Sirkka-Liisa Anttila /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilan oman siemenen käyttömaksustahan säädettiin vuonna 1999 kasvinjalostajan oikeudesta annetun lain muutoksella. Laki valmisteltiin hyvässä yhteistyössä viranomaisten, tuottajajärjestöjen ja kasvinjalostajien kesken, ja tuloksena saatiin hyvin kustannustehokas ja toimiva järjestelmä, jolla tos-maksut on kerätty ja tilitetty kasvinjalostajille. Vuodesta 2000 käytössä ollut järjestelmä onkin ollut keskeinen tekijä kotimaisen kasvinjalostuksen rahoituksessa. Nyt tarve tähän lainmuutokseen, jota parhaillaan olemme käsittelemässä, on tullut valtioneuvoston oikeuskanslerilta, joka on aivan oikein vaatinut käytössä olevan järjestelmän kirjaamista lakiin ja siten sen saattamista valtiosääntöoikeudellisesti oikealle tasolle ja tolalle.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on tietojen luovuttamista koskevaan kanteluun antamassaan päätöksessä edellyttänyt, että lainsäädäntöä tarkistetaan tältä osin, ja näin hallitus on tehnyt, ja maa- ja metsätalousvaliokunta on hallituksen esityksen käsitellyt ja esittää yksimielisesti sen hyväksymistä. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on siis tarkentaa lainsäädäntöä, aivan kuten totesin, ja luoda sille asianmukainen säädöspohja. Tavoitteena on lisäksi varmistaa, että maaseutuelinkeinorekisteristä lajikkeen omistajille luovutettuja tietoja käytetään vain tos-maksujen perimiseen. Näin turvataan sekä lajikkeen omistajan maksunsaantioikeuden toteutuminen että viljelijän liike- ja ammattisalaisuuden suojan säilyminen.

Valiokunta korostaakin sitä, että esityksessä tietojen luovutuksen edellytykseksi asetetaan nimenomaisesti osapuolten saavuttama sopimus lajikkeen omistajalle maksettavasta korvauksesta. Valiokunta katsookin, että edellytykset tasapainoiselle sopimussuhteelle kasvinjalostajan ja viljelijän välillä ovat olemassa. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Boreal Kasvinjalostus Oy on kasvinjalostajien markkinajohtaja Suomessa ja yhtiö pystyy siten vaikuttamaan lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävän määrän, sertifioidun siemenen rojaltin, tasoon, ja se takaa taas yhtiölle myös vahvan neuvotteluaseman. Mutta jos käy niin, että tos-maksusta ei päästä neuvottelutulokseen, viljelijällä on velvollisuus maksaa lajikkeen omistajalle korvausta, joka on 50 prosenttia lajikkeen sertifioidun siemenen rojaltin määrästä.

Ymmärrän hyvin, että Boreal Kasvinjalostus Oy olisi halunnut tälläkin neuvottelukierroksella hiukan korkeamman tos-maksun, mutta siitä kun sovittiin MTK:n kanssa, se asettuu tietylle tasolle, joka taso kuitenkin turvaa Borealin kasvinjalostustoiminnan. Nimittäin maataloudessa ja erityisesti kasvinviljelyssä tänä päivänä perusongelma on se, että kun tuotteesta saatava tuottajahinta koko ajan laskee, niin ei ole viljelijällä kovin suurta motivaatiota viljellä tehokkaasti, ja se näkyy myöskin siinä, että sertifioidun siemenen osuus meillä ei ole kovin korkea. Toisaalta, nyt kun tilatukijärjestelmää täällä käsitellään, niin siinä yhteydessä varmasti tulemme selvittämään, onko olemassa joitakin keinoja, joilla voitaisiin jatkossa parantaa sitä yrittäjän motivaatiota, jota kasvinviljelytuotannossa jatkossa tarvittaisiin, jotta meillä olisi mahdollisuus käyttää sertifioitua siementä enemmän ja saada sitä kautta parempi sato. Sehän se meidän kaikkien yhteinen tavoite on, mutta luonnollisesti ymmärrettävää on se, että siitä pitäisi myöskin palkita. Muuten se ei käytännössä toimi.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja jo esitteli keskeiset asiat tästä mietinnöstä. Minä vaan kiinnitän huomiota kahteen asiaan, joista toinen on minusta erittäin luovuttamaton periaate, nimittäin se, että kasvilajikkeen omistajalla on yksinoikeus lajikkeen ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Tänne eduskuntaan tulee näinä aikoina vaikka kuinka paljon lainsäädäntöä, jossa asetetaan tekijänoikeus kyseenalaiseksi, ja jos vaikeassakin asiassa siitä ruvetaan lipeämään ja luopumaan, niin sen jälkeen se johtaa aivan mahdottomaan. Se merkitsee, kun tässä tapauksessa on kysymys agrikulttuurista, agrikulttuurin loppumista, ja silloin kun on kysymys siitä muusta kulttuurista, niin se merkitsee sen muun kulttuurin loppumista. Tässä suhteessa on luovuttamattomasta oikeudesta kysymys, jota on syytä soveltaa kaikkeen kulttuuriin.

