Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Talouden asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia
siitä, että Kreikka joutuu velkasaneeraukseen,
ja me kaikki tiedämme, että velkasaneeraus ei
todellakaan ole mikään helppo tie vaan se on vaikea
ja erittäin vaarallinen tie paitsi Euroopalle myöskin
Suomelle, mutta juuri tästä syystä hallituksenkin
pitäisi tähän pystyä varautumaan, ja
erilaisia varautumissuunnitelmia pitäisi itse asiassa olla
jo olemassa.
Olemme useaan otteeseen keskustan toimesta kehottaneet hallitusta
varautumaan erilaisiin talousskenaarioihin, ja nyt vihdoin alkuviikosta
ulkoministeri Tuomioja kertoi, että suunnitelma B olisi
olemassa, ja samoin eilen valtiovarainministeri Urpilainen antoi
ymmärtää, että jonkinlaista
varautumista sentään olisi ollut. Kysynkin pääministeri
Kataiselta:
Onko todella niin, että hallitus vain seisoo tumput
suorana, vai onko niin, että ollaan Suomen hallituksen
toimesta varautumassa erilaisiin vaihtoehtoihin?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! On ihan selvää, että varaudutaan mahdolliseen
tulevaan kriisiin. Se on ihan selvä. Hallitusohjelmassa
ovat tätä varten nämä kuuluisat
perälautakirjaukset, eli jos taloudessa Suomen kohdalla
menee huonommin, niin sitten me teemme lisää sopeutustoimia
eli Suomea ei päästetä ylivelkaantumisen
tielle.
Tänä aamuna teimme talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa
ratkaisuja koskien rahoituksen saannin helpottamista, eli otamme
käyttöön samankaltaisia toimia kuin edellisen
laman aikana, eli pyrimme varmistamaan sen, että yritykset saavat
myös vaikeina rahoitusmarkkina-aikoina rahoitusta, etteivät
yritykset mene nurin. Eli koko ajan varaudumme niin paljon kuin
vaan pystymme siihen, että ympärillä maailma
muuttuu huonompaan suuntaan.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Taloudessa on paljon kyse myöskin
luottamuksesta, ja kun mennään kohti epävarmempia
aikoja, niin sekä suomalaisten yritysten että tavallisten
suomalaisten näkökulmasta on tärkeää,
että hallitus toimillaan pystyy herättämään
sellaista luottamusta, että tästäkin
kriisistä selvitään, mutta vaihtoehdoksi
tarjotaan lähinnä sitä, että jos tulevat
heikommat ajat, niin sitten leikataan lisää. Jonkin
verran tässä nyt pääministerin
puheenvuorosta huomasin, että ollaan ehkä varautumassa
yritysten rahoitusmahdollisuuksien turvaamiseen. Mutta kysyn nyt
vielä uudestaan sitä, onko nyt tehty samanlaista
varautumista kuin me teimme vuoden 2008 syksyllä, kun maailmantalous
syöksyi lamaan. Silloin pidettiin jatkuvasti palavereita,
oltiin hyvässä yhteistyössä tietenkin muiden
euromaiden kanssa mutta myöskin Suomen Pankin kanssa valmiina
varautumaan myös kaikkein synkimpiin vaihtoehtoihin.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Samankaltaisesti on varauduttu. Silloinkaan
emme tienneet, mitä tuleman pitää. Meillä oli
silloin kaksi toimintalinjaa. Ensimmäinen oli se, että pyrimme
etsimään elvytysvaraa euro per työpaikka
-suhteessa, ja se onnistui oikein hyvin. Toinen, mitä teimme,
oli varautuminen tähän rahoitusmarkkinaan, ja
siinä oli vielä kaksi toimintalinjaa. Ensimmäinen
oli euroryhmän yhteiset toimet, ja toinen oli kotimaiset
toimet, ja ihan samalla tavalla olemme nyt varautuneet. Ainoa poikkeus
tässä maailmanajassa edelliseen lamaan on se,
että nyt meillä ei ole varaa samalla tavalla elvyttää kuin
viime kerralla, ja se tekee tästä tulevaisuudesta
kyllä hirveän epävarman.
