Arvoisa puhemies! Viime päivinä on keskusteltu maahanmuuttopolitiikasta. Meidän kannaltamme yksi merkittävä osa on inkeriläisten niin sanottu paluumuutto. Tietojen mukaan muuttojonossa olevien määrä on kasvanut ja lähenee pariakymmentätuhatta. Kysyn asianomaiselta ministeriltä:

Eikö tällainen tilanne ole kohtuuton, ja eikö asia pitäisi jollain tavalla purkaa, niin että tällainen perusteeton odotus, jota näille ihmisille syntyy, voitaisiin katkaista?

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttojonossa on hyvin monenlaisia inkerinsuomalaisia, niitä, joilla ei itse asiassa ole mitään perusteita tulla Suomeen, mutta myös niitä, joilla perusteet ovat varsin selvät. Kriteereitä tulla Suomeen on hieman kielitaidon tason mukaan tiukennettu, sitä vaatimusta, mitä kielitaidolta odotetaan. Semmoinen, voisi sanoa, tulppa, joka maahanmuutolle tänne on, on asuntopolitiikka, koska käytännössä ihmiset tarvitsevat asunnon, ennen kuin he voivat tulla. Nämä ovat suurimpia tekijöitä, jotka jarruttavat jonon liikkumista. Mutta silloin kun kielitaitoasiat on selkeästi ylitetty ja ne ovat kunnossa ja status maahanmuutolle, tavallaan Suomen sukulaisuudelle, on selkeämpi, tällaisilla ihmisillä on mahdollisuus kulkea jonossa hieman nopeammin.

Arvoisa puhemies! Eikö järjestelmää kuitenkin pitäisi selkeyttää, koska nykyinen tilanne johtaa siihen, että monet jonossa olevat varmaankin ajattelevat sillä tavalla, että nyt ei kannata muuta tehdä kuin odottaa vain ja sitten elämäntilanne tulee muuttumaan ja omatoimisuus ja esimerkiksi inkeriläisten yhdistystoiminta kärsivät tästä tilanteesta, kun on luotu tavallaan tila, jossa odotus on perusteetonta eikä täysin tiedetä, että tilanne on tällainen?

Työministeri  Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Yritämme etsiä yhdessä sisäministerin kanssa niitä välineitä, joilla tilannetta helpotettaisiin ja muun muassa tulokriteereitä selkiytettäisiin. Mutta mielestäni olisi aivan yhtä vastuutonta päästää ihmiset vaikkapa Suomeen Helsingin seudulle olemaan ilman asuntoa, koska pitää meidän pystyä turvaamaan se, että ihminen, joka tulee tänne, elää ihmisarvoista elämää eikä päädy rappukäytäviin. Jokainen tietää asuntopoliittisen tilanteen, joka käytännössä on suurin syy siihen, että näitä ongelmia syntyy.

Sisäasiainministeri Ville Itälä

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden aikana eduskuntaan ovat vielä tulossa ulkomaalais- ja kansalaisuuslain muutokset, ja siinä yhteydessä eduskunta voi näihin asioihin ottaa kantaa. Itse näen tarpeelliseksi, että kriteereitä hiukan tiukennetaan ja erityisesti niin, että olisi jonkin näköinen kielivaatimus, koska nyt jono on niin pitkä ja näköpiirissä ei ole, että asuntotilannetta voitaisiin niin paljon auttaa, että todella 20 vuoden pitkä jono voitaisiin nopeasti lyhentää. Kielivaatimus ehkä olisi se, jota tässä alun perin on haettu, että heillä on jonkin näköinen yhteys Suomeen. Tänä päivänä jonossa on myös ihmisiä, joilla ei itse asiassa ole enää yhteyksiä eikä perinteitä Suomen puolelle.

Arvoisa puhemies! Aivan samalla tavalla kuin ilman asuntoa oleminen on ongelma, niin varmasti yhtä suuri ongelma on olla ilman työtä ja sitä kautta olla pääsemättä yhteiskunnan toimintaan mukaan. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin vaikka on vuosikausia tullut ihmisiä Suomenmaahan, niin edelleenkin on ryhmittymiä, joissa työttömyysprosentti lähentelee 100 prosenttia. En tiedä ihan tarkkaan, mikä on inkeriläisten tilanne, mutta luultavasti suhteellisen korkea on tämäkin. Kysyisinkin:

Miten tällainen tilanne voi jatkuvasti olla olemassa? Mitä työministeri on tehnyt tai aikoo tehdä, että ongelma saadaan poistettua? Tämä käy myöskin suomalaisille veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien, silloin kun otetaan kaikki maahanmuuttajat mukaan, työllisyys on parantunut, voisi sanoa, että aika nopeaankin viime vuosina, mutta silti se on yhä edelleen 34 prosenttia, huomattavasti korkeampi kuin se työttömyys, joka meillä maassa on keskimäärin. On aivan selvää, että silloin, kun työttömyys on korkeissa luvuissa, maahanmuuttajan on vielä vaikeampi työllistyä kuin muutoin työttömänä Suomessa olevan ihmisen.

Kotouttamissuunnitelmat ja kotouttamislaki on yksi, joka turvaa maahanmuuttajien tilannetta ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmien välillä on hyvin suuria eroja. Esimerkiksi somalialaisten kokema rasistinen kohtelu on 80 prosentin luokassa, mikä kertoo, että meillä on myös asenteita sen suhteen, keitä maahanmuuttajista me mieluummin palkkaamme työhön. Mutta on myös menestystarinoita. Esimerkiksi yrittäjiksi ryhtymistä maahanmuuttajien sisällä on hyvin paljon. Voisi sanoa, että esimerkkinä täällä Pääkaupunkiseudulla yksi hyvä väylä on ollut se, että on työvoimapoliittisella koulutuksella koulutettu ihmisiä nimenomaan niille kapeikkoaloille, joilla osaamisesta on pulaa. Helsinkiläiset bussit eivät kulkisi ilman työvoimapoliittista koulutusta ja maahanmuuttajia.

Arvoisa rouva puhemies! Paluumuuttaja-asiaan liittyy myös eduskunnan ponsi. Olemme aikoinaan päättäneet ponnessa siitä, että paluumuuttajien eläkeasiaan liittyen tehdään lainsäädäntöä. Nyt tiedustelenkin:

Missä mallissa tällä hetkellä lainsäädäntö on? Paluumuuttajien ja yleensä pakolaisten kohdalla on tilanne, että eläkkeet haetaan kunnan toimeentulotuen kautta. Miten laki on nyt etenemässä?

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Lakiehdotus on aivan loppusuoralla ja tulee hallituksen sosiaalipoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn aivan lähiaikoina, uskoakseni kuukauden sisällä.