta, rikollistilastoista.
Muutama tosiasia: Minkä takia puututtiin nimenomaan työpaikkaväkivaltaan
jo vaalikauden alussa — ja nyt toimenpiteet on hyväksytty — on
se, että vastoin yleistä trendiä, jonka
mukaan suomalainen arjen turvallisuus on lisääntynyt
ja muun muassa katuväkivalta onneksi merkittävästi
vähentynyt, työpaikkaväkivalta oli lisääntynyt,
ja sen takia juuri siihen puututtiin.
Mutta on tärkeätä silloin, kun puhutaan
yleisesti väkivallan kasvusta, ettei lietsota turhaa turvattomuuden
tunnetta väittämällä, että sellainen väkivaltakin
on kasvanut, joka ei ole kasvanut. Ja silloin nimenomaan väkivalta,
kun puhutaan niin sanotusta kaduilla ja julkisissa tiloissa tapahtuvasta
väkivallasta, on entistä selvemmin syrjäytyneiden,
päihdeongelmaisten keskinäistä väkivaltaa.
Ja kun ed. Hiltunen ymmärrettävästi nosti muun
muassa ikäihmisten pelot, niin onneksi rikostilastot eivät
miltään osin tue, että heidän
peloilleen olisi entistä enemmän syitä.
(Puhemies: Minuutti!) Tässä täytyy olla
nyt tarkkana, ettei luoda otsikoista vääriä pelkoja,
vaikka ymmärrän toki huolenne, joka on vakava.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä Helsingin kaupungin
liikennelaitoksen törkeässä pahoinpitelytapauksessa
oli siinä mielessä kuitenkin hyvä se,
että tekijät saatiin mahdollisimman nopeasti kiinni
ja he joutuvat edesvastuuseen, (Eduskunnasta: Pantarangaistukseen!) ja
täytyy muistuttaa tietenkin, että törkeästä pahoinpitelystä voidaan
tuomita Suomessa jopa kymmenen vuotta vankeutta. Eli nämä perusasiat
ovat kunnossa.
Mutta, arvoisa oikeusministeri, muutama vuosi sitten suomalaisiin
takseihin asennettiin järjestelmä, että kun
asiakas tulee sisään autoon, syntyy kuvatallenne.
Tämä on vähentänyt huomattavasti
taksiautoilijoihin kohdistuvaa väkivaltaa ja sen yritystäkin.
Voitteko te myötävaikuttaa aktiivisesti siihen suuntaan,
ettei Suomessa tulisi mitään tietosuojaongelmia
sen osalta, jos päätettäisiin, että myöskin
joukkoliikenteessä oleviin linja-autoihin asennettaisiin
samanlaiset kuvatallennevälineet kuin on tällä hetkellä takseissa
ennalta estämään tulevia rikoksia?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Ed. Vistbackalle vielä tässä tulikin vastaus:
jos on törkeästä pahoinpitelystä kyse, niin
pantarangaistus ei liity tähän millään
tavalla. Mutta jos on mahdollisuus, että samoin kuin taksiasiassa — eduskunnassahan
se kävi hyvin selväksi — löytyy
tapa huolehtia sekä tietosuojasta että taksiasiakkaiden
ja varsinkin taksiautoilijan turvallisuudesta, niin minä en
suoralta kädeltä löydä mitään
syytä, miksei samaa mallia voida noudattaa myös
linja-autoliikenteessä. Suomessa on poikkeuksellisen laajasti
julkinen tila kameravalvonnassa ylipäätään
ja tietosuojavaltuutettu valvoo tätä toimintaa.
Minä olen ymmärtänyt, että tältä puolelta
Suomessa nimenomaan on löytynyt aika hyviä kansalaisten
turvallisuutta merkittävästi parantaneita ratkaisuja niin,
että on koko ajan tehty yhdessä asioita, niin sisäministeriö,
tietosuojavaltuutettu kuin oikeusministeriö.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! On hyvin pitkälle kysymys ihmisten
käyttäytymisestä ja siitä, mikä kertoo
yhteiskunnan rappeutumisesta tietyltä osin, elikkä syrjäytymisestä,
eriarvoistumisesta. Lainsäädännöllä näitä kaikkia
ei pystytä korjaamaan eikä myöskään
sillä, että laitetaan kameravalvontaa. Mitä hallitus
aikoo tehdä ennen kaikkea syrjäytymisen estämiseksi Suomessa?
Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula
Arvoisa herra puhemies! Syrjäytymisessä on
kysymys moniulotteisesta ongelmasta tilanteessa, jossa ihmisten
toimeentulo on vaarassa tai uhattuna tai se on nykyiseen elämisen
tasoon, elämisen vaatimuksiin nähden liian vaatimatonta.