Vaikka se, että totean, että me olemme valmiita
tekemään lisätoimenpiteitä tasapainottaaksemme
Suomen taloutta, kuulostaa pahalta, niin sen pitää olla
ja se voidaan nähdä myös vastuun kantamisen
tulevaisuudenuskoa herättävänä viestinä siitä,
että me emme päästä Suomea ylivelkaantumisen
kierteeseen. Jos maailma meitä haastaa todella kovasti,
niin silloin suomalaiset itse ovat vastuussa omasta tulevaisuudestaan,
ja silloin vaan pitää tehdä se, mikä pitää tehdä.
Timo Soini /ps:
Herra puhemies! Se on isänmaallista ja tärkeätä,
että pidetään huolta pienyritysten ja
yritystoiminnan pääomahuollosta. Miten hallitus
aikoo tästä niin sanotusta likviditeetistä pitää kiinni
ja turvata sen, jotta meillä pankkisektori toimii niin,
että suomalaiset työpaikat voidaan säilyttää?
Vaikka tämä kriisi onkin Euroopan unionin väärin
pelaamisen syytä, niin siitä eivät saa
kärsiä suomalainen työntekijä ja
yrittäjä kuin epäsuoralla tavalla. Mikä on
se konkreettinen tapa, jolla te tämän likviditeetin
turvaatte niin, että pankkisektori Suomessa toimii kaikissa
tilanteissa?
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Kotimaan rahoituksesta vastaavana ministerinä valtiovarainministeriössä
vastaan tähän
kysymykseen.
Todellakin tämä suhdannenäkymä vaikuttaa tietysti
yritysten tulevaisuudenkuvaan, ja on jo tiedossa, että rahan
saanti on vaikeutunut ja rahan hinta on kallistunut. Tästä syystä talouspoliittinen
ministerivaliokunta todellakin muutama tunti sitten päätti
jatkaa Finnveran suhdannelai-noitusta, sitä lainoitusta,
jonka edellinen hallitus jo aloitti ja jonka tavoitteena on elinkelpoisten yritysten
ikään kuin auttaminen mäen yli tässä suhdannetilanteessa,
ja edelleen Teollisuussijoituksen pääomittamista.
Nämä molemmat toimet tähtäävät
juuri edustaja Soinin kysymyksen tavoitteeseen.
Kolmantena asiana me paransimme suomalaisen vientiteollisuuden
rahoitusmallia, takuumallia, sitä, mikä oli voimassa
mutta joka ei ollut kilpailukykyinen Ruotsin ja Saksan kanssa. Nyt
tällä uudistuksella tietysti tähdätään
siihen, että ainakaan näiden tukimuotojen tähden
suomalaiset eivät häviäisi niitä tärkeitä vientikauppoja
vaan päinvastoin voittaisimme niitä.
Jan Vapaavuori /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviniemen kysymyksen perusta oli
se, miten varaudutaan maailman muutokseen. Tämä on
tietenkin poikkeuksellisen hankala tilanne sen takia, että kukaan
ei oikein tiedä, mitä maailmalla tapahtuu. Meillä on
erilaisia skenaarioita ja toinen toistaan viisaampia ihmisiä,
jotka veikkaavat: kuka skenaario A:ta, kuka skenaario B:tä.
Olennaista on tiedostaa se, että nämä murheet
ovat meidän rajojemme ulkopuolella. Ne tulevat sitten sieltä,
jos ovat tullakseen, tavalla tai toisella, joten tästä lähtökohdasta
kuitenkin olennaisinta on se, että pidetään
kotipesä kunnossa. Tapahtui mitä tahansa maailmalla,
niin se, että me pidämme huolta omasta kilpailukyvystämme ja
se, että me pidämme huolta omasta julkisen talouden
tasapainosta, on parasta varautumista riippumatta siitä,
mitä maailmalla tapahtuu.
