Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaaren käräjäoikeuden päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä sekä käräjäoikeuslain lautamiehen valintakelpoisuutta koskevaa säännöstä. Ehdotetuilla muutoksilla kevennettäisiin käräjäoikeuden lautamieskokoonpanoa ja korotettaisiin lautamiesten valintakelpoisuuden ikärajaa.

Esityksessä ehdotetaan, että käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa päätösvaltainen, kun käräjäoikeudessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Erikseen säädetyin edellytyksin kokoonpanoa voitaisiin vahvistaa siten, että siinä voisi olla kolmas lautamies. Jos lautamiehelle olisi tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus olisi päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi. Lautamieheksi ei voitaisi valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.

Asian valiokuntakäsittelyssä kuullut asiantuntijat ovat kiinnittäneet runsaasti huomiota siihen, tulisiko lautamiesjärjestelmä ylipäätään säilyttää osana oikeudenhoitoa vai ei. Lakivaliokunta toteaa, että hallituksen esityksessä ei ole kysymys tästä. Esityksessä ehdotetaan ainoastaan yhden lautamiehen vähentämistä olemassa olevista kokoonpanovaihtoehdoista.

Hallituksen esityksessä todetaan, että lautamiesjärjestelmän tavoitteena on luottamuksen ylläpitäminen tuomioistuinlaitokseen, tuomitsemistoiminnan valvonta ja tuomioistuinlaitoksen avoimuuden turvaaminen. Valiokuntakäsittelyssä on tuotu esiin muitakin tavoitteita ja eri suuntiin vaikuttavia näkökohtia. Lakivaliokunnan mukaan tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan mahdollista eikä perusteltua arvioida laajemmin lautamiesjärjestelmän säilyttämisen tarvetta.

Vuoden 2009 alussa voimaan tulleilla lainmuutoksilla lautamieskokoonpanon käyttö käräjäoikeuksissa rajattiin vakavimpiin rikosasioihin. Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:n mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Kokoonpanoa voidaan vahvistaa toisella lainoppineella jäsenellä, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin käräjäoikeudessa voi olla neljäs lautamies. Vuosina 2009—2012 lautamieskokoonpanossa on tehty vuosittain noin 4 000 ratkaisua, kun käsiteltyjen rikosasioiden vuosittainen kokonaismäärä on ollut noin 60 000. Suurin osa rikosasioista käsitellään siten nykyisin ilman lautamiehiä. Myös vahvennettua lautamieskokoonpanoa on käytetty hyvin vähän.

Hallituksen esitys on osa laajempaa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, jonka lähtökohtana on työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa vaarantamatta. Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että ehdotus ei vaaranna oikeusturvaa. Tähän liittyen valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vuoden 2009 alussa voimaan tulleilla lautamiesjärjestelmää koskevilla muutoksilla ei ollut mainittavaa vaikutusta muutoksen-hakualttiuteen rikosasioissa. Tavoitteena ole-vien taloudellisten vaikutusten vuoksi muutos tulisi hallituksen esityksen mukaan saada voimaan mahdollisimman pian, jo 1.5.2014 alkaen.

Asian valiokuntakäsittelyssä on arvosteltu nopeaa voimaantuloa. Uudistuksen jälkeen lautamiehet eivät käytännössä voisi osallistua istuntoihin vähintään 12 päivänä kalenterivuodessa, kuten käräjäoikeusasetuksen 15 §:n pääsääntö edellyttää. Lakivaliokunta kiinnittää tältä osin huomiota ensinnäkin siihen, että vuoden 2013 alusta lukien toimessaan olleet lautamiehet pysyvät lautamiehinä. Tähän liittyen lakivaliokunta pitää ongelmallisena, että käräjäoikeusasetuksessa pääsäännöksi asetettua istuntopäivien määrää ei käytännössä voida saavuttaa. Tämä ei kuitenkaan ole sidoksissa ehdotettujen muutosten voimaantuloon, vaan kyse on tarpeesta muuttaa asetusta. Saadun selvityksen mukaan käräjäoikeusasetus onkin tarkoitus kumota lähiaikoina.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, ja lisäksi lakivaliokunta ehdottaa lakialoitteiden hylkäämistä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa on otettu kantaa olennaiseen kysymykseen oikeusturvasta ja tehokkuudesta. Oikeusturvan toteutumisen kannalta on tarpeen, että jokainen oikeuden eteen tuleva asia käsitellään perusteellisesti. Tuomioistuimen laaja kokoonpano on omiaan parantamaan oikeusturvaa, kun useampi näkökohta ja mielipide tulee käsitellyksi.

Oikeusturvaa pohdittaessa on syytä pitää mielessä, että tavallisen ihmisen näkökulmasta ei yksikään oikeusjuttu ole rutiinia. Kysymys on välittömien taloudellisten arvojen ohella myös ihmisen omanarvontunnosta ja hänen käsityksestään yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. Riita-asian ratkaisun heikko perustelu, saati väärin perustein annettu rikostuomio, on raskas asia yksilölle.

