Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessa esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä yhteenvetotiedot eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista. Kertomus perustuu paitsi yksittäisiin tuloksellisuustarkastuksiin, tilintarkastuksiin, laillisuustarkastuksiin ja harjoitettuun asiantuntijatoimintaan myös teemoittain järjestettyihin analyyseihin. Erityisesti esiin nousevat tällä kertaa lainsäädännön laatu sekä tuottavuusohjelma, joka jatkossa on nyt uudella nimellä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aiemminkin ollut useasti huolissaan lainsäädännön laadusta ja siinä ilmenevistä epäkohdista. Lainsäädäntö on aivan liian tulkinnanvaraista, kertoo raportti, ja se johtaa pahimmillaan kansalaisten näkökulmasta yhdenvertaisuuden kannalta epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Erityisesti mielestäni oli karmaisevaa lukea kohtaa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta kuvailtiin. Sen epätäsmällisyys on johtanut viraston raportin mukaan selvästi erilaisiin tulkintoihin eri puolilla Suomea, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että kansalaiset eivät ole yhdenvertaisia siinä muutenkin haastavassa tilanteessa, kun joutuu esimerkiksi laitoshoitoon ja kysymys on laitoshoidon maksuista.

Me tarkastusvaliokunnassa tulemme perehtymään kaikkiin esille tuleviin asioihin. Tarkastusvirasto toteaa, että hallinnossa, muun muassa oikeusministeriössä nyt yhdessä Sitran kanssa liikkeelle lähtenyt hanke parempaan lainsäädäntöön tähtäävästä prosessista on hyvä, mutta asiat etenevät aivan liian hitaasti ja lainsäädännön laatuongelmat ovat kasvava ongelma. Me myös valiokunnassa tulemme näihin perehtymään, ja tässä kaipaisin, arvoisat edustajat ja erityisesti kaikkien erityisvaliokuntien puheenjohtajat, apuanne, sillä tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota siihen, että läheskään kaikkia eduskunnan ponsia ei kovin nopeasti ainakaan toteuteta ja niitten seurannassa on puutteita. Muun muassa viime vaalikaudella esiin nostetut harmaan talouden torjuntaan, tuottavuusohjelman ongelmiin liittyvät seikat vaativat nyt eduskunnalta ryhdistäytymistä myös tällä vaalikaudella, ja tarkastusvaliokunnassa me emme voi tehdä tätä työtä, ilman että kuulemme myös teiltä erikoisvaliokuntien jäseniltä ja puheenjohtajilta näkemyksiä ja toiveita. Tarvittaessa, jos työaikanne sallii, kovasti arvostaisin myös, että lausuisitte asiasta meille tarkastusvaliokuntaan. Näin saamme tarkastusvaliokunnan työhön ehkä vielä suurempaa tehokkuutta kuin se ensimmäisellä kaudellaan, viime kaudella, saavutti.

Arvoisa puhemies! Tarkastusvirasto ei voisi olla ajankohtaisemmalla asialla liikkeellä, kun se vaatii lainsäädäntöön parempaa laatua. Tänään myöhemmin pöydällepanossa käsittelemme Euroopan vakausasioita, ja siellä teillä on pöydällä jo perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa poikkeuksellisesti perustuslakivaliokuntakin on päätynyt, koska se kuuluu perustuslakivaliokunnalle, arvioimaan lainsäädännön tarkkuutta, tarkkarajaisuutta, kerrotaanko asiat. Perustuslakivaliokunta toteaa, että merkille pantavaa on ennen kaikkea tietynlainen ylimalkaisuus, jolla kuvataan päätöksenteon jakautumista yhtäältä yksimielisyyttä edellyttäviin päätöksiin ja toisaalta määräenemmistöllä tehtäviin päätöksiin. Perustuslakivaliokunta huomauttaa myös Eurooppa-oikeudellisen analyysin puutteista.

