Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt hieman tavanomaisesta poiketen vähemmän lennokasta tekstiä, vakavasta asiasta kun on kysymys. Tietysti on mukavaa, että kollegat kannustaisivat värikkyyteen, mutta kuitenkin tekee jonkun verran nöyräksi tämä hallituksen esitys 13/2005 ulosottolain muuttamiseksi. Tämä tulee, ed. Salo, meille lakivaliokuntaan, 248 sivua, ja tämähän pitää sitten osata tietysti kansalaisille selvittää, mistä tässä on nyt sitten kysymys.

Tässä omassa lakialoitteessani on itse asiassa kysymys niistä ihmisistä, jotka ovat syystä tai toisesta, usein yritystoiminnan epäonnistumisen johdosta tai takauksista johtuen, joutuneet velkakurimukseen ja oikeastaan käytännössä velkavankeuteen, vaikka velkavankeus sinänsä kai käsitteenä on kielletty, ja varsinkin elinikäisestä lailla kielletystä velkavankeudesta.

Arvoisa puhemies! Esitykseni pääasiallinen sisältö, siis se pointti eli niin sanottu villakoiran ydin, on siinä, että kun ihmiset ylivelkaantumisensa johdosta koettavat näitä lainoja hoitaa, niin pakkoperinnässä ensiksi otettaisiin rahat korkoihin, jotta se pääomakin joskus lyhenisi. Nythän se menee päinvastoin ja pääoma ei käytännössä lyhene ollenkaan ja ihminen kieppuu tämän ongelmansa kanssa lähes hautaan saakka.

Tässä hallituksen esityksessä tämä 6 luvun 4 § kuuluu siis näin: "Ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle, sen jälkeen pääomalle ja viimeksi kuluille, jolleivät asianosaiset ole 4 luvun 60 §:n mukaisesti muuta sopineet." Eli nyt lähdettäisiin siitä, että lyhennettäisiin sitä pääomaa. Taisin tuossa alussa sanoa nämä asiat väärin päin, mutta siis tämmöinen erehtyminen on inhimillistä ja kärsimys yleismaailmallista. Kuitenkin tässä esityksessä käy hyvin ilmi, että todella lähdettäisiin siitä pääomasta liikkeelle, jotta tämä velkavankeus jossain vaiheessa helpottaisi.

Tämän aloitteen perusteluiksi olen hieman tutkinut tuota historiaa, koska mitäänhän ei oikeastaan maailmassa keksitä uudestaan, vaan asiat historian valossa toistuvat. Niin näitäkin periaatteita löytyy sieltä autonomian ajasta itse asiassa, jolloin Suomi oikeastaan oli itsenäisempi kuin se nyt EU:n jäsenenä on. Suomella oli autonomian aikaan enemmän vaikutusvaltaa omiin asioihinsa kuin konsanaan tässä läntisessä kolhoosissa. Sieltä löytyy näitä säännöksiä. Itse asiassa sieltä historian havinasta löytyy myöskin tämä tulkinta, jota sittemmin on noudatettu, että korot ensin. Nyt tämän lakiesitykseni tarkoitus olisi, että kun tätä rinnakkain sitten siellä lakivaliokunnassa käsitellään, niin tässä ei ole nyt kysymys, että tässä myös turvataan velkojan oikeudet, ei kysymys ole siitä, vaan meillä on nyt se tilanne, että meillä on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka kieppuvat näitten asioittensa kanssa vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen, ja se aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä, psyykkisen lääkinnän tarpeen lisääntymistä ja monen näköisiä epätoivoisia tilanteita ja vaikeuksia. Nyt, kun meillä ollaan niin hirveästi huolissaan siitä huoltosuhteesta ja siitä, kuka meidät elättää, niin konkurssin tehneissä yrittäjissä, takausvelkaisissa saattaisi olla henkilöitä, jotka, kun saavat tulevaisuuden- ja elämänuskonsa takaisin, voisivat hyödyttää yhteiskuntaa. Mutta jos olet tällaisessa rotanloukku—jalkapuu-yhdistelmässä, niin ei se paljon motivaatiota lisää ja sinä olet vain syöjä- ja saamapuolella. Siihen tässä lakiesityksessä koetan mainituilla perusteilla puuttua, ja tosiaan tämä pykälämuutos kohdistuu 6 luvun 4 §:ään. Luen nyt tässä vielä, mikä se varsinainen muutosesitykseni on:

"Ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle ja siihen liitetylle ulosottohakemuksen tekohetkeen mennessä kertyneelle korolle, sen jälkeen kulloinkin maksamattomalle pääomalle laskettavalle korkolain mukaiselle viivästyskorolle tai velkojan ja velallisen erikseen sopimalle sitä alhaisemmalle korolle ja viimeksi kuluille, jolleivät asianosaiset ole 4 luvun 60 §:n mukaisesti muuta sopineet."

