Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä kuntalain muuttamisesta on kysymys kilpailuneutraliteettia koskevasta ensimmäisestä lainsäädäntötoimesta kuntasektorilla. Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan, että julkinen ja yksityinen yritystoiminta asetetaan markkinoilla samalle lähtöviivalle sekä siten luodaan tasapuoliset edellytykset kilpailulle markkinoilla.

Esityksen keskeisenä sisältönä on, että kunnille säädettäisiin velvollisuus yhtiöittää toimintaansa silloin, kun ne toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä esitys liittyy Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien eli konkurssisuojan ja veroetujen poistamiseen. Hallituksen esitys liittyy lisäksi pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelman toteuttamiseen. Hallitusohjelman mukaan hallitus selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä määrittelemällä raamit kuntasektorin toiminnalle markkinoilla. Tätä esitystä on valmisteltu pitkään. Vuonna 2007 annetun komission valtion liikelaitoksia koskevan niin sanotun Destia-päätöksen perusteella on ollut selvää, että kuntasektorin toimintaan liittyvät aivan samat EU:n valtiontukiongelmat kuin valtion liikelaitoksien toimintaan.

Vuonna 2008 Helsingin seudun kauppakamari ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry tekivätkin kantelun Helsingin kaupungin liikelaitoksena toimivan Palmian toiminnasta. Tämän lainvalmistelun keskeisenä haasteena on ollut, että kuntien tehtäväkenttä on erittäin laaja, kuten täällä on tänä iltana jo aiemmin todettu. Tänä päivänä kunnilla on yli 500 lakisääteistä tehtävää ja niihin liittyen yli 900 velvoitetta. Näiden lisäksi kunnat voivat ottaa hoidettavakseen itsehallintonsa perusteella vielä muitakin kuin lakisääteisiä tehtäviä. Lainsäädännön valmistelu on ollut laajempaa kuin valtion puolella, jossa kyse oli vain kolmen liikelaitoksen yhtiöittämisestä.

Kuntasektorilla on ollut hyvin haastavaa määritellä, milloin toiminta katsotaan toiminnaksi kilpailutilanteessa markkinoilla. Omat vaikeusasteensa työlle on asettanut myös se, että kansallisten linjauksien lisäksi olemme keskustelleet EU:n valtiontukisäännöksien tulkinnasta myös komission kanssa. Esitys liittyy myös vireillä olevien Palmia- ja muiden komissiolle tehtyjen kanteluiden ratkaisuun komissiossa.

Arvoisa puhemies! Kuntalaissa ehdotetaan säädettäväksi yleinen sääntö kunnan velvollisuudesta yhtiöittää kilpailutilanteessa markkinoilla hoidettava tehtävä. Tässä laissa linjattaisiin myös yleisesti, millaista toimintaa ei katsota toiminnaksi markkinoilla. Markkinoilla ei katsota hoidettavan muun muassa sellaista toimintaa, jossa kunta tuottaa lakisääteisiä palveluja lakisääteisen vastuunsa rajoissa, pakollista yhteistoimintaa tai järjestää järjestämis- tai ylläpitämisluvan varaista opetusta. Tärkeitä kansallisia linjauksia tässä esityksessä ovat linjaukset, ettei vesihuoltoa tai kunnallista raideliikennettä tarvitse tämän perusteella yhtiöittää. Laissa esitetty luettelo ei ole tyhjentävä, vaan viime kädessä yhtiöitettävän toiminnan tulkinnassa joudutaan pohtimaan toiminnan luonnetta, hinnoittelua ja markkinointia.

Laissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi yhtiöittämispoikkeuksia, vaikka pääsäännön perusteella kunnan katsottaisiinkin toimivan markkinoilla. Tärkeimmät poikkeukset koskevat vähäisen toiminnan sallimista sekä palveluita oman kuntakonsernin sisällä. Jotta yhtiöittämispoikkeukset eivät mahdollistaisi kilpailun vääristymistä, yhtiöittämispoikkeuksien mukainen toiminta pitäisi hinnoitella markkinaperusteisesti.

