6) Hallituksen esitys vuoden 2003 lisätalousarvioksi
Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi
mietintönsä kuluvan vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta.
Samalla valiokunta on jo saanut valmiiksi myös mietintönsä määrärahakehyksistä vuosille
2004—2007. Tämä on vaatinut suhteellisen
tiivistä työtahtia niin valiokunnan jaostoissa
kuin itse valiokunnassakin.
Lisätalousarviomietinnössään
valtiovarainvaliokunta katsoo, että viimeaikaiset tiedot
kansantalouden kehityksestä osaltaan vain korostavat lisätalousarviossa
esitettyjen toimien tärkeyttä ja kiireellisyyttä.
Kotimaisen kysynnän ja taloudellisen kasvun vahvistamiseksi
sekä hyvän työllisyyskehityksen turvaamiseksi
hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan hallitusohjelman
mukaisesti välittömiä elvytystoimia.
Työllisyyskehitystä tavoitellaan työvoimapoliittisia
määrärahoja ja muuta työllisyyttä edistäviä menoja
lisäämällä sekä ansiotuloverotusta
keventämällä.
Valiokunta ei ole tehnyt hallituksen lisätalousarvioehdotukseen
euromääräisiä muutoksia. Kipukohdiksi
mietinnössä todetaan esimerkiksi Vankeinhoitolaitoksen
ja Rajavartiolaitoksen määrärahat. Valiokunta
panostaisi edellä todetun lisäksi jo tänä vuonna
esitettyä enemmän perusradanpitoon. Valiokunta
on kiinnittänyt huomiota myös tieverkon kuntoon,
joka liikennemäärien kasvaessa ja määrärahatason
laskiessa etenkin alemman tieverkon osalta heikkenee. Lisäksi
yritystuen kohdalla valiokunta on viitannut Talgon Otanmäen
junavaunutehtaan toiminnan loppumiseen, ellei tehdas saa pikaisesti
uusia tilauksia. Myöskin telakkateollisuuden ja autoteollisuuden
tilanteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Puhemies! Saamamme selvityksen mukaan Vankeinhoitolaitoksen
tilanne on edelleen hankala, eikä tilanne lisätalousarviossa
tehtävän määrärahaohjauksen
jälkeenkään poikkea valtiovarainvaliokunnan
varsinaiseen lisätalousarvion mietintöön
kirjaamasta tilanteesta. Vankeinhoidon viimeaikaisessa kehityksessä huolestuttavaa
on
se, että kasvava vankiluku on ohjautunut lähinnä suljettuihin
vankiloihin. Samalla vankien osallistuminen tavoitteelliseen päivätoimintaan on
merkittävästi vähentynyt ja jäänee
selvästi talousarviossa asetetun 60 prosentin tavoitteen
alle. Lisämäärärahasta huolimatta
todennäköistä onkin, että syksyllä edelleen
joudutaan tekemään vankilakohtaisia päätöksiä siitä,
miten toiminnot, muun muassa työtoiminta, sopeutetaan käytettävissä oleviin
määrärahoihin.
Valtiovarainvaliokunta on pitänyt tässä yhteydessä tärkeänä keinoja,
joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Sakon muuntorangaistuksen järjestäminen
ja rikosten sovittelu ovat osa tätä keinovalikoimaa.
Budjetoinnissa tulee jo Vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen
toiminnankin näkökulmasta päästä siihen,
että tarvittavat lisämäärärahat
otetaan huomioon varsinaisessa talousarviossa.
Rajavartiolaitoksen osalta saamamme selvityksen mukaan laitos
ei kuluvalla vuodella käytettävissä olevien
määrärahojen puitteissa ilman erillistoimia
kykene täyttämään sille valtion
talousarviossa asetettuja tavoitteita. Rajavartiolaitos ei selviä edellä todetuista
haasteista pelkästään sisäisin
toimenpitein kohdentamalla olemassa olevaa henkilöstä uudelleen.
Ellei lisämäärärahoja saada,
saamamme selvityksen mukaan vaara on muun muassa se, että kaikkia
raja-asemia ei voida pitää auki ympärivuorokautisesti.
Maa- ja metsätalouspääluokan osalta
on kiinnitetty huomiota muun muassa vesivarojen käyttöön
ja hoitoon. Valiokunta toteaa, että toteuttamiskelpoisia
hankkeita on runsaasti vielä nyt esitetyllä lisämäärärahalla
loppuun saatettujen hankkeiden jälkeenkin. Tarvittaessa
näihin hankkeisiin on voitava valiokunnan aiemman kannan mukaisesti
käyttää myös työllisyysmäärärahoja.
Edellä jo viittasin perusradanpidon määrärahaongelmiin.
Perusradanpitoon ehdotetaan noin 45,4 miljoonan euron lisäystä,
josta korvausinvestointeihin on tarkoitus käyttää 30
miljoonaa euroa. (Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
Anteeksi, ed. Ala-Nissilä. — Huomautan edustajille,
että täällä on nyt aika monta
pientä omaa kokousta. Nyt on meneillään
eduskunnan täysistunto. Toivon, että mennään
tämän menettelytavan mukaisesti. — Ed.
Ala-Nissilä jatkaa.
Kiitos, puhemies! — Saadun selvityksen mukaan rataverkon
kunnossapito edellyttää, että korvausinvestointeihin
on käytettävissä vuosittain 170 miljoonaa
euroa. Perusradanpidon rahoitus on kuitenkin vähentynyt
viime vuosina ja liikennerajoitukset ovat lisääntyneet.
Uusia käyttörajoituksia joudutaan harkitsemaan
useille rataosuuksille sekä myös ratapihoille.
Myöskin on tietysti niin, että rataverkon
huono kunto vaikeuttaa teollisuuden kuljetuksia ja heikentää talouden
kilpailukykyä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että rataverkon peruskorjauksessa kiinnitetään
huomiota kokonaistaloudellisuuteen siten, että rataosuuden
peruskunnostuksen yhteydessä tehdään
myös nopean junaliikenteen edellyttämät
muutostyöt. Näin voidaan toimia taloudellisesti
järkevällä tavalla, vähentää rakennustöiden
aiheuttamia häiriöitä junaliikenteelle ja
saada investointien tuoma hyöty nopeammin käyttöön.
Talouden hitaan kasvun vaihe alkoi Suomessa jo vuoden 2000 loppupuolella,
ja näkymät ovat siis epävarmat. Valiokunta
on kiinnittänyt yrityspolitiikan osalta siinä yhteydessä erityistä huomiota
metalliteollisuuden sekä telakkateollisuuden tulevaisuuden
näkymiin. Etenkin Varsinais-Suomessa ja Kainuussa metalliteollisuuden
tulevaisuuteen kohdistuu uhkakuvia ja paineita, joita tilausten
puute aiheuttaa. Varsinais-Suomessa sekä meriteollisuuden
että Uudenkaupungin autotehtaan tulevaisuus on hyvin, voidaan
katsoa, tietyllä tavalla vaakalaudalla. Myös Talgo
Oy:n Otanmäen junanvaunutehtaan toiminta uhkaa loppua,
ellei tehdas pikaisesti saa uusia tilauksia.
Valiokunta pitääkin välttämättömänä,
että teollisuuden toimintaedellytykset pyritään
mahdollisuuksien mukaan turvaamaan ja että vaikeimmille
työttömyysalueille suunnataan riittävästi
erityistoimia. Yritysten investointi- ja kehittämistukien
mitoituksessa ja yhteensovituksessa tulee ottaa huomioon alueelliset
erityisolosuhteet sekä huolehtia siitä, että mielekkäät
ja taloudellisesti kannattavat hankkeet voidaan käynnistää.
Samalla valiokunta viittaa myöskin tarpeeseen huolehtia
energiatukien riittävyydestä.
Mietinnössä on myös käsitelty
työllisyysmäärärahojen käyttämistä.
Eduskuntahan on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt
huomiota työllisyysmäärärahan
käyttöön ja edellyttänyt toimintaa niiden
käytön tehostamiseksi.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla
on ympäristövahinkojen torjunta-alusten peruskorjausmäärärahan
yhteydessä todettu, että lisätalousarvioon
sisältyy tilausvaltuus kahteen Rajavartiolaitoksen vartiolaivaan.
Mikäli väylänhoitoalus Seilin ja nyt
kyseessä olevien kahden aluksen öljyntorjuntavarustukseen
liittyvät kustannukset korvataan valtiolle täysimääräisesti Öljysuojarahastosta,
aiheutuu siitä rahastolle yhteensä 20,6 miljoonan
euron menot. Hallitusohjelman mukaan Suomeen hankitaan lisäksi öljyntorjuntaan soveltuva
monitoimimurtaja. Sen hankintahinnaksi arvioidaan 40—60
miljoonaa euroa, josta öljyntorjuntavarustuksen osuus olisi
arviolta 10 miljoonaa euroa. Jos kaikkien neljän alushankkeen öljyntorjuntavarustus
korvataan valtiolle Öljysuojarahastosta, on korotetun öljysuojamaksun
voimassaoloaikaa jatkettava selkeästi tai maksuun on tehtävä tuntuva
korotus.
Puhemies! Kuten totesin, valiokunta on hyväksynyt euromäärien
osalta hallituksen esityksen sellaisenaan. Mietintöön
sisältyy neljä vastalausetta, joissa esitetään
määrärahalisäyksiä,
ja eräitä veropoliittisia ponsiesityksiä myöskin
niihin sisältyy. Toivon, että jaostojen puheenjohtajat
tarvittaessa täydentävät oman jaostonsa
osalta keskustelussa valiokunnan kannanottoja.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Lisätalousarvion perusteluissa kuvataan
talouskehityksen epävarmuutta ja luvataan välittömiä elvytystoimia.
Elvytystoimiksi mainitaan ansiotulojen verotuksen keventäminen
sekä eräät lisämäärärahat
työllisyyteen ja investointeihin. Epävarmuus on
melko lievä sana kuvaamaan tämän hetken
taloudellista kehitystä. Kokonaistuotanto on alentunut
vuoden alkukuukausina, teollisuustuotanto ja vienti ovat supistuneet,
ja monet suuret yhtiöt ovat ilmoittaneet lomautuksista
ja irtisanomisista. Uutiset USA:n ja EU-maiden taloudesta eivät
ole lupaavia. Ohjauskorkojen ja markkinakorkojen painuminen ennätyksellisen
alhaiselle tasolle kertoo paljon huonoista suhdannenäkymistä.
Tässä tilanteessa tarvittaisiin mielestäni
paljon voimakkaampaa elvytystä, joka tukisi pieni- ja keskituloisten
kulutusta sekä työllisyyttä. Näyttää kuitenkin
siltä, että hallitus ei ole valmis todelliseen
elvytykseen, vaikka tätä välillä pannaan
julistettua sanaa nyt taas käyttääkin.
Kun puhutaan esimerkiksi työllisyysmäärärahoista, on
pidettävä mielessä oikea vertailukohta.
Viime aikoina palkkaperusteisin toimin on työllistetty suunnilleen
saman verran väkeä kuin ennen lamaa 1980-luvun
lopulla. Työttömyys on kuitenkin moninkertaista
verrattuna 1980-luvun loppuun. Jos työttömyyteen
todella halutaan vaikuttaa, tarvittaisiin paljon suurempia lisämäärärahoja
kuin nyt esitetään.
Pienituloisten kulutuksen tukeminen olisi parasta elvytystä.
Se voidaan tehdä sosiaaliturvaa parantamalla, pieniä palkkoja
korottamalla, työllisyystoimia tehostamalla ja myös
verohelpotuksilla. Vasemmistoliiton ryhmän esittämä uusi köyhyyspaketti
tukisi hyvin tätä tavoitetta. Työttömien
perusturvan, vähimmäiseläkkeiden, opintotuen
ja toimeentulotuen korottaminen olisi hyvää elvytystä.
Hallituksen päättämät uudet
menokehykset antavat kuitenkin valtion menoille hyvin vähäisen
liikkumavaran lähivuosina. Luvatut korotukset lapsilisiin
ja kansaneläkkeisiin on mitoitettu alakanttiin. Opiskelijoille
hallitus ei lupaa edes lämmintä kättä.
Terveydenhoidon rahoitukseen esitettävät lisäykset
eivät ole riittäviä, ja työttömyysturvaan
ei ole tulossa sentinkään tasokorotusta. Hallituksen
menokehyspäätöksessä asetetaan
lisäksi kaikelle elvyttämiselle uudet länget. Valtiontalouden
alijäämä ei saa ylittää 2,75:tä prosenttia
bruttokansantuotteesta, vaikka suhdanteet olisivat miten huonot
tahansa. Menokehyspäätöksessä uhataan
toteuttaa välittömästi menojen leikkauksia,
jos tällainen tilanne on syntymässä.
Tämä kuvaa tiukkaa sitoutumista EU:n vakautussopimukseen,
jota jopa EU:n komission puheenjohtaja Prodi on kuvannut typeräksi.
Samalla kun valtion menotaloutta pidetään tiukalla,
vähäiseksi kuvattua liikkumavaraa tuhlataan hyvätuloisten
verohelpotuksiin. Esimerkiksi keskituloinen SAK:lainen palkansaaja
saa noin 2 200 euron tuloista 22 euron verohelpotuksen.
Nyt hyvätuloinen, esimerkiksi kansanedustaja, saa kaksinkertaisen
määrän verohelpotuseuroja käteensä.
Tätä ei voi pitää oikean suuntaisena
veropolitiikkana.
Hallituksen olisi määriteltävä tarkemmin
talous- ja sosiaalipoliittinen linjansa. Onko tarkoitus vakavasti
edistää työllisyyttä ja hyvinvointia sellaisilla
keinoilla, jotka vahvistavat sosiaalista turvallisuutta, vai kaivetaanko
vähän ajan päästä taas
esille Sailaksen reseptit rakenteellisten uudistusten nimissä?
Tähän jälkimmäiseen vaihtoehtoon
viittaavat eräät hallitusohjelman muotoilut ja
myös se, että hallitusohjelma ei sisällä vakavaa
ohjelmaa köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi.
Sen sijaan hallitus esittää armeijan budjetin
sitomista indeksiin ja indeksitarkistusten käyttöönottoa
siellä ja siihen rahoja 11 miljoonaa euroa tässä lisäbudjetissa.
Vasemmistoliiton mielestä olisi tärkeämpää sitoa
esimerkiksi lapsilisät indeksiin kuin armeijan menot. Näin
ollen tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä,
herra puhemies, esittämään, että armeijan
puolustusmenojen indeksisidonnaisuuteen varatut rahat poistetaan
ja tästä indeksisidonnaisuudesta luovutaan. Lisäksi
näemme välttämättömänä,
että työllisyyttä parannetaan esimerkiksi
lisäämällä kouluinvestointeihin
rahaa homekoulujen korjaamiseen. Myöskin liikenneturvallisuutta
haluamme parantaa nykyistä enemmän erityisesti
kevyen liikenteen väyliä rakentamalla ja esitämme
liikenneturvallisuushankkeisiin 14 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja puhui myöskin
radanpidon määrärahoista. On käynyt
selvästi ilmi, että jos tätä 25
miljoonan euron lisämäärärahaa
ei tule, niin ensi syksynä ratahallinto joutuu lomauttamaan
työntekijöitään useita satoja.
Näin ollen olisi ollut järkevää ja
välttämätöntä, että jo
tähän lisäbudjettiin olisi tämä 25 miljoonan
euron lisämääräraha otettu eikä tyydytty
pelkkiin lausumiin, jolloin olisi ollut mahdollista hoitaa näitä työsuunnitelmia
syksyn ajaksi. Nyt siellä ei ole määrärahoja,
ja epävarmuus vaivaa suuresti sekä työnantajia
että myöskin työntekijöitä ratahallintopuolella.
Lisäksi esitämme ympäristönsuojelun
puolelle 10 miljoonan euron lisämäärärahaa
siellä olevien keskeneräisten hankkeitten töiden
nopeuttamiseen ja samalla myöskin työllisyyden
parantamiseen. (Ed. Ala-Nissilä: Mistä rahat,
ed. Kuoppa?) — Rahat olisi hyvin voitu ottaa, kuten me esitimme,
arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, poistamalla suurituloisten verohelpotukset.
Elikkä me esitimme, että kaksi ylintä tuloluokkaa
olisi jäänyt kokonaan ilman verohelpotuksia. Tässä voi
kysyä, onko ed. Ala-Nissilä todella niin heikkotuloinen,
että hän tarvitsee ne verohelpotukset sen sijaan,
että ne olisi voitu käyttää yhteiskunnan
peruspalvelujen parantamiseen, sillä pelkästään
sieltä olisi tullut huomattava määrä rahaa, joka
on vaarassa mennä esimerkiksi ulkomaanmatkoihin tai osakeostoihin
tai johonkin muuhun, joka ei välttämättä suoraan
tue työllisyyttä.
Lisäksi esitämme kaksi perustelulausumaehdotusta. — Voinko
vielä jatkaa?
Ensimmäinen varapuhemies:
Lyhyesti.
Ensimmäinen perustelulausuma: "Eduskunta toteaa, että mm.
Uudessakaupungissa, Raahessa, Otanmäessä, Porissa
sekä tilausten puutteesta kärsivillä paikkakunnilla
työllisyysongelmat pahenevat, ja edellyttää hallitukselta pikaisia
toimia kriisipaikkakuntien auttamiseksi."
Ja toinen perustelulausuma: "Eduskunta toteaa, että vastoin
odotuksia bruttokansantuotteen määrä supistui
tammi—maaliskuussa 1,3 prosenttia viime vuoden lopusta
ja että on pelättävissä irtisanomisten
ja lomautusten määrän edelleen kasvavan.
Tämän johdosta eduskunta edellyttää hallituksen
tuovan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn kattavan työttömyyden
torjuntaohjelman sisältävän toisen lisätalousarvion."
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvioehdotusta ja
siihen liittyviä verolakimuutoksia antaessaan hallitus
päätyi sinänsä aivan oikeaan
johtopäätökseen eli totesi, että tässä suhdannetilanteessa
tarvitaan pikaisia elvyttäviä toimenpiteitä työllisyyden
parantamiseksi. Tuo johtopäätös sinänsä oli
aivan oikea. Vienti on vaikeuksissa, ja ennusteet näyttävät
edelleen kohtalaisen synkiltä. Sen vuoksi se lähtökohta, että rakennetaan
kotimaisen kulutuskysynnän varaan kasvua, on aivan oikea,
mutta se, mitä keinoja hallitus esityksissään
käyttää, ei johda lainkaan toivottuun
lopputulokseen. Lisäbudjetissa välittömästi
käynnistettäviin työllisyyskohteisiin
osoitettu rahoitus on sinänsä riittämätön. Sillä ei
kyetä estämään meneillään
olevia lomautuksia eikä myöskään
purkamaan sitä irtisanomisruuhkaa, mikä tällä hetkellä näyttää olevan.
Kotimaisen kysynnän kasvua tavoitellessaan hallitus
luottaa veronalennuksiin. Kun se kuitenkin suuntaa nuo veronalennukset
euromääräisesti suurituloisille, sillä ei
saada aikaan sitä toivottua kulutuskysynnän kasvuvaikutusta,
mitä haetaan. Pienituloisimmat, samaten työttömyysturvan
varassa olevat ja pääosa eläkeläisistä jäävät kokonaan
tuon tulonlisän ulkopuolelle. Ehkä eläkeläisistä noin
500 000 tulee saamaan lopullisessa verotuksessa vähäisen
alennuksen ja vain 150 000 oli niitä, joiden vähennys
on sitä luokkaa, että se oikeuttaisi ennakonpidätysprosentin alentamiseen,
eli käytännössä lähes
700 000 eläkeläistä jää kokonaan
paitsi tuota veronalennusta. Sehän on nimenomaan se joukko,
jonka kulutuskysyntää pitäisi lisätä samaten
kuin työttömyysturvan varassa olevien, jos aiotaan
saada kotimaiseen kysyntään lisäystä ja
sitä kautta vaikutusta talouskehitykseen. Hallituksen veroratkaisu
tavallaan sotii alkuperäistä tavoitetta vastaan,
koska se ohjaa nuo rahat niille, jotka välttämättä eivät
kulutustaan pysty enää lisäämään
siitä huolimatta, että saavat tulonlisää.
Ed. Kuoppa aikaisemmassa puheenvuorossaan esitteli vasemmistoliiton
näkemykset ja vastalauseen tähän lisäbudjettiin.
Kuntatalous on yksi, mitä on sivuttu eri yhteyksissä.
Tällä hetkellä on selvästi nähtävissä se, että kuntatalouden
investoinnit vähenevät, ja jos katsotaan tätä menokehystä,
mitä nyt on rakenneltu, se näyttää johtavan
siihen, että kuntatalous on seuraavat vuodet alijäämäinen.
Kumulatiivinen alijäämä muodostuu lähes
2 miljardiksi euroksi. Jokainen voi siitä päätellä,
mitä se merkitsee kuntien toimintaan. Se supistaa oleellisesti investointeja
ja sitä kautta vaikuttaa tietenkin kielteisesti työllisyyteen.
Sen takia olisi olettanut, että niitä hankkeita,
joita kunnissa on lukuisasti vireillä, tässä tilanteessa
tuetaan valtionosuusratkaisulla.
Yhtenä esimerkkinä, joka koskee pelkästään opetussektorin
alaa, ovat niin sanotut homekoulut. Saman tyyppisiä ongelmia
on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksissa. Kun
tähän budjettiesitykseen sisältyvä 5
miljoonan euron lisävaltuus niin sanottujen homekoulujen
rakentamisavustuksiin on täysin riittämätön,
vasemmistoliitto esittää siihen 10 miljoonan euron
korotusta. Tällä hetkellähän
tilanne on niin, että noin 28 prosenttia niistä hankkeista,
joita kunnat pitävät välttämättöminä ja
ovat valmiina välittömästi toteuttamaan,
kyetään käynnistämään
nimenomaan valtion rahoituksen vähäisyyden tai
sen puutteen takia. Siinä on yksi hyvä työllisyyskohde,
jolla voidaan välittömästi vaikuttaa
työpaikkakehitykseen.
Veronalennusvaraa ja sen käyttöä koskevassa keskustelussa
minulle jäi jonkin verran epäselväksi
se, mikä hallituksen todellinen ajatus on jatkossa ja mitä tulee
erityisesti eläkeläisten tulojen lisäämiseen.
Ministeri Pekkarinenhan käytti siitä puheenvuoron,
jossa hän muun muassa antoi ymmärtää,
että kun nyt nämä tuloveron alennukset
ovat enemmän kuin hallitusohjelmassa on sovittu, niin tullaan
jo tämän vuoden aikana arvioimaan eläketuloa
saavien tulonlisäystä. On ehkä aika vaikea
uskoa sitä, että verojärjestelmää muutettaisiin
niin, että se vielä tänä vuonna
voisi pienituloisimpia eläkeläisiä lohduttaa.
Mutta kun ministeri Pekkarinen puheenvuorossaan pohti myös
sitä, että eläkkeiden tasokorotus on
yksi keino vaikuttaa siihen, niin vasemmistoliitto on jättänyt
kansaneläkkeiden tasokorotusta koskevan aloitteen, jolla
tietenkin vaikutetaan siihen, että kaikkein pienituloisimmat
eläkeläiset saavat tulonlisäystä ja
voivat tukea hallituksen tavoitetta kotimaisen kysynnän
lisäämiseksi. Se aloite tarjoaa siihen mahdollisuudet. Sen
toteuttaminen merkitsee sitä, että kun nykyjärjestelmässä eläketulovähennys
on sidottu kansaneläkkeen täyteen määrään,
tuon tasokorotuksen toteuttaminen kaikkineen korottaisi lähes 900 000:n
eläketuloa saavan käteenjäävää tuloa. Sen
vaikutus on kuitenkin vain puolet suoraan siitä, mitä on
se veronalennus, mitä hallitus nyt jakaa, joka painottuu
kiistatta ensisijaisesti suurituloisille.
Kaiken kaikkiaan hallituksen linjavalinta veronalennuksen kohdentamisessa
ja puute työllistämiseen osoitettavien määrärahojen
lisäämisessä on silmiinpistävä piirre
tässä lisätalousarviossa. Kaiken kaikkiaan
kannatan ed. Kuopan lausumaehdotuksia.
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee lisätalousarvioon
liittyviin verolakeihin, niin mietinnössähän
todetaan, että kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien
eläkeläisten kannalta oleellista ovat sosiaalipoliittiset
toimet. Tällä tarkoitetaan kaikkein pienimpien
eläkkeiden tasokorotusta ja myöskin peruspalveluja,
jotka ovat eläkeläisten kannalta tärkeä asia.
Vasemmistoliitto haluaa täällä kiristää veroprogressiota
eikä pidä kovin keskeisenä työn
verotuksen keventämistä. Minusta veropolitiikassa
on otettava myös se huomioon, että siinä on
rakenteellisesta työn verotuksen keventämisestä kysymys.
Sitä pitää jatkaa, ja siinä pitää olla
myöskin matalapalkka-alan työnantajamaksut jatkossa
mukana. Tämä on juuri työllisyyden kannalta
tärkeä asia, ja siitä meidän
pitää pitää huolta, koska vain
parempi työllisyys turvaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkossa.
Tony Halme /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Halusin ottaa äsken kantaa
ed. Kuopan ehdotukseen, että armeijan menoja ei pitäisi
sitoa indeksiin eli armeijalta pois rahaa. Lapsilisät on
kyllä hyvä, mutta kuka sitten pitää huolta,
että lapsi pystyy kasvamaan turvallisessa Suomessa, jos
meillä ei ole hyvää ja toimivaa armeijaa?
Tiedän, että ed. Kuoppa on vasemmistolainen, ja
me tiedämme, että isoveli myöskin valvoo
idässä, mutta ne valvovat omia etujaan eivätkä meidän.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilälle haluan todeta,
että ensinnäkin vasemmistoliittohan ei esittänyt
verojen kiristämistä. Nyt on kysymys vain siitä,
että hallitus esittää verojen alennusta
kaikkein suurituloisimmille suomalaisille, jotka saavat suurimman
euromääräisen hyödyn siitä.
Me emme esittäneet nyt verojen kiristystä sinänsä.
Ed. Ala-Nissilä totesi, että palvelut ovat
kaikista pienituloisimmille parasta sosiaaliturvaa ja tulojen lisäystä.
Totta kai palvelut ovat tärkeät pienituloisille,
koska ne ovat hyvin keskeiset. Mutta kansaneläkkeen tasokorotus — kansaneläkeläinen,
joka saa pelkkää kansaneläkettä tai pientä työeläkettä,
ei hyödy yhtään senttiä siitä, että palveluja
parannetaan, (Ed. Bryggare: Miksei?) jos hän ei tarvitse
niitä palveluja. Kaikki eivät välttämättä tarvitse
niitä. Tässä tapauksessa täytyy
lähteä siitä, että vain kansaneläkkeen
tasokorotuksella voidaan kaikista pienituloisimmille eläkeläisille
turvata toimeentulolisä.
Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Ala-Nissilä on siinä oikeassa,
että työn verotuksen keventäminen sinänsä on
perusteltua, mutta se tapa, miten hallitus tässä omassa esityksessään
sen tekee, on täysin kestämätöntä. Kiistatta
se veronalennus ohjautuu suurituloisille.
Väite, että vasemmistoliitto kiristää verotusta, on
väärä. Se ei kiristä verotusta,
mutta ne esitykset, mitkä sisältyvät
vasemmistoliiton esitykseen, pitävät sisällään
sen, että niitä alennuksia, joita hallitus esittää suurituloisille,
yli 31 200 euroa vuosituloa ansaitseville, ei tehdä,
ei alenneta asteikkoa nykytasosta. Sen sijaan ansiotulovähennyksen
vaikutus, mikä on yhtenä osiona tuossa veropaketissa:
siinä vasemmistoliitto lähtee siitä,
että ansiotulovähennystä ei kasvateta 77 750
euroa ylittävien tulojen osalta, toisin kuin hallitus omassa
esityksessään tekee.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Ala-Nissilälle totean, että yhtä aikaa
ei voida alentaa veroja ja parantaa sosiaalietuuksia. Se on mahdottomuus.
On täyttä humpuukia se teidän puheenne,
että yhtä aikaa voidaan tehdä molempia.
Se on valinta. Nyt tuntuu siltä, ikävä kyllä,
että te olette valinneet tämmöisen veronalennusten
linjan, joka johtaa siihen, että rahaa ei tule löytymään
riittävästi köyhimpien ihmisten aseman
parantamiseksi. Tämä on teidän valintanne.
Sitä kyllä ihmettelen.
Ed. Halmeelle totean vasemmiston lähtökohdista
Puolustusvoimiin, että kyllä vasemmalla ollaan
valmiita aina riittävät resurssit turvaamaan armeijalle,
kun se lähtee aluepuolustuksesta ja asevelvollisuudesta.