Tehokkuus ja oikeusturva ovat usein ristiriidassa. Onko prosessi nopea ja edullinen, vai onko se perusteellinen? On kuitenkin hyvä tunnustaa se tosiasia, että käytännön elämässä tehokkuus saattaa joskus tukea oikeusturvan toteutumista. Yksilön näkökulmasta ratkaisu, joka viipyy kohtuuttoman kauan, ei anna oikeusturvaa, vaikka tulos olisi millainen hyvänsä. Asiat pitää ratkaista ajallaan. Vaikeatkin asiat on saatava päätökseen. Siksi on parempi, että oikeuslaitoksen resursseja käytetään tehokkaasti. On parempi, että ratkaisuihin päästään ajoissa. Asiaa arvioitaessa on paikallaan muistaa, että Suomi on aiemmin saanut moitteita oikeusturvan toteutumisen hitaudesta.

Arvoisa puhemies! Vallan kolmijako-oppi ymmärretään usein siten, että kansanvalta kuuluu lähinnä tai jopa yksinomaan lakien säätämiseen ja julkisen talouden ja hallinnon valvontaan. Näin asia ei ole. Kansanvalta kuuluu myös oikeudenkäyttöön. Lakien tulkinta ei tietenkään ole poliittista vaan oikeudellista harkintaa. Tämän harkinnan on kuitenkin oltava lähellä tavallista kansalaista. Siksi oikeuslaitoksessa on turvattava lautamiesten vaikutusvalta myös tulevaisuudessa. Uutta järjestelmää on siksi tarkasteltava tuomioiden tehokkuuslukujen lisäksi myös kansanvallan toteutumisen näkökulmasta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse pidän perusteltuna sitä, että lautamiesten ikärajaa korotetaan. Se on hyvin yhtenevä nyt monessa muussa, eli näitä ikärajoja on korotettu, ja on hyvä käyttää tätä osaamista, jota meillä käräjäoikeuksiin on tullut lautamiesjärjestelmän kautta, hyödyksi pidempään. Monet näistä henkilöistä ovat aivan erinomaisessa työkunnossa ja työiässä tässäkin vaiheessa, ja on hyvä, että näitä muutetaan.

Kahden lautamiehen järjestelmään siirtymisestä — vaikka valiokunnan puheenjohtaja totesi, että valiokunnan kuulemisessa ei olisi ollut merkkejä taikka keskustelua siitä, että lautamiesjärjestelmästä oltaisiin luopumassa — kun katsoo edellistä vaalikautta ja nyt tätä vaalikautta ja näitä keskusteluja, joita käytiin silloin ja nyt näin lähellä toisiaan, ja suunta on koko ajan se, että lautamiesten roolia ja merkitystä pienennetään, ei voi olla toteamatta, että kyllä tässä suunta näyttää olevan siihen, että jollain aikajänteellä lautamiehistä oltaisiin luopumassa.

Itse pidän arvokkaana sitä, että lautamiesjärjestelmä säilyisi myös tulevaisuudessa. He tuovat oikeudenkäyttöön sitä maalaisjärkeä ja arjen tietämystä, jota usein kaivataan, ja myös oikeuden päätöksissä usein on kuullut, että juuri nämä lautamiehet ovat tuoneet sellaisia näkemyksiä päätöksentekoon, tuomioiden antamiseen, joita tavalliset ihmiset pitävät tärkeinä.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tosiaan ehdotetaan käräjäoikeuden lautamieskokoonpanojen keventämistä ja lautamiesten valintakelpoisuuden yläikärajan korottamista. Tällä esityksellä pyritään myös 700 000 euron vuotuisiin säästöihin, mikä äkkisiltään rahana kyllä kuulostaa vähäiselle.

Mutta tämä esitys on kuitenkin kannatettava. Sen tavoitteena on työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa vaarantamatta. Ja tätä esitystä perustellaan muun muassa valtioneuvoston 20.6.2001 asettaman tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean ja oikeusministeriön 1.6.2012 asettaman neuvottelukunnan mietintöjen tuloksella. Tällä esityksellä on näin ollen olennaisesti riittävä tietopohja, ja sen vaikutuksia on ehkä arvioitu tarpeellisiksi. Elikkä tämä on asianmukainen.

Jotakin tuohon ikärajaan tulee äkkisiltään mieleen, että nythän yli 65-vuotiasta ei voida valita lautamieheksi. Elikkä yläikäraja menee siinä, ja hänellä on velvollisuus erota, kun hän on 68-vuotias. Minä itse ainakin kokisin, kun ikäihmisiä olen paljon elämässäni tavannut, että kokemus tuo varmuutta, ja en välttämättä ole ollenkaan siitä vakuuttunut, etteikö vanhempikin lautamies voisi olla päinvastoin erittäin pätevä ja omistautunut ja onnistua siinä lautamiehen tehtävässä. Elikkä tällaista ikärajan vetämistä ylöspäin on välillä vähän vaikea ymmärtää.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, että hallituksen esitys on osa laajempaa oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, jonka lähtökohtana on työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa vaarantamatta. Tämäkin esitys on varmasti perusteltu, mutta kyllä minä odotan hallitukselta reippaampia esityksiä, jotka liittyvät tähän uudistusohjelmaan. Me olemme joutuneet myös oi-keuslaitokseen suuntaamaan säästöjä, ja meidän pitäisi antaa oikeuslaitokselle myös mahdollisuus näistä säästöistä kunnialla selviytymiseen. Jos me emme muuta rakenteita ja muuta prosesseja, niin säästöt kohdennetaan suunnilleen palkkakustannuksiin ja väkeä vähennetään ja jutut viipyvät entistä pitempään. Tämä ei voi olla oikea tie.

