5) Hallituksen esitys vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi
lainsäädännöksi
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Rouva puhemies! Vakuutusoikeuden käsittelyaikoihin on
kiinnitetty mietinnössä huomiota. Tämä on
todella aiheellista. Kuten äsken totesin, kansalaisten
oikeusturva kärsii pitkien käsittelyaikojen johdosta
täysin kohtuuttomasti. Se vaikuttaa monen muun etuuden
saamiseen, kun joutuu odottamaan vakuutusoikeuden päätöstä.
Tässä myöskin arvioidaan, mitä tämä uudistus
merkitsee, merkitseekö se pitenemistä vai lyhenemistä käsittelyajoissa.
Voi olla, jos ei riittäviä resursseja vakuutusoikeudelle
anneta, että tämäkin esitys merkitsee
pidentämistä.
Riittävien resurssien saaminen vakuutusoikeuteen on
mielestäni erittäin keskeinen asia kansalaisten
oikeusturvan toteuttamiseksi. Nyt katsotaan, että vakuutusoikeuden
tulee kuulla hakijaa, mikä on tärkeää,
mutta samalla siitä voi juuri seurata se, että jos
ei resursseja ole tarpeeksi, käsittelyajat sen kuin pitenevät.
Juuri vastikään eräs kansalainen, isä,
lähetti lapsensa, siis noin 30-vuotiaan lapsensa, eläkkeensaajan
hoitotukea koskevan vakuutusoikeuden hylkäävän
päätöksen. Sen käsittelyyn oli
mennyt noin 2,5 vuotta. Lopputulos oli mielestäni täysin
väärä, täysin kohtuuton. Tuntuu
todella vaikealta saada oikeutta tähän asiaan,
mutta ei auta muu kuin ... Vakuutusoikeudessa mielestäni
kyllä pitäisi aivan toisella tavalla arvioida
hakijoiden ja heidän lääkäreidensä esittämiä asioita.
Toivon, että vakuutusoikeuden toimintaan saadaan inhimillisyyttä ja
ennen kaikkea Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen peräänkuuluttamaa
oikeudenmukaista käsittelyä.
Veijo Puhjo /vas:
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva vakuutusoikeuslain
muutos on tavoitteeltaan sellainen, että muutoksenhakujärjestelmää voitaisiin
toimeentuloturva-asioissa parantaa. Tämä on erittäin
tärkeä asia, koska käsiteltäviä asioita
on yli kymmenentuhatta vuosittain.
Puutun vain yhteen lakivaliokunnan mietinnön kohtaan,
missä valiokunta kantaa erityistä huolta siitä,
että työkyvyttömyyseläkeasioissa luottamus järjestelmään
on kovin huono. Noin 20 prosenttia työkyvyttömyyseläkehakemuksista
hylätään, ja erityisesti närää on
aiheuttanut nimenomaan se, että työkyvyttömäksi
jo katsottua henkilöä ei sitten lopullisen päätöksen
tehnyt yhtiön lääkäri näe.
Nyt kun valiokunta on erityisesti painottanut sitä,
että vakuutusoikeus muuttaisi toimintatapojaan niin, että ainakin
sellaisissa tapauksissa, missä hakemus todennäköisesti
hylättäisiin, hakijaa kuultaisiin ja hän
voisi antaa lisäselvityksiä, tämä toimintatavan
muutos on sikäli tärkeä, että tällöin
voitaisiin tietokatkoksia välttää ja saada
asia sitten ilman valitusta hyväksytyksi, jolloin nämä ongelmalliset
yli vuoden käsittelyajat vakuutusoikeudessa saattaisivat
lyhentyä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Samaan jatkoksi: Mietinnön sivulla
4 todetaan, että käsittelyajat ovat todella pitkiä,
13—14 kuukautta. Edelleen todetaan, että suulliset
käsittelyt ovat vakuutusoikeudessa varsin harvinaisia.
Niitä on järjestetty vuosittain 30—40
kappaletta, ja muutoksenhakulautakunnassa ne ovat todellisia harvinaisuuksia.
