Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä, jossa eduskunnalle ehdotetaan vuonna 2006 tehdyn YK:n vammaisyleissopimuksen hyväksymistä, on odotettu kauan. Yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten oikeuksien toteutumista. Yleissopimuksen soveltamis-ala on hyvin laaja, ja se pitää sisällään kaikki elämänalueet. Sen tarkoituksena on mahdollistaa vammaisille henkilöille heidän itsemääräämisoikeutensa toteutuminen, syrjimättömyys ja täysivaltainen osallistuminen yhteiskuntaan esteettömällä ja saavutettavalla tavalla.

Yleissopimus edellyttää, että kansallinen lainsäädäntö on sopusoinnussa kansainvälisen sopimuksen määräysten kanssa ennen sopimuksen ratifiointia. Suomen lainsäädännössä on ollut puutteita, joita on osittain saatu korjattua tällä hallituskaudella. Muun muassa uusi yhdenvertaisuuslaki täyttää nyt yleissopimuksen ratifioinnin edellytykset.

Keskeinen osa sopimusta on esteettömyys. Esteettömyys parantaa ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, edistää ihmisoikeuksien toteutumista sekä vähentää osaltaan syrjintää ja syrjäytymistä. Se on keskeinen tapa edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta.

Esteettömyys voidaan jakaa fyysiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.

Fyysinen esteettömyys tarkoittaa sitä, etteivät rakenteelliset esteet rajoita ihmisten elämää. Fyysinen esteettömyys on usein edellytys palvelujen ja viestinnän saavutettavuudelle ja osallistumiselle yhteiskuntaan. Fyysinen esteettömyys ymmärretään edelleen liian kapea-alaisesti pelkästään liikkumiseen liittyvien esteiden poistamisena fyysisestä ympäristöstä. Siihen kuuluu kuitenkin kaikkien kansalaisten sujuva osallistuminen työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä sekä mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Esteettömyydessä tulee ottaa huomioon myös kaikki aistit. Esteettömyyden toteutuminen on tahdon asia. Jos se otetaan yhteiskunnan ja rakennusten suunnittelussa alusta asti punaiseksi langaksi, se ei lisää kustannuksia. Lisäksi on muistettava, että esteettömyys on kaikille kansalaisille eduksi.

Fyysisen esteettömyyden lisäksi on syytä puhua myös sosiaalisesta esteettömyydestä, joka tarkoittaa sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä, jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä. Kysymys on ihmisten asenteista. Joensuun kaupungin vanhusneuvoston edellinen puheenjohtaja Paula Lehikoinen on todennut asian hyvin. Hän kysyy, mikä on pahin vamma. Vastaus: asennevamma.

Voimme iloita siitä, että tämä lakiesitys on nyt eduskunnassa käsiteltävänä. Asiaan liittyy kuitenkin vielä yksi mutta. Yleissopimuksen 14. artiklassa turvataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen mahdollisuus nauttia oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Artiklan voimaan saattamisen edellyttämät muutosehdotukset vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien rajoitusten sääntelyyn on annettu eduskunnalle. Asian käsittely on kesken perustuslakivaliokunnassa, ja nyt näyttää siltä, ettei nykyinen eduskunta ennätä käsitellä tätä lakia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin lausumassaan, että ennen vammaisyleissopimuksen lopullista allekirjoittamista on varmistettava, että 14. artiklan edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä.

Arvoisa puhemies! Itsemääräämisoikeuslain piiriin kuuluvien henkilöiden määrä on suuri. Esimerkiksi keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia maassamme on reilusti yli 100 000. Näistä on kymmeniätuhansia vaikeasti muistisairaita, joiden hoidossa ja hoivassa käytettäviä rajoittavia toimenpiteitä ei säädellä kunnolla missään. Lainsäädäntö ei toki yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan koulutusta asenteiden muuttamiseksi. Laki antaa kuitenkin tietyn perustan sille, miten hoitokäytäntöjä on tarkasteltava ja muutettava. Siksi itsemääräämisoikeuslain lopullisen hyväksymisen tulee olla seuraavan eduskunnan kiireellisten asioiden listalla. — Kiitos.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä puheenvuoroa olen odottanut pitkään, itse asiassa monta vuotta. Eduskunnan istuntosalissa on nyt myönteinen mietintö YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen ratifioinnista, ei täydellinen mutta kuitenkin.

YK:n vammaisyleissopimuksen tavoite on varmistaa ihmisoikeudet ja perusoikeudet siten, että ne toteutuvat vammaisen ihmisen elämässä. Sopimus on laaja ja kattaa kaikki elämänalueet. Kyse on itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta, syrjimättömyydestä, täysimääräisestä osallistumisesta yhteiskuntaan esteettömästi ja saavutettavasti.

