Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on kesäkuussa 2009 pidetyssä Eurooppa-neuvostossa tehty Eurooppa-neuvostossa kokoontuneiden EU:n 27 jäsenvaltion valtion- tai hallitusten päämiesten päätös Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista ja tämän päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta.

Irlannin pöytäkirjan tavoitteena oli vastata irlantilaisten Lissabonin sopimusta koskeviin huolenaiheisiin ja sitä kautta edesauttaa Lissabonin sopimuksen ratifiointia Irlannissa. Päämiespäätöksen on tarkoitus olla oikeudellinen tae siitä, ettei Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaikuta tiettyihin Irlannin kansalle tärkeisiin asioihin. Näitä ovat tietyt Irlannin perustuslain eettis-sosiaalisia arvostuksia sisältävät säännökset eli oikeus elämään, elämän pyhyys, sen rikkomattomuus, perhe ja koulutus, verotuksellinen toimivalta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikka. — Aivan erinomaisia asioita, vaikka Suomessakin suojeltavaksi.

Pöytäkirjalla on päätelmien mukaan sama asema kuin muiden jäsenvaltioiden osalta pöytäkirjan muodossa annetuilla selvennyksillä, eikä se muuta millään tavoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskinäisiä suhteita.

Kroatian liittymisneuvotteluiden päätyttyä kesällä 2011 Irlanti teki päämiespäätöksen mukaisesti ehdotuksen Irlannin kansan huolenaiheita koskevan pöytäkirjan liittämiseksi perussopimuksiin. Pöytäkirja allekirjoitettiin 16. päivänä toukokuuta 2012.

Irlannin lisäksi myös Tšekin tasavallan osalta on laadittu pöytäkirja vastaamaan Tšekin kansan Lissabonin sopimusta koskeviin huolenaiheisiin. Tšekin huolenaiheet koskevat Euroopan perusoikeuskirjan soveltamista Tšekin tasavaltaan. Tšekin pöytäkirjaa ei ole vielä allekirjoitettu. Aikanaan myös sen hyväksyminen tulee Suomessa edellyttämään eduskunnan suostumusta.

Eduskunnalta on pyydetty Irlannin ja Tšekin pöytäkirjojen osalta kannanottoa siihen, edellyttääkö niiden hyväksyminen eduskunnan suostumusta. Perustuslakivaliokunta vahvisti tämän Irlannin ja Tšekin pöytäkirjoja koskevassa kannanotossaan.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Pöytäkirjan on ratifioinut tähän mennessä viisi valtiota: Irlanti, Itävalta, Alankomaat, Slovenia ja Slovakia. Tarkoituksena on, että pöytäkirja tulisi voimaan 30.6.2013, mikäli kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimisasiakirjat on talletettu siihen mennessä.

Ja, arvoisa puhemies, lopuksi itse asian kannalta lievä kannanotto tähän, että nämä olivat esimerkkejä siitä, että poikkeuksia saa ja niitä EU:ssa on mahdollista saada, jos niitä on kanttia esittää ja itsenäisyyttä, suvereniteettia ja elämän pyhyyttä puolustaa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini tuossa kuvasi oikeastaan yllättävän neutraalistikin joitain keskeisiä asioita Euroopan unionista. Oikeastaan tuo lopputulema vasta oli sitä vanhaa tuttua edustaja Soinia, ja siitäkin olen kyllä aivan samaa mieltä hänen kanssaan.

Mutta tämä hallituksen esitys osoittaa kyllä juuri sen, että Euroopan unionin jäsenenäkin on mahdollista harjoittaa kansallista edunvalvontaa, aivan toisin kuin Suomessa on tehty. Tšekissä ja Irlannissa sitä tahtoa on ollut, mutta Suomessa ei sinne päinkään. Suomessa on lähinnä tyydytty pelaamaan poliittista teatteria kuvitteellisilla Kreikka-vakuuksilla tai näyttelemään tiukkaa neuvottelijaa milloin missäkin asiassa, ja kuitenkin Suomea on viety koko ajan entistä enemmän yhteisten eurovastuitten liekaan ja luovutettu eduskunnan budjettivaltaa Brysseliin. Turhaan eivät Suomen oikeusoppineet ole kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka eduskunnan päätäntävalta ja liikkumatila on koko ajan kaventunut ja heikentynyt suhteessa Euroopan unioniin.

Näitä Tšekin ja Irlannin kannanottoja lukiessa tuli ja tulee vieläkin mieleen, olisiko Suomella ollut mahdollisuus samaan. Totta kai olisi ollut, mutta juna meni jo. Tarpeita olisi ollut.