Tämä esitys antaa kunnille mahdollisuuden siirtyä markkinoille hallitusti siirtymäajan turvin. Kuntien olisi yhtiöitettävä toiminta vuoden 2014 loppuun mennessä. Työvoimapoliittiselle aikuiskoulutukselle on esitetty pidempää siirtymäaikaa, jona aikana on tarkoitus selventää erityislainsäädännössä, mikä osa toiminnasta mahdollisesti kuuluu yhtiöittämisen piiriin.

Henkilöstön asemasta on huolehdittu lakiesityksessä. Yhtiöittämiseen sovelletaan liikkeenluovutussäännöksiä, ja siirtyvän henkilöstön lisäeläke-edut tulee turvata. Esitykseen liittyy lisäksi varainsiirtoverovapaussäännös.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei koske vain kunnallisten liikelaitoksien toimintaa, vaan yhtiöittämisvelvollisuus koskee myös kuntien virastomuodossa harjoittamaa toimintaa, jos toimintaa harjoitetaan markkinoilla. Kaikkia liikelaitoksia ei välttämättä tarvitse tämän perusteella yhtiöittää. Kunnilla on tänä päivänä reilut 170 liikelaitosta, ja niistä noin kolmannes toimii vesihuollon alalla. Toisaalta virastomuotoinenkaan toiminta ei välttämättä ole tämän velvollisuuden ulkopuolella. Tämän esityksen perusteella kuntien tulee yhtiöittää energialaitokset ja satamat. Lisäksi kuntien tulee käydä läpi muukin toiminta. Yhtiöittämisten sijasta kunnilla on monessa tapauksessa mahdollisuus harkita, haluavatko nyt yhtiöittää toimintansa vai peräytyvätkö markkinoilta.

Esityksellä on taloudellisia vaikutuksia erityisesti Helsingin kaupungille sekä niille kunnille, joilla on energialaitoksia. Kunnille ei esitetä tässä vaiheessa korvattavaksi niiden mahdollisia menetyksiä. Ensin tulee selvittää, kuinka suuria nämä menetykset olisivat, ja siihen luonnollisesti vaikuttaa se, kuinka laajasti kunnat lähtevät nyt yhtiöittämään toimintojaan vai peräytyvätkö mieluummin markkinoilta, ja toisaalta se, miten tuo yhtiöittäminen toteutetaan. Tuo arvio voidaan taloudellisten vaikutusten osalta tehdä näin ollen aikaisintaan vuonna 2017, kun näemme, kuinka kunnat ovat uuden lainsäädännön johdosta toimineet.

Arvoisa puhemies! Kuntalain yhtiöittämisvelvollisuus on ensimmäinen askel kilpailuneutraliteetin varmistamisessa, mutta hallituksen työ tällä saralla ei tule loppumaan tähän. Työtä on jatkettava niin kuntalain kokonaisuudistuksessa kuin sektorilainsäädännössäkin. Nyt meneillään olevassa kuntalain kokonaisuudistuksessa on tarkoitus käydä läpi kunnan muutkin toimenpiteet, muun muassa takaukset, lainat ja erilaiset avustukset, jotka voivat vääristää kilpailua markkinoilla. Tarkoitus on katsoa, miten kuntien pelisääntöjä voitaisiin näiltäkin osin selkeyttää siten, että EU:n kilpailuoikeus ja kilpailuneutraalisuus otettaisiin kuntien toiminnassa nykyistä paremmin huomioon.

Nykyisessä kuntalaissa, joka säädettiin vuonna 1995 samanaikaisesti EU-jäsenyytemme kanssa, ei osattu riittävästi ottaa huomioon EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia. EU-oikeus vaikuttaa kuitenkin vahvasti tänä päivänä kuntien toimintaan. Esitys tarkoittaa, että meidän tulee oppia EU-hankintalainsäädännön lisäksi myös EU:n valtiontukisäännöksien yleiset pelisäännöt. On tärkeää, että emme jätä tuota sääntelyä EU-oikeuden tai -komission määrittelyn varaan vaan teemme asiasta omaa kansallista sääntelyä.