Kovia lisäsatsauksia havittelevat armeijalle ne, jotka
katsovat, että Suomenkin armeijan pitää kulkea
siellä, missä amerikkalainen sormi sojottaa.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Halme ei tosiaankaan näytä olevan
paikalla nyt, mutta olisin todennut hänelle, että kysymys
on lisäsatsauksesta. Ihmettelen kyllä, onko hän
valmis laittamaan lisärahaa armeijalle, kun samasta rahasta
taistelevat sitten lapset ja vanhukset.
Ed. Ala-Nissilälle sanoisin, että teidän
viimeisin puheenvuoronne äsken oli erittäin mielenkiintoinen
siinä mielessä, että eilenhän
täällä keskusteltiin siitä,
onko tämä hallituksen veroratkaisu ideologinen
vai suhdanneratkaisu. Nyt te juuri sanoitte, että se on
ideologinen ratkaisu. Olitteko ennen vaaleja samaa mieltä?
(Ed. Bryggare: Se on suhdanneratkaisu!)
Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille voin todeta, että en
käyttänyt sanaa "suhdanne", vaan puhuin rakenteellisesta
verotuksen ratkaisemisesta.
Ed. Tennilä, on täyttä humpuukia
väittää, että mitä korkeampi
verokanta, sitä paremmat verotulot. Esimerkiksi näimme
pääoma- ja yhteisöverouudistuksessa,
että kun veropohjaa tiivistettiin, tehtiin matala verokanta,
se tuotti verotuloja valtiolle kuin suo kuokalle. Se on ollut erittäin tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan
turvaamisen kannalta ja myös köyhimpien ihmisten
toimeentulon turvaamisen kannalta.
Minä en puhunut myöskään,
että vasemmistoliitto kiristää verotusta,
vaan sanoin, että se kiristää veroprogressiota.
Me tiedämme, mitä esimerkiksi Virossa tänään
verotuksessa tapahtuu. Meidän pitää toimia
niin, että työ säilyy Suomessa myöskin
verotuksessa, ja katsoa, että verotuksella on tiettyjä rakenteellisia
uudistustarpeita. Se on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamista, herra puhemies,
eikä sen romuttamista, niin kuin vanhakantaisesti ehkä todellakin
ideologisista näkökulmista täällä väitetään.
Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä täällä todistaa
juuri sitä, että keskusta ajoi ennen vaaleja toisilla
rattailla ja toimii nyt toisilla rattailla. Eli kahdet rattaat ovat
olleet käytössä.
Nykyinen pääministeri Jäätteenmäki
ennen vaaleja nimenomaan oli toista mieltä. Hän
oli sitä mieltä, että palvelut ovat tärkeämpiä kuin
veronalennukset. Nyt ed. Ala-Nissilä todisti, että kysymys
onkin rakenteellisesta ratkaisusta, ideologisesta ratkaisusta, eikä niinkään
suhdanneratkaisusta, niin kuin täällä eilen
väitettiin olevan se ero kokoomuksen ja keskustan veropolitiikalla. Eli
mielenkiintoista todellakin nähdä, kumpi verolinja
sitten on keskustan verolinja: asiantuntija ed. Ala-Nissilän
linja vai pääministeri Jäätteenmäen
linja.
Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vaikka nyt on kaksi korvaa, niin en
muista kyllä ihan sanatarkasti, mitä ed. Ala-Nissilä sanoi,
mutta minulle jäi sellainen kuva, että te tarkoititte,
että veroa alentamalla verotuloja voidaan lisätä,
ja käytitte esimerkkinä yhteisö- ja yritysverouudistusta.
On kuitenkin todettava, että ei sitä yritysverotusta
ja yhteisöveroa silloin lievennetty. Päinvastoin
kyllä oikeastaan kiristimme. Vaikkakin veroprosenttia alennettiin,
kyllä verotusta kiristettiin, kun veropohjaa laajennettiin.
Se oli aivan oikea toimenpide. Se oli aivan oikea toimenpide. Verotus
tehtiin yksinkertaisemmaksi, prosenttia alennettiin, mutta pohjaa
laajennettiin. Itse asiassa verotus kiristyi, mutta kaikki olivat
siitä huolimatta siitä tyytyväisiä,
koska verotus yksinkertaistui. Vastaavanlaisia ratkaisuja tulisi
hakea kyllä muillakin aloilla.
Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Veroaste ratkaisee aivan yksiselitteisesti
sen, mikä on maassa olevien sosiaalietuuksien taso ja julkisen
palvelun palvelukyky. Aivan suora suhde on siihen. Tässä on valittavissa
erilaisia linjoja. Minusta kuulosti, että ed. Ala-Nissilä pälyilee
Viroon ja sen suuntaisiin toimenpiteisiin, siihen suuntaan lähtemiseen.
Minusta paljon parempi esimerkki on Ruotsi, jossa veroaste on selvästi
Suomea korkeampi, mutta paremmat siellä ovat sitten myöskin
palvelut, sosiaaliedut ja myös työllisyystilanne
on aivan selvästi parempi Ruotsissa.
Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Niissä maissa, missä yleensä on hyvä sosiaaliturva,
on suhteellisen korkea verotus. Ruotsi on tästä esimerkkinä,
kuten ed. Tennilä totesi. Kyllä, jos aiotaan pitää sosiaaliturvaa yllä,
verotustakin on pakko harjoittaa, muutoin sitä ei voida
pitää yllä. Pääomatulojen
ja yhteisöverotuoton lisäämisestä täytyy
myöskin todeta se, että kyllähän
tässä oli ennennäkemättömän korkea
kansainvälinen noususuhdanne, jonka aikana yritykset menestyivät
erityisen hyvin, ja sitä kautta yritysten voitot ja niistä maksamat
verot myöskin kasvoivat. (Eduskunnasta: Se oli hyvä juttu!) — Totta
kai se on hyvä juttu, mutta nyt ollaan laskusuhdanteessa
ja nyt täytyy katsoa sitä, että valtion
ja yhteiskunnan tulopohja ei häviä, jotta sosiaaliturvakaan
ei häviäisi.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Toistamatta edellä sanottua totean,
että kyllä verotuksella on tietysti myöskin
tuloa tasaava ideologinen merkitys. Se on väline yhteiskunnassa
vallitsevien tulojen tasaamiseen. Jos siitä aiotaan luopua,
niin sitten voidaan tietysti ryhtyä kilpailuun Viron kanssa.
Minä vain luulen, että siinä kilpailussa
ainakaan suomalaisille vähäosaisille ei käy
hyvin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eilen käytiin täällä keskustelua
elvytyspolitiikasta ja sen mielekkyydestä tässä tilanteessa.
Tänä päivänä kaksi
ensimmäistä puheenvuoroa on käsitellyt
pääosiltaan elvytyspolitiikkaa ja sen oikeaa
sisältöä.
Arvoisa puhemies! Totean vain lyhyesti sen, että tulen
huomispäivänä kehyskeskustelun yhteydessä jatkamaan
tästä elvytyspolitiikasta nimenomaan siinä katsannossa,
mitä kokemuksia elvytyspolitiikasta on maailmalla saatu.
Erikoisesti Yhdysvallat on sitä kokeillut, ja 2,5 miljoonaa
työpaikkaa on George W. Bushin regiimin aikana häipynyt
huitsin kuikkaan, kun on käytetty jopa sotaa välineenä elvytyksessä,
niin että palataan tähän asiaan huomenna.
Arvoisa puhemies! Tästä mietinnöstä.
Täällä on kaksi kohtaa, jotka minua aivan
erikoisesti kiinnostavat: Toinen on Ratahallintokeskuksen osalta
perusradanpidon tekstiosuudessa, ja toinen on joukkoliikenteen palvelujen
ostoissa, korvauksissa ja tuissa.
Tämä mietintö on erinomaisen oikeaan
osunut Ratahallintokeskuksen kohdalla lukuun ottamatta yhtä kohtaa.
Nimittäin on aivan oikein todeta, mitä on tehty
perusradanpidon parantamiseksi ja että on 30 miljoonaa
euroa tulossa lisää rahaa. On ilmeisesti aivan
oikein mitoitettua se, että 170 miljoonaa euroa pitäisi
olla vuosittain käytettävissä, jotta
tämä korvausinvestointitaso olisi riittävällä tasolla,
jotta liikenteen rajoituksiin nykyistä laajemmassa määrin
ei tarvitsisi ajautua. Taustalla tässä on se,
että keskeiset runsaan liikenteen rataosuudet ovat kolmisenkymmentä vuotta
vanhoja ja tarvitsevat kipeästi korjausta. Tämä on
realiteetti, jolle ei kerta kaikkiaan mitään voi.
On ollut jokseenkin hurjaa todeta se, miten ristiriidassa erilaiset
toimenpiteet voivat olla. Seinäjoki—Oulu-välille
on tähdätty nyt nopeampia junayhteyksiä,
jotta voitaisiin vähentää lentoliikennettäkin,
koska ei kaikkien tarvitse niin valtavan nopeasti pyyhkäistä tuota
väliä. Nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa,
että nopeuksia pitäisi alentaa, samalla kun hankittu
kalusto tarkoittaa sitä, että voitaisiin liikennöidä nopeammin.
Siis ristiriita on sovittamaton.
Tässä mietinnössä aivan
oikein todetaan se, että tarvittaisiin lisää rahaa,
ja valiokunta jopa toteaa, että "valiokunta pitää välttämättömänä,
että syksyn lisätalousarviossa perusradanpitoon
osoitetaan tarvittava lisämääräraha".
(Ed. Kuopan välihuuto) — 25 miljoonaa euroa, ed.
Kuoppa, aivan oikein. — Aivan oikein kiinnitetään
huomiota siihen, että tässä on myöskin
lisäksi kysymys järkevästä henkilökunnan
käytöstä VR-Rata Oy:n puolella. Sitten
kuitenkaan valiokunta ei tee esitystä, että tämä lisämääräraha
osoitettaisiin nyt, vaan se jätetään
syksyyn. Jos ajatellaan suunnitelmallista toimintaa, sitä että perustetaan työmaa
ja se hoidetaan järkevästi loppuun, sehän maksaa,
kun perustetaan työmaa ja se lakkautetaan ja taas vekslataan
eessuntakasin, elikkä tässä on jotakin
työnjohdollisesti pieleen menevää.
Tällehän ei nyt voi mitään.
Nyt on tähän tulokseen päädytty
ja tästä äänestää rapsautetaan. Olen
tehnyt lisätalousarvioaloitteenkin tästä asiasta.
Varsin hyvin tiedän, ettei sillä nyt mitään menestymisen
mahdollisuuksia ole, mutta kunhan tässä nyt hylätään
niitä ja sillä siisti. Mutta tässä koko
hommassa ei ole mitään järkeäkään. Toivon
hartaasti, että hallitsi tätä tasavaltaa
kuka tahansa loppuvuoden, nämä asiat saadaan kuntoon.
Taisi mennä viesti oikeaan suuntaan perille.
Arvoisa puhemies! Toinen asia koskee samalla aukeamalla sivulla
10 olevaa tekstiä, joka koskee Talgo Oy:n junanvaunutuotantoa
ja siihen kytkeytyviä Suomen valtion hallinnassa olevia toimenpiteitä.
Nimittäin nyt on aika mielenkiintoinen tilanne se, että Transtech/Rautaruukki meni
myymään Talgo Oy:ltä Espanjaan tämän junanvaunutuotannon.
Nyt sitten ei kuitenkaan Suomen valtio ole osoittanut VR-Yhtymä Oy:n kautta
niin suurta kiinnostusta tätä osaamispääomaa
kohtaan Suomen valtion rajojen sisäpuolella, että olisi
tehty näitä ostopäätöksiä sillä tavalla,
että tämä osaaminen, tietotaito, joka
on huippuluokkaa alumiinihitsauksen osalta esimerkiksi, säilyy
Suomessa.
Arvoisa puhemies! Minä hartaasti toivon, kun arvoisa
ministeri on paikalla, että tekisitte nyt kaiken voitavan,
että VR-Yhtymä Oy tekisi asiaan kuuluvat päätökset
mahdollisimman pian.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtoinen lisäbudjetti
veromalleineen on saanut täällä tylyn
kohtalon, ja käsittely silloin jatkuu pitkälti
hallituksen viitoittamalla tiellä. Se on hyväosaisia
suosiva linja. Siitä on valitettavasti näin sanottava.
Herra puhemies! Haluan tässä puheenvuorossa
kiinnittää kahteen asiaan huomiota, ja ensimmäinen
on kuntakysymykset. Täällä on paljon puhuttu
kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta, ja hallitusohjelmassakin
on kuntapolitiikkaa koskeva 9 luku. Siellä sanotaan näin:
"Edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntaliitoksia
sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia,
jotka edesauttavat laadukkaiden, tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden
tuottamista taloudellisemmin."
Viime viikonvaihteessa valtiovarainministeri Kalliomäki
antoi Helsingin Sanomille laajan haastattelun, jossa otsikkoasiaksi
oli nostettu kuntien määrän vähentäminen
tässä maassa. Toimittaja kirjoittaa, että kuntia
on Kalliomäen mielestä aivan liian paljon ja Kalliomäellä on
valmis lääke: "Puolet pois, se on hyvä määritelmä." Näin
toteaa ministeri Kalliomäki. Edelleen hän sitten
jatkaa, kun toimittaja toteaa, että kunnat eivät
välttämättä kovin innokkaasti
halua yhdistyä, että sitten ne ohjataan tarvittaessa
voimakkaillakin toimilla muodostamaan toimintayksikköjä,
joissa on vähintään 8 000 asukasta.
Edelleen toimittaja kirjoittaa, että Kalliomäki panisi
liikkeelle kuntakentän remontin pikaisesti, sillä kuntien
valtionosuusjärjestelmän uudistus tehdään
vuonna 2005. Lainaus ministeriltä: "Valtionosuusuudistusta
ei varmasti tehdä sillä tavalla, että se
kannustaisi jämähtämään
nykyisiin asemiin. Se tulee varmasti kannustamaan laajempiin yksiköihin."
Sitten hän toteaa: "Lähtökohta on, että yhteisöverotuotto
vedettäisiin valtion puolelle kokonaan. Elinkeinopoliittinen kannustavuus
olisi kuitenkin säilytettävä. Yksi mahdollisuus
on, että valtionosuuksien määräytymisperusteena
olisi avoimen sektorin työpaikkojen lukumäärä kunnassa.
Se kannustaisi kuntaa toimiin, joilla työpaikkoja syntyisi."
Tämä malli siis merkitsisi sitä, että kunta
saisi rahaa sen mukaan, miten paljon kunnassa olisi yksityisiä työpaikkoja.
Työpaikkojen lisäys tietäisi rahan lisäystä.
Ministeri Kalliomäki siis puhuu voimakkaista toimenpiteistä kuntien
määrän vähentämiseksi. Hallitusohjelma
puhuu vapaaehtoisista kuntaliitoksista. Nyt on tietysti mielenkiintoista
ja olisi kuntien kannalta tavattoman tärkeää tietää,
kun jo kesän aikana kunnissa tehdään
suunnitelmia pitemmälläkin aikavälillä talouden
suhteen ja kun tämä taantuma syvenee päivä päivältä ja kunnat
ajautuvat entistä hankalampaan tilanteeseen, mikä on
hallituksen kuntapolitiikan linja. Sitä varmasti odottavat
helsinkiläiset, joille on valtavasti luvattu. Sitä odotellaan
varmasti Posiolla ja Pylkönmäellä ja
kaikkialla muualla, mitä nämä valtiovarainministeri
Kalliomäen voimakkaat toimet ovat kuntien osalta, tehdäänkö pakkoliitoksia
vai käytetäänkö porkkanaa. Tällä hetkellähän
porkkana on käytössä: kuntajakolaissa on
aika merkittävätkin lupaukset ja sitoumukset siitä,
että valtio tukee vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ja vielä on
määräaikainen porkkanalaki erilaisten
investointien tukemiseen kuntaliitostilanteissa. Mutta niin kuin
nähdään, kuntaliitoksia ei juurikaan
synny, ei päästä kymmenessäkään vuodessa
eikä ehkä viidessäkymmenessäkään vuodessa
tällä vauhdilla puoleen nykyisestä kuntamäärästä.
Ovatko Suomen keskusta, kuntaministeri, ja sosialidemokraattinen
puolue tästä kuntapolitiikasta nyt ollenkaan samaa
mieltä? Hallitusohjelma ja ministeri Kalliomäen
puheet ovat syvästi ristiriidassa. Nyt odottaisin kuntakentän
puolesta vastauksia siihen, mikä on hallituksen kuntapolitiikan
todellinen linja, onko se Kalliomäen keppilinja vai hallitusohjelman
porkkanalinja. Näin näitä luonnehtisin.
Se, että kuntien yhteisövero-osuus vedetään kokonaan
valtiolle, on jo iso kysymys, ja jos sitten valtionosuudet annetaan
kunnille avoimen sektorin työpaikkojen lukumäärän
suhteessa, kyllä keskustalaiset kunnat saavat olla syvästi huolissaan.
Niissä kunnissa ei ole yksityisen avoimen sektorin työpaikkoja
juurikaan. Tarpeet vanhustenhuollon ja monen muun asian osalta ovat
tavattoman suuret ja kasvavat. Tällä mallilla,
varmasti sosialidemokraattisella mallilla, josta Kalliomäki
puhuu, jaettaisiin kunnat hyvin räikeästi kahtia,
ja eihän kuntien jakaminen sinänsä ole
perusasia vaan se, että kuntalaiset ja suomalaiset jakautuisivat
tällä politiikalla kahtia.
Kysymys on mielestäni niin vakava, että siitä, kuntapolitiikasta
lähivuosille, pitäisi eduskunnassa käydä nopeasti
laaja keskustelu. Se on jäänyt täällä liian
vähälle. Valitettavasti ministerit eivät
nyt ole paikalla.
Herra puhemies! Lyhyesti vielä toinen asia. Kauppa-
ja teollisuusministeri Pekkarinen viime torstaina purki sydäntään
tässä salissa tältä paikalta.
Hän oli hyvinkin selvästi huolestunut hallituksen
vero- ja lisäbudjettilinjasta. Hän pohti sitä,
miten turvataan myöskin pienituloisimmille eläkeläisille
kulutuskysynnän lisäämismahdollisuus,
ja totesi, että siihen on tietysti kaksi keinoa olemassa.
Toinen on pienempien eläkkeiden tason korottaminen, mutta
hän totesi, että se on vasta vuonna 2006. Hyvin
pieni korotus on vasta silloinkin tulossa, jolloin on pohdittava
myös toista vaihtoehtoa, ja se olisi eläketulovähennyksen
korottaminen, mutta se ei kohdistu kaikkein pienituloisimpiin.
Ministeri Pekkarinen lupasi, että näitä asioita (Puhemies
koputtaa) pohditaan, ja niitä on pakko pohtia. Yhdyn tähän
ja vetoan ministeri Pekkariseen ja keskustaan, että myös
kaikkein pienituloisimpien asema otettaisiin huomioon nyt, kun kaikkein
hyvätuloisimpia on reippaasti tässä ruokittu.
Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen ministeri Kalliomäen kanssa
aivan samalla linjalla, mitä tulee siihen, että kuntien
lukumäärää on tarkasti pohdittava. Meillä on
kuntia Suomessa, joiden omat verotulot eivät kata kuin
pienen prosenttiosuuden kunnan menoista. Varsinkin sellaisten kuntien
kohdalla, jotka eri syistä kuitenkin vain väittävät, että kunnallinen
itsemääräämisoikeus vaatii itsenäistä kuntaa,
vaikka todellista taloudellista itsenäisyyttä kunnalla
ei ole, pitää pohtia, millä tavalla voidaan
paremmin tehostaa ja turvata näiden kuntalaisten palvelut
jatkossa. Ei voi olla niin, että kunnallinen itsemääräämisoikeus
on vain sitä, että tietyt kunnat maksavat ja muut
katsovat vierestä.
Olen kyllä samaa mieltä siinä, että pakko
ei voi olla sitä tasoa, että tämä muodostaa
kunnalliselle itsemääräämisoikeudelle
jonkinlaisen riskin, mutta pitää katsoa, millä tavalla
jokaisen suomalaisen peruspalvelut tulevat parhaiten turvatuiksi.
Meillä on aivan liikaa sellaista ajattelua, että kuntien
lukumäärällä jollakin tavalla
pelastettaisiin palvelut. Palvelut pelastetaan sillä, (Puhemies
koputtaa) että hyödynnetään
nykytekniikkaa, katsotaan, miten parhaiten yhteistyössä, tarvittaessa
myös kuntaliitoksin, saadaan aikaan parempia palveluja.
Tämä tarkoittaa myös isoja kuntia.
Olen ollut pitkän aikaa sitä mieltä,
että Helsingin, Vantaan ja Espoon kohdalla pitäisi
muodostaa yksi kunta, joka sitten pystyy tuottamaan todennäköisesti paljon
paremmin palvelut kuin tällä hetkellä tapahtuu
näiden kolmen kunnan kesken.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Bryggare puhui asiaa. Tämä hallituksen
linja ei muuta huomiota saanut kuin lisää epäselvyyttä hallituspuolueen edustajan
puheenvuorosta, mutta se nyt sallittakoon. Ministeri Kalliomäki
tässä haastattelussa toteaa, että parhaita
tuloksia saadaan 30 000 asukkaan yksiköissä.
Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa pannaan yhteen, niin 30 000
ei ole se luku, joka syntyy, vaan syntyy miljoonakaupunki. Silloin
eivät varmaan ongelmat siitä sinänsä poistu vaan
muuttavat muotoaan.
Kysymys ei ensisijaisesti ole nyt Pääkaupunkiseudun
hallinnollisesta jaosta, vaan ihmisten peruspalveluiden tasavertaisesta
turvaamisesta kaikkialla maassa. Siinä suhteessa hallitus
on aika lailla hukassa ministerien ristiriitaisten puheiden ja hallitusohjelman
suhteen.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Aluksi toteaisin, että täällä ed.
Ala-Nissilä kehotti ottamaan Virosta mallia Suomeen. Sitä vaan kysyn,
onko tämä nyt sitten keskustan linja esimerkiksi
maatalouden kohdalta, mitenkä pitäisi maataloutta
hoitaa: poistetaan kaikki tuontisuojat ja tuodaan ylijäämätuotteita
Suomeen halvalla. Tätäkö halutaan?
Viimeaikaisten paljastusten ja sotkujen keskellä on
tärkeää, että keskustellaan
budjetin menokatosta. Isoja hankkeita ei näillä resursseilla saada
aikaan. Jo nyt on nähtävissä, ettei seuraavaan
neljään vuoteen tule yhtään
uutta isoa tiehanketta. Tämä osoittaa, että ne
vaalilupaukset, joita esimerkiksi keskusta antoi, jäävät
lunastamatta.
Hallitus on ohjannut verohelpotukset väärään suuntaan.
Verohelpotukset annetaan suurituloisille, vaikka eniten apua tarvitsevat
pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset. Verohelpotuksia
ei pitäisi tällaisena aikana liioin antaa, kun
sosiaali- ja terveyspalvelut ovat uhattuina. Jos liikkumavaraa on,
sillä pitäisi vahvistaa investointeja, ja yhtenä on
ruuan arvonlisäveron alentaminen. Se olisi kädenojennus
koko kansalle ja vahvistaisi Suomen maataloutta ja elintarviketeollisuutta
ja työllisyyttä.
Aivan uusimpien tilastojen mukaan maassa on edelleen yli 300 000
työtöntä. Oma maakuntani Keski-Suomi
kuuluu pahimpiin työttömyysalueisiin. Kysynkin,
milloin hallitus aloittaa työpaikkojen luomisen, kun olette
luvanneet tehdä 100 000 uutta työpaikkaa.
Sitä kyllä tuen, jos tällainen työ onnistuu.
Työttömyys on aivan keskeinen ongelma tässä lisätalousarviokeskustelussa. Työttömyysaste
on edelleen korkea, ja tämä polttava
ongelma koskettaa useita ammattimiehiä ja -naisia, monia
pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria.
Vaikein tilanne on nimenomaan pitkäaikaistyöttömillä ja
nuorilla työnhakijoilla.
Arvoisa puhemies! Aivan erityisesti haluan nostaa esille tiemäärärahat.
Tiehankkeisiin pitää ohjata nykyistä enemmän
varoja ja suunnata ne tasapuolisesti. Maata pohjois—etelä-suunnassa halkovalla
Nelostiellä päästään
paikoitellen 20 000 ajoneuvon liikennemääriin.
Nelostie on tavara- ja matkustajaliikenteen kannalta maan valtaväyliä,
mutta silti monet tieosuudet ovat vaarallisen huonossa kunnossa.
Kummallista on nimenomaan, että Keski-Suomi on usein jäänyt näitten
määrärahojen jaossa lapsipuolen asemaan.
Toivottavasti uusi liikenneministeri Luhtanen saa muutosta tällaiseen
menoon.
Hallitus on unohtanut, että Heinolan ja Jyväskylän
välinen tieosuus Nelostiellä on kiireellisten
hankkeiden kärjessä, mutta hallitukselta ei löydy
rahaa eikä aikaa tälle tiehankkeelle. Samoin alempiasteinen
tieverkko on kaiken kaikkiaan huonossa kunnossa, mutta hankkeet
saavat odottaa. Tieverkon kunnossapito ja nimenomaan alempiasteisen
tieverkon kunnossapito on mitä parhainta aluepolitiikkaa.
Näistä molemmista hankkeista olen tehnyt lisätalousarvioaloitteet
ja toivon, että ne lähtevät käyntiin.
Kansalaiset ovat aivan syystä huolissaan sosiaali-
ja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä köyhistä ja
syrjäytyneistä huolehtimista. Eläkeläisten
elintasoa on leikattu, joten toivoisi, että eläkeläiset
olisivat tulleet verohelpotusten piiriin. Nyt alkaa olla aika hyvittää nämä leikkaukset
ja ottaa samalla vastuu Suomen vähäosaisista ja
sairaista.
Suomessa on paljon sosiaalisia ongelmia, ja on hyvä,
että niistä puhutaan avoimesti. Kansalaisten terveys
ja työssäjaksaminen eivät ole itsestäänselviä asioita.
Mielenterveyteen ja henkiseen jaksamiseen pitää panostaa
nykyistä enemmän, koska mielenterveyden häiriöt
on jatkuvasti kasvava ongelma-alue. Mielenterveys ja fyysinen terveys
muodostavat yhdessä yksilön hyvinvoinnin, ja molempia
pitää ylläpitää.
Monissa Keski-Suomen kunnissa terveydenhuollon ja sairaanhoidon
resurssit ovat vähentyneet ja tilanne on kiristynyt ratkaisevasti.
Monella potilaalla ei ole varaa hakeutua yksityissairaaloihin hoidettavaksi.
Valtion toimenpitein leikkausjonoja voitaisiin lyhentää,
jos julkisen ja yksityisen sektorin palkkaeroja kavennettaisiin
asteittain. Lisätalousarvioon pitää varata
lisää rahaa näitten palvelujen turvaamiseksi.
Tähänkin olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen,
jonka toivon helpottavan ainakin kotimaakuntani ja koko Suomenkin
sosiaali- ja terveyspalveluja.
Pitkäaikaisena työsuojeluvaltuutettuna olen huolissani
työsuojelupiirien näkymistä, työpaikkojen
työsuojelusta ja työterveyshuollosta. Työsuojelu
kohtaa jatkuvasti kasvavia haasteita. Hallitus on esittänyt
työsuojelupiirien yhdistämistä ja piirikoon
suurentamista. Tämä on aivan käsittämätön
ajatus, kun nykyinen järjestelmä on aivan toimiva.
Esimerkiksi Keski-Suomen työsuojelupiirissä riittää nykyisellään
paljon työtä. Suunnitelmat yhdistämisestä merkitsevät
palvelujen ja toimintojen heikkenemistä. Piirit pitää säilyttää nykyisellään
ja vahvistaa nykyisten piirien toimintaa. On hyvä pitää mielessä,
miksi työsuojelupiirit ovat olemassa ja millaisia haasteita
niiden toimintaan liittyy. Toivon, että lisäbudjettiin
saadaan rahaa työsuojelupiirien toiminnan turvaamiseen.
Lopuksi muistutan hallitusta ja lähinnä keskustaa
niistä suurista lupauksista, joita annoitte ennen vaaleja.
Kansalaiset odottavat näitten lupausten toteutumista. Alku
ei ole ollut lupaava, mutta ehkä hallitus parantaa vauhtiaan
loppua kohden. Työpaikkojen luominen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
turvaaminen kannattaa kuitenkin aloittaa hyvissä ajoin,
jos hallitus aikoo päästä lähellekään
niitä lupauksia, mitä on annettu. Lapsiperheet,
opiskelijat, sairaat ja työttömät, vanhukset
ja palkansaajat odottavat näihin asioihin vastauksia.
