Markku Rossi /kesk:

Kiitän, herra puhemies!

Hallituksen esitys laiksi rintamasotilaseläkelain muuttamisesta on hyvä ja tervetullut. Esitys on periaatteessa lyhyt ja valiokunnan mietintö sitäkin lyhyempi, mutta erinomaisen selkeä.

Kyseessähän on uusi lainsäädäntö, jolla suomeksi sanottuna selätetään tietosuoja. Tietosuojan voittaminen onkin tämän yhteiskunnan yksi kiperimpiä kysymyksiä. Tässä yhteydessä on pakko todeta, että kun nyt edustajan, aiemman ministeri Rehulan aikana hallitus sai aikaan lainsäädännön, jossa sotaveteraaneille taattiin ylimääräinen kotiin vietävä apu, niin viranomaistulkinnat olivatkin sen kaltaisia, että kunnat, jotka käytännössä sitten kuitenkin tätä kotiin vietävää apua palveluseteleiden tai muun tuen muodossa vievät ja toteuttavat, eivät saaneet meidän veteraaniluetteloitamme.

Voi kuvitella, kuinka kauan sieltä sodasta sitten oikeastaan pitääkään kulua aikaa, jotta kunnat, jotka siis toteuttavat suomalaisessa yhteiskunnassa sosiaaliturvan käytännön toteutusta, pystyvät toimimaan. Nyt uusi, säädettävä laki mahdollistaa sen, että kunnille toimitetaan Kansaneläkelaitoksen toimesta meidän rintamaveteraaniemme luettelot, ja näin kunnat pystyvät sitten A:sta Ö:hön, sillä välillä, katsomaan, ketkä ovat oikeutettuja tähän tukeen, ja hoitamaan sen myös perille. Tässä on ollut aivan järjetön tilanne. Tämä ei ole ollut Kelan syy, tämä ei ole ollut Valtiokonttorin syy. Tietosuojanäkökulma ja -tulkinta on ollut sen kaltainen, että kunnat, jotka muutoin siis tätä sosiaaliturvaa ja sen käytännön toimintaa ovat hoitaneet, eivät ole sitten tässä yhteydessä saaneet henkilöiden nimiluetteloita, jotta heidän kotonaan olisi voitu tämän asian tiimoilta käydä.

Herra puhemies! Aivan järjetöntä, aivan järjetöntä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on piirteitä, jotka kaipaavat uudistamista, ja nyt tämä asia on tulossa kuntoon. Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tätä asiaa on puitu kolme vuotta, ja kiitos ministeri Risikolle, että hän nyt sitten nopeasti lähti — nopeasti ja nopeasti, mutta kuitenkin — tämän lainsäädännön toteuttamaan, ja näin tässä asiassa päästään eteenpäin.

Erityisesti suurimmissa kaupungeissahan ongelma on ollut juuri siinä, että ei ole pystytty toimittamaan näille veteraaneille sitä apua, jota he olisivat ansainneet ja myös sitten tarvinneet, juuri siitä syystä, että ei ole tunnettu näitä henkilöitä. Pienemmissä kunnissa tilastot kertovat, että noin alle 20 000 asukkaan kunnissa tuo apu on mennyt paljon suuremmassa mitassa perille. Paljolti se johtuu vapaaehtoistoiminnasta, reserviläisjärjestöjen toiminnasta ja vastaavasta kansalaisjärjestötoiminnasta, jossa on tiedetty, kuka veteraani asuu missäkin, ja hänen luokseen tuota apua on sitten voitu viedä sekä myös olla auttamassa siinä, että se varmasti tulee käytettyä eikä niin, että esimerkiksi 200 euron palveluseteli jää sitten sinne piirongin laatikkoon ikään kuin säästöön. Ne ovat veteraaneille tähän hetkeen tarkoitettuja apuja, tukia, ja niitä täytyy myös näin viedä eteenpäin.

Tässä mielessä tämä laki mahdollistaa nyt sitten tämän tiedonsaannin kuntiin, ja kuntien pitää tehdä erityisesti nimenomaan näiden reserviläis- ja vastaavien järjestöjen kanssa ja myös ilman muuta, totta kai, sotaveteraanijärjestöjen ja rintamaveteraanijärjestöjen kanssa tätä yhteistyötä, jotta tuo apu sitten todella menee perille. Tässä mielessä tämä laki on yksi, voi sanoa, parhaimpia tämän vaalikauden aikana toteutuneista, ja kiinnitän huomiota myös siihen, että valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto on tähän ottanut hyvin tiukan kannan tuolla aiemmin ja se on myös tämän eduskunnan hyväksymässä tämän vuoden budjettimietinnössä.