Kuntalain kokonaisuudistuksen lisäksi esitys haastaa myös muut sektorit miettimään, koska ja miten kunnat voivat toimia markkinoilla. Monella sektorilla meillä ei oteta riittävästi huomioon kilpailuneutraliteetin toteutumista. Tämän lakiesityksen pohjalta olemme askelta pidemmällä myös sektorilainsäädännön valmistelussa. Entistä useammin joudumme harkitsemaan, onko kysymys toiminnasta markkinoilla ja tarvitaanko laissa tarkempaa määrittelyä kunnan toiminnalle. Kunta ei esimerkiksi voi osallistua tarjouskilpailuun ilman, että asiasta nimenomaan säädetään.

Tämä kuntalain muutosesitys sekä työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu esitys kilpailuneutraliteetin valvonnasta merkitsevät vähäisestä pykälämäärästään huolimatta merkittäviä muutoksia kuntien toimintaan. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hallituksen esitystä, jonka perusteella valvontatehtävä siirtyisi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi ja sen valvontatoimivalta koskisi koko julkista sektoria.

Nämä esitykset muodostavat aisaparin, jonka perusteella voimme tulevaisuudessa varmistaa nykyistä paremmin julkisen ja yksityisen toiminnan tasavertaiset lähtökohdat markkinoilla. Kuntien kannalta on tärkeää, että saamme kuntien toiminnalle markkinoilla yleiset raamit. Raamien pohjalta saamme puututtua merkittävimpiin kilpailuneutraliteettiongelmiin kuntasektorilla. Samalla on syytä tunnistaa, että EU:n valtiontukisäännösten osalta olemme lainsäädännön valmistelussa vasta alussa, ja tällä hetkellä valmistelussa oleva kuntalain kokonaisuudistus lähtee siitä, että muun muassa kunta ja markkinat -tematiikka tulee olemaan yksi keskeinen uudistamisen tavoite ja lähtökohta, ja tuohon kuntalain uudistukseenhan kaikki eduskuntaryhmät ovat hyvin aktiivisesti jo osallistuneet parlamentaarisen seurantaryhmän kautta, ja tuo työ tulee edelleen jatkumaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ministerin esittämä lakiesitys oli monilta osin hyvin selkeä. Mutta kysyisin yhtä asiaa nyt, kun ministeri on paikalla, kun täällä selkeästi lukee, että kunnan on yhtiöitettävä toimintansa silloin, kun kunta toimii yleisillä markkinoilla. Nyt kysyisin ihan vain yhtä kysymystä, joka liittyy työterveydenhuoltoon: jos kunta tuottaa esimerkiksi työterveydenhuoltoa omille työntekijöilleen mutta haluaa sitten lähteä tuottamaan työterveyspalveluita myös julkisille, yleisille markkinoille, niin tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että sitten myös kunnan tuottama työterveyspalvelu pitää yhtiöittää ja sitten kunta sitä kautta tuottaa palveluita sekä kunnan omille työntekijöille että myös kilpailutuksen kautta muille mahdollisille toimijoille?

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä, että erinomaisen hyvä lakimuutos. Kunnat ovat tähän mennessä — eivät kaikki, vaan ne muutamat kunnat ja muutamat kuntien liikelaitokset — vääristäneet aidosti markkinoita. Tästä johtuen on ihan paikallaan, että tämä lakimuutos on olemassa.

Totean kuitenkin siitä julkisesta keskustelusta, missä annetaan ymmärtää, että kunnalliset liikelaitokset ovat jatkossa sitten ei-hyvä asia, että näinhän ei asia itse asiassa ole, koska on toisaalta joskus asiallista kunnan oma tekeminen omaan palvelutarpeeseensa, ei markkinoille vaan kunnan omaan tarkoitukseen, viedä liikelaitokseen. Näin saadaan tase ja tiedetään aidosti, mitä se tekeminen maksaa.