Eli todellakin odotan, että tuon uudistamisohjelman mukaisesti ja muutoinkin meidän prosesseja lähdettäisiin reippaammin kehittämään esimerkiksi siten, että tällaisissa massarikoksissa olisi nykyistä kevyempi menettely. Samoin olen siihen kiinnittänyt aikaisemminkin huomiota, että meillä käytännössä jutut käsitellään kaikki toiseen kertaan hovioikeudessa ja siellä kuullaan sitten todistajat uudelleen. No, voiko joku kuvitella, että he sitten siellä hovioikeusvaiheessa, kun jutusta, tapahtumista on vielä pitempi aika kulunut kuin alioikeusvaiheessa, jotenkin muistaisivat paremmin ja luotettavammin? Eikö meidän pitäisi päästä tilanteeseen, jossa näyttökysymyksiä ei enää hovioikeusvaiheessa käsiteltäisi uudelleen, ellei siihen olisi joitakin erityisiä syitä?

Kaiken kaikkiaan me kaipaamme sujuvoittamista meidän prosesseihin, jotta oikeusturva voidaan taata, ja se voidaan taata ilman nykyisen kaltaisia, liian pitkiä oikeusprosesseja.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Otan nyt kantaa ensinnäkin tähän lautamiesten ikärajaan. Tätä lautamiesten kelpoisuusikärajaa nostettiin nyt vihdoin ja viimein kahdella vuodella, tosin samalla lisättiin määräys, että erota täytyy heti täytettyään 68 vuotta, vaikka muuten olisi vielä kautta vähän jäljelläkin. On toki sinällään johdonmukaista, että lautamiesten eroamisikä määritellään samaksi kuin se on ammattituomareilla. Tulevaisuudessa nämä molemmat ikärajat voisivat kuitenkin muuttua ylöspäin, tämä on ihan vain ajan kysymys. Nykypäivänä 68 vuoden ikä ei voi merkitä henkilön muuttumista seniiliksi, kun se ei tarkoittanut sitä ennenkään. Mannerheim muuten johti sotaa 75-vuotiaana, Paasikivi koko maata 85-vuotiaana. Tärkeintä on ihmisten henkinen vireys ja toimintakyky, ja toisaalta alle 60-vuotiaanakin voi sairastua dementiaan.

Vähän aikaa sitten tässä salissa käsiteltiin kirkkolain muutosta. Aiemmin papeilta on viety äänioikeus eräissä kirkon vaaleissa heidän täytettyään 68 vuotta. Nyt tämä yläikäraja poistetaan. Ehkäpä kirkko tässä asiassa näyttää suuntaa myös maalliselle yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Muilta osin totean esityksestä toiveenani, että kehitys ei kulkisi siihen suuntaan, että lautamiesjärjestelmästä tultaisiin jatkossa luopumaan kokonaan. Lautamiesjärjestelmällä on merkitystä, sen on moni tapaus osoittanut. Sitä tarvitaan. Säästöselityksillä ei voi tätä koko järjestelmää purkaa. Lautamiesten määrän vähentäminen on tältä osin huolestuttavaa kehitystä. Etenkin rangaistuslajin valinnassa sekä rangaistuksen suuruuden määräämisessä maalaisjärjen on syytä olla edustettuna jatkossakin.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ehdotetaan yhden lautamiehen vähentämistä olemassa olevista kokoonpanovaihtoehdoista ja että siirryttäisiin kahden lautamiehen järjestelmään. Sinänsä tämä on ihan ymmärrettävää. Toisaalta työn vähentäminen on oikeuslaitokselle asetettu haasteeksi. Kuitenkin katson, että sekä rikoksen uhrien että syytettyjen oikeusturva vaatii sen, että perusteellisesti asia käsitellään jo käräjäoikeusvaiheessa, ja kyllä lautamiehillä on merkitystä. He ovat tärkeitä talonpoikaisjärjen tuojia käräjillä. He tuntevat usein paikalliset olosuhteet ja myös asioiden mittasuhteita, ihmisten arjen. Nuoren käräjätuomarin näkemyksiin lautamies saattaa tuoda jotain, myös avartavia näkemyksiä. Valiokuntahan painottaa, että käräjäoikeuslain mukaan kunnassa valitta-vien lautamiesten tulee tasapuolisesti edustaa väestön ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakautumaa, mutta minusta on aiheellista myös, että tätä ikärajaa nyt nostetaan, koska on hyväkuntoisia ihmisiä, jotka pystyvät tätä lautamiehen tehtävää tekemään.

