Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee lisää työtä,
mutta tarvitsemme myös sitä, että työntekijää arvostetaan.
Valitettavasti suomalaisessa työelämässä on
vielä paljon parannettavaa.
Työsuojeluviranomaisten ja ammattiliittojen tietoon
tulee vuosittain esimerkiksi tuhansia tapauksia, joissa työnantaja
on sopimusten ja pelisääntöjen vastaisesti
maksanut liian pientä palkkaa. Puhutaan alipalkan maksamisesta.
Vaikka tämä tulisikin tietoon, niin siitä ei
lain mukaan seuraa mitään rangaistusta. Viimeksi
eilen uutisista saimme kuulla, että tämä on
yleistynyt erityisesti monissa vuokratyöfirmoissa.
Reilu työelämä tarkoittaa sitä,
että sovituista pelisäännöistä pidetään
kiinni ja työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti
ja että heitä arvostetaan. Kysyn: mitä toimenpiteitä hallitus
aikoo tehdä työelämän vääryyksien
korjaamiseksi?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanin kysymys on erityisen tärkeä ja
ajankohtainen senkin vuoksi, että me tähtäämme
reilumpaan, tasa-arvoisempaan työelämään,
ja hallitusohjelmassa on ollut kolme asiaa, joita on haluttu edistää.
Yksi on liittynyt siihen, että tämmöisistä nollasopimuksista
meidän pitäisi päästä asteittain
irti. Meidän pitäisi tarjota osa-aikatyöntekijöille
lisätunteja, jotta he voisivat työllään
tulla ylimalkaan toimeen. Kolmanneksi meidän pitää päästää irti
alipalkkauksesta, joka on yleistä oikeustajua vastaan.
Tähän liittyen ne suurimmat haasteet varmaan liittyvät osittain
vuokrayhtiöihin, mutta eivät kaikkiin. Siellä on
ihan hyvin toimivia yhtiöitä, mutta ennen kaikkea
lähetettyjen työntekijöitten asemassa
tätä vilunkia on.
Tästä asiastahan neuvoteltiin nyt neuvottelu- ja
sopimusjärjestelmätyöriitojen sovittelua
koskevissa neuvotteluissa, ja oletan, että siellä ehkä tästä asiasta
olisi päästykin eteenpäin, jos niistä muista
kohdista olisi voitu edetä. Se asia olisi liittynyt siihen,
että laiminlyöntimaksuja olisi nostettu, jotta
tällaisesta veivaamisesta päästäisiin irti
ja meillä olisi rehdimmät pelisäännöt,
että vähimmäistyöehtoja pitää kaikkien
noudattaa.
Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty
Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys. Olen tänä aamuna
tavannut työmarkkinajärjestöjen johtoa
nimenomaan näiden asioiden tiimoilta. Meillä on
Jukka Ahtelan tekemä selvitys "Sanoista tekoihin — tekemistä kaikille",
joka keskittyy nimenomaan näihin edustajan esille nostamiin
kysymyksiin: miten saisimme työsuojelun, työterveyden
ja työhyvinvoinnin kanssa työskentelevien ihmisten
panoksen entistä paremmin kaikkien suomalaisten työntekijöiden
käyttöön?
Tänä aamuna työmarkkinaosapuolten
kanssa on sovittu, että ennen huhtikuun puoltaväliä selvitetään
ne toimenpiteet, joita voidaan lähteä tekemään,
joissa voidaan yhteisesti kolmikantaisesti edetä kaikkien
suomalaisten työntekijöiden eduksi. Tämä tapaaminen
tänä aamuna oli erittäin hyvähenkinen
ja hedelmällinen, ja uskon, että meillä kaikilla
on sama ja yhteinen tavoite, yhteinen maali, suomalaisten työpaikkojen
tekeminen paremmiksi niin työturvallisuuden, työhyvinvoinnin
kuin ihmisten terveydenkin näkökulmasta.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluaa esittää jatkokysymyksiä, ilmoittautumaan
nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa herra puhemies! Viime kesänä eräs
nuori oli ilahtunut saamastaan kesätyöpaikasta.