Tällä hetkellä nimittäin meillä on suuri ongelma siinä, että kustannuslaskenta, kunnan kirjanpidon pitäminen, on sillä tasolla, että me emme tiedä kunkin tekemisen yksittäistä kustannusta. On jotenkin ihmeellistä, että meillä on miljardiyrityksiä, suomalaisiakin, kansainvälisiä, pienempiä, mutta julkisesti noteerattuja yrityksiä, jotka kvartaalikausittain tekevät tilinpäätöstä, ja me tiedämme ihan tarkalleen, mitä minkäkin pennin tekeminen maksaa, mutta julkisella puolella kuntataloudessa se jotenkin vain ei onnistu. Me emme edelleenkään tiedä kuukausitasollakaan riittävällä tasolla, mitä kunnan tilanteessa taloudellisessa mielessä on, puhumattakaan siitä, että tietäisimme yksittäisen tekemisen, vaikka siivoamisen, kustannusta.

Kysynkin ministeriltä, miten tähän voitaisiin ministeriön näkökulmasta vaikuttaa, että kuntien kustannuslaskenta ja taloudellinen seuranta paranisivat, ettei tarvitsisi taas sen takia tehdä liikelaitoksia, että päästään omaan taseeseen ja tiedetään jatkossa, mitä tekeminen maksaa.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri esittelypuheenvuorossaan sanoi, tätä lakiesitystä on valmisteltu hyvin pitkään ja kunnilla on ollut aikaa miettiä, mitenkä yhtiöittämisen tekevät. On totta, että useille kunnille, Helsingille ja monille muille, joilla on energialaitos, on merkittävä tulonlähde ollut energialaitoksen liikelaitosmuoto.

Eilen kävimme tässä salissa aikamoista keskustelua kehysriihessä päätetyn elinkeinoverouudistuksen vaikutuksista, ja kyllä sanat "porsaanreikien tukkiminen" olivat tässä hyvin esillä. Tiedän, että kunnat ovat nyt miettimässä, kuinka välttää yhteisöveroa uusissa osakeyhtiöissä, jotka liikelaitoksista muuttuvat. Ministeri sanoi, että näitä taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta 2017, enkä minä nyt ole sitä mieltä, että valtion täytyisi korvata yhtiömuodon muutoksia, pois se minusta, mutta jonkunlainen viesti tulisi antaa, että nämä tasavertaisesti markkinoilla toimivat kuntien osakeyhtiöt noudattaisivat myös sitä hyvää osakeyhtiökäytäntöä. Ei voi olla niin, että me täällä metsästämme porsaanreikiä yksityiseltä puolelta, yksityisessä omistuksessa olevista osakeyhtiöstä, ja kunnat samanaikaisesti miettivät, kuinka ne velkauttamalla uutta osakeyhtiötään saavat hyvää korkoa sieltä. Esimerkkejä on jo Tampereelta ja vähän muualtakin päin maata tästä käytännöstä, niin että toivoisi ministeriöstä päin selvää viestiä kunnille, että rehellistä peliä sitten, kun markkinoille tullaan.

Lars Erik Gästgivars /r:

Arvoisa puheenjohtaja! Haluan kiittää ministeriä ja ministeriötä tästä laista. Tämähän on ollut iso riesa pienyrityksille ja myöskin isoille yrityksille. Olin aikoinaan mukana silloin, kun tästä Palmian asiasta tehtiin valitus tänne eduskuntaan jne. Minusta tämä on askel oikeaan suuntaan, eli tämmöiset epäterveet kilpailut saadaan loppumaan viimeinkin täällä Suomenmaassa. Tämä on hieno asia.

