2) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 §:n
muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite
on eduskunnan lähetekeskustelussa. Kansalaisaloite lisättiin
Suomen perustuslakiin oikeasta syystä: haluamme lisätä kansalaisten
vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaisilla on nyt uusi, erinomainen
tapa osallistua demokraattiseen päätöksentekoon.
Kiitän aktiiveja omasta ja kokoomuksen eduskuntaryhmän
puolesta tekemästänne mittavasta työstä.
Olette nostaneet keskusteluun tärkeän asian ja
toimineet tavalla, joka on hyväksyttävä ja avoimelle
yhteiskunnalle kunniaksi. Olette toimittaneet runsaasti asiallista
informaatiota ja perustelleet kiihkoilematta kantanne. Puskissa
hiippailevat kettutytöt ja törkypostia lähettelevät
nimettömät kiihkoilijat voivat ottaa teistä oppia. Heidän
työllään ei ole merkitystä eikä oikeutusta.
Asiallinen dialogi jättää sen sijaan
positiivisen jäljen. Myös Turkiseläinten
Kasvattajain Liitto on toiminut: liitosta on lähetetty
kirjeitä ja taustamuistioita. Kiitos myös niistä.
Kansalaisaloitteet tuovat keskusteluun asioita, jotka muuten
saattaisivat jäädä huomiotta. Aloitteet
ansaitsevat asiallisen käsittelyn, mutta lakimuutosautomaatteja
ne eivät ole.
Arvoisa puhemies! Olen saanut turkisalan työllistävyydestä ristiriitaisia
tietoja. Luvut vaihtelevat 2 000:n ja 17 000:n
välillä laskentatavasta riippuen. Turkistiloja
on noin 1 000 kappaletta, tuotannon arvo ja vientitulot
ovat noin 400 miljoonaa euroa. Suomella ei ole varaa lopettaa näin
merkittävää elinkeinoa lainsäädäntöteitse.
Turkisalalla on piirteitä, jotka eivät herätä kaikilta
osin myötätuntoani. Esimerkiksi ahtaat ja virikkeettömät
häkit sekä sairaat eläimet eivät
lisää hyväksyttävyyttä.
Turkisalan on syytä uusiutua ja miettiä toimintatapojaan,
jotta se ei tuhoa itse itseänsä. Jo kymmenessä Euroopan
valtiossa tarhaus on poliittisella päätöksellä lopetettu
kokonaan tai osittain. Myös kuluttajien käyttäytyminen
on vaikeasti ennakoitavaa. Se, mikä on nyt muotia, voi
olla kymmenen vuoden päästä tyylihistoriaa.
Alalla on laaja kirjo erilaisia riskejä lainsäädännöllisten
riskien lisäksi.
En kannata tehtyä aloitetta esitetyssä muodossaan.
Kannustan alan toimijoita, eduskuntaa, ministeriötä,
yrittäjiä ja kuluttajia toimimaan niin, että eläinten
kasvatusolosuhteita parannetaan nykyisestä. Askeleita oikeaan
suuntaan on jo otettu. Maaliskuussa 2013 maa- ja metsätalousministeriö asetti
turkiseläinten hyvinvointityöryhmän. Ryhmän
toimeksiantona on valmistella valtioneuvoston asetuksen muotoon
laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Politiikan ja lainsäädännön
tehtävänä on asettaa taloudelle eettiset
rajat. Nämä rajat muuttuvat ajan myötä;
se, mikä eilen oli sallittua, ei välttämättä ole
sitä enää huomenna.
Suomessa on aiemmin kielletty muun muassa lapsityövoiman
käyttö ja ympäristölle haitallinen
ddt-hyönteismyrkky. Suomessa ja koko Euroopan unionin alueella
on kielletty kosmetiikan eläinkokeet. Kosmetiikan eläinkoekiellolla
ja turkistarhauskiellolla on yhtäläinen lähtökohta: ehkäistä eläimille
aiheutuvaa tarpeetonta kärsimystä.
Turkikset eivät ole enää 2000-luvulla
vaatetuksen välttämätön osa
edes pohjoisilla leveysasteilla. Kärsimystä tarhaus
aiheuttaa siksi, että petoeläimiä pidetään
liian pienissä häkeissä. Turkiseläimet,
naalit, punaketut ja minkit, liikkuvat luonnossa useiden hehtaarien
kokoisilla reviireillä. Naalit kaivavat laajoja tunneliverkostoja,
ja minkit viihtyvät vesistöjen äärellä.
Vuonna 2011 voimaan tulleiden määräysten
mukaan ketulla on häkissään tilaa alle
neliömetri, minkillä neljäsosa neliömetristä.
Luonnottoman pieni häkki on eläimelle kärsimystä.
Arvoisa puhemies! Monet Euroopan maat ovat kieltäneet
turkistarhauksen tai rajoittaneet sen harjoittamista. Maailman neljänneksi
suurin minkkien tuottaja Hollanti päätti viime
vuoden lopulla luopua turkistarhauksesta siirtymäajan jälkeen.
Kokonaan tarhaus on kielletty Isossa-Britanniassa, Itävallassa,
Bulgariassa ja Bosniassa, Kroatia liittyy joukkoon vuonna 2017.
Yleisesti esitetty argumentti turkistarhauksen kieltoa vastaan
Suomessa on epäily tarhauksen siirtymisestä Kiinaan.
Tässä ajattelussa unohtuu se, että globaalin
turkisteollisuuden ja sen etujen ajajien tehtävänä on
lisätä turkisten myyntiä ja siten tarhausta
koko maailmassa. Suomalainen turkistuotanto siis lisää välillisesti
turkistuotantoa myös Kiinassa.
Suomen tulisikin seurata edelläkävijöiden
esimerkkiä ja olla yksi niistä maista, jotka rakentavat
maailmaa, jossa turkikset eivät ole hyväksyttyjä,
muodinmukaisia tai suosittuja. Samalla kun tarhaus kielletään,
on huolehdittava siitä, että nykyisille tarhaajille
löydetään siirtymäajan puitteissa
korvaava elinkeino.
Arvoisa puhemies! Tämä on historiallinen päivä paitsi
eläinten oikeuksille myös suomalaiselle demokratialle.
On tärkeää, että valmisteleva
valiokunta käsittelee aloitteen laajasti ja laatii mietinnön,
jotta sen pohjalta voidaan äänestää tässä salissa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Aloitetaan debatti maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja
Lepällä, ja jos tässä olisi
käytössä se 2 minuuttia.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean oman ryhmäni
puolesta, että keskusta ei kannata turkistarhauksen kieltämistä.
Päinvastoin me haluamme kehittää alaa
edelleen määrätietoisesti.
Turkistarhaus on laillinen elinkeino, joka työllistää Suomessa
suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Tutkimusten
mukaan myös valtaosa suomalaisista antaa tukensa suomalaisen
turkistarhauksen tulevaisuudelle. Tämäkin asia
meidän pitää suomalaisten pitää omissa
käsissämme.
Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista
on huolehdittava tinkimättömästi. Epäkohdat on
korjattava viipymättä, ja eläinsuojelurikkomuksista
on lakien mukaan rangaistava. Kansanvalta on erilaisia mielipiteitä,
ja niitä pitää arvostaa. Turkistarhauksen
kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen tekijöiden
mielipide on yhtä oikea kuin myös keskustan. Me
toivomme tämän kansalaisaloitteen vievän
suomalaista turkistarhauskeskustelua äärimmäisyyksistä ratkaisujen tielle.
Sivistysvaltioon ei kuulu kettutytöttely tai minkkimarittelu
lieveilmiöineen. Laillisesta menosta on pidettävä kaikin
tavoin kiinni. Oikeusvaltiossa eläinten kaltoinkohtelu
on yhtä väärin ja rangaistavaa kuin turkistarhaiskut.
Tämä kansalaisaloite on käsiteltävä hyvin
ja perusteellisesti, ja sen on rakennettava siltoja. Kansalaisaloitteet
tuovat entistä vahvemmin kansalaiset yhteiskunnalliseen
keskusteluun. Tämä on tervetullutta. Toivottavasti
keskustelu kansalaisaloitteesta laajenee keskusteluksi suomalaisen
kansanvallan kehittämisestä. Meidän on
kannettava huolta kansanvallasta samalla, kun kannamme huolta työllisyydestä ja
palveluista niin, että kaikki suomalaiset kokevat osallisuutta tämän
maan rakentamiseen.
Keskusta katsoo, että pääsääntöisesti
kansalaisaloite tulee käsitellä valiokunnassa
asiantuntijakuulemisineen samoin kuin hallituksen esityksetkin.
Niiden kohdalla valiokunta voi itsenäisesti päättää aloitteen
jatkokäsittelyn eduskunnan työjärjestyksen
mukaisesti.
Maa- ja metsätalousvaliokunta tulee ottamaan tämän
valiokunnalle tulevan esityksen (Puhemies koputtaa) asiallisesti,
laajasti, ripeästi ja perusteellisesti käsittelyyn.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämän jälkeen mennään
minuutin puheenvuoroihin.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite täydentää oivallisesti
suomalaista kansanvaltaa. Eläinjärjestöjen
esitys turkiselinkeinon kieltämisestä aloitteella
on parempi malli kuin aikaisemmat vahingonteot tarhoille.
Olen kotoisin turkistarhausta harjoittaneelta tilalta Pohjanmaalta.
Perheyritys tahkosi meille leivän pöytään.
Noin 90 prosenttia Suomen tuotannosta on sillä seudulla.
Mielestäni elinkeinon vastustajien väitteet alasta
eivät kestä kriittistä tarkastelua. Tosielämässä ihmiset
käyttävät eläimiä hyödyksi.
Turkisala on panostanut eläinten hyvinvointiin sertifiointijärjestelmällä ja
häkkikoon kasvattamisella. Turkistarhauksen taloudelliset
vaikutukset ovat myös merkittävät: tuhansia
työpaikkoja ja vientituloja. Turkisalan vastustajilla ei
myöskään ole vastausta oleelliseen kysymykseen:
mistä työ ja toimeentulo niille perheille, jotka
kiellon myötä menettäisivät elinkeinonsa?
Eli vastustan kansalaisaloitteen hyväksymistä,
ja myös kokoomuksen eduskuntaryhmä on laajasti
tämän näkemyksen takana.
Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käytössämme on
uusi kansalaisvaikuttamisen väline, joka on innostanut
kansalaisia erilaisten asioiden puolesta tai niitä vastaan,
ja hyvä niin.
SDP ei kannata turkistarhauksen kieltämistä. Se
on alueellisesti merkittävä elinkeino, ja tarvitsemme
kaikki ne työpaikat, jotka tuovat alueille elinvoimaa.
Me peräänkuulutamme kuitenkin yhteiskunnallista,
sosiaalista ja eettistä vastuuta, totta kai, myös
tälle elinkeinoalalle. Eläinten hyvinvoinnista
on huolehdittava, puhumme sitten lihakarjasta tai turkiseläimistä.
Myös turkistaloudessa eläinten lajityypilliset käyttäytymismahdollisuudet
on otettava huomioon, ja edellytämmekin, että turkistarhojen
olosuhteita parannetaan. Suomessa turkistarhoilla on valvotut ja
toimivat olosuhteet, joita kehitetään edelleen.
Kaikkialla muualla ei näin ole. Siksi haluammekin toimia
sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti
säädetään luvanvaraiseksi ja
turkiseläinten vienti kielletään sellaisiin maihin,
joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot tai eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.
Herr talman! SDP stöder pälsnäringen
som en näring som är viktig regionalt och också ökar sysselsättningen.
Vi vill dock att den här näringen, såväl
som alla andra näringar bär sitt sociala, samhälleliga
och etiska ansvar.
Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti kannatamme
kansalaisaloitteita ja niiden tasapuolista käsittelyä poliittisessa
päätöksentekojärjestelmässämme.
Tämä nyt käsittelyssä oleva
aloite on perussuomalaisten mielestä oiva esimerkki kansalaisvaikuttamisesta
ja aktiivisuudesta. Tällaista kansalaisten toimintaa perussuomalaisten
eduskuntaryhmä, puolue ja koko perussuomalainen kansanliike
arvostaa nyt ja tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat turkistarhauksen
säilyttämistä laillisena elinkeinona
Suomessa. Perussuomalaiset ovat aina kannattaneet ja kannattavat
jatkossakin suomalaista työtä sekä rehtiä ja
rehellistä yrittämistä ja yrittäjyyttä,
jota myös turkistarhaus on. Kuten kaikessa muussakin toiminnassa,
tulee muistaa ja korostaa sitä, että meillä on
turkistarhauksessa ajantasainen lainsäädäntö sekä muutoin
eettiset toimintaperiaatteet ja asiat kunnossa.
Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä elinkeinojen
on oltava sekä laillisia että eettisesti kestäviä.
Vaikka turkistarhaus on laillinen elinkeino, on ongelma mielestäni
se, että turkistarhauksesta on mahdotonta tehdä eettisesti
kestävä elinkeino. Vaikka tarhaajat noudattaisivat
annettuja määräyksiä pilkulleen,
se ei riitä takaamaan eläinten hyvinvointia. Tämä on
se ylitsepääsemätön ongelma.
Jos taas määräykset nostettaisiin tasolle,
jolla eläinten hyvinvointi voidaan taata, muuttuisi turkistarhaus
taloudellisesti mahdottomaksi.
Otetaan esimerkkinä kettu. Jos kettu suljetaan eläintarhaan,
on minimivaatimus 600 neliötä. Jos kettu suljetaan
turkistarhaan, on minimivaatimus alle neliön. Eläimen
lajityypilliset tarpeet eivät muutu sen käyttötarkoituksen
mukaan. Eli miten me voimme samaa eläintä kohdella
ja nähdä kaksi aivan eri tarvetta riippuen siitä,
mihin käyttöön me eläintä olemme
toivoneet? Luultavasti, jos eläintarha sulkisi ketun samaan
tilaan kuin turkistarha, se syyllistyisi eläinsuojelurikokseen.
Tämä on mielestäni asian ytimessä.
Mutta tärkeintä tässä keskustelussa
olisi pohtia sitä, miten me saamme näille yrittäjille
työn ja toimeentulon taattua tulevaisuudessa. Eli mikä on
se siirtymäaika, mitkä ovat ne keinot, mitkä ovat
ne tuet, joilla me voimme varmistaa näille nyt aivan laillista
elinkeinoa harjoittaville turkisyrittäjille siirtymän
johonkin toiseen elinkeinoon, joka mahdollistaisi heidän
toimeentulonsa jatkossa? Tästä on Euroopassa monta
hyvää esimerkkiä, missä on laadittu
aivan toimiva ja uskottava siirtymäajan suunnitelma. Se
on vasemmistoliiton kanta.
Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Vi skriver ju lite historia i Finlands riksdag
i dag när vi för första gången
behandlar ett så kallat medborgarinitiativ, och bra så.
Vi i vår riksdagsgrupp utgår ifrån att
initiativet får en saklig behandling också i utskottet
och att vi sedan får diskutera utskottets betänkande
här. Tyvärr kan jag inte stöda initiativet
om ett förbud av pälsnäringen.
Turkistarhaajien tuottavuus on hyvä. Se puolestaan
tarkoittaa, että turkistarhaajat voivat investoida suurempiin
häkkeihin ja muihin eläinsuojelua edistäviin
toimenpiteisiin. Hyvä tuottavuus merkitsee myös,
että useat kunnat hyötyvät näistä yrityksistä.
Erityisesti tämä koskee tietenkin maaseudun kuntia.
Mahdollisen elinkeinon kieltämisen vaikutukset olisivat
kunnille tuhoisat. Tuhoisat olisivat myös vaikutukset niille yrittäjille,
jotka ovat vuosia elinkeinoa harjoittaneet.
Tarvitsemme koko Suomeen, myös maaseudulle, monipuolisen
elinkeinoelämän. Tarvitsemme yrittäjiä,
jotka ovat valmiita kehittämään ja panostamaan
tähän, ja väitän, että turkistarhaajat
ovat tavallisia, rehellisiä yrittäjiä,
jotka myös välittävät eläimistään.
Tämän vuoksi meillä on Suomessa ainutlaatuinen
sertifiointimenettely turkistarhoille, ja tällä hetkellä noin
70 prosenttia tarhoista on sertifioituja. Sillä tiellä on
syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Tukekaamme
yrittäjyyttä koko Suomessa, myös maaseudulla,
ja panostakaamme eläinten hyvinvointiin. Tukekaamme yrittäjyyttä samalla,
kun tuemme uusia ajatuksia eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Värderade talman! Den kristdemokratiska riksdagsgruppen
anser att medborgarinitiativ kan fungera som ett bra verktyg och öppnare
till en politisk diskussion. Däremot stöder vi
inte ett förbud av pälsnäringen.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa väitetään,
että turkisala työllistää vain
700 ihmistä. Tämä on täysin
virheellinen luku. MTT:n tutkimuksen mukaan turkistuotanto työllisti
vuonna 2010 Suomessa noin 17 500 henkilöä.
Suomen talous on haasteellisessa tilanteessa. Kaikki puhumme työllisyyden
ja talouskasvun tärkeydestä. Miksi sitten lopettaa
toimiala, joka vastaa tähän, ala, joka lisäksi
ei ole saanut valtion tukea eikä EU:n tukea?