Kun minä mietin sitä, mitkä Suomelle olisivat olleet sellaisia keskeisiä asioita, niin totta kai työmarkkinapolitiikasta tietyt osat, työehtosopimukset, niiden selkeämpi tunnustaminen ja ennen kaikkea niiden yleissitovuuden tunnustaminen, mikä on kuitenkin suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusta tässä maassa. Ja toisena asiana veropolitiikka, että kun taloutta integroidaan, niin kuin nyt kiistatta tapahtuu, niin enemmin tai myöhemmin tulee se vaihe, että aletaan integroimaan myöskin veropolitiikkaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Viittaan tässä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soinin hyvään esittelyyn, mistä asiassa on kyse, ja se on myös E-kirjelmänä käynyt hänen mainitsemansa tavoin perustuslakivaliokunnankin kautta, ja suuressa valiokunnassa en muista tuosta asiasta puhutun yhtään mitään. Paperi on kulkenut, ja kaikki on ollut niin kuin pitää.

Kuitenkaan en malta olla viittaamatta noihin I osaston viittauksiin, joissa on selvennetty näitä huolenaiheita Irlannin kansalle. Niissä todetaan Lissabonin sopimusta selventävästi, että se ei vaikuta Irlannin tai minkään muunkaan jäsenvaltion oikeuteen määrätä puolustus- tai turvallisuusmenoista jne. Se on selittävä tekstiosa; silloin kun kansanäänestyksessä tunteet kuumenevat, asiat kuumenevat, niin osasta näistä täytyy selittäviäkin tekstejä laittaa, ja tässä ne on nytten pöytäkirjattu.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan myöskin todeta, että edustaja, puheenjohtaja Soini käytti erittäin asiantuntevan, sanoisiko, Euroopan unionia monipuolisesti rakentavan puheenvuoron.

Mitä tulee tähän pöytäkirjaan, niin tämähän tietysti, niin kuin täällä on jo todettu, johtuu Irlannin kansanäänestyksestä, jossa ensin sanottiin "ei", sen jälkeen "kyllä", kun luvattiin, että tiettyjä asioita hoidetaan.

Sitten jos mennään ihan substanssiin tässä, niin mitä tulee näihin perustuslaillisiin määräyksiin, niin tältä osin täytyy sanoa, että on mahdollista, että kun perusoikeuskirja tuli Lissabonin sopimuksen olennaiseksi osaksi, niin olisi saattanut syntyä tilanne, jossa EU-tuomioistuin olisi katsonut, että perustuslaki olisi eräiltä osin ristiriidassa sopimuksen kanssa. Tältä osin täytyy sanoa, että Irlannin ratkaisu on kyllä selkiyttävä, ja uskon, että tämän jälkeen EU-tuomioistuin ei tule katsomaan Irlannin perustuslain säännöksiä ristiriidassa oleviksi EU:n perustuslain säännösten kanssa, ja on sinänsä hyvä, että asia tällä tavalla selkeytetään.

Mitä sen sijaan tulee kahteen muuhun asiaan, verotukselliseen toimivaltaan ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, näitten osaltahan tilanne on täysin itsestään selvä. Näitä mainintoja ei olisi tarvittu, koska ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, puolustuspolitiikkaan ei vaikuteta, ja mitä tulee verotukselliseen toimivaltaan, niin yksimielisyyttä vaaditaan edelleen, ja muutoksia tältä osin ei tapahdu. Mutta tietysti näitten huolten osalta, mitä kansanäänestyksessä esitettiin, tämä on haluttu tehdä, ja tämä on tältä osin deklaratorinen, sillä ei ole sinänsä merkitystä.

Mutta ihan Suomen osalta täytyy sanoa, että jatkossa ehkä kannattaa miettiä, että jos nähdään, että jossakin tilanteessa syntyy ongelmia ja että Suomessa perusoikeudet ja perustuslaki joutuisivat ristiriitaan EU-säännösten kanssa — olen sitä mieltä, että perustuslakivaliokunta silloin jyrää kyllä EU-säännösten ylitse, mutta jotta tällaista konfliktia ei synny — saattaisi olla ihan tarpeellista myöskin tämäntyyppinen pöytäkirja tehdä. Tosin pitää muistaa, että sekä Suomi että Irlanti että kaikki EU-maat ovat jäseniä Euroopan neuvostossa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja viime kädessä kuitenkin sitten näissä perusoikeuksissa tulkinnan antaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on myöskin tulkinnut oikeutta elämään koskevia säännöksiä Irlannissa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä puheenjohtaja Soinin saamat kehut lämmittivät, ja nyt koin nimenomaan, että "ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Soini". Eli näin se menee, että jos Luoja antaa viran, niin se antaa järenkin, tämä on aivan totta tässä asiassa. Ihan muuten vain: kun täällä asioita esitellään ja hallituksen esityksiä, niin silloin täytyy pysyä tiukasti asiassa — ei niin, etteikö muutenkin pysyttäisi.