Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! ...
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Ed. Kiljunen, pyydän nyt salia rauhoittumaan, että kuulemme
kysymyksen ja sen jälkeen vastaukset ja keskustelun. — Ed.
Kiljunen, olkaa hyvä!
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen ja
valtiovarainministeri Katainen ovat moneen kertaan todenneet, että tämän
talouskriisin ratkaisussa on kolme vaihtoehtoa: irtisanomiset ja
leikkaukset, veronkorotukset tai eläkeiän nosto.
Irtisanomisia ja leikkauksia ei haluta; eläkeikää ei
nosteta pakolla vaan sovinnolla; verotus.
Onko hallitus peruuttamassa tekemässä ennätyksellisen
suuret 3 miljardin euron veronkevennykset, ja toiseksi, onko hallitus
verotuksen osalta laajentamassa veropohjaa?
Mehän tiedämme, että meillä on
yksi hyödyke, josta ei välillisiä veroja
kanneta sen kaupankäynnissä, eli raha. Ahon porvarihallitus
poisti varainsiirtoveron pörssistä, 1,6 prosentin
varainsiirtoveron.
Onko hallitus harkitsemassa tämän varainsiirtoveron
edes osittaista palauttamista arvopaperikauppaan, kuten sosialidemokraatit
ovat esittäneet?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Emme ole nostamassa tuloveroja, jotka siis
söisivät eläkkeensaajien ja palkansaajien
ostovoimaa. Se ehkä tähän kysymyksen ensimmäiseen
osaan. Meidän ajatuksemme on se, että tämmöisessä taloudellisessa
tilanteessa ei olisi eduksi, jos eläkkeensaajien ja palkansaajien ostovoimaa
leikattaisiin tuloverotusta kiristämällä.
Mitä tulee sitten muihin veromuotoihin, niin meillä lähtökohtana
on se, että etsimme lähinnä ympäristöveroja,
sellaisia veroja, joilla voidaan ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan
ja samalla sitten kerätä varoja hyvinvointipalvelujen
ja tulonsiirtojen rahoittamiseksi. Tämä on se
pääsuunta, mistä etsitään
lisäverotuloja.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Puuttuuko hallitus pääomaverotuksella
kikkailuun? Me hyvin tiedämme, että eräät
lääkärit ja asianajajat ovat perustaneet
yhtiöitä ja ottavat palkkatuloon rinnastettavaa
tuloa pääomatuloina. Kysyn valtiovarainministeriltä:
Onko minulla henkilökohtaisesti kansanedustajana mahdollisuus
Kiljunen kommandiittiyhtiön kautta myydä eduskunnalle
kansanedustajapalveluja ja nostaa nämä palkkatulot
ikään kuin pääomatuloina? (Naurua)
Onko se juridisesti mahdollista? Jos se ei ole mahdollista, miksi
lääkäreillä ja asianajajilla
vastaava mahdollisuus on olemassa?
Toiseksi, puututteko te muun muassa verokeinotteluun, verojen
kiertämiseen, jonka veroparatiisit mahdollistavat? Te hyvin
tiedätte, että tämä on erinomaisen
iso ongelma, hallintarekistereiden kautta tapahtuva verokikkailu
esimerkiksi pörssissä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ei varmasti ole mahdollista kansanedustajapalvelujen
myynti yhtiön kautta. Jos te sitä yrittäisitte,
niin varmasti tukkisin sen tien aivan yhtä lailla kuin
sitten niiden ammattiryhmien kohdalla, jotka tällä hetkellä kierrättävät normaalia
palkkatuloa edullisemman verotuksen piirissä. Meillä on
tämä lakiesitys nyt valmisteilla, ja se taitaa
olla jopa lausuntokierroksella elikkä on tulossa nyt mahdollisimman
pian, niin kuin aiemminkin on todettu. Haluamme päästä siihen,
että normaalista palkkatulosta maksetaan normaalia palkkaveroa
ja tämmöinen ikään kuin kikkailu
estetään.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen ajatuksenkulun ja mielipiteiden
edellä on välillä vähän
vaikea pysyä, mutta huomaan, että jos seuraa sekä aamu-,
keskipäivä- että iltauutiset, tämä on
mahdollista. Eilen nimittäin valtiovarainministeri vielä täällä julisti,
että ei ole tulossa mitään menojen leikkauksia
eikä myöskään verojen korotuksia,
mutta sitten iltapäivällä, kun päästiin
illan loppuun, saatiin A-studiosta kuulla, että kyllä,
hallitus kääntää kelkkansa ja
nyt valtiovarainministeri ryhtyy puhumaan, että edessä on
menojen leikkauksia tai verojen korotuksia. Minulla on tässä näin
paksu nippu papereita, missä te olette julistanut, että ei tule
leikkauslistoja. Eilen te käänsitte kelkkanne. Samaan
aikaan te lupaatte vielä kertaalleen tälle vaalikaudelle
verojen alennuksia, vielä kertaalleen veronalennuksia,
jotka syövät veropohjaa ja ovat johtamassa tavallisia
ihmisiä koskettavien palvelujen heikennyksiin ja sosiaaliturvan
leikkauksiin. Keskusta ja vihreät ilmeisesti hyväksyvät
tämän kokoomuksen verolinjan. Kysyn:
Milloin te tulette näitä veronkorotuksia tänne esittämään,
siis ensi vaalikaudella, ja milloin esitätte menojen leikkauksia?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kaikki, jotka katsoivat eilisen esimerkiksi
A-plus-ohjelman, kuulivat sen, että tämä hallitus
ei tule tuomaan menoleikkauksia esille. (Ed. Jaakonsaari: Seuraava
hallitus!) Se logiikka on siinä, että kun täälläkin
on paljon peräänkuulutettu elvytystä ja
meidän tarkoituksemme on se, että nyt on velkaannuttava,
valitettavasti, tai siis otamme velkaa, yritämme tehdä rakenteellisia
uudistuksia jo nyt, jotta sitä velkaa voidaan tulevina
vuosina maksaa takaisin ja erityisesti että mahdollinen
leikkauspaine ensi vaalikaudella olisi mahdollisimman pieni, jos
sitä on. Eli jokainen vuosi työurassa tuo 3 miljardia euroa.