Ja jos tarkastelemme asiaa eettisestä näkökulmasta,
on hyvä kysyä: jos turkistarhaus pitäisi
lopettaa eettisistä syistä, mikä ero
on turkistarhauksella muihin maatalouselinkeinoihin? Kaikissa on
pidettävä huolta eläimistä,
ja tämä on aivan keskeistä. Suomalainen
yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden
kunnioittamiselle. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on sitoutunut
tähän.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen nykyinen eläinsuojelulainsäädäntö lähtee
siitä periaatteesta, että myös tuotantoeläimillä on
oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Edustaja Östman
kysyi, mikä ero on turkiseläimillä ja
ruuaksi tuotettavilla eläimillä. Ero on itse asiassa
hyvin iso eläimen lajityypillisen käyttäytymisen
näkökulmasta. Turkiseläimet ovat petoeläimiä,
joiden reviiri on hyvin laaja, ja siksi niille on hyvin paljon vaikeampi
taata sellaisia olosuhteita, joita ne tarvitsevat, kuin muille tuotantoeläimille.
Myös tästä johtuu se, että nimenomaan
turkistarhaus on se eläinten hyväksikäyttömuoto,
jota ennen kaikkea halutaan kieltää.
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä tukee
tätä aloitetta, mutta tuemme tarhauksen kieltämistä siirtymäajalla:
sillä tavalla, että kekseliäällä suomalaisella
työllä ja ahkeruudella ja myös valtion
elinkeinopolitiikalla voidaan löytää näille
ihmisille, jotka nyt harjoittavat tarhausta, uusia tapoja yrittää ja
ansaita elantonsa.
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä taas puolestani toivon, että kun
vanhemmat lopettavat tämän turkistarhauksen, niin
nuorempaa ikäpolvea löytyy, niin että tämäkin
elinkeino jatkuu. Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan
työpaikkaa.
Pitää miettiä, miksi juuri turkistarhaus
pitäisi kieltää. Olen ikäni
asunut maaseudulla ja seurannut, mitä elämä siellä on.
Meidän kanamme eivät käyskentele kaduilla
tai teillä, meidän lehmämme ovat liekaan
sidottuina, korkeintaan kaksi kuukautta ne saavat kirmailla laitumilla,
ja kyllä nämä sikapossummekin ovat aika
lailla häkkeihin sidottuina. Jotenkin tuntuu semmoiselta
kohtuuttomalta, että nyt käydään
juuri turkistarhauksen kimppuun. — Annetaan myös
turkistarhauksen elää ja kukoistaa.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäki toi tuossa puheenvuorossaan
esille sen, että Hollanti on luopunut tarhauksesta. Tässä kannattaa
nyt kuitenkin muistaa se, että se tuotanto ei hävinnyt, vaan
se siirtyi muihin maihin. Samalla tavalla tulee käymään
Suomessa, jos tällainen tapahtuisi, että tämä kansalaisaloite
menisi läpi. Olen vakuuttunut siitä, että tälle
rahalle on ottajia: Kiina ja Venäjä ovat valmiita
tuotantonsa laajentamiseen, jos Suomi jostain syystä vetäytyisi.
Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävässä kansalaisaloitteessa
on totta kai myönteistä se, että tässä nyt
toimitaan lain puitteissa eikä lainvastaisesti, kuten esimerkiksi
joittenkin turkistarhaiskujen kautta. Turkistarhaus on viennistä riippuvalle
maalle erittäin tärkeä elinkeino. Tämä on
tärkeä monelle alueelle, tämä on
tärkeä elinkeino monille tuhansille ihmisille.
Tätä vaikutusta, taloudellista vaikutusta, ei
ole millään tavalla syytä vähätellä.
On tietysti selvää, että eläinten
hyvinvointiin on panostettava aina. Se on totta kai kaikkien intressi.
Eihän kenenkään etu voi olla huonosti
voiva eläin.
Arvoisa puhemies! Tähän aloitteeseen liittyen omalta
osaltani voin todeta sen, että näen erittäin viisaana
edelleen kehittää tätä alaa
eteenpäin ja kehittää kaikin mahdollisin
keinoin myös tämän alan jatkuvuutta.
Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nostaa yhden näkökulman
esille, kun tässä on edellä mainittu
siitä, että ala keskittyy ja yhä pienemmälle
alueelle tulee yhä enempi ja enempi eläimiä,
eläinmäärät kasvavat. Kokonaan
huomioitta on silloin jäänyt, että kun
eläimistä on kyse, niin syntyy myös ongelma,
joka on jäteongelma, ja tällä hetkellä se
jäteongelman suuruus on noin 1,2 miljoonan ihmisen tuottama
jätemäärä, joka menee tällä hetkellä suoraan
luontoon pääsääntöisesti.
Minä haluan nyt kysyä, missä ja miten
tällainen hyväksyttäisiin, että esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla kaikki laskettaisiin puhtaana
mereen. Me käymme Itämeri-keskustelua, me käymme jokikeskustelua
ja niin edelleen, mutta turkistarhauksella päästöt
ovat noin 430 tonnia vuodessa, fosforia noin 45 tonnia vuodessa.
Se vastaa 1,2 miljoonan ihmisen tuottamaa jätemäärää.
Kyllä jotakin on tehtävä myös
tästä näkökulmasta.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite:
paljon onnea, tärkeä aloite, ja se ansaitsee eduskunnassa
hyvin asianmukaisen käsittelyn.
Henkilökohtaisesti olen samaa mieltä tämän aloitteen
kanssa. Minun mielestäni siirtymäajalla turkistarhaus
tulee kieltää. Tänä päivänä ei
ole eettisesti oikein pitää eläimiä ahtaissa
häkeissä vain sen vuoksi, että ihmiset
voivat saada somisteita. Lämpöä emme
turkiksista enää tänä päivänä kaipaa.
Siirtymäaika on tärkeä, jotta voimme asiallisesti
huolehtia tarhaajien työllistymismahdollisuudesta jatkossa.
Tämä ei ole tavatonta keskustelua tämä keskustelu
Suomessa. Euroopassa monessa maassa, viimeisimpänä Hollanti,
hyvin merkittävä päätös,
turkistarhaus on kielletty. Minä uskon, puhemies, siihen,
että tänä päivänä ihmiset
ajattelevat entistä enemmän tosissaan eläinten
hyvinvointia, eettisiä näkökulmia, ja
uskon, että sellainen nouseva tulevaisuuden ajattelutapa
lähtee siitä, että meidän pitää kunnioittaa
myös näitä asioita. Siksi näen,
että tämä aloite ansaitsee myönteisen vastaanoton.
Jos niin ei ole, niin on äärimmäisen tärkeää,
että nopeasti kehitetään (Puhemies koputtaa)
eläinten hyvinvointiolosuhteita.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Demokratian kannalta tämä on
suuri päivä. Onnittelut niille kerääjille,
jotka ahkerasti käsin keräsivät lähes
70 000 allekirjoittajaa ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen.
Vihreä eduskuntaryhmä on yksimielisesti turkistarhauksen
kieltämisen kannalla, ja kysymys on perimmiltään
eettinen: onko ihmisellä oikeus hyödyntää toista
luontokappaletta pelkän turhamaisuuden ja taloudellisen
hyödyn tavoittelemiseksi. Tässä on perimmäinen
eettinen kysymys, ja, edustaja Östman, tässä on
myös se ero tuotantoeläinten ja turkiseläinten
välillä. Tuotantoeläimet ovat osa meidän
ruokaturvaamme, tuottavat meille ruokaa, joka on perimmäinen
tarve, mutta sen sijaan turkikset ovat korvattavissa tänä päivänä muilla
materiaaleilla.
Edustaja Sankelo, minusta perustelunne ontuu. Sillä,
että me jatkamme turkistarhausta, (Puhemies koputtaa) ei
suinkaan vähennetä turkistarhausta muualla. Emmehän
me pidä muistakaan...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt minuutti taitaa olla täynnä. Kunnioitetaan
toistemme puheaikaa.
... pahoista tavoista kiinni sen vuoksi, että muut
maat voisivat niitä jatkaa.
Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaisella demokratialla on vankka
kansanvallan pohja. Hallitusten esitykset, kansanedustajien aloitteet,
kansanäänestys ja nyt sitten kansalaisaloite ovat
sitä samaa sarjaa, jatkumoa, jolla kehitetään
nimenomaan suomalaista yhteiskuntaa ja pohjoismaista demokratiaa.
Tässä suhteessa uusi kansalaisaloite on ilman
muuta hyvä asia.
Kun eduskuntaan tulee varmaan hyvinkin erilaisia, jopa paljon
mielenkiintoisempia esityksiä aloitteiden muodossa kuin
mitä hallitus yleensä tuo tänne, tämä tarjoaa
hyvän tilaisuuden myös keskustella ja nostaa esille
joko ne eettiset kysymykset tai muut asiat, mitkä milloinkin
esityksessä ovat. Tässä suhteessa tämä on
hyvä. Eduskunnan tulee kuitenkin käsitellä asiat,
kuten eduskunnan työjärjestys määrää,
ja tässä suhteessa kansanvalta edelleenkin kuuluu
eduskunnalle, joka edustaa sitten suomalaisia. Turkistarhaus on ala,
jota varmasti tullaan tulevaisuudessakin jatkamaan.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä aloite on sen takia
hyvä, että tämä kiinnittää huomiota
eläinten hyvinvointiin.
Itse olen eläinlääkärinä toimiessani
huomannut parin vuosikymmenen aikana selvän kehityksen.
Ihmisten tietoisuus on lisääntynyt siinä mielessä,
että vain hyvin kohdellut eläimet ja hyvin ruokitut
eläimet tuottavat hyvin. Eli eläinten hyvinvointi,
eläinsuojelu ja tuotanto menevät aina käsi
kädessä, mikäli meinataan päästä hyviin
tuloksiin. Myös minkeillä on käsittääkseni
sama lainalaisuus. Vain hyvin hoidetut minkit, vain hyvin ruokitut
minkit ja sellaiset minkit, ketut ja supit, joilla ei ole sairauksia,
tuottavat hyvän turkin.
Eli minun mielestäni kyllä Suomessa turkistuottajat
ovat hyvin vieneet sisään terveydenhuoltoa. He
ovat palkanneet lisää eläinlääkäreitä katsomaan
päälle, mitenkä nämä olosuhteet
kehittyvät, mitenkä turkiseläimiä hoidetaan.
Sairauksien hoito on hyvällä tasolla,
vasta rokotettiin vähän yli miljoona turkiseläintä penikkataudin
takia, joten minun näkökulmani mukaan, jos jossakin
pitää turkistuotantoa harjoitta, niin Suomi on
(Puhemies koputtaa) erinomainen paikka harjoittaa turkistuotantoa.
Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Näitten aloitteen tekijöiden
mukaan: "Kun aloitetta käsitellään eduskunnassa,
pyydämme teitä puoltamaan turkistarhauksen kieltämistä.
Nykymuotoinen turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä.
Mikäli ette voi kieltoa tukea, pyydämme teitä edistämään eläinten
pito-olosuhteiden huomattavaa parantamista."
Omasta puolestani vastaan kiihkottomasti näin: En kannata
turkistarhauksen täyskieltoa, mutta olen täysin
voimin tukemassa eläintenpito-olosuhteiden parantamiseen
tähtääviä toimia. Suhtaudun
turkistarhauksen kiistattomiin ongelmiin samalla tavoin kuin vaikkapa
kaivosten, turvealan tai tuulivoiman ongelmiin. Ongelmat pitää tunnustaa,
tunnistaa ja ratkaista. Totaalikielto on liian järeä toimenpide
ja aiheuttaa uusia ongelmia muun muassa työllisyyden ja
vapaan elinkeinon harjoittamisen kannalta.
Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on historiallinen aloite
erityisesti sen vuoksi, että kaikki nimet on kerätty
käsipelin.
Olen pohtinut pitkään omaa kantaani asiaan
ja kallistumassa kiellon suuntaan, mutta se vaatii kuitenkin riittävän
siirtymäajan ja yhteiskunnalta tukitoimia korvaavien työpaikkojen
luomiseksi. Selvää on tässä välillä,
että nykytilanne ei voi jatkua, ja pidän tärkeänä,
että saadaan selkeitä muutoksia muun muassa tarhaeläinten
hyvinvointiin ja asumisolosuhteisiin. Vajaan neliön verkkopohjainen
häkki ei ole oikea paikka pitää yhtään
minkäänlaista elävää olentoa.
Turkistuottajien yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja eettisen
vastuun on korostuttava ja sovittujen uudistusten toteutumista on
myös valvottava. Uskon, että tämä menee
asianmukaiseen käsittelyyn, mutta toivon, että se
menisi avoimeen käsittelyyn, kuullaan asiantuntijat ja
päädytään sitten ratkaisuihin.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteisiin on syytä suhtautua
vakavasti. Itse kävin sekä tutustumassa turkistarhoilla
että myöskin tapasin aloitteen allekirjoittajia.
Sain sellaisen käsityksen, että suomalainen turkistarhaus
kyllä erinomaisesti pärjää suhteessa
kansainväliseen vertailuun, mitä tulee eläinten
hyvinvointiin. Siellä asiat on otettu vakavasti ja niitä on
tehty ja niitä tehdään jatkossakin ja
seurataan, ja se on ihan oikein, että näin toimitaan.
Pidän myös tärkeänä sitä,
että asiaa käsitellään täällä,
koska jos täällä salin enemmistö aikanaan
päättää, että turkistarhaus
myös jatkossa sallitaan, se antaa legitimiteetin kansanedustajilta
tälle elinkeinolle.
Haluan lopuksi korostaa sitä, että kyse on
todella merkittävästä vientitulosta,
400 miljoonaa euroa, yli 10 kertaa musiikkivientiin verrattuna. Se
tulee vielä kaiken lisäksi alueelta, jossa muut elinkeinon
mahdollisuudet ovat varsin rajatut, ja raha tulee maailmalta sinne,
eli kyse on merkittävästä liiketoiminnasta
ja ihmisten elättämisestä.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pikkasen jäin mietiskelemään
tuota suuresti kunnioittamani edustaja Korhosen puheenvuoroa: hän
näkee ongelman siinä, että keskitetään
tarhat ja että lantajäte menee suoraan luontoon.
Minä näen toisinpäin, että keskittämällä tämä jäte
pystytään tehokkaammin hoitamaan. Siellä on
hyvin tiukat ympäristönormit, joiden mukaan tämä jäte
hoidetaan eteenpäin.
Niin kuin on tullut esille, tämä kansalaisaloite on
uusi avaus demokratiassa. Minä toivon, että nämä aloitteen
tekijät ja sen kannattajat tulevat myös tämän
lopputuleman jälkeen kunnioittamaan sitä, mikä tämä lopputulos
on, koska liian kauan tämä ala on elänyt
sellaisen pelon vallassa, joka on tapahtunut erilaisten laittomien
iskujen vuoksi. Näen täysin selvänä sen,
että turkistarhaus on perinteinen, merkittävä ala
ja sen tulee jatkua myös jatkossa. Me emme voi sallia laiminlyöntejä,
tulee olla nollatoleranssi, mutta täytyy kiittää myös
tarhaajia siitä, kuinka hyvin (Puhemies koputtaa) he ovat
pystyneet laatua ja tätä alaa kehittämään
viime aikoina.
Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Martti Korhonen kiinnitti hyvään,
tärkeään asiaan huomiota tuomalla tämän
jäteongelman meidän tietoisuuteemme. Toteankin
tähän näin, jatkan edustaja Lintilän
puhetta, että ei ole salaisuus, että sisävesien
kalakannat kasvavat jatkuvasti, ja kun kalakanta kasvaa yli äyräittensä,
kalakanta kääpiöityy ja tämä kalakanta
tuottaa valtavasti fosforia sisävesiin. Ainoa keino tämän
fosforin torjumiseksi on suorittaa niin sanottua hoitokalastusta,
ja jos nämä niin sanotut roskakalat imuroidaan
sieltä järvestä pois, niin saamani tiedon
mukaan turkistarhaajat ovat valmiita ottamaan kaiken sen roskakalan,
mikä järvistä imuroidaan pois, ja tätä kautta
vähennetään oleellisesti päästöjä myöskin sisävesien
kohdalla. Kaikki päästöt tarhoista eivät
tule ulospäin, vaan tarhat voivat myöskin toimia
siten, että päästöjä vähennetään.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kunnallishallinnossa on käytännössä kuntalaisen
aloiteoikeus tunnistettu ja käytössä ollut
koko ajan, eli kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustolle kuntalaisen
tekemä aloite, ja on aika, että edustuksellista
demokratiaa vahvistetaan myös tällä tasolla.
Itse asiassa on myös hyvä, että maa-
ja metsätalousvaliokunta — joka, nyt voin sanoa,
30 vuoden aikana on monissa eri yhteyksissä käsitellyt turkistarhausta
ja myös eettisiä tuotantotapoja, on joutunut puuttumaan
muun muassa kanojen häkkitiheyteen ja moniin epäkohtiin
kyllä muuten matkan varrella — keskittyy nyt tämän
elinkeinon osalta myöskin siihen kritiikkiin, mitä sitä elinkeinoa
kohtaan on kohdistettu sen laadun ja uskottavuuden ja eettisten
tuotantotapojen osalta. Kyseessä on kuitenkin laillinen
elinkeino, ja sillä on alueellinen talous- ja työllisyysmerkitys merkittävä,
mutta sen hyväksyttävyys on myös varmistettava,
ja siinä suhteessa tähän valiokunnan
pitää perusteellisesti myös paneutua.
Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä puhui tuossa hetki
sitten eläinten hyvinvoinnista, mutta sopii varmasti kysyä,
mitä se eläinten hyvinvointi sitten tarkoittaa
ja millä se oikein mitataan. Kertooko ketun kiiltävä turkki
hyvinvoinnista, vai kertooko eläimen käyttäytyminen
hyvinvoinnista?
No, tänään on todella historiallinen
päivä, me olemme täällä käsittelemässä tärkeää asiaa,
ja on hienoa, että eduskunta voi keskustella kansalaisaloitteesta
ja turkistarhauksesta. Hallitusohjelmassa on turkistarhausta käsittelevässä kappaleessa
lause "hallitus selvittää turkistarhauksesta muuhun
elinkeinoon vapaaehtoisen siirtymisen kannustamisen mahdollisuuksia".
Olisikin ollut mielenkiintoista tietää, onko tätä mahdettu
selvittää. (Timo Soini: Kysykää teidän
ministeriltä!)
Tarhaajista yli 50 prosenttia tällä hetkellä on yli
53-vuotiaita, ja tämä tarhaajien ikärakenne
tukee tarhauksesta luopumista ilman suuria uudelleentyöllistämisongelmia,
mutta korostan itse myös tätä siirtymisajan
tärkeyttä.
Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kannatan turkistarhauksen kieltämistä lailla.
Ymmärrän, että alalla on pitkä historia,
osaaminen ja asema niin alueellisena työllistäjänä kuin
myös tiettyjen alueiden kulttuuri-identiteetin rakentajana.
Puhumme usein myös perheyrityksistä, joissa osaaminen
ja toimeentulo ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.
Elinkeino on kuitenkin oman näkemykseni mukaan tullut
tiensä päähän. Päätös
on lopulta eettinen ja moraalinen arvokysymys: Mikä on
ihmisen ja luonnon välinen suhde ja mitkä ovat
pelisäännöt? Mikä on se arvopohja,
millä ylläpidämme tai synnytämme
uusia elinkeinoja, joissa on läsnä jatkuva realistinen
potentiaalisuus kärsimykseen? Tärkeää on
säilyttää molemminpuolinen inhimillisyys
sekä kunnioitus. Se on sekä eettisesti että myöskin
taloudellisesti kestävää.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! On todella arvokasta ja hienoa, että tämä kansalaisaloite
on täällä nyt käsittelyssä,
siitäkin syystä, niin kuin olemme viime vuosina
havainneet, että turkisala ei ole ottanut etsikkoaikaansa
kunnolla vaarin. Jatkuvasti tulee julkisuuteen tietoja siitä,
kuinka tarhoilla on purtuja, sokeita, hermoheikkoja, isoilla haavoilla
olevia eläimiä, ja vaikka tähän
on kiinnitetty julkisuudessa huomiota, niin se ei ole kuitenkaan
johtanut sellaisiin parannuksiin, että nämä olisivat
poistuneet.
Tämän vuoksi ja kun arvelen, että tämä aloite ei
sellaisenaan tule hyväksytyksi — se on ilmeisen
realistinen arvio — katsoisin, että vähintä, mitä voidaan
tehdä, on se, että eduskunta nyt tämän
aloitteen pohjalta tekee sellaisia ratkaisuja, joilla näille
eläimille tulee arvokkaan elämisen edellytykset.
Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag vill också säga
att det är bra att vi på det här lagliga sättet
kan diskutera pälsnäringens framtid.
On hyvä, että tällä laillisella
tavalla voimme keskustella tästä asiasta. Edustaja
Salolainen viittasi siihen, että on esiintynyt kuvia, jotka
todella ovat niin kuin vaikuttaneet siltä, mutta ei voida
kokonaista elinkeinoa tuomita joidenkin yksittäisten kuvien
nojalla. Olen samalla tavalla kuin veterinääri,
eläinlääkäri Eestilä vakuuttunut siitä,
että täällä Suomessa on kyllä maailman
parhaat mahdollisuudet hoitaa näitä eläimiä parhaalla
mahdollisella tavalla. Tuotantotavat ovat parantuneet, mutta valitettavasti
meillä on liian vähän eläinlääkäreitä,
jotka ovat panostaneet tähän alaan. Eestilä on
täällä, hän, omalla tavallaan.
Tämä on varmaan monelle ihmiselle aika emotionaalinen
kysymys. Myönnän, että se on minullekin.
Niin kuin Sankelo sanoi, se on erittäin tärkeää joillakin
alueilla. Minä tiedän, että tämä ala
tekee sen mahdolliseksi, että me esimerkiksi Uudessakaarlepyyssä voimme
hoitaa veteraaneja, i Nykarleby sjukhem på ett alldeles
utmärkt sätt.
De behöver inte ligga våta i sina sängar
eftersom kommunerna har möjligheter att i de här ställena
ha något av den bästa åldringsvården. Jag
medger att det här är också för
mig en emotionell fråga, där jag sätter
faktiskt vissa människors välstånd framom
djurens.
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ajat muuttuvat, yhteiskunnat kehittyvät
ja ihmisten eettiset arvot kypsyvät. Kansalaisaloite turkistarhauksen
kieltämisestä suhteellisen pitkällä siirtymäajalla
kertoo oikeastaan tästä eettisestä muutoksesta,
ja varsinkin nuoret peräävät eläinten
oikeuksia.
Viitisentoista vuotta sitten, kun tässä talossa käsiteltiin
eläinsuojelulakia, niin silloin osa ihmisistä vaati
häkkikanaloiden kieltoa. Tuota pidettiin silloin mahdottomana.
Nyt se alkaa olla totta. Itse uskon samanlaiseen kehitykseen turkistarhauksen
suhteen. Nyt tarvitaan tahtotila ja tarvitaan suunnitelma siitä,
miten tästä turkistarhauksesta päästään
eroon. Ja tämän siirtymäajan aikana on
tehtävä kaikki, että eläinten
hyvinvointi ja olosuhteet paranevat, mutta myös se, että synnytetään
korvaavia työpaikkoja ja etsitään niitä mahdollisuuksia,
jotta niillä alueilla, joilla turkistarhaus on merkittävä elinkeino,
löydetään uutta kasvua.
Kukaan ei välttämättä tarvitse
turkiksia. Kyse on oikeudesta eläinten luontaiseen käyttäytymiseen,
ja kyse on eläinten oikeudesta itseisarvona.
Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On hyvä, että ensimmäinen kansalaisaloite
on täällä lähetekeskustelussa
tässä ja nyt. On kunnia olla tässä hetkessä mukana.
Kiitoksia maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle
hänen sanoistansa, kuinka tätä asiaa
aletaan viemään eteenpäin, ja varmaan
saamme myös arvokasta kokemusta uusien kansalaisaloitteiden
varalta. Mutta väitteet siitä, että turkiksilla
ei olisi merkitystä vaateteollisuudessa, ovat minun mielestäni
kuitenkin vielä kaukaa haettuja. Mielestäni meillä pohjoisen
ihmisillä on edelleen oikeus ja perusteltua ajatella turkiksia vaateteollisuudessa
ilmaston vuoksi. Siitä syystä emme saa syyllistyä.
Kannatan tämän aloitteen käsittelyä.
Kannatan sitä, että me tarkastelemme myös,
mitä muissa maissa on tehty, esimerkiksi Pohjoismaissa. Mutta
turkistarhausta kannatan puolueeni kannan mukaisesti tärkeänä perinteisenä ja
työllistävänä elinkeinona Pohjanmaalla.
Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja
työpaikkoja. En kannata tätä kansalaisaloitetta
turkistarhauksen kieltämiseksi.
Turkistarhauksen tulee olla kestävää ja
kehittyvää, eli turkiseläinten olojen
tulee olla lainmukaisia ja lakien sellaisia, joissa turkiseläimet
pääsevät riittävän
asianmukaisiin oloihin ja tiloihin. Myös ympäristöasioista
on huolehdittava, jottei tarhauksesta synny päästöjä vesistöihin
tai luontoon.
Tämä kansalaisaloite on osaltaan tärkeä ja
tarvitsee asiallisen eduskuntakäsittelyn. Uskon, että tämän
keskustelussa olevan kansalaisaloitteen kautta turkiseläinten
hyvinvointiin kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän
huomiota. Turkistarhojen olosuhteita tulee valvoa, ja alalle tarvitaan
myös rakentavia kehitysratkaisuja.
Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että tämä kansalaisaloitekeskustelu
käydään täällä eduskunnassa
tänään. On tärkeätä,
että me lisäämme kaikin tavoin yhteiskunnallista
keskustelua ja osallisuutta päätöksentekoon,
ja uskon, että kansalaisaloitteella on juuri sellainen
vaikutus.
Mutta nyt kun keskustelemme tästä turkistarhausta
kieltävästä aloitteesta, niin näen
tämän kyllä keskusteluna suomalaisista
työpaikoista, suomalaisesta yrittäjyydestä,
ja kaikin keinoin täällä hallituksessa
olemme tällä kaudella yrittäneet luoda
toimia, joilla luomme uutta työtä, uusia aloja,
joille syntyy uusia työpaikkoja. Tässä tilanteessa,
kun tiedämme, miten merkittävä tämä ala
on Suomelle, tämä ei missään
nimessä voi olla sellainen toimi, jota voisin itse kannattaa.
Siis turkistuotannon arvo on kuitenkin 400 miljoonaa euroa.
Sen verokertymä viime vuodelta oli noin 65 miljoonaa euroa,
eli se on hyvin voimakkaasti rakentamassa hyvinvointia eri puolilla
Suomea, ja ala ei saa julkista tukea. Töissä suoraan
ja välillisesti on kaiken kaikkiaan 17 000 henkilöä ympäri
Suomen, joten siinä mielessä (Puhemies koputtaa)
en voi mitenkään olla tämän
aloitteen takana, vaan päinvastoin meidän pitää katsoa,
että ala lähtee kehittämään
edelleen eläinten hyvinvointia ja voi jatkossakin hyvin.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kasvatusolosuhteita turkiseläimille
pitää edelleen parantaa, ja turkisalahan kehittääkin
omaa toimintaansa jatkuvasti. Ala käynnisti 2006 ainutlaatuisen
sertifiointijärjestelmän, ja sen tuloksena 80
prosenttia tuotannosta ja 70 prosenttia tiloista on jo sertifioitu.
Lisäksi toimiala on rakentamassa eläimille omaa
terveydenhuoltojärjestelmää, jonka tarkoituksena on
huolehtia entistä paremmin turkiseläinten terveydestä sekä tietenkin
hyvinvoinnista ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä sairauksia.
Se on vastuullista toimintaa. Siis totta kai sen täytyykin sitä kaiken
kaikkiaan olla. Jo pelkästään työllisyysperusteilla
400 miljoonaa euroa vientituloja, 17 000 työpaikkaa.
En voi olla kyllä painamassa sitä nappia, jolla
tämä elinkeino Suomessa lakkautetaan.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämä päivä on
kansalaisyhteiskunnan merkkipäivä. Selvää on,
että perussuomalaisille on tärkeää,
että myös tulevaisuudessa turkistarhaus on laillinen
ja hyväksyttävä elinkeino, mutta elinkeinonharjoittajien
sisällä on kiinnitettävä huomiota
itsesääntelyyn, ja huomiota on kiinnitettävä myös
viranomaisvalvontaan. Toivottavaa on myös, että tulevaisuudessa
syntyisi rakentava keskusteluyhteys turkistarhaukseen kriittisesti
suhtautuvien ja sitä elinkeinonaan harjoittavien kesken. Ääripäihin
linnoittautuminen ei koskaan rakenna mitään kestävää ja
hedelmällistä.
Arto Pirttilahti /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin
sivistynyt ja hyvä ympäristö keskustella
tästä turkistarhauksesta, paljon mukavampi kuin
ryömiä siellä yöllä pelottelemassa
näitä viljelijöitä. Toivon,
että tämä asia käsitellään
fiksusti, niin kuin täällä on esitetty,
ja toivon, että ne kaikki 60 muutakin hyvää aloitetta,
mitä on tulossa avoimesta ministeriöstä,
saavat hyvän keskustelun ja käsittelyn.
Kun meillä on täällä maatalousministeri
Koskinenkin paikalla ja kun ihmettelin hieman tätä jätekysymystä ja
jätekeskustelua, niin eikö tämä turkisjäte
eli -lanta kierrä luontoon takaisin pellon ja viljan kautta?
Näen sen näin.
Toinen asia, arvoisa ministeri: Kysyisin vielä, koska
sikatalous on tällä hetkellä muuttumassa enemmänkin
minkkitarhoiksi ja yleensä maaseudulla pelataan, yhtä lailla
kuin muussakin liiketoiminnassa, taloudellisin periaattein, millä tavalla
me voimme tukea nyt sitten sikataloutta tai hakea sille parempia
markkinoita, että sitä ei tarvitsisi muuttaa minkkitarhoiksi.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Arvoisa puhemies! Joudun valitettavasti lähtemään
muualle, mutta lyhyesti edustaja Pirttilahden kysymyksiin:
Tietysti lantahan kiertää, ja on tärkeää,
että lanta kiertää, koska ravinteiden
kierrättäminen on erittäin tärkeä asia
tänään ja tulevaisuudessa vielä tärkeämpikin.
Mitä tulee sitten tähän, mikä sikatalouden
kriisi on, se on vakava asia, ja koska on monia sikatalousyrittäjiä,
jotka ovat kiinnostuneita turkistarhauksesta, se kertoo ehkä osittain
siitä ja kuvastaa sitä, että ollaan valmiita
tekemään aika rohkeitakin liikkeitä elikkä vaihtamaan
tuotantoalaa sen takia, kun yksi ala on kriisissä, ja nähdään,
että joku toinen ala voisi olla parempi.
Sitten jos mietitään niitä korvaavia
tai mahdollisia muita työpaikkoja tästä turkisalasta
luopuville, niin ehkä tänä päivänä kuvastaa
jotain tilanteesta se, että meillä on maaseudun
kehittämisrahastossa Makerassa paljon rahaa maatalouden
investointeja varten, mutta tällä hetkellä ei ole
kysyntää näille rahoille, koska moni
viljelijä miettii, mihin kannattaa investoida ja mihinkä ei kannata
investoida, ja sen takia kysyntä on melko vähäistä.
Sekä uusien työpaikkojen että korvaavien
työpaikkojen luominen maaseudulle ei ole kyllä kovinkaan
helppoa.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että tämä kansalaisaloite
on vihdoinkin salissa, ja on mielestäni tärkeätä,
että siitä myöskin äänestetään,
että eduskunta ottaa kantaa siihen, hyväksytäänkö kielto
vai eikö. (Tuija Brax: Juuri näin!)
Tässä salissa on myöskin puhuttu
siitä, että tarvitaan työtä ja
työpaikkoja. Tänäänkin on moitittu
siitä, että on tehty irtisanomisia. Täytyy
sanoa, että se, mistä tässä perimmillään
on kysymys, on se, että eduskunta on irtisanomassa 5 000
työntekijää. Ajatelkaa, jos joku yritys
irtisanoisi 5 000 työntekijää,
mikä meteli täällä nousisi.
Sanottaisiin, että kauheata, törkeätä,
mieletöntä, kuinka näin vastuuttomia
voidaan olla, ja eduskunta on tekemässä sitä.
Sitä käytetään perusteena,
että on eettistä. Mikä on eettistä?
Meillä on tiettyjä historiallisia perinteitä.
Ajatelkaa niitä pieniä, itkeviä lapsia näitten
työttömien turkistarhaajien kodeissa, jotka ovat
ilman työtä ja syrjäytyvät.
Ajatelkaa niitä itkeviä, pieniä lapsia.
(Välihuutoja)
Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa lyhyesti sen,
että eettinen turkistarhaus on erittäin tärkeä asia.
Kiinassa esimerkiksi minkkien kasvatus kasvaa kauhealla vauhdilla.
Me voimme meidän tuotteitamme markkinoida sillä,
että ne ovat eettisesti kasvatettuja, ja sillä tavalla
pyrkiä pitämään markkinoita.
Mutta muistakaa se: jos me lopetamme omat markkinamme, kiinalaiset
kasvattavat ne minkit (Puhemies koputtaa), ja ne ovat todella huonoissa
olosuhteissa.
Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Luultavasti siinä kävisi
näin, että jos turkistarhaus lakkautettaisiin
vähitellen Suomesta — eihän sitä voi
yllättäen lakkauttaa, vaan täytyy tietysti
huolehtia, että näillä ihmisillä on
muuta elinkeinoa, niin kuin useilla heistä nyt jo on monta
elinkeinoa — muut maat katsoisivat Suomen esimerkkiä,
(Välihuutoja) ja todennäköisesti turkisten
käyttö vähentyisi myös muualla
maailmassa. Näin voimme vaikuttaa eläinten hyvinvointiin
myös muualla.