Tapani Mäkinen /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä tiedustelisin ministeriltä sitä, kun meillähän on tilanne sellainen, että Suomessa on 2 000 kuntien omistamaa liikelaitosta ja 2 000 osakeyhtiötä elikkä noin 4 000 eri tavalla elinkeinotoimintaa harjoittavaa organisaatiota kuntaomistuksessa: onko niitä on käyty miten läpi? Minä tarkoitan tässä sitä, että ei ole varmaankaan tarkoitus se, että veronmaksajien maksamilla verorahoilla harjoitetaan elinkeinotoimintaa. Kyllä lähtökohta on se, että kuntien pitäisi keskittyä siihen perustehtäväänsä, peruspalvelutarjonnan tuottamiseen. Elinkeinotoiminta ei varmasti siihen kuulu. Mikä on sitten elinkeinotoimintaa? Milloin ollaan tavallaan tilanteessa, jossa ollaan pelikentällä, missä on toimivat palvelumarkkinat olemassa? Onko tätä missään määrin selvitetty ja onko tarkoitusta selvittää, kun mietitään kuntien tehtäviä ja kuntien tekemisen määrää? Johtamista se ainakin lisää, jos kunta osallistuu elinkeinotoimintaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin oikeastaan edustaja Kurvisen ja Mäkisen käymää pohdiskelua tässä. Kunnissa energialaitoksilta on usein edellytetty tulosta kunnille, ja sitä kautta kunnat ovat myös hyötyneet tästä energian tuloksesta. Nyt sitten tämä kehyspäätös ja nämä viimeaikaiset ratkaisut ovat kuitenkin tuoneet siihen eräänlaisia rajoitteita. Kysyisin ministeriltä nyt, että miten tämä tulee vaikuttamaan muun muassa kysymykseen energialaitosten tulevaisuudesta nimenomaan kuntien yhtiöinä, näiden yhtiöiden tulokseen jatkossa, että pystyvätkö energialaitokset enää tulostamaan samalla lailla tulosta kuntien taseeseen kuin aikaisemmin?

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Sama asia: energiayhtiöitten osalta minun käsittääkseni tällä hetkellä liki kaikki osakeyhtiöitä ovatkin, ja ei kai siinä ole minun mielestäni mitään estettä sille, etteikö osakeyhtiö voi tulouttaa, jos se on kunnan. Siellähän on vielä osittain sillä tavalla, että siellä on yksityisiä yrittäjiä mukana, esimerkiksi paperiteollisuuden puolelta on yritys mukana siinä lämmöntuotannossa. Sehän jakaa sitten sitä osinkoa samassa suhteessa kunnalle ja tälle yksityiselle. Tästä on ainakin tuolla harvaan asutulla seudulla hyviä kokemuksia, elikkä on pystytty yhdessä tuottamaan lämpöä ja energiaa, ja siitä on ollut kunnille tuloa. Mutta mikä on ministerin näkemys tähän samaan kysymykseen, mihinkä edustaja Kiljunenkin viittasi?

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt, minkä kaltainen tämän lain vaikutus on esimerkiksi tämmöisiin tilanteisiin, kun kunnat pyrkivät tehostamaan omaa toimintaansa, esimerkiksi tämä Husin yksityissairaalahanke, joka oli tässä julkisuudessa joitain aikoja sitten. Sen tarkoitushan oli sitouttaa lääkäreitä ja henkilökuntaa siellä talossa toimimaan ja pysymään ja sitä kautta myös ottaa asiakkaita yksityisiltä markkinoilta, kuten vakuutusyhtiöiden asiakkaita ja ulkomaalaisia asiakkaita ja muita. Yrittäjäjärjestöt ovat kuitenkin pitäneet tätä markkinahäiriönä, jos tällainen tytäryhtiö tulee toimimaan vapailla markkinoilla. Millä tavalla kunnilla on jatkossa tämän kaltaisia toimenpiteitä mahdollisuutta toteuttaa esimerkiksi sillä perusteella, että saadaan sitoutettua henkilökuntaa ja saadaan niille riittävästi tehtäviä?

Tapani Mäkinen /kok:

Puheenjohtaja! Yhteen yksityiskohtaan vielä kiinnittäisin huomiota, nimittäin kuntien omistamien kiinteistöjen ulosvuokraamiseen. Jos minä nyt oikein muistan — nyt olen vähän huonosti ehtinyt tutustua tähän lakiehdotukseen, mutta ministeri saattaa muistaa — aikaisempia ehdotuksia ja sitä kirjoittelua ja keskustelua, niin kuntien omistamien yhtiöiden omistamat kiinteistöt ja niiden vuokraaminen ulos markkinoille on rajattu ulos tästä kilpailuneutraliteettilaista. Jos näin on, jos muistan oikein, niin mihinkä perustuu, että kiinteistöbisnes on senkaltaista bisnestä, mitä kunnat saavat tehdä, ja se ei vääristä markkinoita?

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Pariin asiaan huomioita tähän lakiin liittyen.