Toinen asia on se, että niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, tähän liittyy sitten se, mikä motivoi tuottajaa, viljelijää. Tässä suhteessa on erittäin välttämätöntä, että silloin kun näitä rojaltimaksuja ja muita kanavoidaan jalostajalle, niin järjestelmä on mahdollisimman läpinäkyvä, siis niin, että kaikki on selvää, mitenkä asiat on hoidettu, mitenkä eettisesti, korkeatasoisesti tämä jalostustoiminta on hoidettu ja millä tavalla on tulevaisuus turvattu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle esittelystä. Viittaan vaan siihen globaaliin tasoon, mikä liittyy myös näihin rojaltimaksuihin, siihen, kun nimenomaan esimerkiksi Intiassa riisipelloilla tullaan käyttämään mahdollisesti gmo-siemeniä, jolloin nämä rojaltimaksut ovat huomattavia. Näin ollen tämä asia on myöskin globaalilla tasolla erittäin tärkeä ja monella tavalla ajankohtainen. Nyt tällä hetkellä käsittelemme tietysti tällaista Suomen omaa asiaa aika tavalla EU:n tilassa ja EU:n lainsäädännön alaisuudessa.

Sirkka-Liisa Anttila  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi tähän globaaliin kontekstiin. Sehän on totta, että globaali kehitys vaikuttaa meille. Mutta siinähän, mitä esimerkiksi tapahtuu gmo:ssa ja vastaavassa, meillä sitten Euroopan unioni on se meidän yhteistyökumppanimme. Ne ratkaisut, mitä siellä tehdään, heijastuvat sitten taas meille. Mutta kaikissa tilanteissa meidän pitää itse huolehtia siitä, että kasvinjalostaminen tapahtuu Suomessa, koska meidän pohjoiset olosuhteemme vaativat sen, että meillä on oma kasvinjalostustuotanto. Me voimme käyttää hyvin harvoja lajikkeita muiden jalostamina, ja nekin tulevat yleensä sitten samalta leveysasteelta, eivät ainakaan etelämpää.

Meillähän on aikamoisia kokemuksia. Tiedän yhden esimerkin. Porkkananviljelijäthän muutama vuosi sitten erehtyivät tanskalaista siementä käyttämään. Sen siemenen ominaisuus olikin se, että porkkanat mätänivät varastoon. Yksi vuosi oli tällainen katastrofivuosi Suomessa, ja se oli erittäin hyvä opetus.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän ed. Tiusasen huomiota kahteen asiaan, ensinnäkin siihen, että tämä järjestelmä, jota nyt käsitellään, on maapallolla ainutlaatuinen. Ei tämmöistä vastaavanlaista tos-maksujärjestelmää ole missään muualla, eli siinä on, ed. Tiusanen, mallia otettavaksi globaalistikin. Se on minusta hyvin tärkeä asia.

Toinen on vielä tärkeämpi asia. Se on se, että nyt kun otetaan ilmastovyöhykkeet ja kasvillisuusvyöhykkeet huomioon, niin lajikkeiden pitää olla ilmastovyöhykkeeseen sopivia. Tässä suhteessa myöskin on opiksi otettavaa silloinkin, kun niillä gmo-asioilla ollaan liikenteessä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On tietysti tärkeää, että Suomessa kasvinjalostus voi jatkua ja varsinkin, kuten äsken ed. Pulliainen totesi, tässä ilmastovyöhykkeessä ja varsinkin, kun vastaavalla ilmastovyöhykkeellä ei juurikaan maapallolla näitä lajikkeita muualla voida viljellä.

Mutta sikäli minä sanoisin nyt kuitenkin, kun on tullut esille tämän asian käsittelyn yhteydessä monta kertaa, että tämä on ainutlaatuinen järjestelmä koko maailmankaikkeudessa, tämmöistä tos-maksujen perintää ei siis ole käytössä missään muissa EU-maissa esimerkiksi, että tämä on kuitenkin jonkin verran ristiriidassa — tuotakoon se nyt tässäkin keskustelussa esiin — tämän talonpoikien kustannusjahdin, sen tärkeän kustannusjahdin kanssa. Nimittäin jokainen viljelijä joutuu myöskin käyttäessään omaa siementä, siis omaa siementä käyttäessään, maksamaan näitä maksuja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella aivan lyhyesti puheenjohtaja Anttilalle ja ed. Pulliaiselle, joka aktiivisesti toimii maa- ja metsätalousvaliokunnassa: Todella tuo, mitä ed. Anttila otti esimerkiksi, porkkanoiden siemenet, on vähän sama asia, mikä sitten globaalisesti näyttäytyy näissä gmo-tilanteissa, joissa pyritään tekemään suurten elintarvikejättien toimesta tietynlainen siemen, jota sitten todella myydään ja sidotaan talonpojat ympäri maailman käyttämään sitä tietynlaisin edellytyksin ja rojaltimaksuja maksaen. Näin ollen tämä ongelma näyttäytyy samalla tavalla ehkä jossain Intiassa kuin se näyttäytyy Suomessa. Tätä toki, tätä kansallista osaamista ja nimenomaan myös tällä pohjoisella leveyspiirillä toimivaa maataloutta, tukee juuri tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan hyväksymä mietintö.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti ed. Hemmilälle — joka taisikin nyt jo häippäistä salista pois — että tässähän on nimenomaan kysymys siitä, että pitkälle, pitkälle, pitkälle tulevaisuuteen varmistetaan, että meidän omaan ilmastovyöhykkeeseemme sopivia kasvilajikkeita on saatavilla. Vaikka se kirpaisee, niin kuin hän kuvasi, nykyisiä viljelijöitä, niin sillä on kuitenkin, kun viljelytoiminta on sukupolvesta toiseen jatkuvaa toimeliaisuutta, sen pitkäikäisyyden kanssa tällä tavalla olennainen merkitys.