Mitä aiotaan tehdä? Me olemme yrittäneet
ylläpitää palveluja, kunnallisia, julkisia
palveluja, kaiken kaikkiaan palveluverkkoa julkisten palvelujen
rinnalla, yksityisiä palveluja semmoisella tasolla, että ihmiset
palveluja tarvitessaan niitä palveluja saisivat. Erityisesti
on esimerkiksi kiinnitetty huomiota siihen, että — lasten
ja nuorten kohdalla kouluterveydenhuolto yhtenä esimerkkinä,
jossa on asetusta muutettu — on edellytetty kunnilta lisää toimia,
lisää resursseja, ja sitten sosiaaliturvan puolella,
että ensisijaiset etuudet olisivat riittävällä tasolla,
että niillä tässä maassa pärjäisi.
Mikko Alatalo /kesk:
Arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä työpaikalla
tapahtuva väkivalta on lisääntynyt. Katuväkivalta
ehkä ei ole.
Mutta sitten yksi asia, josta olen aika huolissani, ovat viestit
tuolta kauppaliikkeistä, että kun muuntorangaistus
muutettiin vaikeammaksi, sen kynnystä nostettiin, niin
se on aiheuttanut tällaista, että tulee porukoita,
jotka ryöstävät kauppoja. Monesti tuntuu
siltä, että ilmeisesti sieltä ei edes tehdä rikosilmoituksia,
koska se koetaan turhaksi.
Tässä mielessä voisi vaatia lakia
ja järjestystä näiltä osin,
koska ovat aikamoinen turvallisuusriski myös nämä porukat
vanhemmalle väelle näissä paikoissa,
koska tämä vankeuden uhka ei ole enää olemassa.
Tiedän, että sitä on tutkittu ja ei ole
kuulemma näyttöä tälle, mutta
kentältä taas kuuluu ihan toisenlaisia viestejä.
Oikeusministeri Tuija Brax
Herra puhemies! Nyt tarkkana, myös ed. Alatalo. Ryöstö, niin
kuin mainitsitte, on niin vakava rikos, että se ei mitenkään
liity siihen lakimuutokseen, jota viime vaalikaudella ja tällä vaalikaudella
tehtiin koskien näpistyksiä. Ryöstöstä seuraa
aina niin ankara rangaistus, että se ei koskaan voi joutua minkään
semmoisen prosessin piiriin, että ei joutuisi suorittamaan
sitä rangaistusta varattomuuden takia. Eli ryöstöissä ei
ole tapahtunut mitään lievennystä miltään
osin meidän rangaistustasossa eikä tulekaan tapahtumaan,
tietenkään.
Sen sijaan näpistysten osalta on ihan selvä tutkimustulos
Optulasta, sen voitte kaikki käydä lukemassa,
että tämä muuntorangaistusmuutos, jota
tehtiin sekä viime vaalikaudella että vielä hieman
tällä vaalikaudella, ei ole lisännyt
lainkaan varattomien näpistyksiä. Tämän
tutkimuksen voitte kaikki lukea. Väittäkää,
missä siellä on virhe. Näissä asioissa
ihan oikeasti ei pidä kansalaisten turvallisuustunteilla
leikkiä populistisilla väittämillä.
Näitä tutkitaan. Osoittakaa, onko (Puhemies: Minuutti!)
tutkimuksessa virhe vai ei. Toistaiseksi ei ole löytynyt
virhettä.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Yksin Helsingissä näitä ihan
vakavia väkivallantekoja kuljettajille on tapahtunut yli
30 vajaan vuoden sisällä. Minä toivoisin,
että me voisimme eduskunnassa ja hallituksen piirissä löytää yhteistä vastuuta,
niin että me voisimme antaa niille ihmisille, jotka ovat
nyt jo kokeneet näitä traumaattisia tilanteita,
jonkinlaisen vastauksen ja vaikuttaa siihen, että ennalta
ehkäiseviin toimiin ryhdytään työnantajien
taholta, ja me voimme vaikuttaa siihen. Hallitushan on se, joka
voi Suomessa tarttua tähän asiaan. Eli tässä ei
ollut nyt tarkoitus hallitusta moittia, vaan herättää huolemme.
Työministeri Anni Sinnemäki
Arvoisa puhemies! Uskon itse, että niiden ihmisten
kannalta, jotka työpaikallaan ovat joutuneet väkivallan uhkaamiksi
tai väkivallanteon kohteiksi, on ehdottomasti järkevä ja
hyvä ja turvallisuuden tunnetta lisäävä muutos,
että nämä rikokset on muutettu sellaisiksi,
että näistä ei itse tarvitse nostaa syytettä.
Se on iso muutos, joka nimenomaan lisää koko yhteiskunnan
vastuuta ja lisää sitä, että koko
yhteiskunta katsoo, että ihminen työpaikallaan
ei saa joutua väkivallan uhkaamaksi.
Tässä Helsingin tapauksessa mielestäni
on hyvä, että työntekijät itse
myös ovat reagoineet tähän niin voimakkaasti,
että työnantaja selvästi tulee nyt toimimaan
määrätietoisemmin ja lisäämään
omaa vastuutaan, koska nämä käytännön tilanteet
täytyy ratkaista niillä yksittäisillä työpaikoilla,
tehdä sellaiset järjestelyt, että ihmiset voivat
tehdä työtään rauhassa, puhumattakaan siitä tietenkin,
että muut bussimatkustajat voivat matkustaa rauhassa.