Sinikka Hurskainen /sd:
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä valiokunta
esittää Valtatie 6:n kehittämistä koskevaa
lisätalousarvioaloitettani hylättäväksi.
Olen todella pettynyt, että aloitetta ei hyväksytty,
koska Etelä-Karjalan nykyisyys ja tulevaisuus riippuvat
yhä enenevässä määrin
yhteysverkoista.
Etelä-Karjalan alueellisen, valtakunnallisen ja valtion
rajat ylittävän liikenteen edellytyksenä on toimiva,
tarkoituksenmukainen infrastruktuuri. Tässä kokonaisuudessa
tärkein on juuri Valtatie 6, Etelä-Karjalan liikenneverkon
runkoväylä. Koko maakunnan liikenteen liikenneturvallisuuden,
elinkeinoelämän ja rajaliikenteen turvaamiseksi
Valtatie 6 tarvitsee valtion taholta hankesuunnitelmien aikaistamista
ja nykyistä suurempaa rahallista huomiota osakseen. Toivottavasti tämä otetaan
viimeistään tulevan vuoden valtion talousarviossa
huomioon.
Lisäbudjetin lähetekeskustelun yhteydessä puhuttiin
paljon hallituksen veronalennuksista. Kuten on jo monesti aiemmin
tullut todetuksi, veronalennus on kaivattu piristysruiske elinkeinoelämällemme.
Tuloveron keventäminen osaltaan vauhdittaa kotimaista kysyntää.
Kotimarkkinoiden vahvistumisella on työllistävä vaikutus,
mikä puolestaan vahvistaa veropohjaamme ja siten hyvinvointiyhteiskuntamme
rakenteiden ylläpitoa ja kehittämistä.
Olisin tietysti toivonut, että heinäkuun alusta alkaen
toteutettava veronalennus olisi koskenut samanaikaisesti myös
eläkkeensaajia. Valtiovarainministeriön mukaan
veropäätöstä eläkeläisten
osalta perustellaan teknisillä syillä, toisin
sanoen teknisellä mahdottomuudella. Itse olen kuitenkin
sillä kannalla, että suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta
löytyy riittävää osaamista veroteknisten
ongelmien ratkaisemiseksi, mikäli sen pohjalla on tarvittavaa
tahtotilaa riittävästi.
Eläkeläisten samanaikaisesti tapahtuvalla
veronalennuksella olisi ollut oma piristävä vaikutuksensa
kotimaisille markkinoille. Pienituloisten eläkkeensaajien
saama verohelpotus menee mitä todennäköisimmin
kulutukseen, sillä monessa tapauksessa eläkeläisten
pieni eläke ei jätä sijaa säästämiselle.
Suurempituloisemman palkansaajan asetelma ei liene yhtä selvä.
Kuluttamisen lisäksi mahdollisena vaihtoehtona on myös
säästäminen. On siten hyvä pitää mielessä, että työverotuksen
helpottaminen ei siis automaattisesti takaa kotimaisen kysynnän
kasvua.
Valtion vuoden 2003 talousarviossa alati kasvavan sosiaali-
ja terveysministeriön hallinnonalan osuus määrärahoista
on 8 457 miljoonaa euroa. Rakenteelliset seikat, erityisesti väestön vanheneminen,
lisäävät jatkuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon
rahoitustarvetta. Seuraavaksi olisi hyvä pohtia, miten
nykyistä ja tulevaisuudessa yhä huutavampaa sosiaalisektorin
rahoitustarvetta voitaisiin lieventää. Me kaikki
tiedämme, että aineelliset voimavarat ovat tunnetusti
rajalliset. Siksi on pohdittava, olisiko vielä jotain lohkoa, joka
voisi tarjota terveydenhoidollista ja sosiaalista lisäarvoa
yhä vanhenevalle väestöllemme.
Kuluneiden neljän vuoden aikana huomasin, että taiteella
ja kulttuurilla on valtavia mahdollisuuksia lisätä ihmisten
hyvinvointia sekä yksilön että yhteiskunnan
tasolla. Kulttuuristen valmiuksien kannalta avainasemassa on taidekasvatus.
Taideaineet oppiaineena ovat keskeinen osa taidekasvatusta. Tämän
ajan lapsilla ja nuorilla, tulevaisuuden aikuisilla, on oikeus saada
koko persoonallisuutta tukevaa opetusta. Kokonaisvaltaisessa persoonallisuuden
kehitysprosessissa niin kutsutuilla taideaineilla on kiistämätön merkityksensä,
sillä omin käsin luominen kehittää ajattelua
ja auttaa ymmärtämään ja oppimaan.
Hallitusohjelmassa korostetaan osaamista ja tietoa. Taide auttaa
ihmistä vastaanottamaan tietoa. Taiteen ja kulttuurin kokeminen
on tärkeää ihmisen elämänlaadun
ja koetun terveyden kannalta. Voidaan siis sanoa kulttuurin edistävän elämänhallintaa.
Kulttuurin ja taiteen keinoja käyttävä sosiaalityö on
hyvä esimerkki siitä, kuinka taiteen avulla on
pystytty katkaisemaan useankin sukupolven ajan kestänyt
syrjäytymiskierre.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa taide ja kulttuuri
eivät ole mukana kuin ainoastaan Museoviraston määrärahoissa,
mutta toivon, että varsinaisen budjetin valmistelussa myös
tämä alue saa oman osuutensa, sillä taidetta
ja kulttuuria voidaan pitää myös yhteiskunnan
hyvinvointia luovana strategisena voimavarana. Taide vapauttaa yhteiskunnassa
piilevän luovuuden. Taide ja sen mahdollisuudet laajentavat
yhteiskunnassa vallitsevaa innovaatioperustaa, kun taiteen, yhteiskunnan
ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta lisätään.
Ahti Vielma /kok:
Arvoisa puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossani
muutamiin keskeisiin työllisyyskysymyksiin ja niiden todella
vaatimattomien toimenpiteitten tarkasteluun, joihin hallitus on
vuoden 2003 lisätalousarviossa ryhtynyt vaikean tilanteen
parantamiseksi. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan,
että verraten hyvänä pysynyt työllisyystilanne
on pitänyt luottamuksen oman talouden näkymiin vahvana.
Edelleen todetaan, että työllisyysasteen arvioidaan
kuluvana vuonna olevan 67,4 prosenttia ja työttömyysasteen
9,4 prosenttia. Kysyn arvoisilta hallituksen edustajilta: Onko työllisyystilanne
Suomessa silloin verraten hyvä, kun sen koko maassa arvioidaan
olevan keskimäärin tuo 9,4 prosenttia? Tuo arviohan
tarkoittaa sitä, että maassamme on edelleenkin
noin 200 000—300 000 työtöntä laskentatavasta
riippuen ja monissa kunnissa työttömyysprosentti
on edelleenkin 15—20 prosenttia. Mielestäni hallituksen
arvio tilanteesta on jo yleisperusteluitten osalta virheellinen
ja harhaanjohtava.
Arvoisa puhemies! Vaikka en mielelläni muistelekaan
menneitten punamultahallitusten aikoja, otan yhden esimerkin vuodelta
1975. Tuolloin presidentti Kekkonen runnoi kokoon hätätilahallituksen,
kun työttömyydessä oli rikottu 60 000
työttömän raja. Nyt kun meillä on
viisinkertainen määrä työttömiä,
hallitus kirjoittaa yleisperusteluissa, että meillä on
verraten hyvänä pysynyt työllisyystilanne.
Kun asenne asiaan on tällainen, ei valitettavasti ole toivoa
tilanteen parantumisesta.
Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ei
ole mielestäni annettu yritystoiminnalle oikeaa roolia
eikä riittävästi mahdollisuuksia tilanteen
parantamiseksi. Näin siitäkin huolimatta, että meille
kaikille luulisi olevan jo selvää se, että juuri yritystoiminnalla
on keskeinen rooli siinä, onnistummeko kohentamaan työttömyystilannettamme
vai emme. Pahalta näyttää juuri tällä hetkellä,
kun monet merkittävätkin yritykset ovat joutuneet
lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään.
Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala ennusti
eilen, että talouskasvu lykkääntyy ja
työttömyys vain kasvaa.
Arvoisa puhemies! Maakunnasta, Keski-Suomesta tulevana kansanedustajana
kiinnitän huomiotanne maamme eri osa-alueiden käsittelyyn ja
kohteluun niin tässä lisätalousarviossa
kuin tulevissa hallitusohjelman mukaisissa muissa ehdotuksissa.
Mikäli hallitus aikoo todella puuttua huonoon työttömyystilanteeseen,
tulisi sen paneutua maakuntien ja seutukuntien erityispiirteisiin
tältä osin. Lisätalousarviossa on toki
useita määrärahaesityksiä, joista
on hyötyä eri puolilla maatamme, mutta niiden
työllistävä vaikutus on kuitenkin määrällisesti
pieni suureen työttömien määrään
verrattuna. Vanhan, vuosien takaisen käytännön
mukaisesti lisätalousarvio sisältää enemmänkin
läpijuoksevaa rahaa aikaisemmin jo päätettyjen
toimenpiteitten loppuunsaattamiseksi. Aivan uutta, tilannetta korjaavaa
toimintaa syntyy lisätalousarvion määrärahoilla
perin vähän. Juuri näitä uusia,
rohkeita toimenpiteitä tarvittaisiin, mikäli tilannetta
todella halutaan parantaa.
Arvoisa puhemies! Kuntajaosta ja kuntien määrästä on
puhuttu sekä kunnanvaltuustoissa että täällä eduskunnassa
jo vuosikymmenten ajan. Kuitenkin vain muutama merkittävä muutos
kuntajaotuksessa on saatu aikaan. Merkillepantavaa on, että niistä jokaisesta
olemme saaneet kuulla myöhemmin yleensä vain positiivista
palautetta. Eduskunta on menneinä vuosina ollut toisaalta
vaikeuttamassa, toisaalta helpottamassa kuntaliitoksia. Jälkimmäisestä hyvänä esimerkkinä
on
niin sanottu porkkanalaki, joka on ollut hyvä tapa vaikuttaa
positiivisesti kuntaliitosten syntyyn.
Nyt esillä olevassa lisätalousarviossa on
positiivinen kädenojennus Pohjanmaan suuntaan Seinäjoelle
ja Peräseinäjoelle, kun kuntien yhdistymisavustusten
ja kuntajaon arviomäärärahan perusteluita
on muutettu koskemaan myös vuosien 2004—2005 investointi-
ja kehittämishankkeitten tukea. Toivoisin hallitukselta
vielä aktiivisempaa, aloitteellisempaa toimintaa myös
varsinaisten talousarvioitten yhteydessä. Kokemus on näissä asioissa
osoittanut, että riittävillä taloudellisilla
porkkanoilla monet asenteelliset ja poliittiset ennakkoluulot kaatuvat
ja kuntajaotuksessa saadaan järkeviä muutoksia
aikaan.
Ministeri Kalliomäki totesi muutama päivä sitten
lausunnossaan, että Suomen kuntien määrä voidaan
vähentää puoleen nykyisestään.
Hän kytki kehityksen muun muassa tuleviin valtionosuusuudistuksiin.
Vaikka ehdotuksessa periaatelinja, kuntien määrän
vähentäminen, onkin oikean suuntainen, oli ehdotus
psykologisesti enemmän vastustajien kuin kannattajien herättelyä.
Suosittelisin hallitukselle menettelytapoja, joilla kuntaliitoksista
seuraa kuntalaisille selvää taloudellista hyötyä.
Ministeri Kalliomäen olisi toivonut lausuntonsa yhteydessä kertovan
niistä valtion tukitoimenpiteistä, joita mahdolliset
kuntaliitokset tuovat juuri kunnille ja niiden asukkaille tullessaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Kun eduskunta käsittelee tämän
istuntokauden ensimmäistä lisätalousarviota,
niin mielenkiinto on varmasti paljolti muualla kuin juuri tässä asiassa.
Eduskunta on joutunut tietynlaiseen ryöpytykseen ja pyörrytykseen
myös nyt noiden vaalien yhteydessä olleiden tapahtumien
seurauksena. Tätä ei voi pitää tietenkään
hyvänä asiana. Itse pihvi ikään
kuin unohtuu, ja nyt käydään muita keskusteluja
varsin voimakkain sananpainoin ja media seuraa lähinnä sitä.
Ihmiset kai ihmettelevät, mitä nyt yleensäkin
valtiovalta on tekemässä.
Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio
on tärkeä asia. Se on myös sen takia
tärkeä, että se osoittaa hallituksen
priorisoinnit nimenomaan veroratkaisujen osalta. Hallitus priorisoi
rikkaat, hyvätuloiset, heille veronalennuksia, ei priorisoi pienituloisia,
ei keskituloisia, ei lainkaan keskituloisia tai pienituloisia eläkeläisiä,
ei sairaita, ei lainkaan työttömiä ja
työttömyysturvan varassa eläviä,
esimerkiksi työmarkkinatuen varassa eläviä,
kansalaisia. Tämä on huono asia.
Täällä jo tänään
useampi kansanedustaja, myös esimerkiksi ed. Hurskainen
omassa puheenvuorossaan, osoitti, että myöskään
elvytys ei onnistu rikkaiden verotusta vähentämällä.
He eivät käytä näin tulleita
lisäeuroja päivittäiseen elämään.
Eilen puhuttiin ulkomaanmatkoista ja muista tämän
tyyppisistä. Ehkä voidaan ostaa ulkomailta tuotu
auto, voidaan panna rahaa säästöön.
Mutta pienituloinen käyttää rahansa jokapäiväiseen
elämiseen ja pienituloisten, etenkin vanhempien ihmisten,
elämisen edellytykset ovat todella kaventuneet. Päivittäiset
kulut ovat kasvaneet, etenkin terveyden- ja sairaanhoidon kulut,
jotka nimenomaan vanhenevalle väestölle ovat erittäin
tärkeä ja heidän talouttaan usein heiluttava
asia.
Samaan aikaan terveydenhoidon asema heikkenee. Julkinen terveydenhoito
ontuu todella, voi sanoa, jo molemmilla jaloillaan, ja tästä seuraa, että yhä enemmän
osoitetaan julkiselta puolelta, että olkaa hyvä,
hakeutukaa yksityissektorille. Se maksaa enemmän. Palvelut
ovat kalliita. Näin ollen jälleen terveydenhoidon
hinta kasvaa, ja tätä laskua maksavat nimenomaan
eläkeläiset, vanhemmat ihmiset, jotka ovat tämän
maan rakentaneet. Se on huono viimeisten vuosien lahja ihmisille,
kun he ajattelevat, ovatko he liikaa täällä, ylimääräinen
kuluerä, vai miten asia on. Nämä kaikki
asiat tulivat esille pari kuukautta sitten, ennen 16.3. olleita
vaaleja. Tuosta vaaliajasta on nyt kulunut täsmälleen
kolme kuukautta, ja tämä hallitus ei ole istunut
tuotakaan aikaa, mutta nyt ikään kuin kaikki on
toisin. Se on huono asia.
Yksityiskohtiin, puhemies:
Tässä myöskin jaoston puheenjohtaja
esittelypuheenvuorossaan viittasi, kuten mietinnössäkin tehdään,
siihen, että perusradanpitoon pitää saada
lisää rahaa. Se on perusasia. Se on infraa pohjimmiltaan,
kaikkein voimakkainta ja tärkeintä sitä.
On myös ympäristönäkökulmasta
keskeistä, että raskaat kuljetukset, myös
henkilökuljetukset, saadaan kumipyöriltä kiskoille
ehdottomasti myös kansallisen ilmasto-ohjelman näkökulmasta.
Tämä ei ole kyllin onnistunut. Rahaa ei ole kylliksi.
On sen sijaan nopeusrajoituksia kiskoilla jne. Uhkakuvat ovat vahvat.
Nyt on parempi tilanne liikenneministeriön suunnasta, koska
sitä ei olla nyt enää sillä tavalla
johtamassa kuin aikaisemmin, mikä oli VR-Yhtymä Oy:lle
varsin kohtalokas tilanne. Tilanne on tältä osin
parempi ja hallitusohjelman näkökulmasta myös,
mutta rahaa pitää saada enemmän. Jatkuvasti,
kun puhumme lisärahasta, mieleemme tulee tämä menosääntö,
joka on kuin Damokleen miekka pään päällä,
on valmis katkaisemaan kaiken, joka nousee tietyn rajan yläpuolelle.
Näin ollen hallitusohjelman uskottavuus jälleen
on kyseenalainen.
Rautatien rakentaminen Kaakkois-Suomessa on tärkeätä.
Kakkosraide välille Kouvola—Imatra on välttämätön.
Yleensäkin rajalle suuntautuva kiskoliikenne on tärkeä,
ja sieltä puuttuu hyvin paljon peruskorjauksia, muun muassa
on liikaa tasoylikäytäviä. Pendolinot
eivät tule saavuttamaan Kouvolaa eivätkä Imatraa
niin kauan kuin tilanne on tämä. Samalla on todettava,
että kaakkoisesta Suomesta puuttuu ratayhteys, rantarata
puuttuu, ja se on sellainen pohjatauti, perustauti ja sairaus kaakkoisen
Suomen kulmalle, että ilman sitä ei tuota aluetta
pystytä pitkällä tähtäimellä tasapainoisesti,
taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla
kehittämään. Se on aivan selvä asia.
Puolustusmenojen automaatti on paha asia, huono asia, ja se,
että täällä yleensäkin
on tämä inflaatiotarkistus automaattisesti mukana,
on erittäin kyseenalaista. Tuo on vasemmistoliiton vastalauseessa
huomioitu.
Lopuksi haluaisin positiivisena tuoda sen esille, mikä on
ympäristöministeriön pääluokassa. Siellä on
hyvää asiaa tälle lisäbudjettikaudellekin,
mutta samalla pitää painokkaasti todeta, että öljyntorjunta
kaikin tavoin on edelleen kesken niihin haasteisiin nähden,
jotka ovat näkyvissä. Eli tätä hyvää avausta,
mikä nyt tässäkin on, pitää jatkaa
ja nimenomaan nopeasti toteuttaa sekä öljyntorjuntakeskus
että myöskin monitoimimurtajan hankinta, joka
murtaja pystyy myös öljyntorjuntaan.
Keskustelun nopeatahtinen osa päättyy.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen antama esitys lisätalousarvioksi
saa mielestäni kohtuullisen arvosanan. Erityisen onnistunutta
siinä ovat tuloveron kevennykset, joita ennen vaaleja ei
olisi uskonut punamultahallituksen antavan. Todettakoon nyt vielä kerran,
että ennen vaaleja veronkevennykset ja niiden edistäminen
olivat ainoastaan kokoomuksen esityslistalla. Tuloverotuksen keventäminen kaikissa
tuloluokissa on järkevää politiikkaa.
Verotuksen keventämisellä vaikutetaan positiivisesti
työllisyyteen, talouskasvuun ja sitä kautta myös
hyvinvointiin. Lisäksi meidän on muistettava,
että työnteon on oltava aina kannattavaa.
Elämme tällä hetkellä sekä kansallisella
että kansainvälisellä tasolla erityisen
epävarmoja aikoja. Globaalista tilanteesta huolimatta Suomen talouden
kehitys on onneksi vielä pysynyt kohtalaisen hyvänä.
Selvää kuitenkin on, ettei kuiville kuitenkaan
päästä ilman jatkuvia ja tehokkaita toimenpiteitä.
Tuloveron kevennykset ovat esimerkki tehokkaasta taloudenhoidosta.
Arvoisa puhemies! Yhdessä kohtaa hallitus kuitenkin
tässä veronalennuspolitiikassaan kompuroi pahemman
kerran. Eläkeläisiä kohdeltiin taas kaltoin.
Eläkeläiset jyrättiin teknisiin vaikeuksiin
vedoten veronalennusasiassa totaalisesti. Kyllä heidänkin
pitäisi saada alennuksensa käyttöönsä samalla
aikataululla kuin muidenkin. Hallituksen esityksen mukaan eläkkeensaajien
veronalennusta voidaan nimittää puolentoista vuoden
pakkolainaksi, joka tarkoittaa veronpalautusten takaisinmaksua joulukuussa
2004. Tämä on paitsi epäoikeudenmukaista
myös hyvin nurinkurista talouskasvun elvyttämisen
kannalta. Periaatetason ostovoima ei juuri käytäntöä kaunista.
Viime eduskuntavaalien alla moni eläkeläinen
jostain syystä luotti silloisen opposition vaalilupauksiin.
Ennen vaaleja keskusta lupasi eläkeläisille ummet
ja lammet: palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan, parantaa
työeläkeindeksiä sekä tehdä merkittävän
tasokorotuksen kansaneläkkeeseen. Pelkkää sanahelinää.
Hallituksessa moiset lupaukset ovat unohtuneet ja eläkeläiset ovat
hyvin pettyneitä. Hallitusohjelma ei sisällä pohjaosan
palauttamista eikä työeläkeindeksin korottamista
ja parantamista. Kansaneläkkeen hallitus lupaa kyllä korjata
tasokorotuksen muodossa vuonna 2006, eikä sen suuruutta
voi merkittävästi kehua, sillä suuruus
on hyvin pieni asia.
Arvoisa puhemies! Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on
lisäksi kaksi pääluokkaa, joihin vielä haluan
puuttua: sisäministeriön hallinnonala sekä liikenne-
ja viestintäministeriön hallinnonala.
Kokoomus on jättänyt hallituksen lisätalousarvioesitykselle
vastalauseen ja muutosehdotuksen, koska siitä puuttuu muun
muassa tarvittavat lisämäärärahat
poliisien avoimina olevia virkoja varten. Poliisien määrä vähenee
jatkuvasti, koska määrärahat eivät
riitä virkojen täyttämiseen. Myös
poliisikoulutuksen lisääminen vaatii lisää euromääräisiä resursseja.
Suomen sisäisestä turvallisuudesta ei voida huolehtia
tarpeen vaatimalla tavalla, ellei poliiseja yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Poliisien toimintamenot vaativat lisää rahaa,
mutta tärkeää olisi myös poliisien
palkkojen nostaminen, josta olen jättänyt lisätalousarvioaloitteen.
Poliisien muutenkin pienet palkat ovat jääneet
jälkeen yleisestä ansiotason kehityksestä,
ja tämä on osasyy siihen, että poliisin
työ nuoria ei edes riittävästi kiinnosta.
Lähivuosina poliiseja eläköityy erittäin
suuri määrä, ja siksi on tarpeen suunnata
katseet tulevaisuuteen. Olen ehdottanut lisätalousarvioon
lisättäväksi 5 miljoonaa euroa poliisien
palkkojen nostamiseen. Toivon, että ymmärrätte
aloitteen tarpeellisuuden huomiseen äänestykseen
mennessä.
Arvoisa puhemies! Perustienpitoon on osoitettu tänä vuonna
606 miljoonaa euroa. Jatkossa menokehyksien perusteella vuosittainen
euromäärä laskee 560 miljoonaan euroon.
Tämä on mielestäni erittäin
huolestuttavaa tilanteessa, jossa tieverkko on hyvin huonossa kunnossa.
Valtiovarainvaliokuntakin toteaa mietinnössään
tämän. Liikennemäärät
kasvavat koko ajan, ja määrätason laskeminen
tarkoittaa erityisesti alemman tieverkon kunnon heikkenemistä jatkossa.
Perustienpidon riittävä rahoitus ja tärkeistä liikenneyhteyksistä huolehtiminen
on ehdottoman tärkeää myös elinkeinoelämän
ja alueitten kilpailukyvyn kannalta, työllisyydestä ja
liikenneturvallisuudesta nyt puhumattakaan. Jos tämä uhkakuva
pienenevistä määrärahoista toteutuu, kärjistetysti
voisi sanoa, ettei teitä enää rakenneta,
ylläpidetä eikä niillä tätä menoa
kohta enää ajetakaan. Tämä on
onneton tosiasia. Mutta lisäksi ihmettelen suuresti, miten
moinen sopii keskustalaiseen ajattelumalliin ja eritoten sen aluepolitiikkaan.
Koko Suomi halutaan pitää asuttuna, mutta mitäs
yhteyksistä. Terveisiä vaan Helsingistä keskustalaisille
syrjäkylien maanviljelijöille!
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan kiinnittää huomiota
hallituksen lisätalousarvion Joukkoliikenteen palvelujen
osto ja kehittäminen -momenttiin ja siihen liittyen erityisesti
junanvaunutehdas Talgo Oy:n huolestuttavaan tilanteeseen. Talouden
yleisen taantuman myötä tehtaan toimintaedellytykset
ovat nopeasti heikentyneet. Junanvaunutehtaalla ei ole näköpiirissä tarpeeksi
uutta tilauskantaa, ja kaiken kaikkiaan noin 1 500 työpaikkaa
Kainuussa on vaarassa. Jos tehdas joudutaan lopettamaan, tarkoittaa se
työttömyyden kasvamisen lisäksi myös
kallisarvoisen ja vaikeasti takaisin saatavan vaununrakennusalan
osaamisen menettämistä. Toivon todella, että hallitus
ottaa tämän seikan huomioon elokuussa vuoden 2004
budjetin laatimisessa.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluan aloittaa puheenvuoroni käymällä keskustelun
tästä teknologiapalkinnon maksamisesta, joka on
saanut alkunsa. Kyseessä on avustus kansainvälisen
teknologiapalkinnon maksamiseen. Valtiovarainvaliokunta totesi jo
vuonna 2002 toista lisätalousarviota koskevassa mietinnössään,
että tällaista palkintoa tarvitaan ja ainakin alussa
tarvitaan valtiovallan panostusta. Tämä teknologiapalkinto
on korkeatasoinen kansainvälinen palkinto. Se on tarkoitettu
annettavaksi "henkilölle, yhteisölle tai projektille
tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti
vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen
laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja". Olen erittäin
tyytyväinen, että tällaiseen päätökseen
on päästy ja tämä asia hoituu.
Kun menemme tätä lisätalousarviokirjaa eteenpäin,
sieltä löytyy myös ulkoasiainministeriön
hallinnonala. Monesti mietimme, mitä varten sinne ylipäätään
tarvitsee rahaa syytää ja miksi näin
pienen maan pitää näin laajasti toimia ympäri
maailmaa. Mutta ainakin henkilökohtaisesti olen todennut,
että kyllä on tärkeää,
että meillä on virkamiehiä, jotka saavat
eri puolelta maailmaa tietoa eri tahoilta. Silloin tämä tulee virkakoneiston
kautta virkamiesvastuulla meidän käyttöömme.
Ilolla totean, että sinnekin on lisäyksiä lisätalousarvion
myötä kyetty antamaan.
Kun siirrytään oikeusministeriön
hallinnonalaan, pääluokkaan 25, voi todeta, kuten
mietinnössämme olemme tehneet, että on
tärkeää siirtyä sakon muuntorangaistusten
järjestämiseen ja rikosten sovitteluun päästäksemme
siihen, että sakkovangit saadaan pois vankiloista. He eivät välttämättä kuulu
sinne kaikkien muiden, kovemman tason rikollisten joukkoon. Mutta
en käy siitä pidempää keskustelua,
koska tekstiä löytyy meidän valtiovarainvaliokunnan
mietinnöstä.
Kun mennään eteenpäin, sieltä löytyy
sisäasiainministeriön hallinnonala, josta ei voi
olla mainitsematta yhtä asiaa. Kun meillä kaikilla
täällä käy vieraita, niin kuin
eduskunnassa vieraita tuleekin käydä, jotta selviää,
mitä tämä meidän työmme
oikeaoppisesti on, niin vieraat tuovat esille sitä, että poliisin
pitäisi näkyä paremmin ihmisten arjessa.
Kun tuolla kauempana Pääkaupunkiseudusta hälyttää poliisin
paikalle, se kestää kohtuuttoman kauan, ja sen
jälkeen tilanne on ohi. Myös poliiseja on vähän.
Kun ihmiset hälyttävät poliisin, käy
niin, että tehdäänkin semmoinen pikku
jekku, että hälytetään poliisi
toiselle paikkakunnalle ja itse tapahtuma, jolla halutaan jotakin
pahaa aikaiseksi, tapahtuu muualla ja poliiseja ei saada paikalle.
Tällä ei ole mitään tarkoitusta
saada rautaa rajalle, vaan kyse, niin kuin ed. Kuosmanen sanoi,
on ihan siitä, mitä kansalaiset haluavat oman
turvallisuutensa tukemiseksi ja järkevän toiminnan
takaamiseksi. Aina ei pelkästään sosiaali-
ja terveystoimi pysty auttamaan kaikissa hätätapauksissa,
vaan siinä tarvitaan ihan poliisia.
