2) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus
2007
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa puhemies! Keskustelumme pohjana tänään
on Pohjoismaiden neuvoston kertomus viime vuodelta. Se sisältää useita
huomionarvoisia kohtia, joista haluan nostaa esiin muutaman, onhan
neuvoston toiminta taas saanut uusia tuulia purjeisiinsa sen jälkeen,
kun Pohjoismaiden pääministerit joitakin vuosia
sitten ilmoittivat haluavansa johtaa myös pohjoismaista
yhteistyötä. Myös kansan vahva tuki on
pohjoismaisen yhteistyön takana. Elinkeinoelämän
valtuuskunnan Evan mielipidekyselyssä peräti 92
prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että pohjoismaista
yhteistyötä pidetään hyvin tärkeänä edelleen.
92 prosenttia oli tällä kannalla. Jos vertailemme
sitä Euroopan unioniin, niin saman tutkimuksen mukaan myönteisesti
EU-jäsenyyteen suhtautuu 36 prosenttia kansasta ja kielteisesti
35 prosenttia kansasta. Tämä minusta on osoitus
siitä, miten merkittävä kansan tuki pohjoismaisella
yhteistyöllä on.
Keskeisinä asioina Pohjoismaiden neuvoston työssä olivat
muun muassa globalisaatio, rajaesteiden poistaminen ja keskustelu
itsehallintoalueiden asemasta sekä yhteinen huoli Itämeren
tilasta. Globalisaatioprosessi nousi viime vuonna neuvoston toiminnan
ja pohjoismaisen yhteistyön päiväjärjestyksen
kärkeen. Globalisaatio oli neuvoston aloitteesta jo vuoden
2006 istunnon keskeinen teema, ja pääministerien
myötävaikutuksella siitä tuli myös
ministerineuvoston toiminnan keskeinen aihe. Priorisointiin vaikutti osaltaan
se, että Suomi toimi viime vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston
puheenjohtajamaana. Prosessin tavoitteena on vahvistaa Pohjolan
kansainvälistä asemaa keskittymällä esimerkiksi
ympäristöön, energiaan ja innovaatioihin.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto on omalta osaltaan
panostanut prosessiin asettamalla neuvoston eri elinten välisen
globalisaatioryhmän, joka työsti eri valiokuntien
tekemiä aloitteita ja järjesti vuoden 2007 maaliskuussa
kaksipäiväisen globalisaatioseminaarin. Työ poiki
pohjoismaista globalisaatiotyötä koskevia ehdotuksia,
jotka esiteltiin pääministerin kesäkokouksessa
Punkaharjulla. Pääministerit puolestaan sopivat
useista konkreettisista hankkeista, joilla pyritään
vahvistamaan Pohjoismaiden asemaa globalisoituneessa maailmassa.
Hankkeet liittyvät ilmastoon, ympäristöön
ja energiaan, huippututkimukseen ja innovaatioihin, rajaesteisiin sekä Pohjoismaiden
kansainväliseen profilointiin. Nämä priorisoinnit
näkyvät jatkossakin Pohjoismaiden yhteistyön
toiminnassa.
Neuvosto panostaa globalisaatiotyössään
vielä tänäkin vuonna Kööpenhaminan
ensi vuonna järjestettävään
YK:n ilmastohuippukokoukseen ja siihen liittyvään
yhteispohjoismaiseen esiintymiseen. Pyrimme painottamaan myös
parlamentaarisen ulottuvuuden näkyvyyttä huippukokouksen
yhteydessä. Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen
osallistuminen huippukokoukseen on myös neuvoston tärkeänä tavoitteena.
Arvoisa puhemies! Globalisaation, ympäristön
sekä ilmaston ohella myös rajaestekysymykset ovat
pysyneet neuvoston toiminnassa keskeisinä. Rajaestetyötä edistämään
perustettiin viime vuoden istunnossa Oslossa osittain neuvoston
aloitteesta uusi yhteispohjoismainen rajaestefoorumi, joka aloitti
toimintansa tämän vuoden alusta. Työtä johtaa
entinen yhteistyöministeri, nykyinen suurlähettilas
Ole Norrback. Rajaestetyöryhmän toimenpide-ehdotuksia
odotetaan suurella mielenkiinnolla. Niistä saamme väliraportin
lokakuussa, kun täällä eduskunnassa pidetään
Pohjoismaiden neuvoston 60. istunto.
Selvitystä ja sen ehdotuksia on pidettävä erittäin
tarpeellisina, sillä vapaa liikkuminen Pohjoismaasta toiseen
sekä mahdollisuus asua ja toimia vapaasti toisessa Pohjoismaassa
ovat kansalaisten kannalta tärkeitä kysymyksiä.
Näihin asioihin on siis kiinnitettävä jatkuvaa
huomiota. Uusia lakeja säädettäessä tulisi
myös kaikissa Pohjoismaissa vastaisuudessa kiinnittää nykyistä enemmän
huomiota lakien yhteensopivuuteen, jotta välttyisimme nykyisen
kaltaiselta tilanteelta, jossa ihmisten, työpaikkojen ja
rahan vapaalle liikkumiselle on liian paljon kansallisia esteitä.