Aivan lopuksi en itse voi olla viittaamatta hallituksen esitykseen, joka siis nyt laitetaan pöydälle tänään myöhemmin jatkuvaan istuntoon. Sivulla 5 kerrotaan seuraavaa: "Ylitakaus poikkeaa varsinaisesta takauksesta kuitenkin siinä, että jos Suomi joutuisi maksamaan ylitakauksen perusteella, sille syntyy välitön takautumisoikeus muihin takaajiin nähden - -." Tämmöisellä lauseella tosiasiassa kerrotaan asia, joka olisi pitänyt esitellä suoraan. Jätetään kertomatta hallituksen esityksessä, missä tilanteissa ylitakaus, joka nousee 65 prosenttiin, voi tulla perittäväksi vain esimerkiksi Suomelta ja muilta kolmen A:n mailta. Tämän kaltaista tärkeissä asioissa todennäköisesti vain ja ainoastaan kiireestä johtuvaa epätarkkuutta ei voi hyväksyä. Meidän eduskunnassamme kaikkien valiokuntien on alettava antaa nopeammin palautetta siitä, että virkamiehille on annettava aikaa ja riittävästi resursseja ja kollegoita, että he kerkeävät kirjoittaa nämä esitykset kunnolla. En epäile, että on ollut tarkoitus harhauttaa tai saattaa harhaan ketään, mutta tiedän, että arjen työssä virkamiesten kiire on todellinen ongelma ja se näkyy silloin tämän kaltaisena kirjoittamisena.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön sähköisen potilaskertomuksen ja lääkemääräysten kehittämishanke, Kanta-hanke, saa tässä Valtiontalouden tarkastusviraston tekemässä selvityksessä tylyä palautetta. Tarkastusvirasto toteaa, että hankkeella ei ole ollut riittävää kustannusseurantaa, johtamisjärjestelmää, päätöksentekomenettelyitä, taloussuunnittelua tai kokonaisuuden hallintaa. Tarkastusvirasto sanoo, että hanketta on vedetty eri intressiryhmien näkökulmista eri työryhmissä konsulttivetoisesti. Tästä herääkin kysymys, mikä on Kanta-hankkeeseen tähän asti upotettu rahasumma. Tätä on pakko kysyä, sillä eduskunnalle tätä tietoa ei ole annettu. (Erkki Virtanen: On annettu!) — Minä en ainakaan ole saanut sitä.

On totta, että terveydenhuollon tietojärjestelmässä on puutteita. Virheellisesti kulkevassa tiedossa piilee potilasvahingon vaara, joka ei ole siis enää ainoastaan lääkärien ja hoitajien käsistä syntyvä. Siksi potilastietojärjestelmien oikeaan aikaan saattaminen on tärkeää.

Potilastietojärjestelmien kehittämisessä tulisi huomioida myös kuntien tilanne. Rahaa ei ole eikä resursseja. Kanta-hankkeen aikaansaamiin kustannussäästöihin tarkastuskertomus laskee päästävän vasta vuonna 2020. Jotta näin tapahtuisi, vaaditaan Kanta-hankkeen suunnittelumalliin jämäkämpää otetta.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus nostaa esiin myös lainsäädäntötyössä jo sangen yleiseksi kasvaneen ongelman: käytetään aikaa ja resursseja sellaisten lakien laatimiseen, joilla ei ole vaikutusta. Esimerkiksi vanhustyön ja hoitoalan lainsäädännön sekä työvoimapolitiikan ja sen toteuttamiseen säädettyjen lakien puutteet ovat Suomessa jo yleistä tietoa. Sama koskee suurelta osin myös näiden lakien valvontaa. Miksi ylipäänsä laatia sellaisia lakeja, joiden toteutumista ei valvota? Lainsäädäntötyön tason alentuminen ei-vaikuttavaksi, turhia kustannuksia tuottavaksi järjestelmäksi on erityisen näkyvässä ristiriidassa maan nykytilanteen kanssa, jossa epäolennaisuuksiin keskittymiseen ei ole varaa.

Erkki Virtanen /vas:

Puhemies! Edustaja Juvosen sinänsä ihan ansiokkaaseen puheenvuoroon on todettava vaan, että kun eduskunta tässä jatkoi neljä vuotta aiemmin antamaansa määräaikaa toisella neljällä vuodella tälle Kanta-hankkeelle, niin siinä yhteydessä kyllä saimme viime kaudella kaikki tarvittavat tiedot ja ne tiedot eivät todellakaan ole kovin riemastuttavia.

