Arvoisa puhemies! Kysyn kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreeltä, mikä on hänen näkemyksensä julkisen tutkimus-, teknologia- ja kehitysrahoituksen tulevaisuudesta. Sanoitte äskettäin, että Suomen talouden kasvuedellytykset ovat nyt erityisen hyvät. Nähdäkseni se, että Suomi on julkisten arviointien perusteella jäämässä jälkeen julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tasossa, ei viittaa siihen eikä todista sitä, että tulevaisuuden kasvuedellytyksemme olisivat mahdollisimman hyvät. Meillä on takana tosiaan erittäin nopeita talouden kasvun vuosia, joissa osittain on juuri ollut ansionsa sillä, että myöskin vaikeina talouden aikoina satsattiin tutkimukseen ja kehitykseen.

Millä tavalla aiotte pian alkavissa kehysneuvotteluissa vaikuttaa siihen, että julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus Suomessa saataisiin jälleen kasvuun?

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kyllähän tätä vaikuttamista on tässä jo aloitettu ja keskusteluja on käyty. Tosiasia on se, että nimenomaan julkisen panostuksen osuus ei ole noussut sillä tavalla kuin sen pitäisi nousta, jos halutaan koko ajan olla maailman kärjessä. Mutta se on nyt noin 1 prosentti bkt:sta, eli se on nippa nappa siinä, missä sen pitäisi olla.

Meidän yrityselämämme tällä hetkellä panostaa yhä enemmän ja enemmän. Sen osuus on tutkimus- ja tuotekehitysrahasta yli 70 prosenttia. Kyllä olisi hyvä, että julkinen sektori voisi nostaa omaa osuuttaan. Tällä hetkellä meillä on hyviä tuloksia nähtävissä niistä päätöksistä, joita tehtiin vuonna 96. Mutta kunnianhimoinen tavoite meillä pitää olla, jotta koko ajan voimme näitä kilpailukyvyn ja talouskasvun edellytyksiä tällä sektorilla parantaa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt kysyä konkreettisesti: Esittääkö hallitus esimerkiksi ensi vuoden tai seuraavien vuosien budjeteissa ohjelmaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen parantamiseksi? Eiväthän nämä juhlapuheet tähän riitä. Yritykset todellakin panostavat, mutta julkinen valta ei, mikä esimerkiksi Tekesin tekemän arvioinnin mukaan johtaa siihen, että tutkimuksesta tulee lyhytnäköisempää eikä pystytä niitä kaikkia talouden kasvu- ja innovaatiomahdollisuuksia käyttämään, mitä voitaisiin, jos julkinen valta elikkä valtio satsaisi enemmän. Esimerkiksi juuri Tekes, teidän alaisenne laitos, toteaa, että nykyinen tilanne saattaa johtaa itsetyytyväisyyteen ja uskoon, että saavutettu asema on pysyvä. Nyt jo näkyy hälyttäviä merkkejä.

Mitä aiotte tehdä konkreettisesti?

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että Tekes puhuu juuri nyt omassa asiassaan, koska kysymys on sen laitoksen rahoista. Kyllä me panostamme tällä hetkellä maailmassa ihan kärkirivin maana myös julkista rahaa. Mutta siitä olen ehdottomasti ed. Aulan kanssa samaa mieltä, että enemmän pitäisi panostaa. Hallitus ei ole vielä käsitellyt kehyksiä. Katsotaan sitten, mikä se päätös on. Mutta joka vuosi me panostamme, jos puhutaan markkoina, tuhansia miljoonia tähän asiaan, joten kyllä suomalainen panostus on iso. Kauppa- ja teollisuusministeriön sektorista teknologiarahoituksen osuus, Tekesin rahoitusosuus, on kaikkein suurin. Se on yli 2 000 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Ed. Aulan esille ottama kysymys on kyllä relevantti. Nyt nimittäin tutkimukset osoittavat, että nimenomaan innovaatiotoiminnan kannalta julkisen rahoituksen osuus on ratkaisevan merkittävä. Jopa Yhdysvalloissa käytetään suhteessa enemmän julkista panostusta kuin Suomessa, jossa toki on hallitus hoitanut tätä nousujohteisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa noin 3,1—3,2 prosenttia. Ruotsi on nostanut osuutensa jopa 4—4,1 prosenttiin. Kysyisin valtiovarainministeriltä, joka tuntee Suomen talouden ja valtion budjettitalouden hyvin:

Olisiko lähivuosina nähtävissä, mitä mahdollisuuksia on tämän, sanotaan nyt, Tekesin kautta kulkevan rahoituksen nostamiseksi, koska sitä kautta tasokorotuksena varmasti tuo tulos voisi vuosien myötä ikään kuin kiertovaikutuksena koitua kovinkin hyväksi?

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Herra puhemies! Kun nyt keskustellaan siitä, että julkisen sektorin panostus t&k-toimintaan olisi jotenkin vähäistä Suomessa tai heikommalla tolalla kuin aikaisemmin, pitää muistaa, että tilastoista syntyy nopeasti harha. Nimittäin on käynyt niin, että yksityinen sektori on vielä lisännyt voimakkaasti panostustaan, jolloin julkisen sektorin osuus t&k-menoista on ollut kieltämättä alenemaan päin. Mutta luulen, että valtion roolin itse asiassa keskeinen merkitys on juuri siinä, että kun me emme kaikkea voi maksaa, niin me saamme mukaan yksityisen sektorin. Tässä suhteessa Suomen tilanne kestää täyden vertailun. Yhä edelleenkin meidän budjettimenoistamme t&k-menojen osuus on selkeästi suurin EU-maissa.