Alkuvaiheessahan näytti hyvin vahvasti siltä, että myös kuntien vesihuolto tulkitaan markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Esimerkki siihen oli haettu tuolta Baltian maista, muistaakseni Virosta, jossa on myyty vesiyhtiöitä, ja kun niitä on myyty yksityiselle sektorille, niin näin on tulkittu, että on muodostunut markkinat, koska on sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Mutta mikä markkina on sellainen, että asiakas ei voi valita kuitenkaan kuin sen yhden ainoan toimijan? On erittäin hyvä, että tästä Viron ennakkopäätöksestä ei seurannut sitä, että myös Suomessa ajauduttaisiin samaan tilanteeseen eli kuntien vesihuollot olisi pitänyt yhtiöittää. Siitä haluan kiittää ministeriä, että hän on pystynyt tämän vääntämään tämmöiseen järkevään asentoon nyt, että nämä kuntien vesihuoltotoiminnot, jotka ovat ihan tämmöistä perusinfraa eivätkä missään mielessä markkinaehtoista toimintaan, voidaan säilyttää kuntien omistuksessa eikä vedestä voi tulla, tämmöisestä perushyödykkeestä, tämmöinen yksityisen voiton tavoittelun väline.

Toinen asia, mihin kiinnittäisin huomiota, on se, kun julkisessa keskustelussa tulee tämä yhtiöittämispakko moneen asiaan. Eihän se ole pakko yhtiöittää, jos vetäytyy markkinoilta ja toimii vain kuntasektorin sisällä. Sehän on keino välttyä yhtiöittämiseltä, kun esimerkiksi ruokahuoltotoiminnasta, joka on ollut markkinoilla, sovitaan kunnanhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa, että nyt me toimimme vain omissa toiminnoissa, ja sen jälkeen se yhtiöittämispakko poistuu. Eli tämä on keino, ja se on kuntapäättäjien näpeissä.

Mutta myös sekoitetaan hyvin paljon sitä, että yhtiöittäminen on sama kuin yksityistäminen. Onhan se yhtiö sataprosenttisesti kunnan hallussa senkin jälkeen, ja kunta nimeää sinne luottamushenkilöt ja pystyy ohjaamaan sitä kaupunginhallituksen kautta. Eli kyllä nämä yhtiötkin ovat vielä kunnallisia toimijoita. Ne vain toimivat samoilla pelisäännöillä sen jälkeen, ja sehän on ihan terve tilanne.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kysyisin ministeriltä näistä osakeyhtiöistä, jotka nyt ovat kuntien omistamia ja toimivat täysin kuntien omien palvelujen tuottajina, niin sanotuista in-house-yhtiöistä. Niitä on eri määrä, Turussa lienee eniten. Sairaanhoitopiirit, kuntayhtymät, useat kunnat keskenään ovat muodostaneet näitä. Nehän toisaalta sulkevat markkinoita, sinne ei ole yksityisillä markkinoilla ollut tähän asti asiaa. Tuleeko näiden niin sanottujen in-house-yhtiöiden, kuntien omistamien in-house-yhtiöiden, toimintaan mitään uutta?

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Nämä tulevat vähän pilkoten, nämä kysymykset, kun tässä aina tulee uusi asia esille, ja en nyt huomannut tarkkaan sitä, että mikä vastaus tässä laissa on. Olen itse toiminut Lappeenrannan liikuntatoimen puheenjohtajana jo pitkään, ja esimerkiksi siellä nyt on markkinoille tullut paljon yksityisiä palveluntuottajia, jotka tuottavat samoja liikuntamuotoja ja liikuntapaikkoja kuin meidän kuntakin, ja tavallaan tässä on monta kertaa tullut sitten erilaisia ristiriitoja näitten hallinnoinnissa ja rahoituksessa. Nyt joissakin kaupungeissa on pohdittu myös tästä syystä näitten eri liikuntayksiköitten yhtiöittämistä, jotta päästäisiin sitten vähän toisenlaisille, voisiko sanoa, tasapuolisemmillekin agendoille.