Edustaja Lindström, elinkeinoja ei voi suoranaisesti
verrata. Tuulimylly ei tunne kipua eikä kärsimystä eikä ahdistu
pienistä tiloista. Siksi niitä ei voi ihan suoraan
verrata keskenään.
Edustaja Hongisto, eilen vierailimme Satakunnassa — onnea
vain Satakunnan mestareille, jääkiekon mestareille — ja
siellä kävimme kalastajia tapaamassa, ja he sanoivat,
että nykyään ainoastaan murto-osa särjestä (Puhemies
koputtaa) päätyy turkistarhoille, sillä särkeä voidaan käyttää myös
ihmisravinnoksi.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä olen ihmeissäni, kun kuuntelen
joiden edustajien puheenvuoroja. Tässä puhutaan
kokonaisen toimialan lakkauttamisesta samanaikaisesti, kun me tiedämme,
että suurin haaste tällä hallituskaudella
ja varmasti ensi hallituskaudella on se, miten me löydämme uusia
työpaikkoja, miten me saamme uusia yrittäjiä ja
erityisesti kasvuyrittäjiä. Sitten me olemme yhtäkkiä lopettamassa
kokonaisen toimialan vedoten siihen, että olisi vapaaehtoista
siirtymäaikaa. Miettikää, jos meille
tarjottaisiin, meille kansanedustajille, että joo, on vapaaehtoinen
siirtymäaika, voisitteko te lopettaa työnne, ja
te saatte ensi kuusta (Välihuutoja) lähtien ehkä kolmanneksen
siitä, mitä te tienaatte tällä hetkellä.
Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin yhdyn niiden havaintoihin,
huomioihin, joissa on sanottu, että tämä on
erittäin tärkeä hetki meille kansalaisille,
että meillä on uusi mahdollisuus vaikuttaa asioihin.
Siinä mielessä päivä on historiallinen.
Tässä keskustelussa tänään
on käynyt hyvin selväksi, että täällä on
valmiit rintamalinjat jo olemassa puolesta tai vastaan. Itse toivoisin,
että asia käsiteltäisiin valiokunnassa
hyvin, perusteellisesti ja asiantuntijoita kuullen ja sen jälkeen se
tuotaisiin tänne meille saliin päätettäväksi.
Silloin voisimme me kaikki ottaa siihen osaa, sen jälkeen
kun asiantuntijat ovat asiansa ilmaisseet.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Olen todella iloinen, että aikanaan
saimme perustuslakiin tämän uuden muotoilun, jonka
mukaan kansalaisilla on oikeus kansalaisaloitteeseen. 50 000
kansalaisen raja tuntuu harvinaisen sopivalta, ja tässäkin
aloitteessa on 70 000 äänioikeutettua
suomalaista. Sen vuoksi en pidä ihan asiallisena sitä,
että täällä jotkut edustajatoverit
vertaavat näitä kansalaisia ihmisiin, jotka ryömivät
jossain pimeydessä tuhoamassa muiden omaisuutta. Toivoisin,
että voisitte kunnioittaa näitä ihmisiä,
jotka ovat lähteneet tähän ensimmäiseen
kansalaisaloitteeseen mukaan ja tuomaan sitä tänne
eduskuntaan. Juuri sen vuoksi toivonkin, että valiokunta
tekee asiasta mietinnön. Itse asiassa koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on
samaa mieltä, että tästä pitää tehdä mietintö.
Oma toiveeni on, totta kai, että tämä kansalaisaloite
voidaan hyväksyä, koska olen jo pitkään
ollut sitä mieltä, että tämä ei
ole eettisesti kestävä elinkeino.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin historiallinen
päivä. Toivotan lämpimästi tervetulleeksi tämän
kansalaisaloitteen.
Tämä on tärkeä viesti myös
koko eduskunnalle siitä, että eläinten
hyvinvoinnin, eläinten oikeuksien pitää olla
myöskin meidän poliitikkojen ykkösagendalla.
Tästä elinkeinon täyskiellosta on varmasti
puolesta ja vastaan mielipiteitä, mutta toivon, että ottaisimme
tämän aloitteen sen osuuden, jossa puhutaan eläinten
pidosta, eläinten kohtelusta, yksimielisesti vastaan.
Ministeri Koskinen lähti täältä pois,
mutta muistutan täällä olevia kansalaisia
ja ennen kaikkea kansanedustajia siitä, että hallitus
on sitoutunut eläinsuojelulain kokonaisuudistukseen, ja toivon
todellakin, että tämä eduskunta saa tämän lain
käsiteltäväkseen. Näyttää siltä,
että lakia valmistellaan, mutta sen lausuntokierros veisi
niin kauan aikaa, että me emme sitä lakia tänne
saisi.
Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää,
että kun tuo laki tehdään, siitä tulisi
maailman edistynein eläinsuojelulainsäädäntö,
joka pohjautuisi todellakin uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten
tarpeista ja eläinten hyvinvoinnista. (Puhemies koputtaa)
Ja todellakin, kun ministeri ei ole täällä paikalla,
niin toivoisin, että hallituksen edustaja, ministeri, voisi
vastata, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) saako
eduskunta tuon lain ajoissa, niin että ehdimme sen käsitellä.
Stefan Wallin /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulle turkistarhaus on aina symbolisoinut
työllisyyttä, yritteliäisyyttä,
verotuloja ja lailla säädettyä ja säänneltyä eläinten
pitoa. Jos säädöksissä on vikoja,
niitä pitää tietysti korjata, ja sitä varten
eduskunta myös on olemassa.
Tänä päivänä, kun
maamme työllisyystilanne uhkaa heiketä ja verotulojen
merkitys kasvaa jatkuvasti, on aivan selvää, että meillä ei
ole varaa sanoa ei kiitos sadoille miljoonille veroeuroille, vientieuroille,
jotka tulevat tähän maahan tämän elinkeinon
kautta. Tämä on tarpeellista rahaa hyvinvointiyhteiskunnan
ylläpitämiseksi ja niin poispäin. Ala
työllistää suoraan tuhansia ja epäsuorasti
toistakymmentätuhatta suomalaista. Kuka on se, joka kantaa
näistä vastuun, jos tämä elinkeino
kielletään? Jos ei pysty tähän
kysymykseen vastaamaan, niin näyttää pahasti
siltä, että on ikään kuin ketunhäntä kainalossa.
Talman! Jag är övertygad om att minkarna
och rävarna klarar sig bättre i Nykarleby än
på den kinesiska landsbygden. Vi vet att efterfrågan
på päls växer, det kommer att finnas
en efterfrågan också i fortsättningen.
Den måste mättas på marknadens villkor.
Om inte djuren föds upp i Finland under etiska förhållanden,
så kommer de att uppfödas under mycket mera jobbiga
förhållanden i Asien, i Kina. Och ur djurens synvinkel är
det bättre att vi har en strikt lagstiftning som reglerar
farmningen än att vi har en lös lagstiftning,
om alls.
Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Turkistarhauksen kieltäminen
on periaatteellinen monestakin eri näkökulmasta.
Itse olen turkistarhauksen kieltoa vastaan.
Tuotannon kieltäminen ajaa turkisten tuottajat, jalostajat
ja muut oheistoimijat muille maille. Poissa silmistä, poissa
mielestä — tätäkö me haluaisimme?
Suomalainen sertifioitu tila hakkaa mennen tullen monen maan turkistuotannon sekä
laadussa
että volyymeissa mitattuina vientituloina.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän
kansalaisaloitteen käsittelyn jälkeenkin kaikki
osapuolet voivat elää rinnakkain toistensa mielipiteitä kunnioittaen.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pitkään täällä eduskunnassa olleena
pidän demokratian kannalta oikein hyvänä asiana,
että tällainen haaste demokratialle on tullut.
Tämä keskustelu myös osoittaa sitä,
että tästä ovat kansanedustajat kiinnostuneita
ja toimittajatkin ovat kiinnostuneita, ja sehän on lakialoitteitten
tarkoituskin.
Itse en kannata sitä, että turkistarhaus kielletään,
vaan sitä elinkeinona tulee sillä tavalla kehittää,
että eläintensuojelu tulee nykyistä paremmin
käytännössä hoidetuksi, kuten
täällä monissa puheenvuoroissa on esitettykin.
Ja koska tämä nyt on ensimmäinen kerta
eduskunnan historiassa, niin on mielestäni monien muiden
tavoin tärkeätä se, että tämä maa-
ja metsätalousvaliokunnasta mietintönä tulee
tänne saliin päätettäväksi. Se
on minusta valiokunnan tehtävä, jotta me saamme
tähän eduskunnan arvovaltaisen ratkaisun ja tällä tavoin
eduskunnan arvovaltaisen käsittelyn.
Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet kansalaisaloitteina ovat
erittäin tervetulleita ja vahvistavat demokratiaa, ja varsinkin
tähän saliin on erittäin toivottavaa,
että niitä tulisi lisää, koska
valitettavasti täällä on aika paljon
ihmisiä, jotka ovat vieraantuneet siitä elämästä,
missä ihmiset elävät tänä päivänä.
Senpä takia tuleekin mieleeni ensimmäinen kysymys,
kuinka moni esimerkiksi tässä salissa olijoista
on käynyt turkistarhalla. Minä olen käynyt.
Vuodesta 1986 lähtien, jolloinka muutin Vaasaan — Pohjanmaalta
nimittäin tulee suurin osa noista turkiksista — nuo
tarhat ovat muuttuneet paljon, mutta noilla tarhoilla ei elä villieläimiä.
Siellä elää eläimiä,
jotka ovat syntyneet sinne. Kun kettutytöt päästävät
ne pois häkeistä, ne tulevat takaisin ruoka-aikana,
koska eivät löydä ruokaa enää luonnosta.
Näin tämä asia vain on. Eikä turkis
ole sen kummempi asia, mitä pidetään
päällä, kuin nahkatakki tai nahkakengät. Miksi
nahkatakkia pidetään päällä?
Aivan yhtä hyvin voidaan pitää myöskin
villakangastakkeja ja pysyä aivan yhtä lämpimänä.
Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu
viisaita, mutta vähän epäasiallisiakin
kommentteja on aiheeseen tullut. On kysymys arvovalinnasta, mutta
on myös kysymys elinkeinovapaudesta ja on kysymys elinkeinosta,
joka tuottaa hyvin ilman valtion tukea. Moni kunta, moni yrittäjä on ollut
yhteistyössä ja saanut hyvin maaseutukunnan elinvoimaiseksi
turkistarhauksen kautta, joten tällä puheenvuorolla
allekirjoitan sen, että turkistarhausta ei tule kieltää elinkeinona.
Mutta aivan niin kuin edustaja Sarkomaa totesi, eläinsuojelulainsäädäntö on
toinen asia. Jo tämä aloite ja nämä keskustelut,
mitä valtakunnassa on aiheesta käyty — ministeriömmekin
on ollut aktiivinen, ja 2013 maaliskuussa aivan hetki sitten on
pistetty pystyyn työryhmä, joka turkiseläinten
hyvinvointia miettii. On erinomaisen tärkeää,
että valiokunta käsittelee ja tuo tämän mietintönä tänne
saliin, jotta tämä asia sitten ollaan pohjamutia
myöten käyty ja saa myös pisteen.
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On paikallaan vielä kerran todeta
iloisena, että kyseessä on historian ensimmäinen
kansalaisaloite. Tämä on ilon päivä meillä myös
täällä eduskunnassa. Kansalaisaloitemahdollisuus
on inspiroinut monia kansalaisia ja avannut uuden vaikuttamisen
väylän, ja on todella tärkeää,
että me vastaamme nyt kansalaisten odotuksiin ja käsittelemme
tämänkin turkistarhausta käsittelevän
aloitteen täällä eduskunnassa huolellisesti.
Tämä lähetettäneen nyt maa- ja
metsätalousvaliokuntaan, jossa kuulemme hallitusten esitysten
tapaan asiantuntijoita, mutta käsittely kuitenkin poikkeaa
hallituksen esittelystä, koska tässä ei
ole hallitus- ja oppositioasetelmaa. Kansalaisaloitteessa ei ole
hallituksen esitystä eikä oppositiota, joka sitä kritisoi,
ja tämä on hyvin innostavaa, koska me voimme olla suoraan
tekemisissä kansalaisten mielipiteen kanssa.
Mutta nyt siis lähetämme maa- ja metsätalousvaliokuntaan.
Siellä me kuulemme asiantuntijoita, ja kannat puolesta
tai vastaan tulisi kyllä muodostaa sitten tämän
asiantuntijakuulemisen pohjalta, jos me olemme sitä mieltä,
että asiantuntijakuulemisilla oikeasti on väliä.
Kun valiokunta lähettää aikanaan mietinnön
uudestaan saliin, niin sitten on aika äänestää puolesta
tai vastaan.
Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Ennen kaikkea on tärkeää,
että kansalaisaloite on tässä salissa
käsittelyssä, ja kuten edustaja Lapintie tuossa
aiemmin toi esille, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ollut
sitä mieltä, että tämä aloite
pitää viedä valiokuntaan niin, että siitä tehdään
mietintö. Ja itse tietysti valiokunnan jäsenenä mielestäni
tuleekin edellyttää, että se kuuleminen
on kattava niin, että oikeasti jokainen valiokunnassa pystyy oman
näkemyksensä perustelemaan sitten täällä salissa
siitä mietinnöstä äänestettäessä.
Täällä on puhuttu särjistä ja
nahkakengistä, jotka ovat minun mielestä epäkurantti
aihe tässä vaiheessa. Tämä on
elinkeino, joka on epäeettinen, ja jossakin vaiheessa tämä tullaan
lopettamaan, tai se loppuu jossakin vaiheessa. Mutta kun minä olen
tässä salissa ollut tivaamassa myös hitsareille,
telakoille osallistumista ja niitten työpaikkojen turvaamista,
niin tietysti henkilökohtaisesti minulle kaikki sellainen,
mikä vie toiselta leivän suusta, on aika kovan
kynnyksen takana.
Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On helppoa yhtyä kaikkeen siihen
sanottuun tämän hetken ja päivän
merkityksestä suomalaiselle kansanvallalle. Se lisää kansalaisten
suoraa vaikutusmahdollisuutta demokratiassa. Siksi olen tyytyväinen
tässä talossa tehtyihin päätöksiin
näiden kansalaisaloitteiden käsittelystä tässä salissa.
Mitä tulee itse ensimmäiseen kansalaisaloitteeseen,
teemaan ja esitykseen, totean mietinnön olleen henkilökohtaisesti
vaikea, sillä molemmilla puolilla on ollut esittää erinomaisia,
tärkeitä näkökulmia. Monista
niistä olen täysin samaa mieltä. Toisaalta
isoin painoarvo päätöksessäni on
talous- ja työllisyysnäkökulma. Erityisesti monilla
maaseutupaikkakunnilla turkisteollisuus on kuitenkin merkittävä työn
ja toimeentulon tuoja. Tässä taloudellisessa tilanteessa
meidän tulee pitää kiinni kaikista juuri
näillä seuduilla olevista työpaikoista.
Tuntuisi myös hurjalta viedä monelta maatalousyrittäjältä elinkeino
sinällään hyvien ja kannatettavien tavoitteiden
ja periaatteiden takia.
Suna Kymäläinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Suomen turkistuotannon arvo lähenee
400:aa miljoonaa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että viimeaikaisissa keskusteluissa
esillä olleiden risteilyalusten viennin arvon on arvioitu
olevan 400 miljoonaa.
Jos turkistarhaus kiellettäisiin Suomessa perusteena
se, etteivät eläimet ole luonnollisessa, alkuperäisessä ympäristössä,
kysyn, mikä eläin meillä on luonnollisessa
ympäristössään. Naudat? Siat?
Kanat? Entä lemmikkieläimet? Kotikissat, marsut,
akvaariokalat? Jos turkistarhaus kiellettäisiin, tulisiko
kieltää myös turkisten käyttö ja
tuonti Suomeen? Vai hyväksymmekö tuotannon maissa,
joissa turkistarhojen olosuhteet ovat Suomea huomattavasti heikommassa kunnossa?
Kannatan aloitteesta keskustelua. Tämä on
rakentava lähestymistapa pyrkimyksissä vaikuttaa tarhausten
lopettamiseen. Itse en sitä kannata.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On hyvä yhtyä tähän, mitä edustaja
Kymäläinen sanoi. Tämä eläinten hyvinvointiasia
on se kaikkein tärkein asia. Eläin ei saa kärsiä,
ja kun se lopetetaan, sen on tapahduttava kivuttomasti. Sen eläimen
näkökulmasta on aivan sama, mihinkä sitä käytetään,
otetaanko siitä liha, nahka vai turkis. Kaikkein tärkeintä on, että se
saa hyvän hoidon ja että siitä huolehditaan.
Tämä eläinten hyvinvointi pätee
kaikissa tuotantosuunnissa, ja minä kyllä pelkään,
että taka-ajatuksena on juuri se, että kun turkistarhaus kielletään,
tämän jälkeen ajetaan kieltoa myös muille
tuotantosuunnille. Kyllä tarhauksen kieltäjille
tämä on ennen kaikkea ideologinen kysymys. Onko
sitten seuraavaksi tulossa sikatalous, sen jälkeen broilerit,
naudat, ja niin edelleen? Kielletäänkö lopulta
kaikki tuotanto Suomesta?
