Arvoisa puhemies! Teollisuuden synkät ajat jatkuvat. Teollisuustuotanto väheni tammikuussa 7,5 prosenttia viime vuodesta. Teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti jo toista vuotta. Tällä viikolla tuli lisää irtisanomisilmoituksia. Suomessa on 266 000 yritystä, ja näistä 247 000 on pienyrityksiä, joissa on 1—9 työntekijää. Noin puolet yrityksistä on henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia, joiden verotus on selvästi osakeyhtiöitä ankarampi. Viime vuosina nämä pienyrittäjät ovat lisänneet työpaikkoja, kun vastaavasti suuryritykset ovat potkineet työvoimansa kortistoihin. Pienyrittäjyydessä olisivat ne kasvun mahdollisuudet, millä Suomi saadaan nousuun. Kehysriihessä olisi oikea hetki korjata tämä asia. Arvoisa hallitus, mitä hallitus aikoo tehdä, että työllisyysaste saadaan yrittäjyyden kautta nousuun?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomi on tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana menettänyt valtavan määrän työpaikkoja ennen kaikkea teollisuudessa. Haluan korostaa: viimeisen kymmenen vuoden aikana teollisuudesta on mennyt noin satatuhatta työpaikkaa. Siihen on useita eri syitä, jotka liittyvät toisaalta globaaliin talouskriisiin — Suomi on viennistä riippuvaisena maana aina riippuvainen siitä, miten markkinoilla menee — ja toisaalta on kysymys kotimaisesta rakennemurroksesta, josta keskeisimpänä ja konkreettisimpana esimerkkinä ovat varmaan Nokian murheet. Tämän lisäksi olemme menettäneet kustannuskilpailukykyämme, ja vieläpä ikääntyminenkin (Puhemies koputtaa) painaa päälle. Siinä mielessä kyse on erittäin hankalasta yhtälöstä, jota ei yksittäisillä hokkuspokkustempuilla hoideta toiseksi. Kaikkein olennaisinta tässä yhteydessä on harjoittaa vastuullista, uskottavaa talouspolitiikkaa, ja siihen hallitus tässäkin kehysriihessä pyrkii.

Arvoisa puhemies! Aina on olemassa vaihtoehtoja. Kunnissa yrittäjyyden merkitys on viime vuosina huomattu. Eikö eduskunnassakin olisi korkea aika herätä tajuamaan tilanne ja se, mistä rahat valtiolle tulevat? Tänä vuonna arvonlisäveroa kerätään tilittäen valtiolle yrittäjien toimesta 17 miljardia euroa. Tuontienergia mustahiili ei tuo euroja juurikaan Suomeen. Kannattaisiko hallituksen ottaa vakavasti professorityöryhmän laatima raportti "Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla"? Professorit haluavat kääntää vuosittain tuontienergiaan valuvat 8,5 miljardia euroa kotimaiseksi energiakysynnäksi. Tämä toisi kasvua ja yritystoimintaa ja loisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Ja heidän viestinsä on erittäin selkeä: Suomi on täynnä energiaa, ja sitä kannattaisi hyödyntää. Arvoisa elinkeinoministeri, mitä aiotte tehdä tämän tosiasian eteen?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus jatkaa erittäin pitkälti sitä energiapoliittista linjaa, jota edellisellä vaalikaudella ryhdyttiin tekemään. (Välihuutoja) Kysymys on siitä, että edellisellä vaalikaudella luotiin tiekartta siihen, miten Suomi pääsee EU:n edellyttämiin vuoden 2020 tavoitteisiin, mikä tarkoittaa muun muassa merkittävää panostusta biomassaan, bioenergiaan, tuulivoimaan ja niin edelleen. Noudatamme kutakuinkin tismalleen tätä linjaa. Ainoa muutos, mikä tämän jälkeen on tapahtunut, on iso muutos maailmanmarkkinoilla, mikä on johtanut siihen, että kivihiilen hinta on olennaisesti laskenut, mikä vaikuttaa kaikkialla Euroopassa, myös Suomessa, jonkin verran meidän kokonaisuuteemme. Tästä huolimatta olemme erittäin hyvin sillä polulla, jonka olemme yhdessä viime vaalikaudella luoneet, ja itse asiassa olemme jopa EU:n mallioppilaita siinä, että tulemme saavuttamaan uusiutuvan kotimaisen energian tavoitteet vuonna 2020 — asetelmassa, jossa nyt jo olemme Euroopan kakkonen.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mölsä käytännön pitkän uran tehneenä pienyrittäjänä tietää pienyrittäjien vaikeudet. Tämä kysymys on aiheellinen ja erittäin tärkeä. Me tarvitsemme yrittäjiä, pienyrittäjiä, uusia yrittäjiä. Haluaisinkin kysyä: näkeekö hallitus mitään tarvetta konkurssilainsäädännön uudistamiselle? Tällä hetkellä, jos tulee epäonnistuminen, sinulta menee rahat ja omaisuus — se voidaan katsoa riskinkannon piiriin — mutta ei saisi mennä tulevaisuus. Ei saisi mennä yrittäjältä tulevaisuus, niin että hän joutuu velkaloukkuun.

