Arvoisa puhemies! Talouskriisi on syventynyt entisestään viimeisen kuukauden aikana. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan työllisyys heikkenisi jopa 100 000:lla tämän ja ensi vuoden aikana. Nyt tarvitaan Suomessa keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä.

SDP on tarjonnut yhteistyön kättä hallitukselle viime syksystä lähtien, ja olemme osoittaneet myös omat työkalumme ja vaihtoehtomme tämän taantuman hoitamiseksi. Me koemme vilpittömästi, että vastuuta tulee kantaa Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta myös oppositiossa.

Tämän viikon tiistaina hallituksen pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Katainen syytti oppositiota väärän tiedon jakamisesta ja vertasi oppositiota Otto Wille Kuusisen maanpetturihallituksen toimintaan. Tuossa samassa Turun Sanomien kirjoituksessa Katainen vaati yhteistyön aloittamista sillä, että puhutaan totta. Kysynkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Katainen:

Puhuitteko te totta tuossa Turun Sanomien kirjoituksessa, kun vertasitte Suomen tätä oppositiota maanpetturihallituksen toimintaan?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Haluan pyytää anteeksi sekä oppositiolta että kaikilta niiltä ihmisiltä, jotka ovat pahoittaneet mielensä tämän vertauksen käytön vuoksi. Toivon mukaan voitte hyväksyä tämän pahoitteluni. (Ed. Tennilä: Ei se kyllä näin vähällä ole kuitattu!) — Mutta tarkoitan sitä joka tapauksessa. Toivon mukaan joku pystyy pahoitteluni myös hyväksymään.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ollut missään nimessä loukata sen paremmin oppositiota kuin muita, mutta halusin vain peräänkuuluttaa sitä, että tämmöisessä vakavassa tilanteessa, jossa olemme, kaikki puhuisivat totta niistä toimenpiteistä, mitä hallitus on tehnyt, eli esimerkiksi siitä, että meillä on yhteinen näkemys siitä, mitä elvytystoimia on tehty ja mitä on nyt tehty tämän vuoden alussakin, kun vielä joulun alla oli semmoinen käsitys, että mitään ei ole tehty, vaikka voidaan hyvin osoittaa, että on tehty. Tämä oli tarkoitukseni. Ei ollut tarkoitus loukata, ja kaikilta niiltä ihmisiltä tämän salin ulkopuolellakin, jotka ovat pahoittaneet mielensä, pyydän anteeksi.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että valtiovarainministeri myöntää töpänneensä ja pyytää anteeksi. Mutta huomaan edelleen puheenvuorostanne, että meillä on hieman erilainen demokratiakäsitys, koska minun demokratiakäsityksessäni, kuten koko sosialidemokraattisen puolueen demokratiakäsityksessä, lähdetään siitä, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Politiikassa vaihtoehtoja ei tuomita, hyväksytään erilaisuus, mutta ilmeisesti teidän ja kokoomuksen ja ehkä koko hallituksenkin demokratiakäsityksessä vaihtoehtoja ei ole olemassa.

Meidän vaihtoehtoomme on kuulunut koko ajan myös se, että kuntataloutta pitää tukea nykyistä enemmän. On arvioitu, että kuntien yhteisöveron tuotto tulee tänä vuonna jopa puolittumaan, mikä tulee tarkoittamaan suuria haasteita meidän kuntapäättäjillemme ja sitä kautta myös ihmisten arkeen. Akaasta tuli viesti: siellä on seitsemän lääkärinvirkaa terveyskeskuksessa täyttämättä. Vastaavanlaisia viestejä tulee eri puolilta Suomea. Suomalaisten ihmisten hätä pitää ottaa tosissaan. Haluankin kysyä teiltä:

Minkä takia te ette sisällyttäneet tähän lisätalousarvioon merkittävää panostusta kunnille, jotta kuntapalveluista voidaan pitää huolta myös tulevaisuudessa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En minä usko, että demokratiakäsityksissä kovin suurta eroa on. Vaihtoehtoja nimenomaan pitää olla, mutta vaihtoehtoja ei voi olla totuudessa eli siinä, mitä on tehty. Haluan vaan vielä toistaa sen, että tämän vuoden talousarvio oli EU:n komissionkin mukaan EU:n elvyttävin. Tämän lisätalousarvion ja varsinaista talousarviota täydentävien instrumenttien jälkeen Suomen elvytyspanokset ovat Euroopan kolmanneksi suurimmat, 1,7 prosenttia bkt:stä, ja tämä ei ole mielipide, vaan tämä on fakta. Kun olen huomannut, että tätä on yritetty kiistää, niin kuin itsekin tiedätte, niin halusin vaan, että nämä tosiasiat tunnustetaan — keinoista voidaan olla eri mieltä.

Mitä tulee kuntiin, muun muassa kelamaksun poisto helpottaa kuntien menopaineita 250 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tämän vuoden osalta tietysti summa on pienempi, 78 miljoonaa, mutta lisätalousarviossa ei kaikkea voida kerralla hoitaa kuntoon. Katsomme sitten myöhemmin ensi vuodelle, mitä kunnille voidaan tehdä.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tämänhetkiset ennusteet yhteisöverotulojen putoamisesta kuntien osalta ovat sitä luokkaa, että kertymä on noin 970 miljoonaa euroa verrattuna tuohon aikaisempaan, noin 1,5 miljardin arvioon. Eli tämän verran kuntataloudessa alenemaa tulee. On selvää, että enitenhän tämä kohdistuu juuri niihin kuntiin, jotka saavat näitä yhteisöverotuloja. Mutta toki muut kunnat tulevat kokemaan sen, että ansiotuloverotuksessa ei sellaisia kasvulukuja tule tänä vuonna näkymään kuin edellisenä vuonna oli, päinvastoin. Mutta hallituksen puolivälitarkistuksessa ja samoin kehysriihessä tullaan myös katsomaan peruspalveluohjelman myötä sitä, millä tavalla kuntien osalta voitaisiin nämä haasteet ratkaista.

Arvoisa herra puhemies! Nyt tietenkin tästä uskottavuudesta on kyse, kun puhutaan hallituksen toimista. Uskottavuuteenhan liittyy myös se, mitä on puhuttu ja mitä on sanottu. Minä kysyn pääministeriltä:

Miten, pääministeri, aiotte käyttää nyt valtion omistajavaltaa? Tänään kuulimme uutisen, että esimerkiksi Rautaruukki on maksamassa osinkoja lähes 190 miljoonaa euroa yhtä aikaa, kun se on antanut lomautusilmoituksen 3 200 ihmisen kohdalle, irtisanottu on lähes 400 ihmistä. Mikä on se uskottavuus? Mihin me voimme oppositiossa luottaa ja mihin me voimme uskoa? Pääministeri on vedonnut yrityksiin. Nyt, pääministeri, tarvitaan tekoja, ei vetoomuksia, tarvitaan omistajavaltaa yhtiössä, jossa 40 prosenttia on valtion omistajuus. Onko sitä rohkeutta ja tahtoa käyttää sitä nyt tällä hetkellä? Näin kuuluu kysymykseni.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri vastaa varmasti yksittäiseen yritykseen liittyen, mutta valtion yritysten osingonmaksu tulee pienenemään huomattavasti kahdesta syystä: sekä siitä, että tulokset ovat heikentyneet, että siitä, että syksyllä jo hallitus viestitti siitä, että hallituksella omistajavaltaa käyttävänä ei ole nyt erityisiä osingonmaksuun liittyviä suuria odotuksia, vaan yrityksillä on tässä suhteessa enemmän mahdollisuuksia myös ajatella yrityksen omaa rahoitusta.

