Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, te lähdette, mutta ongelmat jäävät tänne Suomeen. Eivätkä ongelmat pelkästään jää, vaan osittain ne myös pahenevat, kuten työttömyys. Tämänpäiväinen tilasto kertoo, että työttömyysaste on noussut 9,5 prosenttiin. Teidän hallituksenne tavoite oli painaa työttömyys 5 prosenttiin, nyt se on lähes kaksinkertainen.

Miten te, pääministeri Katainen, voitte väittää, että olette ikään kuin tehnyt työnne ja asiat menevät parempaan suuntaan, kun käytännössä jätätte jälkeenne pesän, jossa on paheneva työttömyys, eriarvioistumiskehitys sosiaalisesti ja vieläpä velkaantuminen jatkuu aivan samalla tahdilla kuin teidän aloittaessanne? Miten te voitte sanoa, että Suomen asiat menevät parempaan suuntaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Silloin kun tämä hallitus aloitti, niin Suomi oli vakavassa velkaantumiskierteessä. Sen syyt olivat hyvin pitkälti samat kuin tänäkin päivänä eli teollisuuden rakennemuutos mutta erityisesti kansainvälisen talouden erittäin heikko tilanne. Sen jälkeen kansainvälisen talouden tilanne on mennyt vielä entistä huonompaan suuntaan. 2011 työllisyysaste oli 66,4 prosenttia, nyt maaliskuussa se on 66,7 prosenttia, eli tässä suhteessa ollaan menty vähän eteenpäin. 2011 työttömyys oli 9,3 prosenttia, ja nyt se on 9,5 prosenttia eli hieman huonompaan suuntaan.

Mutta niin kuin tässä edellisen kysymyksen kohdalla keskustelimme, on tehty toimenpiteitä, jotka a) hillitsevät Suomen velkaantumista, mistä ainakin minä olen tyytyväinen. Toiseksi olemme tehneet toimenpiteitä, jotka aikaansaavat uusia investointeja, koska Suomi on kilpailukykyisempi kuin kolme vuotta sitten. (Puhemies koputtaa) Eli ongelmia oli, kun aloitimme, työtä riittää vielä seuraajillekin.

Arvoisa puhemies! Hyvä, että pääministeri mainitsitte tuon työllisyysasteen. Siinähän tavoitteenne oli, että työvoimasta 72 prosenttia olisi työllistynyt, ja tämänhetkinen luku oli, kuten totesitte, 66. Tuo työttömyys ei ole prosentteja, vaan se on ihmiskohtaloita ja ihmisten elämää. Asiallisesti ottaen työtä vailla on noin 400 000 suomalaista, jotka haluaisivat tehdä työtä, mutta sitä työtä ei ole. Ja vielä paljon useammissa perheissä kannetaan huolta, että entäpä säilyykö se oma työpaikka tämän myllerryksen keskellä tai säilyykö läheisen työpaikka.

Kun tiedämme, että tarvitsemme lisää työpaikkoja jopa 200 000 kymmenen vuoden kuluessa, jos mielimme säilyttää suomalaisen hyvinvoinnin, ja ne työpaikat syntyvät vain pieniin ja keskisuuriin yrityksiin pääsääntöisesti, niin miten te olette voineet jättää nämä pienet ja keskisuuret yritykset käytännössä (Puhemies koputtaa) heitteille veroratkaisuissanne ja niiden hallinnollista taakkaa vain tiukentaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Se on totta, että työttömyys ei ole vain lukuja, vaan se on ihmisiä ja heidän arkeansa. Valtio ei pysty luomaan kestävää työllisyyttä palkkaamalla enemmän ja enemmän ihmisiä. Me voimme tehdä ratkaisuja, jotka parantavat luottamusta Suomea kohtaan, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä niin, että Suomeen kannattaa investoida, ja sitä kautta synnyttävät työpaikkoja, niin kuin eilinen Metsä Groupin uutinen kertoi. Se yritys, mikäli maailmanmarkkinat säilyvät niin kuin tällä hetkellä, luottaa Suomeen. Minä olen erittäin tyytyväinen siitä.

Pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla osinkoverouudistus, yhteisöveron alennus mutta myös tietysti maltilliset palkkaratkaisut ovat kilpailukykyä parantavia. Eli me olemme tehneet sen, mitä olemme pystyneet, samaan aikaan, kun olemme leikanneet menoja ja nostaneet toisia veroja velkaantumisen taittamiseksi. (Puhemies koputtaa) Eli olisi helppo hoitaa vain yhtä ongelmaa, mutta me joudumme hoitamaan monta ongelmaa yhtä aikaa.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että yleinen työllisyystilanne on huolestuttava, erityistä huolta varmasti kannamme kaikki täällä nuorten työllisyystilanteesta. Pääministeri, me keskustassa olisimme toivoneet hallituksen onnistuvan siinä projektissa, jolle annoitte nimen nuorten yhteiskuntatakuu.

Nyt kuitenkin on niin, että kaikki tiedot viime vuosilta kertovat, että nuorten työllisyystilanne ei ole kohentunut. Työministerin ollessa poissa, arvoisa pääministeri, kysyn teiltä omaa arviotanne hallituksesta siitä, oletteko omasta mielestänne onnistuneet tuossa hankkeessa. Tilastot nimittäin puhuvat sitä vastaan.

Jos jokaisessa työttömyyden tilanteessa taustalla on ihmiskohtaloja, perheenkin tarina, erityisen monenlaisia ovat ne nuorten tilanteet, joissa koulutuksen jälkeen ei löydy työtä tai kenties koulutuspolku on katkennut. Näiden nuorten elämässä ei välttämättä ole kysymys vain työpaikan löytymisestä, vaan siitä, että elämänhallintataidot ovat kadoksissa. Meidän tukiverkko näille nuorille on liian ohut, ja sitä on oltu erityisesti karsimassa näiden työvoimapalveluiden osalta erityisesti harvaan asutulla alueella. (Puhemies koputtaa) Arvoisa pääministeri, (Puhemies: Nyt aika on auttamattomasti täynnä!) onnistuitteko tässä hankkeessa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Emme ole varmasti onnistuneet riittävän hyvin. Jos meillä olisi ollut nuorisotakuu aikaisemmin, niin varmaan tulokset olisivat parempia. Nuorisotakuu on noin vuoden verran ollut voimassa. Sillä ollaan saatu varsin hyviä tuloksia aikaiseksi, mutta vielä on työtä tehtävänä.

Kun katsotaan nuorisotyöttömyyden kovaa ydintä eli sitä joukkoa nuorista, joka ei ole opiskelemassa ja etsi samaan aikaan työtä, joka on siis niitä nuoria, joilla ei ole mitään, niin sen osuus on noin — jos oikein muistan — 10 prosenttia nuorista ikäluokista. Eli se on tietysti paljon, mutta yleinen taloustilanne, yleinen työllisyystilanne vaikuttaa yhtä lailla sekä nuorempiin että vanhempiin ihmisiin, jotka ovat vailla työtä.

Mutta toivon mukaan ne toimet, jotka yleiseen talouspolitiikkaan on tehty, kantaisivat sitä hedelmää, jota nyt eilisessä biotuoteinvestointiaikeessa on nähty, ja toisaalta sitten esimerkiksi kasvuyrittäjyyden suhteen, missä on nähty positiivisia merkkejä, (Puhemies koputtaa) ja myös tietysti nuorisotakuun vaikutuksista. Mutta työtä on vielä tulevillekin vuosille.

Arvoisa herra puhemies! Ihan totta, työttömyysluvut ovat synkät, ja työttömiä on kovin monenlaisia. Yksi semmoinen iso joukko, joka todella huolestuttaa, on tämä pitkäaikaistyöttömien valtava kasvu, ja tähän ongelmaan tietysti nämä eiliset uutiset, toivottavasti, tuovat ratkaisuja. Sitten on tämä kohtaanto-ongelma, johonka ei tunnu löytyvän ratkaisua. Eli on työtä jossakin, mutta ei ole tekijöitä, ja päinvastoin. Tietysti asuntoratkaisut on yksi semmoinen, millä voidaan tähän vaikuttaa, mutta se tuntuu olevan aika hidasta ja kankeaa.

