Täysistunnon pöytäkirja 154/2001 vp

PTK 154/2001 vp

154. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2001 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Televisioväkivalta

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen Kuvalehti selvitti, miten paljon väkivaltaa tv:n neljällä pääkanavalla näkyi tämän vuoden pyhäinpäivänä eli lauantaina 3.11. Lehti sai tulokseksi 192 väkivallantekoa, joihin kuului niin yksittäisiä lyöntejä kuin kokonaisia kamppailukohtauksia. Ainakin 70 ihmistä tai ihmishahmoa kuoli väkivaltaisesti kyseisen päivän ohjelmissa. Huomionarvoista on, että väkivaltaa näkyi tasaisesti kellonajasta riippumatta aivan alkuillasta tietenkin iltamyöhään. Tv-väkivaltaa tutkineen psykologi Vappu Viemerön mukaan tv-väkivalta on 20 vuoden aikana 13-kertaistunut, kun samaan aikaan ohjelma-aika on noin nelinkertaistunut. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä — en tiedä, kenelle tämän osoitan, mutta varmasti joku löytyy:

Mikä on hallituksen kanta tv-väkivallan lisääntymiseen, ja onko hallitus harkinnut puuttumista ohjelmapolitiikkaan tv-väkivallan vähentämiseksi?

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi

Herra puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tietysti yhtiöt itse päättävät omasta ohjelmapolitiikastaan, mutta lupaehdoissa voidaan asettaa tiettyjä periaatteita, joita yhtiöitten tältä osin tulee noudattaa.

Mitä tulee ohjelmapolitiikkaan eri yhtiöitten osalta, täytyy todeta valittaen, että on totta, että meillä on varsin paljon väkivaltaohjelmaa televisio-ohjelmistossa tänä päivänä. Osittain se johtuu varmasti siitä, että tämän tyyppisille ohjelmistoille taitaa olla valitettavasti myöskin kysyntää, mutta myöskin ehkä ohjelmavalikoimassa, jota yhtiöille tarjotaan.

Uskon, että meillä on varsin perusteltu syy tällä hetkellä tuon Suomen Kuvalehden artikkelin jälkeen käydä keskustelua koko yhteiskunnassamme siitä, millä tavalla televisio-ohjelmistoon pitäisi suhtautua, ja pyrkiä tällä tavalla luomaan poliittisia paineita siihen suuntaan, että väkivaltaa esiintyisi vähemmän televisio-ohjelmissa.

Eero  Lämsä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minua tämä vastaus ei oikein tyydyttänyt.

Nuorten väkivaltaisuus on vain lisääntynyt vuosi vuodelta. Viimeisin järkyttävä tapaus on kaksoismurha. Kun nuorilta kysytään motiiveja teoilleen, niitä ei juurikaan löydy, mutta samalla he kuitenkin tuovat esille sen, että ovat saaneet näille järkyttäville teoilleen vaikutteita tv-väkivaltaohjelmista.

Aiotteko todella puuttua tv-väkivaltaohjelmiin, vai onko menty jo niin pitkälle, että on myöhäistä, ei enää voida puuttua? Niin kuin ministeri totesi, kysyntää on. Onko näin, että on elettävä kysynnän ja tarjonnan mukaan, vai voitteko todellakin tehdä jotakin tälle asialle?

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Olen henkilökohtaisesti itse varsin huolissani nimenomaan lasten väkivaltaohjelmista. Tässä suhteessa sanoisin, että kaikkien vanhempien kannattaa erittäin tarkkaan seurata, mitä televisiosta lapsille tarjotaan, ja myöskin pyrkiä rajoittamaan omien lastensa tiettyjen ohjelmien katselemista. Ainakin itse teen käytännössä tällä tavalla.

Mitä tulee muun muassa Yleisradioon, tältä osin pyydän, että arvoisa edustaja voi kääntyä vieressään istuvan ed. Markku Laukkasen puoleen, koska ed. Laukkanen on Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja. Yleisradiohan toimii eduskunnan vastuulla.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Meidän perustuslakimme säätää, että ennakkotarkastusta voi olla lähinnä vain lasten suojelemiseksi. Tämä osoittautui ongelmaksi myöskin kuvatallenneohjelmia koskevan lain säätämisen yhteydessä, jolloin jouduimme vetämään mielestäni liikaa sananvapautta suojelevia ratkaisuja emmekä voineet tehdä niitä ratkaisuja, joilla estetään käytännössä tapahtuvaa vuotamista aikuisten maailmasta lasten maailmaan. Koska nämä rajat ovat näin löysät, ei tätä pystytä nyt estämään.