Oppositio viime syksyn alusta alkaen on oikeastaan päällimmäisenä aiheena pitänyt tässä talouskriisissä kuntatalouden turvaamista. Se on äärimmäisen tärkeä aihe, mutta hallituksen juoksujärjestys on moneen kertaan täällä käyty lävitse: ensin halutaan elvytyksen vaikuttavan rahoitussektoriin ja siihen yrityssektoriin, joka on eturintamassa näissä ongelmissa. Jos rakennusmies joutuu työttömäksi, ei häntä palkata lääkäriksi kuntaan. Jos teollisuudesta lomautetaan ihmisiä, ei heitä sijoiteta kuntiin. Sen takia elvytyspanokset pyritään kohdistamaan aloille, joilla saataisiin hillittyä tätä työpaikkojen menettämistä.

Ihan niin kuin ministeri Kiviniemi totesi, kehysriihen aikana me tulemme arvioimaan tarkkaan myös kuntatalouden näkymää. Tässä vaiheessa me tiedämme vain sen, että kuntatalous tulee vaikeutumaan, mutta emme vielä tiedä, miten ne vaikeudet täsmälleen kohdistuvat ja mihin mittaluokkaan kasvavat. Se on edessäpäin, mutta mitä paremmin me näissä varsinaisissa elvytystoimissa (Puhemies: Minuutti!) onnistumme, sitä vähäisemmiksi jäävät vauriot kuntapuolella.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä pääministeri totesi. Valtio-omistajan viesti osinkojen osalta on se, että valtio on pitkäjänteinen, maltillinen omistaja. Me olemme osinkojen osalta siis maltillisia. Tilanne näyttää siltä, että on yhtiöitä, joissa valtio on omistajana ja joilla ei ole edellytyksiä maksaa osinkoa. Me tyydymme siihen tilanteeseen. On yhtiöitä, jotka maksavat huomattavasti maltillisemmin, ja on yhtiöitä, joilla on vielä hyvä tulokehitys. Mutta meidän viestimme on maltillinen osinkopolitiikka, varsinkin jos muu menettely johtaisi yhtiössä lisävelkaantumiseen niin, että otettaisiin velkaa tilanteessa, jossa osinkoja maksetaan. Mutta pitää myös muistaa, että valtio esimerkiksi tässä mainitussa esimerkissä ei ole ainut omistaja.

Sitten on hyvä myöskin eduskunnan muistaa, että nuo osinkotuotot ovat budjetin katteena. Niitä rahoja, niitä pieneneviä osinkoja, käytetään elvytysbudjetin rahoittamiseen, palveluiden rahoittamiseen. Eli valtio hyötyy toki tätä kautta, ja voimme kohdentaa niitä rahoja niihin perusteltuihin tarkoituksiin, jotka tukevat työllisyyttä.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Pääministeri ei vastannut. Minä kysyin selkeästi siitä, kun te olette vedonnut yrityksiin, että yritykset eivät tekisi niitä ratkaisuja, ja Rautaruukki on tekemässä nyt. Aivan sama viesti on ministeri Häkämiehelle.

Mutta mennään nyt siihen kuntatalouteen. Tänä päivänä viimeksi Kuntaliiton hallitus on ilmoittanut 2 miljardin euron rahoitustarpeesta. Onko sekin nyt uusi viesti? Eikö sitä ole laskettu hallituksessa? Eikö teillä ole mitään käsitystä siitä, kuinka syvälle kuntatalous on sukeltamassa? Ei kai tuo voi olla totta, mitä pääministeri sanoi, että tässä nyt odotellaan ja katsotaan ja ihmetellään, mitä tässä tapahtuu?

Minä olen ennenkin sanonut, herra pääministeri, että loivat on liikkeet tällä hallituksella, ja nyt ne ovat kyllä todella loivat, jos ei teillä ole mitään käsitystä siitä tarpeesta, mikä kuntapuolella on. Siellä itse asiassa ovat palvelut nyt vaarantumassa, 2 miljardin tarve on pohjalla. Aiotteko te tehdä nyt lisätalousarviossa muuta kuin sen 80 miljoonan euron suuruusluokkaa olevan kelamaksun poiston, joka sinänsä on aivan hyvä avaus, mutta ei riitä lähtemäänkään? Mikä on se suuruusluokka, mikä pääministerillä on tästä?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Asia on aivan niin kuin pääministeri äsken totesi. Nuo luvut päivittyvät koko ajan. Esimerkiksi yhteisöverotulon osalta pari viikkoa sitten se ennuste oli parikymmentä miljoonaa enemmän kertymän osalta. Myös Kuntaliiton tämänpäiväisessä vaatimuksessa lähdetään siitä, että he tulevat ensi viikolla esittelemään ministerille ja hallitukselle omat esityksensä, ja — aivan oikeassa järjestyksessä — kun mennään sitten kehysriiheen, voidaan arvioida kuntatalouden kokonaistilanne. Mutta kuntataloudessa nämä vaikutukset näkyvät monella tapaa myöskin viiveellä, eivät aivan sillä tavalla reaaliajassa kuin ne valtiontaloudessakin näkyvät, puhumattakaan yritysten taloudesta. Eli olemme aivan oikea-aikaisesti liikkeellä. Itse sain juuri muutama tunti sitten nämä päivitetyt arviot kuntatalouden tilasta, joten kyllä meillä talousluvut ovat ihan hanskassa ja tiedossa.

Arvoisa puhemies! On lohdullista kuulla, että talousluvut ovat hanskassa, mutta toivoisi, että myös teot seuraisivat niitä lukuja, koska me olemme kuntatalouden puolen problematiikan tienneet syksystä asti ja sen ovat kunnissa ihmiset tienneet. Jos katsomme tätä gäppiä, minkä kanssa nyt olemme tekemisissä, niin se on 2 tuloveroprosenttiyksikön verran. Kun hallituksen koko elvytyspolitiikka rakentuu pääosin veronkevennyksille, niin tässä on äärimmäisen suuri riski, että ne valtionveron kevennykset, jotka pääasiassa kohdistuvat hyvätuloisille, tulevat syödyiksi sitä kautta, että kunnat nostavat veroäyrejänsä. Nämä verot taas maksavat kipeämmin pienituloiset, koska se vero on lähempänä tasaveroa. Sen vuoksi toivoisi, että kuntapuolelle tulisi oikeasti nopeita tekoja.

