Täysistunnon pöytäkirja 42/2009 vp

PTK 42/2009 vp

42. KESKIVIIKKONA 22. HUHTIKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

8) Laki tuloverolain 127 a §:n muuttami-sesta

 

Outi Mäkelä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään on näköjään kertymä näissä aloitteissa osaltani. Mutta seuraava aloite koskee palveluseteliasiaa, ja tähän alkuun toteaisin, että vuonna 2008 palveluiden osuus työvoimasta oli Suomessa edelleen vain noin 64 prosenttia, kun Ranskassa vastaava osuus oli 77 prosenttia, Yhdysvalloissa yli 79 prosenttia ja Pohjoismaista esimerkiksi Tanskassa yli 73 prosenttia.

Suomalaisessa palvelukulttuurissa on edelleen paljon kehitettävää jo yksin kansantaloudellisestikin tarkastellen. Ei ole todennäköistä, että perusteollisuuden työpaikkoja syntyisi Suomeen tulevaisuudessa lähellekään sitä määrää, joka on taloustaantuman vaikutusten vuoksi parhaillaan häviämässä. Niinpä on enemmän kuin perusteltua tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka helpottavat siirtymistä kohti laajempien ja monipuolisempien palveluiden ja pienyrittäjyyden yhteiskuntaa. Tässä kehityksessä useimmat kehittyneet länsimaat ovat valitettavasti huomattavasti Suomea pidemmällä.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen on ollut työllisyyden näkökulmasta erittäin tarpeellinen ja tervetullut ja myös onnistunut uudistus. Se on lisännyt monipuolisesti sekä palveluiden kysyntää että tarjontaa myös sellaisilla aloilla, joilla palveluita on ollut niukasti. Sen lisäksi, että kotitalousvähennyksellä on saavutettu havaittavia konkreettisia tuloksia, se on nostanut palvelutyön ja palveluyrittäjyyden kiinnostavuutta.

Toistaiseksi kotitalousvähennyksen piiristä ovat puuttuneet vielä irtaimistoon liittyvät korjaus- ja huolto- sekä kunnossapitotyöt. Kotien irtaimiston kunnossapitotyö, esimerkiksi verhoilu, on kuitenkin toimintaa, jollaiseen kannustaminen on perusteltua monestakin eri näkökulmasta, joista kolme tärkeintä ovat ensinnäkin talous, ympäristö ja kulttuuri. Taloudellisesta ja työllistämisnäkökulmasta tuli jo tässä puhuttuakin, mutta ympäristönäkökulmasta kodin irtaimiston kunnossapitotyölle on olemassa vahvat ympäristöperusteet sitä kautta, että irtaimistoa korjaamalla ja kunnostamalla jätteen määrä saadaan vähentymään. Huonekalujen käyttöikä pitenee, ja ehkä myös kulutusta voidaan ohjata pitkäkestoisempien hankintojen suuntaan.

Kolmas seikka, joka tässä on perusteena, on verhoiluun ja kunnossapitoon liittyvät kulttuuriset arvot. Kodeissamme on runsaasti kotimaisen muotoilun ja käsityöläisperinteen tuotoksia, joiden pitäminen kunnossa ja säilyttäminen jälkipolville on itsessäänkin arvokasta työtä. Kulttuuriarvot ovat seikka, jota meidän ei pidä väheksyä. Meillä on omaleimainen pitkä historia ja oma kulttuuri, jota on arvokasta säilyttää.

Edellä mainittuihin syihin vedoten esitänkin, että eduskunta hyväksyisi käsillä olevan lakiehdotuksen tuloverolain muuttamisesta ja kotita- lousvähennyksen laajentamisesta myös kodin irtaimistoon, sen korjaus- ja huoltotöihin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Outi Mäkelä tuossa totesi, kotita-lousvähennys on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ja varsin toimivaksi vähennykseksi, ja myös puhuja on kannattanut tätä kotitalousvähennystä sen alusta alkaen. Tämän vuoden alussahan tätä kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettiin ja samoin enimmäismäärää kasvatettiin. Ongelmana tässä kotitalousvähennyksen kohdalla on kuitenkin se, että jos tulosi ja sen myötä verosi ovat vähäiset tai et maksa niitä ollenkaan, niin et voi hyödyntää kyseistä vähennystä. Eli tästä vähennyksestä hyötyvät eniten keski- ja suurituloiset.