Tämä on se peruslähtökohta.
Toistan sen nyt vielä, että hallituksella on hyvin
yhteinen näkemys siitä, minkä eilenkin
toin esille, että menoleikkaukset tai mittavat veronkorotukset
tällä vaalikaudella olisivat vahingollisia nimenomaan tässä taloustilanteessa.
Mehän tulemme, niin kuin olemme teillekin jo aiemmin kertoneet,
(Puhemies: Minuutti!) kompensoimaan kelamaksun poiston muilla veronkorotuksilla,
lähinnä ympäristöpainotteisilla
veroilla, mutta muita veronkorotuksia emme kaavaile.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Ministeri Katainen on vakuuttanut, että leikkauksia
ei tule, mutta nyt kuitenkin hän on pyörtänyt
sanansa, että leikkauksia on tulossa. Onko leikkauslistalla
työttömyysturva tai muut pienituloisten sosiaaliturvaetuudet?
Verojen korotuksista: Onko hallituksella tarkoitus korottaa
bensaveroa, sähköveroa jnp.? Nämäkö ovat
ne ympäristöverot, joita teillä on tarkoitus
korottaa?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt vielä toisen kerran:
Kaikkien, jotka ovat kiinnostuneita siitä, mitä olen
sanonut oikeasti, kannattaa käydä katsomassa Ylen
netissä vaikkapa se A-plus. Ed. Kuoppa ei ilmeisesti ole
sitä tehnyt tai sitten tahallaan puhuu vähän
väärin. Eli en ole sanonut, että tuodaan
leikkauslistoja, eli en ole pyörtänyt. Tehdään
tämä nyt kerta kaikkiaan selväksi. Jos joku
haluaa testata, kumpi on oikeassa, minä vai ed. Kuoppa,
niin käykää katsomassa netistä tämä A-plus.
Mitä tulee sitten näihin ympäristöveroihin, hallitus
tekee näistä ratkaisuja kehysriihen yhtey-dessä.
Meillä ei ole vielä niistä päätöksiä.
Etsimme niitä keinoja, jotka pääsääntöisesti
verottavat niitä, jotka kelamaksun poistossa myös
hyötyvät. Se on se päälähtökohta.
Jutta Urpilainen /sd:
Arvoisa puhemies! Totuushan on se, että hallitus jo
yritti leikata eläkkeitä, mutta kansanliike, poliittinen
oppositio ja ammattiyhdistysliike onnistuivat torjumaan tämän
eläkeleikkauksen, (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)
ja se on erittäin hyvä asia. (Ed. Salo: Mistähän
niitä olisi leikattu?)
Jos katsomme tätä tilannetta, hallitus on
jo tehnyt yli 3 miljardin euron veronkevennyspäätökset,
ja samaan aikaan valtiovarainministeri totesi eilen, että valtionvelka
saattaa kasvaa seuraavan neljän vuoden aikana jopa 60 miljardilla
eurolla. Eli hallitus keventää veroja ja ottaa
sitä varten velkaa, eli te teette veronkevennykset velkarahalla.
Nyt olenkin kysymässä teiltä, arvoisa
valtiovarainministeri, oletteko te valmis perumaan osan näistä ylisuurista
veronkevennyksistä, joita te olette tekemässä.
Tämä ratkaisu, jota me sosialidemokraatit olemme
jo pitkään ajaneet, on nyt saanut myös
tukea muun muassa Veronmaksajain Keskusliitosta, (Puhemies: Minuutti!)
joka on herättänyt keskustelua siitä,
että osa näistä ylisuurista veronkevennyksistä pitäisi
perua. Oletteko te valmis tekemään tämän
päätöksen?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohta
veropolitiikassa on se, että kun meillä tässä taloustilanteessa
vienti ei vedä eli me emme saa verotuloja viennin mukana
tuomista työpaikoista niin paljon kuin haluaisimme tai
vientiyritysten maksamia veroja niin paljon kuin haluaisimme, me
yritämme pitää edes kotimarkkinakysynnän
käynnissä. Kun vienti ei vedä, niin me
teemme toimenpiteitä, joilla saadaan edes kotimarkkinat
toimimaan, (Ed. Zyskowicz: Ja ihmisten työpaikat säilyvät!)
ja tästä syystä meille on ollut tärkeää, että eläkkeensaajien
ja palkansaajien ostovoima kasvaa hyvin, koska vain sen varassa
me voimme pitää yllä kotimaista kysyntää,
palvelutyöpaikkoja, vaikkapa nyt sitten kotitalousvähennystä vielä hyväksikäyttäen.
Eli tämä on se ajatus.
Meillä on erilainen näkemys tästä.
Sosialidemokraatit haluaisivat leikata eläkkeensaajien
ja palkansaajien ostovoimaa, (Välihuutoja sos.dem. ryhmästä)
koska veronkorotukset ovat sitä. Jos te olette sitä mieltä,
että ne tuloveronkevennykset, joita hallitus on tehnyt,
on väärin, niin silloinhan te sanotte, (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) että verotusta pitäisi korottaa,
ja meillä on tässä erilainen näkemys.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kysymys koski niin sanottua
pörssiveroa. Valtiovarainministeri on varmasti tietoinen
siitä, että Englannissa Lontoon pörssissä peritään,
Kiinassa peritään, ja todennäköisesti
olette myöskin tietoinen siitä, että Saksan
valtiovarainministeri ja talousministeri esittivät viikko pari
sitten, että Saksa ottaisi käyttöön
ja niin suuren pörssiveron kuin 0,5—1,5 prosenttia.