Arvoisa puhemies! Tässä tarkastusviraston kertomuksessa on ansiokkaasti kuvattu viraston toimintaa, joka minun mielestäni on yhdistyneenä tarkastusvaliokunnan toimintaan nostanut esiin sellaisia asioita, jotka hallitus—oppositio-asetelmista johtuen ovat vähän kipeitä käsiteltäviä täällä. Viittaan nyt tässä harmaaseen talouteen ja toisaalta sitten ennen kaikkea tuottavuusohjelmaan, jonka nimi — kiitos — tarkastusviraston alkuperäisen esityksen mukaisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa päätettiin muuttaa. Nämä ovat antaneet hyvän pohjan käydä myöskin täällä tätä keskustelua, ja toivon, että tämän uuden hallituksen aikana tämä keskustelu ei tyrehdy, koska tarkastusviraston tulee olla paitsi se tarkastaja niin myöskin se omatunto, joka nostaa näitä kipeitä asioita esille. Tässä suhteessa näen kyllä myönteisenä, että esimerkiksi kun tarkastusvaliokunnan mietinnössä, jonka pohjana oli myöskin tarkastusviraston työ harmaasta taloudesta, kirjattiin tämä 24 kohdan lista, jonka siis eduskunta on jo hyväksynyt, ja kun se nyt tuli hallitusohjelmaan, niin toivon todella hartaasti, että se myöskin etenee käytännön työssä hallituksen sisällä ja sitten täällä eduskunnassa. Mutta uskon ja toivon, että tarkastusviraston työstä tulee meille kaikille yhteistä etua jatkossakin.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto on jälleen tehnyt ansiokasta työtä ja ottanut tärkeitä aiheita tarkastuskohteikseen. Katselen tässä muutamaa esiin nostettua aihekokonaisuutta: uusiutuvan energian tukimuotoja sekä terveydenhuollon monikanavarahoitusta.

Tarkastusvirasto on todennut uusiutuvan energian tukemisesta, että meillä on kolmenlaisia tukimuotoja. Meillä on Tekes-tukea, joka menee uusiutuvan teknologian kehittämiseen, jonka voidaan todeta olevan tarpeellista suomalaisen kasvun näkökulmasta. Toisaalta kriittistä tarkastelua tulee harjoittaa siinä kohdin, kun lähdemme tekemään esimerkiksi investointitukia tai muita suoria tukia. Temmin mukaan uusiutuvan energian edistämiseen tarvitaan vuosittain tukea 340 miljoonaa euroa vuonna 2020. Noin 200 miljoonaa euroa meillä menee vuonna 2020 tuulivoiman suoraan tukemiseen. On pohdinnan paikka, onko meillä yhteiskunnallisesti varaa lähteä tukemaan kaikkia erilaisia muotoja, kun rahaa on vähäisen. Samalla myös markkinat vääristyvät, ja siltä osin voi olla, että jokin toinen energiatuotantomuoto, joka olisi kilpailukykyisempi, jää jalkoihin. Näiden lisäksi meillä on myös investointitukia 350—410 miljoonaa euroa vuosina 2011—2014. Tarkastusvirastokin toteaa, että on syytä käydä läpi, mitkä ovat eri tukimuotojen kustannukset ja todelliset hyödyt. Puhumme kohtuullisen isoista rahasummista tässä kohdin, ja rahalle olisi varmasti käyttöä muissakin paikoissa.

Toinen asia, jonka tarkastusvirasto on nostanut esille, on terveydenhuollon monikanavarahoitus, josta on jo vuosikausia puhuttu. Selvityksiä selvityksen jälkeen on tehty eikä ole kyetty tekemään päätöksiä. On aika ottaa monikanavarahoitus päätöksentekovaiheeseen. Tältä osin varmasti on syytä nähdä ensin meidän kuntarakennepäätöksemme, minkä jälkeen hetimmiten myös pohtia, miltä osin ne vaikuttavat terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamiseen.