Äsken ed. Mäkelä perusteli hyvin tätä laki-aloitetta, mutta allekirjoittanut ei kyllä sitä kannata. Perusteena on se, että tässä vaiheessa olisi syytä niin sanotusti vetää henkeä, sillä jokainen laajennus tämän vähennyksen kohdalta myös osaltaan vähentää valtion verotuloja. Toki toista kautta jotakin tulee lisää. Enkä malta olla tässä toteamatta, että hallituksen puolelta jopa velkarahalla näitä veronalennuksia lisättiin kaiken kaikkiaan huomattavasti. Eli valtion verotulot ovat muutenkin tähän suhdannetilanteeseen liittyen menossa alaspäin.

Vielä on syytä todeta se, että useimmilla niistä henkilöistä, jotka hyötyvät tästä kotitalousvähennyksestä, varmasti on varaa myös esimerkiksi verhoiluttaa nämä huonekalunsa.

Mutta vielä kerran, arvoisa puhemies, totean sen, että toki tässä perustelut ovat hyvät moneltakin kohdalta, mutta mielestäni ei ole kuin mielikuvitus rajana, kun uusiin ja uusiin kohteisiin ollaan tätä kotitalousvähennystä laajentamassa. Varmasti ajan myötä näitä laajennuksia tulee, mutta tässä vaiheessa, tässä tilanteessa, en ole kannattamassa tätä vähennyksen soveltamisalan laajentamista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Olen jättänyt aiemmin eduskunnalle lakialoitteen, jossa esitän kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettavaksi kodin tekniikan asennus-, huolto-, korjaus- ja opastustyöstä aiheutuviin kustannuksiin. Soveltamisalan laajentaminen irtaimistoon merkitsisi sitä, että vaatteiden, huonekalujen, harrastusvälineiden, arvo-omaisuuden, viihde-elektroniikan sekä kodinkoneiden ja -laitteiden korjaus- ja huoltotyö tulisi kotitalousvähennyksen piiriin. Mielestäni tämä on aivan oikea suunta, mutta edellyttäisi juuri hienosäätöä, koska aloitteessa ei ole huomioitu suunnittelu-, opastus- ja asennuskustannuksia, jotka koskevat esimerkiksi viihde-elektroniikkaa sekä kodinkoneita.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tämän aloitteen johdosta. Ensinnäkin täällä salissa käytiin silloin aikoinaan huikea keskustelu siitä, pitäisikö tällainen menettely ottaa käyttöön vai ei. Silloinhan trendi oli kai sellainen, että kaikista vähennyksistä pitäisi päästä rakenteellisesti eroon. No, sitten kuitenkin päädyttiin tähän. Jos nyt oikein hoksasin tässä äskettäin ja muistan oikean luvun, niin verotulojen vähennys tämän takia on ollut äskettäin 180 miljoonaa euroa tai jotakin sellaista, sitä suuruusluokkaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt seuraaviin hallitusneuvotteluihin pitäisi ehdottomasti hyvissä ajoin varautua sillä tavalla, että selvitettäisiin tämä koko kotitalousvähennysrepertoaari perusteellisesti, mikä on nyt se politiikka, mitä harjoitetaan. Kun jostakin ne yhteiskunnan verotulot kuitenkin pitää kerätä, niin katsotaan, että tämä on semmoinen oikeudenmukainen ratkaisu. Tähän aloitteeseen en ota yksityiskohtaisemmin kantaa.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Täytyy ihmeissään todeta, että tässä on kyllä aika avoin, rehellinen kokoomuslainen palaute ihmisten arjen epäkohdista. Kodin ja vapaa-ajan asunnon verhoilutyöt ovat nyt kotitalousvähennyksen laajentamisen suuri tavoite. Kyllä täytyy hämmästellä samaan aikaan, kun tietää, että pienituloiset eläkeläiset eivät pysty hyödyntämään nykyistäkään kotitalousvähennystä tai että pienituloisten eläkeläisten energiainvestoinneissa, maalämpö- tai kotimaisissa lämpövoimalaliittymissä, tulorajat on jätetty niin alhaisiksi, että 2 055 euroa kuukaudessa saava eläkeläispariskunta ei saa edes energia-avustuksia hyvin olennaiseen kotinsa asumisen parantamiseen ja omaehtoisen asumisen turvaamiseen. Viemäri- ja vesijohtotöissä kotitalousvähennys rajataan vain tontille, jolloin eläkeläiset eivät pysty esimerkiksi ympäristösyistä tärkeitä investointeja millään tavalla tekemään hyödyntäen kotitalousvähennystä. Hyvät kokoomuslaiset, verhoilun rahoitusko on suurin kotitalousvähennyksen rajausongelma?