Minä en näe, että olisi mitään
lisäarvoa siitä, että yhdestä ja
samasta paperista tehdään päivässä noin 10 000,
50 000 kauppaa, eli ostetaan ja myydään,
ostetaan ja myydään. Nyt minä kysyn: Mikä lisäarvo
teidän mielestänne on tuosta? Ja toiseksi: Aiotteko
te tuoda edes keskusteluun, mutta kovin mielellään
lakiesityksenä, että Suomessa otettaisiin käyttöön
pieni varainsiirtovero, (Puhemies: Minuutti mennyt!) joka kuitenkin tuottaisi
satoja miljoonia euroja?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tämmöinen pörssiveron
lanseeraaminen tarvitsisi kyllä rinnalleen globaalin sopimuksen.
Eli meidän ei kannata riskeerata pienenä maana,
jossa on pieni pörssi, Pohjoismaissa yhteinen, tämän
tulevaisuutta tai toimintakykyä. Tarvittaisiin sitä,
että Atlantin molemmilla puolilla olisi yhteinen näkemys
tästä asiasta. Näin ollen en ole tuomassa
tämmöistä esitystä.
Hannes Manninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ehkä ed. Kiljuselle voisi ensin
todeta, että kommandiittiyhtiö Kiljunen ei tiettävästi
ole ollut ehdolla eduskuntavaaleissa.
Mutta, mitä tulee tähän varsinaiseen
kysymykseen, niin verotuksella on tietysti ratkaiseva merkitys sekä kansantalouden
kannalta että tietysti julkisen talouden tasapainolle.
Nyt kun velkasummat näyttävät hyvinkin
huolestuttavilta, kysyisin:
Onko nyt olemassa tai tulossa uusia ennusteita sillä tavalla,
että kehysriihen yhteydessä hallitus voisi pohtia
tarkemmin tulevaa velkaantumista ja velan hoitamista myöskin
sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta, koska tämä eläkekysymyshän
on kaikkein ratkaisevin ja tärkein, että eläkkeellesiirtymisikä nousee,
että tulevat nuoret pääsevät
pienemmällä taakalla?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Uusi suhdanne-ennuste valtiovarainministeriöltä on
tulossa nimenomaan kehyspäätöksen yhteyteen.
Se kertoo muutaman kuukauden etukäteen, mutta kyllä näillä mittauksilla
on hyvin huono ennustenarvo, koska tilanne on äärettömän
sumuinen. Me oikeastaan tiedämme vaan pikkasen etukäteen
ja pystymme katsomaan, mihinkä dataan, mihin tosiasioihin,
nämä näkemykset perustuvat. Vielä kuukausi
sitten aika yleisesti arvioitiin, että talouskasvu kääntyisi
nyt tuossa kesän alussa. (Ed. Jaakonsaari: Me emme arvioineet!) — En
minä puhu nyt kenestäkään yksittäisestä,
vaan aika yleisesti arvioitiin. — Sitten arvioitiin, että tuossa
vuodenvaihteen jälkeen. No, nyt on arvioitu, että ehkä joskus
ensi vuonna. Elikkä minkä varaan tässä voi
yhtään mitään oikeastaan rakentaa
muuta kuin sen epävarmuuden ja sen tiedossa olevan varaan?
Näin ollen nämä rakenteelliset uudistukset
ovat äärettömän tärkeitä.
Jokainen vuosi lisää työhistoriaa, jos
me suomalaiset jaksamme tehdä töitä,
(Puhemies: Minuutti täyttyy!) saamme tehdä töitä,
tuo 3 miljardia. Jos opiskelijat pääsevät
nopeammin kouluun ja sieltä ulos, niin sillä on
vastaava vaikutus. Eli näitä meidän pitää nyt
keskittyä tekemään.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä kysymys
tämä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Nythän näillä hallituksen ratkaisuilla
nimenomaan pyritään siihen, että tätä oikeudenmukaisuutta edelleen
pidetään yllä, ettei siirretä liian
suurta taakkaa tuleville sukupolville. Sosiaalitupossa, joka oli
kokonaisuus, sovittiin myös työeläkkeitten
maksupaineista, työeläkemaksuista. Jos ei olisi
sovittu, olisi työeläkkeitten maksupaineista tullut
suuri taakka tuleville vuosille. Nyt kyettiin sopimaan tässä kokonaisuudessa
siitä. Se on yksi osa tätä sukupolvien
välistä oikeudenmukaisuutta. Sitä on
myöskin työurien pidentäminen kolmella
vuodella. Se on kova tavoite, mutta se on sitä, että emme
siirrä liian suurta taakkaa tuleville sukupolville. Nämä ovat
kokonaisuuksia. Ikävää, että vastustitte
sosiaalitupoa, äänestitte sen täällä kumoon.
Siinä oli työeläkemaksut, (Välihuutoja — Puhemies:
Minuutti on mennyt!) joka oli osa tästä.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Herra valtiovarainministeri, te ihan oikeasti
sanatarkasti toteatte eilisessä Savon Sanomissa: "Eläkeiän
nostoa vastustamalla tulee siis samalla kannattaneeksi suurempia
leikkauksia ja rajumpia veronkorotuksia, kun tulee laman laskunmaksun aika."
(Ed. Zyskowicz: Näinhän se on!) Te ette missään
vaiheessa tässä inhimillisesti ja taloudellisesti
vaikeassa tilanteessa ole olleet valmiita arvioimaan suurituloisten
veronkevennyksiä uudelleen. Te ette ole myöskään
puuttuneet voimakkaasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden
laittoman työvoiman valvontaan, miljardien eurojen veropohjamenetyksiä.
Te ette panosta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Te ette välitä siitä hädästä,
joka tässä maassa, kunnissa ja monissa perheissä on.
