Eeva-Johanna Eloranta /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime syksynä tuli julkisuuteen tapaus, jossa eräässä kunnassa toimii yksityinen perhepäivähoitaja, jonka puoliso on tuomittu lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tuomitun teon kohteena oli ollut muu kuin perheessä hoidossa ollut lapsi, mutta kyseisen tuomion saaneen henkilön aviopuoliso oli toiminut perhepäivähoitajana tekohetken aikana ja siitä lähtien tauotta. Tuossa perheessä hoidettavana olevat lapset siis oleskelivat useita tunteja päivässä sellaisessa kodissa, jossa asuu myös lapsen seksuaalisesti hyväksikäytöstä tuomittu henkilö. Kuvatunlaisessa tilanteessa voidaan kyseenalaistaa hoitolasten olosuhteiden turvallisuus ja sopivuus.

Lainsäädännön tehtävänä on suojella heikompien oikeuksia kaikissa tilanteissa. Erityisellä pieteetillä tulee säädöksiä laatia silloin, kun on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lasten henkilökohtaisen koskemattomuuden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta voidaan selvittää. Tätä tarvetta varten on säädetty laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Tämän lain mukaan lasten kanssa työskentelevien työ- ja virkasuhteessa toimivien henkilöiden sopivuus tehtäväänsä todetaan rikosrekisteriotteen avulla. Näin voidaan siis estää työhönottotilanteessa epäsopiviksi osoitettujen ehdokkaiden valinta työ- ja virkasuhteeseen. Laki ei kuitenkaan anna mahdollisuutta myös muiden lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa oleskelevien henkilöiden, muun muassa edellä mainitun kaltaisen tapauksen tilanteissa perhepäivähoitajan puolisoiden ja muiden perheenjäsenten, rikostaustan selvittämiseen siitä huolimatta, että he saattavat olla useitakin tunteja päivässä samoissa tiloissa, joissa lapset pukevat, peseytyvät, nukkuvat päiväunia ja muuta sellaista. Lainsäädäntömme ei siis anna mahdollisuutta rikostaustan selvittämiseen kaikkien niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat tai oleskelevat säännöllisesti samoissa tiloissa, joissa alaikäisen kasvatus, opetus, hoito tai muu huolenpito tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Lastemme koskemattomuus ja turvallisuus ovat ensisijaisen tärkeitä. Niiden tulee olla meille kaikille niin arvokkaita, että lain puutteet voidaan pikaisesti korjata. Vaikka lainsäädännöllä ei koskaan voida täysin poistaa yhteiskunnassamme esiintyvää pahuutta ja vääryyttä, pitää kuitenkin tehdä kaikki voitava niiden estämiseksi. Yksikään lapsi ei saisi altistua seksuaaliselle hyväksikäytölle lainsäädäntömme puutteiden takia.

Lakialoitteessa esitän, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annettua lakia muutettaisiin siten, että sen soveltamisalaa koskevan 2 §:n 2 momenttiin lisättäisiin uusi 9 kohta, jossa lain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan myöskin lasten päivähoitolaissa tarkoitetussa perhepäivähoidon järjestämispaikassa toimivassa yksityiskodissa tai perhepäivähoidon järjestämispaikkana toimivassa muussa kodinomaisessa hoitopaikassa asuvia henkilöitä.

Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevassa lainsäädännössä on paljon muitakin puutteita, joihin eduskunnan tulisi puuttua. Yhden näistä ongelmista, joka koskee uusien seksuaalirikosten tuomioiden ilmoitusvelvollisuutta myös työsuhteiden kohdalla, nosti esiin myös edustaja Salonen omassa lakialoitteessaan, joka vastikään täällä salissa jo kävikin. Erittäin suurena ongelmana on myös se, että ainoastaan työ- ja virkasuhteeseen haettaessa on hakijan esitettävä tämä rikosrekisteriote mutta vapaaehtoistoimintaan osallistuvalta ei tarvitse rikostaustaa tarkistaa eikä hänen siitä tarvitse ilmoittaa, vaikka meillä Suomessa on valtavasti vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa ollaan läheisesti tekemisissä nimenomaan lasten ja nuorten kanssa. Useimmat harrastus- ja urheiluseurat toimivat täysin vapaaehtoisten voimin, samoin esimerkiksi lasten ja nuorten tukihenkilöt. Lisäksi yritystoiminta on lain ulkopuolella. Esimerkiksi vaikkapa yksityisenä yrittäjänä toimivan ratsastuskoulun opettajan ei tarvitse antaa selvitystä taustastaan asiakkailleen.