Pääministerille haluaisin sanoa, että me olemme olleet huolissamme kuntapalveluista, koska se on sitä sosialidemokratian ruisleipää. Mutta me olemme myös esittäneet lukuisia toimia, joilla turvataan yritysten rahoitusta ja joilla pystyttäisiin elvyttämään meidän rakentamistamme. Erityisesti esimerkiksi kuntapuolella on paljon peruskorjausta ja tarvetta. Hallitus on tässä pieniä askelia ottanut, (Puhemies: Minuutti kulunut!) mutta siihen tarpeeseen verrattuna ne ovat meistä riittämättömiä. Kysynkin:

Onko hallitus valmis kehyskeskustelussaan arvioimaan uudelleen sen kehyksen, jonka se on rakentanut, koska tuo talouden raami on tehty täysin toisenlaisissa oloissa (Puhemies: Minuutti kulunut!) kuin missä me nyt elämme?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on moneen kertaan sanottu, kehysriihessä tullaan kunnista päivittämään se ajankohtaisin arvio. Kunnat päättävät veroprosenteistaan syksyllä. Ne on tälle vuodelle päätetty. Eivät kunnat nyt tässä keskellä talvea tai kevättä lähde niitä korottamaan. Me emme ole kuntien kohdalla myöhässä. Arviot tarkentuvat lähiviikkojen, lähikuukausien aikana. Jos taantuma pitkittyy, niin maaliskuunkaan arviot eivät ole vielä kohdallaan. Odotetaan nyt siihen kehysriiheen. Me olemme sen ilmoittaneet, että me tulemme kuntataloutta seuraamaan tarkkaan ja tekemään sitten siihen liittyen johtopäätöksiä.

Mutta kyllä nyt, kun eduskunta on ryhtymässä lisätalousarvion käsittelyyn, olennaisinta on pyrkiä vaikuttamaan niihin kohteisiin, jotka elvytyksen kannalta ovat kiireellisimpiä. Hallitus on oman massiivisen pakettinsa sekä rahoituspuolelta että nyt erilaiseen rakentamiseen ja kouluttamiseen liittyen tehnyt. Toivottavasti niissä ovat kohdennukset mahdollisimman kohdallaan ja saadaan mahdollisimman suuri teho kaiken sen päälle, mitä kuukausi sitten voimaan tullut tämän vuoden elvyttävä budjetti jo antaa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin keinoihin, niin viikko sitten itse esitin toimenpideohjelman keskusteltavaksi juuri hallituksen puolivälitarkastelussa samoin kuin kehysriihessä siitä, millä konkreettisilla toimilla kuntataloutta voidaan helpottaa.

Mutta mitä tulee näihin talouslukuihin tammikuun osalta, niin ei kyllä kukaan pystynyt ennustamaan viime vuoden osalta yhteisöverotuloihin tällaista romahdusta, ei myöskään näissä yhteisissä neuvotteluissa, joita Kuntaliiton kanssa on käyty aivan viime vuoden loppuun saakka. Se on tullut myös sille puolelle kuitenkin yllätyksenä.

Arvoisa puhemies! Kun anteeksi selväsanaisesti pyydetään, niin anteeksi on myös selväsanaisesti annettava. Siksi ainakin omalta osaltani hyväksyn tämän valtiovarainministerin pahoittelun ja arvostan sitä.

Kun on arvioitu, että talouden elvytykseksi tarvitaan panostuksia, jotka aiheuttavat useiden miljardien lisävelkaantumisen, niin silloin on todellakin aika epätavallisesta tilanteesta kysymys. Siksi näissä toimenpiteissä ei ole kysymys vain tästä vaalikaudesta vaan useita vaalikausia koskevista ratkaisuista. On kysymys rahoista, jotka eivät ole meidän, vaan lastemme ja lastemme lasten.

Sen vuoksi olen odottanut sitä, että pääministeri tässä tilanteessa nyt kokoaisi kaikki eduskuntapuolueet, kaikkien eduskuntapuolueiden johdon ja eduskuntaryhmien johdon, yhdessä sopimaan suurista linjauksista, strategiasta tässä tilanteessa, jotta myös oppositiosta tulevat erilaiset elvytysehdotukset (Puhemies: Minuutti kulunut!) saataisiin rakentavaan käsittelyyn. Kysynkin: Mikä on hallituksen näkemys, millä tavalla tätä yhteistyötä voitaisiin kehittää?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden talousarviohan eduskunnassa laadittiin. Minä uskon, että siihen ilman muuta vaikuttivat kaikki ne mielipiteet, joita täällä tuli esiin. Äänestyksiäkin oli, mutta valtaosaltaan tämän vuoden talousarviosta vallitsi yhteisymmärrys.

Nyt alkaa hyvin tärkeä ensimmäisen lisätalousarvion käsittely. Kun luette sen sisällön, niin siinä on erittäin paljon sellaisia hankkeita, ideoita, joita oppositiopuolueiden edustajat ja oppositiopuolueet ovat esittäneet. Saattaa olla, että mittaluokista on erimielisyyttä, mutta ihme, ellette tunnista siellä tuttuja asioita, ja minä uskon, että ne asiat, jotka siinä lisäbudjetissa ovat, ovat sellaisia, että tämä sali pystyy vasemmalta oikealle ne hyvin jakamaan. Tällä tavalla tämä parlamentaarinen yhteistyö toimii.

Mutta vielä sanoisin kuntataloudesta, että kun joulukuussa me äänestimme tämän vuoden budjetista, niin minä muistan, että kuntatalouteen liittyen äänestysten mittakaavaero oli sadoissa miljoonissa euroissa; nyt puhutaan 2 miljardista. Reilussa kuukaudessa on arvio tässäkin salissa ainakin 1,5 miljardilla kasvanut. Voidaan olla aivan varmoja siitä, että kunhan nyt maaliskuulle tullaan, niin tämän kuntatalouden kohdalla kuva tarkentuu ja tehdään päätöksiä sitten ajassa.

Arvoisa puhemies! Edustaja-puheenjohtaja Urpilainen täällä kertoi, että teillä on valmius hyvään yhteistyöhön hallituksen kanssa. Se on hienoa, ja hallituspuolueissa arvostetaan tätä. Teille tarjoutuu nyt erinomainen tilaisuus hyvään yhteistyöhön, kun annatte tukenne Euroopan unionin kolmanneksi mittavimmalle elvytyspaketille, mitä Vanhasen hallitus esittää. Koko Euroopan unionin tasolla kolmanneksi mittavin elvytyspaketti tulee meille ensi viikolla käsittelyyn. Yhtenäinen tuki tälle on mitä parasta yhteistyötä hallituksen ja koko suomalaisen yhteiskunnan suuntaan.

Mutta sitten varsinaiseen kysymykseen. Ministeri Pekkarinen, voisitteko vähän kuvailla tätä laajaa yritystoiminnan edistämispakettia, sen vaikutuksia ja tuloksia, mitä arvioitte sillä saavutettavan? (Hälinää)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen otettu, että edustajat tuntevat niin paljon myötätuntoa tämän vaikean kysymyksen edessä minua kohtaan. Ymmärsin tällä tavalla.

Mitä tulee tähän kysymykseen, niin kun täällä ed. Filatov muun muassa — taisi olla ed. Filatov — pyysi sen perään, että hallitus todella toisi muun muassa yritysrahoitusten pullonkaulojen avaamiseksi riittävän paketin, niin nyt ensi viikolla teille tässä salissa esitellään kaikkien aikojen paketti, jossa todellakin lisätään miljardeilla, 5—6 miljardilla eurolla, suoraan rahaa yritysten viennin ja myös kotimarkkinatuotannon tarpeisiin, lisätään valtion takauksia miljardeilla euroilla kertaheitolla.