Nyt kysyisin ministeriltä, kun yritin nopeasti katsoa tästä, että liittyvätkö nämä liikuntaan liittyvät yleiset hankkeet ja niitten toimitilat, jos ne hankkeistetaan, millään tavalla nyt tähän lainsäädäntöön vai onko tämä sitten ihan erillinen asia.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kiitos näistä todella monista kysymyksistä. Täytyy näiden osalta todeta, että kyllä tämä lainsäädäntö nyt on vasta todellakin ensimmäinen askel kohti kilpailuneutraliteettia eli tässä ikään kuin puututaan näihin kaikkein ilmeisimpiin ongelmiin, mitä tällä hetkellä on Suomessa jo havaittu sen johdosta, että meillähän kuntasektorin toiminta on todella laajaa ja kunnalla on mahdollisuus lakisääteisten tehtävien lisäksi ottaa myös muita tehtäviä hoidettavakseen. Kyllähän kunnalle muun muassa erilaiset alueen kehittämis- ja elinkeinoihin liittyvät tehtävät ovat tärkeitä juuri siinä mielessä, että niillä usein haetaan sitä, että kunnan alue kaiken kaikkiaan kehittyisi suotuisasti ja saataisiin myönteistä verotulokehitystä ja muuta aikaan alueella. Siinä mielessä kunnat kyllä osin ovat laajentaneet toimintaansa myös niin, että se kiistämättä aiheuttaa markkinahäiriötä, koska kuntien toiminnalla on tuo konkurssisuoja ja veroetu, mitä yksityisellä markkinaehtoisella toiminnalla taas ei ole.

Näin ollen tämän lainsäädännön perusteella nyt on erityisesti arvioitu, että ne suurimmat vaikutukset tulisivat olemaan muun muassa juuri näihin energia- ja satamakysymyksiin. Tämän perusteella, jos kunnalla on omana toimintana tämäntyyppinen tehtävä, niin se täytyy yhtiöittää. Meillä suurin osa energialaitoksistahan on jo aiemmin yhtiöitetty, eli tuommoinen reilu kymmenkunta energialaitosta toimii vielä kunnallisena liikelaitoksena tänä päivänä, ja satamia on parisenkymmentä, ja ne ovat kyllä odottaneet nyt jo useamman vuoden, milloin tämä lainsäädäntö astuu voimaan, koska tässä tulee muun muassa varainsiirtoveron helpotus näiden osalta, jotka nyt yhtiöittävät toimintansa tämän johdosta.

On arvioitu, että tällä on vaikutuksia muun muassa juuri työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Sen osalta on säädetty hiukan pitempi siirtymäaika, niin että sektorilainsäädännössä voitaisiin nyt tehdä jatkovalmistelua asian osalta ja arvioida se, mitkä tosiasiassa ovat tällaista markkinoilla tapahtuvaa toimintaa siinä.

Myös terveydenhuollon osalta muun muassa työterveyshuoltoon ja sen järjestämiseen on arvioitu tällä lailla olevan vaikutuksia. Tuo yhtiöittämisvelvollisuus ei koskisi työterveyslain 12 §:ssä tarkoitettuja niin sanottuja ennalta ehkäiseviä terveyspalveluja mutta kylläkin muita terveydenhuoltopalveluja, muun muassa sairaanhoitoa, sillä terveydenhuoltolain mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää muita kuin näitä 12 §:ssä tarkoitettuja palveluja, joiden järjestäminen on myös työnantajalle vapaaehtoista. Eli jos kunnalla on omana toimintana työterveyshuolto, niin myös sen osalta täytyy arvioida, mikä siinä on se osuus, mikä täytyisi tämän perusteella yhtiöittää. Samoin viime vuosina kuntayhtymät ovat muodostaneet näitä liikelaitoksia muun muassa laboratoriotoimintojen osalta. Tämä on muun muassa semmoinen osuus myös, jota joudutaan tämän perusteella arvioimaan.

Mutta tässä on siirtymäaikaa sinne vuoden 2014 loppuun asti näiden muiden toimintojen osalta ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen osalta se pidempi siirtymäaika. Se mahdollistaa sen, että jos on tarpeen, niin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä voisi tarkentaa tässä ajassa, koska voitaisiin muun muassa määritellä se, että jos on sellaisia palveluita, joissa kunnalliselle palvelutuotannolle on erityisiä perusteita, niin sitä voitaisiin jatkaa siten, että kunta tuottaisi palveluja, vaikka tehtävään liittyisikin kilpailuneutraliteettiongelmia. Eli sosiaali- ja terveydenhuollon osalta täytyy tätä tarkastelua varmasti tehdä, että onko sellaisia palveluita, missä kunnalliselle palvelutuotannolle on erityiset perusteet olemassa.