Ongelmana on myös se, minkälainen työ määritellään tehtäväksi vuorovaikutuksessa alaikäisen kanssa. Julkisuudessa on keskusteltu eräällä suomalaisella paikkakunnalla tuomitun koulun kiinteistönhoitajan vuosia jatkuneesta lasten hyväksikäytöstä. Kyseessä on vähän sama tilanne kuin aluksi kuvaamassani perhepäivähoidon tilanteessa. Tässäkään työsuhteessa ei taustaa tarvinnut tarkistaa, koska henkilö ei ollut suoraan tekemisissä lasten kanssa. Henkilö oli kunnan tilapalvelujen kautta palkattu työhön koulun kiinteistönhoitajaksi, ja hän oleskeli koko ajan samoissa tiloissa lasten ja nuorten kanssa. Sama henkilö toimi myös vapaaehtoistyössä nuorisotalolla sekä tanssilavalla: paikoissa, joissa nuoria käy paljon.

Tammikuussa myös lapsiasiavaltuutettu vetosi lain muuttamisen puolesta. Hänenkään mukaansa nykyinen laki ei riittävän hyvin estä seksuaalirikoksiin syyllistyneitä toimimasta lasten parissa. Lapsiasiavaltuutettu toivookin lain ulottamista myös vapaaehtois- ja yritystoimintaan. Tein tuosta asiasta vastikään kirjallisen kysymyksen, ja vastauksessaan ministeri totesi, että oikeusministeriö on parhaillaan asettamassa työryhmää valmistelemaan näitä lainmuutoksia, jotka mahdollistavat nykyistä laajemmin vapaaehtoistoiminnassa lasten kanssa toimivien rikostaustan selvittämisen. Tämän työryhmän asettamisen taustalla on uusi lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista koskeva direktiivi, joka edellyttää, että vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä on oltava mahdollisuus pyytää vapaaehtoistoimintaan hakevalta henkilöltä tietoa tämän mahdollisista seksuaalirikostuomioista. Oikeusministerin mukaan työryhmä tulee arvioimaan myös muita direktiivistä aiheutuvia rikostaustan tarkistamismenettelyä koskevia lainsäädännön muutostarpeita. Toivon todella, että myöskin tämän lakialoitteeni ehdotus tullaan ottamaan huomioon tämän työryhmän työssä ja sitä seuraavissa lainsäädäntömuutoksissa.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että kyseinen lainsäädäntö käydään tiheällä kammalla läpi ja korjataan kaikki ne lainsäädännön puutteet, jotka mahdollistavat kaikkien seksuaalirikoksista aiemmin tuomittujen pääsyn tekemisiin lasten ja nuorten kanssa. Edelleen aivan liian usein viaton lapsi joutuu hyväksikäytetyksi sellaisen ihmisen toimesta, johon lapsen tulisi voida luottaa, ja yksikin tällainen tapaus on aivan liikaa.

Jaana Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Elorannan lakialoite on erittäin kannatettava.

Lasten suojelemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. On ensisijaisen tärkeää, että laki suojelee kaikkein puolustuskyvyttömimpiä yhteiskuntamme jäseniä kaikenlaiselta hyväksikäytöltä. Lapset eivät kuitenkaan ole ainoita puolustuskyvyttömiä. Tärkeää on jatkossa ulottaa rikostaustan selvittäminen myös sosiaali- ja terveysalalla vanhus- ja vammaispalveluihin. Vanhusten ja vammaisten suojelemisen osalta Suomen lainsäädäntö on nimittäin yhä puutteellinen. Tuomio vammaiseen tai vanhukseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta ei esimerkiksi estä saamasta työtä vanhus- ja vammaishoitotehtävissä, ja tämä on itse asiassa hyvin käsittämätöntä. Työnantajalla ei nykyisellään aina ole edes mahdollisuutta selvittää vanhus- ja vammaistyöhön hakeutuvien taustoja, ja tähän asiaan täytyy myös saada muutos.

Timo  Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Eloranta nostaa lakialoitteessaan tärkeän ja valitettavan asian esille, ja on hyvä, että tästä asiasta tässä salissa keskustellaan — ja on itse asiassa keskusteltu viime aikoina varsin usein. Se kertoo siitä, että ongelma on iso suomalaisessa yhteiskunnassa ja varmasti muissakin maissa. Me nyt tietysti Suomen valittuina kansanedustajina kannamme erityistä huolta omasta kotimaastamme ja sen lainsäädännöstä ja toivomme, että pystyisimme tekemään sellaisen yhteiskunnan, jossa tämäntyyppisiä rikoksia ei pääsisi tapahtumaan ainakaan näin helposti kuin tänä päivänä.

