6) Laki mielenterveyslain muuttamisesta
Päivi Lipponen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, että mielenterveyskuntoutujille
on laadittava kuntoutussuunnitelma ja se on tehtävä 30
päivän takuuajan puitteissa. Takuuaika alkaa siitä päivästä, kun
henkilö on tullut mielenterveyspalvelujen piiriin.
Mielenterveyskuntoutujat ovat heikossa asemassa suomalaisessa
terveydenhoidossa. Palvelut eivät vastaa tarvetta. Henkilökunnan
vaihtuvuus on suurta, mikä estää pitkäaikaisen
lääkäri—potilassuhteen syntymisen.
Mielenterveysongelmiin liittyy usein myös yksinäisyys
ja köyhyys. Mielenterveysongelmaan sairastuminen ei ole
elinkautistuomio. Kaikilla ihmisillä on mahdollisuus kuntoutua
edes osittain takaisin työelämään
tai ainakin elämään normaalia elämää.
Se edellyttää oikeata sairaanhoitoa, lääkitystä ja kuntoutusta.
Akuutti sairaus hoidetaan sairaalassa. Kun ihminen katkaisee jalkansa,
saa aivoinfarktin tai sairastuu syöpään,
aina akuutti sairaus hoidetaan pois. Sen jälkeen alkaa
kuntoutus. Potilaan kuntoutus tähtää siihen,
että ihminen pääsee takaisin kiinni normaaliin
elämään ja hänen työkykynsä palautuu
entiselleen.
Mielenterveyskuntoutujat ovat tässä kohdin heikoilla.
He saavat lääkityksen ja mahdollisen eläkkeen.
Eläkeläisenä he ovat ulkona kaikista työvoimatoimistojen
palveluista, lähestulkoon. Nuorena sairastuminen merkitsee
siis ikuista köyhyyttä niukan eläkkeen
turvin.
Esitän aloitteessani, että mielenterveyskuntoutujien
asemaa parannetaan. Merkittävä osa mielenterveysongelmista
kärsivistä on vailla kuntoutussuunnitelmaa. Tervehtymisen
kannalta on tärkeätä, että kuntoutujille
laaditaan kuntoutussuunnitelma. Ihmisillä, myös
mielenterveyskuntoutujilla, on monia vahvuuksia ja paljon osaamista,
jonka he voivat hyödyntää työ-elämässä osallistumalla
kansalaisyhteiskuntaan, jonka päälle he voivat
rakentaa mielekkään oman elämänsä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Päivi Lipposen laatima lakialoite
mielenterveyslain muuttamisesta on kannatettava. Se tähtää siihen,
että mielenterveyskuntoutujalle on laadittava takuuajassa
kuntoutussuunnitelma. Mielenterveysongelmista seuraa usein vaikeuksia
myös muilla elämänalueilla. Suurimmat
ongelmat ovat köyhyys, yksinäisyys ja mielekkään
tekemisen puute. Jos näitä elämänalueita
parannettaisiin ja laadittaisiin kuntoutussuunnitelma, niin moni saisi
uuden otteen elämästä ja voisi kuntoutua jopa
takaisin työelämään.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Mielenterveysongelmien
lisääntyminen näkyy arjessa. Jostain
syystä näitä ongelmia ei pidetä samaan
tapaan sairauksina kuin muita terveydenhoidon asiakkaiden ongelmia, mutta
sellaisinahan ne tulisi nähdä. Mielenter-veysongelmat
ovat usein portti fyysisen sairastamiskierteen alkamiseen. Terveydenhoitopuolella
mielenterveyskuntoutujien heikko asema näkyy muun muassa
siinä, että palveluihin ei ole osoitettu tarpeeksi
resursseja. Mielenterveyspalvelut ovat ikään kuin
toissijaisia palveluja, ja näistä toissijaisista
palveluistahan tingitään helposti ensimmäisenä,
varsinkin tässä tilanteessa, missä nyt
eletään.
Tästä on seurannut tilanne, että muun
muassa mielenterveyskuntoutujien kuntoutumissuunnitelmien tekemistä siirretään
usein kohtuuttoman pitkään kunnissa. Ilman näitä kuntoutussuunnitelmia
tervehtyminen ei voi alkaa eikä edetä kovinkaan
helposti. Kuka nykypäivänä lähtisi
siitä, että vaikkapa katkennut jalka paranisi
itsestään ilman ammattitaitoista sairaanhoitoa?
Kuitenkin mielenterveyspuolella tämän tyyppinen
ajattelu on hyvin yleistä, vaikka tilanne on sama, eli
ilman asiaan kuuluvaa hoitoa sairaus ei mitenkään parane.
Mielenterveysongelmien laiminlyönti tilanteessa, jossa
ongelmat lisääntyvät, kasaantuvat ja
kriisiytyvät nopealla tahdilla, synnyttää yhteiskuntaamme
paljon pahoinvointia. Tämän kaltaiseen välinpitämättömyyteen
meillä ei ole varaa, ei inhimillisessä mielessä eikä rahallisesti.