Herra puhemies! Vielä tähän loppuun haluan todeta, että kun 2017, isänmaan juhlavuosi, lähestyy, niin uuteen hallitusohjelmaan on varmasti kaikkien eduskuntapuolueiden vaalien jälkeen, olkootpa sitten hallituksessa ketkä tahansa, syytä katsoa se, mikä tulee olemaan myös meidän veteraanisukupolvemme niin sanottu lopullinen ratkaisu niin, että me pääsisimme esimerkiksi näistä ylimääräisistä invaliditeettiprosenteista edes sinne 10 prosenttiin ja että jokainen veteraani oman elämänsä aikana saa sen tarvitsemansa tuen, saa tarvitsemansa kuntoutuksen, onko se sitten kotona tai jossakin kuntoutuslaitoksessa.

Siinä mielessä kutsun tätä termillä, jota toki voidaan käyttää väärinkin, mutta siinä mielessä lopullisen ratkaisun tulee olla niin, että suomalainen yhteiskunta toimii kuten veteraanit itsekin ovat asian katsoneet: veljiä ei jätetä.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Tämä muutoshan koskettaa keski-iältään jo yli 90-vuotiaita veteraaneja ja tarjoaa heille paremmat mahdollisuudet saada tarvitsemiaan kuntoutus- ja muita palveluita, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Meillähän on veteraaneja vielä jäljellä muutama kymmenentuhatta, heidän keski-ikänsä on noussut kovaa vauhtia, ja joukko harvenee. Siitä huolimatta, vaikka tuo kuntoutustarve on koko ajan kasvava tietysti heidän keski-ikänsäkin noustessa, rahaa on jäänyt monessa paikassa käyttämättä, ja siinä isona syynä on ollut se, että näille veteraaneille ei ole ollut tarjolla tarpeeksi paljon tukipalveluita ja neuvontapalveluita, joilla heitä autettaisiin hakemaan näitä heille kuuluvia kuntoutuspalveluita.

Ministeri Risikko totesi, että tietosuojalainsäädännön tarkoitus on suojata ihmisten yksityisyyttä. Vaikka tarkoitus on hyvä, on se tässä tapauksessa kääntynyt itseään vastaan ja johtanut turhaan byrokratiaan, ja tämän jälkeen ministeri Risikko ryhtyi toimiin ja toi tämän uudistuksen eduskuntaan, ja se on otettu tyytyväisyydellä vastaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rintamasotilaseläkelakia siten, että Kansaneläkelaitos voi jatkossa luovuttaa rintamalisää saavien henkilöiden tiedot kunnalle, eli näin tuo ongelma poistuu ja kunnilla on mahdollisuus helpommin vastata tähän tarpeeseen. Valtiohan maksaa kunnille määrärahaa rintamaveteraanien palveluihin ja kuntoutukseen, ja Kela voi antaa kunnalle tiedon kunnan alueella asuvista sotaveteraaneista tämän jälkeen.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä keskustelussa esille, niin kuin edustaja Rossi edellä puhui, sotainvalidit myös. Maassamme on edelleen noin 6 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä on myös tuon noin 90 vuotta. Yhteiskunnallamme on siis käsillä viimeiset vuodet tukea heidän vanhushuoltoaan ja hoitoaan ja toisaalta myös osoittaa kiitollisuutta heidän suurta uhraustaan ja nuoruuden vuosien kärsimyksiäänkin kohtaan.

Sotainvalideista suurin osa asuu edelleen kotona, vaikka he ovat jo noin 90-vuotiaita, ja tämän ovat mahdollistaneet yhteiskunnan tarjoa-mat palvelut sekä riittävä tuki. Kotona asumista tukee kattava yhteiskunnan tarjoama palveluverkko, josta erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskien osalta kuntoutus on merkittävä tekijä. Lisäksi kiireellinen uudistustarve olisi sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajan poistaminen.