Toinen asia on se, mihin edustaja Zyskowicz tuossa viittasi, että meillä pitäisi joustavoittaa erilaista oikeudenkäyntimenettelyä. Itse viittaan tässä siihen, että me luovuimme aikoinaan tästä muuntorangaistuksesta, ja se on ollut ikävä asia, joka on tuonut kovasti näpistyksiä kauppoihin. Tämän tyyppinen lainsäädännön helpottaminen on ollut huono viesti rikoksentekijöille. Nyt tänä päivänä kaupoista varastetaan tavaraa aika paljon, ja tämä muuntorangaistus on kuitenkin toiminut pelotteena. Eli tässä mielessä voitaisiin välttää sitten oikeudenkäyntiä, koska nyt vain oikeudenkäynnin kautta voidaan tämä sakkorangaistus muuntaa vankeudeksi.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten olemme kuulleet tässä edellä, lautamiesten määrää vähennetään kolmesta kahteen normaalissa kokoonpanossa, ja tästä on syntymässä 700 000 euron säästö. Puollan kyllä lautamiesten paikkaa myös tulevaisuudessa tässä järjestelmässä. Heillä on paikallistuntemusta, ja se ehkäisee sitä, ettei käytetä mielivaltaa päätöksenteossa vaan tuomari käy perusteelliset keskustelut lautamiesten kanssa ennen kuin tämä tuomioistuimen ratkaisu syntyy. Lautamiehillä on tehtävä myös tiedonvälittäjänä. Tämä tehtävä on kylläkin nykyisin vähän ohentunut, koska media myös seuraa nykyisin näitä istuntoja aika tarkkaan. Mutta ylipäänsä tuomioiden hyväksyttävyys on kansalaisten silmissä korkeampi, kun myös maallikkotuomareita osallistuu tähän toimintaan.

Tätä lautamiesten ikärajan korottamista pidän hyvänä asiana. Tuleva oikeusturvaohjelma lähtee siitä, että lautamiesten määrää edelleen tulevaisuudessa vähennettäisiin. Omalla kohdallani tässä kyllä kulkee raja, ja se on minusta halpa hinta siitä, että kansalaiset uskovat tuomioistuinlaitoksen toimintaan.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys siitä, että tätä lautamiesten lukumäärää vähennetään yhdellä lautamiehellä, on ihan kannatettava. Samaten on hyvä, että lautamiesten ikärajaa korotetaan. Itsekin tunnen useita lautamiehiä, jotka ovat joutuneet eroamaan tästä tehtävästä, jonka hyvin ovat hoitaneet, ihan pelkästään ikäsyistä. He ovat olleet hyvin kokeneita ja motivoituneita työskentelemään lautamiehenä, ja he ovat olleet sitten vielä eläkkeellä kaiken lisäksi, niin että heillä on ollut hyvin aikaakin hoitaa tätä tärkeää tehtävää. He ovat joutuneet tehtävän ikäsyistä jättämään, eli on erittäin kannatettavaa se, että ikärajaa korotetaan.

Mitä sitten tulee näiden lautamiesten rooliin tuomioistuimessa, niin olen usein pohtinut sitä, että lautamiesten valinnat tapahtuvat poliittisin perustein. Se on minusta keskeinen epäkohta meidän yhteiskunnassa, kun ajatellaan, että lautamiesten täytyisi ehdottomasti olla täysin objektiivisia siinä tehtävässään, mutta sitten, jos he kuitenkin käytännön elämässä ovat hyvin aktiivisesti mukana poliittisessa toiminnassa siellä paikallistasolla, siinä hyvin helposti tulee sitten ongelmia eteen, kun aletaan tuomita vaikka toisten puolueitten jäseniä tai muuten sellaisia henkilöitä, joihin haluaa erilaisia kaunoja purkaa. Olen sitä mieltä, että lautamiehet pitäisi valita muin syin kuin poliittisen puolueen jäsenyyden perusteella, koska tärkeintä on se, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että lautamiehet hoitavat puolueettomasti tehtävää eivätkä syrji eivätkä suosi ketään poliittisen näkemyksen perusteella.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käräjäoikeuden lautamies ei ole tavallinen kunnallinen luottamushenkilö vaan rinnastuu virkamieheen sen takia, että käyttää tuomiovaltaa tuomioistuimessa. On erittäin hyvä, että tämä esitys nyt nostaa käräjäoikeuden lautamiesten enimmäisikärajaa, ja se on linjassa tietysti vallalla olevan käytännön suhteen muutenkin, että työuria pitää pidentää, ja tämä noudattelee sitä linjaa.

Tietysti kun lautamiesten määrää vähennetään, niin se, että lautamiesten pitää edustaa mahdollisimman tasapuolisesti kunnan väestö-, ikä-, elinkeino-, sukupuoli- ja kielijakaumaa, tietysti vaikeutuu. On erittäin tärkeätä, että pitkä kokemus ja paikallistuntemus saadaan nuorempien käräjätuomarien tueksi, ja se on arvokasta maallikko-oikeudenjakoa.