Kun me kaikki kansanedustajat olemme saaneet sellaista postia, että "kun epäonnistuin yrittäjänä, nyt minulta on mennyt tulevaisuus, ja en pääse enää mukaan", niin näkeekö hallitus mitään tarvetta pistää eteenpäin esimerkiksi sellaista kuin on USA:ssa järjestelmä Chapter 11, että kun epäonnistut, rahat meni, omaisuus meni, mutta ei mene tulevaisuus?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä kysymys, ja voin lohduttaa sillä, että hallituksella on nyt vireillä velkajärjestelylain muutos, jossa mahdollistetaan myös se, että pienyrittäjä, yksinyrittäjä, elinkeinonharjoittaja pääsisi velkajärjestelyn piiriin. Tämän esityksen olen tuomassa tänne eduskuntaan ihan muutaman kuukauden jälkeen. Se tulee vielä ennen juhannusta, sen lupaan.

Arvoisa herra puhemies! Näissä pk-sektorin yrityksissä olisi varmaan paljon potentiaalia ja mahdollisesti jopa kasvua, mutta yksi semmoinen ongelmakohta on siellä rahoituksen saaminen. Pankista varmaan saa rahaa, mutta ne ehdot voivat olla aivan mahdottomat tälle yritykselle. Kysyisin ihan yksinkertaisesti näistä rahoituksen pullonkauloista nimenomaan pk-sektorin puolella: mitä tälle ongelmalle aiotaan tehdä?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on 265 000 yritystä ja varmaan 265 000 erilaista tarinaa. On selvää, että olosuhteissa, joissa pyritään kasvuun ja kansainvälistymiseen, yritysrahoituksen pitää olla kunnossa. Ja tältä osin meillä on tiettyjä murheita johtuen eurooppalaisesta kehityksestä ja vakavaraisuussäännösten tiukentumisesta, mikä uhkaa vaikeuttaa sekä yritysrahoituksen saatavuutta että vaikuttaa sen hintaan ja muihin ehtoihin. Tällä hetkellä meillä ei ole sen suhteen vielä akuuttia ongelmaa, mutta on selvää, että meidän pitää varautua tilanteeseen, jossa kasvun tullessa yritysrahoitus ei toimi.

Tältä osin hallitus on ryhtynyt useisiin eri toimenpiteisiin, jotka liittyvät Finnveran valtuuksiin, joukkorahoituksen edistämiseen, uuteen Kasvurahastojen Rahasto II:een ja niin edelleen. Kyllä näitä hankkeita on useita vireillä, jos vielä lisätään joukkovelkakirjamarkkinoihin liittyvät uudistustyöt. Mutta tämän jälkeenkin on rehellistä myöntää, että meillä on pieni huoli siitä, (Puhemies koputtaa) miten hyvin pankkikeskeisessä järjestelmässä voidaan turvata pk-yritysten rahoituksen saanti tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Eihän se ole helppo tehtävä, joka meidän kaikkien edessä on, se on haastava. Mutta kolmatta vuotta peräkkäin Suomen teollisuus on miinusmerkkisellä uralla. Sitä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin, moniin vuosikymmeniin Suomessa. Joskus on tultu äkkiä alas ja paljon, mutta ei kolmatta vuotta peräkkäin kertaakaan todella pitkään aikaan. Ja nyt tarvitaan toimia.