Arvoisa puhemies! Kun internetissä laittaa hakusanaksi seksuaalirikoksen taikka jonkin tämäntyyppisen hakusanan, löytää välittömästi valtavan määrän hakutuloksia. Niistä monet vielä kohdistuvat juuri tämäntyyppisiin, työssä tehtyihin tapauksiin, joista viime aikoina tietysti yksi ikävimpiä ja paljon julkisuutta saanut on ollut Tampereen tanssikoulutapaus, joka omassa surullisuudessaan tietysti, en tiedä, onko ainutlaatuinen, mutta on kuitenkin sellainen, joka on hyvin montaa järkyttänyt.

Hyvin usein vielä tuomiotkin ovat varsin mietoja. Välillä tuntuu siltä, että suomalainen oikeuslaitos pyrkii löytämään mielellään ainakin kolme tai neljä lieventävää asianhaaraa tuomiota annettaessa, ja tämä koskee kyllä kaikkea seksuaalirikollisuutta Suomessa. En itse ole mikään innokas poliisivaltion puolestapuhuja — että kaikki ratkeaisi sillä, että tiukennamme rangaistuksia taikka teemme lisää säädöksiä tai jotain muuta — mutta silloin, kun meidän yhteinen käsityksemme siitä, ovatko rikos ja tuomio oikeassa suhteessa, ei kohtaa, minun mielestäni meidän on toimittava, ja tässä tietyllä tavalla myös Eloranta on nyt asiaa eteenpäin viemässä. Hän myös mainitsi sen, että tarpeellista on ja oikeusministeriössä valmistellaan tietynlaista kokonaisuudistusta tällä puolella, ja myös edustaja Elorannan lakialoite on tietyllä tavalla tämän tilanteen parsimista, ja se edelleen jättää avoimia kysymyksiä, joita esimerkiksi edustaja Pelkonen esille nosti: vanhusten parissa työtä tekevät, vammaisten parissa työtä tekevät taikka yleensä vaikkapa terveydenhuollossa, sairaaloissa, ambulansseissa, kaikessa muussa työtä tekevät. Toivoisin, että ne olisivat samantyyppisen valvonnan piirissä.

Arvoisa puhemies! Tämä asiahan nousi esille viime syksynä sen myötä, että Raumalla oli kaupungin nuorisotyöntekijän tapaus, joka oli tapahtunut niin, että työssäolon aikana tilanne oli muuttunut työntekijän näkökulmasta. Nythän meidän lainsäädäntömme mahdollistaa ainoastaan sen, että työnantaja voi pyytää lasten kanssa työtä tekevän henkilön rikosrekisterin nähtäväksi vain silloin, kun työntekijä aloittaa työssä, eli mahdollisuutta ei olekaan, jos herää epäilys keskellä työsuhdetta pyytää, voisimmeko tarkistaa tämän tilanteen. Rikostausta pitäisi minun mielestäni pystyä tarkistamaan aina työ- ja virkasuhteen kestäessä esimerkiksi tietyin määräajoin tai sitten epäilyksen herätessä.

Tämä Rauman tapaus oli siinäkin mielessä erikoinen, että kun tuomio annettiin Vakka-Suomen käräjäoikeudesta, niin sen jälkeenhän ihmeteltiin sitä, minkä takia tuomiosta ei kerrottu työnantajalle eli Rauman kaupungille. No, Suomen lainsäädännöstä löytyi kohta, että ei voinut kertoa. Syy oli se, että lain mukaan tuomioistuimen pitää ilmoittaa työntekijän saamasta rikostuomiosta vain, jos tuomion saanut työntekijä on virkasuhteessa. Jos taas työntekijä on työsopimussuhteessa, ei rikostuomiosta ilmoiteta. Eihän näin tämä voi olla, eli kyllähän tilanteen pitää olla se, että kaikissa tapauksissa työnantajalla on oikeus tietää — silloin, kun hän ottaa uuden työntekijän, mutta myös työsuhteen, on se muodoltaan mikä tahansa, aikana — mikä on tilanne hänen työntekijänsä kanssa. Ei seksuaalirikollisuus ole työsuhteen muodosta kiinni. Ei se ole siitä kiinni, oletko virkamies tai oletko sijainen taikka missä. Kun teet työtä lasten kanssa — taikka vanhusten, vammaisten taikka muiden, jotka eivät välttämättä pysty itse itseään puolustamaan — niin kyllä silloin taustojen selvittämisen pitäisi olla itsestään selvää.