Kysyisin nyt kuitenkin pääministeri Kataiselta,
jolla on kokemusta myös edellisen hallituksen valtiovarainministerin
tehtävästä, poikkeaako tämän
hallituksen varautuminen jotenkin olennaisesti siitä, miten
varauduttiin pääministeri Kiviniemen hallituksen
aikana.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Kyllä ne Suomessa hyväksi
havaitut keinot ovat ihan yli hallituskausien käytössä,
eli tehdään kaikki se, mikä talonpoikaisjärjellä ajateltuna
on mahdollista, ja kun me tunnemme toisemme hyvin, niin meillä on
matalan kynnyksen toimintaperiaatteet, että kaikki asiantuntemus
Suomessa käytetään ja yritetään
varautua niin hyvin kuin pystytään.
Ainoa poikkeus tietysti menneeseen on se, minkä tuossa
jo aikaisemmin totesin, eli tällä kertaa meillä ei
ole semmoista mahdollisuutta, että etsisimme mittavia elvytyspaketteja.
Edellisen kerran onnistuimme siinä. Nyt meillä ei
siihen samalla tavalla ole varaa, kun velkaantumiskehitys on kiivasta,
mutta siihen jokainen suomalainen ja myös yritys voi luottaa,
että me emme päästä tätä maata
ylivelkaantumaan. Sen me voimme itse tehdä, toisaalta sitä kukaan
muu ei tee kuin me. Oli se helppoa tai vaikeata, niin on nyt meidän
vastuullamme kantaa huolta tästä.
Jouko Skinnari /sd:
Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri
vastasi siihen, mitä edellinen pääministeri
kysyi. Edustaja Kiviniemen olisi pitänyt kysyäkin
sitä, miten tämä hallitus pystyy vastaamaan
näihin haasteisiin, kun me velkaannutimme tämän
tilanteen 8 miljardilla eurolla. Teillä oli 3 miljardia
plussaa, kun lähditte liikkeelle, ja nyt ilkikurisesti
kysytte, miten meinaatte tällä tyhjällä kassalla
pärjätä. Sosialidemokraatteja siihen
sitten tarvittiin mukaan, koska perussuomalaiset eivät
lähteneet vastuuseen. (Timo Soini: No niin, sekin vielä!) — Sekin
vielä.
Mutta olisin kysynyt nytten sitä, kun Euroopan unioni
on tässä hyvin avainasemassa, millä tavoin
saadaan mukaan ne maat, jotka eivät ole euron jäseniä.
Tämä on kuitenkin yhteinen ongelma tämä tulevaisuus,
meidän pitäisi keskustella nyt tulevaisuudesta,
millä tavoin Eurooppa nousee, millä tavoin Suomi
nousee, ja siinä tarvitaan paitsi euromaita myös
euron ulkopuolisia maita. Millä tavoin nämä saadaan
mukaan siihen ja autetaan myös tätä Suomen
tilannetta, josta täällä Kiviniemi kysyi?
Pääministeri Jyrki Katainen
Puhemies! Viimekertaisessa lamassa 2008—2009 huomasimme,
että se ei ollut valuutta-alueen lama. Britannia kärsi
yhden kovimmista iskuista johtuen sen pankkisektorin vakavista ongelmista,
ja Britanniahan ei tunnetusti kuulu euroalueeseen. Islanti meni
nurin, sitä autettiin, monet muut maat, eli tässä olivat
kaikki samassa veneessä, ja niin se on tälläkin
kertaa. Mikäli Eurooppaan tulee vakava talouskriisi, niin
siltä ei säästy kukaan, riippumatta siitä,
mitä valuuttaa he käyttävät.