Sitten todetaan tämä suuri viisaus, joka on jokaisen
kansanedustajan hyvin kokema, jos täällä vähänkään
näissä puuhissa on ollut, että työkyvyttömyyseläkeasiassa
koko järjestelmää kohtaan tunnetaan kovin
vähän luottamusta. Se kai lienee niin, että ei
sellaista kansanedustajaa olekaan, jolla ei tähän
ole evidenssiä tarjottavana.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, se olennainen pointti tulee
siinä, että kun kaikki nämä on
kuvattu täällä harvinaisen perusteellisesti
ja ilmeisesti hyvin oikeellisesti, ainut on vaan, mikä sanotaan,
että "luottamuksen lisäämiseksi valiokunta pitää välttämättömänä,
että vakuutusoikeus yhdessä muutoksenhakulautakuntien
kanssa kehittää ja muuttaa toimintatapoja työkyvyttömyyseläkeasioiden
käsittelyssä niin, että ainakin niissä tapauksissa,
joissa lopputulokseksi näyttäisi tulevan kielteinen
ratkaisu, hakijaa kuullaan hänen esittämänsä ja
lautakunnan tai oikeuden hankkiman selvityksen johdosta sekä varataan hakijalle
tilaisuus lisäselvityksen antamiseen". Ei minkäänlaista
pontta, joka koskisi hallitukselle velvoitetta ryhtyä erityisiin
toimenpiteisiin. Tämä on niin kuin limbo.
Timo Ihamäki /kok:
Arvoisa puhemies! Myöskin vakuutusoikeus on saanut
paljon arvostelua siinä kohden, että asiantuntijalääkäri
ja lähettävä lääkäri
ovat eri mieltä työkyvyttömyyseläkeasioista.
Kelan valtuutetut kiinnittivät tähän
asiaan huomiota pari vuotta sitten, ja tämähän
tulee jossakin määrin esille myöskin
kansaneläkkeissä mutta enemmän kuitenkin
työkyvyttömyyseläkkeissä. Tämä erimielisyys
näiden lausuntojen pitävyydestä on peräti
20 prosenttia.
Kelan valtuutettujen toimesta Kelassa oli toimikunta, joka selvitti
tätä asiaa, ja kun Isossa-Britanniassa on malli,
jossa puolueeton asiantuntija tutkii tämän mahdollisuuden,
esitimme tätä mallia sosiaali- ja terveysministeriölle
ja toivomme, että sosiaali- ja terveysministeriö nopeasti lausuu
kantansa tähän uuteen asiaan, koska tämä on
aivan kestämätön tilanne, että peräti
20 prosentissa on erimielisyyttä eläkkeellepääsystä.
Sitähän eivät kansalaiset ymmärrä.
Leea Hiltunen /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan selkeästi sanotaan
lakivaliokunnan mietinnössä, että vakuutusoikeuden
ongelmana on pitkä käsittelyaika, ja siihen ei
kuitenkaan ole löytynyt selkeätä, konkreettista
esitystä. Mietinnön sisällä ei
sanota muuta kuin tuodaan tämä huoli esille, eikä mitään
vastaavaa ikään kuin ratkaisua ole löydetty.
On varmasti vaikeasta asiasta kysymys, mutta jotenkin tuntuu pahalta,
kun tässä vaan vakuutusoikeuden organisaatiomuutoksen
tehokkaaseen läpivientiin kiinnitetään huomio
eikä haeta niinkään ratkaisua siihen,
miten asiakkaita saataisiin kohdeltua niin, että tulisi
jotakin luottamuksen lisäämismahdollisuuksia,
edellytyksiä edes luotaisiin.
Usein yhteydenottoja tulee työkyvyttömyyseläkkeille
pyrkineiden asiakkaiden, ihmisten, kansalaisten taholta. Vaikka
lääkärinlausunto sanoo, että työkyky
on todella jo sen kaltainen, että ei voi puhua mahdollisuudesta
edes minkäänlaisen koulutuksen tai kuntoutuksen
kautta uuteen työhön, kuitenkin kielteisiä ratkaisuja
tulee ja useita kuukausia on takana ollut odotusaikaa.
Itse olen erityisesti törmännyt siihen, että kun pyydetään
lisäselvityksiä, niiden painoarvo on kuitenkin
jäänyt todella vähäiseksi. Tuntuu
jotenkin aivan kuin näitä ihmisiä aliarvioitaisiin,
itseänsäkin näitä ihmisiä,
ja varmasti myöskin lausunnonantajalääkärit
kokevat sen sillä tavalla, että heidän
työnsä on mennyt hukkaan. Tämä on yksi
asia, johon todella toivoisi, että tulisi joku ratkaisu.
Tietysti nyt, kun ei ole lausumaesitystä eikä sellaista
edellytystä hallitukselle, se ei tämän
mietinnön kautta viestity, mutta onhan se sen kaltainen
asia, joka eri yhteyksissä on täällä ollut
salissakin keskustelussa. Toivon, että tästä kuitenkin
menee hallitukselle viesti, että tähän asiaan
pikaisesti puututaan.
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:
Rouva puhemies! Kyllä niitä viestejä on
mennyt, ja rouva puhemieskin oli avaamassa seminaaria tuolla auditoriossa,
näitä seminaareja järjestettiin neljä kappaletta.