Esteettömyys on mielenkiintoinen asia. Jos puhumme pelkästään fyysisestä esteettömyydestä, niin Suomesta puuttuu noin miljoona esteetöntä asuntoa. Väestön ikääntyessä esteettömien asuntojen määrän tarve kasvaa. Siksi on outoa, että esimerkiksi norminpurkutalkoissa on esitetty normien purkamista, jotka lisäisivät esteettömyyttä yhteiskunnassamme.

Esteettömyys on myös kaksipiippuinen juttu. Jos yhteiskunta tarjoaa vaikkapa hienon ja arvokkaan sähköpyörätuolin, on järjetöntä, että sillä pääsee liikkumaan vain rajatusti. Esteettömyyden kannalta vaikkapa lumitöillä on iso merkitys. Tervejalkaiselle pieni aurauskinkare ei ole este eikä mikään, pyörätuolille se on berliininmuuri. Pienilläkin asioilla on suuri merkitys. Pidetään huolta siitä ratifiointihengessä, että myös kunnissa ympäristömme ei ole sinnepäin esteetön vaan esteettömyyttä kehitetään oikeasti.

Esteettömyys on tietenkin muutakin kuin fyysistä esteettömyyttä. Se on erityisen tärkeää sähköisissä palveluissa, jotka kehittyvät jatkuvasti ja joilla usein korvataan myös perinteisiä palveluita. Kyse on lisäksi sosiaalisesta esteettömyydestä ja osallisuudesta.

Sopimuksessa on kyse vammaisen ihmisen ja vammaisjärjestöjen osallisuudesta ja kuulemisesta. Osallisuus on oma tunne, mutta sitä voidaan edistää tarjoamalla mahdollisuuksia. Tasa-arvossa ei ole kyse vain hyväntekeväisyydestä vaan siitä, että jokaisella on mahdollisuus kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Näin hyötyy yksilö ja koko yhteiskunta.

Sopimuksen idea on, että kansallinen lainsäädäntömme täyttää sopimuksen velvoitteet. Olin itse työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa edistämässä sitä, että yhdenvertaisuuslaki osaltaan täyttää ratifioinnin vaatimukset. Siinä oli kyse kohtuullisista mukautuksista vammaisen elämän tueksi. Sopimus edellyttää, että vammaisella henkilöllä on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Tämä edellyttää Suomessakin muutoksia vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen.

Tämä lainsäädäntö on ratifioinnin heikoin lenkki. Tarvittava lainsäädäntö on kyllä annettu eduskunnalle hallituksen esityksenä, mutta perustuslakivaliokunta ehdotti korjauksia lakiin. Turvan ja vapauden yhteensovittaminen on helposti sanottu mutta vaikeammin laiksi kirjoitettu. Siksi näyttää siltä, että tuota lakia ei ehditä saada valmiiksi tällä vaalikaudella. Normaalioloissa olisi oikein edellyttää, että laki on valmis ennen kuin sopimus ratifioidaan eduskunnassa, mutta poikkeus vahvistakoon säännön. Sopimuksen ratifiointi ei saa enää siirtyä seuraavalle vaalikaudelle, ja siksi on hyvä, että tämä mietintö on tässä salissa tänään ja nyt. Riittäköön se, että hyväksymismietintöön on kirjattu eduskunnan velvoite siitä, että ennen kuin ratifiointi loppuun saatetaan, varmistetaan, että lainsäädäntö on itsemääräämisasioissa kohdallaan. Niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen sanoi, tuo itsemääräämislainsäädäntö pitää saada seuraavalla eduskuntakaudella uusien edustajien käsiteltäväksi ihan ensimmäisten lakien joukossa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Suomessa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia keskenään. Tästäkin huolimatta moni vammainen henkilö kohtaa yhteiskunnassamme syrjintää. Viime aikoina huomiota on kiinnitetty muun muassa vammaisten kohtaamaan syrjintään asumiseen liittyvissä asioissa. Myös vammaisten oikeuksien toteutumisen valvonnassa on puutteita.

Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii tällä vaalikaudella toimimaan kaikenlaista yhteiskunnassa ilmenevää syrjintää vastaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu monia hyviä vammaispoliittisia lin-jauksia. Tärkeimpänä näistä on hallituksen tavoite ratifioida YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus tämän hallituskauden aikana. Myös muun muassa vammaisten mahdollisuuksia osallistua työelämään ja oppisopimuskoulutukseen on parannettu, vammaistutkimusta vahvistettu ja vammaisen henkilön lakisääteisen henkilökohtaisen avun kattavuus on tarkistettu.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ihmisten keskuudessa toteutuisivat, jos ympäristö ja palvelut eivät erottelisi meitä liikunta- ja toimintakykymme mukaan. Esteettömyydellä pyritään siihen, että jokainen ihminen pystyisi toimimaan yhteiskunnassa ja käyttämään tuotetta tai palvelua iästä, vammasta tai muusta rajoitteesta huolimatta. Ympäristön ja palveluiden muokkaaminen mahdollisimman esteettömiksi parantaisi vammaisen henkilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Esteettömän ympäristön muokkaaminen tarkoittaisi kaikkien mahdollisten liikkumisen, toimimisen, näkemisen, kuulemisen, ymmärtämisen ja kommunikaation esteiden poistamista.