Kun etenemme kohtaan Rajavartiolaitos, niin me kaikki tiedämme — varmasti
olemme sen verran matkustelleet — että jonot itärajoilla
kasvavat. Me kaipaisimme kipeästi tänne myös
niitä turistimatkoja myös sieltä Venäjältä.
Uusi raha tässä maassa varmasti ei katso sitä lähtömaata, mistä se
on tullut, kun vaan kauppa käy. Jos ei liikkumista rajoilla
itään päin saada joustavammaksi, voi
olla, että kauppa ja turismi valuvat ei tämän
pohjoisen Suomen kautta vaan Baltian kautta muualle. Toivoisinkin,
että koko kehyskaudelle löytyisi se 4,5 miljoonaa
euroa, mitä Rajavartiolaitos tarvitsee. Siitä varmasti
keskustelemme sitten kehyskeskustelussa lisää,
mutta lisätalousarviossa sitä ei löydy.
Alueiden kehittäminen on vihdoinkin noussut kovempaan
keskusteluun samoin kuin ylipäätään
kuntatalous. Siinä haluankin erityisesti kiittää erikoistutkija
Heikki Heliniä. Hän työskentelee Helsingissä,
mutta on lahtelainen. Hän on määrätietoisesti
ja johdonmukaisesti tuonut kuntatalouden ongelmia esiin, eikä hänenkään
sarkansa ole ollut täysin ruusuinen. Suomen Kuntaliitto
onkin valinnut hänet vuoden kuntaviestijäksi.
Voin ylpeänä todeta, että meidän
alueellamme toimiva Etelä-Suomen Sanomat on jo 10 vuoden
ajan julkaissut Helinin kuntatalouden tilaa käsitteleviä analyysejä.
Myös puolustusministeriön hallinnonalalle
on suotu lisämäärärahoja. Kiinteistöuudistuksen vaikutuksista
puolustushallintoon on paljon keskusteltu, ja sinne on käsitykseni
mukaan menossa 6 miljoonaa lisäeuroa.
Tämä kirja sisältää monia
mielenkiintoisia kohteita, joista voisi käydä pitkän
keskustelun, mutta viimeiseksi sokeriksi pohjalle haluaisin ottaa
esille ed. Kankaan tuoman tärkeän asian, Valtatie
4:n perustienpidon, joka olisi korkea aika saada budjettiin, että saisimme
tämän Jyväskylän ja Heinolan
välisen tien sen kaltaiseen kuntoon, mitä sen
käyttö vaatii.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron oikeastaan sen johdosta, että tämän
päivän Ilkka-lehdessä oli pääkirjoitus,
jossa väitettiin, että kristillisdemokraatit harjoittavat
oikeistolaista politiikkaa. Vielä väitettiin,
että se on populistista oikeistopolitiikkaa. Haluan tässä omassa
puheenvuorossani verrata kristillisdemokraattien vaihtoehtoa hallituksen esitykseen.
Hallituksen esityshän on pitkälti keskustan vaihtoehto
ja keskustan esitys.
Hallituksen ja keskustan esitys merkitsevät sitä,
että alennetaan noin 300 miljoonan euron edestä tuloveroa,
ja tietenkin niin, että suurituloisille kaikkein eniten,
pienituloisille jonkin verran ja sitten ne kaikkein pienituloisimmat
jäävät kokonaan ilman. Tämä on
hallituksen esitys. Onko tämä sitten sosiaalista
politiikkaa, vasemmistolaista vai oikeistolaista politiikkaa, siihen kuulijat
ja äänestäjät saavat itse ottaa
kantaa.
Mutta tämä, mitä Ilkka-lehti väittää oikeistolaiseksi
politiikaksi, eli kristillisdemokraattien vaihtoehto on se, että puolet
tuosta veronalennuksesta käytetään elintarvikkeiden
arvonlisäveron alentamiseen, mikä merkitsisi sitä,
että ruuan hinta alenisi 5 prosentilla. Jos perheen ruokakustannukset
ovat 300 euroa, ruokakassi maksaisi tämän jälkeen
15 euroa vähemmän eli 100 markan säästö kuukaudessa.
Väite, että arvonlisäveroalennus ei näkyisi
hinnoissa, ei perustu oikeastaan mihinkään. Tänä päivänä Suomessa
on päivittäistavarakaupan alalla erittäin
kova kilpailu, ja jatkuvasti tämä kilpailu kiristyy.
On Kesko, on Spar, on Tradeka, on SOK, on tullut uutena myöskin
Lidl, ja voin kyllä vakuuttaa, että se ketju,
joka ei alentaisi sen verran, mitä mahdollisesti arvonlisävero
putoaisi, jos ei se alennus mene hintoihin, se ketju menettää taatusti
asiakkaita.
Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että puolet veronalennuksesta
käytettäisiin elintarvikkeiden arvonlisäveron
alentamiseen, niin jää vielä 150 miljoonaa
euroa, jolla me voisimme korottaa minimieläkkeitä 17
eurolla, voisimme nostaa minimiäitiyspäivärahan
samalle tasolle kuin työttömän peruspäivärahan,
me voisimme maksaa opiskelijoille asumislisän kesäkuukausilta,
me voisimme korottaa lapsilisiä ja kotihoidon tukea, ja
vielä riittäisi poliiseille 5 miljoonaa euroa. Onko
tämä oikeistolaista politiikkaa, että annetaan
veronalennukset niin, että kaikki hyötyvät saman
verran niistä? Onko se oikeistolaista politiikkaa, jos
korottaa niitä tulonsiirtoja, joista kaikkein pienituloisimmat
ovat riippuvaisia? Jos se on oikeistolaista politiikkaa, niin harjoitetaan sitten
kunnon oikeistolaista politiikkaa, koska se nostaa kyllä ja
parantaa näitten kaikkein huonoimmassa asemassa olevien
asemaa.
Arvoisa puhemies! Sitten yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme
esittämään, että poliiseille lisättäisiin
määrärahaa 5 miljoonaa, ja on kaksi perustelulausumaa:
toisessa velvoitetaan hallitusta valmistelemaan muutosta arvonlisäverolakiin,
niin että pudotettaisiin verokanta 17:stä 12 prosenttiin,
ja sitten me toivomme, että eduskunta hyväksyisi
ponnen, joka käytännössä johtaisi siihen,
että Suomesta ei löytyisi yhtäkään
sellaista perhettä, missä sekä äiti
että isä ovat työttöminä.
Onko tämäkin oikeistolaista politiikkaa, jos edellytetään,
että yhteiskunnasta ei löytyisi perhettä,
jossa molemmat huoltajat ovat työttömänä?
Kaarina Dromberg /kok:
Herra puhemies! Ensinnä haluaisin kiittää hallitusta
siitä, että tämä 10 kilometrin
pätkä Koskenkylä—Kouvola-hankkeessa
eli Vt 6 -tiellä on nyt saamassa määrärahat.
Siitä olisi tullut erittäin turvaton liikenteellisesti,
jos tätä 10 kilometrin pätkää siitä välistä ei
olisi rakennettu. Mutta nyt se on toteutumassa, ja se on erittäin
hyvä asia.
Toiseksi haluaisin puuttua opetusministeriön hallinnonalaan
taide- ja kulttuuripuolella. Siellä on Museoviraston toimintamenot.
Kuten me kaikki tiedämme, edellisellä kaudellahan
tein kulttuuriministerinä päätöksen
siitä, että Merimuseo aluepoliittisista syistä sijoitetaan
Kotkaan ja osa siitä myöskin Turkuun. Myöskin
valtioneuvosto 5.3.2003 teki periaatepäätöksen
siitä, että sijoittamisen kustannukset hoidetaan
valtion budjetin kautta. Nyt kuitenkaan hallitus ei ole niitä määrärahoja
pannut tänne budjettiin, ja jotta tämä hanke
pystyttäisiin sovitussa ajassa toteuttamaan, siinä on
perusteena myös se, että siihen saadaan EU-rahoitus.
Rahoituskausi päättyy 2006, joten tuo rahoitus
täytyy hoitaa hyvin nopeasti kuntoon, ja tälle
vuodelle tarvitaan vielä 300 000 euron lisämääräraha,
jotta tämä hanke pystytään määräajassa
toteuttamaan. Kotkan kaupunki on sitoutunut myös omalta
osaltaan rakennuttamaan nämä rakennukset, ja sopimuksia juuri
parhaillaan tehdään. Ihmetyttääkin
se, että keskusta, joka on aluepoliittisesti hyvin vahvasti argumentoinut,
ei ole vienyt läpi hallituksessa tätä aluepoliittisesti
tehtyä ratkaisua. Toivonkin, että täällä salissa
pystytään viemään se asia myöskin
mahdollisimman yksimielisesti läpi. Tulen tekemään
tästä oman ehdotukseni huomenna yksityiskohtaisessa
käsittelyssä.
Poliisien määrärahat — niistä jo
ed. Kallis puhui täällä — ovat
erittäin tärkeitä myöskin kansalaisturvallisuuden
kannalta ja myöskin poliisin näkyvyyden kannalta
kansalaisten keskuudessa. Kokoomus on esittänyt myöskin
siihen määrärahoja, ja olen itse lämpimästi
kannattamassa sitä. Kun me tiedämme, että on
avoimia virkoja tänä päivänä kuitenkin
paljonkin olemassa, niin saataisiin ne täytettyä ja
näin kansalaisturvallisuus saadaan taattua.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies
Paavo Lipponen.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Jäätteenmäen hallituksessa
on erittäin vahva edustus nyt eteläisestä Suomesta:
Helsingin seudulta seitsemän ministeriä, ja jos
Hämeenlinnan seutu lasketaan laajasti Pääkaupunkiseutuun,
niin tältä alueelta on yhdeksän ministeriä hallituksessa.
Tällä on tietysti oma vaikutuksensa päätöksentekoon
hallitustasolla, ja tämä näkyy nyt tässä lisäbudjetissa
myös teiden rakentamisen osalta. Vielä joulukuussa,
kun tämän vuoden talousarvio valtiolle hyväksyttiin,
valtiovarainvaliokunta korosti sitä, että pitää rahoittaa ensimmäisessä lisäbudjetissa
sekä Kouvolan tiehanke että Kemi—Tornio-moottoritien
puuttuvat sillat. Tämä oli silloin eduskunnan
kanta. Nyt nämä rahat tulevat kyllä Kouvolan
tiehankkeelle, mutta pohjoinen jää ilman.
Siis tässä on nyt minusta hyvin hankalan näköinen
tilanne syntymässä, että voimavaroja
satsataan yhä enemmän vain etelään
ja pohjoinen jää ilman. Tämä on
tietty seuraus myöskin tästä hallituksen
rakenteesta, jos katsotaan sen alueellista koostumista. Näin
vahvasti tuskin mikään hallitus Suomessa on ollut
Helsinki-keskeinen, kuin on tämä Jäätteenmäen
hallitus. Tässä on tietysti aika yllättävää se,
että keskusta on tässä hallituksessa
hyvin vahvassa asemassa ja silti näin vahva keskittäminen
etelään. Minä odotan, että nähdään
koko maa ja myös liikenneyhteyksiä kehitetään
koko maan osalta, ja silloin pitää pohjoinenkin
muistaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tekee esityksen siitä,
että rahoitetaan myös Kemi—Tornio-moottoritien
puuttuvat sillat. Ei se voi näin toispuolista tämä päätöksenteko
olla. Kysymys on myös työllisyysvaikutuksista.
Tietysti jonkin verran työtä tulee myöskin
siltojen rakentamisesta, mutta kysymys on syvästi periaatteellinen. Saavutettavuus
ratkaisee minkä tahansa alueen kilpailukyvyn, ja sen vuoksikin
jo pitää satsata koko maahan ja tässä tapauksessa
nimenomaan Kemi—Tornio-moottoritien saattamiseen siihen kuntoon,
kuin oli alun perin suunniteltu, eli että myös
nämä sillat rakennetaan. Se on nyt erikoinen se
tilanne: penkereet ovat valmiit, mutta sillat puuttuvat.
Timo Soini /ps:
Herra puhemies! Muutama sana perussuomalaisten tekemistä aloitteista
ja niiden saamasta kohtelusta.
Meillä oli tässä kaksi painopistealuetta.
Toinen oli tämä perustienpito, josta tässä on
ollut paljon puhetta, viimeksi ed. Tennilä puhui näihin
asioihin liittyen. Nyt kun maa on menossa suhdannepoliittisesti
erittäin vaikeaan tilanteeseen, työllisyys tulee
huononemaan, niin tällä perusteella olisi nyt
hyvin tärkeä näitä teitä rakentaa
ja tätä kautta elvyttää, pitää myös
tulevaisuudenuskoa yllä, etenkin tuolla Syrjä-Suomessa.
Se tuntuu nyt horjuvan, kun valtakunta muutenkin näyttää horjuvan.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kyllä perustienpidosta
ihan asiallisesti sanotaan, että valiokunta on erittäin
huolissaan tieverkon huonosta kunnosta ja että etenkin
alemman tieverkon kunto heikkenee entisestään,
ja ilmaistaan huoli, että elinkeinoelämä ja
alueiden kilpailukyvyn kannalta näistä olisi syytä pitää huolta
ja jatkossa turvata riittävä rahoitus. Tämä olisi
semminkin sitten tarpeellista varsinaisen budjetin yhteydessä syksyllä,
mutta sen usein huomaa, että silloin syksyllä on
tarpeita paljon, valitettavasti saattaa tuolla toimeentulopuolella
ja työttömyysturvan puolella olla paineita määrärahojen
lisäämiseen, ja epäilenpä vaan,
että tämä on suurissa vaikeuksissa. Tulen
huomenna tekemään yksityiskohtaisessa käsittelyssä esityksen
tästä tienpidosta.
Sitten toinen kohta on nämä poliisin määrärahat.
Eilen meillä oli ei niin pitkä mutta jonkun verran
perusteellinen keskustelu ulkomaalaislaista, ja kyllä poliisikunta
ainakin täällä Helsingissä joutuu
hyvin paljon sen asian kanssa tekemisiin. Myös talousrikollisuus
on vakavaa, ja siihen täytyisi tehokkaasti puuttua. Pelko
on, että tutkijaresurssit siltä puolelta ohenevat
tai pakenevat. Siellä moni poliisi talousrikoksissa kokee näin,
että prosessit ovat hankalia ja sitä tehdään pienellä palkalla.
Kenttätöistä saa parempaa palkkaa.
Arvoisa herra puhemies! Poliisimäärärahoistakin
meillä on minun tekemäni aloite, jota myös ryhmä tukee,
ja tämän tulemme myös huomenna yksityiskohtaisessa
käsittelyssä esittämään.
Haluaisin vaan sen todeta, että aika kapeat ovat ne
hyödyt, mitä tästä lisätalousarvioesityksestä on
tulossa. Valitettavasti pelkään, että isänmaa
ja yhteiskuntamme on menossa paljon pahempaan kuoppaan, ehkä taloudellisesti
ja moraalisesti, kuin hetki sitten vielä luulimmekaan.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviomietinnössä kiirehditään
toimia paikkakunnille, jotka ovat kohdanneet erityistä työttömyyttä,
ja siellä mainitaan ainakin Uusikaupunki ja myöskin
Otanmäki.
Otanmäen vaunutehtaan tilanne on erittäin kriittinen.
Tänään juuri Talgon johto ilmoitti, että yt-neuvottelut
alkavat ja ainakin 200 ihmistä tullaan irtisanomaan. Yt-neuvottelut
koskevat koko henkilökuntaa. Hallituksella on ollut varsin
hyvin tiedossa, mikä tilanne on, mutta se ei näytä kuitenkaan
tekevän yhtään mitään.
Ministeri toisensa jälkeen on käynyt Otanmäen
tehtaalla kertomassa, miten hyvin siellä työtä tehdään
ja miten ihmiset ovat motivoituneita työntekoon, mutta
yhtään lupausta siitä, että todella
jotakin tapahtuisi, ei ole saatu. Parin viikon sisällä siellä on käynyt
kaksi ministeriä. Ihmiset siellä ovat erittäin
kyllästyneitä siihen. He eivät halua
yhtään poliitikkoa nähdä enää,
joka tulee puhumaan mukavia ja lämpimiä asioita.
Tarvitaan päätöksiä.
Se, mitä hallituksen pitäisi tehdä:
Hallituksen pitäisi käyttää nyt
omistajaohjausta VR Osakeyhtiöön. VR Osakeyhtiö tulee
jossakin vaiheessa 2000-luvun loppupuolella vaihtamaan niin sanotut
siniset junansa uuteen kalustoon, ja mikäli nyt haluttaisiin
pelastaa tämä väliaikainen tilanne, joka
tehtaalla on, eli vuosien 2004 ja 2005 tilanne, niin hallitus voisi
tehdä päätökset, että työllisyysperusteisilla
syillä aikaistetaan sinisten vaunujen uusintoja ja tilataan
niihin IC2-junia. Niistä käydään
tietysti normaali kilpailumenettely, ja Talgo on yksi mahdollinen
tilauksen saaja.
Mitään muuta mahdollisuutta Talgon pelastamiseksi
ei tällä hetkellä ole, koska tästä IC2-vaunusta
on valmiit suunnitelmat ja valmius ruveta sitä mahdollisimman
nopeasti tekemään. Sisällä on
tällä hetkellä tilaus makuuvaunuista.
Se helpottaisi vähän tilannetta, mutta ei pelastaisi.
Lähitulevaisuudessa on lähiliikennejunaratkaisu, joka
on erittäin iso ratkaisu ja tuo varmasti Talgollekin töitä,
mutta ne tulevat vasta vuoden 2005 jälkeen. Tämä suvantovaihe,
mikä tässä nyt on, pitäisi täyttää,
muuten käy niin, että vuoden 2005 loppupuolella
ja vuonna 2006, kun näitä lähiliikennejunia
pitäisi tehdä, Suomessa ei enää siinä vaiheessa
junanvaunuteollisuutta ole.
Minä vetoan kaikkiin tahoihin, että nyt tässä asiassa
tehtäisiin, koska meillä Kainuussa on lähdössä liikenteeseen
hallintokokeilu, josta kiitämme kovasti silloista, aikaisempaa
pääministeri Lipposta, joka tämän
asian tavallaan sinisine ajatuksineen herätti Kainuussa.
Kainuulaiset siihen tarttuivat ja ovat sitä nyt valmistelleet.
Siellä ovat suurin piirtein kaikki virkamiehet työssä valmistelemassa,
että vuoden 2005 alusta alkaa meidän Kainuun-mallimme,
joka ei ole pelkkää hallintoa vaan jossa on paljon
muutakin, on innovaatiotoimintaa ja erittäin hyviä ratkaisuja
koulutuksen ja osaamisen lisäämiseksi.
Kaikelta tältä menee pohja pois, jos tämä yksi näin
suuri työnantaja poistuu meidän kuvioistamme.
Se luo sellaisen negatiivisen ilmapiirin koko maakunnan ylle, että sen
jälkeen kaikki toimet, mitä sinne on suunniteltu,
tuntuvat ihan mitättömiltä. Syntyy toivottomuuden
ilmapiiri ja muuttoliike lähtee kasvuun. Minä ymmärrän
sen, että ammattitaitoiset metallimiehet eivät
jää odottelemaan vuosikausiksi työttöminä sinne, löytyykö heille
töitä mahdollisesti tulevaisuudessa.
Kysymys on myös junatehtaan ohella lukuisista alihankkijoista
niin Kainuussa, Oulun läänissä kuin koko
Suomessa. Eli kun koko junanvaunutuotanto Talgossa työllistää noin
500 ihmistä, niin toinen puoli työllistyy alihankkijoilla.
Nyt on niin kriittiset hetket, että kun lisätalousarviomietintöön
tämä asia on minusta ihan hyvällä tavalla
kirjattu, nyt hallituksen pitäisi pikaisesti toimia, ennen
kuin nämä irtisanomiset laitetaan toimeen.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevasta
lisätalousarviosta on sanottu ja voidaan varmasti sanoa
niiden oppien mukaan, minkä varassa tänä päivänä eletään,
että tämä on elvyttävä,
koska se antaa nyt merkittävät veronkevennykset,
(Ed. Vistbacka: Suurituloisille!) liki 300 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessähän
sovittiin, kun tästä lisäbudjetista päätettiin,
myöskin, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, nimenomaan
sukupolvenvaihdosten helpottamisesta ja arvonlisäveron
alarajan muuttamisesta liukuvaksi jne. Ne ovat tietenkin myönteisiä asioita,
mutta on syytä muistaa se seikka, että sinä aikana,
kun me olemme käsitelleet tätä lisäbudjettia
tässä talossa, maan taloudellinen tilanne ei ole
suinkaan kääntynyt valoisampaan suuntaan, vaan
näkymät ovat entistä heikompia. Olemme
kuulleet jo nyt myöskin täällä salissa tänä päivänä,
mitä on tapahtunut ja tapahtumassa monilla paikkakunnilla
nimenomaan työpaikkojen suhteen, kuten ed. Huotari äsken
puhui Otanmäen eli Talgon tapauksesta, ja kyllä tämä myöskin
valtiovarainvaliokunnassa ja erityisesti liikennejaostossa tuli
hyvin selväksi, että nyt tarvitaan voimakkaita
toimenpiteitä. Markkinataloudessa tietenkin pelaavat nämä markkinatalouden
pelisäännöt hyvin vahvasti, mutta toki
varmasti kaikki toivomme, että hallitus tekee tässä kaikki,
mitä nyt tehtävissä on, ennen kaikkea
siltäkin pohjalta, että jos Otanmäestä poistuu
se tietotaito, mikä siellä tällä hetkellä on,
joka on erittäin hyvä, niin se olisi vakava isku
koko maalle tässä suhteessa.
Vielä taloudelliseen tilanteeseen: Niin kuin hallitus
arvioi, ei varmaan suhdanteitten aallonpohjaa suinkaan ole vieläkään
sivuutettu, ja siinä mielessä tietenkin elämme
monella tavalla talouspolitiikassa tällä hetkellä hyvinkin
veitsenterällä. Auttavatko nyt sitten nämä verohelpotukset
nimenomaan kotimaista kysyntää, niin kuin on ennakoitu
ja toivottu? Kaikki tietenkin sitä toivomme, että täältä tulisi
kotimaiselle kysynnälle piristysruisketta. Tiedän,
että monet kansalaiset, vähävaraiset
eläkeläiset ja lapsiperheet ovat sitä ihmetelleet,
etteikö se sovi talouspolitiikan perusoppeihin millään
tavalla, että esimerkiksi ruuan arvonlisäveroa
olisi alennettu. Nimenomaan ja ennen kaikkea, jos sitä olisi
alennettu ja se menisi suoraan kuluttajahintoihin, se olisi merkittävä ruiske,
mutta näin vain ei ole nyt tehty ja on ajateltu, että toisenlaiset
reseptit tässä vaiheessa purevat paremmin. Voi
kai sanoa näin, että näitä vaihtoehtoja
hallituksella on ollut hyvin vähän käytössä ja
monia huonojakin vaihtoehtoja, mutta nyt on pyritty valitsemaan
se paras ja menemään tällä eteenpäin.
Herra puhemies! Ihan muutamaan asiaan pääluokkien
kohdalta. Haluaisin todeta maa- ja metsätalousministeriön
pääluokasta sen, että siellä nimenomaan
puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen osoitettiin nyt
9 miljoonaa euroa, mikä on erittäin tärkeää taimikoiden
hoitotyön ja nuorten metsien hoidon kannalta. Täällähän
vajetta on tullut jo viime vuoden aikana, ja sitä yritetään
tällä paikata. Tällä on myöskin
työllisyyden kannalta positiivisia vaikutuksia, niin uskon.
Mitä sitten tulee energiapuun saantiin erityisesti,
nimenomaan energiapuun saantia metsästä pois mahdollisimman
tehokkaasti on vahvasti painotettu. Tässä suhteessa
nyt istuu parasta aikaa työryhmä, joka asetettiin
tämän vuoden aikana. Tämä syntyi
siltä pohjalta, että kun eduskunta hyväksyi
viime vuoden ensimmäisen lisätalousarvion, eduskunta
edellytti, että "kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa
selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen
tasaamiseen". Lisäksi eduskunta totesi, että kustannuserojen
tasaaminen "tulisi toteuttaa ensisijaisesti olemassa olevien rahoitusjärjestelmien
kautta siten, että nuoren metsän hoito ja energiapuun
tuotanto tulisi kannattavaksi etäämmällä käyttöpisteestä olevien
metsienkin osalta". Minusta on erittäin tärkeää,
että tämä asia saataisiin mitä pikimmin
selvitettyä ja näin energiapuulle voitaisiin saada
sellaista tukea, että se mahdollisimman hyvin saataisiin
metsistä pois. Se olisi myöskin työllisyyden
kannalta tärkeää.
Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa vesistö-
ja vesihuoltotöihin esitettiin nyt pari miljoonaa euroa
lisää ennen kaikkea helpottamaan työllisyyttä vaikeilla
työllisyysalueilla. Mehän tiedämme, että näitä vesihuoltotöitä kyllä riittää eri
puolilla maata. Tämä on aivan oikean suuntainen
toimenpide. Toivon mukaan ensi vuoden budjettiin saadaan tässäkin
suhteessa riittävät määrärahat.
Herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön
pääluokkaan totean sen, että perustienpito,
siihen varatut määrärahat, on tällä hetkellä todellinen
ongelma. Meillä on siellä niukkuutta. Tähän
myöskin mietinnössä vahvasti viitataan,
ja tuntuu aika vaikealta näiden kehysten puitteissa, mitkä nyt
tästä eteenpäin ovat olemassa, miten perustiet
voidaan tässä maassa kaikkialla pitää kunnossa.
Tässä kyllä tarvitaan myöskin
hallitukselta uudenlaisia otteita.
Herra puhemies! Yhtä pientä asiaa haluan oman
maakuntani kannalta tässä korostaa: Täällä nyt
lausutaan taas toisen kerran Ilmatieteen laitoksen kohdalla, koska
meiltä, nimenomaan Pohjanmaalta laajasti alue ymmärrettynä,
puuttuu säätutka-asema. Eduskunta lausui tästä myös
jo hyväksyessään tämän
vuoden budjetin, mutta nyt edelleen tämän lisäbudjetin
yhteydessä halutaan lausua ja kiirehtiä sitä,
että tämä säätutka-asema saataisiin.
Se tarkoittaa tässä tapauksessa Kauhavaa. Olisi
liikenteen, maatalouden ja myös ilmavoimien toimintojen
kannalta erittäin välttämätöntä,
että tämä katvealue, joka säätutkatoiminnassa
meillä on, saataisiin korjattua.
Herra puhemies! Toki on niin, että tähän
hallituksen lisäbudjettiesitykseen perinteistä tapaa noudattaen
oppositiopuolueet ovat jättäneet sinänsä varmasti
heidän mielestään hyviä ja perusteltuja
vastalauseita, mutta kyllä niin on, että kun hallitus
on tämän esityksen tuonut, meidän hallituspuolueitten
velvollisuutena on myöskin tämä viedä tämän
mukaisena läpi.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Oman ministeriöni asioista
haluaisin tässä lisäbudjettiosuudessa
mainita kaksi hyvin tärkeää asiaa: alkoholipoliittisen
ohjelman ja sitten sarsin, tämän uuden tartuntataudin,
torjuntaan myönnetyn määrärahan.
Hallituksen esityksessä tässä käsiteltävässä talousarviossa
on miljoona euroa kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanon tehostamiseen.
Ministeriössämme on valmisteltu laajapohjaista kansallista
alkoholiohjelmaa vuosille 2004—2007, joka on tarkoitus
julkistaa syksyllä. Alkoholin kulutuksen ja haittojen kasvu
on niin merkittävä yhteiskunnallinen uhka, että nyt
tarvitsemme kaikkien mahdollisten toimijoiden tukea ja kaikkia mahdollisia
keinoja.
Alkoholiohjelman päätarkoitus on juuri koota kaikki
toimijat yhteen. Valtio ja kunnat tekevät oman osansa,
kansalaisjärjestöt omansa ja elinkeinonharjoittajat
omansa. Laajapohjaisuus merkitsee myös sitä, että valtio
ei joudu vastaamaan kaikesta yksin, vaan myös toimintaa
ja kustannuksia voidaan hajauttaa suunnitelmallisesti. Miljoonan
euron määräraha ei ole suuren suuri, mutta
sitä voisi hyvin verrata tällaiseen voiteluaineeseen,
jonka tarkoitus on saada pyörät pyörimään
samaan suuntaan. Valtioneuvosto antaakin elokuussa periaatepäätöksen
alkoholipolitiikan linjauksista. Näiden linjausten yhteensovittaminen
muiden toimijoiden toiminnan kanssa vaatii valtionhallinnon omaa
rahoitusta ja työvoimaa luonnollisestikin.