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron vielä tähdentääkseni sitä, että kun tätä kotitalousvähennystä vuodenvaihteessa laajennettiin, soveltamisalaa ja sitten myös tätä euromäärää, sen vähennyksen kattoa, niin olin ja olen edelleen tämän tehdyn uudistuksen kannalla. Tiedän, että erittäin voimakkaasti esimerkiksi tällaiset kotien ja asuntojen peruskorjaukset ovat lisääntyneet ja ne todella tehdään sillä tavalla, että myös valtiolle sitten tulevat verot eli niin sanottu harmaa talous vähenee. Mutta tässä tilanteessa, missä Suomi on, en näe kyllä mielekkääksi, että lähdetään tätä kautta sitten tuomaan tavallaan verohelpotuksia. Eli aika näyttää, soveltamisala laajenee, mutta tässä vaiheessa tämä vähennys, kun tässä esitetään sen laajentamista, ei saa minun kannatustani.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kun aikanani tein aloitteen kodinkoneista, pidin sitä sen takia perusteltuna, että niissä on kahden vuoden takuu, ne ovat melko kalliita, arvokkaitakin. Jos kone kahden vuoden takuuajan jälkeen välittömästi menee käyttökelvottomaksi, niin se joutaa sitten roskakoriin taikka kaatopaikalle. Se on ekologinen juttu. Mutta välillä pienellä korjauksella, välillä melko pienelläkin, siitä voitaisiin saada montakin vuotta toimiva kone taas.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laxellin perusteluihin voi aivan hyvin yhtyä. Mutta samanaikaisesti on muistettava, että on erittäin paljon kansalaisia, jotka ovat samassa tilanteessa, heiltä nämä koneet särkyvät. He kunnostavat ne, jos ja kun rahat riittävät, ja ilman yhteiskunnan vastaantuloa. Eli todella erittäin suurella osalla suomalaisista on kuitenkin mahdollisuus ja varaa nämä kunnostukset tehdä. Jokaisen kuitenkin pitäisi olla myös vastuullinen kierrätyksenkin suhteen.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kiitän osaltani tästä käydystä keskustelusta. Tässä on tullut hyviä näkökulmia esiin, joskin ehkä hieman tietynlaista skeptisyyttä sitä kohtaan, mikä on eri puolueiden näkemys näihin asioihin.

Mutta mitä ed. Laxell ja ed. Pulliainen esittivät, että tätä vähennysrepertoaaria ja koko vähennysprosessia selvitettäisiin seuraavien hallitusneuvottelujen yhteydessä ja että nämä hienosäätönäkökulmat otetaan huomioon, ovat varmasti kannatettavia ajatuksia ja ehkä tuovat sitten myös ed. Rajamäen hämmästelyyn vastauksia.

Sen ehkä itse haluaisin vielä todeta, että tätä korjaustoimintaa harjoittavia yrittäjiä meillä on yhä vähenevässä määrin. Monet heistä ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Koko tämän käsityöläisperinteen ja käsityöalan yritysten säilymisen kannalta on tärkeää, että voimme myös tukea tämän alan yrityksiä ja niiden menestystä jat-kossa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Outi Mäkelälle: Kotitalousvähennystä sinänsä ei pidä mielestäni kuvata niin, että puolueilla olisi sitä kohtaan täysin erilaiset, vastakkaiset kannat. Paremminkin on puhuttava sen soveltamisalasta ja myös katosta. Siinä varmasti on erilaisia näkemyksiä myös puolueitten sisällä henkilöillä, mutta ei niin, että asetuttaisiin vastakkain tämän vähennyksen suhteen. Kyllä, kun tätä on laajennettu, kannatusta on myös löytynyt sosialidemokraattien puolella.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin rauhoittavaa kuulla ed. Kähköseltä, että meillä ei ole eriäviä näkemyksiä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Outi Mäkelä sanoi, yksi seikka on myöskin tämä häviävä mikroyrittäjien joukko, jolle sillä on juuri merkitystä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Sosialidemokraatit yhtyivät hallituksen esitykseen siltä osin kuin esitettiin kotitalousvähennyksen kehittämistä, mutta me vaadimme sen laajentamista myöskin asumismuotojen osalta ja eri kiinteistöyhtiöiden ym. osalta. Se, mitä äsken toin esille, on nimenomaan sitä arjen epäkohtaa, pienituloisten heikot mahdollisuudet tehdä energiainvestointeja ja parantaa asumistaan, eli se vaatii muilla toimenpiteillä nyt heidän tilanteensa huomioon ottamista. On nimenomaan suhdanne- ja työllisyysmielessä tärkeätä, että meillä on tämän tyyppisiä elementtejä nyt käytettävissä.

Keskustelu päättyi.