Sotainvalidit ovat saaneet valtion tukemia palveluita sotainvalidin työkyvyttömyysasteesta riippuen. Järjestelmässä on nähty erityisen suureksi ongelmaksi moniportainen asteikko, joka asettaa sotainvalidit sekä heidän leskensä täysin eriarvoiseen asemaan. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu 10 prosentin sekä 15 prosentin haitta-asteen sotainvalidius, joka vaikuttaa merkittävästi työkykyyn, elämisen laatuun, elämisen kykyyn ja arjen hallintaan ja edelleen elämänlaatuun, mutta tämä ei kuitenkaan oikeuta heitä palveluihin.

Pienimmillä invalidin haittaprosenteilla olevia on noin 2 000 tällä hetkellä elossa näistä kaikista 6 000 sotainvalidista. Nämä 2 000 sotainvalidia eivät pääse myöskään niiden noin 30 000 jäljellä olevan sotaveteraanin etuuksien piiriin. He ovat siis nykyjärjestelmän täydellisiä väliinputoajia. He ovat yli 90-vuotiaita, heillä ei ole enää kauan aikaa odottaa. Tämän lisäksi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot ja lesket joutuvat jonottamaan kuntoutukseen pääsyä keskimäärin yli vuoden, minkä vuoksi tarkoitukseen varattua määrärahaa tulisi korottaa edelleen.

Sotainvalidien vuotuinen poistuma supistaa sotilasvammakorvauksien määrärahatarvetta, ja tästä koituvilla säästöillä voitaisiin rahoittaa useita edellä mainittuja palveluita. Olen itse tehnyt esityksen maamme hallitukselle, että pienimmistä sotainvalidien haitta-asterajoista luovuttaisiin ja tähän ryhmään kuuluvat liitettäisiin 20 prosentin haitta-asteen korvauspiiriin, ja näin hekin pääsisivät nauttimaan heille kuuluvista tuki- ja kuntoutuspalveluista.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vedota vakavalla tavalla valtiovarainministeriöön veteraanien ja sotainvalidien kuntoutusrahojen puolesta. Kyllä minua on suoraan sanoen hävettänyt, että vuosi toisensa jälkeen valtiovarainministeriö budjettiesityksessä leikkaa näitä kuntoutusrahoja ja sen jälkeen täällä eduskunnassa odotetaan, että veteraanit tulevat tänne meitä tapaamaan, suurin piirtein hattu kourassa kerjäämään sitä apua, joka heille kuuluisi. Ja vuosi toisensa jälkeen eduskunta osoittaa laupeuttaan ja korottaa nuo määrärahat siihen tasoon, mistä valtiovarainministeriö on ne leikannut. Jos olen oikein ymmärtänyt, tätä on käsitelty lukuisia kertoja eduskuntaryhmien puheenjohtajien toimesta. On tehty erilaisia juhlavuosiesityksiä ja kannanottoja, mutta siitä huolimatta, vuosi toisensa jälkeen ensin leikataan ja sen jälkeen ollaan laupiaita ja korotetaan se tuolle vaaditulle tasolle. Minä kyllä toivoisin, että tässä tämä hallitus ja tulevat hallitukset kantaisivat nyt sen vastuun, mikä meillä näistä vanhoista miehistä ja vanhoista naisista, sotaveteraaneista ja leskistä, on, eikä enää lähdettäisi tällaiseen, minun mielestäni, teatteriin. Se ei tee meistä kansanedustajista yhtään parempia ihmisiä, että me heidän täällä käynnin jälkeen korotamme itse leikkaamamme summat takaisin tuolle tasolle.