Tämän ohjelman toimeenpanon tehostamiseen
varattavaa määrärahaa käytetään
myös koko väestöön kohdistuvan
viestinnän uudelleen rakentamiseen. Sanon "uudelleen rakentamiseen", sillä viimeisen
vuosikymmenen aikana valistus ja tiedotus ovat olleet hieman tuuliajolla
samaan aikaan, kun alkoholiteollisuuden mainonta on jatkuvasti kasvanut
ja muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Vastapainona on ollut
vain heikkoja ja osin ristiriitaisia viestejä. Olemme siis
rakentamassa uudelleen sitä viestinnän perustaa,
jonka avulla kansalaiset voivat tehdä terveyttä koskevia
turvallisia valintoja ja joka myös tukee niitä poliittisia
valintoja, joita tulevina vuosina on tehtävä,
jos haitat jatkavat kasvuaan.
Arvoisa puhemies! Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös
voiteluaineena, kuten mainitsin, kuntien alueellisen yhteistyön
ja ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston
vahvistamiseen sekä kuntien päihdepalveluiden
kehittämiseen sosiaalialan osaamiskeskuksissa. Kun rakennamme
alueellisen ja paikallisen alkoholipolitiikan perustaa, viemme tietoa
ja vaikutusmahdollisuuksia juuri sinne, missä haitat näkyvät
ja tuntuvat käytännössä. Kun
tavoitteena on löytää juuri ne keinot,
jotka todella vaikuttavat ongelmiimme, pyrimme myös seuraamaan
onnistumista koko ohjelman ajan. Tavoite, alkoholihaittojen vähentäminen,
on pidettävä jatkuvasti mielessä, ja
ohjelma elää tarvittaessa joustavasti, jos selvitykset
osoittavat tavoitteen karkaavan käsistä.
Arvoisa puhemies! Sars-tilanne oli hyvin akuutti ja paljon mielenkiintoa
herättävä juuri silloin, kun hallitus
taipaleensa aloitti. Ministeriössä on tehty hyvin
paljon työtä tämän sars-kysymyksen
kanssa, myöskin kansainvälisellä tasolla Who:ssa
Euroopan terveysministereitten parissa, ja tartuntatautiverkoston
työ on myöskin ollut hyvin ratkaisevaa. Nyt tässä lisäbudjetissa
ollaan saamassa määrärahaa 500 000 euroa,
korkeintaan 100 000 euroa kutakin yliopistollista sairaanhoitopiiriä kohti,
ja mikäli eduskunta hyväksyy esityksen, kukin
yliopistollinen sairaanhoitopiiri laatii yhteistyössä erityisvastuualueensa
kaikkien sairaanhoitopiirien kanssa esityksen määrärahan
käyttämiseksi. Yliopistollisen sairaanhoitopiirin
tulee osoittaa saamaansa valtionavustusta tämän
vastuualueen muille sairaanhoitopiireille yhteistyössä laaditun
esityksen mukaisesti. Sairaanhoitopiirien edellytetään
osallistuvan hankkeiden rahoitukseen vähintään
50 prosentilla. Määrärahaa voi käyttää käytännöllisesti katsoen
kaikkeen tähän liittyvään toimintaan paitsi
vakinaisen henkilökunnan palkkaukseen. Tällä määrärahalla
siis pyritään koko maassa saamaan parempia valmiuksia
kohdata sars-epidemiaa mutta myöskin muita epidemioita, koska
emmehän tiedä tässä globaalissa
maailmassa, mikä sitten seuraavaksi tulee. Sairaanhoitopiirit
ovat varmasti jo aika pitkällä näissä valmisteluissa.
Jos kertoo vielä tilanteen sars-tapausten osalta Suomessa,
niin 17.6. mennessä on yhteensä Suomessa kirjattu
22 epäilyä, joista kolme on osoittautunut muiksi
taudeiksi ja yksi on todennäköinen tapaus. Viimeisten
kahden viikon aikana ei uusia epäilyjä Suomessa
ole raportoitu. Näin ollen me jatkamme tätä työtä,
joka on Suomessa todella ollut, Kansanterveyslaitoksen osalta muun muassa,
erittäin hyvin organisoitua ja väestöön kohdistuvaa
informaatiota antavaa. Se on myöskin saanut väestöltä kiitosta,
ja nettisivuilla on ahkerasti vierailtu ja sillä tavalla
myöskin saatu informaatiota. EU-tasolla pyrimme myöskin edelleen
toimimaan, ja EU:n puitteissa on perustettu sars-asiantuntijaryhmä,
joka avustaa komissiota ja tartuntatautiverkostoa EU-tason suositusten
päivityksessä. Lisäksi EU avustaa mahdollisuuksien
mukaan Who:ta eurooppalaisilla asiantuntijoilla. Mielestäni
tämä on täällä Suomessa hyvin
hoidettu, mutta olemme tietenkin uuden, nopeasti leviävän
taudin kanssa täällä tekemisissä ja
pyrimme siihen nyt tälläkin lisäbudjetilla sitten
varautumaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviossa on monia
erittäin tärkeitäkin asioita, mutta haluaisin
nyt tässä yhteydessä nostaa ainoastaan
yhden asian, joka on Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan
näkökulmasta erittäin tärkeä kysymys,
elikkä Valtatie 6:n kehittämishankkeen välillä Lappeenranta—Imatra.
Hallitusohjelmassa on selkeästi otettu kantaa aluepolitiikan
kehittämiseen. Ohjelmassa on sanottu muun muassa: "Eroja
alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan",
eli kääntäen: eri alueiden kehittämisvalmiuksia
tuetaan ja näiden erityispiirteet huomioidaan. Tämän
lisäksi hallitusohjelmassa on sanottu, että aluekehityksen turvaamiseksi
huolehditaan liikenneväylien ja liikenneyhteyksien ylläpidosta.
Lisätalousarviossa on kohdennettu toimenpiteitä ennen
muuta työllisyyden parantamiseksi. Yhtenä osiona
on otettu liikenne- ja viestintäministeriön rata-
ja tieverkon määrärahojen lisäykset.
Rataverkon investointeihin esitetään 32,6:ta miljoonaa
euroa ja tieverkon kehittämiseen 6,7:ää miljoonaa
euroa.
Tässä yhteydessä haluankin nostaa
Valtatie 6:n investoinnin eräänä Kaakkois-Suomen
ja Etelä-Karjalan alue- sekä elinkeinopolitiikan
näkökulmasta tärkeimpänä kehittämisen
alueena. Kaakkois-Suomen erityispiirteinä ovat vahva metsä-
ja puunjalostusteollisuus sekä rajan läheisyys.
Voimme jopa sanoa, että 25 prosenttia maamme metsä-
ja puunjalostusteollisuudesta on tällä alueella.
Voidaan myös sanoa, että yksi maailman metsäteollisuuden
keskittymistä on Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa.
Tämä osaltaan näkyy rekka- ja raskaan
liikenteen sekä rautatieliikenteen voimakkaana kasvuna.
Teollisuuden ja alueen kehittymisen kannalta suureksi ongelmaksi
on tullut logistiikka, maantie- ja rautatieyhteyksien riittämätön
kapasiteetti. Tämä on kuin oravanpyörä.
Rautatiekapasiteetin puute Kaakkois-Suomessa ohjaa raskasta liikennettä yhä enemmän
maantielle, ja tämä osaltaan kuormittaa entisestään
jo huonossa kunnossa olevaa Valtatie 6:ta. Nämä ovat
osaltaan vaikuttaneet siihen, että Valtatie 6:lla liikkuu
jopa 10 000—13 000 ajoneuvoa vuorokaudessa,
josta raskaan liikenteen osuus on arviolta noin 14 prosenttia. Valtatie
6 on tällä hetkellä raskaan liikenteen osalta
vilkkain tieosuus Suomessa. Ennusteen mukaan liikenne kasvaa edelleen
arviolta 30—40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Teiden ruuhkautuminen ja huono kunto ovat tuoneet myös
maantieturvallisuuden aivan uuteen valoon Kuutostien yhteydessä.
Tiejakson kuolematiheys ja -riski ovat hyvin korkeat, jopa kolminkertaiset
verrattuna muiden pääteiden keskiarvoon.
Tässä yhteydessä haluaisin nostaa
esille erityisesti Valtatie 13:n liittymän Selkäharjussa,
joka on tällä hetkellä todettu erittäin
vaaralliseksi risteykseksi. Lappeenrannan kaupunki on omalta osaltaan
pyrkinyt liikennemerkkijärjestelyillä vaikuttamaan
risteyksen vaarallisuuteen ja turvallisuuteen. Peruskysymyksenä on
kuitenkin risteyksen ruuhkautuminen, ja kaavallisesti se on huono
ja turvaton. Siihen tarvitaan eritasoliittymä, jotta turvallisuutta
pystyttäisiin parantamaan.
Alueen elinkeinoelämän ja uusien investointien
kannalta tärkeä merkitys on myös rajan
läheisyydellä. Vuonna 2001 rajan ylitti noin 1,5
miljoonaa henkilöä ja noin 800 000 ajoneuvoa.
Tiepiirin näkemyksen mukaan rajan merkitys tulee entisestään
kasvamaan. Vuonna 2015 arvioidaan rajan ylittävän
noin 1,8 miljoonaa ajoneuvoa. Tämä tulee vaikuttamaan
hyvin vahvasti myös Valtatie 6:n tulevaisuuteen.
Valtatie 6:n merkitys ei ole ainoastaan alueellinen vaan myös
valtakunnallinen. Venäjän merkitys Suomelle tulee
talouden näkökulmasta vahvistumaan. Kaakkois-Suomen
ja Etelä-Karjalan rooli ja merkitys maantieteellisesti
ja logistisesti tulevat kasvamaan. Baltian maitten tuleminen EU:hun
luo meille uusia paineita myös Euroopasta. Ennen kaikkea,
kuinka pystymme hyödyntämään
ne talouskasvun ja logistiikan mahdollisuudet, joita Venäjä meille
antaa, vai pidämmekö niitä uhkana emmekä siten
näe myöskään Itä-Suomen
ja Kaakkois-Suomen tarjoamia mahdollisuuksia koko Suomen mahdollisuuksina?
Toivoisin, ettei näin olisi. Tästä syystä olisin
halunnut tukea lisätalousarvioaloitetta Valtatie 6:n kehittämishankkeesta
välille Lappeenranta—Imatra määrärahojen
saamiseksi lisätalousarvioon. Pidän kuitenkin
toivoa yllä, jotta tämä tulisi huomioitua
tulevissa talousarvioissa 2004 ja tämä tulisi
hankkeena aikaistettua.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen kiinnitti ihan tärkeään
asiaan huomiota, kun hän puhui Selkäharjun risteyksestä,
Valtatie 13:n ja Valtatie 6:n risteyksestä. Haluaisin tässä todeta,
että edellisen hallituksen aikana silloiseen liikenneministeriin
Kimmo Sasiin oltiin asiasta yhteydessä. Kun nyt paikalla
on uusi liikenneministeri, tietysti tässä tilanteessa
varmasti tuo viesti menee perille tältä osin.
Mutta se, että sitä ei ole todellakaan priorisoitu
niin voimakkaasti, mihin ed. Kiljunen kiinnitti huomiota, on tosiasia.
Toisaalta sitten se, että meillä on todella muita
ihan samalla tavalla ongelmallisia kohtia Kaakkois-Suomessa, kertoo, että olemme
liikenteellisesti ongelmallinen alue: valtavasti rasitusta, valtavasti
paineita, raskasta liikennettä ja rataverkosto heikossa
kunnossa, niin kuin ed. Anneli Kiljunen hyvin tämän
esitti.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Vuoden 2003 lisätalousarviosta on
todettu hallituksen myötä, että kysymys
on elvyttävästä talousarviosta ja sillä tavalla
tavoitteena olisi ostovoiman ja kotimaisen kysynnän laajentaminen, nostaminen.
Kuitenkin kysymykseksi jää, auttavatko nämä verolinjaukset,
veronhuojennukset, helpotukset, mitkä tässä ovat
esityksenä, kotimaista kysyntää ja ostovoimaa
oikealla tavalla. Oma näkemykseni, joka myös on
kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitettynä,
on, että nämä veronhuojennukset eivät
kohdennu oikealla tavalla. Näen samalla tavalla kuin valiokunnan
kannanotoissa kyllä todetaankin, että yksityisen
kulutuksen ennustetaan muodostuvan merkittäväksi
tekijäksi kokonaistuotannon kasvussa ja että kotimaisen
kysynnän ja taloudellisen kasvun vahvistamiseksi sekä hyvän
työllisyyskehityksen turvaamiseksi tarvitaan nyt erityisesti
näitä talousarviossa esitettyjä elvytystoimia.
Tästä olen samaa mieltä, että elvytystoimia todella
tarvitaan, mutta minkälaisia?
Kristillisdemokraattien vastalauseessa n:o 1 todetaan, että suhdanteet
ovat kieltämättä huonontuneet ja kotimaista
kysyntää tulisi tästä syystä edistää.
Kuitenkin vallitsee erilaisia käsityksiä siitä,
millä tavoin voidaan parhaiten vaikuttaa työllisyyteen
ja ostovoimaan, sekä siitä, minkälainen
veronalennus on kaikkein tehokkain. Eduskuntakausilla 1995-2001
alennettiin Suomessa tuloveroa huomattavasti ilman, että työttömyys
olisi meillä laskenut enemmän kuin niissä maissa,
joissa vastaavaa tuloveronalennusta ei tehty. Nyt esitetty veronalennus
on euromääräisesti suurin niissä tuloryhmissä,
joiden tulot ovat kaikkein suurimmat, ja vastaavasti pienituloisimmat
ja tulottomat jäävät ilman mitään
veronalennusta. Näin ollen tällä toimenpiteellä lisätään
ostovoimaa niille, joille lisäyksellä ei ole suurta
merkitystä, ja heikkoa ostovoimaa omaavien ryhmien huono
asema edelleen säilyy.
Erityisesti pidän ongelmallisena, että tästä lisätalousarviosta
puuttuvat ne kohdennukset, joista on täälläkin
eduskunnassa paljon puhuttu erityisesti ajatellen perhepoliittisia
korostuksia. Niinpä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa
korottaa jo loppuvuodesta perhetukia: lapsilisiä, minimivanhempainrahaa
ja kotihoidon tukea. Lapsilisien korotus kohdistettaisiin kaikille
lapsille. Tutkimusten mukaan monilapsiset perheet ovat muita vähävaraisempia,
ja toisaalta väestöpoliittinen kehitys edellyttää panostusta
syntyvyyden edistämiseksi. Kristillisdemokraatit korjaisivat
välittömästi myös suomalaisen
sosiaalipolitiikan häpeätahran, joka tarkoittaa
nimenomaan minimiäitiyspäivärahan suuruutta.
Lisäksi pienten lasten hoidon tuen tasoa korotettaisiin.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korottaisi välittömästi
pienintä kansaneläkettä. Tämä,
mikä tässä nyt on esityksenä,
on mielestäni erittäin huono ratkaisu ajatellen
niitä lupauksia, mitä eläkeläisille
on esitetty aikaisemmin.
Arvoisa puhemies! Myös sisäisen turvallisuuden
takaamiseksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä,
ja siinä erityisesti, niin kuin täällä on
jo joissain puheenvuoroissa tullut esille, on kysymys poliisien
määrärahoista, jotta avoimia poliisin
virkoja voidaan täyttää. Tällä hetkellä poliisin
määräraha jatkuvasti vähenee,
vaikka tarve edellyttäisi päinvastoin lisäystä.
Niinpä siihen vaihtoehtobudjetissa esitämme 5:tä miljoonaa.
Vielä joitain ajatuksia työministeriön
hallinnonalalta.
Suuri huolenaihe on kasautuva työttömyys, jossa
pitkäaikaistyöttömyydestä sen
kaikkine seurannaisvaikutuksineen on tullut joidenkin ryhmien kohtalo
ja jopa oma alakulttuurinsa. Kaikkein pahin tilanne on perheessä,
jossa molemmat huoltajat, mahdollisesti vielä joku aikuisista
lapsista, ovat yhtäaikaisesti työttömänä.
Silloin huoli siitä, että työttömyys
periytyy seuraavalle sukupolvelle, on todella aiheellinen. Hyvinvointiyhteiskunnastamme
ei pitäisi löytyä yhtäkään
perhettä, jossa molemmat huoltajat ovat yhtä aikaa
työttöminä. Näin näkisin,
että erityisesti työttömyyden hoitamiseen
ja työllisyyden hoitamiseen tulisi saada rahaa.
Työttömyyden on ennakoitu lisääntyvän
nykyisestään ja yritysten talousnäkymien
edelleen heikkenevän. Valtion tulee tukea kuntia ja kuntayhtymiä,
jotta nämä voisivat tarjota töitä vaikeutuvassa
tilanteessa oleville. Kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteinen
työllistämistuki on lisätalousarvio huomioon
ottaen laskemassa 4,5 miljoonaa euroa vuodesta 2002. Syvenevän taantuman
kourissa tuki olisi pidettävä vähintään
ennallaan. Edelleen näen, että kuntien työllisyysperusteisiin
investointeihin tulisi saada lisää rahaa, jotta
kuntien taloudelliset näkymät, jotka ovat nyt
huonontumassa, voitaisiin hoitaa.
Arvoisa puhemies! Vielä joitain ajatuksia oikeusministeriön
toimialalta. Täällä on puhuttu vankeinhoidosta,
ja siihen on tulossa rahaa, mutta niin kuin on jo todettu, liian
vähän. Vankiluvun huomattavasti ennakoitua jyrkempi
kasvu on aiheuttanut Vankeinhoitolaitokselle vakavan rahoitus- ja
yliasutusongelman. 90-luvulla, jolloin vankiluku oli tasaisessa
laskussa ja Vankeinhoitolaitoksen sopeutuminen kohdistettiin eräisiin laitosyksiköihin,
valvontahenkilökuntaan sekä vankitoimintoihin,
Vankeinhoitolaitos joutui lakkauttamaan muun muassa kakki puolustusministeriön
työsiirtolakohteet. Tiedämme, että koulutuksessa,
kuntoutuksessa sekä ohjelmatoiminnassa voidaan nykyisellä henkilökunnalla
aktivoida mielekkäästi keskimäärin
noin 600 vankia. Tarve on siis todella huomattava, jos ajattelemme
koko vankien määrää ja sitä lisääntyvää määrää.
Vankeinhoitolaitoksen majoitus- ja toiminnallisen kapasiteetin nostaminen
vankiluvun nousua vastaavasti edellyttää sekä investointeja toimitiloihin
että henkilökuntamäärän
lisäämistä.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan ottaa esiin perustienpitoon
liittyvät rahat. Edellä on nostettu esille näitä eri
alueilla olevia tienkunnostus- ja tienparannus- ja tiemäärärahoja.
Mutta erityisesti tässä yhteydessä, kun
on kysymys lisätalousarviosta, haluan korostaa perustienpitoon
tarvittavaa rahamäärää. Näen,
että perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa
ja yleisen liikenneturvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas
keino kohdentaa alueellisia työllistämistoimia
ja tukea tasapainoista maamme kehitystä. Tarvitsemme tietysti
alueille lisää niin kuin Pirkanmaan alueellakin
määrättyjen teiden hoitoon liittyen,
mutta myös koko alueen tasapainoinen kehitys mielestäni
on turvattava.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviosta käytävässä keskustelussa
oli erittäin mieluisaa kuultavaa ministeri Hyssälän
panostukset, joita hänen ministeriönsä on osoittanut
ajankohtaisiin asioihin. Kansainvälisesti tämä sars-epidemia
on paljon vakavampi, näin uskon, kuin mitä tällä hetkellä lehdistössä ja yleensä mediassa
siitä kerrotaan. Pelkään pahaa, että ne
kohu-uutiset, jotka runsas kuukausi sitten tästä epidemiasta
olivat ja hieman aiemminkin maailmalla, eivät ole edes
alkusoittoa sille, mitä sars-epidemia maailmassa tulee
merkitsemään. Sen vuoksi meidän Suomessa
tulee varautua tähän epidemiaan. Jos tämä on
aerosolina leviävä, niin tässä saattaa
olla hyvin laaja maailmankatastrofi edessä. Sen takia tuohon
varautuminen on erittäin hyvä, ajankohtainen teko.
Samalla kun on puhuttu pitkään huumeongelmasta,
joka on tiedostettava ja ennen kaikkea etsittävä keinot
sen torjumiseksi, on aivan oikein, että nähdään
alkoholipolitiikassa toimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä alkoholiongelman
pahenemista ja vähentää alkoholiongelmia.
Myös tässä suhteessa oli oikein mieluisaa
kuulla äsken ministeri Liisa Hyssälän
kertomat lisävoimavarat näihin tärkeisiin
kohteisiin.
Aivan alussa valtiovarainvaliokunnan edustajana ed. Ala-Nissilä toi
esille huolestuttavia asioita, jotka liittyvät muun muassa
vankeinhoidon sektorille. Meillä vankilat ovat ylitäynnä.
Vankeja joudutaan pitämään suljettujen
ovien takana ilman, että heille voidaan antaa työtehtäviä,
joita vankeinhoidossa on suunniteltu tehtävän
päivittäin. Työt jäävät
tältä osin tekemättä. Ei ole
tarkoituksenmukaista vankeinhoitoa säilyttää vain lukkojen
takana vankeja sen takia, että henkilöstöä ei
ole valvomaan päivittäisiä työtehtäviä. (Ed.
Nepponen: Ulkomaalaiset pois vankiloista, kotimaahansa!) — Olen
ed. Nepposen kanssa tässä asiassa aivan samaa
mieltä, että ulkomaalaiset tulisi lähettää omiin
maihinsa kärsimään rangaistuksia.
Mutta näen, että meidän samalla tulisi
kehittää vankeinhoitoa siten, että se,
mikäli mahdollista, auttaisi yhteiskuntakelpoisuuteen takaisin. Nythän
on todettu ja tiedetään, että vankiloissa muodostuu
rikollisverkostoja. Tämä on äärimmäisen
huolestuttava asia. Jos me ajattelemme, mitä varten vankilat
ovat, ja jos nämä toimivat tarkoitustaan vastaan,
tämä on todella hyvin huolestuttava asia. Siksi
meidän pitäisi vankiloita hajauttaa, jotta tällaisia
verkostoja ei pääsisi syntymään
ja samalla myös vankilan turvallisuus sekä vankien
itsensä että työyhteisössä mukana
olevien kannalta paranisi.
Toisin tässä yhteydessä vakavana
hankkeena esille Haapamäelle suunnitellun Keski-Suomen avovankilan,
joka on ollut erittäin pitkään esillä, jota
varten aikanaan on tehty 4 miljoonan markan suunnitelmat, ostettu
maa-alue. Sen piti eräänä valtion konkreettisena
toimenpiteenä kompensoida Valtionrautateitten runsaan 700
valtion työpaikan menetyksiä Haapamäen
3 000 asukkaan yhdyskunnassa. Toivon, että tämä Haapamäen
vankeinhoidon todella aikanaan uudistuksellinen ja edistyksellinen
hanke otettaisiin pikaisesti esille ja toteutettaisiin.
Samalla yhdyn ed. Ala-Nissilän huolenaiheeseen siitä,
että Rajavartiolaitoksen kohdalla määrärahat
eivät ole riittävät. Raja-asemia on voitava
pitää auki ympärivuorokautisesti. Meidän
on pidettävä tässäkin suhteessa
jatkuva valmius yllä. Päinvastoin näkisin,
että nyt suljettuna olevia entisiä rajavartioasemia
tulisi pikemminkin avata ja ottaa käyttöön
ja säilyttää käyttöönottovalmiudessa.
Meidän tulisi antaa voimavaroja Rajavartiolaitokselle,
tullille ja poliisille ennalta ehkäistä rikollisuutta.
Eräs tärkeä asia on huumekoirat. Meidän
kerta kaikkiaan pitäisi panna niin kova stoppi rajoille,
että huumeita ei tuoda tähän maahan.
Tässä tarvittaisiin voimakkaita viranomaistoimenpiteitä.
Tilanne on jo nyt hälyttävän paha, mutta
pahenee nopeasti.
Ed. Huotari toi esille Kainuun kannalta tärkeän
junanvaunuteollisuuden. Meidän on pidettävä huolta
myöskin, että tämä ammattiosaaminen säilyy
omassa maassamme.
Itse olen nostanut Haapamäen kysymyksiä esille
paitsi vankilahankkeen osalta, kuten juuri toin esille, myös
lisätalousarvioaloitteissa koulutuksen osalta. Toivoisin,
että vanha rautatieliikenteen risteysasemapaikkakunta,
kolmen maakunnan solmu, Keski-Suomen läntisessä osassa Pirkanmaan,
Pohjanmaan ja Satakunnankin läheisyydessä voisi
olla myös koulutuspalveluja tarjoava paikkakunta. Siksi
toivon, että valtio kompensoisi näitä 700
työpaikan menetyksiä, jotka kolmen vuosikymmenen
aikana ovat asteittain tapahtuneet tuolle paikkakunnalle, osaltaan panostamalla
Haapamäen lukion audiovisuaalisen viestinnän,
mediakasvatuksen, elokuvakasvatuksen opetukseen kuin myös
aikuiskasvatussektorilla aikuislukion osalta palvelemaan laajempaakin
aluetta kolmen maakunnan alueella.
Arvoisa herra puhemies! Toivon, että hallitus myöhemmissä ratkaisuissaan
myös näihin esille ottamiini asioihin voisi kiinnittää vakavasti
huomiota ja voisin antaa tunnustusta asianomaisille ministereille,
kuten nyt olen saanut ministeri Hyssälälle antaa.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Oinosen puheenvuoroa. Siinä oli
hyvin merkittäviä ja painavia osia. Tietysti voi
yhtyä ihan sataprosenttisesti siihen, kun hän
totesi, että rajoille on pantava stoppi, että huumeita
ei kerta kaikkiaan voi Suomeen tulla. Mutta, arvoisa puhemies, joudun
kyllä toteamaan ed. Oinoselle, että kun me olemme hyväksyneet
täällä talossa äänestyksen
jälkeen liittymisen Schengen-sopimukseen, kyllä EU-maitten
alueella se on hyvin vaikeaa, silloin kun EU:sta tuodaan tavaraa
Suomeen. Eli kolmansien maiden osalta se voidaan toteuttaa, mutta EU:n
sisällä se on hyvin vaikeaa.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Talouden haasteet ovat kovat. Kansainvälinen
taantuma vaikuttaa merkittävästi meidän omaan
talouteemme. Onneksi kansalaisten kulutuskysyntä on pitänyt
pyörät pyörimässä,
mutta nimenomaan vientiteollisuuden ongelmat johtavat siihen, että työllisyystilanteen
säilyttäminen edes nykyisellä tasolla
tulee tuottamaan vaikeuksia, siksi hälyttäviä uutisia
olemme saaneet päivittäin kuulla. Tämä tulee
tuottamaan erityisesti hallitukselle, mutta meille kaikille suuria
haasteita.
Suurella tyytyväisyydellä on todettava hallituksen
veroratkaisu, jossa se on tullut kokoomuksen linjalle, ja sitä kautta
toivottavasti elvyttäen pystytään edelleenkin
kysyntää ylläpitämään
ja edes jollain lailla taloutta viemään eteenpäin.
Toinen viesti on hallitusohjelmassa: Pidättyvyyttä valtion
menoissa noudatetaan, vaikka silloin tietenkin vaalilupauksia ei
pystytä toteuttamaan, mutta se on sitten taas lupausten
antajan ongelmia.
Hyviä asioita sisältyy lisäbudjettiin,
ja muutaman haluan tässä nostaa esiin. Erityisesti
maakunnissa puuntuotannon kestävyyden turvaaminen tuottaa
työpaikkoja, edistää meille tärkeää metsän
kasvua, sillä meidän on taattava puuhuolto, siksi
tärkeä meille metsäteollisuus on.
Vesihuollon ongelmat ovat olleet esillä ja tulevat
olemaan varmasti jatkossakin. Siksi on ilolla todettava 2 miljoonan
euron lisäys vesihuoltotöihin, samoin kuin jo
täällä esiin nostettu Valtatie 6:n jatko,
niin että Kouvolaan ulottuva väylä saadaan
hyvään kuntoon. Sillä on vaikutusta ei
vain pelkästään Kymenlaaksoon vaan koko
itäiseen Suomeen.
Pienenä myönteisenä yksityiskohtana
vielä on todettava puolustushallintoon lisäyksenä indeksiehdon
mukaisesti 11 miljoonaa euroa, josta 6 miljoonaa euroa tulee paljon
kiisteltyyn kiinteistöuudistukseen. Se helpottaa puolustushallinnon tilannetta
ja toivottavasti vie myönteisesti eteenpäin eduskunnan
hyväksymää uudistusta.