Parhaiten meistä jokainen, niin Suomi kuin euroalueen muut
maat kuin myös euroalueen ulkopuoliset maat, voi kontribuoida
tätä vakautta sillä, että tekee
läpinäkyvät, uskottavat, konkreettiset
ja aikataulutetut talouden sopeutumisohjelmat. Me kärsimme
ennen kaikkea luottamuksen pulasta. Osa maista on ylivelkaantuneita,
niillä on se ongelma, ja osa maista kärsii muuten
luotettavuuden puutteesta. Sitä luotettavuutta ei saa ylivelkaantumalla,
vaan sitä saa sillä, että pistää itsensä likoon
ja tekee niitä rajujakin toimenpiteitä, joilla
talous saadaan taas vakautettua.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ilmiselvästi sopeutustarve on edessä,
niin kuin pääministeri sanoo, mutta elvytysvaraa
ei ole. Nyt minä kysyn: Kuinka sen verotuksen kanssa oikein
nyt on, josta hallitus ensi vuodelle on sopinut? Te olette esittämässä nyt,
että veroasteikkoja tarkistetaan yli 3 prosentilla, mikä käytännössä tarkoittaa,
että tuommoisen 8 000—9 000:n,
vajaan 10 000:n, kuukausituloilla tulee todella monien
satojen eurojen veronkevennykset vuodessa. Samaan aikaan se pienituloinen myyjä taikka
vaikkapa sairaanhoitajakin jää muutamaan kymmeneen
euroon vuodessa.
Viime vaalikaudella erityisesti sosialidemokraatit pitivät
kovaa ääntä siitä, että kevennys
tulee kaikille tällä tavalla, mitä nyt
tämä hallitus esittää ensi vuoden
veroratkaisuksi. Miten näissä oloissa tällainen
esitys on perusteltu, kun samaan aikaan kunnilta leikataan ja tasavero,
kuntavero, erittäin monissa kunnissa tulee ilmiselvästi
nousemaan? Missä on se sosiaalisuus tässä esityksessä ja
missä se tähän suhdannetilanteeseen sopivuus,
mitä välttämättä hallituksen
verolinjojen pitäisi sisällään
pitää?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä on tehty
pienet tuloveron kevennykset kaikkein pienituloisimmille, kunnalliseen
perusvähennykseen eli käytännössä etuuksien
saajille ja sitten pienten palkkatulojen saajille ansiotulovähennyksen
kautta. Muiden palkkatuloverotus pysyy ennallaan, eli me tietoisesti
emme halunneet kiristää työn tekemisen
verotusta. Miksi emme halunneet kiristää työnteon
verotusta? Sen takia, että haluamme pitää työnteon
kannustavana ja toisaalta pitää ostovoiman hyvällä tasolla.
Kun vienti ei vedä yhtä hyvin, niin paineet siirtyvät
taloudessa kotimarkkinapuolelle, ja silloin olennaista on, että se
kotimarkkina toimii hyvin, ja silloin ihmiset tarvitsevat sitä ostovoimaa.
Toisaalta se luo myös luottamusta.
Viimeisenä näkemyksenä tähän
verokokonaisuuteen on se, että me haluamme tällä veropolitiikalla
tukea maltillisten palkkaratkaisujen syntymistä, siis semmoista,
joka maksimoi työpaikat, joka maksimoi kilpailukyvyn, joka
maksimoi palkansaajan ostovoiman. Jos me olisimme kiristäneet
kovasti palkkaveroa, niin kuin joku haluaa, niin se olisi todennäköisesti
johtanut kovaan nimellispalkkakorotuspyyntöön,
joka olisi osaltaan heikentänyt työllisyyttä ja
lisännyt inflaatiota.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Saimme kuulla niin sanotun B-suunnitelman
olemassaolosta, hyvä niin. Kuinka suureen katastrofiin tässä suunnitelmassa
on varauduttu? Nythän on vaarana, että kokonaisia
valtioita kaatuu. Eikö olisi parempi, että suunnitelmia
olisi jopa B:hen, C:hen ja D:henkin asti?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Tämä ei ole nyt tämmöinen
kilpalaulantakysymys, että kuinka monta erilaista suunnitelmaa
on. Tässä pitää ottaa nyt ihan
järkevästi ja vastuullisesti, harkitsevasti ja
maltillisesti nämä asiat, mitä käsitellään.