Te hermostuitte tammikuussa 2007, kun varoitin kovista arvoista
arjessa ja työelämässä. Me olemme
nyt keskellä niitä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Minä en tiedä oikein, mikä oli
kysymys, mutta jos tuohon teemaan pureutuu: Ensinnäkin harmaaseen
talouteen meillä on erittäin onnistunut, sanotaanko
valitettavan onnistunut, erityisisku verottajalla ollut nimenomaan
rakennuspuolella. Se on aivan huikeata, mitä siellä selviää.
Se on hyvin toiminut järjestelmä ollut. Tämän
perusteella meillä on jatkoa tiedossa. Tulemme tekemään
entistä vahvemman harmaan talouden torjuntaohjelman yhteistyössä oikeusministeriön
kanssa ja poliisin kanssa. Tähän pitää ehdottomasti
puuttua, niin kun tähänkin mennessä on puututtu.
Mitä tulee sitten palvelujen rahoittamiseen tai pienimpien
etuuksien nostoon, niitä juuri on tehty. Minä tiedän,
että tehdyillä päätöksillä ei
ole enää arvoa, mutta kyllä sen ihmisen
elämässä on arvoa. Jos vaikkapa pienimmällä äitiys-,
isyys- tai sairauspäivärahalla oleva ihminen,
joka saa nyt 171 euroa enempi, on sen saanut, niin hänen elämässään
sillä on arvoa. Tätä on tehty. On myös
maksettu hyvinä aikoina (Puhemies: Minuutti!) paljon velkaa
pois, mitä on kovasti kritisoitu täällä,
jotta meillä on varaa nyt vähän pitää puskuria
yllä, ettemme ole heti kaikkein kovimman taantuman kourissa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kun on tällainen televisioitu kyselytunti
ja esitetään sellaisia veroja, joista tuntuu,
että noitahan pitäisi ottaa äkkiä käyttöön,
sitä kauttahan saadaan rahaa. Tässä tuli
muun muassa pörssivero. Mitä pörssiveroon
tulee, minä ymmärrän hyvinkin, että Lontoon
Cityssä, pörssissä, siellä voi
olla pieni varainsiirtovero ja voi olla Suomessakin, mutta sen jälkeen
ei ole pörssiä täällä,
ed. Kiljunen. (Ed. K. Kiljunen: Miksei ole? — Naurua) Sen
jälkeen ei ole pörssiä täällä, ed.
Kiljunen. Minä voisin sanoa ed. Kiljuselle, että jos
hän kykenee todistamaan sen, että sillä ei ole
mitään vaikutusta pörssin täällä olemiseen, niin
minä olen ainakin valmis heti muuttamaan omaa kantaani.
Toinen väite täällä, että tämä hallitus
tälle vuodelle keventää verotusta. Se
keventää verotusta muun muassa niitten aika pientä eläkettä saavien
ihmisten kohdalla, jotka ovat eläkkeestään
maksaneet tähän saakka enemmän veroa kuin
vastaavaa tuloa saava palkansaaja. Mitä on väärin
siinä, että samaa eläkettä saava
eläkeläinen, myös hänen verotusta
kevennetään, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) palkansaajien
verotuksen kannalta?
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä,
että oppositio haluaa tuhota ensinnäkin suomalaisten
uskon tulevaisuuteen, haluaa luoda lisää epävarmuutta
tähän yhteiskuntaan, haluaa peruuttaa kotimaisen
elvytyksen. Nyt on luotu näillä elvytystoimilla
todellakin siltaa tämän taantuman ylitse ja hyvä niin.
Mielestäni kuitenkin tulevia elvytysrahoja voitaisiin käyttää entistä enempi
esimerkiksi talouden rakenteita uudistaviin toimenpiteisiin, vaikka
sellaiseen tuotekehitykseen Suomessa, joka auttaa esimerkiksi ympäristö-
ja ilmastotalkoissa koko maailmassa. Kysyisinkin ministeri Pekkariselta:
Kuinka paljon tämän tyylisiä rahoitusta
ja hankkeita aiotaan tulevaisuudessa tehdä?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Se ei ollut listan mukana, varmistin kysymyksen
ytimen. Vuonna 2005 Suomessa tuettiin julkisesti ympäristö-
ja energiahankkeita aika tasan tarkkaan 60 miljoonalla eurolla.
Viime vuonna 2008 tuettiin 140 miljoonalla eurolla. Kahdessa vuodessa
valtion satsaus kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Tämä tehdään
paitsi sinänsä ihan hanskaten sitä ilmasto-
ja ympäristötodellisuutta, minkä kanssa
maailma on kasvokkain, mutta osin myös itsekkäistä syistä sen takia,
että me näemme, että energia- ja ympäristöteknologiassa
on suuria mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Näistä syistä Suomi satsaa näihin
ja menestyy hyvin. Suomessa on useita sellaisia ympäristö-
ja energiateknologiayrityksiä, joittenka markkinaosuus
on enemmän kun 5 prosenttia, jopa sellaisia, joiden osuus
on enemmän kuin 10 prosenttia koko maailman kyseisen alan
markkinasta.
Raimo Vistbacka /ps:
Herra puhemies! Ed. Pekkariselle voisi todeta, että koska
ruvetaan suurituloisilta ottamaan, ainahan ne tahtoo mennä yleisesti
sinne pienituloisille.
Arvoisa puhemies! Hallitus pyrki metsäveron alennuksilla
saamaan puukaupan käyntiin ja tehostamaan tavallaan puujalostusteollisuuden mahdollisuuksia.
Nyt kuitenkin puukauppa on täysin pysähdyksissä.