Vielä yhtenä seikkana totean, että lisämäärärahoja
tulee merkittävästi teknologiseen tutkimukseen.
Ylläpitämällä kilpailukykyämme
tutkimuksen kautta edesautamme selviytymistä.
Mutta on tietenkin miinuksiakin. Valitettavasti nykyinen hallitus
ei jatkanut alueellistamisen linjaansa. Edellinen hallitushan teki
alueellistamispäätöksiä, joista
osa on jo toteutunut. Valitettavasti silloinen päätös
Merimuseon alueellistamisesta ei etene, koska sille ei ole annettu
yhtään lisämäärärahoja.
Kansalaiset kantavat huolta turvallisuudestaan, ja sitä meidän
on myöskin täällä eduskunnassa
kannettava. Siksi olisi ollut välttämätöntä, että poliisille
olisi annettu lisämäärärahoja
avoinna olevien virkojen täyttämiseen. Esitys
5 miljoonan euron lisäyksestä on paikallaan, sillä edessä on
poliisilla kovia haasteita. Ikääntyminen, niin
kuin kaikkialla valtion ja kuntien työntekijöiden
joukossa, on tulevaisuuden kova haaste.
Ulkoinen turvallisuus on nostettu esiin. Viimeistään
toisessa lisäbudjetissa viimeistään syksyllä on
hyvin vakavasti otettava esiin Rajavartiolaitoksen tarpeet itäisen
rajan vartioinnin tason nostamiseksi, koska Venäjä siirtää kiihtyvällä vauhdilla
rajavartijoitaan eteläiselle ongelma-alueelleen.
Perustienpidon osalta lisäystä on tullut johtuen
siitä, että eduskunta aikanaan edellytti, että kun
tielaitosuudistus tehdään, syntyvät säästöt suunnataan
perustienpitoon, mutta tuo raha ei riitä kohtuullisella
tavalla kunnon ylläpitoon ja sinne tarvitaan lisää.
Rautatieverkko on perusliikennemuoto. Suuri huoli on siitä,
miten rautatieverkko pystyttäisiin ylläpitämään
edes jonkinlaisella tahdilla. Sillä on nimenomaan vaikutusta
myöskin Itä-Suomeen. Itse peräänkuulutan
Savon radan perusparantamista. Me tarvitsemme nopeat yhteydet myöskin Etelä-Savoon,
ja siksi lisämäärärahojen tarve
on olemassa, koska vääjäämättä aikaa
myöten lentoliikenne tulee loppumaan. Siihen ei pystytä joukkoliikennemäärärahoja
riittävästi suuntaamaan, ja siksi meille nopea
rautatieyhteys on eräs sellainen kilpailukykytekijä,
jota me tarvitsemme siellä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä ministeri
Hyssälä oli paikalla, hän lähti
jo ed. Oinosen puheenvuoron kohdalla kylläkin pois, mutta
hän puhui sarsista ja painotti puheenvuoronsa hyvin vahvasti
tähän. Mikä se sars sitten on? Se on
henkilöstä toiseen tarttuva keuhkokuume, jonka
aiheuttaa koronavirus, joka on todennäköisesti
eläinkunnasta peräisin. Tässä kohdassa
pitää kyllä ainakin pöytäkirjoihin
sanoa se, että kyllä nimenomaan tuollainen tehoeläintalous,
jossa on paljon esimerkiksi kanoja tai nautaeläimiä yhtaikaa
toisiinsa kontaktissa, kun siihen vielä lisätään
sitten antibiootteja, sellainen laboratorio on, että se
tuottaa uusia ja uusia mikrobimutaatioita jatkuvasti.
Mutta siihen, mitä myöskin ed. Oinonen täällä vähän
kauhistellen, jos niin voi sanoa, tästä uhasta
totesi, haluaisin todeta, että sars ei leviä oireettomien
kautta tai esineiden tai tavaroiden kautta. Pääasiallinen
tartuntatapa on sairaasta henkilöstä lähikontakti,
eli hoitaja tai perheenjäsen on yleensä ollut
näissä tapauksissa se sars-ketjussa todettu lähikontakti.
Edelleen voidaan ylireagoinnista kyllä ainakin globaalisessa
mitassa puhua, ja tähän myöskin ammatti-ihmiset,
esimerkiksi keuhkotautien professori Peltola, ovat ottaneet kantaa
julkisuudessa. Ajatellen sitä, että 30 sekunnin
välein kuolee lapsi malariaan ja nyt nämä sars-kuolintilastot
ovat kuitenkin muutamissa tuhansissa koko maapallon mittakaavassa, ei
tässä sinänsä ole mistään
ihmeellisestä asiasta kysymys. Mutta kun se on koskettanut
liikemiehiä, lentokoneissa matkustavia, myöskin
länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäseniä,
niin siinä se poikkeaa malariasta ja se kai on tehnyt siitä niin
merkittävän.
Suomessa on myös, voisin sanoa, jossakin määrin
tietysti myös ylireagoitu, koska Kansanterveyslaitoksen
mukaan sars-kriteerit eivät ole kyllä olleet täyttyneet
silloin, kun on joku julistettu todennäköiseksi
tautitapaukseksi. Hyvä näin tietysti, että nämä molemmat
eivät sitä kuitenkaan olleet, mutta vastaavastihan
meillä silloin, kun oli tämä valkoisen
pulverin levitysaika, anthrax-kohu liikkeellä, jossakin
suljettiin koulukin sen takia, kun voimistelusalista löytyi
valkoista pulveria, joka oli kuitenkin niin kutsutun stressipallon
sisältö.
Mutta vielä toiseen asiaan, puhemies, pari minuuttia
koskien peruspalveluja. Peruspalveluministeri Hyssälä siis
kävi täällä. Itse asiassa on
positiivista, että hän on ollut paikalla, mutta
olisin kysynyt häneltä kyllä ja kysyn
edelleenkin sitä, millä tavalla ne miljoonat eurot
sitten todella kohdistuvat Kansallisen terveysohjelman mukaisesti
niihin oikeisiin terveydenhoidon ja sairaanhoidon kohteisiin. Tässä tullaan
myöhemmin puhumaan valtiontalouden kehyksistä vuosina 2004—2007.
Siellä aika vahvasti puhutaan, että kaikki asiat
ovat kunnossa tämän 700 miljoonan euron tasokorotuksen
suhteen, joka on minimi kansanterveyspuolella ja sairaanhoidossa,
jotta Kansallinen terveysohjelma täyttyy, mutta minimi,
ja niin kuin me tiedämme, edellinen hallitus kyllä pienensi
sitä summaa aika vahvasti, minkä alun pitäen
professori Huttunen ja hänen työryhmänsä esittivät.
Mutta eräs summa ja numero, joka on hyvä muistaa,
on 320 miljoonaa euroa. 320 miljoonaa euroa on se hinta, mikä jouduttaisiin
maksamaan, jotta nykyiset leikkausjonot lyhennettäisiin
sille tasolle, mitä Kansallinen terveysohjelma edellyttää,
siis 320 miljoonaa euroa. Se on kertasumma, kertameno, mutta sekin
olisi todella hyvä pitää mielessä myös
nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriössä ja
palveluministerin. Mutta sitä minä kyllä odotan,
että selkeästi osoitettaisiin ne miljoonat eurot.
Ministeri Pekkarinen aikaisemmissa keskusteluissa täällä on
sanonut, että hän on tätä asiaa
kyllä kovasti kysynyt ja ministeriöstä vakuutellaan,
että 700 miljoonaa euroa on tämä summa.
Mutta kyllä kannattaisi hieman analysoida, mitkä ovat
ne kohteet, mihin ne suuntautuvat, ja myös on tärkeää se,
että lukuisat muut Kansallisen terveysohjelman kohdat tulisivat
täytettyä tämän budjettirahoituksen
ja kuntien osuuden lisäksi.
Kun kunnat, niin kuin täällä on todettu,
nyt edessä olevan erittäin hankalan taloudellisen
tilanteen vallitessa joutuvat vielä kovempaan vastuuseen,
kovempaan vääntöön, ongelma
on, löytyykö niiltä se toinen puoli ja
riittääkö tämä valtionosuuksien
nostaminen. Se vaikuttaa toisaalta ja toisaalta se, että kun
taloudella menee huonosti, sairastavuus lisääntyy,
apua pitää olla entistä enemmän
ja myöskin yhteiskunnan vastuu kasvaa silloin, kun yleisesti
talous heikkenee, jolloinka panoksia pitäisi lisätä.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion yhteydessä haluaisin
ensin nostaa esiin erään kohdan, jota käsitellään
melko laajasti valiokunnan mietinnössä, mutta
johon ei ole esitetty määrärahalisäystä.
Tämä kohta koskee vankiloita eli on oikeusministeriön
hallinnonalalla luku Rangaistusten täytäntöönpano. Valtiovarainvaliokunta
ja myös lakivaliokunta ovat erittäin useissa yhteyksissä kiinnittäneet huomiota
siihen, että Vankeinhoitolaitos on ollut huomattavan aliresursoitu,
kun vankien määrä on kasvanut säännönmukaisesti
enemmän, kuin mitä on ennustettu silloin, kun
talousarvioita on laadittu. Vankeinhoitolaitosta on rahoitettu lisätalousarvioilla,
ja tämä on vaikeuttanut huomattavasti sitä,
miten vankiloissa on pystytty tekemään suunnitelmallista
toimintaa, huolehtimaan huumevieroituksesta sekä huolehtimaan
työtoiminnasta ja muista vankien toiminnallisista asioista.
Nyt lisätalousarviossa Vankeinhoitolaitokselle lisättiin
5 miljoonaa euroa rahaa, mutta tällä lisäykselläkään
ei päästä niihin tavoitteisiin, mitä Vankeinhoitolaitos
on asettanut itselleen esimerkiksi sen suhteen, kuinka moni vanki
osallistuu tällaiseen tavoitteelliseen toimintaan.
Lisäksi valiokunta on esittänyt huolensa siitä, että vankiluvun
kasvu on suuntautunut suljettuihin vankiloihin. Avolaitosten tilanne
on huono ja itse asiassa, kun Seutulan työsiirtola suljetaan,
tilanne menee vieläkin huonommaksi, eli Vankeinhoitolaitoksen
pitäisi pystyä avaamaan uusia avolaitospaikkoja,
jotka ovat esimerkiksi päihteettömiä ja
sinänsä hyvä tapa hoitaa vankeja.
Valiokunta on tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota
myös kahteen seikkaan, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen,
että vankiluku ei olisi niin voimakkaassa kasvussa. Toinen
näistä asioista on sakkojen muuntorangaistukset,
joiden osalta oikeusministeriössä on ollut jonkinlaista
valmistelevaa valmistelua siitä, että nykyisellä tavalla sakkoja
ei muunnettaisi kaikissa tapauksissa vankeudeksi, vaan siirryttäisiin
enemmän pohjoismaistyyppiseen järjestelmään,
jossa sakot sinänsä eivät vanhene, niin
että niitä voitaisiin periä sen aikaa
kuin peritään, mutta varattomat ihmiset eivät
näitä sakkojaan vankilassa istuisi.
Saatujen tietojen mukaan sakkovangit ovat niitä ihmisiä,
joita sanotaan syrjäytyneiksi, ja heillä on monia
terveydellisiä ja toimeentuloon liittyviä ongelmia.
Vankila sinänsä ei ehkä heidän
ongelmiensa ratkaisuun ole mikään oikea paikka.
Valiokunta on hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä esimerkiksi
kiinnittänyt huomiota siihen, että olisi hyvä,
että tämä sakkojen muunto saataisiin
säädeltyä uudella tavalla.
Toinen asia, johon valiokunta kiinnittää huomiota,
on sovittelu, josta on saatu hyviä kokemuksia ja jonka
saattaminen ikään kuin valtakunnallisen ohjeistuksen
piiriin on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Myös
sovittelusta saadut kokemukset siellä, missä sitä on
hyvin tehty, ovat hyviä, ja ne ovat sellaisia, että on
pystytty ehkäisemään nuorten ihmisten
vankilakierrettä, ja myös itse asiassa rikoksen
uhrit ovat nähneet sovittelun hyvänä asiana.
Tämä on toinen asia, johon valiokunta on halunnut
kiinnittää huomiota ja josta on tarkemmin lausuttu
hallituksen toimenpidekertomuksen yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä vastalauseestamme, jossa
olemme esittäneet kolme määrärahalisäystä.
Tämähän liittyy vihreän eduskuntaryhmän
siihen kokonaisuuteen, mitä olemme esittäneet
siinä, kun hallitus on esittänyt lisätalousarvion
ja veronalennukset. Meidän ideammehan on ollut se, että veronalennukset
olisi kohdistettu huomattavasti selkeämmin pieni- ja keskituloisille,
millä olemme katsoneet olevan paremmat työllisyysvaikutukset
kuin tällaisella tasaisesti asteikkoihin menevällä veronalennuksella.
Myös olemme omassa mallissamme toteuttaneet veronalennukset
volyymiltaan jonkin verran pienempinä kuin hallitus ja
sitten ikään kuin tästä jäävän
summan olemme suunnanneet lisätalousarvioaloitteisiin,
joista yhdestä ainakin kuulinkin täällä jo
ed. Pulliaisen puhuvan, ja hän on tehnyt siitä talousarvioaloitteenkin.
Esitys koskee perusradanpitoa, ja siinä esitetään
25:tä miljoonaa euroa perusradanpitoon. Meidän
perustelumme ovat itse asiassa hyvin tarkasti samat, mitä valiokunta
on yhteisessä mietinnössään
sanonut siitä, kuinka paljon perusradanpito tarvitsisi
lisää rahaa. Sillä rahalla, joka lisätalousarvioon
sisältyy, pystytään estämään
lomautukset kesän aikana, mutta siihen, että perusradanpidossa
ihmiset säilyisivät töissä ja
uudistaisivat ratoja, tarvittaisiin 25 miljoonaa euroa lisää,
ettei lomautuksia syksyllä tehtäisi.
Sen lisäksi olemme kohdentaneet noin 20 miljoonaa kunnille,
noin 20 miljoonaa opetustoimeen valtionosuuksien kautta ja noin
20 miljoonaa sosiaali- ja terveystoimeen valtionosuuksien kautta.
Tässä on ollut ideana vahvistaa kuntien taloutta.
Ed. Tiusanen otti esiin terveysohjelman ja sen rahoituksen. Se on
varmasti yksi kohde, johon näitä rahoja tarvittaisiin,
ja myös opetuksessa esimerkiksi opetusryhmien koot ovat
sellaisia, joissa varmasti kuntakentällä lisämäärärahoille
on tarvetta.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen otti täällä esille Kansallisen
terveyshankkeen rahoituksen ja ylipäätänsä näitä terveysasioita,
ja haluan tässä todeta, että sosiaali-
ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin
tulee tällä hallituskaudella kunnille lisäystä kaikkiaan
noin 400 miljoonaa euroa ja valtionavustuksiin yhteensä yli
100 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti
nousee ensi vuonna 31,04:ään, kun se nyt on ollut
tänä vuonna 27,01. Lisäksi tähän
veroratkaisuun liittyen, josta täällä juuri
on päätetty, kunnille aiheutuvat veronmenetykset
kompensoidaan täysimääräisesti korottamalla
sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Tässä lisätalousarviossa
sovittu korotus tälle vuodelle on 113 miljoonaa euroa,
ja ensi vuodesta lähtien edelleen korotetaan valtionosuuksia
vielä runsaat 250 miljoonaa euroa, jolloin tämän
lisäyksen suuruus hallituskauden aikana on yhteensä kaikkiaan
noin 370 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi, niin
kuin tiedämme, valtionosuuksiin tehdään
75 prosentin indeksikorotus, ja tämä on parannus
tietenkin aiempiin vuosiin, jolloin tämä oli vain
puolet.
Arvoisa puhemies! Mitä sitten tulee Kansalliseen terveyshankkeeseen,
sitä todellakin ministeriössä viedään
voimalla eteenpäin. Siinä on paitsi tietenkin
eri osioita erikoissairaanhoidon kohdalla, joita projekteja valmistuu
tai on valmistumassa, mutta myöskin perusterveydenhuollon vahvistamista.
Kovasti siellä sen parissa työskentelemme, ja
ongelma siinä on rekrytoinnin vauhdittaminen. Meillä puuttuu
tällä hetkellä terveyskeskuslääkäreitä,
vakansseista ehkä noin liki 400, ja sairaalalääkäreitä noin
600. Näihin on tietenkin palkkarahat varattuna, kun vaan
olisi työntekijöitä tulossa. Tämän
työn houkuttelevuutta, työolojen parantamista,
työnjakokysymyksiä, sisältökysymyksiä,
hallinnollisia työnjohtokysymyksiä, kaikkia näitä,
pyrimme tässä yhdessä Kuntaliiton, Kunnallisen
työmarkkinalaitoksen, Lääkäriliiton,
Tehyn ja kaikkien näitten toimijoitten kanssa pohtimaan.
Tämä on mitä suurimmassa määrin
yhteinen kysymys, ja tämä on suuri yhteiskunnallinen
kysymys ja myöskin eettinen kysymys eri työntekijäryhmille,
että suomalaiset pääsevät sujuvasti
lääkäriin ja että hoito on järjestetty.
Tämä on varmasti opposition ja hallituksen aivan
yhteinen asia, tässä ei ole mitään
poliittisia erimielisyyksiä. Lisäksi pyrimme huolehtimaan
lääkärikoulutuksen riittävistä voimavaroista.
Edelleen, perusterveydenhuoltoon vahvistetaan geriatrista ja psykiatrista osaamista.
Tämä hoitotakuu, hoitoonpääsy
2005 alusta, kuten projekti sitä esittää,
vaatii äärettömän paljon vielä perusterveydenhuollolta
ja kuntatasolta toimenpiteitä. Tässä on
kaikki ponnistukset tarpeen, mitä tässä aiotaan
tehdä.
Arvoisa puhemies! Suurena huolena on tietysti väestöryhmittäiset
terveyserot. Ne eivät ole kaventuneet, niin kuin olisi
toivottu, ja nekin vaativat yhteiskuntapoliittisia ja muita toimenpiteitä. Omatoimisuutta,
ennaltaehkäisyä ja huolenpitoa pyritään
myöskin Kansallisella sosiaaliohjelmalla tukemaan. Nämä limittyvät
paremmin nyt jatkossa yhteen, sosiaalihanke ja terveyshanke, niin kuin
pitääkin, koska on paljon yhteisiä asioita
ja sellaisia potilasryhmiä, jotka tarvitsevat ehdottomasti
molempien puolten täyttä huomiota.
Tony Halme /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Haluan ottaa kantaa ed. Sinnemäen
hieman vesittämään totuuteen eli sakkorangaistuksiin.
Monet suomalaisethan eivät tiedä, että ehdollinen
vankeusrangaistus on sakkorangaistus, mikä on väärin.
Jos on heikossa kunnossa eikä voi mennä vankilaan,
niin miten on mahdollista, että jaksaa sitten tehdä rikoksia? Suomessahan
on erittäin lievät rangaistukset, joita pitäisi
myöskin koventaa.
Otan tämän esille myöskin sen takia,
että olen viime aikoina tutkinut pedofiilien ja insestiä harrastavien
rikoksia lapsia kohtaan, mikä on rikoksista törkein
koko maailmassa. Minua ihmetyttää, koska laissa
pitäisi olla silleen, että kun ensimmäisen
kerran saa tuomion, tulee ehdollinen rangaistus, miten on mahdollista,
että jos sen rangaistuksen jälkeen tekee toisenkin
rikoksen, saa lisää ehdollista, vaikka sen entisen
ehdollisen pitäisi muuttua ehdottomaksi ja molemmat menevät
sitten ehdottomiksi rangaistuksiksi. Suomessa on yksi sellainen
insestitapaus, jossa on neljä ehdollista rangaistusta peräkkäin,
mikä on minun mielestäni perustuslain vastaista.
Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ministeri Hyssälä mainitsi,
miten varoja sijoitetaan Kansalliseen terveysprojektiin ja mainitsi
muun muassa sen, että kuntien valtionosuuksia lisätään
yli 100 miljoonaa euroa. Nyt kuitenkin tämän terveysprojektin
varojen kerääminen on hieman epäselvää.
Itse ainakin olen tulkinnut terveysprojektia niin, että siihen
pitää osoittaa aiempaa enemmän lisää varoja,
se 700 miljoonaa euroa yhteensä. Juuri oli käsittelyssä hallituksen
esitys, jossa annettiin valtionosuuksia kunnille lisää terveydenhuoltoon
130 miljoonaa euroa, mutta perusteluissa sanottiin, että se
olikin korvausta kuntien tulonmenetyksistä, että se
ei ollut lisärahaa. Nyt minä uskoisin, että eduskuntaa
kiinnostaa erityisesti semmoinen vaikka kokonaistilasto siitä,
mitkä ovat lisärahoja. Nyt ainakin minä olen
hieman epätietoinen, mikä on lisää ja
mikä on vain korvausta joistakin tulonmenetyksistä.
Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Samaten ministeri Hyssälältä kysyisin
Kansallisen terveysprojektin kustannuksista. Mielestäni
siinä ollaan kyllä siirtämässä nyt
kunnille ja kuntatalouteen lisää menoja, niin
että kuntatalous hoitaa näitä terveysmenojen
kustannuksia. Kysynkin, onko ministerin mielestä Suomen
kuntatalous ja kuntien talous siinä kunnossa, että se
kestää merkittävien lisäkustannusten
siirtämistä sinne.
Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Puhjo totesi: Viittaan
siihen, mitä ministeri Hyssäläkin mainitsi,
että osa niistä rahoista on todellakin kompensaatiota
sen takia, että ansiotulovähennyksen pienentymä vähentää kuntien
verotuloja, ja sillä tavalla niitä kompensoidaan.
Toisaalta sitten meillä on suuria haasteita, niin kuin
ministeri aivan oikein totesi, muun muassa 2005 pitäisi saada
leikkausjonot pois ja se maksaa 320 miljoonaa euroa kertakuluna.
Näin on esimerkiksi Lääkäriliitto
laskenut.
Mutta, arvoisa ministeri, arvostamme sitä, että tämä keskustelu
voidaan nytkin käydä. Uskon, että te
olette henkilökohtaisesti sitoutunut varmasti tähän
ohjelmaan. Muistamme kaikki, miten aktiivinen kansanedustaja olitte
oppositioaikana, ja nyt uskon, että aktiivisena ministerinä teette
kyllä työtä, ja yhteinen asiahan tämä on. Ongelmahan
olisi jo ratkaistu, jos se olisi helppo.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensin aivan lyhyesti ministeri Hyssälälle:
Hän aivan hyvin analysoi tätä tilannetta,
että kaikki varmasti haluavat toteuttaa Kansallisen terveysohjelman.
Toiseksi oli mielestäni erittäin hyvä,
että ministerikin sanoi, että Kansallinen sosiaaliohjelma
tullaan nivomaan tähän. Kun Kansallisessa terveysohjelmassa
ei ole kysymys vain rahasta, tämän sosiaaliohjelman
käsittely tässä yhteydessä ja
sen toimenpiteiden huomioon ottaminen on varmasti hyvä.
Olisin myös halunnut huomauttaa siitä, että mielestäni
se ei anna asioista oikeaa kuvaa, jos se raha, jolla veromenetykset
kompensoidaan kunnille sosiaalitoimen valtionosuuksien kautta, luetellaan
tavallaan lisärahana kunnille, koska se on kompensaatiota.
Arvoisa puhemies! Voinko pitää toisen vastauspuheenvuoron
erikseen ed. Halmeelle?
Puhemies:
Valitettavasti ei voi. Minuutti on käytetty.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Kansallisen terveyshankkeen toteutus
perustui 900 miljoonan euron kustannuksille, ja rationalisointisäästöjen
edellytettiin olevan 200 miljoonaa euroa. Nyt on purettu jo päällekkäisyyksiä, laboratorioita,
röntgeneitä yhdistetty, aluesairaaloissa on tapahtunut
muutoksia, sairaanhoitopiireissä on tapahtunut työnjakoa.
Näitä säästöjä on jo
tästä syntynyt ja lisää on syntymässä.
700 miljoonaa euroa jaetaan kuntien ja valtion kanssa puoleksi,
näin on sovittu, ja tähän on olemassa
määrärahat kehyksissä varattuna.
On luonnollista, että kuntien välillä on
suuria eroja jo siinä, miten tätä hanketta
on lähdetty tosissaan toteuttamaan, ja sairaanhoitopiirien
välillä. Osa kunnista on siinä tilanteessa,
että taseet ovat miinusmerkkisiä, ja totta kai
silloin kunnissa se liikkumavara on aina pienempi. Valtion puolelta olemme
tässä taloustilanteessa pyrkineet niin hyvin kuin
mahdollista varaamaan tämän projektin tarvitseman
rahoituksen.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälältä kysyisin
yhtä asiaa, mutta sitä ennen toteaisin, että kyllähän
te kovan paikan edessä olette tämän Kansallisen
terveysprojektin toteuttamisen suhteen. Se varmaan on tullut teille
aivan selväksi nyt jo työn alkutaipaleella. Minä olen
sitä miettinyt, miten laajasti te olette pystyneet tukemaan, että tulee
myös sellaisia organisaatiomuutoksia tämän
projektin aikana, jotka ovat tarpeellisia. Millä aikataululla
pystytään hoitoseteli ottamaan terveydenhuollossa
käyttöön, koska hallitushan päätti,
että se otetaan vain sosiaalitoimen puolella? Se on hallitusohjelmassa
näin kirjattu. Kysymykseni ydin on kai siinä,
että kun kaikki tässä maassa ovat sitä mieltä,
että kolme päivää, kolme viikkoa,
kolme kuukautta hoitotakuuna pitää toteutua, niin
mikä mahtaa olla se ajankohta ohitse näiden suunnitelmien,
jolloin te uskotte tämän eduskunnan edessä,
että tämä hoitotakuu lähtee tosiaan
käyntiin niin kuin se on tarkoitettu.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Todellakin olen ed. Akaan-Penttilän
kanssa samaa mieltä siitä, että kyseessä on
poikkeuksellisen suuri hanke. Kyseessä on meidän
suomalaisen terveyspolitiikan historian valossa ehkä yksi
mittavimmista hankkeista sitten kansanterveyslain säätämisen,
ja jos vertaa siihen, niin kyseessä on vielä mittavampi hanke.
Tämä vaatii uudistusmieltä myöskin
sairaanhoitopiireissä ja kaikilla eri tasoilla. Minä peräänkuulutan
nyt sitä uudistusmieltä, mutta myöskin
annan semmoista valoisaa viestiä kentälle, että paljon
on tehty ja paljon on jo saatu aikaan. Sanoisin yhden esimerkin,
mistä on erittäin positiivinen viesti tullut.
Meillähän oli nyt toukokuun loppuun tämän
hankkeen osio valmisteilla sairaanhoitopiireissä, joissa
miljoonapiirien sisällä katsottiin tätä yhteistyötä ja
miten tätä hommaa voitaisiin yhdessä hoitaa
entistä joustavammin. Seinäjoki—Vaasa
nousee sieltä jo nyt esimerkiksi hyvästä yhteistyöstä,
jossa voidaan mennä toisesta sairaanhoitopiiristä toiseen
hoitoon sujuvasti. Tämä tapahtuu Pirkanmaan vastuualueen
sisällä, mutta sekä Vaasa että Seinäjoki
kuuluvat eri sairaanhoitopiireihin ja silti siellä on kyetty
yhteistyötä erittäin hyvin tekemään. Nyt
on todellakin se paikka, jolloin sairaanhoitopiirien pitää myöskin
itse miettiä, missä tässä mennään,
myöskin Hus-piirin, mitä voisimme tehdä toisin
ja mikä on se uudistuselementti, jonka voisimme ottaa käyttöön
yhteistyön lisäämiseksi. Tämä kaikkihan
tarkoittaa sitten sitä, että potilaat pääsisivät
paremmin hoitoon, myöskin erikoissairaanhoitoon.
Arvoisa puhemies! Todella suuri haaste on hoitotakuu, erittäin
suuri haaste. Se edellyttää sitä, että perusterveydenhuolto
toimii. Jos meillä ei ole siellä lääkäreitä,
jos se on keikkalääkärien varassa koko
perusterveydenhuolto, niin ei siellä pystytä pitkäjänteiseen
työhön, ei pystytä ennalta ehkäisevään
työhön eikä pystytä myöskään
sillä tavalla hoitamaan paikallistasolla potilaita, etteikö sieltä valuisi
erikoissairaanhoitoon niitäkin, jotka toisissa oloissa
pystyttäisiin perusterveydenhuollossa hoitamaan.
Mutta kuten sanoin, tämä on meidän
kaikkien yhteinen asia ja tässä on paljon toimijoita.