Arvoisa puhemies! Annan kuitenkin lopuksi kiitosta ministeri Risikolle siitä, että nyt tämä tieto-ongelma korjataan ja veteraanit tulevat jatkossa saamaan tietoa heille kuuluvista ja heille oikeutetuista palveluista.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitos voi luovuttaa etuudensaajan tietoja toiselle viranomaiselle vain, jos tiedon antamisesta on laissa nimenomaisesti säädetty. Tässä lakiesityksessä Kansaneläkelaitokselle annetaan lupa luovuttaa rintamalisää saa-vien henkilötiedot kunnille. Tietojen luovuttaminen on välttämätöntä, jotta kunnissa löydetään palvelujen pariin ja kuntoutukseen oikeutetut henkilöt. Vuodesta 2011 alkaen rintamaveteraanit ovat olleet oikeutettuja myös kotiin vietäviin palveluihin ja kuntoutukseen, ja erityisesti näitä määrärahoja on palautettu Valtiokonttoriin noin 11 prosenttia kuntiin maksetuista rahoista. Yhtenä syynä rahojen käyttämättä jättämiseen on ollut se, että kuntien on ollut vaikea kohdistaa palveluja iäkkäille rintamaveteraaneille heitä koskevien henkilötietojen puutteellisuuden takia, ja toisaalta iäkkäät rintamaveteraanit eivät ole välttämättä osanneet reagoida saamaansa kuntien laatimaan tiedotekirjeeseen, jonka Kela on postittanut heille. Tämän lain myötä kunnat saavat suoraan tietoonsa alueella asuvat rintamaveteraanit, ja kunnasta voidaan vaikka henkilökohtaisesti käydä tapaamassa kaikkia palveluihin oikeutettuja henkilöitä ja sopia tarvittavista palveluista ja kuntoutuksesta. Laki astuu voimaan viimeistään 1.5., joten on hyvä, että asia saadaan näin nopeasti kuntoon.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys rintamasotilaseläkelain muuttamisesta on erittäin hyvä, ja on korkea aika, että se nyt tehdään. Lain sisältöhän on se, että Kela voi luovuttaa rintamalisää saavien henkilöiden henkilötiedot kunnille, jotta kunta sitten voi osoittaa veteraaneille noita heille kuuluvia kuntoutuspalveluita ja myös muita arjessa selviämistä tukevia palveluita. Tämä puute on ollut ihan ilmeinen. Itsekin toimin paikallisesti veteraanineuvottelukunnan puheenjohtajana, ja siellä pohditaan juuri sitä, miten tavoitetaan ne kaikki veteraanit, jotka ovat palveluiden tarpeessa ja oikeutettuja siihen palveluun.

Veteraanijärjestöt ovat tehneet ansiokasta yhteistyötä kuntien veteraaniyhdyshenkilöiden kanssa, ja veteraanijärjestöjen kautta on saatu selville niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat palveluita. Veteraani-ikäluokka on jo niin ikääntynyttä, että enää näihin pitkäkestoisiin, muutamien viikkojen kuntoutusjaksoihin kuntoutuslaitoksissa eivät kaikki enää jaksa lähteä, ja tuo kotiin vietävien palveluiden tarve on suuri.

Vuoden 2011 jälkeenhän veteraanit ovat olleet oikeutettuja näihin kotiin vietäviin palveluihin ja myös kotiin vietäviin kuntoutuksiin. Mutta edelleen, tänäkin vuonna vielä, on tullut ilmi paikallisesti noin 90-vuotias veteraani, suomalainen korpisoturi, joka ei ole tähän mennessä ilmoittanut itsestään eikä mistään avun tarpeesta. Hänkin oli kokenut, että hän on tehtävänsä tehnyt ja hän ei tarvitse apua. Mutta on oikeus ja kohtuus, että se palvelu, jota voimme vielä antaa näille veteraaneille, annetaan. Nyt on se aika, ja tämä lakiesitys tukee sitä toimenpidettä.

Veteraanikuntoutusrahoja on jopa palautettu joistakin kunnista, elikkä niitä rahoja, jotka on varattu valtion budjetissa ja kuntien budjeteissa tähän tarkoitukseen, on palautettu, koska ei ole voitu osoittaa sitä tukea niille veteraaneille, kun ei ole tiedetty kaikkia tarpeessa olevia.

Tähän loppuun, arvoisa puhemies, tuon vielä esille yhden näkökulman. Sodan aikana sotilaspoikina toimi 16—17-vuotiaita nuoria miehiä, jotka eivät vielä rintamalle joutuneet lähtemään, mutta he toimivat esimerkiksi rintama-alueella ilmavalvontatehtävissä, ja se oli tärkeätä ja raskasta toimintaa nuorille pojille silloin. Näissä tehtävissä toimineille ei ole kaikille myönnetty rintamatunnusta, ja nyt alkaisi olla kiire jo hoitaa tämäkin asia kuntoon ja myös näiden henkilöiden — jotka silloin nuorina, lapsina, olivat mukana puolustamassa isänmaata ja antamassa tärkeän panoksensa sen eteen — kuntoutusasiat ja etuasiat kuntoon.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Heinonen ja Jokinen ja monet muutkin ovat puhuneet erittäin hyvin veteraanien puolesta ja niitten kuntoutusmäärärahojen puolesta, jotka heille ehdottomasti kuuluvat. En halua nyt toistaa niitä puheenvuoroja, ja noudatan puhemiehen ohjetta siinä, että koetan pysyä puhtaasti tässä lakiesityksessä.