Täytyy nyt sanoa, että en nyt voi olla kauhean
tyytyväinen siihen, mitä sitten näiden vuosien
aikana on tapahtunut, ennen kaikkea siihen, miten hitaasti asiat
etenevät.
Ed. Ihamäki viittasi valtuutettujen toimeksiannosta
tehtyyn selvitykseen, ja tämäkin selvitys lähti
käyntiin seminaarissa, kun valtuutettujen silloinen puheenjohtaja,
nykyinen Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen toi
esille, että on tarpeen tällainen selvitys Kelassa
tehdä.
Nyt yksi ongelma, mikä on vaikuttanut eläkkeensaajien
asemaan huonontavasti, johtuu siitä, että kansaneläkkeen
pohjaosa poistettiin osalta ja sen vuoksi vain noin puolella työkyvyttömyyseläkkeen
hakijoista enää tulee tämä kansaneläke mukaan.
Aikaisempi kokemukseni oli se, että kun Kansaneläkelaitos,
jolla kuitenkin oli enemmän kokemusta, lähetti
näitä henkilöitä työkyvyn
arviointeihin, usein sitä kautta saatiin pää auki
ja nämä ihmiset saivat eläkkeensä.
Olen todella pahoillani, etten eilen päässyt
Turussa järjestettyyn Kelan seminaariin juuri näistä työkyvyttömyyseläkeasioista,
koska pari viikkoa sitten minulle lähetti eräs
tamperelainen henkilö Kelan kpy:llä tehdyn selvityksen
pohjalta laaditun lääkärinlausunnon,
ja kyllä olin aivan järkyttynyt. Tämä lääkäri — toivon,
että ed. Ihamäki rupeaa tutkimaan, miten kpy näitä lausuntoja
tekee — oli sitä mieltä, että henkilö oli
täysin työkykyinen. Työterveyslääkäri
syksyllä oli tehnyt työkyvyttömyyseläkelausunnon,
ja Kela oli myöntänyt hänelle eläkkeen,
mutta nyt sairauspäiväraha lopetettiin tämän
Kelan kpy:n lausunnon perusteella kesken kaiken. Tässä olisi Kelan
valtuutetuille vielä runsaasti tehtävää.
Toivon, että valtuutettujen puheenjohtaja ed. Ihamäki
vielä tarttuu tähän asiaan.
Työkyvyttömyyseläkettä hakevien
tilanne on edelleen täysin kestämätön.
Juuri viime viikolla sain kiitoskirjeen eräältä henkilöltä.
Hän oli kymmenen vuotta hakenut eläkettä,
ja nyt kolme vuotta hänen kanssaan tätä asiaa
vietiin eteenpäin. Vakuutusoikeudesta tuli hylky reilu
vuosi sitten, mutta nyt uudella hakemuksella sitten lopultakin tämä asia
saatiin kuntoon. Minua hävettää, että tämä ihminen
kiittää minua. Tässä ei pitäisi
kiittää ketään. Tässä pitäisi
moittia koko kansanedustuslaitosta siitä, että me
emme ole saaneet tätä asiaa parempaan jamaan,
vaan nämä ihmiset edelleen joutuvat taistelemaan
oikeudestaan saada toimeentulo, kun he ovat menettäneet terveytensä.
Erkki Kanerva /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä mietintö oli
sellaisessa asiallisessa kytkennässä sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa vielä eilen kesken olleisiin eräisiin
asioihin, että tämä mietintö jouduttiin
viimeistelemään tänään
varttia vaille kaksi. Sen vuoksi on ehkä syytä selittää jotakin sellaista,
mitä tässä mietinnössä ei
nyt ole.
Ensinnäkin vakuutusoikeuden presidentti on vaihtunut,
ja hallitus on antamassa vielä tälle eduskunnalle
esityksen vakuutusoikeuksien tuomarien nimittämisestä.
Siihen esitykseen tulee sisältymään esitys
vakuutusoikeuden uudelleenorganisoimisesta, millä on tarkoitus
helpottaa jutturuuhkaa ja lyhentää oleellisesti
käsittelyaikoja. Se lakiesitys tulee vielä tälle
eduskunnalle.
Niin kuin saatatte mietinnöstä havaita, hakijan
ja hakijan lääkärin kuulemista lisätään
oleellisesti. Sekä presidentti itse että asiantuntijat
antoivat ymmärtää, että suullista
kuulemista kaikissa muutoksenhakuvaiheissa, siis tämmöistä tuomioistuimen
suullisen pääkäsittelyn tapaista käsittelyä,
lisätään. Kyllä tämä asia
on menossa hyvässä järjestyksessä eteenpäin,
eikä tämä enää näytä niin
pahalta kuin se näytti eilen.
Yleiskeskustelu päättyy.