Itse en voi yhtyä tähän kansalaisaloitteeseen, vaikka
pidänkin sitä hyvänä, että kansalaisaloitteet
ovat tulleet käsittelyyn eduskuntaan ja nyt pääsemme
niitä ensimmäistä kertaa käytännössä testaamaan.
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on merkittävä päivä, niin
kuin on todettu. Ensimmäinen kansalaisaloite on käsittelyssä,
ja itse toivon, että nämä kansalaisaloitteet
saavat jatkossa — tämän ensimmäisen
osalta, mutta myös tulevien osalta — kunnollisen,
huolellisen ja arvokkaan käsittelyn täällä eduskunnassa.
Omasta mielestäni olisi varsin perusteltua myös
kaikki kansalaisaloitteet tuoda lopulta valiokuntakäsittelyn
jälkeen tähän suureen saliin äänestykseen
niin, että me kansanedustajat voimme niihin ottaa kantaa.
Ne ovat merkittävän joukon ilmaisu heidän
tahdontilastaan.
Turkistarhaus, mitä siihen tulee, on merkittävä toimiala
Suomessa. Sen taloudellisesta vaikutuksesta on puhuttu täällä paljon,
ja en itse ole kannattamassa sen kieltämistä.
Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset alan kehittämisestä. Eläinten
hyvinvointiin alan tulee kuitenkin tulevaisuudessakin kiinnittää entistä enempi
huomiota.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Otamme vielä muutaman puheenvuoron edustajilta, jotka
eivät ole vielä puhuneet, ja sen jälkeen
puhujalistaan.
Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pyörittäisin tätä tuulimyllyä hiukan
vastakkaiseen suuntaan omalla mielipiteelläni.
Turkistarhauksen lakkauttaminen maksaa toki, mutta ydinkysymys
on, onko eettisesti hyväksyttävää,
että turkiseläin kärsii suurimman osan elämästänsä,
ei sen vuoksi, että saisimme ravintoa, vaan ainoastaan,
jotta saisimme pukea turkin yllemme.
Yksinkertainen esimerkki. Jos hankin lapsilleni marsun tai kaksi,
Suomen eläinsuojelulaki suosittaa, että kaksi
marsua elää vähintään
puolen neliömetrin suuruisessa häkissä.
Minkä vuoksi täysikasvuiselle minkille tai kahdelle
vieroitetulle pennulle täytyy lain mukaan varata tilaa
vain puolet kahden marsun häkistä eli 0,25 neliömetriä?
Toisena esimerkkinä supikoira, alun perin Itä-Aasiasta
kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji,
elää vain noin 0,8 neliömetrin häkissä.
Vastaavasti eläinsuojeluasetuksen pykälässä todetaan,
että koiraa taikka muuta eläintä saadaan
pitää sen kuljetukseen tarkoitetussa, kahta neliömetriä suuremmassa
häkissä tai laatikossa. Elikkä eikö näin
ollen ole johdonmukaista kysyä: (Puhemies koputtaa) Voisivatko nykyiset
häkkiolosuhteet saada turkiseläimet voimaan huonosti,
vaikka turkki kiiltää? Ja onko tämä hyväksyttävää?
Anna Kontula /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty
lukuisia puheenvuoroja, joiden keskeinen sisältö on
se, että kannatetaan turkistarhausta, mutta toivotaan tuotantoeläimille
parempia elinolosuhteita. Eikö kuitenkin tämä kuulosta
jossakin määrin hurskastelulta tilanteessa, jossa
asia on ollut agendalla jo 20 vuotta ja me emme ole saaneet, jos
rehellisiä ollaan, käytännössä minkäänlaisia
parannuksia näiden eläinten olosuhteisiin?
Tähän tilanteeseen nähden, missä nyt
ollaan, ei minusta ole rehellistä puhua siitä,
että me voisimme jotenkin tehdä turkistarhauksesta
eettisesti kestävää pelkästään
parantamalla tuotantoeläinten olosuhteita.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ja tämä herätti halua jatkaa keskustelua
tältä osin.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pakko huomioida edustaja Kontulan puheenvuorossa
se osio, jossa hän totesi, että ala ei ole tehnyt
mitään parannuksia. Tämä on
kyllä poikkeuksellinen näkemys kerta kaikkiaan.
Siis viimeisten vuosien aikana on tehty merkittäviä parannuksia
sekä eläinten terveydenhuollon näkökulmasta
että myös näitten tarhojen toiminnallisuuden
näkökulmasta.
Vielä haluaisin tähän todeta myös
tästä prosessista, koska oma mielipiteeni varmaan
on tullut selkokielisesti esille. Kun itse olen maa- ja metsätalousvaliokunnan
jäsen, minun mielestäni on myös äärimmäisen
tärkeää se, että tämä asia käsitellään
valiokunnassa huolellisesti, tarvittavat asiantuntijat otetaan sinne
paikalle ja sitten tuodaan mietintönä tänne
saliin, koska minun mielestäni tämä ala
tarvitsee kyllä nyt selkeän ratkaisun. Tämmöinen
juupas—eipäs-keskustelu on nyt kerta kaikkiaan
lopetettava, ja minun mielestäni tämän
alan kannalta on paras ratkaisu se, että me päätämme
tästä mietinnöstä täällä salissa.
Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! En ymmärrä sitä,
että voidaan väittää, että ei
olisi tällä alalla tehty yhtään
mitään. Jos on käynyt tarhassa 25 vuotta
sitten ja käy nyt, niin silloin ymmärtää ja
tietää, että on paljon tehty.
Totta kai olemme kaikki sitä mieltä, että jos jossakin
vaiheessa jossakin yrityksessä on ongelmia, niin niitä pitää ratkaista
ja asioita voidaan tehdä paremmin, mutta ei ole oikeudenmukaista väittää,
että tällä alalla ei olisi tehty yhtään
mitään. Se ei kyllä pidä paikkansa.
Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä tärkeää tuoda
nyt rehellisesti esille 26 vuoden maa- ja metsätalousvaliokunnan
SDP:n vastaavana, että kyllähän maa-
ja metsätalousvaliokunta on hyvin lähellä Simonkatua
ja se on hyvin tuottajaläheinen valiokunta; ollaan ihan
rehellisiä. Se asettaa kyllä tälle käsittelylle
nyt myöskin erityisiä vaatimuksia. Myös
valiokunnan käsittelyn luotettavuus ja uskottavuus edellyttää,
että mielestäni tätä on tarkasteltava
myös niin, että kriittiset lähestymistavat
saadaan esille huolimatta meidän henkilökohtaisista
näkemyksistämme, ja mielestäni maa- ja
metsätalousvaliokunnan on kyllä pyydettävä myös
lausunto asianomaisilta valiokunnilta, jotka ovat eläintensuojelun
ja myöskin eettisten tuotantotapojen kanssa tekemisissä,
tarkasteltava tätä ei pelkästään
tuotantopoliittisena asiana vaan nähtävä se
laajemmin.
Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun aikoinaan esittelin oikeusministerinä tämän
kansalaisaloitteen Suomen perustuslakiin, niin se, mitä toivoimme,
oli juuri senkaltainen vastaanotto kuin tänään
täällä on arvokkaasti salissa nähty.
Erityisen paljon kiitoksia jo nyt valiokunnan puheenjohtajalle niistä selkeistä sanoista,
että aloite tulee saamaan kunnollisen käsittelyn,
enkä havainnut yhdenkään poliittisen
ryhmän olevan sitä mieltä, etteikö tästä kirjoitettaisi
mietintöä hyvän, perusteellisen käsittelyn
jälkeen, jolloin tämä historiallinen aloite
saa myös sen oikean lopputuloksen eli tämä sali
lopulta äänestää siitä.
On tärkeätä, että siinä asiantuntijakuulemisessa,
josta muun muassa puhemies on oikein korostanut, että pitäisi
käyttää avoimia kuulemismetodeita, muun
muassa näitä eduskunnan loistavia uusia internet-kuulemismahdollisuuksia,
kansalaisetkin näkevät, mitä tarkoittaa
eläinten lajityypillinen käyttäytyminen
ja kuinka se nykytarhoissakin on mahdotonta toteuttaa.
Tämän kansalaisaloitteen yksi voima on se, että asiantuntijakuulemisissa
jokainen kuulee, mitä asiantuntijat arvioivat puoleen ja
toiseen, ja tämä tulee lisäämään
(Puhemies koputtaa) myös kansalaisten tietoutta tästä asiasta.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron siksi,
että halusin tukea vahvasti edustaja Rajamäen
näkemyksiä tästä kuulemisesta
siellä maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Varmasti
on totta, että se ei saa olla liian yksipuolinen, ja myös
tuen edustaja Braxin näkemyksiä siitä,
että näitä uusia kuulemismenettelyjä,
avoimia kuulemismenettelyjä tulee tässä käyttää hyväksi,
kokeilla ja tehdä myös tässä uudella
tavalla historiaa eduskunnan toimintatavoissa.
Ainakin ympäristövaliokuntaan soisin tämän asian
menevän. Olen siellä aikanaan itse istunut pitkään,
ja käsittelemme monen asian yhteydessä nimenomaan
eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta näitä asioita,
ja sieltä löytyisi varmasti aivan erinomaista
asiantuntemusta ja myös kulmaa näihin kysymyksiin.
Sillä tavalla kyllä tuen sitä näkemystä,
mitä myös edustaja Rajamäki omalta osaltaan
totesi siitä, että liian tuottajapainotteinen
ei tietenkään tämä käsittely
voi olla.
Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ensinnäkin vastustan tämän aloitteen
hyväksymistä, mutta kannatan sitä, että tämä käsitellään
perusteellisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa asiantuntijoita
kuullen niin, että turkistuottajat jatkossa saavat myöskin
työrauhan eivätkä alituisesti joutuisi
elämään siinä pelossa, että heidän
laillinen elinkeinonsa olisi vaarassa.
Täällä monissa puheenvuoroissa on
puhuttu lajityypillisestä käyttäytymisestä,
ja kun tuolta Punavuoresta aamuisin tänne eduskuntaan kävelen,
niin kyllä monesti olen miettinyt ylilihavia labradorinnoutajia,
joita talutetaan tuolla asfaltilla, joilla lonkkavika vaivaa ja
jotka sitten suljetaan kellon ympärystäksi pieneen
yksiöön tai kaksioon. Missä silloin on
lajityypillinen käyttäytyminen, kysyn vaan, koirarodulla,
jolle uiminen on hyvin keskeinen mahdollisuus.
Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite, joka saa laajan kannatuksen,
on otettava vakavasti. On hyvä, että tänään
käsittelemme tätä asiaa täällä salissa.
Turkistarhaus elinkeinona on tärkeä Suomelle,
ja sitä ei pidä kieltää, mutta
eläinten hyvinvointiin pitää panostaa
voimakkaammin tulevaisuudessa. Keinoja löytää ketuille
ja minkeille inhimillisemmät olosuhteet tarhoissa on tutkittava. Suomi
voi myös esimerkillään eläinten
paremmasta kohtelusta yrittää vaikuttaa Kiinan
ja Venäjän tarhaamisen kehittymiseen siihen suuntaan,
jossa eläintä kunnioitetaan.
Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On todellakin arvokasta ja hienoa, että olemme
tänään saaneet tämän
ensimmäisen kansalaisaloitteen käsittelyyn. Niin
kuin täällä on moneen kertaan todettu, haluaisin
itsekin korostaa sitä, että turkikset ovat maallemme
tärkeä vientituote, josta saamme näitä elintärkeitä vientituloja,
ja tästä syystä mielestäni sitä ei
voi kieltää. Lihan syöntikään
ei ole ihmiselle välttämätöntä,
ja globaalisti ajateltuna kasvisruokaan siirtymällä olisi
mahdollista ratkaista jopa nälkäongelmakin globaalilla
tasolla, mutta lihantuotantoa ei silti olla kieltämässä.
Elävien turkiseläinten vienti sen sijaan pitäisi kieltää.
Mikäli emme sitä kiellä ja sen sijaan
kiellämme turkistarhauksen Suomessa, on pahimmillaan seurauksena
se, että esimerkiksi Aasian maissa käynnistetään
turkistarhaus suuressa mittakaavassa näiden suomalaisten
turkiseläinten pennuilla tai jälkeläisillä.
Siellä tuskin näihin turkiseläinten oloihinkaan
kiinnitetään suurta huomiota, ja samalla meiltä täällä Suomessa
loppuu tärkeä elinkeino, ja toisaalta tässä hintakilpailussa
olisi vaikea pärjätäkään.
Elikkä kielletään se elävien
turkiseläinten vienti ja tehdään tosiaankin
kunnon pelisäännöt sille eettiselle turkistarhaukselle.
Toivon, että valiokunta ottaa nämä asiat
huomioon.
Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni on erittäin hyvä,
että näin kansalaisaloitteen kautta tullaan tähän
asiaan, eikä niin, että tehtäisiin tarhoille
vahinkoja ja iskuja. Suomessa kuitenkin taloudellinen tilanne on
pitkään ollut heikko ja työttömyys on
nousussa. Saamme viikoittain kuulla isoista irtisanomisista ja lomautuksista.
Tässä on yksi syy, miksi en puolla turkistarhauksen
kieltämistä. Suomalaisilla ei ole varaa menettää yhtään työpaikkaa.
Näen turkistarhauksen laillisena ja tuottavana elinkeinona,
joka tuo yrittäjille leivän pöytään
ja verotuloja niin valtiolle kuin kunnille.
Olen myös itse käynyt henkilökohtaisesti
vierailemassa useilla tarhoilla ja nähnyt tilanteen paikan
päällä. Ainakin näillä tarhoilla
asiat on hoidettu niin kuin kuuluu. Onhan myös turkistarhojen
omakin etu, että eläimet voivat hyvin, sillä hyvinvoiva
eläin tarkoittaa hyväkuntoista turkkia.
Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Talouskriisistä on puhuttu tässä salissa
viime aikoina enemmän kuin mistään muusta.
Valtion lompsa on tyhjä, ja jokainen työllistävä mahdollisuus
on tutkittava. Suomen turkistuotannon arvo, kuten on todettu, on lähes
400 miljoonaa vientieuroa. Se on paljon. Moni kunta saa suuren osan
verotuloistaan nimenomaan turkistarhauksesta, ja jos näiden
alueiden pääelinkeino lakkautetaan, niin mistä lisää työtä ja
sitä kautta kunnalle verotuloja palveluiden järjestämiseen?
Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan asiansa hyvin hoitavana maana.
Niinpä meillä onkin turkistarhauksessa käytössä muualla
maailmassa harvinainen tilasertifiointijärjestelmä,
jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen kehittäminen.
Sertifioinnissa on kuitenkin mielestäni tärkeä kiinnittää huomiota
siihen, miten määritellään eläinten
riittävän hyvät olot.
Herra puhemies! Turkistarhausta ei tule kevein perustein lopettaa.
Tässä asiassa riittää kehitettävää niin
meille päättäjille kuin myös
toimijoille.
Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen lopettamista perustellaan
sillä, että hommataan näitä korvaavia
työpaikkoja maaseudulle. Minä olen itse tehnyt
hyvin paljon töitä maaseudun kehittämiseksi
ja työpaikkojen hankkimiseksi sinne, ja täytyy
sanoa, että kovin paljon minä en ole saanut niitä siellä työstettyä ja
tehtyä, mutta te, jotka tämän aloitteen
olette tehneet, niin tervetuloa tekemään ne työpaikat
sinne maaseudulle, kun se teidän mielestänne on
niin helppoa.
Olemme käyttäneet aika montakin maaseudun
kehittämisohjelmaa, Leadereita ja kaikkia muita, ja paljoakaan
ei ole tuloksia saatu aikaiseksi, mutta se 20 000 työpaikkaa,
jotka te aiotte saada tässä noin vain aikaiseksi,
niin tervetuloa töihin tekemään ne. Me
muuten tarvitsisimme ne nyt muutenkin, niin että voitte
tulla muutenkin tekemään näitä töitä sinne.
Vielä toiseksi se, että nämä turkistarhaajat ovat
tunnollisia suomalaisia yrittäjiä, veronmaksajia,
veronmaksajia, jotka pitävät huolta eläimistänsä,
maksavat veroja ja ilmeisesti veronmaksulla pitävät
huolen myöskin monista niistä henkilöistä,
jotka tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet,
jotka ovat lopettamassa heidän työpaikkaansa.
Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Turkiseläinten hyvinvointi on tämän
elinkeinon harjoittamisen lähtökohta, ja sen eteen
on jo tehty työtä niin tiloilla kuin myöskin
tutkimuslaitoksissa. Mutta tätä talousnäkökulmaakaan
ei voi kokonaan ohittaa. Suomen turkistuotannon arvo lähenee
kuitenkin tuota 400:aa miljoonaa euroa, ja se on lähes
kokonaan vientituloa. Ala ei saa julkista tukea, valtio ei tue tarhausta,
ja ala toimii lähes kokonaan kotimaisin tuotantopanoksin,
mikä on aika harvinaista eikä päde esimerkiksi
teollisuudessa. Verokertymä viime vuonna oli noin 65 miljoonaa euroa,
ja tänä vuonna sen oletetaan kasvavan tuonne 70
miljoonaan euroon. Suomessa on myös toimiva huutokauppayhtiö,
joka on maailman suurin ja alansa ainoa julkisesti noteerattu yritys.