Hallituksella pitäisi olla selkeä ohjelma, jossa on sekä näitten rahoituksen pullonkaulojen... — niin kuin ministeri myöntää, niitä edelleen on. Hallitus on tehnyt yhtä ja toista. Mutta se mitä tehdään, pitää mitoittaa sairauden mittasuhteisiin. Sairaus on kova, lääkkeen pitää olla kova, ja hallitukselta nyt odotetaan tässä mielessä ratkaisuja.

Mitä energiaan tulee, ministeri, siinäkin voin sanoa, että kyllähän te parhaanne olette tehnyt. Mutta te olette tehnyt äärimmäisen karkean virheen: juuri tilanteessa, jossa kivihiilen maailmanmarkkinahinta tulee alas, te heikennätte kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. (Puhemies koputtaa) Alholmens Kraft oli viimeinen, joka ilmoitti, että he suurin piirtein lopettavat suomalaisen puun käyttämisen. Mihin toimiin ministeri ryhtyy?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Näitä voidaan aina katsoa eri aikajanoilla. Asiaa voi ajatella myös näin päin, että olemme edellisen kymmenen vuoden aikana menettäneet noin 100 000 työpaikkaa. Edellisen kymmenen vuoden aikana allekirjoittanut on ollut vuoden elinkeinoministerinä, Jyri Häkämies vuoden ja Mauri Pekkarinen kahdeksan vuotta, (Kohahdus) että kyllä tässä niin kuin eri aikoina on sattunut erilaista.

Mitä sitten tuleen tähän energiakysymykseen: kuten edustaja Pekkarinen loistavan hyvin itse tietää tämän edellisen paketin ja järjestelmän luoneena, tarkoituksena oli nimenomaan turvata metsähakkeen kilpailukykyisyys chp-tuotannossa, ja se on edelleen kilpailukykyistä siellä. Sen sijaan on totta, että lauhdetuotannossa sen kilpailukyky on jonkin verran heikentynyt kivihiilen eduksi, mikä on ikävää ja huolestuttavaa, mutta järjestelmän, jonka itse olitte luomassa, tavoitteena oli turvata kotimaisen energian käyttö chp:ssa, jossa se edelleen on turvattu.

Arvoisa puhemies! Enhän minä tätä sanoisi, ellei ministeri siihen pakottaisi: näiden vuosien aikaan, mihinkä te viittaatte, Suomeen syntyi yli 40 000 uutta yritystä. Syntyi pitkästi toistasataatuhatta uutta työpaikkaa, ja ne olivat niitä vuosia, jotka olivat kasvun vuosia. Se on totta, että teollisuus ei ollut se, joka kasvoi. Teollisuudessa menetettiin työpaikkoja niistä syistä, mitkä kaikki tiedämme, yhteisesti hyvin tiedämme. Mutta myöskin teollisuuden osalta on aika, korkein aika, saada suunnanmuutos aikaiseksi, ja tehdä se ensi vaiheessa siellä, missä on aivan erinomaiset mahdollisuudet. Suomalainen metsä on mahtava mahdollisuus sekä teollisuuden että energiapolitiikan tarpeisiin, ja tehkää nyt se käännös tässä. Kysynkin: onko hallitus valmis kehysriihessä muuttamaan tämän hiilenmustan energialinjan toiseksi ja palauttamaan kotimaisen energian kilpailukyvyn? (Ben Zyskowicz: Siis lisää tukiaisia!)

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ei voi muuttaa sellaista linjaa, jota ei ole. Ei ole olemassa mitään hiilenmustaa linjaa, ja sen takia koko kysymyksenasettelu on väärä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen on itse ministerinä ollut luomassa tätä järjestelmää. Siihen liittyen turpeen verotus ja metsähakkeen tuki on linkitetty toisiinsa tavalla, joka on notifioitu EU:lle, minkä kanssa olemme naimisissa. Me olemme tehneet useita eri laskelmia TEMissä, ja vaikka turpeen vero poistettaisiin kokonaan, se ei muuta sitä tosiasiaa, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on, johtuen globaaleista talousvaikeuksista ja Yhdysvaltain liuskekaasuvallankumouksesta, pudonnut niin paljon, että sen kilpailukyky on yksinkertaisesti Euroopassa tällä hetkellä niin suuri, että se aiheuttaa ongelmia eri puolilla. Itse asiasta olemme edustaja Pekkarisen kanssa täysin samaa mieltä, mutta kuten hyvin tiedätte, olemme hyvällä polulla joka tapauksessa: kotimaisen energian käyttö lisääntyy koko ajan, ja metsähaketta käytettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomen energiassa.