Meistä kukaan ei tiedä, mitä tuleman
pitää. Meillä on riski, että joku
valtio kaatuu, mikä voi sysätä sitten
mittavaan pankkikriisiin, mikä voi sysätä luottohanojen
kiristymiseen, mikä voi sysätä vakaviin
ongelmiin yritysten pystyssä pysymisessä, siis
hyvien yritysten pystyssä pysymisessä. Meillä on
toisaalta sitten riski pankkisektorin kriisiytymisestä ihan
ilman valtioiden kaatumista. Eli tässä on todella paljon
riskitekijöitä, ja niin hyvin varaudutaan kuin
pystytään. Me emme pysty estämään,
jos se riski laukeaa, sen vaikutuksia tulemasta Suomeen. Me voimme
vähän lieventää sitä,
mutta kyyti on kylmää, jos joku tämmöinen
riski toteutuu, ja sitten toimitaan vaan siinä ajassa,
tehdään niin paljon hyvää kuin
ikinä keretään.
Juha Sipilä /kesk:
Arvoisa puhemies! Markkinoiden usko poliitikkojen kykyyn ratkaista
julkisen talouden ylivelkaantuminen on romahtanut, ja minun mielestäni
tämä ei ole pelkästään meidän
rajojemme ulkopuolella oleva ongelma vaan meidän oma ongelmamme.
Tässä hallitusohjelmassa oleva perälautapykälä tavoittelee
1 prosentin alijäämää bruttokansantuotteesta.
Nyt ensi vuoden budjetissa tämä alijäämä on
3,3 prosenttia. Me puhumme noin 4 miljardin gäpistä nyt
tähän perälautapykälän
tavoitteeseen nähden. Haluankin kysyä pääministeriltä:
Eikö ole liian myöhäistä keväällä palata
tähän asiaan, eikö pitäisi ryhtyä heti
toimeen?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Olen kysyjän kanssa ihan samaa mieltä, että ongelman
ydin on luottamuspula, joka tulee siitä, ettei ole riittävää uskottavuutta
kaikissa maissa, että hallitus ja parlamentti näissä maissa kykenisivät
tekemään riittävästi veronkorotuksia
tai leikkauksia tai tasapainottamaan muuten valtionsa taloutta tai
parantamaan kilpailukykyä tekemällä rakenteellisia
uudistuksia. Tästähän tässä nyt
on kysymys. Osa maista on mennyt jo liian pitkälle, eli
ne ovat jo niin pitkällä velkakierteessä,
että on ihan aiheellistakin kysyä, miten ne selviävät.
Toiset ovat vasta matkalla tähän pisteeseen, mutta
silti epäillään, onko poliittista uskottavuutta
ja selkärankaa riittävästi.
Aivan oikein, me suomalaiset olemme tällä hetkellä paremmassa
tilanteessa kuin moni muu, me olemme yksi Euroopan vahvimpia valtioita, mutta
meilläkin on vahva velkaantumiskehitys. Sekään
ei itsestään lopu, vaan se vaatii eduskunnalta
ja maan hallitukselta selkärankaa tehdä kaikki
tarvittavat toimenpiteet, jotta se tavoite, joka hallitusohjelmassa
on esitetty, todellakin toteutuu eli velkaantumiskehitys saadaan
käännettyä alaspäin. Itsestään
se ei tapahdu.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän tähän keskusteluun
vielä kolme lisäkysymystä edustajille
Uotila, Haavisto ja Zyskowicz, ja edustaja Uotila aloittaa.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Mikäli taantuma meille tärkeissä vientimaissa
todella alkaa, silloin tulee entistä tärkeämmäksi,
mitä tapahtuu kotimarkkinoilla. Sekä 1990-luvun
alun että vuoden 2008 kriisin jälkeen rakentamisessa ja
asuntomarkkinoilla käytettiin elvytystä. Molemmissa
tapauksissahan yksityinen rakentaminen pysähtyi kuin seinään.
Tällä hetkellä rakentamista tapahtuu
vielä, mutta on erittäin todennäköistä,
että rakentaminen pysähtyy, mikäli taantuma
tulee.