Meidän olisi syytä olla ylpeitä tästä kaikesta,
että juuri suomalaiset ovat tällä vientialalla
näin menestyneitä. Alan työllistävyys
on jo moneen kertaan (Puhemies koputtaa) todettu. Näistä syistä tämä tärkeä elinkeino
on säilytettävä.
Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansalaisten uudenlaiset tavat vaikuttaa politiikkaan
ovat tervetulleita. Tämä historiamme ensimmäinen
kansalaisaloite on saanut täällä monen
kielet laulamaan. Se parhaimmillaan avaa keskustelua ja tuo esille
epäkohtia suomalaisesta yhteiskunnasta. Kansalaisaloitteen
asianmukainen käsittely eduskunnassa on tärkeää,
ja debatin alussa edustaja Leppä käyttikin hyvän
puheenvuoron siitä, miten tämä kyseessä oleva
aloite tulee valiokunnassa sitten etenemään.
Itse turkistarhauksesta olen sitä mieltä,
kun asiaan olen perehtynyt ennen tätäkin keskustelua,
että turkistarhausta ei tule lopettaa Suomesta. Kyse on
työllistävästä ja vientiin suuntautuvasta
elinkeinosta. Mutta samaan hengenvetoon on todettava se, että meidän
on huolehdittava turkiseläinten oikeanlaisesta kohtelusta.
Kaikkien tuotantoeläinten, myös turkiseläinten,
(Puhemies koputtaa) kasvatuksen ja hoidon on oltava asiallista ja
kestävää.
Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meille vasemmistossa työpaikat ovat
tärkeitä, aivan niin kuin edustaja Myllykoski
tuossa sanoi. Me kyllä kannatamme turkistarhauksen lopettamista,
mutta pitkän siirtymäajan jälkeen ja
sillä tavoin, että etsitään
näitä korvaavia työpaikkoja näille
ihmisille. Minusta kaiken toiminnan, kaiken yrittämisen,
pitää olla eettisesti kestävää,
aivan niin kuin edustaja Sinnemäki täällä jo
tämän keskustelun alussa totesi.
Mitä tulee sitten näihin turkistarhoihin,
kun täällä on puolusteltu niitten olemassaoloa:
turkistarhat ovat ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajan olleet
koko ajan keskustelun fokuksessa ja niitten epäkohdat on
otettu esille, mutta näitä muutoksia ei ole tapahtunut.
Me kyllä kärkkäästi paheksumme
kaikkea epäeettistä toimintaa, kun se tapahtuu
tarpeeksi kaukana meistä, esimerkiksi Aasiassa, mutta minusta
meidän on syytä katsota myös tähän
omaan pesään, ja sen takia tämä turkistarhauksen
kieltävä kansalaisaloite on erinomaisen tärkeä ja
me kannatamme sen läpimenoa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt debatti tästä aiheesta riittää.
Sitä on käyty puolitoista tuntia. Siirrytään
puhujalistaan. Siinä on tarjolla 3 minuutin puheenvuoroja.
Edustaja Kivelä aloittaa.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! "Pieni askel yksittäiselle
kansanedustajalle, suuri askel kansalaisdemokratialle." Näin
voidaan sanoa kansalaisaloitteista.
On hyvin mahdollista, että vastaisuudessa kansalaisaloitteita
tulee aiheista, jotka yksittäisille kansanedustajille ovat
joko vieraita, vastenmielisiä tai jollain muulla tavoin
vaikeita. Siksi siinä onkin kasvun paikka kansanedustajille, koko
eduskuntalaitokselle, suhtautua erilaisiin kansalaisaloitteisiin
asiallisesti, koska kuitenkin jos 50 000 ihmistä on
vakavissaan sellaisen tehnyt, siinä on takana ajatusta
ja uskoa asian oikeutukseen.
Oikeastaan tämä päivä, tämä keskustelu
on ollut sikäli rohkaisevaa, että erilaisista
näkemyksistä huolimatta on kyetty kunnioittamaan
toisten mielipiteitä ja arvostamaan sitä, että jostakin taustasta,
henkilöhistoriasta, elämänkokemuksesta
ja niin edelleen on päädytty tällaisiin
kantoihin kuin on päädytty.
Niin kuin jo aikaisemmin tuli todetuksi, perussuomalaiset lähtökohtaisesti
kannattaa sitä, että myös vastaisuudessa
turkistarhaus on laillinen elinkeino ja että sitä saa
harjoittaa. Entäpä jos näin ei Suomessa
olisi tulevaisuudessa? On naiivia väittää ja
uskoa sellaiseen, että turkistarhaus loppuisi. Päinvastoin,
se siirtyisi sellaisiin maihin ja maailmankolkkiin, joissa sitä harjoitettaisiin
säännöistä piittaamatta eettisesti
todella ala-arvoisella tavalla. Siksi on tärkeää,
että Suomessa tätä harjoitetaan ja myös
vastaisuudessa kansalaisyhteiskunta on valppaana, että sitä harjoitetaan
eettisesti kestävällä tavalla ja kaikella
muullakin tavoin siten, että se on arvostettavaa.
Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä sanoa sen, että sellaiset äänenpainot
ovat olleet äärimmäisen vastenmielisiä kansalaisaloitteisiin
liittyen, kun on vähätellen arvosteltu kansalaisaloitteita,
(Puhemies koputtaa) että ne ovat peukalonliikutteludemokratiaa.
Tämä on kansalaisyhteiskunnan halveksuntaa. Paljon
muusta on kysymys.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Lasse Hautala /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen
ensimmäisen kansalaisaloitteen. Aloitteen käsittelyllä luodaan
menettelymalli myös jatkossa käsittelyyn tuleville
aloitteille. Lisäksi on tärkeää, että tämän
lähetekeskustelun jälkeen aloitteen käsittely
maa- ja metsätalousvaliokunnassa tapahtuu asiantuntijoiden
kuulemiseen perustuen ja sen mukaan valiokunta tekee aloitteesta
mietinnön, joka tulee tähän saliin äänestettäväksi.
Kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä oli
jo ennakkoon odotettu. Aloitteet, joista osalla kansalaisista on
vahva mielipide, saavuttavat helposti 50 000 äänioikeutetun
kansalaisen tuen. Tällaisia tulemme näkemään
jatkossakin.
Aloitteella puututaan vahvasti laillisen elinkeinon harjoittamisen
vapauteen. Siksi on tärkeää, että valiokuntakäsittelyssä punnitaan
asioita perusteellisesti ja tosiasioihin pohjautuen. Elinkeino,
joka tuottaa noin 400 miljoonan euron vientitulot, työllistää osa-
tai kokoaikaisesti yli 17 000 henkeä, ei ole vähäpätöinen
elinkeino. Vientituloja tulee suurin piirtein saman verran kuin
yhdestä risteilyaluksesta ainoastaan sillä erotuksella,
että vientitulot toteutuvat joka vuosi.
Huomionarvoista on myös se, että turkistarhaus
on alueellisesti erittäin merkittävä.
Pohjanmaalla Suomen turkistuotannosta tuotetaan noin 90 prosenttia.
Muutama kunta ja kaupunki saa elinkeinon kautta huomattavan osan
tuloistaan kunnallisverotulojen ja yhteisöverotulojen kautta.
Aloitetta perustellaan sillä, että monissa
Euroopan maissa turkistarhaus on jo kielletty. Sen osalta voi todeta
myös sen, ettei turkistuotannolla ole ollut näissä maissa
suurtakaan merkitystä. Keskeiseksi elinkeinon lopettamisen
perusteeksi on esitetty puutteita eläinten hyvinvoinnissa. Eläinten
hyvinvointi on tärkeä asia, ja siitä tulee jatkossakin
pitää kiinni. Tarhat ovat viime vuosina investoineet
paljon eläinten hyvinvointiin, ja sitä tulee jatkaa.
Sairaat eläimet tulee hoitaa tai lopettaa. Alan kannalta
siinä tulee olla nollatoleranssi.
Eläinten hyvinvointiasioissa meidän ei tule hakea
oppia Euroopasta. Mieleen tulevat kuvat eläinkuljetuksista
ja hullun lehmän taudin vuoksi horjuvista eläimistä.
Harmittaa kuitenkin se, ettei Kataisen hallitus suonut turkistarhainvestointeihin
poistojen väliaikaista korottamista, jolla olisi vauhditettu
investointeja ennestään.
Arvoisa puhemies! Toivottavaa nyt tämän aloitteen
osalta on se, että se saa asiallisen käsittelyn,
ja se tarkoittaa myös sitä, että eduskunnalle
annettaisiin työrauha. Tämä tarkoittaa
sitä, etteivät meidän sähköpostimme
täyttyisi samansisältöisillä posteilla
aloitteen tarkoitusperien saavuttamiseksi.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt ensimmäinen eduskunnan isoon
saliin tuleva kansalaisaloite on kansanvallan kannalta erinomainen,
ja uskon, että tulevatkin kansalaisaloitteet saavat eduskunnassa
arvoisensa kohtelun eli perusteellisen käsittelyn. Tämä turkistarhauksen kieltämiseen
tähtäävä aloite jakaa mielipiteitä todella
paljon, ja yhtenä mielipiteitä jakavana linjana
on eläinten kohtelu tarhoilla. Kaikkia eläimiä tulee
kohdella hyvin, ja niitten terveydestä on huolehdittava
asianmukaisesti, niin kuin turkistarhoilla tehdäänkin.
Olen itse vieraillut turkistarhalla pieni hetki sitten, ja edellinen
kerta oli tosiaan joskus hamalla 1970-luvulla. Voin näkemäni
ja kokemani perusteella antaa tarhan siisteydestä, eläinten
hyvinvoinnista ja terveydenhuollosta hyvän arvosanan.
On paljon puhuttu eläinten sairastamisesta. Totta kai
eläimiä sairastuu, ja silloin ne pitää siirtää erilliseen
sairasosastoon, kuten tehdäänkin. Kun eläimiä on
paljon yhdessä tarhassa, niin niistä aina joku
on sairas, se on myöskin päivänselvä asia.
Ei pidä mielestäni kuitenkaan liioitella näitten
sairauksien määrää, sillä vastuulliset tarhaajat
kyllä pitävät eläimistä huolta,
sillä jos eivät pidä, niin se on tilipussista
pois.
Suomalaiset turkikset käyvät hyvin kaupaksi ja
ovat huippuluokkaa. Mielestäni se, että turkikset
ovat huippuluokkaa, kuvastaa myös sitä, että eläimiä kohdellaan
tarhoilla hyvin, sillä huonolla kohtelulla ei eläin
kasvata kunnon turkkia. Äsken totesin debatissa, että turkisala
kehittää omaa toimintaansa sertifiointijärjestelmän
kautta luomalla oman terveydenhuoltojärjestelmän.
Näin on hyvä, sinne suuntaan pitää mennä.
Se on vastuullista toimintaa, kuten pitääkin olla.
Suomen turkistuotannon liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa,
joka on lähes puhdasta, niin kipeästi tarvittavaa
vientituloa. Tämä vientitulo syntyy sitten muuten
ilman julkista tukea. Verotuloja kertyi vuonna 2012 arviolta 75
miljoonaa. Ei siis mikään mitätön
potti.
Alan työllisyysvaikutuksista liikkuu erilaista tietoa.
Se tiedetään, että suoraan tarhoille
työllistyy reilut 4 300 henkilöä ja
välillisesti reilusti yli 10 000. Yhdellä tarhalla
on merkittävä vaikutus ympäristönsä pienyrittäjien
työllisyyteen, ja mikä parasta, maaseudun työllisyydestä pidetään
samalla huolta.
Sanalla sanoen: turkistarhausta ei Suomessa tule kieltää,
ja omalta kohdaltani voin sanoa, etten tule sitä nappia
painamaan, jolla passitettaisiin arviolta 17 000 suomalaista
työttömyyskortistoon, olletikin kun koko maan
työttömyys alkaa olla 9 prosentin tietämillä ja
kasvamaan päin.
Janne Sankelo /kok:
Arvoisa puhemies! Tuossa muutamissa puheenvuoroissa kyllä tosiaan
aika surutta oltiin viemässä yrittäjiltä työpaikkaa
ja perheiltä elantoa.
Vielä haluaisin tuoda esille tämän
keskustelun tästä eettisyydestä. Täällä todettiin,
että se on tässä se, joka niin kuin mättää.
Minun mielestäni tässä heijastuu jopa
vähän semmoinen keskustelu, että on niin
kuin parempia ihmisiä, parempaa näkökulmaa
kuin konsanaan sitten jollain toisilla. Silloin mennään
kyllä aika vaarallisille vesille, eli kaikkien arvopohja
on varmastikin arvostettavaa.
Mutta vielä sitten toinen asia, joka liittyy tähän
talousaspektiin, joka totta kai on tärkeä. Jossakin
puheenvuorossa jo todettiin, että Pohjanmaalla erityisesti
joittenkin kuntien osalta verotulot turkistarhauksesta ovat merkittävät.
Voin ottaa esimerkkinä Uusikaarlepyyn ja kotikaupunkini
Kauhavan: miljoonien verotulot turkistarhauksesta, ja sitä kautta
saadaan palveluja ihmisille.
Eli kaiken kaikkiaan tämä keskustelu on ollut kuitenkin
hyödyllistä. Tästä valiokunta
varmasti saa evästystä. Ja onhan tämä ollut
koko eduskunnalle mielenkiintoinen päivä kaiken
kaikkiaan.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Arvoisat edustajat, niin kuin puhemies Heinäluoma johtovuoronsa
lopulla totesi, nyt yritetään mennä puhujalistaan.
Teen kuitenkin nyt yhden poikkeuksen: edustaja Jungner, minuutin
vastauspuheenvuoro.
Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä asia vaatii
täällä perusteellista pohdintaa, ja itse
en usko, että kumpikaan ääripää on
se oikea tie, vaan nimenomaan keskitie. Uskon, että työllisyysnäkökulmat
ja sitten tämä eettisyys ovat toteutettavissa
ja yhdistettävissä.
Itse henkilökohtaisesti vastustan turkistarhausta nimenomaan
näistä eettisistä syistä. Mutta samaan
aikaan ymmärrän, että voidaan päästä eteenpäin
niin, että siirtymäaika on niin pitkä, että investoinnit
ja työpaikat voidaan hyödyntää, tai
sitten voidaan varautua tähän ehkä sitten
jonkun hyvinkin pitkän siirtymäajan jälkeen,
vähän niin kuin Euroopassa on tapahtunut. Ja tietenkin on
sitten se toinen polku, jota toivottavasti valiokunnassa perusteellisesti
pohditaan: miten voitaisiin tässä väliaikana
parantaa tämän elinkeinon tapaa käsitellä näitä turkiseläimiä.
Eli kun tässä pitää maltin mukana,
niin uskon, että tämä talo käsittelee
asiaa tavalla, joka parantaa eläinten oikeuksia.
Osmo Kokko /ps:
Arvoisa puhemies! Mitä tulee itse kansalaisaloitteeseen
vaikuttamiskeinona, se on nyt osa demokratiaamme ja mielestäni
oikein tervetullut työkalu. On aina parempi, että näitäkin
asioita käsitellään asianmukaisesti kuin
että asian vastustajat aiheuttaisivat vahinkoja tarhauksiin.
Pellervon taloustutkimuksen mukaan turkisalan työllisyys
on Suomessa 4 300 henkilötyövuotta. Alalla
kuitenkin käytetään huomattavasti käsityövoimaa,
joten ala työllistää huomattavasti enemmän
ihmisiä kuin on arvioitu henkilötyövuosia
olevan. Välillistä työllistävyyttä ei
myöskään ole arvioitu. Miksi tappaa Suomesta
ala, jolla menee hyvin? On myös huomioitava turkisalan
merkittävät vientitulot. Ala tuottaa 400 miljoonaa
euroa vuodessa vientituloja, mikä on saman verran kuin
suomalaisen risteilyaluksen vientiarvo. Ala tulee myös
toimeen ilman julkisia tukia kotimaisiin tuotantopanoksiin, mikä on teollisuudelle
todella harvinaista.
Arvoisa puhemies! Sitten on tietysti huomiota kiinnitetty näiden
tarhoilla olevien eläinten terveydentilaan. Totta kai kaikilla
tiloilla ei varmasti näin ole, että asiat ovat
kunnossa, mutta esimerkiksi niillä tiloilla, missä minä kävin
vierailemassa, asiat oli erittäin hyvin järjestelty
ja tarhat olivat todella laadukkaita.
Näihin asioihin täytyy kiinnittää huomiota,
ja eläinten elinoloihin ja hyvinvointiin sekä niiden valvontaan
täytyy kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Näin on kaikissa muissakin tuotantoeläinten pitoa
koskevissa säädöksissä. Samoin aloitteessa
mainittuihin ympäristöriskeihin on syytä kiinnittää huomiota
ja puuttua ongelmiin.