Johtuuko se sitten siitä, että tämä tehosi
niin voimakkaasti tämä veronalennus vai onko syynä sitten
jalostetun tavaran menekkivaikeudet? Mutta arvoisa puhemies, olisin
kysynyt valtiovarainministeriltä, että:
Onko hallituksella nyt jotakin verotus- tai muita keinoja, että puukauppa
saataisiin edes jollakin tavoin käyntiin? Se nyt on tuolla
maakunnissa jotakuinkin täysin pysähdyksissä.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Enpä usko, että verokeinoilla sitä enää liikkeelle
saa. Kyllä kysyntä taitaa olla enempi kysynnästä,
kysynnän puutteesta. Kyllä verotuksella on tehty
se, mikä tehtävissä on ollut, ja jos nämä porkkanat
ei pure, niin sitten ei pure kyllä mitkään
porkkanat. Kysynnän alenemisen syyt jokainen tietysti tietää,
eli vienti ei vedä näillä tuotteilla
ja ilmeisesti metsänomistajat ja teollisuus eivät
ole päässeet yhteisymmärrykseen hinnasta
edes huokeamman verotuksen aikana, jotta valitettavasti tässä ei
taida voida mitään tehdä.
Annika Lapintie /vas:
Herra puhemies! Hallitus monenkin ministerin suulla ystävällisesti kertoi,
että olette huolissanne siitä, että tulevat sukupolvet
eivät joudu maksamaan vanhempien ihmisten eläkkeitä.
Mutta kauhea ristiriita on siinä, että kuitenkin
kieltäydytte ottamasta rahaa vastaan. Nyt esimerkiksi tämä päätös
siitä, että yrityksiltä poistetaan kansaneläkemaksu,
siitähän tulee miljardin euron miinus vuosittain.
Nekin rahat olisivat varmaan ihan hyväksi niissä eläkkeissä.
Ja samalla tavalla silloin, kun pääministeri Vanhanen
esitteli teidän kaikkien, keskustan, kokoomuksen, vihreiden
ja Rkp:n, yhteisen päätöksen nostaa alin
eläkeikäraja 63:sta 65:een, niin hän
perusteli sitä sillä, että joko eläkeikä ylös
tai sitten tulee leikkauksia tai veronkorotuksia.
No, olemme kuulleet, että leikkaukset siirretään
seuraavalle hallitukselle ja he saavat sitten tehdä ne
päätökset, näin ministeri Katainen
tässä todisteli. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)
Milloin otatte käyttöön rikkaiden varallisuusveron? Milloin
otatte käyttöön progressiivisen pääomaveron,
jotta vain pienituloiset ja köyhät eivät maksa
kaikkea?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minä en ole nyt varma, tarkoittiko
edustaja, että menoleikkauksia pitäisi ruveta jo
nyt tekemään. Minä en sitä kyllä kannata.
Toivon mukaan niitä ei tarvitse tehdä koskaan,
mutta pahalta näyttää tällä hetkellä.
(Ed. Jaakonsaari: Kunnat tekevät niitä jo!)
Tässä kelamaksun poistossa kysymys oli siitä,
että halusimme alentaa työn verotusta eli pystymme
helpottamaan työllistämistä. Tätä samaa keinoa,
ei välttämättä nyt aina kelamaksua,
mutta muuta työllistämiseen liittyvää välillistä veroa on
käytetty hyvin monessa Euroopan maassa tällä hetkellä ihan
nyt tämän taloustilanteenkin johdosta. Toinen
ehkä suurempi peruste tietysti koko tälle ajatukselle
on se, että työmarkkinaosapuolet pääsivät
sopuun, aivan oikein, että työeläkemaksuja
nostetaan, jotta tulevat eläkkeet voidaan turvata ja jotta
kunnille jäisi enempi verotuloja ja valtiolle jäisi
enempi verotuloja tulevina vuosina, kun rahastointiastetta parannetaan
ja maksua nopeutetaan. Tämä oli se idea.
Nämä muut esitykset erilaisten verojen luomiseksi,
niin kuin totesin, niin meillä on pääsääntöisesti
tarkoitus etsiä ympäristöverotuksen puolelta
veronkorotuskohteita. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Se on ehkä oikeudenmukaisempaa
elikkä työstä ympäristöpuolelle.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Yhden ikävän johtopäätöksen
joudun tekemään valtiovarainministerin eilisestä ja
tämän päivän puheenvuorosta,
ja se on se, että yhtäällä hallitus
väistää velvoitteitaan pakenemalla pitkän
aikavälin eläkepolitiikkaan ja toisaalla te toistatte
kevyen sarjan väitteitä, mantroja, ostovoimasta
jne. väistäen samalla sen ison tosiasian, että maan
talous on ajelehtimassa ilman kunnon johtoa, ilman selkeää kestävää linjaa
kohti massiivista velkakriisiä, ja sellaista kriisiä ylipäänsä,
jonka rinnalla tämän päivän
keskustelut ja eiliset keskustelut ovat todella kevyen sarjan juttuja.
Ne ovat hyttysen surinaa, tuollaista kevyttä kenttähuumoria.
Olen varma, että tästä ei selvitä ilman,
että jo tämän vuoden budjettiin puututaan.
Te haluatte väistää sen. Mutta totuus
on, että te joudutte (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sen
avaamaan, jos otatte sen vastuun, joka hallitukselle kuuluu. Mitä te
aiotte tehdä?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ei työurien pidentäminen
ole pieni asia. Se ei todella ole. Ainakin mitä olen ymmärtänyt,
ja kaikki olivat ainakin eilen täällä vielä sitä mieltä,
että ne ovat välttämättömiä. Meidän
tarkoituksena on nimenomaan kiristää sitä aikataulua,
(Ed. Gustafsson: Vuoden päästä nähdään
vai meneekö 20 vuotta?) mitä aiemmin on sovittu
siitä, että ihmiset tekisivät pidempiä työuria.