Kun täällä vähän arvioitiin sitä, tarvittaisiinko vielä lisää, tarvitsisiko hallitus kenties oppositiolta tukea, niin minä sanon, että ei tarvita enää. Niillä valtuuksilla, mitä nyt on julkiselle erityisrahoittajalle annettu, pystyy julkinen erityisrahoittaja hoitamaan nyt sen aukon, mitä markkinaehtoiset rahoittajat kenties eivät pysty hoitamaan. Tärkeintä on saada pankkisektori toimimaan. Siihen hallitus on tehnyt omat teot: pankkien lainanottoa taataan, tarvittaessa pankkeja pääomitetaan. Suomi on finanssisektorin toimivuuden hyväksi tehnyt ja tekemässä, kun eduskunta hyväksyy nämä esitykset täällä, niin mittavan paketin, että suomalaisten pyörien pyöriminen ei rahoituksesta jää kiinni. Se on eri asia, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että maailmalla kysyntä sukeltaa niin alas, että kaikki pyörät valitettavasti eivät voi lähikuukausien aikaan pyöriä niin kuin ennen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, törkeä sananvalintanne oli siinä kirjoituksessa. Sananvalinnan osalta saatte anteeksipyyntönne hyväksytyksi tältä puolelta, mutta mitä minä en anna anteeksi teille, on se, että tosiasiassa te jaatte kansaa. Te jaatte kansaa. Te annoitte verohelpotukset omianne, suurituloisia, eniten hyödyttävästi, pienituloiset hylkäsitte kokonaan. Ja mitä te teette nyt niille laman, talouskriisin, todellisille uhreille? Työttömille ja muille köyhille ei tule mitään korotuksia, mutta työnantajamaksua alennatte kelamaksun osalta miljardilla eurolla. Se on sitä kansan hajottamista. Köyhiä tulee lisää, ja te käännätte heille selkänne. Se on sitä kansan hajottamista todellisuudessa, ja sitä te ette saa anteeksi. Ottakaa edes, jos ette meitä kuuntele, huomioon se, mitä puhemies Niinistö eilen sanoi, että nyt pitää huolehtia juuri näistä huono-osaisista. Mutta sitä te ette tee.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se, mitä ed. Tennilä sanoi, ei ole totta. Se, mitä esimerkiksi tästä kelamaksusta nyt tiedämme, on se, että sehän on osa sosiaalitupoa, jonka palkansaajajärjestöt ja työnantajat sopivat. (Ed. Tennilä: Siitä puhutaan lisää kohta!) Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hallituksessa siihen, että tämmöisinä vaikeina aikoina palkansaajajärjestöjen, työnantajien ja hallituksen yhteistyö toimii näin erinomaisella tavalla. Syy, minkä takia kelamaksua alennetaan nyt, on ensisijaisesti talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaaminen, eli me voimme näin ollen nostaa työeläkkeiden rahastointia, mikä on kaikkien työeläkeläisten turva. Toivon, että tämä ymmärretään oikein. Samoin tällä on elvytysvaikutusta. Eli semmoinen työnantaja, joka irtisanoo väkeä, ei pysty saamaan myöskään etua, mutta semmoiset työnantajat, joilla on työntekijöitä, myös kunnat, pystyvät saamaan siitä etua. (Ed. Tennilä: Ei tule työmarkkinatuen korotusta!) Tämä on aivan keskeinen osa myös elvytystä, mutta ensisijassa se on pitkän aikavälin kestävyyttä turvaava toimi, koska me haluamme kantaa vastuuta tulevien ihmisten työeläkkeistä.

Herra puhemies! Poikkeuksellisen ryhdikäs teko valtiovarainministeri Kataiselta oli tämä anteeksipyyntö. Totta kai sitten annetaan anteeksi kaikki, mitä pyydetään. Se on aivan itsestäänselvää ja kuuluu sivistyneen ja avarasydämisen ihmisen käytöstapoihin.

Arvoisa puhemies! Suomalainen perusteollisuus — teräs, metalli, puu, kuljetukset, kaikki — on nyt vakavassa vaarassa. Mitä hallitus aikoo tehdä, että hallitus, teollisuus ja ay-järjestöt yhdessä sopisivat, kun kysyntä on nyt matalalla ja sitä emme voi yksipuolisin toimin lisätä, että tällä aikavälillä, kun hätä on suurin, katastrofi uhkaa, koulutettaisiin tätä henkilökuntaa sen sijasta, että lomautetaan: satsataan, investoidaan ihmiseen, jotta sitten kun nousu alkaa, pääsemme siihen mukaan? (Puhemies: Minuutti kulunut!) Tähän toivoisin nyt keinoja.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Juuri ihmiseen investoimme. Nimenomaan lomautettuja koulutetaan tällä hetkellä ja voidaan kouluttaa. Meidän työvoimapoliittiset varamme suunnataan nimenomaan lomautettujen ja irtisanottujen koulutukseen yhdessä työnantajien kanssa siten, että ihmisten osaaminen päivittyy siten, että he saavat uuden ammatin, jos sille on tarvetta, ja myös siten, että kielitaito ja vientiteollisuuden tarpeet huomioidaan. Nyt juuri investoidaan ihmiseen, koulutetaan. Meillä oli tänään juuri koulutuslaitosten kanssa neuvottelut, miten päästään nopeasti käyntiin.

Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri, osoititte uskomatonta sivistymättömyyttä, historian ymmärtämättömyyden tajua, ylimielisyyttä ja kloppimaisuutta rinnastamalla opposition toiminnan Otto Wille Kuusisen hallitukseen. Te loukkasitte erittäin paljon sosialidemokraatteja, jotka kantoivat täyden vastuun talvi- ja jatkosodassa ja myöskin vaaran vuosina. Älkää enää puhuko täällä salissa sivistyksestä teidän tai kokoomuksen arvoina. Luulen, että monilta muiltakin kuin minulta menee viikkoja ja kuukausia tämän anteeksiannon antamiseen, (Naurua) etenkin sen takia, että tässä teidän artikkelissanne vielä syytitte oppositiota jatkuvan väärän tiedon syöttämisestä suomalaisille.

Tänään Kuntaliiton hallitus, jossa myöskin hallituspuolueet ovat edustettuina, on esittänyt kutakuinkin samoja kuntaelvytyslukuja kuin sosialidemokraatit syksystä lähtien. Olemme myös vaatineet kaikkein köyhimmille suomalaisille todellista perustoimeentulotason nostamista. Te olette todenneet, että ei tehdä mitään. Siis mitä vääriä tietoja (Puhemies: Minuutti kulunut!) oppositio on esittänyt, kun keskeiset työmarkkinajärjestöt ja Kuntahallitus ovat olleet samoilla linjoilla?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Vastaus tuohon kysymykseen. siis niistä vääristä tiedoista: Ihan sitä vaan, mitä viime joulun alla muun muassa taisitte ehkä tekin todeta — suora lainaus tästä kolumnistani: "- -hallitus on elvyttänyt liian myöhään ja liian vähän." (Välihuutoja) Kun katsotaan, mitä on tosiasiassa tehty, ihan riippumatta, kuka sen arvion tekee, onko se hallituspuolueen tai opposition edustaja, voidaan tehdä vain yksinomaan faktojen perusteella se johtopäätös, että Suomessa tehtiin jo elokuussa budjettiesitys, joka oli Euroopan elvyttävin. Sille vaan ei voi mitään, että tosiasia on tämä, ja kun sitä on muuksi väitetty, niin halusin korjata tämän, koska ei kannata faktoista väitellä. Mielipide-eroista jatkotoimien suhteen voidaan väitellä, mutta ei tosiasioista, koska me emme tarvitse enää yhtään epäselvää viestiä ihmisille, jotka ovat muutenkin jo huolissaan.