Toivon, että inhimillisyys lakivaliokunnassa voittaa ja että lain lisäksi luemme myös evankeliumia ja armahdamme köyhiä ja vaikeuksissa olevia lähimmäisiämme.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti tähän ed. Soinin tekemään lakialoitteeseen: En tiedä, onko perussuomalaisten kolmen hengen eduskuntaryhmä paneutunut siihen, onko meillä jossakin länsimaissa sellaista järjestelmää, jossa on päädytty tähän ed. Soinin lakialoitteessa tekemään esitykseen.

Panin mielenkiinnolla merkille tämän lakikokonaisuuden siltä osin, että "Aloitteen pääasialliseen sisältöön" on ed. Soini kyllä saanut mittavasti tekstiä, mutta sitten kun katsoo näitä "Yksityiskohtaisia perusteluja", niin ne ovat vain pieni osa tästä "Aloitteen pääasiallisesta sisällöstä", niin että tämä on lakiteknisestikin hyvin mielenkiintoisesti rakennettu.

Mutta nyt kysyisin, ed. Soini, jos teillä on tietoa: Onko joku länsimaa päätynyt ulosottolaissa tai vastaavassa laissa samanlaiseen johtopäätökseen kuin vennamolaiset omassa eduskuntaryhmässään?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Siitä minulla ei ole ajantasaista tietoa, mutta sen tiedän, että läntisessä kolhoosissa nimeltä EU ei yleensä inhimillisyys paljon ole päässyt häiritsemään. Me emme kopioi näitä kansaa puolustavia, inhimillisyyttä tukevia esityksiämme mistään muualta maailmasta, vaan nämä pelastusohjelmat syntyvät hyvästä sydämestä suomalaisissa olosuhteissa.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Sieltähän se lennokkuus nyt ed. Soinilta irtosi. Siellä oli vähän semmoinen pieni käynnistysjakso alussa, ja siitä se sitten vauhtiin lähti taas.

Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa kokoontuu Vakuusrahaston valtuusto joka toinen kuukausi ainakin, välillä tiheämminkin. Sen erityisenä murheenkryyninä ovat nämä pankkitukitragediat, konkurssit ja ylivelkaantumiset jnp. Niitä tapauksia on vaikka kuinka paljon. Tämmöistä ratkaisua kuin tässä on kehitetty, en ole aikaisemmin huomannut. Mutta olennaista tässä kuitenkin ehkä on se, että osoitetaan kiinnostusta näitä asioita kohtaan.

Kiinnitän ed. Soinin varsinaisessa puheenvuorossa huomiota yhteen ainoaan sanaan. Hän viittasi tällaisen velallisen "motiiviin" ja motiivin säilymiseen. On hämmästyttävää, kuinka näitten kaikkien kurimusvuotten jälkeen tällä joukolla on motivaatiota edelleen yrittää löytää ratkaisu, niin että pääsisi uuden yrittäjyyden alkuun.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Pulliaisen esille tuomiin ajatuksiin. Aloite on mielestäni ihan hyvä. On ongelma, että velkavankeuteen velallisena tai takaajana joutunut joutuu havaitsemaan sen, että summa ei vähene. Takaajan tai velallisen maksamat erät ulosotossa menevät vain korkoihin eivätkä riitä niihinkään. Tässä tilanteessa toivon, että tämä aloite saa arvonsa mukaisen jatkokäsittelyn.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Soinin esityksessä oli minun mielestäni kyllä paljon hienoa. Aikanaan konkurssin silloin tehneistä, kun oli se suuri aalto, suurin osa on jo kyllä menettänyt kaikki toivonsa. On hienoa, että annetaan mahdollisuus tälle pienelle osalle vielä yrittääkin.