Olisiko herra ministerin mielestä syytä tarkentaa perustuslakiamme niin, että puhuttaisiin ihmisarvon ja lasten suojelemisesta eikä vain lasten suojelemisesta niin kuin Euroopassa?

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Meillä on varsin uusi perustuslaki, ja 90-luvun puolivälissä perusoikeudet uudistettiin ja tuolloin sananvapauden käsitettä vahvistettiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Oma käsitykseni on se, että koska perustuslaki on näin uusi, sen uudistamistarvetta välittömästi ei ole olemassa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Viime tai toissa viikolla pahoinpideltiin pieni, kolmevuotias lapsi päiväkodissa aika huonoon kuntoon. Näkeekö ministeri tässä yhtymäkohtia? Ulottuuko näin kauas jo väkivalta ja sen vaikutus? Samoin Suomi on vajonnut sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettävissä rahoissa EU:ssa häntäpäähän. Näitä rahoja pitäisi nyt nostaa ja yleensä nostaa tasoa näissä asioissa. Se nousee rahalla, ei paljon millään muulla, tietenkin myös valistuksella.

Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Mielestäni on syytä siihen, että me poliittiset päätöksentekijät keskustelemme myöskin lastenohjelmien tekijöiden kanssa. Lastenohjelmissa on erittäin suuria eroja. Muumit muun muassa on aivan erinomainen lastenohjelma, mutta meillä on varsin paljon sellaisia ohjelmia, joissa on paljon väkivaltaa, ja mistä olen erityisen huolissani itse, niin väkivallantekojen jälkeen vaikuttaa siltä, että kohteelle ei tule mitään seurauksia tästä väkivallasta. Se antaa aivan vääriä vaikutteita lapselle. Tästä suhteessa mielestäni on tärkeätä, että jos väkivaltaa käyttää, ihmiset myöskin näkisivät, kuinka vakavia seuraamuksia siitä on. Tämä tulisi ottaa myöskin ohjelmissa huomioon. Mutta ensi sijassa tavoitteen pitää olla se, että väkivaltaa vältettäisiin.

Kulttuuriministeri   Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Jääskeläinen viittasi kuvaohjelmien tarkastamisesta säädettyyn lakiin. Edelleenkin kaikki alle 18-vuotiaille suunnatut videot ennakkotarkastetaan. Television ohjelmapolitiikan osalta uudistetussa televisiolainsäädännössä lähdetään siitä, että pohjana on itsesääntely. Televisioluvan toimihaltijat kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan sitä, missä menee raja, minkä tyyppisiä ohjelmia lähetetään. Laki edellyttää myös, että kerrotaan elokuvien yhteydessä, minkä ikäisille ne on suunnattu, ja lähetetään väkivaltaisempia ohjelmia sellaisiin kellonaikoihin, jolloin oletettavasti nuoremmat lapset ovat jo nukkumassa.

Euroopan tasolla Euroopan unionin kulttuuriministerit ovat useaan kertaan keskustelleet itsesääntelystä ja siitä, onko mahdollisuus (Puhemies koputtaa) tehdä ennakkotarkastuksia, mutta itsesääntely on todettu parhaaksi mahdolliseksi tavaksi viedä tätä eteenpäin.

Eero  Akaan-Penttilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni opetusministeri Raskille. Kysymyksessähän on hyvin vakava asia eikä lainkaan naurun asia, niin kuin täällä osalle vastauksista hieman hymistellään. Ei tästä vitsien kautta ulos voida päästä.

Miten tähän kysymykseen on opetusministeriössä suhtauduttu? Mitä te, ministeri Rask, ajattelette tästä asiasta? Onko teillä jo jotain konkreettisia ehdotuksia, miten esimerkiksi Ylen kanssa pitäisi tästä neuvotella tai mitä uusia opetusohjelmia pitäisi tehdä?