Arvoisa puhemies! Anteeksi on annettu, mutta siitä huolimatta minun täytyy vastata nyt ministeri Kataisen vääriin puheisiin. Me olemme sanoneet, että nämä hallituksen elvytystoimet ovat riittämättömiä, hallitus on ollut jatkuvasti jälkijunassa, ja tästä hyvin monet talouselämän asiantuntijat ovat meidän kanssamme samaa mieltä. Teidän elvytystoimenne pohjautuvat hyvin pitkälle veroelvytykseen. Nyt jo kirjoitetaan siitä, että todellisuudessa tällä veroelvytyksellä ei ole ollut sitä vaikutusta, jota te olette antaneet ymmärtää tällä olleen. Eli meillä on erilainen käsitys siitä, minkälaiset teidän elvytystoimenpiteenne ovat olleet, ja myös aikataulusta. Tässä on kaksi erilaista näkökulmaa. Se on demokratiaa, arvoisa valtiovarainministeri, ja sitä ei pidä myöskään tuomita väärän totuuden puhumiseksi.

Mutta nyt haluan puuttua vielä ministeri Kiviniemen puheeseen, kun hän vielä lokakuussa totesi, että tällä finanssikriisillä ei tule olemaan mitään vaikutusta kuntatalouteen, ja leimasi asian SDP:n pelotteluksi. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Aion kysyä teiltä nyt:

Aiotteko te viedä tämän yhteisöverotuottojakoesityksen, jonka lanseerasitte Helsingin Sanomissa, kehysriiheen, ja tuleeko se hallituksen päätökseksi?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ennen kuin ministeri Kiviniemi vastaa kuntatalouteen liittyen, niin sanon, että veroelvytyksellä ei ole ollut vaikutusta. Nyt on 5. päivä helmikuuta, ja uudet verokortit ovat juuri astuneet voimaan. Ei sillä ole ollut vielä vaikutusta, sen minäkin kyllä tunnustan, mutta ei sillä ole oikein ollut vielä mahdollisuutta edes vaikuttaa. (Ed. Tennilä: Se meni väärin, se jako!) Sen me vain tiedämme, että ostovoima kasvaa senkin seurauksena, mikä on erittäin hyvä asia tämän hetken tilanteessa.

Yritysrahoituksen kohdalla Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka tekivät mittavan paketin, ja se varmasti oppositiossakin tiedetään. Tällä yritysrahoituksella on aivan uskomattoman paljon suurempi vaikutus talouden elpymiseen verrattuna elvytyspakettiin. Elvytyspaketista on helpompi puhua, koska siellä on teiden nimiä ja siellä on kuntien nimiä, tämänkaltaisia osoitteita, mutta se on vaikutukseltaan, vaikka oppositio sen tekisi, huomattavan paljon pienempi kuin yritysrahoitus, ja siinä me olimme ensimmäinen, toinen tai kolmas Euroopassa, joka teki sen, ja tästä on tullut valtavasti kiitosta. Mutta tämä on, puhemies, ehkä turhanpäiväistä jankkaamista molemmilta puolilta, mihinkä aikaan on mitäkin tehty. Fakta vain on se, että viime syksynä esitelty budjetti oli Euroopan elvyttävin. Katsokaa komission arvioita. Me olimme ensimmäisenä tekemässä näitä. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Ne ovat vain astuneet voimaan vuoden alusta.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Se lausuntoni silloin lokakuussa pitää täsmälleen paikkansa. Pelkällä rahoitusmarkkinakriisillä, pelkällä finanssikriisillä, ei välitöntä vaikutusta kuntatalouteen ole. Vasta sen jälkeen, kun se eskaloituu tällaiseksi talouskriisiksi, tällaiseksi taantumaksi, ne vaikutukset kuntatalouteen tulevat näkymään, ja ne näkyvät kuntataloudessakin hieman viiveellä verrattuna sitten esimerkiksi yrityksiin. Kuntataloudessa verotulot kasvoivat viime vuonna vielä marraskuuhun saakka noin 8 prosentin vauhtia. Koko vuonna kertymää tuli 7,5 prosentin kasvuvauhdilla, eli viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä. Siihenkin nähden tämä pudotus tulee olemaan todellakin jyrkkä.

Mitä tulee näihin esityksiini, jotka tuossa reilu viikko sitten tein, niitä tullaan käsittelemään (Ed. Zyskowicz: Kenelle teette nämä esitykset?) sekä tuossa hallituksen puolivälitarkastelussa että kehysriihessä, ja tavoitteena todellakin on yhdessä hallituksen voimin löytää sellainen tie, että kunnat tästä taantumasta samalla tavalla kuin suomalaiset yritykset ja pankit ja tavalliset suomalaiset kansalaiset selviäisivät mahdollisimman kuivin jaloin.

Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan palata yhteisöveroon edelleen, jonka nyt arvioidaan puolittuvan. Se tulee olemaan erinomaisen tärkeää erityisesti niille kunnille, suuremmille kaupungeille, jotka työllistävät todella hyvin. Senhän me tiedämme. Kymmeniätuhansia työpaikkoja luodaan myös lähiseudun kuntien asukkaille. Eli pitää palkita eikä tavallaan rangaista. Kysyn edelleen:

Onko hallitus valmis muuttamaan yhteisöveron jako-osuutta siten, että kunnat saisivat suuremman osuuden, ainakin tilapäisesti eli siihen saakka, kunnes suhdanteet normalisoituvat? Se olisi varsin perusteltua.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meillä on kaikilla se tieto ja käsitys, että kuntataloudelle tulee vaikeuksia. Miten se täsmälleen kohdistuu? Meillä on nyt yksi tieto siitä, että yhteisöverotuotot, erityisesti niissä kunnissa, jotka niitä paljon keräävät, alenevat. Suoraan siihen varmastikin tämä ministeri Kiviniemen malli saattaisi kohtalaisen tarkkaan osua, mutta kyllä nämä vaikutukset ja kohdentumiset on kunnille hyvin tarkkaan analysoitava. Minä en usko, että tämä kuntatalouden kriisi tulee jäämään tähän yhteisöveron tuottojen supistukseen. Tehdään nyt rauhassa se analyysi, minkälaisiin vaikeuksiin kuntatalous joutuu, miten kriisi erityyppisiä kuntia kohtelee, ja sitten pitää myös löytyä sellaiset lääkkeet, että ne ovat mittatarkat.

Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että te, valtiovarainministeri Katainen, pyysitte anteeksi, ja kuten sanottu, anteeksi varmasti on annettu. Mutta valitettavasti minun on todettava, kun olen seurannut tätä jatkokeskustelua, että edelleenkin minulle jää vaan se kuva, että teidän käsityksenne demokratiasta on hivenen ontto. Teidän käsityksenne demokratiasta on nyt se, mitä äskenkin todistitte, että jos oppositio esittää aiheellista, perusteltua kritiikkiä siitä, että elvytystoimet tulevat myöhässä, ne ovat osin väärin kohdennettuja, niin se olisi ikään kuin ei-totta tai valhetta. Minun mielestäni teidän demokratiakäsityksenne nyt valitettavasti muistuttaa onttoudessaan hivenen sitä 30-luvun tilannetta, kun kokoomus teki välikysymyksen SDP:n lakkauttamiseksi.