Suomi on tietoyhteiskunta, jossa digitalisoitumisen kehitys on erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana ollut tärkeässä roolissa. Näin ollen myös tietoyhteiskunnan esteettömyys on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää. Meidän jokaisen tulisi olla informaation saannin edessä yhdenvertaisia.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä eri toimijoiden kanssa valmistelema "Kohti esteetöntä yhteiskuntaa — Toimenpideohjelma vuosille 2011—2015" on hieno askel kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa. Ohjelman avulla pyritään tunnistamaan niitä esteitä, jotka estävät kansalaisten osallistumisen tietoyhteiskuntaan, ja tätä kautta parantamaan tietoyhteiskunnan esteettömyyttä. Myös hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut vaikuttamaan yhteiskunnallisesti, kaupallisesti ja arjen sujuvuuden kannalta tärkeiden sähköisten palveluitten esteettömyyteen.

Arvoisa puhemies! Fyysinen esteettömyys tarkoittaisi muun muassa liikkumista estävien esteiden poistamista ympäristöstä. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi kävelyteiden ja kulkureittien nykyistä parempaa huoltoa. Erityisesti talvisaikaan jalankulkuteiden kunnossapito on usein riittämätöntä ja teiden kunto suoranainen este liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumiselle. Esteetön liikkuminen vaatisi myös toimivamman joukkoliikenteen, jossa liikuntarajoitteisten tarpeet olisi nykyistä paremmin huomioitu. Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut kiinnittämään liikennealan lainsäädännön valmistelussa ja liikennehankkeissa huomiota esteettömyyden toteuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt antanut oman lausuntonsa siitä, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa joulukuussa 2006 tehdyn yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. Olen tästä erittäin tyytyväinen, ja tätä asiaa viedään tämän hallituskauden aikana niin pitkälle kuin suinkin, mutta viimeistään sitten seuraava eduskunta tulee varmasti tämän sopimuksen ratifioimaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa puhemies! On tosiaan tärkeää, että tätä sopimusta viedään nyt eteenpäin. Tämä on tärkeää myös, että nyt kerrankin puhe on vammaisista nimenomaan omana ryhmänään eikä osana muita vähemmistöjä toisin kuin esimerkiksi yhdenvertaisuuslainsäädännössä, jossa mielestäni hieman väärällä tavalla aivan erityyppisiä ihmisryhmiä ikään kuin laitetaan samaan lokeroon.

Nyt sitten toivon, että esimerkiksi tuolla opiskelupuolella, otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa näkövammaiset, saataisiin aikaan todellisia mukautuksia, joilla nämä näkövammaiset pääsisivät opiskelupaikkoihin kiinni ja saisivat tasapuolista kohtelua siinä suhteessa. Tällä hetkellähän nämä mukautukset esimerkiksi siellä ovat sentyyppisiä, että saa kokeissa vaikka jotain vastausaikaa enemmän. Mutta sehän ei riitä, vaan esimerkiksi siihen kirjan lukemiseen tarvitaan enemmän aikaa ja sitä ei voida lisätä tietenkään, joten esimerkiksi pistejoustoja pitäisi ottaa käyttöön. Ei kai ole kenenkään, ei vammaisen eikä myöskään yhteiskunnan, edun mukaista, että nämä näkövammaiset henkilöt saattavat jäädä opiskelupaikan ulkopuolelle sen takia, että he jäävät vähän matkan päähän siitä pääsykoekokeessa asetetusta pisterajasta eivätkä esimerkiksi pääse joihinkin soveltuvuuskokeisiin sen seurauksena.

Tämäntyyppisiä parannuksia pitää tulla nyt sitten konkreettisesti. Näillä sopimuksilla ei ole mitään virkaa, jos ne jäävät vain juhlapuheitten tasolle.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Kun nyt tarjoutuu mahdollisuus kiittää hallitusta, niin haluan sen tehdä. Tämä on hyvä asia, että voimme tämän vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ratifioida. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt hyvän mietinnön, ja on tärkeää, että myös tämä lausumaan kirjattu asia ratifioinnin loppuunsaattamisen osalta, se, että varmistetaan, että sopimuksen 14 artiklan edellytykset täyttyvät Suomen kansallisessa lainsäädännössä, myös tulee täytettyä.

Tässä on pidetty hyviä puheenvuoroja jo ennen, niin että en halua sen pitempään, puhemies, viedä nyt tässä yhteistä aikaa. Mutta tämä on mielestäni hyvä, ja voimme näin ensimmäisessä käsittelyssä hyvillä mielin mietinnön sisällön hyväksyä.