Kysyisin, koska rakentamista lisäämällä ja
erityisesti kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa lisäämällä varaudutaan
sitten seuraaviin vuosiin, parannetaan työmarkkinoiden
toimivuutta, parannetaan työllisyyttä ja alennetaan
asumiskustannuksia, onko hallituksella valmiutta miettiä asuntotuotantopuolella
uusia satsauksia välittömästi, mikäli
sellainen tilanne näyttää olevan edessä,
että asuntotuotanto pysähtyy. Toki korostan tässä harmaan
talouden torjuntaa ja sitä, että sitten sen asuntorakentamisen
ja muunkin rakentamisen pitäisi myöskin tapahtua
niin, että ne verotulot ja työllisyysvaikutukset
tulevat kotimaahan.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että edustaja
otti tämän kysymyksen esiin. Nimittäin asuntopolitiikasta
vastaavana ministerinä voin sanoa, että meillä on
nyt tarjolla todella hienoja ja kovia eväitä myös
tämän ongelman ratkaisemiseksi. Voi sanoa jo,
että nyt on nähtävissä, että rakennusteollisuudessa
voi olla edessä myös vaikea aika, ja tätä kautta
on tarjolla se, että me olemme hallituksessa päättäneet
nostaa riihen yhteydessä vuokra-asuntotuotantoon tarkoitettua
korkotukilainoitusta niin, että me tulemme rakentamaan
huomattavasti enemmän vuokra-asuntotuotantoa seuraavana
vuonna. Olen siitä henkilökohtaisesti ylpeä.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu se, että tulemme
myös korkotukilainoituksen puolella puolittamaan omavastuukoron
osuuden, ja tämä tulee entisestään
kiihdyttämään rakentamista.
Pekka Haavisto /vihr:
Arvoisa puhemies! Palaan vielä talouden isoon kuvaan,
josta edustaja Kiviniemi lähti liikkeelle. Olisin kysynyt
pääministeriltä:
Tänään on julkaistu Pellervon taloustutkimuksen
näkymät, aika synkät, tulevalle vuodelle,
ja synkkyys näyttäisi johtuvan nimenomaan siitä, että euroalueella
ja Euroopassa tökkii, on menty pysyvästi ehkä hitaan
kasvun alueelle Euroopassa. Suomalaisilla vientiyrityksillä on
ollut paljon aktiivisuutta tietysti Euroopan suunnalla, mutta sitten
on maaryhmä, jolla menee ihan toisella tavalla, eli Bric-maat,
siellä on Brasiliaa, Intiaa, Kiinaa, ja Venäjälläkin
on ollut ainakin toistaiseksi toisenlaiset kasvunumerot. Tulee tietysti ajatus,
että Suomen vientiä pitäisi suunnata
näille alueille ja tehdä ehkä enemmän
sen eteen, että suomalaiset vientiyritykset löytäisivät
näiltä alueilta markkinoita. Ajattelen nyt ennen
kaikkea ympäristöteknologiaa, kaikkea meidän
energiaosaamistamme ja jätehuolto-osaamistamme ja kaikkea
tätä, vesienpuhdistusosaamista. Meillä olisi
markkinat siellä.
Mitä voitaisiin tehdä vielä enemmän,
että täältä löytyisi
uudet markkinat?
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Suomen vientijako on sellainen, että EU-maihin menee
55 prosenttia, Euroopan maihin EU:n ulkopuolelle 16, Aasian maihin
15 prosenttia, Yhdysvaltoihin 8 ja muuhun maailmaan noin 6 prosenttia.
Suomen viennin edistäminen on yksi hallituksen kärkitavoitteista.
