Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt joitakin lisätalousarvio-aloitteita, ja kerron niistä lyhyesti.

Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen määrärahan vähentämisestä, eli olen sitä mieltä pakolaiskiintiöstä, kun sitä nyt esitetään kasvatettavaksi, että tätä ei pitäisi tehdä. Jos halutaan kantaa huolta ja vastuuta Syyrian pakolaisista, niin tämä voitaisiin tehdä niin, että olemassa olevaan 750:n pakolaiskiintiöön, jota on tosin nostettu jo aiempina vuosina, sisällytettäisiin normaalia enemmän syyrialaisia. Näin me sitten vastaisimme siihen tilanteeseen, mikä siellä on syntynyt. Mutta en tosiaan kannata sitä, että tätä pakolaiskiintiötä kasvatetaan, vaan pidettäisiin se siellä 750:n tasolla ja tulevaisuudessa siitäkin voitaisiin tinkiä, koska meillä on kuitenkin, suhteutettuna meidän maamme väkimäärään, poikkeuksellisen suuri tämä kiintiöpakolaismäärä, vaikka se 750 ei nyt ehkä paljolta kuulosta, mutta tämä meidän järjestelmämme on vähän poikkeuksellinen.

Sinänsä en kiistä, etteikö varmasti hätää maailmassa ole paljon, ja meidänkin pitää kantaa oma kortemme kekoon sen lievittämiseksi, mutta me emme tosiaan pienenä kansakuntana tässä taloustilanteessa voi ajatella niin, kun meillä samaan aikaan vanhukset tuolla jonottavat laitospaikkoihin ja kotihoitoa ei juuri paljon näy, että me sitten ikään kuin toteaisimme, että me hoidamme joitain muita henkilöitä tästä huolimatta vielä entistäkin enemmän, vaikka omistakaan kansalaisista emme kykene huolehtimaan siinä määrin kuin ehkä aiemmin.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä on monia hyviä lisätalousarvioaloitteita tehty. Omissa nimissäni siellä on kolme, joista kaksi on minun henkilökohtaisiani ja yksi on meidän ryhmämme. Eli olen tehnyt aloitteet Satakunnan tiestön parantamiseksi ja sitten valtateiden 8 ja 23 risteyksen kunnostamiseksi eritasoliittymäksi.

Mutta tämä meidän perussuomalaisten yhteinen aloite: Päätimme ryhmäpuheenjohtaja Jari Lindströmin kanssa tehdä tästä tämmöisen ryhmää edustavan aloitteen. Eli itse olen liikenne- ja viestintävaliokunnassa perussuomalaisten valiokuntavastaava, ja ryhmän puheenjohtajan mandaatilla päätimme antaa mahdollisuuden eduskunnalle toteuttaa sen tarpeen, minkä parlamentaarinen korjaustyöryhmä totesi, että on aivan välttämätöntä nostaa perusväylänpitorahoja. Tä-mä meidän yhteinen aloitteemme vastaa siihen tarpeeseen, mikä on parlamentaarisesti todettu, ja koska hallitus ei näin tehnyt, me päätimme mahdollistaa tämän asian korjaamisen äänestyksessä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Noin yleisenä periaatteena on näinä aikoina tietysti hyvä muistaa, että lisävelka on sitten tulevaa veronkorotusta meidän jälkeemme tuleville, ja sen vuoksi on tietysti tärkeää, että eduskunta pidättäytyy ei-tarpeellisista menolisäyksistä. Mielestäni hallitus on oman lisätalousarviopohdintansa yhteydessä tehnyt hyvän linjauksen esimerkiksi tänne Helsingin kallioperään suunnitellun Pisara-rata-hankkeen osalta, että siihen ei tämän lisätalousarvion osalta sitouduta niin, että se sitoisi tulevan vaalikauden määrärahoja, vaan henkilöliikennettä kehitetään oikeassa järjestyksessä niin, että ensin kehitetään Helsingin ratapihaa ja sitten joskus tulevaisuudessa — kun siihen on tarvetta, jos on, ja kun siihen on rahaa, jos on — voidaan tätä varsinaista Pisaraa viedä eteenpäin.