Mutta, arvoisa puhemies, jos me nyt unohtaisimme tämän opposition kritiikin ja menisimme tähän päivän asiaan eli siihen, miten aiotaan pelastaa kuntapalvelut. Täällä todettiin äsken, että syksyllä asiallisesti oppositio kysyi ministeri Kiviniemeltä ja koko hallitukselta, mikä on talouskriisin vaikutus kuntiin, ja tähän vastauksena silloin oli hyvin ylimielisesti, että me pelottelemme. Nyt me olemme käsitelleet näitä talouslukuja, ja valitettavasti minusta tuntuu siltä, että (Puhemies: Minuutti!) vieläkään hallitus itse ei tiedä, mikä se vaikutus on, tai tietää, mutta ei halua toimia. Minä kysyn aika monennen kerran, arvoisa puhemies, ministeri Kiviniemeltä:

Voisitteko arvioida esityksistänne niitä toimia, joita aiotte saada läpi tulevassa kehysriihessä? Olennaisia ovat teot, eivät sanat.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kuntaliittokin teki tämän esityksensä nyt juuri tänään, ei siis viime vuoden puolella vaan vasta tänään, koska siellä ihan samalla tavalla kuin meillä hallituksessa ja koko tässä maassa nämä talousluvut ovat tarkentuneet koko ajan. Silloin kun oppositio teki oman esityksensä tämän vuoden budjetin osalta, talousluvut olivat aivan toisenlaiset, ja myönnän oman rajoittuneisuuteni siinä, että kun on ekonomistin koulutus, niin on vaikea mututuntumalta näitä ennusteita ja arvioita tehdä.

Mutta mitä tulee näihin esityksiini tämän kuntatalouden osalta, niin tulemme katsomaan, niin kuin pääministeri sanoi, niitä kokonaisuutena, millä toimilla kaikkein parhaiten ja vaikuttavimmin pystyisimme turvaamaan sen, että erilaiset kunnat sekä yhteisöveron kertymän osalta että sijainniltaan, taloudelliselta tilanteeltaan pystyisivät tämän taantuman yli kävelemään.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! En minä vieläkään ymmärrä, mitä eroa tässä demokratiakäsityksessä voi olla. Erilaisia mielipiteitä voi olla niistä asioista ja pitääkin olla, joissa kysytään vaihtoehtoja. Mutta jospa vakioidaan jotkut tosiasiat: Me emme ole lähteneet tekemään omia tilastojamme siitä, milloin ja kuinka paljon Suomi on elvyttänyt. Me tukeudumme EU:n tilastoihin. Minä toivoisin, että jos te hyväksyisitte, että meillä on sama tietopohja, niin sieltä me voimme kaikki etsiä ne vastaukset, milloinka on tehty päätös ja kuinka paljon. Mistään muusta ei ole kysymys, ja tällä ei ole mitään tekemistä demokratian kanssa oikeastaan miltään osin. Käytetään vain samaa faktaa.

Mihinkä rahoja käytetään, sehän on totta kai arvovalintakysymys, ja minä arvostan myös osia teidän esityksistänne. Niin kuin huomasitte siitä, mitä sanoin joulun alla, osa niistä asioista, mitä sosialidemokraatit esimerkiksi esittivät, on hallituksen lisätalousarviossa. Kiitos niistä ajatuksista! Meillä oli samanlaiset ajatukset näissä asioissa. Sitten on varmasti asioita, joissa on erilaisia ajatuksia, mutta tätä tämä maailma on. Ei tässä sen ihmeempää.

Arvoisa puhemies! On todella erittäin tärkeätä, että me paneutuisimme juuri näihin tosiasioihin, mitä valtiovarainministeri Katainen sanoi. Meillä on Euroopan kolmanneksi elvyttävin talous tällä hetkellä. On arvioitu, että takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä on nyt jo yli 60 miljardia euroa, ja te puhutte vaan, että ainoata, mitä hallitus on tehnyt, on hiukan veronkevennyksiä, mikä sinänsä on hyvä — yli 60 miljardia euroa. Nyt täytyisi paneutua siihen käytännön tekemiseen, jolla itse asiassa nämä rahasummat tulevat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. On tehty esimerkiksi asuntojen korjausavustus 10 prosentilla. On aiheutettu niitä vipuvaikutuksia, jotka kannustavat nyt ihmisiä olemaan aktiivisia, toimimaan oikealla tavalla, erinomaisia asioita.

Muutamia käytännön kysymyksiä:

Yrityspuolelta on tullut vinkkejä siitä, että esimerkiksi näitä suhdannelainoja ei ole vielä hyväksytetty EU:ssa eli ei voida ottaa käyttöön. Olisin kysynyt työ- ja elinkeinoministeri Pekkariselta: Mitenkä nopeasti ne saadaan käyttöön?

Toisena työministeri Cronbergille toteaisin, (Puhemies: Minuutti kulunut!) että olisi aika tärkeää nyt, että esimerkiksi yritykset pääsisivät määrittelemään sen henkilöstön koulutusta, joka on vähenemässä, suoraan eikä kilpailutuksen kautta, koska muuten tulee liian hitaasti vaikutus.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään yhdenkään sellaisen yrityksen, jonka asiat ovat sillä tavalla kunnossa, että se on kelvollinen hakemaan lainaa tai takausta, ei ole tarvinnut kääntyä luukulta sen takia pois, että viime vuoden lopun tai tämän vuoden ensimmäisten viikkojen aikaan sieltä luukulta ei olisi rahaa tai takausvaltuutta löytynyt. Sitä on miljardimäärin ollut käytettävissä. Se ei ole ollut pullonkaula. Vielä aiempaan keskusteluun halusin tämän sanoa.

Mitä suhdannelainoihin tulee, niin se on uusi instrumentti, jota ollaan parhaillaan rakentamassa, ja tarkoitus ja tavoite on, niin kuin aikaisemmin jo olen kertonut, että se on jo helmikuussa käytettävissä. Siinähän idea on se, että pohjimmiltaan terveelle yritykselle, jonka toimialalla on tullut erittäin syvä kysyntämonttu, jonka yli halutaan rakentaa tie, kun nähdään, että jatkossa sitten uudelleen kuitenkin kysyntää syntyy, valtio myöntää edullista lainaa, siis Finnvera myöntää. Laina on lyhennyksistä vapaa (Puhemies koputtaa) ensimmäisten vuosien aikaan. Tätä kautta yritetään estää sellaisten pohjimmiltaan terveitten yritysten kaatuminen, joitten kaaduttua ylös nostaminen on yhteiskunnalle erittäin paljon kalliimpaa kuin nyt suhdannelainoilla hoitaminen. Tarkoitus on, että 900 miljoonaa euroa varataan (Puhemies: Minuutti kulunut!) tämäntyyppisiin lainoihin.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä, kun yritys haluaa kouluttaa lomautettuja työntekijöitä, voi yritys, työnantaja, yhdessä työntekijöiden kanssa määritellä koulutuksen sisällön, sen suuntautumisen. On kuitenkin niin, että joudumme seuraamaan EU-sääntöjä tässä kilpailutuksessa. Koulutuksen kohdalla, koska se on työvoimapoliittista koulutusta osittain, joudutaan seuraamaan EU:n sääntöjä, ja se on kilpailutettava. Pyrimme nyt kuitenkin siihen, että kilpailutus voidaan tehdä mahdollisimman nopeasti ja että voidaan kilpailuttaa ehkä monia koulutuksia samanaikaisesti, siten että yritysten ei tarvitse odottaa koulutuksen aloittamista.