Haluan oikeastaan tuoda tähän vain yhden ainoan näkökulman, koska ongelma on tullut myöskin minua vastaan. Varsinkin Tampere on ollut juuri sellainen kunta, missä näitä rahoja on palautettu, koska veteraania ei ole tavoitettu, ja se ei ole missään nimessä ollut oikein. Mutta siitä päästään ehkä siihen isompaan johtopäätökseen, että vaikka tämä tietosuojalainsäädäntö on lähtökohtaisesti hyvä, niin joskus käy niin, että se tietosuoja toimii sen vahingoksi, jota sillä tietosuojalla yritetään suojella. Ja tässä järjestelmässä on käynyt juuri niin, että kun on haluttu ikään kuin pitää kiinni siitä, että nämä tiedot eivät ole saatavilla, ja ihmisten ikään kuin yksityisyydestä on haluttu pitää huolta, niin silloin näitä ihmisiä ei ole saavuttanut myöskään se tieto, että heillä on oikeus kuntoutukseen ja tiettyihin veteraanietuisuuksiin.

Kyllä tämä on aivan järjetöntä touhua ollut tähän asti, ja kiitokset tosiaan ministeri Risikolle siitä, että tämä asia on nyt tässä, ja kiitokset niille lukuisille kansanedustajille, jotka tätä asiaa ovat tässä vuosien varrella eteenpäin saattaneet. Tämä antaa nyt uskoa siihen, että joku ongelmakohta sentään tässä yhteiskunnassa voidaan korjata kun yhteisesti koemme, että ei ole mitään järjen hiventäkään tässä nykykäytännössä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rintamaso-tilaseläkelakia muutetaan siten, että Kela voisi luovuttaa rintamalisää saavien henkilötiedot kunnille. Esityksen tarkoituksena on edistää kunnan mahdollisuuksia kartoittaa sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja palveluiden tarvetta.

Hallituksen esitys on hyvä. Se nimenomaan parantaa veteraanien mahdollisuutta päästä kuntoutukseen nykyistä paremmin. Ja on äärettömän hyvä, että kunnat voivat nykyistä paremmin kartoittaa veteraanien palvelutarpeen. Meillä on paljon erilaisia kotiin vietäviä palveluita, jotka varmasti ovat tervetulleita kaikille veteraaneille.

Haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, että näitä kuntoutusmäärärahoja on jäänyt käyttämättä. Tämän lain myötä saadaan varmasti nämä valtion osoittamat rahat myös paremmin hyödynnettyä ja entistä useammat veteraanit kuntoutukseen. Tiedetään, että keski-ikä on 90 vuotta. He ovat tehneet suuren työn meidän yhteiskuntamme eteen, ja nyt meillä on mahdollisuus sitten omalta osaltamme tuoda helpotusta heidän vanhuuteensa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Sotiemme sankarit ansaitsevat arvokkaan kohtelun, ja siitähän tässäkin esityksessä on kyse. Ajattelin kuitenkin paneutua vähän toisesta näkökulmasta lakiesitykseen.

Hallituksen esitys antaa Kelalle oikeuden luovuttaa rintamalisää saavien henkilöiden tiedot kunnille. Voi sanoa, että tämä on järjen riemuvoitto. Vastaavia tilanteita nimittäin löytyy myös toisinpäin, tietojen luovuttamisesta Kelalle, ja näitä vastaavia tilanteita löytyy hyvin useissa tilanteissa. Otetaan yksi esimerkki: Kun kansalainen hakee tulevaisuudessa esimerkiksi etuuksia Kelasta, tarvitaan lääkärin lausunnot. Sujuvinta olisi, jos potilasarkistosta jatkossa saisi suoraan lääkärintodistukset, mutta valitettavasti Kela ei voi saada Kanta-arkistosta lääkärintodistuksia, vaikka kysymys on Kelan antamista etuuksista — pykälät sen estävät. Tähänkin tarvitaan kor- jaus. Meidän tulee mahdollistaa Kelalle mahdollisuudet saada etuuspäätösten yhteydessä lääkärintodistukset Kanta-arkistosta.