Mutta kiinnittäisin huomion yhteen isoon ongelmaan, jonka tässä huomasin taannoin, eli piilotyöttömyyteen. Niitten ihmisten määrä lisääntyy, jotka eivät näy missään tilastoissa. He luovuttavat. He eivät enää usko siihen, että he saavat töitä. Minä kysyisin hallitukselta: miten te aiotte puuttua tähän kasvavaan piilotyöttömien määrään?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ihalainen varmaan osaisi vastata siihen täsmällisemminkin, jos olisi paikalla, mutta ehkä tähän piilotyöttömyyteen yhtenä lisänä on tullut se, että ihmiset jäädessään pois töistä tai joutuessaan pois töistä eivät hakeudu työttömiksi työnhakijoiksi, vaan he valitsevat jonkun toisenlaisen elämän väliaikaisesti eli ovat niin sanotusti työvoiman ulkopuolella, vaikka olisivat työkykyisiä ja työikäisiä. Mutta niin kuin tässä viime vuosien kehityksestä on nähty, työllisyysaste on hieman noussut, eli tässä suhteessa tilanne ei ole aivan toivoton, mutta sen pitäisi olla selkeästi korkeammalla tasolla, jotta pystymme maksamaan hyvinvointiyhteiskunnan menot. Parasta sosiaalipolitiikkaa, parasta hyvinvointipolitiikkaa on korkea työllisyysaste.

Herra puhemies! Työllisyyteen pystytään vastaamaan koulutuksella, siis sillä yksinkertaisella asialla, että eri puolilla Suomea on opinahjoja, esimerkiksi ammatillista koulutusta, ja että sieltä pystyy tulemaan osaavaa työvoimaa sen alueen tarpeisiin, yritysten tarpeisiin, elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kysyisin opetusministeriltä: Miten te omasta mielestänne olette edistänyt työllisyyttä? Miten te olette edistänyt nuorisotakuuta sillä, että te olette leikannut koulutuspaikkoja eri puolilta Suomea? Miten teidän mielestänne edistää työllisyystilannetta se, että esimerkiksi nyt olette kaikkien jo tehtyjen aloituspaikkaleikkausten lisäksi toiselta asteelta leikkaamassa 260 miljoonaa euroa, siis lukioilta ja ammattikouluilta, mikä käytännössä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että lukioitten määrä puolittuu Suomessa, siis lähes 400 lukiosta 200 lukioon, (Puhemies koputtaa) jopa 500 oppilaan lukioihin? (Puhemies: Aika on täynnä!) Parantaako tämä nuorisotakuuta ja työllisyyttä?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minusta edustajan kysymys on aiheellinen siinä, että kun yhteiskunta joutuu säästämään, niin mitä se sitten käytännössä tarkoittaa.

Vastaan tämän kysymyksen toiseen osaan ensin ja haluankin korostaa sitä, että tässä salissa on ollut selkeä tahtotila kaikilla puolueilla siihen, että kunnilla on liian paljon tehtäviä. Kun tästä sitten kaikki puolueet olivat samaa mieltä, niin opetusministeriönkin osalta pitää löytää sitten niitä säästökohteita, joissa kunnalla on ollut liian paljon tehtäviä. Olemme kuitenkin halunneet toteuttaa tuon uudistuksen niin, että me voimme taata, että jokaisella nuorella on mahdollisuus omalla paikkakunnallaan opiskella jatkossakin, että lukio- ja ammatillinen koulutus tulee olemaan mahdollista ihan samalla tavalla kuin nytkin, mutta kysymys on siitä, kuinka monta järjestäjää tarvitaan sen tarjottimen tekemiseen, mitä tarjotaan. Yksiköiden määrää me emme kuitenkaan voi vähentää niillä alueilla, joilla ei olisi sitten enää vaihtoehtona käydä toisen asteen koulutusta.

Ensimmäinen kysymys on ihan yhtä tärkeä, ja pidän sitä kyllä olennaisena, että me muistamme, että tälle ikäluokalle, (Puhemies koputtaa) joka seuraavina vuosina käy koulua, näitä paikkoja on paljon enemmän kuin sille ikäluokalle, joka on ollut kouluissa, ja siksi se on ollut osa säästökohteita.