Kolme vuotta tarkoittaa julkisen talouden tasapainossa 9 miljardia
euroa. Ei se ole pieni asia. Samoiten tällä hetkellä tietysti
meidän täytyy olla suu säkkiä myöten
menolisäysten kanssa ja uusien verokorotusten kanssa. Jos
sitten tarkoitus on se, että todella avataan budjetti (Ed.
Jaakonsaari: Te olette aika isoja lupauksia tehneet!) ja tehdään
leikkauksia, se on yksi vaihtoehto. Mutta me pyrimme siihen, ettei
tällä hetkellä tarvitsisi tehdä,
koska täällä vielä joku hetki
sitten haluttiin aivan uskomattoman suuria elvytyspaketteja. Siitähän
tässä nyt on kysymys. Minä jaan teidän
huolenne tästä velkakehityksestä, (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) siitä tässä on haluttu
keskustellakin, koska mitä enempi meillä on pysyviä menolisäyksiä,
sitä suurempi se velka on.
Markku Uusipaavalniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, pyyhkikää lasinne,
jos näyttää sumuiselta. On ollut jo pitkään
tiedossa, mitä tuleman pitää. Olen sen
moneen kertaan kertonut. Katsokaa nyt ihmeessä niitä lukuja,
mitä luottoekspansio on pitänyt sisällään,
ja tehkää Suomelle omavaraissuunnitelma ja sen pohjalta
rakentakaa pakettia, millä tavalla tästä voidaan
eteenpäin mennä. Rankkoja leikkauksia pitää tehdä ja
heti.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Siitä huolimatta, että tiedämme,
että finanssimarkkina on täysin sekaisin ja epäluottamuksen
vallassa, ja sitä kautta julkiset taloudet ovat erittäin
huonossa kunnossa, niin emme me tiedä, kuinka syvälle
tässä mennään emmekä me tiedä,
kuinka pitkään tämä tulee jatkumaan.
Esimerkiksi eilen, kun totesin sen, mistä olen aikaisemminkin
puhunut, että velkaantuminen voi olla, se voi olla jotain
40—60 miljardin välillä, niin tämähän
on valtavan suuri haarukka, josta vain kertoo se, että jos
talouskasvu ei olekaan yhden skenaarion mukaista eli -4,5, vaan
se on jotakin enempi tai jos kasvua ei alakaan ensi vuoden puolessavälissä vaan
vasta seuraavan vuoden puolivälissä, tämä kaikki
vaikuttaa tähän.
Oikeastaan se, millä tähän voidaan
kaikkein parhaiten vaikuttaa — tämä ei
ole mikään kotimainen ratkaisu nyt mutta globaalisti,
koska tämä on globaali ongelma — on se,
että Euroopassa käydään läpi
joka ikinen iso pankki, mennään sisään,
katsotaan taseet, mikä niitten pankkien terveystila on,
paljonko siellä on roskaa, mikä niitten stressikunto
on aidosti. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Ja sitten valtiot katsovat, mitä niille
pankeille tehdään. Koska ilman tätä meidän
finanssimarkkinamme ei toivu eikä julkinen talous pääse
kasvuun.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Palaisin tähän metsäveroteemaan.
Ministeri sanoi, että metsäverotukselle ei voida
tehdä mitään ja sitä kautta
suomalaiselle puuhuollolle. Minun mielestäni voidaan ja
pitäisi tehdä, ja kysynkin nyt kuitenkin vielä valtiovarainministeriltä:
Eikö meidän vakavasti pitäisi ryhtyä miettimään,
kun kaupunkilaisomistukseen ovat metsät siirtyneet, metsäverojärjestelmämme
uudistamista niin, että palattaisiin tähän
periaatteessa pinta-alaperusteiseen veroon, joka kaupunkilaisille
kuitenkin vuosittain lähetettäisiin ja se saattaisi
aktivoida heidän haluaan myydä. Nythän
metsänomistus kaupunkilaiselle osasta tapauksia on pörssiosakkeisiin
rinnastettava omistamisen muoto ja keinottelun tai kaupankäynnin
muoto. Sen takia minä toivoisin, että tähän
tärkeään suomalaiseen kysymykseen hallitus
kuitenkin etsisi vastauksen ja että metsäverotuksella
mielestäni voidaan tehdä ja pitää tehdä ...
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja toivoisin, että tässä ministeri
voisi vastata tähän kysymykseen.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Meillä on uudistettu metsävähennysjärjestelmä,
jonka tarkoituksena on päästä siihen,
että tätä pirstoutunutta metsäomistusta saataisiin
koottua suurempiin kokonaisuuksiin. Eli yleensä on niin,
että jos omistaa vähän enempi metsää,
niin on intressi myös sitä hoitaa, tehdä harvennuksia
ja hakata aina välillä.
Mutta tämänhetkiseen puukaupan ongelmaan en
usko, että kovin hyvin verotuksella voidaan pureutua, koska
ei ole kysyntää, ei ole ostajia sille puulle.
Mutta tämä, mitä ed. Ahde esitti,
tämä on pitkän aikavälin toimenpide,
jos sitä haluttaisiin käyttää.
Mutta me olemme halunneet lähteä siitä,
että metsätilat olisivat suurempia, koska sillä on
aina vaikutus myös puukaupan käymiseen, siihen
kiinnostukseen, mitä metsäomaisuuteen kohdistuu,
ja yleensä se näkyy myös tarjonnan lisääntymisenä.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Palaan ed. Kimmo Kiljusen kysymyksen toiseen
osaan tästä harmaasta taloudesta.
Yhdysvallat ahdisteli onnistuneesti Sveitsin, muistaakseni,
suurinta pankkia ja sieltä onnistui paljastamaan satoja
suuren luokan veronkiertäjiä. Saksa käytti
vähän toisenlaisia keinoja ja onnistui Luxemburgin
pankeista paljastamaan suuren luokan saksalaisia veronkiertäjiä.