Nyt on annettu resursseja jo etukäteen, edellinen hallitus
kiitettävästi hoitojonojen purkuun. Meillä on tässä maassa
kyllä resurssit hoitaa nämä hoitojonot.
Tämä on suuri mylly tämä meidän
leikkausosastojemme mylly, ja se pystyy kyllä ne pyörittämään,
jos ei yhdessä paikassa niin toisessa paikassa, mutta silloin
potilaillakin täytyy olla valmiutta liikkua vähän
kauemmaksi siitä kotipaikkakunnasta. Kun leikkausta ehkä vain
kerran elämässään kukin meistä tarvitsee,
tuskin sen tarvitsee ihan juuri siinä kotiliepeillä olla.
Nyt on hyvät liikenneolosuhteet ja tietkin verrattuna 60-lukuun,
jolloin meillä terveydenhuoltoverkostoamme on rakennettu
ja 70-luvulla, kuten ed. Akaan-Penttilä ja ed. Tiusanenkin
hyvin tietävät. Meillä on 2000-luvulla
uudet mahdollisuudet paitsi potilaiden liikkuvuuden myöskin
näitten järjestelyjen kannalta.
Sitten meillä on erittäin korkeasti koulutettua terveydenhuoltohenkilöstöä:
terveydenhoitajia, erikoissairaanhoitajia. Tiimityöskentelyn
etuja ei ole vielä kaikkia otettu huomioon. Jos me voisimme
tiimissä ja ryhmässä vielä enempi
paikallistasolla näitä asioita hoitaa ja lääkärit
vain keskittyisivät siihen varsinaiseen lääkärintyöhön, niin
asia aina paranisi. Samaten tämä johtokysymys:
meillä on vielä johdossa epäpätevyyttä, kouluttamatonta
johtoa. Ei ole helppoa johtaa suurta terveyskeskusta tai suurta
sairaanhoitopiiriä. Ne ovat miljoonaorganisaatioita monella
tavalla.
Matti Väistö /kesk:
Herra puhemies! Lisätalousarvion palautekeskustelua
käydään tilanteessa, jossa kansainvälinen
talous on erittäin epävarma. Kokonaistaloudellinen
tilanne on myös Suomen kannalta heikentynyt. Talouden kasvu
on erittäin alhaisella tasolla, ja siitä on juuri
ennusteita alennettu.
Vientikysyntä ja sitä myöten alan
teollisuuden toiminta monilla aloilla on heikentynyt ja näillä aloilla
myös työllisyys vastaavasti. Toisaalta, kuten
työllisyyteen liittyvät luvut ovat kertoneet,
meillä palvelualoilla kuitenkin on ollut kohtuullisen suotuisa
kehitys tähän saakka. Tärkeää onkin,
kuten hallitusohjelmassakin ja täällä käydyssä keskustelussa
on todettu, pitää yllä kotimaista kysyntää ja
tässä mielessä toteuttaa hallitusohjelman
mukaisia välittömiä elvytystoimia. Siihen
liittyvänä nyt käsittelyssä oleva
lisätalousarvio on merkittävä osa.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa myös alueellisen
kehityksen ja maaseudun näkökulmasta on eräitä myönteisiä määrärahalisäyksiä. Tässä
totean
pienet lisäykset vesistö- ja vesihuoltotöihin.
Näitä hankkeita on koko maassa varsin runsaasti
keskeneräisinä, ja maaseudun vesihuolto- ja jätevesikysymyksiin
on kiinnitetty aivan oikein huomiota entistä enemmän
myös maaseudun kylissä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa
on keskeneräisiä tai suunniteltuja hankkeita varsin runsaasti,
ja kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin
todetaan, näihin hankkeisiin tarvittaisiin jatkossakin
valtion rahoituksen lisäystä.
Erityisen tärkeänä metsämaakunnan
näkökulmasta näen Kemera-varojen lisäyksen
tässä lisätalousarviossa. Puuntuotannon
kestävyyteen, metsien hyvään hoitoon
sekä energiapuun käytön lisäämiseen
meidän on kiinnitettävä nykyistä enemmän
huomiota. Me tiedämme, että mekaanisen puunjalostuksen,
puutuoteteollisuuden, alalla meillä on paljon tehtävää.
Se merkitsee monia mahdollisuuksia myös yritystoiminnan
ja työllisyyden näkökulmasta. Lähtökohtana
on kuitenkin se, että meillä on jatkossakin käytettävissä laatupuuta
jalostukseen, erityisesti juuri mekaaniseen puunjalostukseen, ja
totta kai puuraaka-ainetta myös kemiallisen puunjalostusteollisuuden
tarpeisiin.
Tämän ohella on välttämätöntä,
että puun energiakäyttöä määrätietoisesti
lisätään, että alan teknologiaa
kehitetään ja että myös uusia
pienvoimaloihinkin ulottuvia yhdistetyn lämmön-
ja sähköntuotannon yksiköitä rakennetaan
jatkossa lisää. Tällainen eräänlainen
pilottihankehan on nyt toteutumassa Ilomantsiin, pienvoimala, joka tuottaa
paitsi lämpöä Ilomantsin taajaman ja
Vapon pellettititehtaan tarpeisiin myös sähköä,
vihreää sähköä, jota
Euroopassa kysytään.
Myös turpeen ja muiden kotimaisten biopolttoaineiden
käyttöön, niiden käytön
edistämiseen ja tätä kautta työllisyyden
parantamiseen ja aluetalouksien vahvistamiseen on enenevästi
kiinnitettävä huomiota.
Arvoisa puhemies! Suuri kysymys on tiestön rakentaminen.
Tämä liittyy yhtä lailla myös
rautatieverkkoon ja sen kunnossapitoon. Meillä Pohjois-Karjalassa
on jo pitkän ajan hankkeena ollut Nurmeksen Porokylän
ja Vuokatin välisen rataosuuden parantaminen sen ohella,
että on myös useita muita hankkeita ja sähköistämisiä vireillä.
On välttämätöntä, että alueelliset
liikenneyhteydet, mukaan luettuna tietoliikenneyhteydet, pidetään
niin elinkeinoelämän tarpeiden kuin asumisen ja
matkailun näkökulmasta riittävän
hyvässä kunnossa. Oli valitettavaa, että yksityisteiden
valtionosuus viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen
on olennaisesti heikentynyt. Viime vuosina se on vähän
vahvistunut, mutta edelleenkin tämä valtionosuustaso
on aivan riittämätön.
Arvoisa puhemies! Teknologiapolitiikan kohdalla valtiovarainvaliokunta
on tehnyt oikean suuntaisia linjauksia. Siihen tarvitaan myös
lisää rahoitusta. Eräs kiireellinen hanke
on tässä Vtt:n, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen,
rahoitus ja meillä Pohjois-Karjalassa Outokummun yksikön
tulevaisuus. On tärkeää, että tämä hanke
erityisen huolella ja sen tulevaisuus nyt kyettäisiin selvittämään.
On hyvä, että kauppa- ja teollisuusministeri Mauri
Pekkarinen on tämän asian nyt ottanut erityisen
tarkastelun kohteeksi ja pyytänyt siihen ratkaisuehdotuksia.
Arvoisa puhemies! Yrityspolitiikan kohdalla tarvitaan uutta
yritystoimintaa, pienyritysten vahvistamista ja uusia yrityksiä.
Erityistä huolta on kannettava sukupolvenvaihdosten toteutumisesta
ja siitä, että meillä koulutettu työvoima kyetään
säilyttämään työkuntoisena
ja heidän osaamistasoaan vahvistamaan. Meille Suomessahan
on erityisen tärkeätä juuri metallialan,
puualan ja myös muoviteollisuuden vahvistaminen. Näihin
kysymyksiin myös valtiovarainvaliokunta on mietinnössään
kiinnittänyt huomiota. Ne ovat myös alueellisen
kehityksen näkökulmasta hyvin keskeisiä,
myös kiviala monissa maakunnissa, kuten meillä Pohjois-Karjalassa.
Arvoisa puhemies! Pari sanaa vielä turvallisuudesta.
Täällä on käyty keskustelua
siitä, että määrärahataso
poliisihallinnon osalta, poliisin osalta, on liian alhainen. Valitettavasti
näin on viime vuosina jo pidemmän ajan kuluessa
päässyt tapahtumaan. Korotustarvetta on ollut,
kuten muun muassa hallintovaliokunta on useissa yhteyksissä jo
pidemmän aikaa kiinnittänyt huomiota. Sama koskee
myös Rajavartiolaitoksen tilannetta ja sitä rajaliikennettä,
jota erityisesti idän suuntaan myös Pohjois-Karjalassa
Värtsilän Niiralan asemalla lisääntyvästi
on olemassa. Lisärahoitusta näille hankkeille,
rajanylityspaikkojen kehittämiseen ja erityisesti myös
henkilöstömäärärahojen
lisäykseen, tarvitaan. Tarvitaan siis rahaa paitsi poliisin
ja Rajavartiolaitoksen myös Tullin kehittämiseen
ja henkilöstön lisäämiseen.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämä kevät
on ollut siitä ihmeellinen, jotta ed. Väistön
kanssa olemme olleet monesta asiasta samaa mieltä. Edelliset
keväät, aikaisemmat ajat, eivät ole samanlaisia
olleet, ja siinä mielessä tämä tuntuu
myönteiseltä kehitykseltä.
Lisätalousarviohan on semmoinen, että siinähän
ei voi kaikkia ongelmia ratkaista. Tämän punamultahallituksen
hyvä työ tässä on ollut se,
jotta nyt lähdettiin ripeästi liikkeelle ja tämmöiseen elvyttävään
lisäbudjettiin. Puutun vain kahteen asiaan.
Ed. Väistö äsken puhui Rajavartiolaitoksesta. Mietinnössähän
kuvataan sitä tilannetta jonkun verran, mutta vähän
laajemmin kun tarkastellaan asiaa, niin viimeaikaisten tietojen
mukaan Venäjällä ollaan vähentämässä rajavalvontaa
aika rajusti, keventämässä organisaatiota,
mikä tarkoittaa sitä, jotta me Suomen puolella
joudumme katsomaan uudelleen näitä asioita. Pelkästään teknistä laitteistoa
hankkimalla me emme voi rajavalvontaa pitää niissä puitteissa,
mitä Schengenin sopimus edellyttää. Siinä mielessä rajan
osalta paineet kasvavat myös Suomen puolella, miten asiat
hoidetaan ja miten henkilöstö riittää. Viittaan
myös ed. Väistön puheenvuoroon siitä, jotta
paine muutenkin rajan yli tapahtuvaan liikenteeseen on lisääntynyt
ja osin viime aikoina jopa semmoiseenkin liikenteeseen, mikä ei
kulje teitä pitkin, semmoistakin painetta on viime aikoina
tämän kevään osalta tullut.
Sehän tarkoittaa sitä, jotta meidän pitää tulevissa
budjeteissa, ei lisätalousarvioissa, mutta varsinaisissa
talousarvioissa, katsoa millä tavalla tämä ongelma
ratkaistaan.
Rajavartiolaitoksessahan on tehty henkilöstön osalta
merkittäviä uudelleenjärjestelyjä siten, jotta
siellä on otettu käyttöön joustavia
työaikoja. Sillä on pyritty siihen, jotta siellä voitaisiin henkilöstöä käyttää tehokkaasti
siten, jotta niinä aikoina, milloin valvonta on hankalampaa,
olisi enemmän porukkaa, ja milloin se on helpompaa, olisi
...
Puhemies:
Kaksi minuuttia!
Tulen sinne eteen.
Arvoisa puhemies! Ihan vaan vähän jatkoa
paikalta pidettyyn puheenvuoroon.
Siinä mielessä Rajavartiolaitoksen henkilöstölle
voi nostaa hattua, jotta siellä on omaehtoista joustoa
löytynyt, että he haluavat tehdä kesällä enemmän
töitä ja pitää talvella lomaa,
mikä on aika merkillinen juttu sinällään,
jos miettii mitä hyvänsä työpaikkaa.
Tämä on heidän omasta ehdotuksestaan
lähtenyt asia, ja nyt siellä on menossa tämmöisiä ei
enää pelkästään kokeiluja vaan
pysyviä järjestelyjä, tai onhan se vielä suurimmaksi
osaksi sillä lailla, että katsotaan, miten se
homma tulee toimimaan. Siitä huolimatta, mitä olen
näiden ihmisten kanssa jutellut ja tutustunut asiaan, se
vaatii vielä jatkossakin ottaen huomioon Venäjän
tilanteen, lisätoimenpiteitä, myös henkilöstölisäyksiä.
Toinen asia, joka koskee ratahallintoa. Meillähän
täällä eduskunnassa on tämmöinen
VR:n ystävät -porukka, jossa Wallinin Harry on
ollut vetomiehenä. Hän istuu narjakkaasti tuolla
peräpenkissä, kuuluu näihin takarivin
taaveihin, mutta sinällään tässä rautatieasiassa
hän on eturivin toimija.
Hiljattain kuulimme niitä huolia — sen lisäksi,
mitä täällä eduskunnassa on
tutustuttu asioihin ja maakunnassa — yhteisessä palaverissa. Siellähän
on se ongelma, jotta tämänhetkisellä rahoituksella
kiskoliikennetiet rapistuvat, ja ongelma on siinä, jotta
tehdään pieninä pätkinä, niin
kuin mietinnössäkin taas lukee, jotta rahat riittävät
jonnekin ensi syksyyn ja sitten ne loppuvat. Tehdään
asioita pieninä pätkinä, ja silloin meidän
pitäisi varsinaisessa talousarviossa saada riittävä rahoituksen
taso, jotta voitaisiin tehdä kertaheitolla aina kuntoon
koko määrätty osio, että ei
tulisi semmoista, että tehdään muutama
kilometri ja taas katkaistaan ja taas tehdään,
jolloin tulee ylimääräisiä kustannuksia,
ja koskaan koko rataosio ei ole siihen kunnossa, mihin on tarkoitettu.
Idän suunnalla eli itärajalla, Karjala-radalla, on
tällä hetkellä korjaustyö menossa,
mutta sitä on jatkunut monta vuotta, ja se homma menee muutaman
kilometrin vuodessa näköjään.
Siinä mielessä odottaisin, jotta sitä osuutta
ei unohdettaisi, vaan se on tärkeä kaiken kaikkiaan
moninaisista syistä. Ennen kaikkea se on tärkeä raaka-ainekuljetusten
osalta ja valmiiden tuotteiden osalta, mutta se on myös
henkilöliikenteen osalta. Siihen vedotaan, jotta siinä on
niin vähän henkilöliikennettä,
että sitä ei kannata sen takia kunnostaa huippukuntoon.
Mutta sehän tarkoittaa sitä, jotta kun se on huonossa
kunnossa ja vuoroja on vähän, liikenne suuntautuu
kumipyörille ja lentokoneiden kautta. Itsekin kulkisin
mielelläni eduskuntaan, jos olisi mahdollista, jos olisi
vuoroja sieltä. Matkahan sinällään
ei ole pitkä, mutta aikana se vie lähes viisi
tuntia, kun lähtee juna meidän korvilta. Nopeat
itäradat -hanke, onko se sillä nimellä tämä kehittämishanke,
joka koskee kiskoliikennettä. Odottaisi, että se
tulee nyt nopeammassa aikataulussa kuin joskus 2010:n jälkeen,
mitä on ajateltu.
Yhteen asiaan vielä lopuksi: Ed. Väistö puhui aikaisemmin
Vtt:n Outokummun mineraalilaboratorion lopettamisaikomuksesta tai
myyntiaikomuksesta, johon sisältyy myös uusien
toimijoiden osalta ilmeisesti lopettamisaie. Minusta tässä ministeri
Pekkarinen nyt voi näyttää kyntensä.
Nimittäin sitä hanketta ei tule pysäyttämään mikään
muu kuin poliittinen taho, ja se poliittinen taho on tällä hetkellä ministeri
Pekkarinen. Sen takia, kun tältä uudelta hallitukselta
odottaa käytännön näkyviä tekoja,
minä nyt odotan, jotta se teko löytyy tuolta ministeri
Pekkarisen toimesta. Tämä laboratorio on aikanaan
tullut sinne korvikkeeksi silloin, kun Outokumpu Oy:n kaivostoiminta
loppui. Sinne tuli silloin erinäköisiä hankkeita,
jotka antoivat työpaikkoja ja korvasivat niitä menetyksiä,
ja tässä on yksi semmoinen hanke. Nyt jos tämä myydään
jollekin ulkomaiselle yhtiölle, niin kuin siitä on
aiesopimus tehty, siinä mitä todennäköisimmin
käy niin, ja ovat jo ilmoittaneet, jotta sinne jää murto-osa
porukkaa. Mahdollisesti loppuu koko hanke, koko toiminta. Sen takia,
kun nämä ovat niitä aluepoliittisia ratkaisuja
aikanaan olleet, näistä pitää kyllä pitää huolta.
Uskon sillä tavalla, jotta kun tämä nykyinen
punamultahallitus jo tässä alkutaipaleellaan on
semmoista sosiaalista ulottuvuutta vähän enemmän
osoittanut ja tämmöistä aluepoliittista tahtoa
syrjemmistä seuduistakin, niin minä odotan nyt,
jotta ministeri Pekkarinen tässä nyt ottaa jämäkän
otteen ja sanoo, jotta nyt vedetään peli poikki
ja pidetään tämä joko Vtt:llä itsellään
tai sitten tulee Gtk:lle eli Geologian tutkimuskeskukselle.
Näillä eväillä saatesanoin
muuta en murise tästä paperista.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Noilla eväillä ed. Esa
Lahtelan kyllä tulisi myös useissa kohdissa äänestää vastalauseiden
mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Olisin palannut keskustelussa taaksepäin
asiaan, joka tämän lisätalousarvion kannalta
nyt on sivujuonne tähän. Ed. Halme vastasi puheenvuorooni
koskien vankilamäärärahoja ja sakkojen
muuntorangaistusta, ja olisin siitä halunnut todeta, että se
uudistushan tulee tänne sitten, kun se on valmis, käsittelyyn
ja sitä voidaan yksityiskohtaisesti käsitellä.
Se on lainsäädäntökysymys. Mutta
ideana kai on se, että jos halutaan antaa rangaistukseksi
sakko, se silloin olisi sakko ja se ei olisi sama kuin vankilatuomio.
Se on sitten taas kriminaalipoliittinen kysymys, mistä minkäkinlainen
tuomio tulee, mutta jos on haluttu antaa sakkotuomio, sen pitäisi
pysyä sellaisena.
Sen lisäksi olisin halunnut korjata, jos puheestani
sai eri käsityksen, että ei ollut kysymys siitä, etteivätkö nämä ihmiset
pysty menemään vankilaan. Kyllä he menevät
nykyään vankilaan, mutta onko se tarkoituksenmukaista?
Se ei ole myöskään yhteiskunnan varojen
kannalta paras mahdollinen tilanne, että näiden
hyvin pienten, tyypillisesti pienistä omaisuusrikoksista
tulleiden sakkojen tähden käytetään
yhteiskunnan varoja näihin kalliisiin vankipaikkoihin.
Eli tässä on kysymys myös siitä,
miten itse asiassa pystymme rahaa allokoimaan mahdollisimman tehokkaasti. Mutta
tähän kysymykseen toki palataan, kun lainsäädäntö tulee
näissä asioissa.
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Käsittelyssä olevalla lisätalousarviolla
hallitus yrittää elvyttää yhteiskuntaa.
Haluan kuitenkin vielä puuttua Kansalliseen terveysprojektiin
siinä mielessä, kun ministeri Hyssälä — joka
jaksaa ansiokkaasti olla paikalla — mainitsi, että on
sovittu, että terveysprojektin 700 miljoonaa jaetaan kuntien
ja valtion kesken rahoitettavaksi. Alun pitäenhän
viime vuoden tammikuussa, luin väliraportista, oli tarkoitus,
että terveysprojektin lisärahat olisivat tulleet
valtion kustannettaviksi. Nyt se on muuttunut niin, että myös
kunnat ottavat siihen puoliksi osaa. Näen tässä aika
ison ongelman sen takia, että nykyinen terveydenhuollon tila
johtuu nimenomaan kuntien heikosta taloudellisesta tilanteesta.
Niin kuin viime puheenvuorossani mainitsin, tämä 130
miljoonaa euroa, joka annettiin kunnille terveydenhoitoon, on muun
tulonmenetyksen kompensaatiota ja itse asiassa nykyisen vaikean
tilanteen ylläpitoon vain. Haluaisin todeta ministerille
toiveena, että hallituksen tulisi tässä kaiken
aikaa kuitenkin pitää koko ajan arviota yllä siitä,
onko kuntien kyky olla mukana terveysprojektissa aito vai pitäisikö kuitenkin
valtion ottaa hieman enempi vastuuta. Minusta tätä pitäisi
koko ajan viedä rinnalla.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ed. Puhjolle hyvästä puheenvuorosta.
Juuri näin on, että huoli on siinä, pystyvätkö kaikki kunnat
todellakin olemaan tässä riittävällä painokkuudella
mukana, kun kuntien taloustilanteet ovat hyvin erilaiset, mutta
näin tästä on sovittu. Viimeksi tänään
olen neuvotellut Kuntaliiton kanssa tilanteesta, ja aiheena oli
nimenomaan terveyshankkeen eteenpäinvieminen, ja hyvässä yhteistyössä kyllä Kuntaliiton
kanssa tätä viedään.
Tämä koetaan kyllä nyt sellaiseksi
suureksi yhteiskunnalliseksi ja yhteiseksi kysymykseksi. Painoarvoa
tälle kyllä kunnissa varmasti tulee ja löytyy.
Uskon tämän hyvään läpivientiin
ja nimenomaan siihen, että tässä tulee
myöskin säästöjä, kun
päällekkäisyyksiä puretaan ja
organisaatioita uudistetaan.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Ensiksikin vielä yksi kysymys ministeri Hyssälälle,
kun te näin terhakkaasti olette täällä paikalla,
mikä on erittäin tärkeää näin
isossa valtion menoerässä. Se koskee terveysprojektia
ja hoitotakuuasiaa: Koska te henkilökohtaisesti uskotte,
että tämä hoitotakuu sitten kaikkien
näiden allokointien jälkeen toteutuu? Se on iso
ja hankala kysymys, mutta haluaisin kuulla jonkinlaisen aikamääreen
tähän.
Itse lisätalousarviokeskusteluun, muutama kommentti
valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Nämä esille
otetut asiat, jotka koskevat sairausvakuutuslakia ja alle 65-vuotiaiden
vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta,
ovat ihan oikeita, samaten tämä partisaaniuhreille
nyt täälläkin tässä salissa
tällä viikolla päätetty kohdennettu
kertakorvausmääräraha. Tosin siinä oli tämä lääkärinlausunnon
tarve, josta rohkenin olla eri mieltä. Onneksi moni muu
oli kanssani samaa mieltä. Tämä olisi
pitänyt voida antaa ilman lääkärinlausuntoa.
En halua mainita siitä sen enempää, mutta
luettelen nämä vain sen vuoksi, että itse
asiassa aika vähän tässä puhutaan
näin laajasta toimialasta siihen nähden, mitä mahdollisuuksia
tässä olisi voinut olla.
Otan nyt harkitusti vain yhden asian esille tässä.
Siinä olisi voinut nimittäin palveluseteliä esimerkiksi
käsitellä ja jollain lailla myöskin kehitellä.
Totta kai tämä on myöskin kehyskeskusteluasia,
ensi vuoden budjetin asia, mutta aivan hyvin olisi voinut kohdentaa
tähän vähän jotain enemmän.
Minulla on tässä yksi näistä lisäpöytäkirjoista,
joka on huhtikuussa 13. päivä päivätty, ja
siinä on, ministeri Hyssälä, teidänkin
nimenne alla. Se on hallitusneuvottelujen aikaan 13.4. klo 22.30
päätetty. Siinä lukee kakkoskohtana tässä sosiaali-
ja terveys- ja lasten kasvuympäristö- ja työelämätyöryhmässä,
että palveluseteleitä voidaan ottaa käyttöön
sosiaalihuollon kotipalveluissa, mutta ei terveydenhuollon kotipalveluissa.
Hyvä tietenkin, että sitä voidaan jossain
kokeilla, mutta jäin kyllä kovasti jo silloin
ihmettelemään, miksi se rajattiin vain tähän
yhteen eikä sitä laajenneta eteenpäin,
koska valtakunnallisia kokeiluja sinänsä palvelusetelin
alueellahan on Suomessa paljon. Minun tietojeni mukaan niitä on
eniten lasten päivähoidossa ja omaishoidossa, ja
palveluseteliä käyttäviä kuntia
on Suomessa ihme kyllä tai hyvä kyllä 116
kappaletta jo tällä hetkellä. Senhän
pitäisi olla toimiva resurssi laajentaa, totta kai, oikeisiin
asioihin.
Sen muistion mukaan, minkä ihan muualta olen saanut,
palveluseteli toteuttaa muun muassa seuraavia asioita, joita toivoisin,
että ministeri voisi jossain vaiheessa muistaa: Ensinnäkin
siis jos tätä käytetään
oikein ja kohdennetusti, se aiheuttaa sen, että asiakkaan
oikeudet ja valinnanvapaus lisääntyvät,
siis myös potilaiden oikeudet ja valinnanvapaus lisääntyvät
tätä kautta. Minusta se on ihan selkeä asia.
Nykyinen meidän betoniin saatettu terveydenhuoltojärjestelmämme
ei tätä puolta nyt huomioi. Monta kertaa tuntuu,
että potilaan asiat ovat vähän sekundäärisiä meidän hallintokäsittelyssämme.
Toiseksi palveluseteli aiheuttaa sen, että palvelujen kysynnän
ja tarjonnan välinen kustannustehokkuus lisääntyy. Myöskin
vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen lisäämistä saadaan
tällä lailla aikaiseksi. Se myöskin aiheuttaa
sen, että yrittäjyys ja työllisyys lisääntyvät,
jotka tietysti meillä ovat olleet hyvin paljon puheenaiheena
tässä salissa. Molemmat tärkeitä asioita,
ihan pohja-asioita Suomen tulevaisuuden kannalta. Palveluseteli
lisää myöskin tervettä kilpailua,
ja palvelujen saatavuuskin parantuu tätä kautta.
Nyt joku osa näistä olisi voitu tässä lisätalousarviossa
huomioida, kun tällä on näin laajaa pohjaa
Suomessa. Sitä tässä nyt halusin ääneen
sanoa, että ikävä kyllä näin
ei ole tehty.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Ilkka Kanerva.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilälle toteaisin,
että todellakin palvelusetelien käyttö alkaa
nyt siellä kotipalveluissa ensi vuonna ja varmasti saamme
siitä kyllä sitten edelleen, vaikka onkin kokeiltu
jo, kokemuksia. Voidaanko sitten laajentaa tätä kysymystä,
se on toinen juttu, mutta näin on sovittu, että sitä ei
terveyspalveluihin tässä vaiheessa laajenneta.
Yhteinen tahtomme on saada julkiset terveyspalvelut toimimaan.
Ed. Akaan-Penttilän huoleen hoitotakuusta, milloin
ministeri siihen itse uskoo: Kyllä uskon siihen jo tänä päivänä,
mutta se todellakin vaatii paljon perusterveydenhuollon remontointia.
Siinä on lääkärintyöhön
liittyviä kysymyksiä paljon. Niistä juuri
tänään olen muun muassa käynyt
neuvotteluja, ja neuvottelut jatkuvat elokuussa. Siinä ovat
kaikki toimijat sitten mukana, mutta mitä tulee työn
sisältöön ja lääkärintyöhön
ja koulutukseen ja johtoon ja muuhun, niin paljon täytyy
vielä muuttua. Valitettavasti nämä ovat jääneet
näin viimeiseen vaiheeseen ennen hoitotakuun tuloa. Olisin
toivonut, että viime vaalikaudella näihin olisi
enempi kiinnitetty huomiota. Mutta rekrytoinnin houkuttelevuutta
ei voida lisätä muilla kuin uudistuksilla terveyskeskuksissa.
Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille vastauksesta! Minä olisin
vielä kysynyt sitä, mistä johtuu se negatiivinen
kanta, että terveydenhuollossa ei haluta kehitellä palveluseteliä eteenpäin?
Mitkä ajatukset ovat sen takana?
Toinen varapuhemies:
Haluaako ministeri käyttää vastauspuheenvuoron?
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Arvoisa puhemies! Käytän mielelläni,
koska joudun tästä poistumaan.
Tässä on varmasti ollut tällainen...