Kävi kuitenkin niin, että koko kesän
aikana hänet soitettiin vain kerran töihin ja
ennen kuin hän ehti sinne töihin, niin se ainoakin
kerta peruttiin. Kysymyksessä oli nollasopimus, jossa työntekijä on
sidottu olemaan työnantajan käytettävissä,
mutta hänellä itsellään ei ole
minkäänlaista takuuta siitä, että työtä ja
sitä kautta palkkaa olisi saatavilla. Työntekijä ei
siis tiedä, onko hänellä huomenna töitä tunti,
kahdeksan tuntia vai ei lainkaan. Elämän suunnittelu
sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä käy
täysin mahdottomaksi. Työelämä tarkoittaa palkkaa,
jolla tulee toimeen, sekä työaikoja, jotka jättävä tilaa
myös muulle elämälle. Kysynkin, arvoisa
ministeri: miten työntekijöiden asemaa saataisiin
parannettua niin, että nämä nollasopimukset
saataisiin kitkettyä työelämästä?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Tästä aiheestahan on käyty
nyt pidemmän aikaa neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Emme ole vielä päässeet siinä neuvottelutulokseen.
Ehkä työnantajapuolella on ollut suurempia varauksia
tämän asian hoitamiseen ja palkansaajapuoli on
niitä edellyttänyt, mutta työ jatkuu.
Se ongelma on kyllä siinä, että tulee
suurta epävarmuutta ihmisille siitä, onko nollasopimusta,
onko työtä ylimalkaan, kuinka paljon voidaan tehdä,
eikä voi suunnitella omaa elämäänsä.
Jotenkin näiden suomalaisten työmarkkinoiden pitäisi
lähteä siitä, että kun meillä on
70 prosenttia kuitenkin kokoaikaista työtä ja
karkeasti ottaen 30 prosenttia eri muodoin pätkittyviä työsuhteita,
niin eikö siellä sitä joustavuutta ole
jo riittävästi, osa-aikatyötä,
määräaikaisuutta, vuokratyötä,
erikseen kutsuttavaa työtä. Pitäisi lähteä siitä,
että tämmöisistä nollasopimuksista
me pääsisimme irti.
Me aikoinaan neuvottelimme työmarkkinajärjestöissä kolmen
tunnin vähimmäistyöajasta yhdellä neuvottelukierroksella.
Se oli hyvä esitys, ja sitä sovellettiin muun
muassa palvelualoille. Jotain tämänkaltaista me
tarvitsemme työmarkkinoilla myös tulevaisuudessa,
mutta uskon, että me tässä asiassa pääsemme
eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Minä luulen, että eiväthän
semmoiset yritykset, jotka haluavat hyvää työvoimaa
ja haluavat pysyvyyttä ja tuloksellisuutta, voi rakentaa
työsuhteitaan nollasopimusten varaan. (Kari Rajamäki:
No ei!)
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Olen hiukan huolissani siitä, että sosialidemokraatit kysyvät
omilta ministereiltään siitä, mitä pitäisi tehdä alipalkkaukselle,
kun sehän pystyttäisiin kriminalisoimaan, ja sitä ihmettelen,
ministeri Ihalainen, miksi ette ole tehnyt sitä. Teillä on suora
polku ammattijärjestöihin ja muuhun. Laittakaa
tiukempi lainsäädäntötyöryhmä pystyyn, niin
kyllä tämän taakse varmasti myös
perussuomalaiset tulevat.
Arvoisa puhemies! Olisin ennen kaikkea halunnut kysyä siitä,
kuinka me voimme puolustaa suomalaisten työntekijöiden
työpaikkoja. Meillä on rakennusalalla täällä 70 000
ulkomailta tullutta työntekijää, pelkästään
Virosta 35 000, ja silti 10 000 rakennusmiestä kärsii
työttömyydestä. Millä tavoin
me voisimme kiristää näitä työssäoloehtoja
Suomessa, jotta tänne ei tulla polkemaan palkkoja ja viemään
suomalaisten työmiesten leipää heidän
pöydästään? Myös tähän
pitäisi puuttua, arvoisa ministeri. Voisitteko keksiä keinon?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Näitä uudistuksia pitää tehdä sekä sopimusteitse
että lainsäädäntöteitse.