Toinen kysymys on sitten se, kun fiskaalisena toimena koetetaan käräjäoikeuksien kustannusrakennetta laskea näillä keinoin, mitä muita tapoja meillä olisi vähentää tätä kustannuspainetta oikeusjärjestelmässä. Esimerkiksi liikennerikoksissa, joita on suuri määrä rikoksista, voitaisiin ottaa käyttöön hallinnollinen menettely lievemmissä liikennerikoksissa, ja silloin vältettäisiin se, että jokaista sakkoa tarvitsisi erikseen vahvistaa ja sitten oikeusjärjestelmän kautta tuota vahvistusmenettelyä käydä. Asiaa tulisikin valmistella siihen suuntaan, että lievempien liikennerikosten seuraamukseksi tulisi hallinnollinen maksu ja hallinnollinen menettely, ja sillä tavoin myös keventää tätä oikeusjärjestelmän taakkaa.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! En ole ollut koskaan lautamiehenä, mutta aikamoisen määrän olen ehdottanut, ja kun näitä ehdokkaita olen joutunut etsimään, niin monesti tämä aikaisempi ikäraja on johtanut siihen, että hakijoita ja halukkaita on aika vähän. Toisaalta paikallisten olosuhteiden tuntemus ja pitkä elämänkokemus tuomioistuinkäytännössä ovat silloin tarpeen, kun tuomarikunta vaihtuu nopeasti ja paikalliset olosuhteet ovat heille usein vieraita. Myös vieroksun vähän sitä, että kahden lautamiehen järjestelmään mennään, koska tämä paikallinen edustavuus kahdella henkilöllä on lähes mahdotonta tasapuolisesti hoitaa.

Tämä työeläkelain ikävuosi 68 näkyy siirtyvän asiasta toiseen, niin tähänkin. Mutta voisi sanoa, että monesti yksilöllinen kyky jatkuu täysimääräisenä vielä 68 ikävuoden jälkeen, ja kun he ovat yleensä työelämästä eläkkeellä, niin heidän käyttökelpoisuutensa näissä tehtävissä olisi mitä parasta tasoa elämänkokemuksen johdosta.

Se, että tässä saavutetaan 700 000:n kustannussäästö suhteessa syytetyn huonoon tuomioon tai väärään kohteluun, jotka johtavat sitten uudempaan oikeudenkäyntiin ylemmässä oikeusasteessa, tuntuu aika vähäiseltä suhteessa siihen, mitä yksilölle saattaa väärän tuomion johdosta seurata.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tullut esille ihan mielenkiintoisia näkemyksiä asiaan. Ehkä vielä muutama huomio, jotka ovat tulleet jo todetuksikin useampaan kertaan.

Eli käytännössä käräjäoikeuden lautamies ei ole tavanomainen kunnallinen luottamusmies vaan rinnastuu virkamieheen, eli siitä johtuen on ollut perusteltua säätää tämä 68 vuoden yläikäraja, ja siinä peruste tälle.

Käytännössä yksi tavoitehan tämän hallituksen esityksen osalta on saada aikaan säästöä, kuten tuossa esittelypuheessa totesin. 700 000 euron säästö on kuitenkin merkittävä, jos otetaan tämänhetkinen tilanne huomioon, ja kun tämä voidaan tehdä oikeusturvaa vaarantamatta, pidän sitä erittäin perusteltuna tapana.

Edustaja Zyskowicz ja muutama muukin on nostanut esille tässä ylipäätään tarvetta enemmänkin käydä läpi koko meidän oikeudenhoidon kenttää. Oikeusministeriöhän on valmistellut aika laaja-alaisen oikeusturvaohjelman eli oikeudenhoidon kehittämisohjelman, jossa on kymmeniä toimenpiteitä. On tärkeää, että näitä pyrittäisiin mahdollisimman ripeällä aikataululla saattamaan myös tänne eduskunnan käsittelyyn. Siten voimme paremmin varmistaa, että oikeusturva toteutuu, se toteutuu riittävän nopeasti ja kuitenkin siten, että laatu pysyy korkealla tasolla ja päätöksiä ei jouduta odottamaan.

Ehkä yhtenä näkökulmana haluaisin kuitenkin tuoda esille sen, että lautamiesjärjestelmästä ollaan kovin montaa mieltä tai ainakin kahta hyvin eri mieltä: osa asiantuntijoista puoltaa ehdottomasti nykyistä lautamiesjärjestelmää, osa selkeästi pitää sitä tarpeettomana tai jopa vastustaa. Eli tässä on hyvin paljon erilaisia näkemyksiä.

Täällä on moni edustaja puhunut siitä, että on tärkeää esimerkiksi rikoksen uhrin näkökulmasta, että ollaan jakamassa myös maalaisjärjellä tuomioita. Tästäkin ollaan kahta mieltä. Osa ihmisistä on sitä mieltä, että he eivät halua maallikoiden jakavan heille tuomioita, mutta ymmärrän toki hyvin erilaiset näkökulmat.