Otan tässä yhden esimerkin, jota voi jo lähteä tässä vaiheessa pohtimaan. Meillä on Kela. Kela on erittäin merkittävä rahojen jakaja, ja esimerkiksi sairausvakuutuskorvaukset menevät Kelan kautta, matkakorvaukset, meidän sairauspäivärahamme. Jos meillä tulevaisuudessa on isompia kuntia, voidaan kysyä, miksi nämä erät eivät olisi siellä isompien kuntien vastuulla, jolloin ihmistä katsottaisiin kokonaisuutena eikä palasina eri instituutioiden välillä. Toivon meiltä rohkeutta tarttua tähän kysymykseen tarmokkaasti hallituskauden aikana.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessa sivulla 150 todettiin, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on todettu sellaisia sisäisiä valvonnan puutteita, joiden johdosta on syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Puutteet koskivat etenkin kirjanpidon ja valtuutusseurannan järjestämistä. Toivon, että uusi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen reagoi tarkastusviraston havaintoihin jämäkällä otteella. Viljelijäväestö odottaa ministeriöltä yhtä moitteetonta toimintaa kuin ministeriö vaatii viljelijöiltä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Jälleen kerran Valtiontalouden tarkastusvirastolta erinomaista työtä. Kertomuksessa tulee esille tuottavuusohjelmaa ruodittaessa, kuinka todellakin Amerikan-herkkuna 1990-luvulla Suomen julkishallintoon tuotu uusliberalistinen tapa ei todellakaan toimi. Organisaatiouudistukset ovat olleet itsetarkoituksellisia, on haluttu vaan jättää oma kädenjälki. Säästöt ovat tulleet kalliiksi, ja ennen kaikkea kansalaisten mahdollisuudet saada palveluita ovat heikentyneet. Surkuhupaisa ajankohtainen esimerkki on VR:n lippu-uudistus, josta lukuisat kansalaiset tälläkin hetkellä kärsivät. Toivottavasti me kansanedustajina ja eri valtionhallinnon toimialat otamme tämän kertomuksen ja sen tarkastushavainnot todella vakavasti.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Lauslahti otti esille tämän ter-veydenhoidon monikanavarahoituksen, joka on tarkastuskertomuksessa nostettu huomion kohteeksi. Minä uskon, että tämä eduskunta ja maan hallitus nyt vievät asiaa parempaan suuntaan niin, että ensin toteutetaan tämä kuntarakenne, joka johtaa vahvempiin, suurempiin, elinvoimaisempiin kuntiin, ja myös säädetään kuntarakenneuudistuksen pohjalta sitten terveydenhoidon järjestämislaki, joka jäi edellisen hallituksen työlistalta toteuttamatta. Nyt se hallitusohjelman mukaisesti tehdään, ja tähän terveydenhoidon järjestämislakiin sitten liittyy oleellisesti tämä terveydenhoidon rahoitus, niin että tälle menestystä.

Tuija Brax /vihr:

Herra puhemies! Haluaisin tässä vaiheessa jo kiittää hyvistä ajatuksista mutta vielä kerran toistaa, että tarkastusvaliokunta, joka on nyt toista vaalikautta toiminnassa oleva valiokunta, kaipaa erityisvaliokunnilta myös aktiivisuutta ja lausuntoja, ja jos kun teillä on selvästikin perehtyneisyyttä ja hyviä näkemyksiä siitä, mikä on eduskunnan budjettivallan valvonnan näkökulmasta tärkeätä, noudatetaanko eduskunnan tahtoa, saavutetaanko ne tavoitteet, mitä tulosohjauksella on eduskunnalle luvattu, niin käyttäkää omaa valiokuntaanne tai laittakaa suoraan minulle sähköpostilla tai tarvittaessa vetäkää hihasta. Mutta tarkoitus on, että tarkastusvaliokunta kuuntelee herkällä korvalla myös erityisvaliokuntia.

Satu  Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hieman hämmästelen edustaja Lauslahden puhetta, ikään kuin uusiutuvat energiamuodot ja niihin suunnattu tuki olisivat jonkin sortin tuhlausta, kun sen sijaan haluamme varmasti hallituspuolueitten edustajina nähdä, että uusiutuviin energiamuotoihin ja niitten tukemiseen sisältyy paljon asioita, jotka tukevat yhteiskuntamme rakenteellista kehitystä tulevaisuutta varten. Tämmöistä tulevaisuuteen suuntaavaa kehitystä, mitä uusiutuvien energiamuotojen tukeen liittyy, pitää kaikin puolin kannustaa myöskin tukimuodoissa. Eli uusiutuvat energiamuodot lisäävät työllisyyttä, ne auttavat hajautettujen energialähteitten synnyttämisessä, lisäävät meidän vientimme mahdollisuuksia ja takaavat ja turvaavat myös meidän maallemme ja koko maailmalle puhtaan tulevaisuuden.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puheenjohtaja! Oikeastaan on ollut hienoa kuunnella sitä, kuinka yhden valiokunnan toimia arvostetaan koko eduskunnassa ja se on saanut positiivista palautetta. Se on, niin kuin edustaja Virtanen sanoi, omatunto, ja ehkä se on sitten joko hyvä taikka huono, että me tarvitsemme tällaisen omantunnon omien toimintojemme seuraamiseen ja valvontaan. Mutta on pakko kyllä yhtyä siihen hyristelyyn, että tällä on oma merkityksensä ja tämä on erittäin hyvä oman toiminnan seurantaväline.

Erityisesti on pakko sanoa, että toivotaan, että kun on tästä tuottavuusohjelmasta kriittisesti keskusteltu, niin niitä huomioita osataan ottaa tämän valiokunnan esille tuomista seikoista.