Arvoisa puhemies! Eilen puhuimme täällä pitkään EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta, ja siinä yhteydessä tuli esiin muun muassa se, että nyt kun taloustilanne Euroopassa on niin heikko, tämä uusi sopimus tulee tarjoamaan etenkin pk-yrityksille uusia mahdollisuuksia. Olisinkin tiedustellut ministereiltä sitä, miten näette pk-yritysten mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tullaanko esimerkiksi niiden kaupallistamismahdollisuuksiin ja markkinointiin, erityisesti kansainvälisen markkinoinnin osaamiseen, satsaamaan?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Voi olla, että ehkä muodollisesti ottaen kysymykset kuuluivat ministeri Stubbin vastuualueelle, mutta kun hän ei ole täällä, niin ehkä hänen puolestaan: Koko tämä Team Finland -konsepti, joka tämän hallituksen aikana on luotu, tähtää juuri tähän. Suomen yksi ongelma on se, että olemme aivan liian riippuvaisia muutamista isoista yrityksistä. 25 suurinta suomalaista yritystä vastaa edelleen yli puolesta Suomen viennistä. Tässä suhteessa on kansallinen missio ja intressi saada yhä enemmän pk-sektorin yrityksiä kansainvälistymään.

Meillä on paljon pk-sektorin yrityksiä, joilla itse asiassa on loistavia, hyviä tuotteita, mutta ne syystä tai toisesta eivät ole vielä lähteneet maailmalle. Tässä meillä on kansallinen missio, mitä pitää pyrkiä edistämään monin eri keinoin. Tähän nimenomaan tämä Team Finland -konsepti — se, että yhä selkeämmin kohdennetaan palveluja pk-sektorille — ja koko Finpron rakenneuudistus tähtäävät, että me pystymme räätälöimään meidän kansainvälistymiskykyisille ja -hakuisille pk-yrityksillemme yhä parempia julkisia palveluja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Hallitus miettii kehysriihessä leikkauksia ja veronkorotuksia. Meidän energiakauppatase on miinuksella 7 miljardia eli suurin piirtein saman verran kuin valtio ottaa tänä vuonna velkaa. Se on iso mahdollisuus käyttää kotimaista energiaa ja pienentää tätä kauppataseen vajetta, mutta se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy luoda edellytykset sille, että meidän laitoksemme käyttävät kotimaista energiaa. Se on totta, että kivihiilen hinta on alentunut, mutta siinä samaan aikaan tämä hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla kotimaisen raaka-aineen kilpailukykyä on heikennetty. Se tarkoittaa sitä, että metsähakkeen tuotantotukea on leikattu kolmanneksen verran ja samaan aikaan turpeen verotusta on kiristetty.

Ministeri sanoi, että ei ole linjaa. Ministerillä ilmeisesti ei ole linjaa, mutta hallituksella on linja, ja se linja on muutettava. Kotimaisen energian (Puhemies koputtaa) kilpailukyvystä on huolehdittava. Kysynkin ministeriltä: aikooko tämä hallitus tehdä päätöksen, jolla tämä tukipolitiikka ja verotus palautetaan sinne vuoden 12 tasolle?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Minulla on eri yhteyksissä ollut tapana sanoa, että lopputulos ratkaisee, ja yksi kiistaton lopputulos on se, että kotimaisen energian käyttö on tämän hallituskauden aikana koko ajan lisääntynyt. On useita eri tekijöitä, jotka tähän kokonaisuuteen vaikuttavat. On sinänsä kiistatonta, ja siitä olemme yksimielisiä, että maailmanmarkkinoilla tapahtuneet isot muutokset ovat johtaneet siihen, että kivihiilen kannattavuus ja kilpailukyky ovat parantuneet, mikä on huono asia, mutta toisaalta monin muin toimenpitein olemme kuitenkin onnistuneet edistämään kotimaista energiaa koko ajan.