Tässä koordinointityössä Pohjoismaiden neuvostolla
on vastaisuudessa merkittävä rooli.
Arvoisa puhemies! Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin
eli Pohjolan itsehallintoalueiden asema ja rooli pohjoismaisessa
yhteistyössä olivat vahvasti esillä vuoden
aikana. Maat kävivät vilkasta keskustelua itsehallintoalueiden
mahdollisesta täysjäsenyydestä ja pohjoismaisen
yhteistyön perusasiakirjan eli Helsingin sopimuksen muuttamisesta
tältä osin. Taustalla oli Tanskan sisäpolitiikka
ja jäsenehdotus, joka koski Färsaarten Tanskasta
riippumatonta jäsenyyttä Pohjoismaiden neuvostossa
ja Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Keskustelun tuloksena oli tällä erää yhteistyöministereiden
laatima ja neuvoston hyväksymä niin sanottu Ahvenanmaan asiakirja,
jolla vahvistettiin itsehallintoalueiden osallistumista Pohjoismaiseen
yhteistyöhön.
Uutena asiana tässä asiakirjassa on se, että itsehallintoalueiden
edustajat voivat jatkossa toimia esimerkiksi puheenjohtajina ministerikokouksissa,
virkamieskomiteoissa ja työryhmissä. Itsehallintoalueet
voivat niin ikään vastaanottaa Pohjoismaiden neuvoston
suosituksia ja esityksiä sekä vastata niihin.
Lisäksi ne saavat mahdollisuuden tulla yhteispohjoismaisten
laitosten täysivaltaisiksi jäseniksi hakumenettelyn
kautta.
Aikaisempien vuosien tapaan Pohjoismaiden neuvosto osallistui
aktiivisesti alueelliseen parlamentaariseen yhteistyöhön
ennen kaikkea Itämeren alueella ja arktisella alueella.
Neuvoston rooli etenkin Itämeren parlamentaarikkokonferenssin
ja sen pysyvän komitean toiminnassa oli edelleen hyvin
keskeinen. Mainittakoon lisäksi pohjoisten alueiden osalta,
että Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta järjesti
kesäkuussa kolmannen Barentsin alueen parlamentaarikkokonferenssin.
EU:n uudistettu pohjoisen ulottuvuuden politiikka muodosti alueellisen
yhteistyön keskeisimmän viitekehyksen, ja neuvoston
pyrkimykset pohjoisen ulottuvuuden parlamentaarisen puolen vahvistamiseksi
jatkuivat myös toimintavuonna 2007. Myös yhteistyö Baltian
maiden parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa jatkui aktiivisena.
Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi todeta, että kertomuskaudella
järjestettiin eri Pohjoismaissa parisataa seminaaria, konferenssia
ja muuta tilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 15 000 henkeä.
Suomessa järjestettiin myös noin 20 paikkakuntaa
kiertänyt kiertue, jonka tavoitteena oli esitellä pohjoismaista
yhteistyötä kansalaisille.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Mielestäni on hienoa, että Pohjoismaiden
neuvosto on löytänyt oman paikkansa. Joitakin
vuosia takaperin täälläkin käytiin
keskustelua, että tuo neuvosto olisi turha. Mielestäni
vuoden 2007 esitykset, suositukset ja sisäiset päätökset
osoittavat, mikä tämä paikka on, ja se
on nimenomaan Itämeren tulevaisuudesta ja ympäristöstä huolehtiminen
ja energiaympäristöpolitiikka. Seitsemästätoista
suosituksesta seitsemän on näitä ympäristökysymyksiä.
Yhteistyö myös Baltian maiden suuntaan on ollut
positiivinen, ja palautan mieliin sen ajatuksen, että myös
tässä talossa Pohjoismaiden neuvoston kontaktien
asianomaisiin valiokuntiin, joiden toimialaa tehdyt suositukset
koskevat, pitäisi olla aktiivisempia. Siinä on
jonkin verran edistytty, mutta toivomisen varaa varmasti edelleen
on.
Tuo globaalikysymys ja ilmastonmuutos on erittäin tärkeä.
Yksi näistä suosituksista liittyy nimenomaan Kööpenhaminan
vuoden 2009 osapuolikokoukseen, ilmasto-osapuolikokoukseen, ja tämä on
erittäin tärkeätä. Tanska on
isäntämaa, Ruotsi on EU:n puheenjohtaja noihin
aikoihin, ja kun edelleenkin Suomi on sitten kolmantena tässä Itämeren äären
Pohjoismaista, niin meidän pitäisi myös
aktivoida oma politiikkamme liittyen vuoden 2009 osapuolikokoukseen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Itse Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa
työskennelleenä koen, että tällä toimielimellä on
nykyajassa aivan uuden tyyppiset, omat tehtävänsä.
