Kari Myllyniemi /kesk:

Herra puhemies! Ed. Aittoniemen aloitteista, vaikka niille aina silloin tällöin hymyillään, voitaisiin hyvin paljon melkein asiantuntijoita kuulemattakin hyväksyä, ja lakivaliokunta olisi hyvin ripeäotteinen siinä tapauksessa. Ed. Pulliainen ei taida olla paikalla, mutta hän esitti, että olisi toinen lakivaliokunta olemassa. Voisin olla hyvin mukana siinä toisessa lakivaliokunnassa myöskin, esimerkiksi rikoslain puolella syntyisi kyllä jälkeä aika nopeasti.

Tässä, ed. Aittoniemi, on tietenkin vähän arveluttavaa, että yhden rikoksen osalta muutettaisiin näin radikaalisti menettelyä yhdyskuntapalvelussa. Mutta väkisinmakaamisasiat ovat kyllä niin vakavia, että miksei voitaisi, saataisiin ainakin kokemusta, miten se vaikuttaa. Olisi jotenkin ennakolta estävää vaikutusta tulevaisuudessa. Tämän pykälän muutoksen voisi aivan hyvin hyväksyä.

Antero   Kekkonen  /sd:

Herra puhemies! Tämä elämän osa-alue on minulle perin vieras, mutta tämän esityksen yleisviritys on se, että laki yhdyskuntapalvelusta ei olisi kovin hyvä. Täällä näyttää olevan esimerkiksi sellainen lause, että kokemukset yhdyskuntapalvelusta ovat olleet vaihtelevia. Sekin pitää paikkansa.

Mutta kun yhdyskuntapalveluidea aikoinaan on suomalaiseen lainsäädäntöön tuotu, sitä on syytä tervehtiä ilolla. Se korkeakoulu, jonka vankila muodostaa nuorelle ihmiselle, on liian hyvä. Vankiloista tulee rikollisia, vaikka sinne sellaisia ei mene. Siinä mielessä yhdyskuntapalveluajattelu on ollut erittäin hyvää lainsäädäntöä, erittäin hyvää normitusta.

Syy, miksi tämän puheenvuoron, herra puhemies, pyysin, oli juuri se, että olen vaistoavinani tässä lakialoitteessa melkomoista kritiikkiä yhdyskuntapalveluajatusta kohtaan. Siinä suhteessa olen lakialoitteen tekijän kanssa täysin eri mieltä.

Mitä tulee sitten väkisinmakaamisasiaan, johon ed. Myllyniemi puuttui, siihen minun evääni eivät riitä ottamaan kantaa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyskuntapalvelu on taas sitä uutta lainsäädäntöä, josta meillä kenelläkään ei ole tietenkään kovin pitkällistä kokemusta, miten se toimii ja miten se saa varsinkin sellaiset ihmiset, jotka muuten ehkä olisivat saaneet ehdottoman vankeustuomion, pidättäytymään kaidalla polulla jatkoelämässään. Siitähän meillä ei varmaan vielä kovin pitkiä kokemuksia voi olla, koska lainsäädäntö on uutta. Mutta sen voi varmasti todeta, turuilla ja toreilla kun kuuntelee kansalaisia, että he eivät näe yhdyskuntapalvelua ollenkaan mielekkäänä rangaistusmuotona, puhumattakaan niistä ehdollisista vankeustuomioista, jotka ovat arkipäivää tämän päivän lehdistössä, kun niitä luetaan.

Tässä aloitteessahan on kysymys ainoastaan siitä, onko oikein esimerkiksi, että törkeään seksuaalirikokseen syyllistynyt henkilö, joka on pystynyt tekemään esimerkiksi sellaisen rikoksen, että saisi ainoastaan kahdeksan kuukautta vankeutta, joka voitaisiin muuttaa yhdyskuntapalveluun, toimisi sellaisessa työssä, johon yhdyskuntapalveluun sijoitetut ihmiset laitetaan. Heitähän laitetaan jopa vanhainkoteihin tai jonnekin auttamistyöhön. Totta kai sellaiset ihmiset, jotka tekevät törkeitä seksuaalirikoksia, herättävät myöskin pelkoja ympäristössään, kuinka he käyttäytyvät siellä. Voidaanko sitä pitää hyväksyttävänä tapana? Vaikea on tietenkin sanoa, voidaanko yksittäistä rikosta pudottaa yhdyskuntapalvelun osalta pois, vaan meidän pitäisi käydä laajempaa keskustelua siitä, onko yhdyskuntapalvelu oikea rangaistusmuoto.

Kari  Myllyniemi  /kesk:

Herra puhemies! Kun vastauspuheenvuoroja ei varmaankaan anneta, sen voisi ed. Kekkoselle sanoa, että kun nyt tiedän, miten yhdyskuntapalvelu toteutuu, niin kyllä sitä vähän pitää kritisoida. Esimerkiksi Oulusta päin "valvotaan", kun Kuusamossa rattijuoppo maalaa jonkin vanhainkodin seinää, jos maalaa sen kerran taikka kaksi. Se jää kyllä toteuttamatta.

Mutta erinomaisen hyvä tämä on nuorten kohdalla, 15—17-vuotiaitten henkilöitten, ensi- ja toiskertalaisten. On ilman muuta selvä asia, että tämä on yksi keino, joka on tervetullut. Mutta ei saisi olla sillä tavalla kuin esimerkiksi Rovaniemen hovioikeus määräsi, että kansalainen oli jo kolme neljä vuotta ollut linnassa ennemmin ja vielä teki kymmeniä rikoksia ja taas tuli yhdyskuntapalvelua. Se ei voi olla tämän tarkoitus. Tämän tyyppiset päätökset pilaavat hyvän yhdyskuntapalvelun periaatteen.

Edelleenkin kannatan ed. Aittoniemen esitystä.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Kun itselläni oli mahdollisuus olla perustuslakivaliokunnan jäsen silloin, kun tätä yhdyskuntapalveluajatusta ajettiin suomalaiseen lainsäädäntöön, puheenvuorot olivat juuri sellaisia kuin olivat kaksi edellistä puheenvuoroa. Siitä on aikaa nyt toistakymmentä vuotta.

Minusta ne näytöt, joita yhdyskuntapalvelusta on, eivät välttämättä ole pelkästään hyviä, mutta kaikin tapauksin ne ovat parempia kuin vankeusrangaistukset, joita sitä ennen pelkästään käytettiin. Tässä mielessä minun mielestäni yhdyskuntapalvelukseen kannattaa suhtautua positiivisesti, toki sillä varauksella, että jokaisessa yleislainsäädännössä, jokaisessa yleisen hyvän rakentamisessa, on aina heikkoutensa, jokaisella valolla on varjonsa.

Ollenkaan tietämättä näistä maalauskysymyksistä tai vanhainkotiin menevistä kummallisista tyypeistä, täysin niistä riippumatta, tohdin olla yhä edelleenkin sitä mieltä, että ajatus yhdyskuntapalveluksesta on hyvä ajatus ja näitten yksittäisten vastenmielistenkin tapausten perusteella ei pitäisi muuttaa käytäntöä, joka on olemassa.