Molempia reittejä pitää käyttää hyväksi.
Se, mikä meillä on todella iso ongelma, on
lähetetyt työntekijät ja heidän
kohtelunsa suomalaisilla työmarkkinoilla, ja siinä suhteessa
on tehty paljon. Tilaajavastuulainsäädäntöä on
uudistettu, että tilaajayrityksen täytyy selvittää,
hoitaako se alihankintaketjussa oleva yritys verovelvoitteet, palkkavelvoitteet,
eläkevelvoitteet, työtapaturmavelvoitteet. Tässä on
tehty aika paljon, mutta valvonta on edelleenkin pulmallista ja puutteellista,
ja me tarvitsemme tässä suhteessa parempaa, tehokkaampaa
valvontaa, jotta näitä jo sovittuja pelisääntöjä noudatetaan
ja jotta noudatetaan yleissitovia sopimuksia tässä maassa. Se
on hirveän tärkeä asia. Että kyllä me
tarvitsemme lainsäädäntöteitä,
mutta emme niin, että me lähdemme yksipuolisesti
hallituksessa viemään kolmikanta-asioita eteenpäin.
Pitää löytyä yhteisymmärrys,
jonka kautta näitä työelämäuudistuksia
viedään eteenpäin.
Jari Myllykoski /vas:
Arvoisa herra puhemies! Alipalkkaus on asia, jota tässä maassa
harjoitetaan. Omalta osaltaan edustaja Niikko toi sen problematiikan,
eli meillä käytetään täällä ulkolaista
alipalkattua työvoimaa, ja hallitus sulkee silmänsä.
Meillä syyttäjäviranomainen jätti syyttämättä,
vaikka valvova viranomainen totesi, että on harjoitettu
alipalkkausta. Asia eteni valtakunnansyyttäjän
tasolle, ja hän hyväksyi syyttämättäjättämispäätöksen
todeten työoikeuden professori Koskisen lausuman siitä,
että kun syrjitään koko puolalaista työyhteisöä,
niin ei se olekaan syrjintää. Pitäisikö nyt
rikoslakiin tehdä joitakin toimenpiteitä, jotta
oikeasti tämä asia saadaan kuntoon?
Mutta voimakas signaali liittyisi myös lakiin liikkeenluovutuksesta
luottamusmiehen asemassa. Se on kyllä ministereillä ollut
tiedossa, että me emme ole notifioinnin osalta täyttäneet
sitä, mitä EU:ssa on. Nytkö me odotamme
täällä, suomalaiset työntekijät,
(Puhemies koputtaa) että EU vahvistaisi meidän
asemaamme?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Minä luulen, että se, mitä nyt
on näissä neuvotteluissa pohdittu — ja
minä uskon, että siitä päästään
vielä ratkaisuun — on se, että korkeammat
laiminlyöntimaksut tai seuraamusmaksut pitää laittaa,
jos alipalkkausta toteutetaan. Se on yksi askel, jota nyt parasta
aikaa on valmisteltu.
Sitten haluaisin kertoa koskien nimenomaan ydinvoimatyötä, jossa
on ollut suuria pulmia: Oli erittäin mielenkiintoinen EU-tuomioistuimen
päätös 14 sähkömiehen
työehdoista, jossa liitto lähti siitä,
että pitää noudattaa suomalaisia työehtoja
myös puolalaisen putkifirman. Tämä meni
oikeusprosessiin, ja EU-tuomioistuin päätti, että kyllä,
ei vain peruspalkkoja vaan muitakin työehtoja pitää noudattaa
puolalaisten putkimiesten kanssa täällä Suomessa
tehtävässä työssä.
Tämä oli erittäin iso periaatteellinen
kanta, joka vahvistaa suomalaisten sopimusten yleissitovuutta laajemminkin.