Pohjoismaiden neuvoston merkitys ei ole minnekään
kadonnut. Päinvastoin sillä on aivan uudet ulottuvuudet
ja mahdollisuudet. Muun muassa Baltian maat ovat hyvässä yhteistyössä,
ja juuri täällä esille nostetuissa kysymyksissä,
mitkä ovat tällä laajalla alueella, mikä Pohjoismaiden
neuvoston sektoriin kuuluu, kun Grönlannin länsiosatkin
ovat siellä mukana, on paljon kenttää ja
hyvin moniulotteista toimintaa. Koen, että Suomen kannattaa
panostaa tähän työhön, ja hyvässä yhteistyössä Pohjoismaiden
neuvoston valtuuskunta ja eduskunta ja asianomaiset valiokunnat
voivat viedä asioita eteenpäin.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Pohjoismaisella yhteistyöllä on
erittäin solidi, vahva pohja. Täytyy sanoa, että meillä on
paljon opittavaa toisista Pohjoismaista, heidän kokemuksistaan,
ja nopeasti nuo opit ovat sovellettavissa toisiin Pohjoismaihin.
On myöskin erittäin hyvä, että Suomi,
Ruotsi ja Tanska ovat tiivistäneet yhteistyötään
Euroopan unionissa, pääministerit pitäneet
huippukokouksia, yhteisiä palavereita, ja kokemusta on
ollut näistä kokouksista. Kun tuemme toinen toisiamme,
niin voimme paljon paremmin omat tavoitteemme noissa kokouksissa
myöskin saavuttaa.
Viime aikoina on tehty hyvää työtä Pohjoismaiden
neuvoston puitteissa nimenomaan rajaesteitten poistamiseksi. Useinkin
kyse on hyvin pienistä, melko mitättömistäkin
esteistä, jotka kuitenkin tavalliselle ihmiselle voivat
olla hyvinkin merkittäviä. Tämmöinen
arkinen työ ja siinä eteenpäin meneminen
on huomattavan tärkeätä, ja on myöskin
hyvä, että tällä tavalla pohjoismaisten
kansalaisten liikkuvuus voi lisääntyä.
Haluaisin myöskin painottaa kansalaisyhteistyön
merkitystä, ja kun meillä pyritään
luomaan esimerkiksi työpaikkoja muissa Pohjoismaissa nuorisolle,
Nordjobb-tyyppisiä projekteja, niin ne ovat erittäin
hyviä, koska on tärkeätä, että opimme
tuntemaan ihmisiä toisissa Pohjoismaissa, ja tässä suhteessa
juuri kansalaisjärjestöillä on myöskin
tärkeä merkitys.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on sikäli
hyvin haastava ja mielenkiintoinen, että osa yhteistyötahoista
kuuluu Euroopan unioniin ja osa sitten ei. Tiivistyvässä eurooppalaisessa
yhteistyössä tulisi huolehtia siitä,
että nämä muut maat ja alueet, jotka haluavat
kuitenkin olla osana yhteistyötä, voisivat toimia
sellaisessa yhteistyössä, missä erilaiset
esteet pystytään saamaan poistetuiksi, ja siksi erityisesti
näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa tulikin hyvin
esille tämä raja-asteiden poistaminen ja myös
se, kuinka kohtuuttomia yksilötason vaikeuksia nämä rajaesteet
ovat muodostaneet esimerkiksi opiskelun tai sairastumisen toisessa
maassa tai työskentelyn tai monen muun asian kohdalla.
Lisäksi uskoisin, että pohjoismaisella yhteistyöllä on
hyvin paljon annettavaa keskinäisessä poliittisenkin
kulttuurin kehittämisessä. Keskustelukulttuurin
ja yhteistyökulttuurin parantamisessa meillä on
paljon toisillemme annettavaa. Tapa lähestyä asioita
voi olla virkistävä, kun katsoo monesta eri näkökulmasta.
Energiapoliittisessa yhteistyössä ja ilmastopolitiikassa
meidän pitää mennä eteenpäin,
mutta kuitenkin on huomioitava myös eri maiden erilaiset
lähtökohdat ja teollinen rakenne.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Meiltä puuttuisi varmasti aika paljon,
jos ei olisi pohjoismaista yhteistyötä Pohjoismaitten
neuvoston kautta. Eräs ulottuvuus on myöskin alueiden
välinen yhteistyö. Me tiedämme, kuinka
eri maiden pääkaupunkien kesken on luotu monenlaista
yhteistyötä, monenlaista verkostoitumista, samoin
arktisten alueitten osalta. Itse olen hyvin voimakkaasti koettanut
puhua Keski-Pohjolasta, Mittnordenista, Suomen, Ruotsin ja Norjan keskiosien
välisestä yhteistyöstä niin
liikenneinfran, maanteitten, rautateitten kuin meriliikenteen osalta,
ja tämä samalla kätkee sitten kaiken
kulttuurillisen, yliopistojen välisen yhteistyön
jne. Elikkä tässä on hyvin monet ulottuvuudet
ja monet verkostot, jotka toimivat hyvin pehmeillä tavoilla,
mutta hyvin merkittävillä tavoilla.
Keskustelu päättyi.