On tärkeätä, että tämä punnitaan kokonaisuutena ja arvioidaan tarkemmin toisessa yhteydessä, pitääkö järjestelmää kehittää, jatkaa vai pitäisikö siitä luopua. Tässä yhteydessä lakivaliokunta ei ole tällaista arviota voinut tehdä, eikä se ollut tässä yhteydessä myöskään perusteltua.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Lautamiesten käytöllä on pitkä perinne, ja sitä tulee vaalia ja jatkaa tulevaisuudessakin. Tässä yhteydessä, kun lautamiesten käyttöä vähennetään, on todettava, että se ei saa olla signaali siitä, ainakaan minun mielestäni, että lautamiesten käytöstä luovuttaisiin ajan myötä kokonaan. Kyllä oikeudenkäyttöön tulee — olkoon nyt sitten vaikka maallikkotermillä sanottuna — se maalaisjärki sitten ja se käytännön kokemus, alueen tuntemus, ympäristön tuntemus, monet tekijät mukaan, ja sitä pitää ehdottomasti myös jatkossakin vaalia.

Edustaja Ruohonen-Lerner otti tuon kysymyksen esille tässä, että puolueet ovat nimittämässä ja siis toisin sanoen esittämässä nämä lautamiehet luottamushenkilöinä, mutta heidän roolinsa, kuten täällä on todettu, ei ole samalla lailla kuin kunnallisten luottamustehtävissä olevien henkilöiden. He myös vannovat tuon tuomarinvalan tai antavat vakuutuksen, ja näin ollen he toimivat virkavastuulla aivan samalla lailla kuin muutkin virkamiehet ja oikeuden henkilöt sitten näissä päätöksissä.

Sidonnaisuuksiahan on toki muitakin. Niitähän voi olla hyvin paljon taloudellisia, niitä voi olla erilaisia aatteellisia, hengellisiä, hyvin monenlaisia, jotka samalla lailla vaikuttavat kuin esimerkiksi se, että joku puolue esittää ikään kuin omalle mandaatilleen sitten henkilön noihin lautamiestehtäviin. Toisaalta lautamiehet eivät myöskään maksa puolueelle tätä niin sanottua kunnallista luottamusveroa, ei ainakaan näin pitäisi olla, ja tämäkin kertoo siitä, että tuota sidonnaisuutta ei ole.

Mutta, herra puhemies, oikeudenkäytössä oleellista on tietysti, että se pystytään viemään mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Siinä on monta tekijää, jotka siihen vaikuttavat, ja hyvin usein myös se uhrin asema esimerkiksi rikosasioissa unohtuu tai taloudellisissa asioissa unohtuu, kuinka paljon joudutaan kärsimään siitä, kun jutut pitkittyvät yli vuosien, ja näin ollen ennen kuin loppuratkaisu tulee, on tapahtunut hyvin paljon asioita. Tässä suhteessa oikeudenkäynnin nopeudella on merkitystä.

Tähän loppuun totean vielä jonkinmoisen hämmästykseni näistä puukartellioikeudenkäynneistä, joissa sitten käräjäoikeuden päätöksellä 2—1 todettiin, että juttu onkin vanhentunut. En oikein ymmärrä, kuinka se 2—1-äänin voidaan todeta, että juttu on vanhentunut. Siinä kai pitäisi olla yksimielisyys jompaankumpaan suuntaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeudellista päätöksentekoa voidaan olennaisesti Suomessa tehostaa, ja ehkä jossain määrin alettiin mennä väärille poluille, kun Raimo Blom 70-luvulla julkaisi väitöskirjansa Luottamus oikeuslaitokseen. Silloin todettiin, että ei, nyt pitää saada maallikkoja tähän päätöksentekoon mukaan, ja niinhän sitten 80-luvulla muutettiin järjestelmää niin, että meille tuli sitten lautamiehiä ihan tuomarin veroisiksi päätöksentekijöiksi.

Minun mielestäni tätä järjestelmää voitaisiin purkaa. Nyt otetaan yksi askel siihen suuntaan, mutta minun mielestäni päätöksenteon voisi jättää ammattituomareille ja voisi ottaa oppia amerikkalaisesta jury-järjestelmästä, jossa on sitten ihan paikallisten olosuhteitten tuntemus, tosiasioitten tulkinta. Näitten tekeminen kuuluisi sitten lautamiehille, jotka ottaisivat siihen kantaa, mutta oikeudelliset ratkaisut, oikeudelliset tulkinnat tekisi pelkästään juristi.