Aino-Kaisa Pekonen /vas:
Arvoisa puhemies! Viime kaudella eduskunnassa hyväksyttiin
kansalaisaloitelaki, ja se astui voimaan vuosi sitten maaliskuussa.
Lain tarkoitus oli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen.
Vaikka kansalaisaloite ei etenisi laiksi asti, toimii se hyvänä kanavana
avaamaan kansalaiskeskustelua ja nostamaan tärkeitä kysymyksiä poliittisen
keskustelun kohteeksi, kuten tänään tässä salissa
on jo hyvin kuultu. Eduskuntaan etenevä kansalaisaloite
myös pistää kansanedustajat ottamaan
kantaa ja tuomaan mielipiteensä kaikille julki.
Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa olevan kansalaisaloitteen
tavoitteena on kieltää turkistarhaus Suomessa
kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Itse pidän
täysin realistisena ajatuksena, että Suomi on
turkistarhaton maa vuonna 2025. Sillä välin, kunnes
turkistarhaus on kokonaan lopetettu, on kuitenkin kiinnitettävä huomiota
erinäisiin asioihin ja toimenpiteisiin, joihin meidän
tulee ryhtyä. Lyhykäisyydessään eläinten
hyvinvointia on parannettava ja eläinten pito-olosuhteita
kehitettävä. Eläinsuojeluvalvontaa on
lisättävä ja eläinsuojelurikoksien
rangaistuksia on kovennettava.
Turkistarhoilla eläimille yritetään
taata lajityypillinen elämä. Turkistarha ei kuitenkaan
koskaan lähellekään vastaa luonnon olosuhteita. Minkeillä ei
ole mahdollisuutta uida. Ketuilla ei ole mahdollisuutta kaivaa tai
supikoirilla nukkua talviunta, koska maahan kaivautuminen ja uiminen
aiheuttavat eläimen turkkiin muutoksia, jotka ovat tuottajille
epäedullisia.
Tarhatuilla eläimillä esiintyy käytöshäiriöitä, kuten
stereotyyppistä käyttäytymistä.
Se tarkoittaa eläimen suorittamaa tarkoituksetonta liikesarjaa,
ja se on merkki siitä, että eläimen elämässä on
ollut puutteita hyvinvoinnissa ja eläin on kehittänyt
liikesarjoja parantaakseen oloaan. Minkeistä jopa 85 prosenttia
kärsii tällaisista häiriöistä.
Tarhatuilla eläimillä esiintyy myös muun muassa
liikalihavuutta ja vääntyneitä jalkoja.
On arvioitu, että jopa lähes neljällä viidesosalla
tarhatuista ketuista on väärään
asentoon taipuneet jalat. Silmätulehdukset, ienongelmat
ja haavat ovat tarhatuille eläimille, ikävä kyllä,
myös arkipäivää. Viime vuosina
on nähty useita salaa kuvattuja videoita ja kuvia suomalaisilta
turkistarhoilta. Yhteensä niitä on julkaistu yli
sadalta tarhalta. Kuvamateriaali on osoittanut, että eläinten pahoinvointi
on siis tarhoilla yleistä.
Arvoisa puhemies! Tarhaajien ikärakenne tukee tarhauksesta
luopumista ilman suuria uudelleentyöllistymisongelmia.
Tarhaajista yli puolet on yli 53-vuotiaita. Jos tarhaus kiellettäisiin
siirtymäajan jälkeen, olisi suurin osa tarhaajista tuolloin
jo eläkeiässä. Tarhojen sukupolvenvaihdoksista
on tarhauksen loppumista odotellessa niin ikään
luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon. Turkistarhaus
voitaisiin korvata esimerkiksi energiantuotannolla, metsätaloudella,
elintarviketuotannolla ja virkistysmatkailulla.
Silvia Modig /vas:
Arvoisa puhemies! Ensimmäinen kansalaisaloite esittää turkistarhauksen
kieltämistä vedoten eläinten hyvinvointiin
ja ympäristövaikutuksiin. Kannatan tehtyä aloitetta,
koska turkistarhaus ei ole mielestäni eettinen elinkeino
eikä siitä ole mahdollista sellaista tehdä.
Epäeettinen elinkeino se on, koska eläimet selvästi
kärsivät tarhauksesta. Tämän
kertovat tilastot. Valtaosa eläimistä kärsii
erilaisista vaivoista tarhauksen seurauksena: väärään
asentoon vääntyneistä jaloista, poikimisongelmista
ja erilaisista epätyypillisistä pakkoliikkeistä.
Hyvinvointia ei voi tarkastella ainoastaan turkin kiillon kautta.
Karmeita kuvia löytyy kaikista eläinten tuotantolaitoksista,
mutta turkistuotanto on aivan eri luokassa, koska kyse on ylellisyyshyödykkeestä,
ei mistään ihmiselle välttämättömästä.
Jos määräykset nostettaisiin tasolle, jolla
eläinten hyvinvointi voidaan taata, muuttuisi turkistarhaus
taloudellisesti kannattamattomaksi.
Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei ole syyllistää turkisyrittäjiä.
He toimivat Suomen lain puitteissa. Sen sijaan on tarkoitus käydä moraalis-eettinen
pohdinta siitä, millaisia elinkeinoja me haluamme ylläpitää ja
mitkä taas ovat mielestämme epäeettisiä.
Tärkeintä olisi tässä keskustelussa nyt
keskittyä pohtimaan sitä, miten voidaan luoda
riittävä siirtymä, joka mahdollistaa
nyt turkisyrittäjinä toimivien siirtymisen toiseen
elinkeinoon. Turkisyrittäjää tulee tässä tukea,
koska tähän asti kyse on ollut laillisesta elinkeinosta,
eikä heitä saa rangaista siitä, jos lainsäädäntöä näin olennaisesti
muutetaan. Siirtymäajan tulee olla riittävän
pitkä ja siinä täytyy olla riittävät
toimenpiteet, jotta muutos olisi turkistarhaajille kohtuullinen.
Emme puhu nyt vuodesta, emme puhu edes vaalikaudesta, vaan 10—15
vuodesta. Tästä löytyy esimerkkejä Euroopasta:
uskottavista ja toimivista siirtymäajan toimenpiteistä.
Tämän keskustelun aikana on esitetty erilaisia lukuja
turkisalan työllistävyydestä ja työpaikoista,
on puhuttu jopa 20 000 työpaikasta. Kuitenkin
tällä viikolla Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos,
jonka numeroihin tässä salissa usein viitataan
ja luotetaan, julkaisi tutkimuksensa, jonka mukaan elinkeino kokonaisuudessaan
luo alle 4 300 henkilötyövuotta. Työllisyydestä kannattaa
tässä tilanteessa Suomessa ehdottomasti kantaa
huolta, mutta kukaan ei ole lopettamassa kenenkään
elinkeinoa tai työpaikkaa huomenna, vaan riittävän
pitkän siirtymäajan jälkeen riittävillä toimenpiteillä eläköitymisen,
sukupolvenvaihdosten kautta uuteen elinkeinoon siirtymistä tukemalla.
Arvoisa puhemies! Euroopan maista ovat turkistarhauksen kieltäneet
jo muun muassa Britannia, Kroatia ja Hollanti, missä turkisala
on merkittävä. Lainsäädännöllisesti
se on tehty käytännössä mahdottomaksi
vielä useammassa maassa. Tässä salissa
on paljon puhuttu siitä, että ei tule kieltää turkistarhausta
vaan tehdä eläinten olot paremmiksi. Minä toivon,
että valiokunnassa asiantuntijakuulemisissa näytetään
toteen, mitkä olisivat ne toimenpiteet, jotka tekisivät
turkiseläinten elämästä lajin
luonnollisia elinolosuhteita vastaavan, ja mitkä olisivat
ne olosuhteet, jotka takaavat turkiseläinten hyvinvoinnin.
En usko, että se on taloudellisesti mahdollista.
Maarit Feldt-Ranta /sd:
Arvoisa puhemies, herr talman! 70 000 henkilöä on
allekirjoittanut tämän turkistarhausta kieltävän
aloitteen. Onko 70 000 suomalaista paljon vai vähän?
Samalla eri mielipidekyselyihin vastanneista suomalaisista yli 80
prosenttia sallisi turkistarhauksen jatkumisen Suomessa ja lähes
kaksi kolmesta suhtautuu myönteisesti niin turkisten käyttöön
kuin turkiseläinten kasvatukseen. Lopullinen lainsäädäntövalta
tässäkin asiassa on eduskunnassa, ja hyvä niin.
Täällä on paljon puhuttu siitä,
että turkistarhaus on elinkeino, joka työllistää ja
on kasvava vientiala. Työllistysvaikutuksista on täälläkin
tänään esitetty hyvin erisuuntaisia arvioita
muutamista tuhansista kymmeniintuhansiin henkilöihin. Kiistatonta
on kuitenkin se, että Suomen turkistuotannon arvo lähentelee
noin 400:aa miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti
vientituloa. Ala taitaa itse asiassa olla niitä ainoita vientialoja,
joilla tällä hetkellä pärjäämme.
Turkistuotannon ansiosta monet maaseutukunnat ovat elinvoimaisia,
ne ovat voineet säilyttää ja parantaa
palveluitaan, jopa kehittää niitä. Ja
turkistuotanto on myös tärkeä sivuelinkeino
monille maaseudun yrittäjille.
Aloitteen taustalla on aivan varmasti aitoa huolta eläinten
olosuhteista. Minun mielestäni tämänkin
elinkeinon osalta, niin kuin kaikkien elinkeinojen osalta, meidän
on syytä yhdessä edellyttää sekä yhteiskunnallista,
sosiaalista että eettistä vastuuta.
Me ihmiset hyödynnämme eläimiä monella tavalla.
Syömme eläinten lihaa, jalostamme eri elimistä monenlaisia
tuotteita ja hyödynnämme myös monien
eläinten nahan. Tätä taustaa vasten on
kysyttävä, miten turkisten hyödyntäminen poikkeaa
esimerkiksi lihakarjan tuotannosta.
Suomessa turkistuotanto tapahtuu valvotusti ja tiukkojen eläinten
hyvinvointi- ja ympäristönormien mukaan. Jos ja
kun ongelmia ilmenee, meillä on keinoja puuttua niihin.
Mikäli tarhaus Suomessa kiellettäisiin, on vaarana
sen siirtyminen maihin, joissa eläinten hyvinvointia valvotaan
vähemmän tai ei lainkaan. Ajatus siitä, että alan
lakkauttaminen Suomesta toimisi esimerkkinä, jota muut
maat seuraavat perässä, on naiivi sitäkin
taustaa silmällä pitäen, että turkisten
kysyntä maailmalla on kasvussa.
Arvoisa puhemies! Pidetään siis kiinni alan tarjoamista
tuhansista, jopa kymmenistätuhansista työpaikoista,
sen tuomista miljoonista, noin 60 miljoonasta veroeurosta ja sen
vaikutuksista alueelliseen elinvoimaan.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä on historiallinen
päivä, sillä eduskunta pääsee
näin käsittelemään ensimmäistä kansalaisaloitetta.
Kansalaisaloitteiden tulo osaksi demokraattista järjestelmäämme
on hyvä asia. Se antaa mahdollisuuden nostaa keskusteluun
erilaisia yhteiskunnallisia asioita. Aloitteen saamiseksi käsittelyyn
tänne eduskuntaan tarvitaan 50 000 allekirjoitusta.
Tänään käsiteltävässä aloitteessa
on noin 70 000 allekirjoitusta.
Arvoisa puhemies! Tämä aloite käsittelee
turkistarhauksen kieltämistä Suomesta. Toteutuessaan
se siis tarkoittaisi tärkeän taloudellisen elinkeinon
alasajamista ja alueellisesti erittäin merkittävän
työllistäjän lopettamista. Se tarkoittaisi eläinhyvinvoinnin
heikentämistä, sillä se siirtäisi
turkistarhauksen maihin, missä eläinten olot ovat
huonot ja erittäin epäinhimilliset. Kauhukuvat
ja -videot, joita muualta maailmasta on esitetty, todistavat kiistatta
sen, että niin kauan kuin maailmassa on turkistuotantoa,
se on Suomessa taatusti eniten eläinten hyvinvoinnista
huolehtivaa. Siksi tuotanto on parempi pitää meillä itsellämme.
Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava. Eläin
ei saa kärsiä, ja sen lopettamisen on tapahduttava
kivuttomasti. Eläimen näkökulmasta katsottuna
on aivan sama, käytetäänkö siitä liha, nahka
vai turkis. Kaikkein tärkeintä on se, että eläin
saa hyvän hoidon ja että siitä huolehditaan.
Eläimen hyvinvointi pätee kaikissa muissakin tuotantosuunnissa.
Pelkään pahoin, että taka-ajatuksena
onkin se, että turkistarhauksen kieltämisen jälkeen
halutaan kieltää myös muu kotieläintuotanto.
Pelkään, että tämä on
kieltäjille ideologinen kysymys. Ovatko tämän
jälkeen sitten vuorossa broilerit, siat, lypsykarja ja
niin edelleen? Sen sijaan, että kotimaisia elinkeinoja
ajettaisiin alas, panokset tulisi keskittää koko
alan hyvinvoinnin parantamiseen entisestään, esimerkiksi eläinlääkäriapuun,
neuvontaan ja niin edelleen. Ohjeistusta ja koulutusta voitaisiin
kehittää myös lisää.
Herra puhemies! Turkistarhaus ei ole vähäpätöinen
elinkeino. Sen suora työllistävä vaikutus alalla
on noin 4 300 henkilötyövuotta, ja tämän lisäksi
on merkittävästi kausityövoimaa, aivan kuten
tässä salissa olemme keskustelussa jo useaan kertaan
tänään todenneet. Alan arvo lähenee 400:aa
miljoonaa euroa, joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa.
Missä muussa elinkeinossa on näin merkittävästi
vaihtotasetta parantava vaikutus?
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että kansalaisaloite
tästäkin aiheesta on erittäin hieno ja
hyvä asia, ehdottomasti parempi tapa ottaa tähän
asiaan kantaa kuin esimerkiksi ne surulliset takavuosina nähdyt,
eläinten kärsimystä aiheuttaneet turkistarhaiskut.
Astrid Thors /r:
Värderade talman, arvoisa puhemies! Finland är
i dag i ett djupt bekymmersamt ekonomiskt läge. Våra
exportintäkter minskar, handelsbalansen är negativ.
Vår elektronik- och skogsindustri har inte samma styrka
som förut. I ett sådant läge kan vi inte
säga nej till hundratals miljoner i exportintäkter.
Enligt uppgifter som har citerats många gånger
i dag, minst 400 miljoner euro och mera än 50 miljoner
euro i skatteintäkter till vårt land.
Pälsdjursnäringen har gjort det möjligt
för tusentals människor att bo i sin hembygd.
Den möjligheten vill jag inte ta ifrån dem. Det
har hävdats att farmerna är gamla, och att det
därför är lätt att avveckla
näringen. Men som vi har hört i dag är
det svårt till exempel för många svinfarmare
att fortsätta med det och de övergår
till pälsfarmning. Pälsfarmningen är
inte en solnedgångsnäring. Och som det har konstaterats
i dag: om vi skulle förbjuda näringen borde man
väl också förbjuda försäljning
och användning av päls i vårt land.
Ala ei siis ole auringonlaskun ala, ja emme halua sanoa ei kaikille
näille verotuloille ja vientituloille.
Det har sagts många gånger också att
det är bra att motståndet mot näringen
bedrivs med lagliga medel och inte genom att förstöra
egendom på farmerna och göra farmarnas liv osäkert,
eller att släppa ut pälsdjuren i naturen där
de gör stor skada. En Facebook-kommentar jag har fått
i dag säger att det att man släpper ut farmdjur
till och med kunde liknas vid djurplågeri.
Men pälsdjursmotståndet har på sitt
sätt faktiskt lett till att vi i dag har för få veterinärer
som är specialiserade på pälsdjur. Näringen
behöver veterinärernas sakkunskap för
att nå en bättre hälsa för djuren.
Farmarna har gjort stora satsningar för att förbättra
uppfödningen, och här behöver de expertstöd.
Det är viktigt att djuren inte förädlas
så de blir för stora. Några av de problem med
fötter som det har hänvisats till i dag beror kanske
på att djuren har varit för stora, och det här
kan och ska fortsättningsvis åtgärdas
genom förädling. Djuren ska inte bli för
tunga.
Men för att säga saken solklart: näringen
ska övervakas, djurens välfärd ska vara
så bra som möjligt och miljöeffekterna
ska minimeras. Pälsnäringen har ofta bidragit
till att slaktavfall eller avfall från fisk har kunnat
användas på ett ekologiskt sätt. Jag är övertygad
om att alla vill ha så bra hälsa och goda omständigheter
för djuren som möjligt, och vi som stöder
en fortsatt näring tror, och gör det för
att vi vet att Finland är ett av de bästa länderna
för pälsdjur.
Och som jag sade tidigare i debatten; det här är nog
också en emotionell fråga för mig, för
många andra också. Jag vet vad man kan göra
med de medel som pälsnäringen medför,
en god vård för många äldre
i många österbottniska kommuner, inklusive veteraner
på Nykarleby sjukhem. Därför är
mitt val fortsatt pälsnäring i Finland, som gör
det möjligt att vi har en god offentlig sektor, god vård
och kan garantera många veteraner en värdig ålderdom.