Mitä Suomen hallitus on Euroopan unionin piirissä tai
muutoin tekemässä, jotta unionin piirissä kaiken
kaikkiaan voitaisiin vahvistaa ja tehostaa toimintaa tällaista
näiden eräänlaisten veroparatiisien pankkijärjestelmien
kautta tapahtuvaa veronkiertoa vastaan?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa Ecofinin eli valtiovarainministereitten
Eurooppa-neuvoston asialistalla kysymys, jossa EU, siis komissio, neuvottelee
muutamien tällaisten veroparatiisien kanssa yhteisestä sopimuksesta,
jossa kysymyksessä on nimenomaan pankkisalaisuuden höllentäminen
ja se, että eri EU-maat saisivat enempi tietoa näitten
maitten pankkien asiakkaista eli nimenomaan, että voisimme
tsekata paremmin ja nopeammin veronkiertäjiä.
Tässä Yhdysvallat on onnistunut aika hyvin. Veikkaan,
että EU:kin onnistuu, koska näillä veroparatiiseilla
ei ole mitään erityistä syytä sinänsä kohdella
Eurooppaa jollakin toisella tavalla kuin Yhdysvaltoja. Meidän
vaan pitää panna painetta sinne. Tämä on
erittäin tärkeä homma, koska tämmöinen
huono taloudellinen aika valitettavasti johtaa myös siihen,
että erilainen vilunkipeli lisääntyy.
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin eduskunnassa on
käsiteltävissä, lähinnä mitä liittyy
Suomen ulkomaankauppaan EU:n ulkopuolelle, erittäin tärkeä lakiuudistus
koskien kaksoislaskutusta, tulliselvitysrikosta, ja toivon, että tämä hallituksen
esitys tulee auttamaan osittain tässä harmaan
talouden kansainvälisessä torjunnassa. Sillä rikollisuudella
on kytköksiä myös veroparatiiseihin.
Olen lakivaliokunnan kanssa puhunut, että lakivaliokunta
tekisi tutkimusmatkan rajalle ja tämän alueen
toimintaan muutenkin.
Mutta tärkeämpi tähän kysymykseen
liittyvä asia oikeusministeriön osalta EU-tasolla
on, että tässä taloudellisessa kriisissä me
olemme jo kertaalleen käyneet keskustelun eurooppalaisen syyttäjäviraston
toiminnan aktiviteettien nostamisesta Eurojustin osalta ja yhteisten
tutkintaryhmien käyttämisestä myös
talousrikollisuuteen, veroparatiisirikollisuuteen, koska usein tämän
kaltainen ed. Zyskowiczin mainitsema rikollisuus on myös
rajat ylittävää rikollisuutta ja silloin
sitä vastaan pitää taistella myös
sitten yhteisin syyttäjätoimin, ja tästä oikeusministerit ovat
tiivistäneet yhteistyötä.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Veropohjan tiivistämisen ja harmaan
talouden tematiikkaa jatkaakseni hallituksen puolivälinriihen
kannanotossa on todettu, että rakennusteollisuuden osalta
selvitetään käännetty arvonlisäverojärjestelmä.
Tämä on käytössä muutamissa
Euroopan maissa, Itävallassa ja Ruotsissa, joten käyttökokemustakin
löytyy.
Missä aikataulussa selvitys tehdään,
ja missä vaiheessa meillä mahdollisesti on tämä järjestelmä käytössä?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Herra puhemies! Tämän kevään
aikana mahdollisimman pian toivon mukaan. Ruotsista ei ole vielä itse
asiassa saatu kokemuksia. Niitä on yritetty sieltä hakea,
mutta heillä itselläkään ei
oikeastaan vielä ole. Hyvin mielelläni ne kuulisin. Mutta
meillä voidaan tehdä sitä selvitystyötä, ehkä jopa
valmistelutyötä tässä rinnalla,
ja katsoa, että jos sieltä nyt sitten saadaan
jotain uutta tietoa, niin sen mukaan sitten lakiesitystäkin
korjaillaan.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! On pakko sanoa välillä,
että kun kuuntelee ministeri Kataisen puheita, niin alkaa
oikeasti pelottaa. Talouspolitiikka ei ole nyt kyllä hallinnassa,
ei veropolitiikan osalta, ei työllisyyspolitiikan osalta,
ei oikein mikään lohko nyt toimi. Teidän
puheenne ovat täysin ristiriitaisia. Teidän tavoitteenne
ovat täysin ristiriitaisia. Te puhutte, että te
annatte verohelpotuksia siitä syystä, että ostovoima
maassa säilyy. Tilastot näyttävät,
että säästämisaste nousee, leipäjonot
pitenevät. Se on se lopputulos tällä teidän
linjallanne, kun te olette valinneet verojen kiristämisen
linjan kaikista pienituloisimmalle kansanosalle. Kunnallisverot ovat
nousseet, tulevat tänä vuonna nousemaan, palvelumaksut
tulevat nousemaan, kiinteistöverot tulevat nousemaan teidän
päätöksienne seurauksena, ja te sanotte,
että te ette tule kiristämään
verotusta. Te olette kiristäneet ja te tulette kiristämään
sitä lisää, ikävä kyllä.
Nyt te uhkailette leikkauksilla sitten seuraavaksi. Te puhutte 40—60
miljardin haarukasta. (Puhemies: Minuutti on mennyt!)
Milloin te, arvoisa ministeri Katainen, teette kokonaisvaltaisen
strategisen suunnitelman, miten tästä ongelmasta
tullaan ulos?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! No, sitä tehdään
siis koko ajan. Tehdään nyt yksi asia selväksi,
kun täällä ed. Martti Korhonen totesi,
että hallitus kiristää veroja. Tästähän
tässä just on riidelty, kun hallitus ei kiristä veroja,
vaan hallitus jättää ihmisille enempi
heidän omaa rahaansa ostovoimaan. Te olette sitä mieltä,
että heiltä pitäisi ottaa enemmän.
