Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Nyt on alkanut tämän vuoden lisätalousarvioketju. Ensimmäinen lisätalousarvio siis on nyt käsittelyssä. Haluaisin pääluokkaan 35 viitata — se on ympäristöministeriön hallinnonala. Eduskunta teki aivan oikein, että se lisäsi nimenomaan ympäristötöihin 3 miljoonaa euroa, joka on nyt täällä todettavissa pääluokan 35 kohdalla. Tämä asiahan on sen takia nyt tuotu lisätalousarvioon, että tässä on tämä momentin perustelujen muutos nyt kirjattu.

Mutta, puhemies, tähän haluaisin todeta, että edes tämän nousun jälkeen tämä 14,2 miljoonaa euroa ei ole kylliksi, vaan nimenomaan ympäristötyöhön ja luonnonsuojeluun tarvittaisiin huomattavasti enemmän taloudellisia voimavaroja. Ja mikä sen lisäksi koskettaa ympäristöministeriötä hyvin ongelmallisella tavalla, on se tehokkuusohjelma, joka menee lävitse koko valtionhallinnon ja pyrkii lisäämään tuottavuutta tavalla, joka heikentää taas ministeriöiden toimintamahdollisuuksia. Eli pyritään vähentämään työntekijöitä ja samalla muun muassa tutkimus, yleensä ympäristönsuojelu, heikkenee.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen oli tietysti aivan oikeassa siinä, että lisätalousarviosarja on aloitettu, ja tässä on nyt kysymys ensimmäisestä, ja tänä keväänä vielä tulee toinenkin. Näinhän meille jo kerittiin eilispäivänä ilmoittaa.

Arvoisa puhemies! Mitä tässä nyt aivan erikoisesti tehdään, niin se on tosi mielenkiintoinen juttu. Nimittäin EU-komissio on puuttunut lähinnä meidän puoluelehdistömme, sanomalehdistön, tukeen ja ilmoittanut minun ymmärtääkseni, että se menettely ei enää käy, joka meillä on ollut perinteisesti ja pitkään käytössä. Ja sitten on poliittisella mielikuvituksella keksitty jippo, mitenkä se homma voidaan hoitaa, koska näille poliittisille lehdille pitää tietysti tukea antaa. Siinä on kysymys, ed. Tiusanen, siitä diversiteetistä, siitä moniarvoisuudesta, jota yhteiskunta tarvitsee. (Ed. Tiusasen välihuuto) — Se ei ole biodiversiteettiä, ed. Tiusanen, se on sitä muuta elävää diversiteettiä, sitä politiikkaa, jota suomalainen yhteiskunta tarvitsee kipeästi; kukaan ei tiedä, kuka meistä oikein oikeassa tässä on.

Mutta mitenkä tämä ongelma ratkaistaan? Se ratkaistaan sillä tavalla, että puoluetoiminnan tukemiseen tarkoitettua rahaa lisätään sillä 18 miljoonalla. Nyt kun se on tässä lisämenoarviossa, asia on täysin klaari. Tuolta otetaan ja tuonne siirretään, mutta, arvoisa puhemies, kun tulee seuraava budjetti, niin se 18 miljoonaa euroa onkin puoluetuen määrässä, pohjassa, lisäyksenä, ja sitten siitä ei enää selviäkään, että siitä kokonaismäärästä on tarkoitettu 18 miljoonaa euroa puoluelehtien tukemiseen, vaan se kansalaisten silmissä näkyy sillä tavalla, että jaaha, taas lisää kansalta kannettuja veroeuroja puolueille. Elikkä toisin sanoen se miinustili, mikä kansalaisten silmissä on puolueilla, jotka ovat täysin välttämättömiä demokratian toteuttamiseksi, vain kasvaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen selitti tämän logiikan, mikä tässä on, ja itse asiassa vaikka tuossa vaalien jälkeen silloin, kun hallitusohjelmaan kirjattiin, jotta puoluetukea pitää nostaa, äänestin vastaan, jotta ei sitä pidä nostaa, ja olen vielä sitä mieltä yhä edelleen, niin tämän siirron minä hyväksyn, koska tässä on kyse, juuri niin kuin ed. Pulliainen totesi, siitä, jotta semmoinen moniarvoinen lehdistö voisi Suomessa säilyä. Mutta se pitää vaan meidän osata sitten kyllä kertoa kansalle, että ei ole kyse suoranaisesta puoluetuen nostosta vaan kyse on vanhasta lehdistötuesta, joka nyt on jouduttu muuttamaan tähän muotoon. Voi olla, että joku tästäkin saa revittyä otsikoita, jotta tämä on sitä samaa puoluetukea, mutta tämä pitäisi osata meidän erottaa, niin kuin totesin äsken.