Matti Väistö /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta lakia ulkomaanedustuksen korvauksista. Tässä esityksessä pääasiallinen tarkoitus on uudistaa ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmää koskeva nykyinen, vuodelta 1993 oleva lainsäädäntö. Tavoitteena on, että se vastaisi säädöstasoltaan uuden perustuslain vaatimuksia. Edelleen hallituksen esityksellä on pyritty selkeyttämään sääntelyä ja ottamaan myös huomioon meneillään oleva uuteen palkkausjärjestelmään siirtyminen. Lähtökohta on, että sisällöllisiä muutoksia nykyiseen korvausjärjestelmään ei juuri tulisi.

Herra puhemies! Eduskunnan päätöksen mukaisesti hallintovaliokunta on saanut ulkoasiainvaliokunnan lausunnon. Hallintovaliokunta itse päätti pyytää perustuslakivaliokunnan lausunnon, joka sittemmin johti varsin merkittävään lainsäädännön sisällölliseen tai tekniseen korjaamiseen. Kävi ilmi, että hallituksen esitys ei hyvästä tarkoituksesta huolimatta täytä säädöstasoltaan uuden perustuslain vaatimuksia. Kysymyshän on yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista, jotka tulee säätää lain tasolla. Tästä on perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä hyvin selkeä linjaus.

Ehdotetusta laista ei ilmennyt hallituksen esittämässä muodossa, millä edellytyksillä virkamiehellä on oikeus saada kutakin korvausta ja millä perusteilla kunkin korvauksen suuruus määräytyy. Virkamiehen oikeusaseman kannalta keskeinen sääntely jää näin ollen lakiehdotuksen 5 ja 9 §:n avointen valtuuksien nojalla käytännössä kokonaan annettavaksi ulkoasiainministeriön asetuksella. Tästä johtuen, herra puhemies, hallintovaliokunnassa — lähinnä sen teki valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne — jouduttiin kirjoittamaan lakiehdotus miltei kokonaan uudelleen ja niin, että pykälienkin määrä lähes kolminkertaistui siitä, mitä hallitus oli ehdottanut. Hallintovaliokunta kävi tässä yhteydessä keskustelua laajemminkin lainvalmistelun tasosta — asia, johon myös puhemiesneuvosto on useammankin kerran kiinnittänyt huomiota ja aiheesta.

Herra puhemies! Hallintovaliokunta sinällään pitää välttämättömänä, että korvausjärjestelmää tarkastellaan säännöllisesti ja että järjestelmän kehittämistyötä jatketaan. On tärkeää, että ulkoasiainhallinto kykenee rekrytoimaan hyvää henkilöstöä ja että henkilöstöllä on pysyvyys ulkoasiainhallinnossa ja myös siirtymisalttiutta ulkomaankomennuksille. Tämän vuoksi ehtojenkin tulee olla kilpailukykyiset muihin vastaaviin, yhtä vaativiin tehtäviin verrattuna.

Hallintovaliokunta yhtyy myös ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon, jossa on kiinnitetty muun ohella huomiota ulkoasiainhallinnon palkkauksen yleiseen tasoon. Valiokunnan mielestä kehittämistyössä on tarpeen edelleen pyrkiä järjestelmän yksinkertaistamiseen ja näin ollen tavoitella myös hallinnollisen työn vähentämistä. Lakiin perustuvan korvausjärjestelmän ylläpitäminen merkitsee myös sitä, että lainvalmistelun laatuun tulee jatkossa kiinnittää myös ulkoasiainhallinnossa riittävää huomiota.

Hallintovaliokunta on ehdottanut perustelulausumaa, jossa edellytetään hallituksen tarkkaan seuraavan ja arvioivan ulkomaanedustuksen korvausjärjestelmän toimivuutta sekä tarvittaessa ryhtyvän nopeastikin seurannan ja arvioinnin perusteella lainsäädäntö- tai muihin toimenpiteisiin.

Herra puhemies! Nykyinen menettely, nyt ehdotettu uusikin järjestelmä, lähtee valtion virkaehtosopimuslain mukaisesti siitä, että ulkomaanedustuksen virkamiehille maksettavista paikallisista olosuhteista johtuvista lisistä ja korvauksista ei määrätä virkaehtosopimuksella vaan niistä säädetään lailla. Tämä sinällään lakiin perustuva korvausten määrittely on oikeudellisesti mahdollinen, kuten hallintovaliokunta toteaa. Valiokunnan käsityksen mukaan lakiin perustuva korvausjärjestelmä on ollut saadun kokemuksen mukaan perusteiltaan toimiva ja ulkoasiainhallintoon soveltuva, ja asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että tätä henkilöstönkin piirissä pidetään edelleen perusteltuna.

Herra puhemies! Puuttumatta lähemmin lakiehdotuksen aineelliseen sisältöön totean, että valiokunta on ollut mietinnössään yksimielinen.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti tältä paikalta puuttua samaan asiaan, johon hallintovaliokunnan puheenjohtaja ed. Väistö puuttui, eli lainvalmistelun tasoon. Tämä on todella eräs niistä pahimmista esimerkeistä ainakin tämän kolmen vuoden ajalta, mitä minä olen täällä kokenut. Mutta tämä ei ole pelkästään tämän hallituksen aikainen ongelma. Tiedän käytännön elävästä elämästä sen, että viime vuosina on syntynyt paljon sellaisia lakeja, muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristövaikutusten arviointilaki ym., joita täällä on jo korjailtu, jotka eivät toimi käytännössä. Tämä mielestäni johtuu siitä, niin kuin tämänkin lain valmistelun osalta, että käytännön elävässä elämässä toimivia ihmisiä pitää saada lainvalmisteluun, jotka tietävät sen jo kantapään kautta, mitä mikäkin laki säädettynä, niin kuin se esitetään, tarkoittaa käytännön elävässä elämässä. Pitäisi palata muutama askel taaksepäin lainvalmistelujärjestelmässä toimikunta—komitea-järjestelmään sillä tavalla, että tietystikään siitä ei saa tulla liian pitkäveteinen ja kankea järjestelmä, mutta asiantuntevuutta pitää saada enemmän elävästä elämästä lakia valmistelemaan.