Arvoisa puhemies! Meillä on syntynyt yhteiskunta, jossa suojellaan tietoa enemmän kuin ihmisiä. Tietosuoja ajaa kaiken ylitse. Se on pyhä ja järkkymätön, vaikka kansalaisten etu olisi tiedon sujuvampi siirtyminen viranomaisten välillä. Voi sanoa, että tiedon sujuva siirto — jos pääsisimme siihen joku päivä, jos murtaisimme nykyisen tietosuojan pykäliä murtamalla — säästäisi kansalaisten aikaa ja toisi myös yhteiskunnalle euromääräisiä säästöjä.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! "Voi pyhä byrokratia", kirjoitin eräässä lehdessä viime vuonna. Tätä rintamaveteraanien osoitetietojen saantiongelmaa on pyöritetty vuosikaudet Kelassa, ministeriössä, Valtiokonttorissa ja kunnissa ilman minkäänlaista konkreettista parannusta. Silloin kirjoitin, että nykyinen hallitus ei ole viitsinyt nähdä vaivaa tehdäkseen asian korjausesitystä. Otin ongelman jälleen esille lokakuussa 2013 muun muassa maakuntalehdissä. Kelan palveluosaston toimistopalvelupäällikkö Niina Kasurinen vastasi kirjoitukseeni ja antoi ymmärtää, että viranomaiset eivät tätä ongelmaa aio ratkaista. Tein ongelman johdosta lakialoitteen 30. lokakuuta 2013. Nyt tämä ongelma on ratkaistu.

Kiitos ministeri Risikolle vielä kerran siitä, että otitte asian vakavasti, vaikka esitys tulikin opposition riveistä. Tämä on järjen tietovoitto, totesi edustaja Lauslahti, vai oliko se niin? (Sanna Lauslahti: Järjen riemuvoitto!) — Järjen riemuvoitto.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, kun se tulee voimaan, on yksi niistä keinoista, joilla tämä oma armas isänmaamme hoitaa maata puolustaneita henkilöitä ja toimii sen eteen, että he saavat elämänsä ehtoossa parhaan mahdollisen hoidon ja hoivan. Kyllä tässä kohdassa on ihan oikein, että tätä tietosuojaturvaa tältä osin ei murreta, vaan siinä annetaan Kelalle lupa, ja että se tällä tavalla seljätettiin ja järjen ääni voitti. Siis yleensäkin tämä viranomaisten tietojen vaihto on todella vaikeata tämän tietosuojan takia. Se on tuolla poliisin, veroviranomaisten ynnä muitten organisaatioitten kiusana, ja muun muassa tämä harmaan talouden torjunta on vaikeutunut sen kautta, kun niitä tietoja ei ole vaihdettu.

Tämä on erinomainen asia. Toivon tämän toimivan ihan päänavauksena siihen suuntaan, että myöskin muualla näitä esteitä puretaan.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyvin tullut esille kaksi asiaa, jotka minun mielestäni kulminoituvat tähän lakiesitykseen.

Ensinnäkin on tämä varsinainen sisältö, meidän veteraaniemme kuntoutukseen pääseminen niin, että siinä ei ole este, että kunta ei tiedä, missä veteraanit asuvat ja sitä kautta tavallaan veteraani on ollut hukassa. Tämä on lähinnä koskenut suuria kaupunkeja. Pienemmillä paikkakunnilla asiat ovat hoituneet enempi tuttavuuden ja tietämyksen kautta. Veteraaniasioista ansaitsisi puhua pitkäänkin, mutta noudatan puhemiehen toivetta, että keskitytään tässä tähän lakiesitykseen.

Toinen, mikä täällä on noussut esille kahdessa edellisessä puheenvuorossa, on se, että viranomaisten keskinäinen tiedonkulku on tässä kohti nyt avattu ihan oikein. Tosin tähänkin meni luvattoman kauan aikaa, mutta olkoon tämä esimerkkinä monelle muulle tietosuojan alla olevalle asialle, jossa todellisuudessa, niin kuin edustaja Lauslahti tuossa sanoi, tietoa suojellaan enempi kuin ihmistä.