On totta, että Suomen kauppatase energiapuolella on rajusti alijäämäinen. Niin on useimmilla muillakin maailman mailla, niillä, joilla ei ole omia öljyvaroja, maakaasuvaroja tai kivihiilivaroja, niin kuin Suomella, mutta tästä huolimatta olemme siis maailmanluokan toimija tässä. Olemme Euroopan kakkonen ja maailmassakin ihan ensimmäisten joukossa siinä, kuinka osaamme käyttää uusiutuvia kotimaisia energialähteitä. Kaiken lisäksi olemme polulla, jolla se koko ajan vahvasti kasvaa. Kyllä me olemme hyvällä tiellä. (Puhemies koputtaa) Se, että kivihiilen maailmanmarkkinahinnalle on käynyt, miten on käynyt, jonkun verran hidastaa tätä tahtia, mutta kyllä me siitä taas pääsemme hyvälle polulle.

Arvoisa puhemies! Se on totta, että maailmalla tapahtuu ja markkinat muuttuvat, mutta se on myöskin fakta, että kivihiilen käyttö on lisääntynyt ja meidän kasvumme on ollut negatiivista jo kaksi vuotta peräkkäin. Jotain pitäisi tehdä. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri, onko tässä kehysriihessä tulossa mittava kasvun ohjelma, joka vastaa näihin haasteisiin, mistä tässä olemme puhuneet, kasvun ohjelma, joka sisältää mittavan kotimaisen energian lisäämisen ohjelman.

Kysyn myöskin yhden yksityiskohdan. Teidän hallitusohjelmassanne lukee, että selvität-te tämän piensähköntuotannon kytkeytymisen verkkoon ja siihen liittyvän nettomittaroinnin. Missä siinä mennään, että myöskin pientuottajat ja -kuluttajat voisivat helpommin liittyä verkkoon ja tulla mukaan sähkön toimittajiksi?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Varmaan voin vastata ensimmäiseen kysymykseen, ja ministeri Vapaavuori voi vastata jälkimmäiseen kysymykseen.

Hallitus on todella käymässä kehysriiheen ensi viikon maanantaina ja tiistaina, ja meillä on isoja päätöksiä pöydällä. Ensimmäinen koskee rakenteellisten uudistusten edistämistä, hallituksen marraskuisen rakennepaketin toimeenpanoa. Toinen koskee toimenpiteitä, joilla velkaantumista hillitään. Ja sitten kolmas koskee toden totta toimenpiteitä, joilla me voimme vahvistaa kasvuperustaa Suomessa eli joilla me voisimme olla tukemassa talouskasvua mutta toisaalta myöskin uusien työpaikkojen synnyttämistä.

Jotta nämä toimenpiteet olisi mahdollista tässä hyvin vaikeassa taloustilanteessa toteuttaa, olemme valmiita myöskin läpikäymään valtion tasetta eli valtion omaisuutta ja katsomaan, mitä sellaista omaisuutta tällä hetkellä valtiolla on, jota ei välttämättä tarvittaisi, ja sitten harkitsemaan myöskin sen myymistä näiden kasvupanosten rahoittamiseksi.

Eli nämä kysymykset ovat ensi viikolla pöydällä.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilän konkreettiseen kysymykseen: Olen pari kuukautta sitten asettanut työryhmän pohtimaan tätä sähkön pientuotannon edistämistä, mihin myös tämä nettomittarointikysymys liittyy. Tämän vuoden loppupuolella sitten työryhmän mietinnön jälkeen arvioidaan, mitä edellytyksiä siinä on edistää.

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu lähti teollisuuden kilpailukyvystä ja teollisuuden työpaikoista, ja kyllä on kaksi tärkeintä asiaa sille, että me saamme teollista toimintaa pidettyä Suomessa ja uusia työpaikkoja. Toinen on se, että me pidämme kustannukset kurissa. Tässä suhteessa hallitus on tehnyt hyvää työtä. Se kirjasi viime kehysriihessä SDP:n linjausten mukaisesti, että tällä vaalikaudella ei enää aseteta lisäkustannuksia teollisuudelle. Toinen, josta täytyy hallitusta onnitella, on tämä työmarkkinaratkaisu, joka luo vakautta ja uskoa.