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeri ja kulttuuriministeri käyvät yhteisiä neuvotteluja Ylen kanssa vähintään kahdesti vuodessa, ja nämä asiat varmasti varmaankin seuraavassa neuvottelussa tulevat esille.

Opetusministeriössä väkivaltakysymykseen on puututtu siltä osin, että jokin aika sitten niin sanottu turvatyöryhmä jätti mietintönsä, ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta ei tällä hetkellä vielä olla tekemässä lainsäädäntöehdotuksia sen tähden, että oppilashuoltoa tarkastellaan laajempana kokonaisuutena.

Jos ed. Akaan-Penttilä viittaa koulussa opettajaan kohdistuneeseen väkivallantekoon, niin on varmasti syytä selvittää ja myös mahdollisesti lainsäädäntöpuolella tehdä ehdotuksia sen suhteen, millä tavalla myös opettaja voi tuntea olonsa turvalliseksi. Perusopetuslain mukaanhan oppilaalla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön.

Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk:

Arvoisa puhemies! Sekä Euroopan unionissa että Euroopan neuvostossa tämä asia on tällä hetkellä erittäinkin suuren mielenkiinnon aiheena. Satuin itse olemaan eräässä seminaarissa, jossa tutkijat totesivat, että tämän päivän alle kouluikäiset tulevat 70-vuotiaiksi saakka nähneeksi yli 15 000 murhaa kuvallisen viestinnän kautta. Sen takia nykyään kiinnitetäänkin Euroopan tasolla paljon huomiota mediakompetenssin kasvattamiseen ja medialukutaidon opettamiseen. Kysyisinkin nyt sekä opetusministeriltä että sosiaaliministeriltä:

Kuinka meillä Suomessa aiotaan toimia, koska tiedän, että kaikissa opettajankoulutuslaitoksissa esimerkiksi tällä hetkellä ei ole medialukutaito-ohjelmia? Kuinka meillä aiotaan paneutua tähän asiaan vakavemmin, niin että lastentarhanopettajat, muut varhaiskasvattajat ja peruskoulunopettajat saisivat kunnollisen mediakompetenssin ja sitä kautta opetettaisiin oppilaat medialukutaitoon?

Opetusministeri Maija Rask

Arvoisa herra puhemies! Medialukutaito on minusta yksi niistä uusista sanoista, joista voi miettiä, mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sitä, miten tulkitset sitä, mitä näet tai mikä tulee tekstiviesteinä ja tulvana eri medioiden, esimerkiksi Internetin, kautta?

Opettajankoulutusta on selvitetty hyvin laajasti, ja on tarkoitus puuttua opettajankoulutuksen sisältöihinkin, esimerkiksi siihen, millä tavalla opettajien vuorovaikutustaidot lisääntyisivät sillä tavalla, että he pystyisivät ottamaan haltuunsa koko sen luokan eikä vain yhtä yksittäistä oppilasta. Se on hyvin tärkeä asia, jos ajatellaan ilmapiiriä, mikä luokkaan muodostuu.

Väkivallasta ja lastenohjelmista, vaikka tämä ei nyt minun alueelleni kuulukaan. Olen ollut huolissani siitä, että sarjakuvissa naurun ja ilonpidon yhteydessä litistetään ja hakataan ja murennetaan hahmot. Sitten ne ikään kuin nousevat tyhjästä ja taas jatkuu sama meno. Olen ihan varma, että tällainen jättää jonkinlaiset jäljet lapsen sieluun.

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

Arvoisa puhemies! Meillä on STM:ssä valmisteilla päivähoidon kasvatukselliset tavoitteet, mutta olen kyllä aika pessimistinen sen suhteen, voiko sitä kautta kovin paljon televisioväkivallan vaikutuksiin vaikuttaa.

Olemme myös havainneet, että tämän kaltainen väkivalta ei yleensä vaikuta lapsiin negatiivisesti, mutta nimenomaan niille lapsille, joilla taustalla on vaikeuksia ja joilla tavallaan on elämässä riskitekijöitä, tämä on haavoittuvuustekijä, joka saattaa pahentaa tilannetta. Siinä mielessä televisioväkivallan esiintyminen on kyllä valitettava asia.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.