Nyt kun saadaan pää auki, yksi askel on jo ohitettu,
mutta kyllähän nämä ovat tietenkin
poliittisia sopimuksia, silloin kun hallitusohjelmaa tehdään,
että mistä päästään
yksimielisyyteen, niitä toteutetaan. Näin on tällä kertaa,
mutta en silti heitä vielä kirvestä kiveen,
etteikö seteliasiaa voitaisi tarkastella uudestaan ja sitä laajentaa,
kun saamme nyt kokemuksia tästä ensi vuonna. Olen
aivan samaa mieltä kuin ed. Akaan-Penttilä, että se
lisää pienyrittäjyyttä, se lisää naisyrittäjiä varmastikin sosiaalipuolella.
Siitä on varmasti paljon myönteisiä vaikutuksia,
juuri kilpailullisesta ja tämmöisestä sparraavasta
näkökulmasta, joten en ollenkaan kiellä sen
hyviä puolia ja hyötyjä. Olen ihan samaa
mieltä.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
puhuttu rautateiden ystävistä, ja kyllähän
niin on, että täällä salissa
vaihtelevalla kokoonpanolla tietysti on niin rautateiden ystäviä, maanteiden
ystäviä, terveydenhuollon ystäviä, ympäristötöiden
ystäviä kuin kouluolojenkin ystäviä,
mutta kun tätä lisäbudjettia katsoo,
aika harvalle ystäväryhmälle todellista
satsausta tässä lisäbudjetissa osoitetaan.
Täällä olen parissakin yhteydessä verolakien
osalta kritisoinut tätä kokonaisuutta, mikä koskee
lisäbudjettia, sen veronkevennysosiota ja sitten varsinaista
lisäbudjettia, elikkä menen nyt hyvin nopeasti
pääkohdittain tämän kritiikin
läpi.
Vasemmistoliiton valiokuntaryhmä ja eduskuntaryhmähän
ovat täysin eri mieltä siitä, että tällaiset
hyvin voimakkaat, suuret ja epäoikeudenmukaisesti kohdennetut
verohelpotukset olisivat oikea tapa tehdä elvytystä,
auttaa työllisyyttä ja ennen kaikkea auttaa niitä ihmisiä,
jotka erilaisia palveluita tarvitsevat. Tämän
peruslinjan mukaisesti olemme sitten esittäneet, muistutan vielä,
verolakien osalta, että veronkevennyksessä olisi
jätetty kaikista suurituloisimmat palkansaajat ja eläkkeensaajat
kevennyksen ulkopuolelle elikkä suurimmissa tuloryhmissä tätä puolen prosentin
kevennystä ei olisi tehty ja että kunnallisveron
ansiotulovähennystä olisi kohdennettu niin, että se
olisi ollut enemmän pieni- ja keskituloisiin painottuva
ja että tämä vähennys ei olisi ulottunut
niin suurituloisiin kuin hallituksen esityksessä se ulottuu.
Tällä olisimme säästäneet vuositasolla
noin 70—80 miljoonaa euroa.
Sen vuoksi olemme johdonmukaisia ja olemme myöskin
rohjenneet esittää lisäyksiä tähän
lisäbudjettiin kunnille homekoulujen korjaamiseen. Nythän
hallituksen esitys pitää sisällään
5 miljoonaa, mutta sillä saadaan liikkeelle vain noin kymmenen
hanketta, ja se on pisara meressä, kun ajatellaan sitä painetta,
mikä homekoulujen korjauksessa ympäri maata on.
Liikenneturvallisuuden osalta olemme myöskin lisämäärärahaa
esittäneet, koska tämä 6 miljoonaa, mikä hallituksen
esityksessä on, menee palveluprojektien jatkamiseen. Sillä ei
synnytetä yhtään pätkää lisää kevyen
liikenteen väylää, ei yhtään
paranneta liikenneturvallisuutta risteysjärjestelyillä,
alikuluilla jne. Tämän tyyppisiä hankkeita
ympäri maata olisi hyvin paljon toteutettavissa. Kun erikseen
kysyimme vielä, onko kapasiteettiongelmia, kun kuitenkin
näitä isoja infrahankkeita nyt maassa on rakenteilla,
vastaus oli se, että tällaisiin pienimuotoisiin
liikenneturvallisuushankkeisiin kapasiteettiongelmia ei ole, sellaisia
urakoitsijoita, sellaisia tekijöitä, on ympäri
maata vapaana, elikkä tällaisia hankkeita pystyttäisiin
kyllä toteuttamaan, jos poliittista tahtoa niiden liikkeelle
laittamiseen vain löytyisi.
Radanpito on täällä käsitelty
moneen otteeseen. Totuus on vielä kerran sanottuna se,
että tällä 30 miljoonalla, jonka itse
asiassa edellinen hallitus jo päätti, joka otetaan
VR:n voitontulotuksesta, pystytään estämään
lomautukset puoliväliin vuotta, ja jollei lisämäärärahaa
nopeasti saada, lomautukset ovat edessä sitten heti syksyllä.
Sen vuoksi tähän on ehdottomasti saatava lisää,
jotta tämä radanpito ei joudu vaikeuksiin jo syyskaudella.
Sitten on vielä tämä moneen kertaan
kritisoitu asia: Täällähän Kuutostiehen
myönnetään rahaa elikkä keskeneräistä Kuutostietä pystytään
edistämään, mutta Kemi—Tornio-tieltä puuttuvat sillat,
jotka jäivät rakentamisvaiheessa toteuttamatta,
ja niihin esitämme rahaa.
Ympäristötöiden osalta hallitushan
esittää tässä lisäbudjetissa
yhtä miljoonaa euroa ympäristötöihin.
Ympäristötyöt ovat hyvin työllistäviä,
ja niille on tarvetta valtavasti ympäri maata, ja hankkeita
on valmiina. Sen vuoksi ympäristötöihin
nimenomaan lisämäärärahan osoittaminen olisi
mitä parhainta elvytys- ja työllistämispolitiikkaa.
Samalla se toteuttaisi niitä välttämättömiä ja
jossain vaiheessa kuitenkin eteen tulevia ympäristötöitä,
ympäristöparannuksia, joita koko maa on täynnä.
Me olemme myöskin esittäneet kahta lausumaehdotusta,
ja ihan tästä ensimmäisestä,
jossa edellytämme, että kriisipaikkakunnilla ryhdytään
kiireellisiin toimenpiteisiin: Täällä on
tänään keskustelussa puhuttu Otanmäestä.
Se on meidän tässä lausumaehdotuksessamme
mainittu, ja tilanne on todella kriisiytymässä siellä.
Vaikeuksia on muillakin paikkakunnilla, ja tietysti omaa sydäntäni
lähellä on Helsingin telakka. Kyllä nyt,
ystävät hyvät, kollegat, tilanne on sellainen,
että voi olla, että kahdella merkittävällä teollisuuslaitoksella,
Otanmäen kiskokalustotehtaalla ja Masa-Yardsin Helsingin
telakalla, on tänä syksynä kohtalon hetket
ja lopetus edessä. Se on kyllä vakava paikka,
ja teollisuuspoliittisesti erityisesti kiskokalustotuotannon loppuminen
Suomesta, sen osaamisen katoaminen, olisi erittäin raskas
pitkälläkin aikavälillä. Minun
pitää kyllä antaa hallitukselle kiitosta
siitä, että hallitus yhdessä Finnveran
kanssa pystyi järjestelemään luototusta
uusille laivatilauksille tai luomaan sitä valmiutta, että tällaisia
tilauksia pystyttäisiin vastaanottamaan. Turun telakan
osalta tämä on nähtävästi
johtamassa myöskin myönteisiin tuloksiin, mutta
tietysti kannan nykyisin, kun minulla on runkolevysepän
pakastevirka odottamassa Helsingin telakalla, huolta omasta pakastevirastani
ja siitä, miten siellä työt jatkuvat.
Sitten yksi asia, joka oli meillä asunto- ja ympäristöjaostossa
erityisesti huomion kohteena. Tähän lisäbudjettiin
sisältyy erittäin myönteisiä panostuksia
Itämeren ja Suomenlahden öljyntorjuntavalmiuden
parantamiseen. Tämähän on jatkoa sille,
kun ensin saatiin päätökset Seilin muuttamisesta öljyntorjunta-alukseksi.
Nyt tässä on lisäyksenä kahden
Tursas-luokan vartioveneen muuttaminen myöskin öljyntorjuntaan
sopiviksi. Tässä on myöskin hallitusohjelman
mukaisesti viittaus siihen, että myöskin öljyntorjuntaan soveltuvan
monitoimijäänmurtajan hankkiminen etenee. Siihen
on perustettu työryhmä, joka tämän
aluksen toimintamallia suunnittelee.
Budjetissa näyttää, että annetaan
rahaa Tursas-luokan alusten remontointiin ja öljyntorjuntavalmiuden
nostamiseen — se on hienoa — mutta aika vähälle
huomiolle on jäänyt se, millä tavalla
tämä rahoitusmalli toteutetaan. Sehän
toteutetaan niin, että Öljysuojarahaston maksua korotetaan
niin, että rahastomaksun kautta maksetaan näiden
kaikkien alusten öljyntorjuntavalmiuden nostaminen. Tämän
rahaston toimintaperiaatehan on se, että rahastosta on
tarkoitus maksaa ja siitä on maksettu ja varauduttu maksamaan
niitä korvauksia, joita kunnat rannikkoalueella erityisesti
joutuvat mahdollisen öljyvahingon sattuessa maksamaan. Öljysuojarahaston perustehtävä
on
luoda mahdollisuuksia ja reserviä, jolla maksetaan korvauksia,
mikäli vahinkoja sattuu.
Tietenkin ennaltaehkäisy on mitä tärkeintä öljyntorjuntatyötä,
ja on tietysti erittäin tärkeätä, että merellä tapahtuvaan öljyntorjuntaan
luodaan valmiuksia tällä aluskannalla, mutta valiokunnallehan
esitettiin vakavaa kritiikkiä suomalaisten öljynkuljettajien
taholta siitä, että kun varustaudutaan lisääntyvän
Venäjän öljyliikenteen vaarojen varalle,
kun sinne kuljetetaan öljyä kyseenalaisella kalustolla
ja yhä lisääntyvässä määrin,
otetaan rahaa niiltä aluksilta ja niiltä rahtaajilta,
jotka kuljettavat suomalaisiin öljysatamiin öljyä täysin
merikelpoisilla ja hyvän turvallisuuden omaavilla aluksilla.
Sen vuoksi tämä kritiikki, jota myöskin
valiokunnan mietinnössä julki tuodaan, on minusta
osittain täysin perusteltua.
Tietenkin voitaisiin ajatella niin, että — olisi ollut
hyvä, jos olisi ollut valtiovarainministeri tai ympäristöministeri
paikalla, niin olisivat voineet tätä kommentoida — kun
Suomessa on ainutlaatuinen öljysuojarahastojärjestelmä olemassa,
jossa rahtaajilta eli öljynkuljettajilta kerätään
per tonni määrätty senttimäärä rahaa
tähän rahastoon, jotta voidaan varautua sekä ennalta
ehkäisevään työhön
että mahdollisesti vahinkojen hoitokustannuksiin, tähänhän
meidän pitäisi pyrkiä Suomenlahden ja
Itämeren alueella laajemminkin esimerkiksi niin, että Venäjä,
Viro ja muutkin Itämeren rannikkovaltiot myöskin
hankkisivat öljyntorjunta-aluksia, öljyntorjuntaan
soveltuvia jäänmurtajia jne. ja keräisivät
myöskin tämän rahan niiltä rahtaajilta,
niiltä öljynkuljettajilta, jotka esimerkiksi Vysotskin
ja Primorskin öljysatamiin kuljettavat öljyä tai
sieltä hakevat öljyä maailmanmarkkinoille.
Minusta tämä on Itämeren ja erityisesti
Suomenlahden alueella olevan kansainvälisen yhteistyön
yksi mahdollisuus. Kun me toimimme Suomessa tällä tavalla,
meidän pitäisi pystyä myöskin
kansainvälisillä keskustelufoorumeilla pääsemään
siihen, että myöskin muut valtiot ottaisivat öljyntorjuntavalmiuden
nostamisen rahoituksen keinoksi öljynkuljettajilta perittävän maksun.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarviokeskustelu
kattaa hyvin laajan alueen elämän asioita. Näkisin
hyvin tärkeänä tässäkin
yhteydessä sen, että palvelujen tuottajat ja tuottamisvastuussa
olevat kunnat voivat saada riittävät voimavarat
niihin tehtäviin, joita kunnille on annettu. Ymmärrän
hyvin, että nimenomaan tällä lisätalousarviolla
ei nimenomaan tuohon kohteeseen varsinaisesti ollut tarkoitus enemmälti
puuttua, koska kyse on varsinaisen talousarvion asioista ennen muuta,
mutta toivoisin, kun syksyllä kunnille annetaan harkinnanvaraisia
valtionosuuksia, hallituksen kiinnittävän huomiota
siihen, että kunnille todella annettaisiin sitä tarvittavaa
elon ruisketta, jota harkinnanvaraiset valtionosuudet voivat merkitä. Valtionosuudet
kunnille ovat karkeasti ottaen runsaan kymmenen vuoden aikana keskimäärin puolittuneet,
mutta tehtävät eivät suinkaan ole vähentyneet,
vaan tehtävät ovat kasvaneet muuttotappiokunnissakin.
Täällä ansiokkaasti äsken
oli paikalla ministeri Hyssälä. Toivon, että erityisesti
kiinnitettäisiin huomiota kuntien terveydenhuollon voimavaroihin.
Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat voimakkaasti kasvaneet.
Toivon, että tämän vuoksi asiat selvitettäisiin
ja kunnille osoitettaisiin ne voimavarat, mitä tarvitaan
siihen, että erikoissairaanhoito tasapuolisesti kautta
maan voisi toteutua.
Samoin täällä on kiinnitetty useammassa
puheenvuorossa huomiota turvallisuuteen. Liikenneturvallisuus on
yksi asia. Lisätalousarviokeskustelussa voi ottaa esille
paikallisiakin esimerkkejä. Hyvä esimerkki on
vaikka omassa kotikaupungissani Keuruun—Kalettoman välinen
valtatie 23, sen tienvarsi, jolla on aika paljon työmatkaliikennettä ja
liikenne on aika turvatonta nopeasti kiitävien autojen
suihkiessa valtatietä pitkin varsinkin syyspimeällä ja
sateisina aikoina. Toivon, että tällaisia vähältä tuntuvia
liikenneturvallisuuden asioita voitaisiin jatkossa ottaa huomioon.
Jokainen säästynyt ihmishenki on arvokas asia
jo sinällään, mutta kysymys on myöskin
asioista, joiden osalta voidaan jollakin tavalla menetyksien muodossa
ihan osoittaa, että liikenneturvallisuuteen panostaminen
on taloudellisesti kannattavaa.
Sitten on myös tuotu esille rajan turvallisuus. Edellisessä puheenvuorossa
jo käsittelin tätä ja haluan yhtyä niihin
näkökohtiin, mitä ed. Esa Lahtela muun
muassa äsken laajamittaisesti toi esille. Tekniikka ja
elektroniikka ei voi äärimmilleen vietynäkään
korvata ihmistä. Ihminen on sittenkin se, mikä toimii,
ja sen takia tarvitaan ihmisiä rajavartiotehtävissä,
mutta tarvitaan myöskin välineitä. Toivon
todella niihin näkökohtiin viitaten, mitä tuotiin
esille — Venäjä supistaa rajavartiointiaan
Suomen rajalla — että yleisen turvallisuuden takia
kiinnitettäisiin asiaan Suomen puolella vastaavasti lisähuomiota,
aivan samoin kuin siksi, ettei Schengen-maista maahan kulkeutuisi
huumeita ja että rikollisuus saataisiin myös näistä maista
Suomeen suuntautuvana estettyä. Elämme todella
vakavien haasteitten edessä, paljon vakavampien kuin ehkä tajuammekaan.
Palaan sitten näihin paikallisiin kysymyksiin tähän
liittyen. Keuruu on Suomessa pioneeri- ja suojeluaselajin valtakunnallinen
koulutuskeskus, ja meillä jo Pioneerivarikko on. Toivon,
että Suojeluvarikko, mikä on entistä tärkeämpi
ei vain Suomessa vaan maailmassakin toissa vuoden syyskuun 11. päivän
tapahtumien jälkeen, voitaisiin ainakin joidenkin toimintojen
osalta sijoittaa Keuruun Pioneerivarikon yhteyteen ja tehdä sinne
tarvittavat investoinnit.
Samalla lisätalousarvioaloitteitten ja aiempien keskustelujen
yhteydessä on ollut esillä kansainvälisen
kriisinhallinnan koulutus ja nimenomaan koulutuskeskuksen saaminen.
Johonkin se varmasti Suomessa tulee, ja näkisin, että eräs hyvä paikkakunta
on jälleen Keski-Suomessa Keuruu, missä synergiaetua
on jo suojelualan ja pioneerialan toimintojen osalta. (Ed. Uotila:
Kotiin päin vetämisen makua!) — Tämä on
vain, ed. Uotila, järkevää talouspolitiikkaa,
että keskitetään toimintoja sinne, missä jo
on olemassa olevia valmiuksia. Samalla nämä kohdistuisivat kuntaan,
joka on menettänyt yli 700 valtion työpaikkaa
Haapamäellä VR:n toimintojen myötä.
Kun maailmassa on kriisi ja sen sotilaallinen vaihe on saatu
vähenemään, silloin tulee tärkeäksi
luoda yhteiskunta — terveydenhuolto, mahdollisesti paikallinen
hallinto, oikeustoimi jne. — kaikki mikä kuuluu
yhteiskuntaan. Silloin juuri siviilikriisinhallinnan kehittäminen
on entistä tärkeämpää,
ja siinä suomalaisilla tunnustetusti ja kokemusten mukaan
on huippuosaaminen maailmassa. Sen takia juuri Suomessa voisi olla
tässä tällaista koulutustoimintaa ja
sitä voitaisiin nimenomaan täällä kehittää ja
jakaa tietotaitoa muualle.
Tämä liittyy läheisesti myöskin
siihen ongelmaan, mitä eräitten maitten sisällissodissa
vastuuttomasti kylvetyt miinat merkitsevät. Ei suinkaan
ole aihetta koskaan siihen, että Suomi luopuisi miinoista,
ei missään tapauksessa, mutta suomalaista miinanraivausosaamista
voitaisiin viedä kohteisiin, joissa miinoja on siviiliväestön vammojen
ja surmien aiheuttajina. Suomalaisella osaamisella voitaisiin vuosikymmenten
saatossa päästä turvallisempiin oloihin.
Arvoisa herra puhemies! Nämä osaltaan liittyvät
lisätalousarvioaloitteisiin, joita olen tuonut esille tietäen,
että niiden toteutumisen aika ei ole nyt. Mutta toivon,
että se olisi tulevaisuudessa, ei välttämättä kovin
kaukana, vaan määrätietoisessa valmistelussa
tulevia budjetteja varten, jotta näissä asioissa,
arvoisa herra puhemies, voitaisiin päästä eteenpäin.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! 12.6. totesin tältä samalta
paikalta, että parillinen päivä on ed.
Oinosella hallituspäivä ja pariton päivä on
oppositiopäivä. Arvoisa puhemies! Jälleen
olemme saaneet näytteen, kuinka ennustettavia ed. Oinosen
puheet ovat. Tänä päivänä todellakin äsken
kuullun perusteella oli oppositio- ja aloitepäivä.
Tämä on erittäin hauskaa, koska tällä tavalla
pysyy huumori yllä täällä opposition
puolella, todellisen opposition puolellakin.
Arvoisa puhemies! Käytin tänä päivänä aikaisemmin
puheenvuoron rautatieliikenneasioista ja kiinnitin huomiota siihen,
että Talgo Oy:stä puhutaan hyvin kauniisti valtiovarainvaliokunnan lisäbudjettimietinnössä,
mutta konkretia jää aika vaatimattomalle asteelle.
Tänä päivänä sen jälkeen,
kun tuon puheenvuoroni täältä korokkeelta pidin,
tuli julkisuuteen STT:n tiedote, joka kertoo siitä, että Talgo
Oy on aloittanut yt-neuvottelut Vuolijoella, eli siis ajankohtaisuus
on mitä suurinta luokkaa.
Aivan riippumatta siitä, minkälainen, minkä kokoinen
ja minkä värinen hallitus tällä tasavallalla
on, on kerta kaikkiaan vihonviimeinen hetki ryhtyä konkreettisiin
toimenpiteisiin. Ministerien tulee käyttää sitä vaikutusvaltaa,
toimiohjevaltaa, mikä heillä on tilanteessa, jossa
valtion omistusosuus järjestelmistä on 100 prosenttia,
ja pitää pystyä hoitamaan espanjalaisittain
nämä asiat. Espanjalaisuushan tässä tarkoittaa
sitä, että kun Espanjan valtion omistama rautatieyhtiö tekee
tilauksen, niin sen toimittajan täytyy pitää huoli
siitä, että 80 prosenttia tästä tuotteesta
on espanjalaista tuotantoa. Espanja on Euroopan unionin jäsen
siinä missä Suomikin. Sen, mikä on näin
mahdollista Espanjassa, sen täytyy olla mahdollista yhdenvertaisuuden
mukaan myöskin Suomessa, ilman että siihen EU:n
kilpailuviranomainen puuttuu. Tässä Espanjan tapauksessa
ei ole puuttunut; silloin ei pitäisi puuttua myöskään
Suomen tapauksessa, jos Suomi tällä tavalla käyttäytyy.
Arvoisa puhemies! Ei ole kauan aikaa, itse asiassa vain muutama
kuukausi, siitä kun me käsittelimme Kainuun hallintokokeilulakia,
sinisiä ajatuksia, jotka tuottivat tämmöisen
lennokkaan kokeilulain. Tämmöinen lennokas kokeilulaki
ei oikeastaan ole yhtään mitään,
jos perustuotantoinfra sieltä taustalta häipyy
pois. Ei voi olla niin, että me teemme tämmöisiä hehkeitä,
innostuksen vallassa tehtyjä kokeilulakeja, mutta sitten me
emme kuitenkaan, kun on kysymys tuotannollisesta toiminnasta, elinkeinotoiminnasta,
pysty
tekemään kuitenkaan mitään rakentavia henkisiä päätöksiä.
Tässä on tultu perimmäisten kysymysten äärelle,
ja minä toivon hartaasti, että ennen kuin juhannus
koittaa, hallitus on pitänyt hätäistunnon ja
siellä sopii toimenpiteistä. Näissä asioissa edelleen
se sama hallitus voi tehdä periaatepäätöksen
siitä, että tämän vuoden toisessa
lisätalousarviossa osoitetaan varallisuutta perusradanpitoon
niin, että nämä korvausinvestoinnit voidaan toteuttaa
ja VR-Rata Oy:n uhkaamassa olevat lomautukset tulevat näin
vältetyiksi, ja myöskin niin, että pystytään
perusinfraa pitämään asiallisessa kunnossa.
Kari Uotila /vas (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle toteaisin sen, että valtiovarainvaliokunnan
liikennejaosto on pyrkinyt tässä mietinnössä sanomaan
niin selvästi kuin on mahdollista huolensa siitä,
että Talgon tilauksia on saatava ja sen toimintaedellytyksiä pitää saada
jatkettua.
Kun ed. Pulliainen viittasi Espanjan malliin, se on aivan totta.
Minulla itselläni on ollut mahdollisuus keskustella Madridissa
Talgon johdon kanssa siitä, mikä se toimintaperiaate
Espanjassa on. Siellä todella keskustelussa todettiin,
että mihinkään ei kyllä kirjoiteta
eikä sielläkään varmasti sen
paremmin Espanjan parlamentin kuin muidenkaan virallisten elinten
mietinnöissä puhuta kotimaisuusasteesta 80, vaan
se on pelin henki ja se vain toteutuu. Siinä yhdyn ed.
Pulliaiseen, että kyllä meilläkin nyt
pitäisi sitten sillä tavalla soveltaa näitä kilpailulainsäädännön
määräyksiä, että tällaisessa
akuutissa tilanteessa todella pystyttäisiin omistajaohjauksen
kautta Talgon tilannetta auttamaan.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Uotilalle: Pyrin juuri osoittamaan vähän
reippailla sanankäänteillä sen, että tämä on
reaalipolitiikkaa tässä päivässä. Silloin
kun ei mikään sellainen, joka on semmoista hienovaraista
ja tyyliteltyä kielenkäyttöä, kolise
mihinkään, silloin on parempi isoja kirjaimia
ruveta käyttämään, niin kuin
juuri äsken tein. Sen jokainen ymmärtää omalla
tavallaan, kunhan sanoma tulee perille viedyksi. Ed. Uotila näyttää kuitenkin
kuunnelleen, mitä sanoin.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla käyttämättä omaa
puheenvuoroani koskien Talgoa ja rautatieliikennetilannetta. Tämä on
aivan totta, mitä ed. Pulliainen totesi: Ratkaisun hetket
Talgo Oy:n osalta tulevat olemaan lähiaikoina.
Kuitenkin täytyy muistaa, että kun olimme
liikennevaliokunnassa neljä vuotta, sen neljän
vuoden ajalta rautatiepolitiikka, mitä kokoomuslaiset liikenneministerit
noudattivat, oli hyvin tempoilevaa. Olli-Pekka Heinosen aikana se
oli paljon arvattavampaa kuin oli ministeri Sasin aikana, jonka
viimeiset ratkaisut toimitusministeristön aikana olivat
pöyristyttäviä ja ennalta arvaamattomia.
Silloinhan VR:n hallitus vaihdettiin yhtä jäsentä lukuun
ottamatta kokonaan. VR:n tasetta aiottiin Tie auki taivasta myöten
-raportin myötä keventää 500
miljoonalla eurolla, eli siellä yhtiön johdossa
ei ollut täysin voitu luottaa valtion omistajapolitiikkaan
tulevina vuosina.
Tämä on ollut tietysti ratkaiseva tekijä mietittäessä tulevia
investointeja. Siellähän on aika isoja investointeja
edessä. Lähiliikennekalustoa täällä Pääkaupunkiseudulla
tulee hankittavaksi lisää. Tässä hyviä uutisia
on se, mitä saimme tietää liikenneministeriön
infossa, että mietitään yhteistä osakeyhtiötä,
joka omistaisi sen kaluston: YTV ja VR keskenään.
Tämä avaisi Talgolle todella mahtavat näköalat
tulevina vuosina, koska tietotaito, niin kuin ed. Pulliainen totesi, siinä tehtaassa
on aivan erinomainen. Jos nyt saataisiin elettyä siihen
vaiheeseen, uskoisin, että sitten alkaisi uusien investointien
ja laajentuneen toiminnan aika. Huoli on täysin oikea ja
yhdyn siihen.
Kun sitten muistelee veturi- ja rautatieliikennekaluston valmistusta
täällä Suomessa, niin sitähän
on ollut aika runsaasti, mutta Talgo on enää viimeisin
yksikkö, joka sitä tässä maassa
tuottaa. Mitä tulee sitten näihin perusinvestointeihin,
niin onneksi tässä lisäbudjetissa on
35 miljoonaa euroa, että pahimman ajan yli päästään
ja lomautuksilta vältytään. Tietysti
syksy sitten tulee näyttämään,
onko siinä lisäbudjetissa, mikä syksyllä tulee,
tai muissa budjeteissa, se mitä vaaditaan eli vielä 25
miljoonaa euroa lisää.
Ainakin sen haluaisin vielä tässä lopuksi muistuttaa,
että kyllähän rautatieliikenteessä Lipposen
ykkös- ja kakkoshallituksen aikana tapahtui erittäin
paljon myönteistä. Siellähän
voidaan kirjata junaturvallisuuden osalta erittäin mittavat
investoinnit, kun tuli tämä kulunvalvontajärjestelmä,
joka tänä päivänä ulottuu
kaikkialle pääradoilla. Voidaan todeta, että Lipposen
ykkönen ja kakkonen hyvin hoitivat rautatiepolitiikkaa.
(Ed. Salo: Kiitos, kiitos!) — Olkaa hyvä. — Kymmeniin
vuosiin ei ole tehty sellaisia mittavia investointeja kuin oli muun
muassa Lahti—Kerava-oikoradan avaaminen, joka avaa aivan uusia
näkymiä rautatieliikenteelle koko maassa, ei vain
idän suuntaan. On lähiliikenneverkostoa laajennettu
täällä Pääkaupunkiseudulla,
on Leppävaaran neljäs raide, sitten Keravalle
asti tulee olemaan kahdet pariraiteet eli neljä raidetta,
eli kyllä siellä todella suurta on tehty. Nyt
on vain kyse sitten tämän perusrautatieverkoston
investointitason säilyttämisestä. Erityisesti
se, mihin liikennevaliokuntakin kiinnitti huomiota, on nopeat itäradat
ja sitten Seinäjoki—Oulu-radan peruskorjaus ja
tason nosto.
Ed. Osmo Soininvaara merkitään
läsnä olevaksi.
Yleiskeskustelu päättyy.