Tässä on kaksi asiaa. Toinen on tämä menettelytapa, mutta ennen kaikkea on tämä lain sisältö, että meidän veteraanimme nyt sitten pääsisivät kuntoutukseen ja kotiin vietävien palvelujen piiriin. Mutta tässä nyt on myös kunnille velvoite, sellainen velvoite, joka ei oikeastaan maksa mitään. Ne rahat ovat olemassa näihin kuntoutuksiin, niitä on palautettu, mutta kun niitä ei ole hyödynnetty, niin nyt siitä ainakin nämä lakiesteet poistuvat.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain haluan todeta sen, että tämä muutos tähän rintamasotilaseläkelakiin on äärimmäisen erinomainen, välttämätön ja hyvä. Haluan vain omalta osaltani kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tähän lakimuutokseen myönteisesti vaikuttaneet.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensin muutama sana asian vierestä ja sitten itse asiasta.

Siitä vierestä se, että veteraaniasioista puhuttaessa täällä käytetään aina hyviä, erinomaisen hyviä ja vielä hurskaampia puheenvuoroja. 15 vuoden ajan minäkin olen kuullut, kuinka veteraaneille pitäisi pitää huolta siitä, että ne esitykset ovat jo valmiita, ettei niitä täällä tarvitsisi parantaa. Etenkin hallituspuolueitten edustajille: Mars matkaan tuonne kehysriiheen, Säätytalolle tai mieluummin jo sitten hallitusneuvotteluihin. Sitä kautta näihin asioihin saadaan kestäväkin ratkaisu, kun poliittisesti niin halutaan. Täällä toki voi yrittää kaikenlaista, mutta se on nyt sitten enemmän tai vähemmän hurskastelua.

Hurskastella tietenkin voi monella tapaa. Kysymys tästä haitta-asteesta on sinänsä vakava kysymys. Sekin on täyttä pelleilyä, että ikään kuin työkykyyn vedotaan puhuttaessa yhdeksänkymppisistä veteraaneista. Mutta sekin on vain yksi keino pitää huolta siitä, että kun päätetään antaa vain tietty määrä rahaa, niin tällä keinolla sitä sitten ikään kuin hoidetaan kuntoon.

Sitten tästä itse asiasta. Tämä tietosuojakysymys ei koske pelkästään nyt tätä rintamaveteraanien tietojen luovuttamista. Se koskee todellakin monia muita asioita, erityisesti sosiaali- ja ter-veydenhuollossa. Siinähän usein käy niin, että tietosuoja vaarantaa sen henkilön edun, jota ollaan suojelevinaan. Siksi mielelläni näkisin, että säädettäisiin laki, jossa sallittaisiin tietosuojaa rikottavan silloin, kun se koituu sen rikkomuksen kohteeksi joutuvan eduksi.

Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi, kun pyysin itse sitä debattipuheenvuoroa, niin pyysin sitä todetakseni — kun edustaja Rossi käytti täällä ilmausta "lopullinen ratkaisu" — että kyllähän se tulevaisuuteen suunnattuna voi olla jotenkin perusteltu, mutta se historiallinen menneisyys on sellainen, että en mielelläni olisi tässä yhteydessä sitä kuullut.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan myös lyhyesti vakuuttaa, että tämä laki on tervetullut. Näin Kela voi tämän lainmuutoksen jälkeen luovuttaa rintamalisää saavien henkilöiden nimet ja tunnukset kunnille. Nyt ei ole sitten mitään epäilystä — on kysymyksessä suuri tai pieni kunta, kaikki veteraanit tulevat tiedostetuiksi.

Se on, niin kuin ministeri Risikkokin mainitsi, suorastaan häpeällistä, että näitä rahoja on palautunut. Valtiokonttoriin vuosittain palautui näitä kuntoutusrahoja runsaat 400 000, että on ihan hyvä tämä esitys. Vielä tulee todeta, että tänä vuonna näitä kuntoutusmäärärahoja on tarjolla noin 34,5 miljoonaa euroa.

Mitä yleensä tulee näihin veteraaneihin, pitäisi kaiken maailman haitta-asteet lopettaa, jotta jokaisella veteraanilla olisi mahdollisuus kuntoutukseen, ilmaiseen sairaalahoitoon ja kaikkeen muuhun. Kun täällä sanottiin, että keski-ikä on jo runsaat 90 vuotta, niin tämä meidän pitäisi, nuoremman sukupolven, ymmärtää ja tehdä hallituksen taholta toimenpiteitä, kun maakunnista tulee, että ei pääse sinne ja sinne, kun haitta-aste on alle 20 prosenttia. Mutta toivottavasti päästään tässäkin asiassa yhteisymmärrykseen.