Tätä asiaahan on, arvoisa puhemies, viety eteenpäin. Meillä nykyään opettajien kohdalla tilannetta selvitetään siinä vaiheessa, kun uusia opettajia tulee, mutta sijaisten kohdalla ei taasen selvitetäkään. Mitkä ovat yksiä yleisimpiä paikkoja, ovat nimenomaan edustaja Pelkosen esille nostamat laitokset, esimerkiksi missä on kehitysvammaisia, ikäihmisiä, mutta sitten myös koulut, joissa käytetään hyvin paljon sijaisia. Tiedän, että lähestulkoon kaikki, jotka ilmoittautuvat, pääsevät tänä päivänä sijaiseksi — sijaispula esimerkiksi kouluissa on kova, ja siellä ei ole edes mitään pätevyysvaatimusta sijaisille — joten kyllä sijaistenkin kohdalla pitäisi jonkinlainen kontrolli olla myös tähän tulokulmaan. Tiedän, että kun lyhyelle sijaisuudelle otetaan vaikkapa nuori ylioppilas taikka vanhempi nainen taikka vanhempi mies taikka minkä ikäinen tahansa, ei ole mahdollisuutta lähteä — kun aamulla opettaja soittaa, että nyt on sairastapaus ja tarvitaan sijainen, se pitää nopeasti löytyä.

Itse olen ajatellut, että jos meidän lainsäädäntömme vaatii kahvilassa työtä tekevältä hygieniapassin, minkä takia emme voisi vaatia myös näiltä työntekijöiltä jonkinlaista passikäytäntöä niin, että kun menet töihin, sinulla on itselläsi esittää puhdas rikosrekisteriote tältä osin. Tämä olisi erittäin tärkeää, kun viittasin vaikkapa Tampereen tanssikoulutapaukseen, niin kuin aloitteen tehnyt edustaja Elorantakin kertoi vapaaehtoistyöstä — olisi hyvä, että sielläkin olisi tällainen passi, ja se olisi mahdollista vaikkapa vanhempien pyytää nähtäväksi, että taustat ovat kunnossa vaikkapa pojan salibandyseuran vetäjällä taikka tytön tanssikoulun vetäjältä tai pojan balettiopettajalla. Se voisi tätä tilannetta kyllä helpottaa oleellisella tavalla. Eli rikosrekisterin puhdas passi olisi taskussa silloin, kun tällaiseen työhön taikka sijaisuuteen lähdettäisiin. Silloin varmasti näiden rikosten tekeminen tulisi paljon vaikeammaksi — mahdottomaksi me emme sitä varmasti koskaan saa tehtyä.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Mikään ei ole tärkeämpää kuin onnellinen ja terve lapsi. Hänen koskemattomuuttaan tulee suojella kaikin mahdollisin keinoin. Mielestäni edustaja Elorannan aloite on hyvä ja kannatettava. On päivänselvää, että niin lainsäätäjänä kuin vanhempana odotan lapsen olevan päivähoidossa tai harrastuksissaan turvassa. Mielestäni on tärkeää, että niidenkin, jotka ovat lasten kanssa tekemisissä, vaikka sivullisessa roolissa, kuten perhepäivähoitajien puolisoiden tai aikuisten lasten roolissa, rikostaustat selvitetään tältä osin. Olen itse toiminut perhepäivähoitajana ja tiedän hyvin, kuinka tärkeässä roolissa puolisot tai aikuiset lapset tuossa kodissa, jossa lapsia hoidetaan, ovat.

Ei aikaakaan, kun tamperelaisessa tanssikoulussa paljastui laaja alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalirikossarja, josta edustaja Heinonen täällä äsken mainitsi. Valitettavien esimerkkien sarjaa edustavat myös vapaaehtoistyön parissa esiintyvät tapaukset, muun muassa tukiperhetoiminnassa tai surullisena esimerkkinä seurakuntien tai muiden uskonnollisten yhteisöjen keskuudessa. Yritystoimintakin on lain ulkopuolella.

Pahuutta maailmassa tuntuu valitettavasti riittävän. Tämän vuoksi lakia on vahvistettava ja lastemme turvallisuutta ja mahdollisuutta koskemattomuuteen ja terveeseen kasvamiseen tuettava. Siksi kannatan voimakkaasti edustaja Elorannan aloitetta ja tahdon osaltani olla lainsäätäjänä vaikuttamassa asian etenemisessä.