Täysistunnon pöytäkirja 154/2001 vp

PTK 154/2001 vp

154. TORSTAINA 13. JOULUKUUTA 2001 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Kansallinen maitokiintiö

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Esitän kysymykseni ministeri Hemilälle, koska hän on tietääkseni viimeistä kertaa tuossa piinapenkissä.

Bse-taudista ei voi muuta sanoa, kuin että ministerin edustama organisaatio on hoitanut sen asian erittäin hyvin. Mutta voidaanko sanoa samaa kansallisesta maitokiintiöstä? Silloin aikoinaan kun EU-neuvotteluja käytiin, kiintiö jäi selkeästi liian alhaiseksi, mikä nyt näkyy ikävillä seurauksilla.

Onko ministeriö tehnyt voitavansa tai edes mitään asian korjaamiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

Arvoisa puhemies! Kiintiöhän tulee nousemaan Agenda 2000 -päätösten myötä, kun näitä maitoratkaisuja toteutetaan, jonkin verran. Se auttaa tähän akuuttiin tilanteeseen kyllä.

Kiintiön kokoa noin pitemmässä juoksussa käsiteltiin tuossa strategiatyössä, jonka hallitus on juuri saanut valmiiksi ja joka on toimitettu maa- ja metsätalousvaliokuntaan tiedoksi. Sen työn yhteydessä päädyttiin siihen, että me haluamme pitää kiintiöstä kiinni, mutta emme ole valmiita sitä suoraan kasvattamaan sen vuoksi, että meillä täytyisi olla kyllä tieto, mihin se lisämaito markkinoidaan. Jo tällä hetkellä meillä on jonkinmoisia ongelmia sen maitomäärän markkinoinnissa, mitä tässä maassa tuotetaan.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Onko, ministeri Hemilä, oikein, että kiintiön ylitys nyt maksatetaan viljelijöillä sakkomaksuna, kun kuitenkin aivan selvästi se oli nähtävissä viranomaisten virheenä liian pienenä kiintiön saantina ja toisaalta vielä viranomaisten neuvontajärjestöt ensimmäiset EU-vuodet ilmoittivat määrätietoisesti viljelijöille, että he voivat lypsää enemmän ja kiintiö ei tule ylittymään? Nyt kuitenkin se ylittyi. Italia aikoinaan lypsi kymmenen vuotta ylimääräistä ja EU yritti sanktioida. Italia ei välittänyt asiasta yhtään mitään. Se sai sitten suuremman kiintiön, ja asia oli sillä hoidettu.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

Arvoisa puhemies! Kiintiöjärjestelmään kuuluu tällainen mekanismi. On kansallinen kiintiö, ja jos kansallinen kiintiö ylitetään, ylitys täytyy kansallisesti myös maksaa sakkomaksuilla. Kiintiön ylityksen maksu ohjataan tietysti niille tiloille, jotka ovat tuon kiintiönsä ylittäneet. Tämä on toinen puoli.

Toinen puoli on se, että tuo kiintiö on meille kansallisesti mahdottoman tärkeä asia. Ilman sitä meillä olisi hyvin vaikeaa yhteisön alueella kilpailla. On puhuttu, että jos kiintiöistä luovuttaisiin, maidontuotanto yhteisön alueella kasvaisi kolmanneksella, jopa 40 prosentilla. Jokainen ymmärtää, että sellaisessa tilanteessa meidän maidontuotantomme olisi todella suurissa vaikeuksissa. Tällä hetkellä kiintiöt, jotka meillä ovat ja joka Suomellakin on, tasapainottavat yhteisön tuotantoa sillä tavalla, että me saamme siitä kohtuullisen osan, joka vielä kohtuullisen hyvin pystytään markkinoimaan kotimaahan ja vientiin.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! EU-jäsenyysneuvotteluissa työvaltaisen maatalouden näkökulma jäi liian heikolle ja kansallinen maitokiintiö liian alas. Sen vaikutuksia vielä kärjistettiin, kun ihan kotikutoisesti vielä kiintiökauppa mahdollistettiin maassa, jolloin tuettiin luopujia tilan jatkajien sijasta. Ministerin taholta olisi hyvä nyt tietää, aiotaanko tätä kansallista kiintiökauppaa, joka on ollut kohtuuton myös haittavaikutusten osalta, myöskin tarkistaa.

Sosialidemokraatit ovat edustaneet strategiajohtoryhmässä ja muuallakin sitä näkemystä, että itälaajentumisen yhteydessä kansallista maitokiintiötä on syytä arvioida myöskin ja sen tarkistamista ylöspäin samoin kuin kiistatta sokeri- ja tärkkelyspuolella on samanlaista tarkistustarvetta.

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä

Arvoisa puhemies! Ehkä kiintiökaupan osalta voisi vastata, että olemme hallinnollisilla kiintiöillä pyrkineet kiintiön hintaa painamaan alas. Ehkä kaikkiinkin edellisiin kysymyksiin voisi vastata myös sillä tavalla, että tällä hetkellä käytettävissä olevien ennusteiden mukaan maidon ylituotanto-ongelma, jos näin voisi sanoa, on poistumassa parin kolmen vuoden tähtäimellä, kun suuret ikäluokat maidontuotannosta luopuvat. Meillä on kahden kolmen vuoden päästä jo vaikeuksia saada nykyinen kiintiömme täyteen.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.