Herra puhemies! Tässä on nyt useamman kerran kuultu, miten hallituksen elvytys on Euroopan unionin kolmanneksi suurinta. Eikö voisi myös kysyä, onko koko Euroopan unionin elvytys riittävän suurta? Mielestäni se on hyvin aiheellista, ja kansainvälisestikin on arvioitu, että enemmän tarvittaisiin.

Mutta, ministeri Katainen, peräsitte myös faktoja. Fakta on varmasti se, että tällaisessa taantumassa syntyy enemmän työttömyyttä. Ja koska pienimmät työttömyyskorvaukset ovat niin pieniä, niin fakta on sekin, että ihmiset joutuvat kuntien toimeentulotukiluukulle. Ja nyt niiden ihmisten, jotka saavat näitä pienimpiä työttömyyskorvauksia, pienimpiä toimeentulotukia kunnilta, tulot eivät nouse ollenkaan. He joutuvat niihin leipäjonoihin. Kysynkin:

Kun te tiedätte tämän faktan ja totuuden, niin miksi näiden ihmisten tuloista ei huolehdita nyt lamakauden aikana? Miksi kaikkein heikoimmat olette unohtanut?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on varmasti fakta, että jokaiselle ihmiselle, joka menettää työpaikkansa, se on henkinen isku mutta monesti myös taloudellinen. Onneksi valtaosalla kuitenkin — jos nyt voi sanoa "onneksi" — niistä, joita lomautetaan tai jotka valitettavasti joutuvat irtisanotuiksi, on ansiosidonnainen työttömyysturva; varmasti on myös niitä ihmisiä, jotka eivät ansiosidonnaiselle pääse eli eivät ole maksaneet työttömyyskassan maksuja. Mutta meidän ensisijainen tavoitteemme on se, että työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman pieniksi.

Meillä on ministeri Cronbergin toimialalla erilaisia varsin mittavia toimenpiteitä, jotta ihmiset pääsevät koulutukseen, (Ed. Jaakonsaari: Joita te vastustitte ennen vaaleja!) sitä kautta saavat parempaa ammattitaitoa, ehkä hieman korotusta myös siihen päivärahaansa.

Mutta haluaisin todeta myös sen, että kun tämä elvytysmania on nyt päällä, niin se asia, jota poliittisissa keskusteluissa ei ole juurikaan käsitelty, on luottamuksen säilyttäminen julkiseen talouteen. Jos tulee semmoinen tilanne, että Suomi elvyttää tai muuten velkaantuu yli, ja lähtee liikkeelle semmoinen huhu niitten ihmisten keskuudessa, jotka meitä luotottavat tällä hetkellä, että meidän asiamme ovat vähän huonommin kuin miltä alun perin näytti, ja meidän korkomme nousevat, niin sitä velkaa maksavat, niin kuin muutakin velkaa, mummit ja ukit, isit ja äidit, (Puhemies: Minuutti kulunut!) meidän peruskoululaiset, ja sen takia me emme voi pistää menemään kaikkea mitä mieleen tulee, niin hyvää kuin se olisikin. Meidän pitää kantaa huolta Suomen julkisen talouden uskottavuudesta kaiken sen ohella, mitä nyt teemme.

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen totesi kolumnissaan, että yhteistyö pitää aloittaa siitä, että puhutaan totta, ja totesi myös viisaasti, että kaikki viisaus ei asu hallituksessa.

Ministeri Kiviniemi totesi, että lokakuussa ei ollut tiedossa tämä kuntien taloudellinen tilanne. Itse asiassa Kuntaliitto kertoi jo viime lokakuussa seuraavaa: kokonaisuutena valtion euromääräinen rahoitus siis kasvaa, mutta kuntien menot kasvavat huomattavasti enemmän ja kuntatalous kiristyy. Näin siis lokakuussa Kuntaliitto, josta te äsken hyvin kunnioittavaan sävyyn totesitte, että te nyt odotatte Kuntaliiton pakettia ja laskelmia siitä, millä tavalla hallituksen täytyy toimia. On hyvä, että hallitus nyt kurkistaa sieltä luolan suulta tänne todelliseen maailmaan ja katsoo, mitä täällä tapahtuu. Osoitan kuntaministerille kysymyksen:

Ymmärrättekö te, että kuntien peruspalvelut ovat osa luottamusyhteiskunnan toimivuutta? Jos niitä ei ole, niin luottamus horjuu. Ymmärrättekö te tämän?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kuntaliittohan totesi silloin syksyllä, että kuntatalous kiristyy, ei todennut, että kuntatalous romahtaa. Ne samat luvut, jotka Kuntaliitolla on käytössään nyt, ovat tietenkin olleet meillä jo käytössä, eli ei tässä ole ollenkaan erilaisista luvuista kyse, eli sinänsä tämä tulkinta on kyllä ihan samanlainen.

Mutta mitä tulee sitten näihin omiin esityksiini, jotka tein viikko sitten, niin Kuntaliittohan teki nyt omat esityksensä tällä viikolla ja tulee ensi viikolla niitä esittelemään ministeriölle. Ihan mielenkiinnolla niitä odotan, onko niissä jotain uutta, jotain sellaista keinoa. En usko, että siellä on mitään erityistä sellaista uutta keinoa, jota hallitus ei tietäisi tai jota emme ministeriössä tietäisi, mutta kokonaisuus pitää katsoa ja se, mikä on se paras tapa koko kuntakenttää ajatellen ja nimenomaan näiden peruspalveluiden turvaamisen näkökulmasta selviytyä tästä tilanteesta. Sitä me tulemme hallituksessa pohtimaan.

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Kiviniemi ja myöskin valtiovarainministeri kiinnittivät huomiota siihen, että luottokelpoisuus voisi alentua tässä tilanteessa. No, tässä suhteessahan julkinen sektori on yksi kokonaisuus, elikkä yksikään osa, yksikään kunta, ei voi tässä suhteessa pettää. Jos yksi pettää, niin kaikki pettää ja yhteisesti luottokelpoisuusluokka alenee. Tässä suhteessa kysynkin jälleen sen saman kysymyksen:

Onko se Lex Karkkila -laki — jokainen ymmärtää täällä sen, mitä se tarkoittaa — kuntaministerin pöytälaatikossa valmiina siltä varalta, että sellaisen kunnan asia, joka on nyt jo joutunut kurimukseen, kun suuri teollisuuslaitos lähti pois, voidaan hoitaa salamannopeasti täällä eduskunnassa?

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Siis kaikkia kuntiahan koskee jo tällä hetkellä sama puitelain 9 §, jonka mukaan joutuu tällaiseen arviointimenettelyyn yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, jos tietyt talousluvut täyttyvät kahden vuoden aikana, näyttävät punaista. Eli meillä on jo ikään kuin mekanismi siihen, miten me pystymme yhdessä tällaisten kriisikuntien kanssa löytämään tien ulos sieltä kriisistä, ja erittäin monelle tällaiselle kriisikunnalle on esitetty kuntaliitosta, osalle sitten muunlaista tervehdyttämissuunnitelmaa, eli sinänsä meillä tämä ikään kuin seurantamekanismi on aivan hyvä. Mutta on selvää, että jos tämä taloustaantuma tässä pitkittyy, niin saattaa tietenkin olla, että meille tulee kuntia, jotka ovat sitten Karkkilan tapaisissa vaikeuksissa, ja toki pitää arvioida sitä, onko tämä 9 §:n menettely ikään kuin riittävä.