Tästähän tässä on kysymys
ollut, eli ettei nyt vaan kellekään jäänyt
epäselväksi se, että te olette sitä mieltä,
että ihmisiltä otetaan enempi. (Ed. Gustafsson:
Ihmiset tietävät, mitä kunnissa tapahtuu!)
Mitä sitten tulee kuntiin, niin veronkevennykset on
aina kompensoitu tämän hallituksen aikana kunnille
täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksella.
Tämä on ollut se linja. Nyt jos tänä vuonna
kunnat nostavat verotustaan, niin on hyvä kysymys, pitäisikö valtion
alentaa verotusta, jotta ostovoima kasvaisi, vai ei. Tästä ei
ole mitään erityisiä päätöksiä,
mutta jos kerta kunnat nostavat siitä huolimatta, että valtio
on kompensoinut omassa verotuksessaan tehdyt alennukset kunnille,
niin annetaanko palkansaajien ja eläkkeensaajien verotuksen
kiristyä vai (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kompensoidaanko tämä.
Tämä on hyvä kysymys.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Ensin totean, metsä- ja puukauppaan
pätee samat pelisäännöt kuin
kaikkeen muuhunkin kauppaan, tarvitaan ostaja, tarvitaan myyjä,
ja tällä hetkellä ei ole olemassa kuin
pelkästään myyjiä. Yleensä veropolitiikan
pitää olla pitkäjänteistä,
niin myöskin metsien verotuksessa, ja erilaisten tutkimusten
mukaan, joita on tehty hyvin paljon nimenomaan maatalousväestä,
viljelijät ovat aktiivisimpia myyjiä, kun taas
kaupunkilaiset ovat maltillisempia ja haluavat parempia hintoja. Yleensä verotuloihin
vaikuttaa se, että on työtä ja toimeliaisuutta.
Ja jotta meillä olisi työtä ja toimeliaisuutta,
kysynkin ministeri Pekkariselta:
Onko teillä aikomuksia tuoda kehysriiheen sellaisia
toimia, joilla Suomessa työtä ja toimeliaisuutta
jatkossakin voidaan pitää yllä? (Hälinää — Ed.
Jaakonsaaren välihuuto)
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Minä jatkan heti, kun ed. Jaakonsaari
rauhoittuu tuossa etupenkissä.
Arvoisa puhemies! Kyllä tietysti hallituksen työhön
ja toimeentuloon liittyvät hankkeet ovat koko hallituksen
yhteisiä hankkeita ja talouspolitiikan monilla eri toimenpiteillä voidaan
varmistaa ja yritetään varmistaa sitä,
että kaikkien niiden suomalaisten yritysten, jotka pohjimmiltaan ovat
kilpailukykyisiä, niin monen kuin suinkin niistä,
pyörät voisivat pyöriä myöskin
tämän äkillisen laman aikaan, tai toivottavasti
lyhyeksi jäävän laman aikaan. Tästä syystä me
olemme nyt jo ryhtyneet toimenpiteisiin vaikkapa suhdannelainojen
käyttöön ottamiseksi. Niitä ehkä vähän
vielä laajennetaankin, mikäli tarve siihen näyttää olevan
perusteltu. Oma kysymyksensä on se kieltämättä,
ja siitä toivon mukaan täällä kehysriihessä keskustellaan,
onko joillakin toimialoilla niin suuria tilauksien pudotuksia, että niitten
kokonaisten toimialojen pystyssä pitämiseen (Puhemies:
Minuutti on mennyt!) tarvittaisiin joidenkin hankintojen aikaistamisia,
sellaisten hankintojen, jotka ovat 2—6 vuoden päässä, voitaisiinko
niitä nyt aikaistaa tähän päivään
ja sitä kautta varmistaa, että koko toimiala ei
Suomesta häviäisi.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on
seurannut, niin nyt joutuu vain toteamaan, että valtiovarainministeri suhtautuu
kovin kepeästi veronkevennyksiin ja niiden vaikutuksiin
kokonaisbudjettitalouteen. Toisaalta te peräänkuulutatte
näitä rakenteellisia uudistuksia, joita nyt juuri
kaivataan, ja kun puhutaan sitten veropohjan laajennuksesta, te
viittaatte ainoastaan ympäristöveroihin. Tässä keskustelussa
nostettiin esille muun muassa pääomaverotuksessa
olevat mahdollisuudet uudistua. Esimerkiksi arvopaperikauppaa viitattiin
tähän pörssiveroon, ja te kiersitte tämän
kysymyksen sillä tavalla, että tämä täytyy
ratkaista kansainvälisesti.
Onko tästä oletettavissa nyt se, että te
olette aktiivinen, kun Euroopan unionissa tästä asiasta keskustellaan
eli pörssikaupan verotuksesta? Saksan hallitus on tässä jo
aloitteellinen. Onko Suomen hallitus nyt aloitteellinen tässä kysymyksessä,
että nimenomaan arvopaperikauppaan myöskin saadaan
varainsiirtovero?
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kyllä se niin on, mitä tuossa
ministeri Pekkarinenkin äsken omassa puheenvuorossaan totesi,
että jos Suomi yksipuolisesti tämmöisen
ratkaisun tekisi, niin se olisi kyllä erittäin huono
asia Suomelle. Meidän pitää olla kansallisesti
itsekäs tässä asiassa. Jos on kysymys
kansainvälisestä sopimuksesta, se saattaa muuttaa
tilannetta, mutta enpä uskalla ottaa tältä seisomalta
kantaa siihen, onko se siitä huolimatta Suomen etu. (Ed.
Gustafsson: Ette ole aktiivinen!) Eli täysin riippuu siitä,
minkälainen kansainvälinen sopimus tai järjestelmä otettaisiin
käyttöön, mutta en uskalla luvata tältä seisomalta,
että se olisi Suomen talouden kannalta edullista.