Tämän lakialoitteen toteutuessa mielenterveyskuntoutujalle
laadittaisiin 30 päivän takuuajan puitteissa kuntoutussuunnitelma.
Se olisi uudistus, jolla osaltaan mielenterveyskuntoutujat tunnustettaisiin
tasavertaiseksi terveyspalvelujen käyttäjäryhmäksi.
Saan itse henkilökohtaisesti olla järjestötyön
kautta tekemisissä useiden mielenterveyskuntoutujien kanssa.
He ovat aivan ihania ihmisiä, mutta tarvitsevat heille
kuuluvan hoidon aivan ehdottomasti.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eihän tämmöisestä lakialoitteesta
voi sanoa mitään muuta kuin että oikeaan
aikaan, oikeassa paikassa, oikea asia.
Nyt vaan tulee mieleen, arvoisa puhemies, se, kun esimerkiksi
Oulussa tilanne on sillä tavalla, että kun pääset
ensimmäisen kerran lääkärin
vastaanotolle, niin kolme kuukautta siitä yhteydestä menee
siihen, kun pääset sinne, että sinut
kirjataan tämmöisen kohdeyksilöksi. Elikkä toisin
sanoen siis henkilökunnasta ja näistä mielenterveyspalveluista,
niitten hoitajista, on valtava pula, ainakin siis Oulussa. Edellisen
laman aikana 16 prosenttia vuodessa lisääntyi
näitten palveluitten tarve, mikä on aika rajua
vauhtia. Silloin tulee mieleen vaan se, mistä ihmeestä se
toteutusmahdollisuus tämän laatuiselle erittäin
kannatettavalle hankkeelle saadaan.
Johanna Ojala-Niemelä /sd:
Arvoisa puhemies! Viime aikoina mielenterveysongelmat ja niiden
aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän
kasvu on perustellusti ollut esillä julkisessa keskustelussa.
Mielenterveysongelmista kärsivien suuren määrän
lisäksi suurta huolta aiheuttaa niiden kohdistuminen sekä lapsiin
ja nuoriin että työhistorian alkupäässä oleviin
henkilöihin. Selvitysmies Mika Vuorelan vastikään valmistuneen
selvityksen mukaan tilanne voisi kuitenkin olla aivan toinen. Työkyvyttömyyseläkkeellä
on
tällä hetkellä 30 000 henkilöä,
jotka haluaisivat palata takaisin työelämään.
Tuttavapiirini kokemusten mukaan tämä on kuitenkin mielenterveyskuntoutujalle
helpommin sanottu kuin tehty. Asenneongelmien ja työelämän
joustamattomuuden vuoksi harva työnantaja suostuu palkkaamaan
mielenterveyskuntoutujaa. Lisäksi hoito- ja muissa tukimahdollisuuksissa
on suuria puutteita, jotka osaltaan vaikeuttavat töihin
paluuta.
Pidänkin ed. Lipposen tekemää aloitetta
kuntoutussuunnitelman tekemiseksi kannatettavana. Toivon aloitteen
käsittelylle menestystä.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvä hoito lähtee ennen
kaikkea asiakkaan tarpeista ja hoitotyön laajasta yhteistyöstä.
Asiakas on nostettava hoitotyön keskiöön.
On erittäin tärkeää, että laaja
hoitotyön asiantuntijatiimi laatii kuntoutettavalle asiakkaalle
kuntoutussuunnitelman. Hyvään hoitoon ja kuntoutukseen
on oikeus oltava kaikilla, myös mielenterveyspotilailla.
Päivi Lipponen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on aivan oikeassa ja tehnyt
aivan oikean havainnon, eli mielenterveyspalveluiden määrä kasvaa
koko ajan. Kun tulevaisuusvaliokunnassa on mietitty näitä tulevaisuuksia,
niin mielenterveysongelmat nähdään kansansairautena.
Eli me tarvitsemme nyt tämmöisen Karjala-projektin
myös tähän hätään
vastaamiseen. Me tiedämme, että työvoimapula
on Suomen tulevaisuutta. Senpä takia on paljon ihmisiä ja
voimavaroja mielenterveyskuntoutujissa, jotka varmaan haluaisivat
ja pystyisivät oikean kuntoutuksen jälkeen osallistumaan
työelämään edes osittain.
Eli nyt ei pidä nostaa käsiä ylös
ja todeta, että onpas kauheata, kun on niin paljon tarvetta,
vaan ryhdytään miettimään, millä tavalla,
mitä reittejä pitkin me pystymme helpottamaan
sitä tuskaa ja mahdollistamaan osallistumisen yhteiskuntaan näille
kuntoutujille paremmin.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Kannatan myös ed. Lipposen perusteltua
aloitetta, joka toteutuessaan toisi paljon hyvää myös
ympärilleenkin.
Keskustelu päättyi.