Mutta haluan, arvoisa puhemies, todeta näistä lisätalousarvioaloitteista, että täällä on tietysti monta hyvää ja tärkeää kohdetta, mihin lisää taloudellisia voimavaroja pitäisi suunnata, mutta kyllä nyt kokonaisharkintaa täytyy tehdä niin, että velkaa ei voida kovin paljoa lisätä. Mutta niissä lisäyksissä, mitä tehdään, täytyy sitten todella olla uusia sellutehtaita tai uusia kaivoksia, joita palvellaan, jotta Suomi saa vientiä, jotta Suomi saa uusia työpaikkoja ja jotta meillä on sitten pohjaa rahoittaa niin hyvinvointiyhteiskuntaa kuin niitä kaikkia muitakin sinänsä tarpeellisia infrastruktuurikohteita, joita näissä sinänsä hyvissä aloitteissa esitetään.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Olen tehnyt myös tieinfraan liittyviä hankkeita, ja lähinnä nyt Vaasan vaalipiiriä koskien. Olen sitä mieltä, että tuonne perustienpitoon pitää suunnata nykyistä enemmän voimavaroja, ja perustelen sitä myös kansantaloudellisesti sillä, että paitsi että se auttaa yritysten toimintaa, kyse on myös siitä, että me huolehdimme valtion olemassa olevasta omaisuudesta. Eli ei päästetä sitä korjauskelvottomaan kuntoon, koska sitten sitä on mahdotonta korjata, tai jos halutaan korjata, niin se tulee vielä kalliimmaksi.

Kyllä pitää tavallaan nyt tulla se linjaus valtiovallalta, mitä me teemme: haluammeko me vetää tiet rullalle, soralle, rullata radat, vai pidämmekö me niitä yllä? Kyllä minä ainakin tässä tilanteessa valitsen sen, että minä nyt toistaiseksi olen sitä mieltä, että näistä huolehditaan. Se on politiikkaa. Pitää tavallaan panna asiat siihen arvojärjestykseen, että meillä on mahdollisuus olemassa olevasta infrasta huolehtia.

Samoin sitten meillä on tuollainen sata vuotta vanha ratayhteys Seinäjoki—Kaskinen, jonka käytössä nyt on aikamoisia rajoitteita. Siinä on myös kyse olemassa olevasta infrasta ja siitä, rullataanko se vai pidetäänkö sitä yllä. Itse olen sitä mieltä, että pidetään yllä, ja käytännössä on viimeiset hetket tehdä siihen korjauksia.

Sitten on pienempiä paikallisia tiehankkeita, ja niissä minä nyt lähinnä korostaisin sitä, että ei se kyllä kuntien tehtävä ole ruveta valtion teitä korjaamaan ja ottamaan niitä ylläpidettäviksi, niin että siinä myös pitää tulla täältä se selvä viesti, mikä se on. Nyt se on sellainen epävirallinen viesti ely-keskuksesta, että kyllä me annamme suunnitteluapua teille, mutta te itse maksatte sen hankkeen, ja kyse on valtion teistä, jopa TEN-T-verkostoon liittyvistä tiejärjestelyistä, risteysjärjestelyistä. Eihän se nyt näin voi mennä, että Euroopan laajuista tieverkostoa hoidetaan jonkun pikkukunnan rahoilla, joka mahdollisesti on hyvinkin taloudellisessa ahdingossa. Kyllä se on valtion tehtävä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Autto luonnollisesti hallituspuolueen jäsenenä kehui hallitusta. Olette oikeassa siinä, että velkaa ei voi nostaa liikaa, ja se on vastuullisuutta, että ei esitä hölmöjä esityksiä minkään vaalitemmellyskentän takia. Mutta kun parlamentaarisesti käsitellään perusväylänpidon korjausvelkaa, inframme kuntoa ja sitä, miten se saadaan pysymään semmoisena, että se on yleensäkin liikennöitävässä kunnossa, se todetaan parlamentaarisesti yksimielisesti, että on laitettava lisää rahaa.

Tiestön suhteen suhdeluku on suurin piirtein niin, että jos eurolla nyt säästäisi niistä korjausmenoista, se aiheuttaa tulevaisuudessa kolmen euron vahingon. Tiestömme on nyt siinä tilassa, että vauriot ovat ulottumassa sinne tiestön runkoon asti. Ne eivät ole enää mitään pintavaurioita, vaan isoja remontteja vaativia asioita, jollei nyt viimeisillä tilaisuuksilla, viimeisillä hetkillä oteta vastuuta ja korjata tiestömme siihen kuntoon, että tätä isoa laskua meidän lapsillemme ei tule. Hallituksen säästäminen tässä kohtaa on todella vastuutonta ja kallista.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Jalosen kanssa täysin samaa mieltä siitä periaatteesta, että olemassa olevaa infraa tulee pitää kunnossa. Ensisijainen painopiste liikenteen määrärahojen osalta tulee olla perusväylänpidon tason nostamisessa.