No, sitten edustaja Zyskowicz oli täällä harvinaisen oikeassa. Näitä prosesseja voitaisiin vaikka kuinka paljon yksinkertaistaa. Voitaisiin taas ottaa Yhdysvalloista oppia, että jos on tämmöisiä pienempiä, vähäisempiä rikoksia, niin viedään ne tekijät saman tien poliisin toimesta tuomarin eteen ja keskustellaan se asia saman tien, viisi minuuttia siinä, ja sitten annetaan rangaistus ja homma on tällä hoidettu, tai yksinkertaisissa rattijuopumustapauksissa voisi olla ihan tämmöinen pelkkä kirjallinen menettely, koska taulukon mukaan annetaan rangaistukset. Toimintoja voitaisiin vaikka kuinka paljon kaiken kaikkiaan tältä osin tehostaa, joten tässä suhteessa täytyy sanoa, että kun asetetaan näitä säästövaati-muksia, pitää myöskin kertoa, millä tavalla tehokkaammin voidaan näitä asioita ratkaista, ja antaa siihen myöskin mahdollisuudet oikeuslaitokselle muokata tämä järjestelmä sen mukaiseksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, mitä tulee tuomareitten yläikärajaan, että kyllä tuomarit olivat paljon viisaampia aikaisemmin, kun seitsemäänkymppiin asti saatiin olla ja sitä ennen vanhempiakin tuomareita saattoi olla tekemässä päätöksiä. Yhdysvalloissa tuommoiset kahdeksan-, yhdeksänkymppiset tuomarit ovat kaikkein kypsimpiä ja vakaimpia tuomareita, filosofisesti kaikkein tehokkaimpia, syvällisempiä, eli tässä suhteessa nyt, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on menty siihen, että ikäraja on enimmillään 73 vuotta, meilläkin voisi hyvin ajatella sitä, että tuomareitten ikäraja nostettaisiin 70—75:een. Se voisi koskea myöskin näitä lautamiehiä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä vähennetään lautamiesten määrä kolmesta kahteen, ja kyllähän tämä rupeaa olemaan minimimäärä sitten, mitä lautamiehiä esimerkiksi voi olla. Esimerkiksi jos lautamies on jäävi asian käsittelyyn, niin tämän jälkeen siellä ei olisi sitten kuin yksi lautamies, tai jos vähennetään vielä, niin sen vähemmän. Lautamiehellä on tärkeä rooli muun muassa juuri — tässä maalaisjärjestä on paljon puhuttu — esimerkiksi vahingon arvioinnissa. On muutamia tapauksia, missä tuomarikokouksessa on arvioitu tämän uhrille tulleen vahingon arvoa, ja siellä on kuitenkin pystytty maalaisjärkisesti tuomaan siihen se oikea vahingon arvo siinä tilanteessa.

Tässä on nyt 700 000 euron säästö suurin piirtein, 750 000 euroa säästöä tavoitteena, ja kuten tuossa edustaja Lehti mainitsi, toivottavasti tästä järjestelmästä ei ensimmäisen keissin takia jo sitten tule näin isoa vahinkoa tälle uhrille. Toinen on tässä lakivaliokunnan hyvä toive, että tämä raha tai tämä säästö voitaisiin mahdollisesti uu-sien tuomareitten rekrytointiin ja koulutukseen ohjata, mutta epäilen, että tämän rahan käyttötarkoitus on varmaan valtion suuri, pohjaton kassa.

Ikärajan nosto on aivan hyvä, kuten esille on otettu. Viisaus ei häviä, jos toimeliaisuus on edelleen yllä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta puheenjohtaja Holmlundin johdolla on tehnyt mielestäni erinomaista työtä. Täällä on hyviä puheenvuoroja, perusteltuja puheenvuoroja, miksi se on hyvä. Minä nostan esiin muutamia asioita, jotka puoltavat tätä käräjäoikeuden lautamiesten ikärajan korottamista. Nythän on niin, että eläkeläisten keski-ikä on Suomenmaassa nousemassa, kuten tiedämme. Työikäisten työssäoloaikaa ollaan myös korottamassa.

Tässäkin salissa on kymmenkunta yli 70-vuotiasta edustajaa, ja kun olen seurannut heidän esityksiään, kannanottojaan, päätöksiään, ne ovat olleet mielestäni erinomaisia. (Naurua) Tässä tulen siihen, että elämänkoulu, jota minäkin olen käynyt aika pitkään, kuten tiedätte, on oikeastaan paras koulu hyvin moneen asiaan, lähes kaikkiin tehtäviin ja myös käräjäoikeuden lautamiesten toimintaan. Tältäkin pohjalta on hyvä, että ikäihmisten, paljon elämää nähneiden, opiskelleiden ja elämänkoulua käyneiden, asemaa halutaan tälläkin tavalla tässä maassa edistää. Erinomaista, arvoisa puheenjohtaja Holmlund.

Antti Lindtman  /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan valiokunnan mietintöä ja kannatan myös lautamiesjärjestelmän säilyttämistä. Tässä on esitetty monia perusteita, nimenomaan paikallistuntemus, kansalaisten silmissä hyväksyttävyys. Näen, että jos tämä järjestelmä otettaisiin pois, siinä olisi paljon selittämistä kansalaisille ja hyväksyttävyys kansalaisten silmissä vähenisi. Pidän myös hyvänä ikärajan nostoa 68:aan. Nythän voi sanoa, että tässä siirrytään tämmöiseen joustavaan ikärajaan, tai niin ollaan oltukin, mutta minusta on hyvä, että se seuraa yhteiskunnan yleistä trendiä. Jos työeläkelain puolella tämän joustavan yläikärajan nousuun päädytään, sen jälkeen on hyvä pohtia täällä tätäkin. Elinaikaan sentään tätä ei ehkä pitäisi sitoa.