Arvoisa puhemies! Oppositio on tällä kyselytunnilla esittänyt rahaa sinne, tänne ja tuonne. Varmasti tärkeitä paikkoja kukin, mutta ensimmäistäkään esitystä siitä, mistä rahat tulevat, ei ole teiltä tullut. Lisää velkaako otetaan? Onko täällä esityksiä siitä, miten kakkua kasvatetaan? Kakun jakamisen te kyllä osaatte, mutta kakku on pienenemään päin tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanen esitti tammikuussa hyvän ohjelman "Työtä Suomessa". Sillä rakennetaan siltaa yli huonojen aikojen, rakennetaan näkymää tulevaisuuden työlle. Valtiojohtoisesti panostetaan osaamiseen, tutkimukseen, infraan, siihen, että yritykset pärjäävät tulevaisuudessa ja suomalaisilla on työtä myös ensi vuosikymmenellä. Kysyn pääministeriltä: Miten aiotte edetä tämän ohjelman kanssa? Aiotteko viedä sen hallituksen käsittelyyn? Miten tässä hyvässä asiassa edetään?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti asiassa edetään, mutta niin kuin siitä puheenvuorosta kävi ilmi, se ei nyt ratkaise niitä ongelmia, jotka ovat nyt niissä tehtaissa, joissa työpaikat menevät sen takia, että tilaajia ei ole, eikä se auta ensi vuonna kuntienkaan talousahdingossa. Mutta se kiinnittää huomiota siihen, että kymmenluvulla me olemme vielä suurempien haasteiden edessä kuin ilman tätä taantumaa. Me tulemme olemaan kymmeniä miljardeja euroja köyhempiä kuin ilman tätä taantumaa, ja sitäkin tärkeämpää on turvata julkisen talouden vakaus ja luottamus siihen, että on kasvun edellytykset jatkossa.

Nyt kun eduskuntakausi on taas alkamassa, niin minä kyllä vetoan hyvin voimakkaasti siihen, että myös tämän kuntatalouden osalta, joka hyvin paljon heijastuu tähän ilmapiiriin, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on, edettäisiin nyt jäntevästi ja tarkasti, ei roiskittaisi miljoonia ja miljardeja miten hyvänsä. Pelkästään tällä lisäbudjetilla, joka teillä nyt on — osaatte lukea — 5,6 miljardia otetaan lisää velkaa tälle vuodelle, ja se velkamäärä tulee kasvamaan huomattavan paljon. On tärkeää, että myös ne toimet, joita kuntien avuksi tullaan aikanaan tekemään, ovat tarkkaan kohdistettuja, osuvat oikeaan, ovat oikein mitoitettuja. Tällä hetkellä sellaista kokonaisarviota ei vielä kenelläkään ole.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kantavat vastuuta valtiontaloudesta, ja kaikkien niiden esitysten osalta, joita olemme tehneet, on kerrottu myös tapa, jolla ne rahoitetaan. Tämän luulisi ed. Kaikkosenkin tietävän, mutta jos hän ei tiedä, niin luulen, että hän tulee saamaan asiasta kotiopetusta. (Naurua — Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Kun pääministeri täällä totesi, että ei pidä roiskia miljardeja eikä miljoonia, niin tästä olemme samaa mieltä. Kysyisinkin nyt teiltä, arvoisat pääministeri ja valtiovarainministeri: Miksi te ette siinä yhteydessä, kun päätitte poistaa työnantajilta kelamaksun, päättäneet myös, miten tuo maksu kompensoidaan eli miten se maksu rahoitetaan? Te päätitte rahoittaa sen velanotolla, ja tämä ei ole kyllä meidän mielestämme viisasta, yhteisvastuullista päätöksentekoa, se että siirretään tämä maksu kannettavaksi tuleville sukupolville sen sijaan, että päätös kompensoinnista olisi tehty saman tien.

Kysyn myös tässä samassa yhteydessä valtiovarainministeri Kataiselta siitä, kun te täällä puhuitte velanotosta ja siitä, kuinka se on tulevien sukupolvien maksettavana. Me olemme tästä huolesta samaa mieltä. Velkaa pitää aina ottaa harkiten. (Puhemies: Minuutti!) Kun otetaan velkaa, pitää olla myös maksusuunnitelma, miten velka maksetaan takaisin. Aikooko hallitus tuoda eduskunnalle myös suunnitelman siitä, miten tämä valtionvelka aiotaan maksaa takaisin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tämän kelamaksun alentamisen elvyttävä vaikutushan liittyy juuri siihen, että sitä ei nyt tämän taantuman aikana peritä muilla maksuilla takaisin. Sen tähden tässä tulee olemaan varmastikin noin parin vuoden jakso, jolloinka se rahoitetaan valtionvelkaa lisäämällä, ja hallitus teki päätöksen siitä, että se tullaan sitten kattamaan, korvaamaan. Kehysriihessä tullaan tämä linjaamaan tarkemmin. Mutta ne päätökset astuvat sitten voimaan tämän taantuman jälkeisessä vaiheessa. Se nyt ei olisi kauhean järkevää, että tehtäisiin sellaista nollasummapeliä elinkeinoelämän kanssa, jossa otetaan yksi maksu pois ja heti tässä taantumassa pannaan samaa rasitetta takaisinpäin. Tämä tullaan tekemään kehysriihessä ja toimitaan niin, että tämäkin on elvyttävänä elementtinä. Sitähän tässä on peräänkuulutettu.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ed. Urpilaisen esittämä malli tarkoittaa siis verojen korotuksia ja heti. Me emme pidä sitä järkevänä tässä tilanteessa, koska kelamaksun poisto on työhön kohdistuva vero. Jokaisesta henkilöstä, joka on töissä, työnantaja maksaa kelamaksua, eli se ei ole työntekijän palkkaa, vaan se on sivukustannus. Meidän käsityksemme mukaan olisi hyvä, jos mahdollisimman moni työnantaja voisi saada huojennusta sivukustannuksista tämmöisinä aikoina, jolloin on muutenkin painetta vähentää väkeä, koska jos vähennät väkeä, et saa myöskään huojennusta.

Mutta tämä tullaan toki keräämään myöhemmin pois, korotettuina veroina. Sosialidemokraatit esittävät veroja nyt välittömästi ylös; hallituksella on semmoinen käsitys, että välillisiä veroja, esimerkiksi ympäristöveroja, pitää korottaa mutta ei nyt ihan juuri tässä vaiheessa.

Musiikkia korville oli tuo ed. Urpilaisen kysymys siitä, tuommeko suunnitelman siitä, kuinka velka maksetaan pois. Tämä on iso juttu, minä kiitän siitä, jos ajattelette oikeasti noin, niin kuin varmasti teettekin. Toivon, että tuette myös niitä rakenteellisia uudistuksia, joita hallitus tulee tekemään, jotka vähentävät tulevina vuosina menoja. Se on yksi keskeinen tapa maksaa velkaa pois tulevina vuosina. Kiitos jo etukäteen!