Tässä lisätalousarviossa, kun olemme ihan tarkkoja nyt, lisätään perusväylänpitoon 7,8 miljoonaa euroa, mutta toki meistä jokainen ymmärtää, että se on aivan liian vähän. Tähän täytyy tietysti tulevaisuudessa löytää se kestävä rahoitustaso, jolla väylänpito saadaan turvattua.

Uusista hankkeista on tärkeää todeta se, että Äänekosken biotuotetehtaan vaatimat liikenneinvestoinnit saadaan liikkeelle: ensi vuoden määrärahavaraus on 13 miljoonaa euroa, ja kokonaisuus on 138 miljoonaa euroa. Lisäksi olemme kuulleet hallituksen sitoumuksesta Soklin kaivoksen tieinvestointiin, jolla varmistetaan se, että tämä Yaran suunnittelema miljardi-investointi ei jää ainakaan liikenneyhteyksistä kiinni. Ja näitä tietysti tarvitaan, kun puhutaan kokonaisuudessaan sadoista ja tuhansista työpaikoista, joita Suomeen näitten miljardi-investointien myötä tulee.

Mutta tässä olen kyllä sekä Saarakkalan että Jalosen kanssa samaa mieltä, että pääpainon lähivuosina tulee olla tässä olemassa olevan infrastruktuurin kunnosta huolehtimisessa, perusväylänpidon rahoitustason kuntoon saattamisessa.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Autto kertoi, että 7 miljoonaa euroa lisää perustien pitoon — no, onhan sekin parempi kuin ei mitään, mutta tietenkin tilanne on se, että hallitus on leikannut hallituskaudella useammalla kymmenellä miljoonalla eurolla aivan alarajoilla olevaa perustienpidon määrärahaa, joka on ollut kymmenen vuotta suurin piirtein samaa luokkaa. Eli sen ostoarvo on vähentynyt rajusti inflaation myötä, vaikka inflaatio ehkä nyt ei ole kovin merkittävä tällä hetkellä, ja öljyn hintakin on laskenut. Tämä on se totuus kuitenkin, että tämä hallitus on leikannut, jos katsotaan koko hallituskautta, perustienpidon määrärahoja. Se on hyvä äänestäjien tietää, koska kun ensin leikataan, viime keväänä esimerkiksi, ja sitten muutamaa viikkoa ennen vaaleja tavallaan sanotaan, että nyt me lisäämme, niin kyllähän se aina herättää vähän semmoisen kysymyksen, että mistäköhän tässä on nyt kyse.

Mutta totta kai tämä otetaan ilolla vastaan ja näin, ettei siinä mitään. Mutta kyllä minä ihmettelen sitä, että esimerkiksi kokoomuksessa ei ole ollut selkärankaa leikata meidän kehitysapumäärärahoja nykyistä enemmän. Onhan se niin, että joillekin voi olla omantunnon asia, saa hyvän omantunnon sillä, että tätä rahaa lapataan tuonne kehitysmaihin. Eläköityvä virkamies, joka jäi tosiaan ulkoministeriöstä eläkkeelle, meillä nyt teki kirjan tästä kehitysavun vaikuttavuudesta, tai oikeastaan vaikuttamattomuudesta tai siitä, että se vaikuttaa kielteisesti näitten kehitysmaiden kehitykseen. Se on aika hätkähdyttävä. Minä toivoisinkin enemmän tämmöisiä totuudellisia, rehellisiä puheenvuoroja ja toivon, että tässä maassa voivat virkamiehetkin ottaa kantaa asioihin ilman, että täytyy pelätä työpaikan puolesta, koska nytkin tässä ikään kuin vasta eläköitymisen jälkeen — 30 vuotta on tehty virheellistä politiikkaa — se totuuden torvi vasta otettiin esille. Eli leikkauksia kehitysapuun ja aika mittavastikin. — Kiitos.