Sirkka-Liisa Anttila  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Hemmilä viittasi kustannusjahtiin, niin kaivoin nämä numerotiedot täältä. Kyllä tässä maatalouden puolella MTK:n toimesta on tehty kustannusjahtia, koska Boreal Kasvinjalostushan olisi halunnut, että tämä maksu olisi ollut 50 prosenttia lajikkeen lisäysaineiston markkinoinnissa perittävästä summasta. Nyt se neuvottelutulos, joka on saavutettu, on 45 prosenttia. Tässäkin on 5 prosentin kustannusjahti kuitenkin toteutunut käytännössä. Totta kai se on selvää, että silloin, kun viljelijöiden tulotaso on laskemassa, kaikki kustannukset ovat liikaa, mutta kyllä tässä mielessä on kustannusjahtia harjoitettu.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä viittasi aika lailla tärkeään ja arkaankin asiaan tämän kustannusjahdin osalta. Mutta kun ed. Hemmilän puheenvuorossa tuli julki ja ilmi, että tätä rojaltimaksua maksetaan tästä omastakin siemenestä, niin tällä voi olla hyväkin periaate, hyväkin piirre. Jos se samalla alentaa sen kasvinjalostajan maksun tarvetta sen uuden siemenen jalostamisesta ja markkinoille tulosta, niin tämä voi sitä kautta myöskin elvyttää tätä elämää niin, että uusien lajikkeiden markkinoille tulon lisäämisessä ja, miten sanoisi, viljelijän käyttöönsä saamisessa madaltuu se kynnys. Tätä kautta tästä voi olla hyötyä pitkässä juoksussa koko tälle maatalouselinkeinolle ja kuitenkin tälle kasvinviljelylle kaikilla aloilla, olkoon se puutarhassa taikka pellossa. Mutta jos se johtaa siihen, että nämä maksut säilyvät siellä alkupäässä uusien lajikkeiden osalta samalla tasolla kuin nyt, niin silloin nämä kaikki maksut, mitä tulee sen jälkeen, ovat jo liikaa, niin kuin ed. Hemmilä sanoi.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisen kerran, kun tuolla valiokunnassa kuulin tästä järjestelmästä, tuntui ihan hassulta, miksi tehdään tämmöistä lisämaksujärjestelmää, mutta sitten, kun siihen syventyi tarkemmin, niin kyllä tässä se tietty logiikka on olemassa, niin kuin edelliset puhujat tuolla aikaisemmin ovat todenneet siitä, jotta Suomessa säilyisi tämä oma kasvinjalostus ja omat lajikkeet ja kanta. Mutta siinä tulee kyllä se näköala, että kun ollaan globaalissa kilpailussa mukana ja hinnoilla kilpaillaan, siinä voi tapahtua myös niin, jotta tietyiltä osiltaan on olemassa vaara siitä, jotta tuleekin halvempia tuotteita tuolta rajojen takaa, koska se ei ole säänneltyä. Mutta luotan siihen yhä edelleen, jotta suomalainen viljelijä tässä tulee hyötymään ja suomalainen elintarvikkeiden kuluttaja tulee hyötymään pitkässä pelissä. Sen takia olen ehdottomasti tämän valiokunnan mietinnön kannalla, missä otettiin kantaa, jotta nämä rojaltit näin järjestetään.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! On hyvä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on yksimielisesti voinut tämän lakiesityksen käsitellä. Täällä on viitattu kustannuksiin. On aivan selvää, että kustannuksia syntyy, mutta tällä järjestelmällä pystytään turvaamaan Suomen laadukkaitten — näin pitää toivoa — lajikkeiden kova taso myöskin tulevaisuudessa. Minusta tämä on aivan ainutlaatuista. Ehkä tässä on myöskin muilla mailla opiksi otettavaa.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan kyllä yhtyä ed. Hemmilän kritiikkiin siitä, että omastakin siemenestä joutuu tämän maksun maksamaan. Tämä tuo aikamoisen byrokratian ja tarkastusviidakon. Minusta on hyvä se, mikä aikoinaan on ollut tapa, että kun lajike on kehitelty ja siinä vaiheessa nämä hinnat ovat kaikki tulleet, niin sen jälkeen ei sitten enää ryhdytä katsomaan, mitä maksuja näistä tulee. Tämä on kyllä käytännössä monia ongelmia tuottava systeemi.