Kaiken kaikkiaan tuo kysymys, mikä hyvin laajasti nousi esiin kuntien erilaisiin yhtiöihin liittyen: kyllähän se on ikään kuin se maailma, mitä tämänhetkinen meidän kuntalaki ei kokonaisuudessaan riittävästi tunnista. Nyt kun kuntalakia ollaan kaiken kaikkiaan uudistamassa — tässä on nyt tuotu vain tietyt kiireellisimmät pykälät tänä vuonna eduskuntaan, mutta koko lakihan on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 alussa — niin kyllä siinä se yksi merkittävä kysymys on juuri tämän kunnat ja markkinat -tematiikan ohella koko kuntakonserniajattelu. Silloin kun tuo nykyinen kuntalaki astui voimaan 90-luvun puolivälissä, niin se lähti kuitenkin aika vahvasti vielä tästä ajatuksesta, että kunta on tällainen peruskunta, jossa on ne tietyt kunnalliset lautakuntatoiminnat ym., ja tänä päivänähän kunnat ovat usein hyvin isoja konserneja, joissa on sekä liikelaitoksia että yhtiöitä, ja näiden kaikenkaikkinen ikään kuin talouden hallinta ja kokonaisuuden hallinta ei riittävällä tavalla tämänhetkisessä kuntalaissa näy eikä välttämättä ole valtuuston näpeissä sillä tavalla kuin olisi tarkoituksenmukaista. Eli kyllä entistä enemmän kunnat ovat isoja konserneja, ja se täytyy ottaa myös kuntalaissa uudella tavalla nyt huomioon, ja tätä työtä ollaan parhaillaan tekemässä.

Sitten edustaja Mäkisen kysymys siitä, miten saataisiin kuntien toiminta kaiken kaikkiaan läpinäkyvämmäksi ja saataisiin vertailtavuutta lisää. Se on todella suuri urakka, mitä on tehty nyt jo joitakin vuosia kuntien tilastotyön avulla. Siinä pyritään luomaan yhteiset standardit sille, millä tavalla kunnat mittaavat tiettyjä asioita ja tilastoivat, koska meillä on erittäin suuria eroja siinä, miten kunnat arvioivat omia kustannuksiaan, mitä sinne on laskettu mukaan, ja se vaikeuttaa kuntien välistä ikään kuin kustannusten ja palveluiden vertailua ja myös sitä kunnan toiminnan läpinäkyvyyttä kaiken kaikkiaan. Myös valtuutetuille olisi hyödyllinen se, että nopeammin, ikään kuin reaaliaikaisemmin, saisi tiedon siitä, miten omassa kunnassa tietyt kustannuskehitykset ovat edenneet vertailtuna toisiin kuntiin.

Mutta tämä on osoittautunut todella laajaksi hankkeeksi. Meillä on jo muutamia vuosia ollut kuntien tilastointityö meneillään, ja edelleenkin sitä työtä täytyy jatkaa monella sektorilla, mutta se on hallituksen tavoite myöskin, että pystymme aidosti lisäämään läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta. Se on kuntalaisten ja päättäjien edun mukaista myöskin, että aidosti nähdään se, mihin hintaan ja laatuun missäkin pystytään erilaisia palveluita järjestämään ja tuottamaan. Tällä hetkellähän tilanne ei ole ollenkaan se, että vertailu sujuisi näin hyvin. Erityisesti nyt viime vuosina kunnat ovat laajemmin siirtäneet erilaisia tehtäviään erilaisille yhteistoimintaorganisaatioille, ja se on entisestään vaikeuttanut sitä, koska hyvin erilaisia kustannuksia on laskettu sitten hallinnon tilojen ym. osalta eri sektoreille, ja vertailtavuus on entisestään nyt hämärtynyt.