Harmaan talouden osalta on erityisen tärkeätä, että meillä ne resursoinnit, joita nyt on hallitusohjelmaan kirjattu, tulisivat toteutumaan ja sitä kautta mahdollistamaan sen yli 300 miljoonan tulotavoitteen, joka sille on asetettu. Eli väärissä paikoissa säästäminen tuo enemmän kustannuksia. Nyt on aika tehostaa toimintaa ja sitä kautta tuottaa enemmän rahaa valtion kassaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikkaa tarvitaan, ja maailma tulee säästää luonnon katastrofeilta, mutta se ei tarkoita sitä, että järjen käyttö ei ole sallittu. Otetaan esimerkki tuulivoimasta. Suomessa tuulee paljon vähemmän kuin monissa muissa maissa, joissa tämä on hyvin yleinen energiamuoto. Tuulivoiman osalta vielä meidän näkökulmastamme puuttuu säätövoima siltä osin, että jos me tuemme 200 miljoonaa euroa tuulivoimaan, saattaa olla, että me tuemme sitä, että se menee vientiin eikä suomalaisten käyttöön, koska voi olla, että tuuli tulee silloin, kun ihmiset eivät sitä energiaa sillä hetkellä tarvitse. Siltä osin on syytä pohtia, mikä on kaikista tehokkain tapa kohdistaa meidän arvokkaita eurojamme, joita me itse asiassa lainaamme tuolta markkinoilta tällä hetkellä, ja siltä osin näen tärkeänä sen, että me myös kyseenalaistamme näitä jo tehtyjä päätöksiä esimerkiksi tuulivoiman osalta: ovatko ne kaikista tehokkaimpia muotoja, joilla me pääsemme Suomessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Edustaja Braxin näkökulmat, että erityisvaliokuntia kuunnellaan, ovat erittäin tärkeitä. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus sisältää paljon erittäin konkreettisia asioita, jotka olisi syytä käsitellä erikoisvaliokunnissa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tartun taas valiokunnan puheenjohtajan Braxin vetoomukseen siitä, että erikoisvaliokunnat katsovat tätä omalta osaltaan. Ainakin liikenne- ja viestintävaliokunnan puolelta voin luvata, että näin varmasti teemme ja katsomme niitä kipupisteitä, joita sieltä nousee esille.

Tähän uusiutuvan energian keskusteluun haluan myöskin puuttua siltä osin, kun tässä on kritisoitu tuulivoiman kalleutta ja myöskin sitä, millä tavalla se voi toteutua. On nimittäin niin, että välttämättä niihin tavoitteisiin ei edes päästä, koska myöskin näitä tuulipuistoja kohtaan on aika voimakasta vastustusta ja voi olla niin, että tämä tavoite on asetettu liian kunnianhimoiselle tasolle. Siinä vaiheessa on mahdollista esimerkiksi bioenergiaa muuten hyödyntää, jotta päästään näihin uusiutuvan energian tavoitteisiin. Totta kai myöskin metsästä tuotetulla energialla on huomattavasti parempi kustannus—hyöty-suhde kuin tuulivoimalla, ja siinä suhteessa on tietysti mietittävä ihan aidosti, että jos tavoitteena kuitenkin on päästä siihen uusiutuvan energian isoon tavoitteeseen, siihen 38 prosenttiin vuonna 2020 ja jos tuulivoima ei pysty omaa osuuttaan siitä kattamaan, niin silloin voidaan miettiä, miten voitaisiin entistä enemmän sitten hyödyntää tätä muuta uusiutuvaa energiaa, mukaan lukien tietysti myöskin vesivoima.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa puhemies! Olisi todella arvokasta, jos sekä ympäristö- että talousvaliokunta käsittelisivät tuulivoima-asiaa, koska ilmassa on selvästi todella paljon vanhoja tietoja, hurjan vanhoja tietoja, esimerkiksi väite siitä, että Suomessa tuulisi merkittävästi vähemmän kuin monissa maissa, joissa tuulivoimaa käytetään. Viime vaalikaudella ministeri Pekkarisen johdolla tehty Tuuliatlas kertoo aivan toisenlaisia faktoja Suomesta ja tuulesta, ja meillä Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa väitellyt tohtori Holttinen voi hyvin asiantuntijana tulla kertomaan säätövoima- ja tuulivoima-asiasta myös ja varsinkin siitä, kuinka pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla säätövoiman ja tuulivoiman merkittävä lisääminen eivät ole toisiaan poissulkevia, päinvastoin, toisiaan merkittävästi tukevia ratkaisuita. Tässäkin nähdään yksi esimerkki siitä, miksi tarkastusvaliokunnan näkökulmasta olisi tärkeää, että substanssivaliokunnat perehtyisivät näihin asioihin ja antaisivat meille evästystä.