Jos katsoo, mitä linjaa oppositiosta on tullut, täytyy sanoa, että onneksi hallitus ei ole lähtenyt mukaan näihin linjauksiin, joita esimerkiksi perussuomalaisilta on tullut — 1 miljardin lisäkustannus suomalaiselle teollisuudelle Kela-maksun muodossa — ja toisaalta sitten, kun on kuultu näitä esityksiä työehtojen heikennyksiksi, voi olla vaikeata, että oltaisiin saatu näillä höyryillä myöskään tuposopimusta aikaiseksi. Mutta oleellista on tämän kustannuskilpailukyvyn lisäksi (Puhemies koputtaa) myös osaaminen, todellinen, reaalinen kilpailukyky. Mitä hallitus aikoo tälle tehdä? Se ei ole vain huippuinsinöörejä vaan myös levyseppähitsarien osaamista.

Opetusministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeä huomata, että Suomessa ei ole kasvua ilman osaamista, ja siksi on hirveän tärkeätä, että me pystymme vahvistamaan meidän osaamispohjaamme. Voimme sanoa, että tilanne on yleisesti ottaen hyvä, koska juuri ennen joulua saimme OECD-maiden keskuudessa tehdyn aikuistutkimuksen tulokset, joissa Suomi oli maailman parhain, kun lasketaan kaikki osa-alueet yhteen. Sitä kautta osaaminen on vahvaa, luotu pitkälti peruskoululla ja hyvällä toisella asteella sekä korkeakouluopinnoilla, mutta meillä on paljon tulevaisuuden haasteita ja meidän pitäisi pystyä myöskin satsaamaan uusille aloille. Itse koen tärkeänä, että me voisimme rakentaa kahdenlaisesti tulevaa pohjaa: (Puhemies koputtaa) nähdä isompi osaamisen kehittämisen ohjelma poliittisissa visioissa tärkeänä, eli tässä vuoden kahden sisällä käynnistää isompi osaamisperustaan perustuva ohjelma, meillä on tekeillä jo siihen alustavia linjauksia, mutta myös on tärkeätä lyhyellä aikavälillä vahvistaa tätä. (Puhemies koputtaa) Kysymys on niistä nuorista, voimmeko me purkaa korkeakouluopiskelijasumaa, se on yksi tärkeä asia.

Arvoisa herra puhemies! Olen tietenkin erittäin iloinen siitä, että sosialidemokraatit ja edustaja Lindtman lukevat meidän vaihtoehtobudjetteja, jotka siis tähtäävät kasvuun ja työllisyyden parantamiseen, ja meillehän, Suomen suurimpana työväestön puolueena, mielipidemittausten mukaan, tämä on aivan luonnollista.

Mutta, arvoisa puhemies, nyt kun puhuitte oikeudenmukaisuudesta ja menette kehysriiheen, niin katsotaan tulevaisuuteen: työväenpuolueet ovat perinteisesti halunneet verottaa pääomaa ja varallisuutta. Arvoisa puhemies ja arvoisa valtiovarainministeri Urpilainen, oletteko palauttamassa varallisuusveron tai pistämässä suursäätiöitä verolle?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin aikaisemmin, ensi viikolla hallitus käy kehysriihen, jossa keskustellaan, mistä voisimme saada lisää verotuloja valtiolle, jotta voisimme hillitä valtion velkaantumista, ja kuten tiedämme, tämän hallituksen aikana on tehty monia veroratkaisuja. Olemme korottaneet veroja, jotta saamme lisää tuloja valtiolle. Mutta olemme pyrkineet tekemään nuo veroratkaisut mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja on hyvä asia, että tämän hallituksen aikana tuloerot Suomessa eivät ole kasvaneet vaan itse asiassa hieman kaventuneet, ja uskon, että tätä oikeudenmukaisuuden politiikkaa ja myöskin sosiaalista oikeudenmukaisuutta halutaan tulevissa ensi viikon päätöksissä kunnioittaa.