40 prosenttia meidän bkt:stämme tulee viennistä,
ei kotimarkkinoilta. Tämän seurauksena me tulemme
tekemään muun muassa 1—2 vienninedistämismatkaa
per kuukausi ja tulemme painottamaan nimenomaan a) maantiedettä — seuraavat
omat matkani ovat Shanghai, Tokio, Venäjä, Indonesia,
Singapore ja Brasilia — ja sitten b) niitä alueita,
joihinka panostetaan ja joihinka kuuluu tietysti muun muassa cleantech,
ja olemme lähdössä yhdessä ministeri
Häkämiehen kanssa vienninedistämismatkalle
Tokioon marraskuun lopussa.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Ja viimeinen lisäkysymys, edustaja Zyskowicz.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kansanedustaja Kiviniemi kannattaa
Kreikan ajamista velkasaneeraukseen eli maksukyvyttömyyden
tilaan. Pääministeri Kiviniemi totesi viime maaliskuussa
seuraavaa: "Yhden euromaan päästäminen
maksukyvyttömyyden tilaan johtaisi pahimmassa tapauksessa
ketjureaktioon, jonka seurauksena talouden kasvu kääntyisi
uudestaan laskuun ja Euroopassa ajauduttaisiin taas taantumaan.
Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös
Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille."
Pääministeri Katainen: Onko nykyinen hallitus
samaa mieltä edustaja Kiviniemen vai pääministeri
Kiviniemen kanssa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Se on selvää, että yhden
maan ongelmat eivät rajoitu siihen omaan maahan vaan ne
säteilevät ongelmia ympäriinsä.
Sen takiahan tässä on jo pidemmän aikaa
pyritty estämään totaalikatastrofia,
missä on onnistuttu. Se, että Kreikka ei rojahtanut
vuosi sitten, on mahdollistanut sen, että pankkisektori
on tänä päivänä vahvempi,
se kykenee ottamaan vastaan iskuja aivan toisella tavalla kuin vuosi
sitten, siis Euroopassa, ja toisaalta me olemme pystyneet tekemään
vahvistavia toimenpiteitä hyvin monessa muussa maassa,
tai nämä maat ovat itse pystyneet tekemään
vahvistavia toimenpiteitä. Eli tämä on
ollut juuri se syy, eli kun yhtä maata ei ole päästetty
rojahtamaan, me olemme pystyneet suojautumaan siltä, jos
tämä tapahtuu joskus myöhemmin.
No, me emme tiedä, mitä edessä on.
Kansanedustaja Kiviniemi tuossa totesi, että velkasaneerauskaan
ei ole ongelmaton vaan se on erittäin riskipitoinen operaatio.
Meistä kukaan ei tässä salissa eikä Euroopassa
tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Mutta sen me tiedämme, että tapahtui mitä hyvänsä,
niin ilman kustannuksia emme selviä, ei selviä Suomi,
ei selviä euroalue, ei selviä Eurooppa eikä selviä koko
maailma. Eli semmoista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole olemassa,
mistä Suomi voisi sanoa, että kun emme ole mukana,
niin meitä ei mikään kriisi koske.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen
edustaja Kiviniemelle.
Mari Kiviniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen kuunteli
kysymykseni toisin kuin edustaja Zyskowicz. Olen täsmälleen
samaa mieltä kuin olin maaliskuussa. (Ben Zyskowicz: Hyvä!)
Hallitsematon velkasaneeraus merkitsisi juuri tätä,
erittäin kylmää kyytiä Suomelle,
ja sen vuoksi se, mitä tehdään, pitää tehdä hallitusti.
Mutta me olemme kaikki nähneet, että tähän
tiehen, että annetaan lisää rahaa Kreikalle,
ei usko enää kukaan, eivät usko markkinat
eikä muuten usko enää tämä hallituskaan,
niin ponnettomasti se on Kreikan kakkospakettia puolustanut. Sen
vuoksi kaikki toimenpiteet, mitä tehdään,
ja juuri se velkasaneeraus pitää tehdä mahdollisimman
hallitusti.
Mutta se on selvää, että kaikki vaihtoehdot, mitä meillä on
edessä, ovat Suomen ja Euroopan kannalta talouden näkökulmasta
huonoja. Sen vuoksi tässä pitää löytää sellainen
tie, että Suomi pärjää ja Eurooppa
pärjää mahdollisimman hyvin, ja siihen
kannustan hallitusta. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus
on nyt kertonut, että se on, toisin kuin aikaisempina viikkoina
on kertonut, varustautunut myös näihin pahoihin
skenaarioihin, ja tästä pitää myös
uskaltaa puhua.