Mitä tulee siihen, mistä voidaan vielä säästää, kyllähän tässä aletaan tiukoille tulla oikeusministeriön alalta, ja kun mennään tuomioistuimiin, niin mielestäni kaikkein suurin kakku ovat nämä summaariset asiat eli ne riita-asiat, jotka ratkotaan niin, että toista osapuolta ei ole paikalla, vastaaja ei ole paikalla. Silloin tullaan siihen, miten näitä voidaan ehkäistä. Muun muassa lainsäädännössä pikavippien rajoittamiseksi on ollut hyviä keinoja.

Mitä tulee sitten tähän, voiko lautamies olla objektiivinen, jos hän on yhteiskunnallisesti ollut aktiivinen, niin en näe, kuten Rossi täällä totesi, mitenkään niin, että miksi juuri yhteiskunnallinen aktiivisuus voisi tehdä ihmisen vähemmän objektiiviseksi kuin mahdollisesti jokin muu tausta. Tässä on kyse kuitenkin viime kädessä kansanvallasta. Kansanvallassa pitää jollakin tavalla ne ihmiset valita, ja tässä suhteessa, kuten on todettu, tämä poikkeaa muusta luottamusmiesasemasta. En pidä tätä ongelmana kuten Ruohonen-Lerner näki.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten muutkin puhujat, pidän ehdotusta perusteltuna ja hyväksyttävänä tähän saakka, mutta tästä edemmäs lautamiesasian vääntämisessä ei voida edetä, jotta voitaisiin edelleen puhua tällaisesta pohjoismaisesta maanläheisestä alioikeusjärjestelmästä, johonka lautamiehet kuuluvat luontojaan.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Holmlund viittasi tuohon oikeusturvaohjelmaan, jossa on laajemmin sitten keinoja, joilla oikeudenkäytön tehokkuutta voitaisiin parantaa ja ongelmia poistaa. Siellä on sellaisia ihan hyviäkin ajatuksia, mutta on myös sellaisia, jotka eivät ole mitään parlamentaarista keskustelua läpäisseet. Viittaan esimerkiksi tämän käräjäoikeusverkoston harventamiseen entisestään ja hallinto- ja yleisten tuomioistuinten linjan yhdistämiseen, jotka eivät selvästikään ole sellaista kunnolla mietittyä ja valmisteltua asioiden ryhmää, vaan ne vaatisivat kunnollisen pohdinnan ja laajan yhteiskunnallisen keskustelun. Veikkaan, ettei niiden taakse löydykään enemmistöä eduskunnasta.

Tämä oikeusturvaohjelman jatkotyö olisi hyvä saattaa eduskunnan käsiteltäväksi jossakin muodossa, ennen kuin siellä mennään sitten yksittäisiä esityksiä valmistelemaan turhan pitkälle tai kyseenalaisissa asioissa. Tärkeää on, että suomalainen oikeudenkäyttö tulevaisuudessa palaisi sille korkealle statukselle, joka sillä oli vielä jokin aika sitten. Se oli maailman mitassakin luotetuimpia tuomioistuinlaitoksia, eikä näitä viiveongelmia ollut siinä mitassa kuin tänään.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! On aivan totta, mitä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen totesi, että oikeusturvaohjelma sisältää hyvin paljon eritasoisia ja erityyppisiä ehdotuksia, joista osa on, sanotaanko, melko valmiita ja osa on ehkä vielä täysin keskeneräisiä, jotka vaativat pidempääkin pohdintaa myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Ehkä tähän on vielä todettava, että kokemukseni mukaan lautamiehet tekevät omaa työtään erittäin korkealla moraalilla ja en itse uskoisi, että vaikka puolueet ovat käytännössä ehdottamassa heitä tehtäviinsä, se aiheuttaisi kenellekään ongelmia. Tänä päivänä lautamiehet ovat todella sitoutuneita tehtäväänsä, ovat kouluttautuneita siihen ja arvostavat itse suuresti tekemäänsä tehtävää tuomiovallan käyttäjinä.

Ehkä yhtenä pienenä kysymyksenä, kun puhumme lautamiesten merkityksestä ja siitä, mitä se merkitsee oikeudenkäynnille, haluan vielä muistuttaa, että viimeisen neljän vuoden aikana rikosasioita on käsitelty 60 000 ja näistä ainoastaan 4 000:ssa on ollut mukana lautamieskokoonpano. Eli tämä on tämänhetkinen tilanne: lähes kaikissa ei suinkaan ole tällä hetkellä lautamiehiä mukana, vaan näitä oikeudenkäyntejä on supistettu hyvin paljon viime vuosina.