Mitä tulee tulevaisuuteen, siitä on nyt kyllä kovin vaikea lähteä esittämään mitään lupauksia. Pelkään pahoin, että joka kysymyksen kohdalla, kosketteleepa se mitä elämän aluetta tai yhteiskunnallista toimintaa tahansa, lisätarpeita (Puhemies koputtaa) esitetään. Valitettavasti me olemme valahtamassa velanoton puolelle.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Sekin täytyy huomata, että tämän hallituksen aikana julkinen osuus on noussut. Se oli alle 1 prosentin bkt:sta. Nyt se on yli. Me olemme kahden viime vuoden aikana laittaneet enemmän painopistettä yliopistojen, korkeakoulujen ja opetustoimen puolelle t&k-rahoituksessa. Minusta se on ollut oikea painopiste. Laman jälkeen meidän on pitänyt saattaa meidän yliopistolaitoksemme varat siihen kuntoon, että tuotetaan koko ajan osaavia ihmisiä, kun samalla kuitenkin on kokonaispanos tutkimukseen ja tuotekehitykseen pystynyt hieman kasvamaan.

Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomen bkt:n kasvu oli lähes Euroopan heikoin Saksan rinnalla. Ajatellaan sitä, että me olemme tällä tavalla suhteellisesti joutuneet vähentämään tutkimus- ja kehityspanosta. Otan esimerkiksi Oulun seudun, joka on nopeimmin kasvavia ja kehittyviä seutuja ja alueita Suomessa. Se on tällä hetkellä julkisen kehitysrahoituksen osalta vähiten julkista tukea saava alue. Tosiasia on se, että menestyksen takana on huomattavasti enemmän yksityisten yritysten panostamista kuin sitä rahaa, mikä tulee julkisesta tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Mitä tämän asian eteen hallitus aikoo tehdä?

Tähän liittyy myöskin keskeisesti alueellisen tasapainon vahvistaminen. Nimittäin ne alueet, jotka jäävät vain yritysten varaan, ovat liian heikoilla, koska julkista kehityspanosta tarvitaan nykyistä enemmän.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Herra puhemies! Hallitus aikoo menetellä juuri niin, että tuo kehitys jatkuisi, että yksityinen sektori näkee tärkeäksi panostaa, ja julkisen sektorin tehtävänä on antaa siinä tarvittava potku. Itse asiassa meille on suuri onni tuo kuvaamanne tilanne, että yksityinen sektori aktiivisesti panostaa t&k-toimintaan ja että yksityinen sektori tuottaa tuotteita ja palveluita. Sehän tämän homman tarkoitus on markkinataloudessa viime kädessä kumminkin.

Mitä tulee sitten bkt-kehitykseen, viimeinen luku taitaa muuten viime vuodelta olla 0,7. Ei anneta sen hämärtää nyt itseämme pätkimällä vain vuosi kerrallaan. Jos me laskemme kaksi viimeistä vuotta, me olemme itse asiassa elämässä edelleenkin erittäin hyvää talousvaihetta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt tällä hetkellä se onni, että Nokia on erittäin suuri panostaja tutkimukseen, se taitaa olla maailman yrityksistä kohta se, joka kaikkein eniten tutkimustyötä tekee, ja olemme siitä todella tyytyväisiä. Mutta ei tällä asettelulla julkinen kontra yksityinen rahoitus ole merkitystä alueitten osalta jotenkin eriarvoistavasti. Yliopistot, teknologiakeskukset, osaamiskeskukset, kaikki käyttävät hyväksi näitä t&k-rahoja, eli sinne tulee myös julkista panostusta. Hyvin paljon on kysymys siitä, minkälaisia yrityksiä alueille syntyy ja kuinka paljon suoraa teknologiarahoitusta siellä pystytään hyödyntämään. Aivan selvää on, että maan eri osien välillä on tällä hetkellä suuria eroja, mutta sekin on huomattu, että väkisin vastaanottokykyä ei synny vaan sen pitää syntyä luontaisesti. Siinä meillä yliopistot ovat ihan keskeisessä asemassa siinä suhteessa, miten ne pystyvät säteilemään ympäristöönsä sellaista luovaa toimintaa, josta seuraa myös kaupallista toimintaa.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa herra puhemies! Sattumoisin kun tunnen Oulun seutua jotenkin, niin ehkä kysyjäkin, jonka pitäisi tuntea Oulun seutua jotenkin, voisi seurata tilannetta vähän tarkemmin. Viikko sitten julkistettiin Oulun seudun kasvusopimus. Se on erittäin merkittävä sopimus, jossa julkisen sektorin perusrahoitus on se moottori. Niin kuin muistatte, Oulun seutu vähän reilu vuosi sitten pantiin kakkostukialueeseen sisään, vaikka jotkut kyllä vastustivatkin toimenpidettä. Sen seurauksena on nyt 1,8 miljardin kasvusopimus, 6 000 työpaikkaa ja 1 200 yritystä sen sopimuksen kautta Oulun seudulle nimenomaan syntymässä. Pitää toiminnan olla johdonmukaista, jäntevää ja päämäärätietoista.