Vi har talat i dag om att öppna riksdagsarbetet, till
exempel ska sakkunnighörandena vara öppnare. Det är
riktigt. Och då får vi kanske också föra
en äkta diskussion om vad som är måtten på bra
djurhälsa. När riksdagens djurskyddsgrupp diskuterade
det här blev det inte alls klart. Det är inte
alltid så lätt att veta vad som är tecken på en
god hälsa.
Arvoisa puhemies! On selvää, että on
hyvä, että meillä on kansalaisaloite
tänään keskustelussa, ja kannatan niitä esityksiä,
joilla me esimerkiksi järjestäisimme niin avoimia
kuulemisia kuin mahdollista. Silloin meillä on aito mahdollisuus
tutustua siihen, mitkä ovat parhaat tavat tietää ja
mitata, miten eläimet jaksavat. En ole niin vakuuttunut,
että meillä kaikilla olisi tämä tieto,
eikä se ollut mitenkään selvää,
kun esimerkiksi eläinsuojeluryhmä kuuli asiantuntijoita näistä asioista.
On erittäin tärkeätä myöskin,
että meillä on eläinlääkäreitä,
jotka auttavat tämän eläinten hyvinvoinnin
kehittämisessä, ja että jalostus tapahtuu
niin, että eläimet jaksavat niin hyvin kuin mahdollista,
joten toivon, että me voimme tässä hyvässä hengessä jatkaa
käsittelyä, jolla parannamme elinkeinon ja eläinten
olosuhteita.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Olen vieraillut useilla Pohjanmaan tarhoilla,
ja niillä on tapahtunut suunnatonta kehitystä ja eläinten
olot ovat huomattavasti parantuneet viimeisen 25 vuoden aikana.
Täällä on sanottu, että turkiseläimet
ovat villieläimiä, mutta eivät ne ole.
Ne ovat tarhaeläimiä, sellaisia tarhaeläimiä,
jotka eivät selviä luonnossa. Ne eivät
osaa saalistaa eivätkä pitää itsestään luonnossa
huolta. Tarhoilla on 4 miljoonaa eläintä, eikä niitä voi
laskea luontoon. Muistan, kun Vaasan kupeessa olevalle tarhalle
tehtiin isku ja eläimet vapautettiin. Olin tuolloin toimittajana
ja näin, kuinka eläimet tulivat laumoina takaisin ruoka-aikana
omiin häkkeihinsä saadakseen ruokaa. Tästä todisteena
löytynee vieläkin tv-uutisten arkistosta kuvamateriaalia,
jossa minkki nuuskii punaisia korkokenkiäni, kun minä selostan
iskua. Tuolloin minkkejä nähtiin myös
Vaasan keskustassa, ja villiminkki ei keskustaan tule. Vapautettu
minkki tulee, koska se etsii ruokaa.
Arvoisa puhemies! Tarhauksen vastustajat perustelevat toimintaansa
eläinten hyvinvoinnilla. Suomessa on yli 4 miljoonaa turkiseläintä.
On aivan varmaa, että näiden eläinten
joukossa on myös sellaisia eläimiä, jotka
ovat sairaita. Se on kiistatonta. Mutta niin on myös navetoissa
ja sikaloissa. Tärkeintä on — silloin,
kun ollaan eläinten kanssa tekemisissä — se,
että eläimet hoidetaan hyvin ja niistä kannetaan
huolta.
Meillä Vaasassa on Fin FurLab, jossa tutkitaan eläinten
sairauksia ja rehun koostumusta. Vaasan laboratoriolla on muun muassa
lääketukkuoikeudet, mikä tarkoittaa sitä,
että tarhat saavat rokotteita, ja esimerkiksi penikkatautia
vastaan on rokotettu mittava määrä kettuja.
Se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Voin vakuuttaa, että turkista
ei saada 400 miljoonan vuotuisia vientituloja, jolleivät
eläimet voi hyvin.
Arvoisa puhemies! Suomen talous on euron myötä todella
heikoissa kantimissa. Nyt tarvitaan talouskasvua, työllisyyttä,
vientituloja ja veroja. Miten voi olla mahdollista, että halutaan tappaa
sellainen elinkeino, joka tarjoaa meille kaikkea tällaista
ja ilman valtion tukea? Miten esimerkiksi edustaja Sinnemäki — valitettavasti hän
ei ole nyt paikalla — entinen työministeri, voi
tällaisessa tilanteessa kirjoittaa tällaisen aloitteen,
jossa tapettaisiin kokonainen elinkeinon haara? Ja turha on kenenkään
vastustajan, esimerkiksi edustaja Pia Viitasen, tämän
jälkeen tässä salissa puhua suomalaisen
työn ja suomalaisten työpaikkojen puolesta. Turkistarhaajat tuovat
400 miljoonaa vientituloina tähän maahan. Tarhauksen
seurauksena valtio saa 65 miljoonaa euroa joka vuosi verotuloina.
Näillä perusteilla en voi kannattaa turkistarhauksen
lopettavaa kansalaisaloitetta vaan ehdotan sen hylkäämistä,
vaikka sinänsä kansalaisaloitteita kyllä kannatan.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen vastustajat keräsivät
yli 60 000 nimeä turkisalan kiellon puolesta.
Tällainen uusi mahdollisuus ja se, että turkisten
vastustajat nykyään haluavat käyttää demokraattisia
vaikutuskanavia, on sinänsä tervetullutta. Siitä ei
ole nimittäin kovin kauan, kun vastustus rakentui vahingonteoille
ja iskuille, jolloin turkiseläinkasvattajat joutuivat pelkäämään
oman ja omaisuutensa turvallisuuden puolesta.
Värderade talman! Pälsbranschen har som näringsgren
varit hårt utsatt under de senaste decennierna. Näringen
har otaliga gånger dömts ut av förståsigpåare.
Under flera års tid i början av 2000-talet kämpade
pälsnäringen med stora lönsamhetsproblem.
Det ledde till att många farmare slutade. En del hade ekonomisk
möjlighet att avsluta verksamheten medan andra var tvungna att
helt avsluta verksamheten, endera genom konkurs eller skuldsanering.
Men det fanns också sådana som ännu fortsatte
kampen, av vilka de flesta i det läget egentligen inte
hade något val.
Som vi alla vet så går det rätt
så bra för pälsnäringen för
tillfället, men tyvärr så är
ju inte alla glada över pälsnäringens
positiva utveckling. Medborgarinitiativet som vi i dag behandlar tycker
jag borde vara av sådant slag att det skulle syfta till
utveckling i stället för avveckling. Dagens Finland
behöver alla sina lagliga näringsgrenar ifall
vi ska upprätthålla välfärdssamhället.
Niin kuin me olemme moneen otteeseen jo kuulleet, niin turkisala
takaa leivän tuhansille maaseudun ihmisille ja sen maksamilla
verovaroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Maahamme tulvii satoja miljoonia puhdasta vientituloa. Turkisala
työllistää tuhansia ihmisiä maaseudulla,
ja alan maksamilla verovaroilla ylläpidetään
hyvinvointiyhteiskuntaamme. Täällä on
mainittu verotuottoina yli 60 miljoonaa euroa. Mitä sillä rahalla
saa? Tein laskelman, että esimerkiksi 1 400 sairaanhoitajan
palkat ja sivukulut teettävät saman verran. Siis
näillä verotuloilla katetaan 1 400 sairaanhoitajan
palkkamenoja muun muassa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi, viitaten käytyyn debattiin
tänään haluan todeta, että kyllähän
turkisalalla on tapahtunut kehitystä. Viimeisten viiden
vuoden aikana he ovat tehneet isoja uudistuksia. Muun muassa heidän
toimialaliittonsa jatkaa ponnistelujaan eläinten
hyvinvoinnin parantamiseksi sekä oman valvonnan kehittämiseksi,
ja ala käynnisti jo vuonna 2006 maailmassa ainutlaatuisen
turkistilojen sertifiointijärjestelmän, jonka
tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen jatkuva kehittäminen.
Siksi puollan tämän elinkeinon jatkamista.
James Hirvisaari /ps:
Arvoisa puhemies! Kyseisessä kansalaisaloitteessa
on kiitettävää lakiesityksen lyhyys ja
yksiselitteisyys. Olisivatpa kaikki lait noin selkeän yksinkertaisia.
On hienoa, että kansalaisilla on joukkovoiman avulla mahdollisuus
nostaa julkiseen ja poliittiseen keskusteluun tärkeitä aiheita
fiksusti ja laillisesti ja kohtalaisen vaivattomastikin. Se on oikea
askel kohti suoraa demokratiaa.
Kansalaisaloite ja sen eduskuntaprosessi on mielestäni
kuitenkin aivan liian tehoton työkalu vielä. Itse
olen aina painottanut aidon kansalaismielipiteen merkitystä kaikessa,
ja sen tähden minusta olisi parasta, jos riittävän
kannatuksen saaneet kansalaisaloitteetkin johtaisivat sitoviin kansanäänestyksiin
aina seuraavien vaalien yhteydessä vaikkapa.
Turkistarhaus saa nyt kunnian olla kansalaisaloitejärjestelmän
ensimmäinen aihe, ja siinä mielessä tämä istunto
on historiallinen. Kyseessä on tunteita herättävä aihe,
ja minustakin eläinsuojelulliset näkökohdat
ovat aina tärkeitä. Silti turkistarhauksen vastustamisella
on ollut suorastaan hurmoksellisiakin piirteitä, kun siitä on
tullut jonkinlainen poliittinen muotivillitys. Siinä on
ilmiselvästi myös vihertävä pohjavire.
Luontoarvoilla ja tunteilla ratsastetaan, mutta totean, että nytkin
kyseessä on vain yksi arbuusipommi monien muiden joukossa:
päältä vihreä, sisältä punainen.
Kaikki tuhotyöt ja iskut turkistarhoille ovat täysin
tuomittavia, ja varmaankin ne ovat toimineet tarkoitustaan vastaan.
Turkistarhaus on merkittävä elinkeino, jota mielestäni
ei pidä kieltää. Sen sijaan eläinten
oloihin on ilman muuta syytä aina kiinnittää huomiota
ja on pyrittävä välttämään
turhan tuskan tuottamista luontokappaleille. Tässä yhteydessä voisi
kysyä, tunteeko kala tuskaa, kun ongenkoukku repii nielun
riekaleiksi. Eettiseltä kannalta herää myös
kysymys, pitäisikö sitten kaikesta eläinten
syömisestä ja siis tappamisesta luopua, pitäisikö metsästäminen kokonaan
kieltää ja niin edelleen. Eläintä takuuvarmasti
sattuu. On vaikeaa ajatella nykymaailmaa ilman lihansyöntiä,
mutta teurastusmenetelmien pitää olla nykyaikaiset.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite kiinnittää huomiomme
eläinten olosuhteisiin, ja hyvä niin. Pyydän
kuitenkin muistamaan, että tämä ei ole mikään
taivaan valtakunta vaan tämä on Maa-planeetta.
Pahoja asioita tapahtuu ihmisille ja eläimille. Turkiseläinten
elämä ei ehkä ole taivaallista, mutta
se on tämän maailman luonnon laki ja järjestys.
On myös hyvä muistaa, että luonto itse
on hyvin julma. Se on julma, mutta se ei ole paha. Sen sijaan ihminen
on usein paha. Mutta sitä pahuutta yritämme lainsäädännöllä täällä parhaamme
mukaan hillitä ja mieluiten juuri kansalaisia tarkalla
korvalla kuunnellen.
Arvoisa puhemies! Ihmisten ja eläinten kärsimyksiä on
hyvä pyrkiä vähentämään,
mutta turkistarhausta ei ole syytä kieltää.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kuten monella suulla on todettu, käymme tänä iltana
historiallista keskustelua täällä eduskunnassa,
ja monet kansalaiset varmasti ihmettelevät, miksi aihe
koskee juuri turkistarhausta, ei ehkä sitä tärkeintä kohdetta
eikä ongelmaa tällä hetkellä maassamme.
Asia on periaatteellinen monestakin eri näkökulmasta.
Muun muassa ennakkotapauksenomaisuus siintää tämän
kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä, niin
kansalaisaloitteen takana kuin itse olenkin, yleensä siis aloitteiden
tekemisen kannalla.
Onko eduskunta nyt ja tulevaisuudessa oleva sellainen paikka,
missä päätetään jonkun
perheen, suvun tai perheenjäsenen elinkeinosta? Oikeammin
sanottuna: onko eduskunnalla oikeus yhdellä käsittelyllä lopettaa
tai kieltää turkistarhaus? Päinvastoin,
meidän tulisi tehdä täällä eduskunnassa
yrityksiin ja elinkeinoelämään välillisesti
vaikuttavia ratkaisuja säädösten, verotuksen
ja tukien muodossa. Eduskunnan tehtävänä on
tukea elinkeinoelämän positiivista kehitystä,
tukea perheyrittäjyyttä sekä luoda edellytyksiä erilaiselle
elinkeinotoiminnalle. Samat perusteet minulla on myös turkistarhauksen
tukemiseen.
Keskustelu turkistarhauksesta saa usein ääri-ilmiömäisiä piirteitä.
Sitä osoittavat laittomat tunkeutumiset tarhoihin tai iskut
tarhaajien kotiympäristöön. Vieraantuminen
luonnosta nostaa päätään monissa
trendeissä. Yrittäisin ymmärtää,
jos kyseessä olisi jokin muu maa kuin Suomi. Suomessa luonto
on vielä niin lähellä ihmistä,
että on vaikeaa käsittää, miksi
esimerkiksi minkki on positiivisempi silmätikku kuin vaikkapa
huonosti voivat ihmiset.
Tällä hetkellä noin 70 prosenttia
tiloista ja noin 80 prosenttia tuotannosta turkistarhoilla on sertifioitu.
Tasokas ja laadukas turkistuotanto on Suomen yksi valttikortti jo
nyt. En halua turkistarhauksen siirtyvän kyseenalaisiin
olosuhteisiin. Keskusteluissa viitataan uudelleen ja uudelleen korvaaviin
työpaikkoihin. Haluaisin kuulla, mitä ne ovat
ja millä hinnalla ne tehdään.
Arvoisa puhemies! Toivon, että turkistuotannon vastustajat
yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa kanavoisivat osan
intohimostaan näinä aikoina maassamme kasvaviin
inhimillisiin ongelmiin ja niiden ratkaisujen etsimiseen. Näissä ympyröissä tarvitaan
vapaaehtoistyöntekijöitä, asian esillä pitäjiä mutta
ennen muuta ratkaisujen etsijöitä. Työllisyyden
tukeminen ei ole näistä vähäpätöisin
kohde.
Katja Taimela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! On ikiajoiksi
mieleenpainuvaa olla käsittelemässä historian
ensimmäistä kansalaisaloitetta. Se tuo päätöksentekoomme
uuden työkalun, joka elää kansalaisten
omasta aktiivisuudesta. Meidän tulee antaa suuri arvo edustajina
tälle uudella vaikuttamisen tavalle myös täällä eduskunnassa,
ja vähintä, mitä me voimme tehdä kaikkien
taloon saapuvien aloitteiden kanssa, on käydä aiheesta
perinpohjainen keskustelu.
Ensimmäisen kansalaisaloitteen aihe on toki puhuttanut
niin eduskunnassa kuin muillakin areenoilla jo pitkään.
Mielestäni ei ollut mikään yllätys,
että ensimmäinen kansalaisaloite on jätetty
nimenomaan turkistarhauksesta.
Koen, jotta turkistarhaus on merkittävä elinkeino
tietyillä alueilla. Se on sellainen maataloustuotannon
muoto, joka on kannattavaa ilman yhteiskunnan tukia. Turkistilojen
määrä on meillä vähenemässä jonkin
verran muun muassa tuottajien eläköitymisen kautta.
Kuulun siihen lajiin tässä salissa, jotta en pidä turkistarhauksen
täyskieltoa perusteltuna. Sen sijaan meidän tulee
kehittää turkistarhauselinkeinoa Suomessa eettisesti
entistäkin kestävämpään
suuntaan.
Oikeutus pitää eläimiä kulkee
aina käsi kädessä vastuun kanssa. Kysymys
on nyt siis vastuusta siitä, että eläin
voi aina hyvin. Kaiken eläintenpidon peruslähtökohdan
tulee olla se, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan
sellaiselle tasolle, jolle nykyaikainen tutkimustieto sen edellyttää.
Ensimmäinen lähtökohta on se, että eläinten perustarpeista
on huolehdittava. Puhutaan siis ravinnosta ja suojasta, mutta nykyisellään
tähän sisältyy myös eläimen
mahdollisuus toteuttaa sisäsyntyisiä tarpeitaan.
Eläimen hyvä kohtelu varmistetaan tutkimukseen
perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella
ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Vaikka
meillä Suomessa turkistarhaus on suhteellisen hyvällä tolalla,
puutteitakin löytyy, ja ne on yksiselitteisesti korjattava.
Valvonta on tässä ihan keskeisessä asemassa.
Turkistarhaajien on kannettava yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja
eettinen vastuunsa kunnialla, ja eläinten hyvinvoinnista
on huolehdittava kaikissa olosuhteissa.
Eläinten hoidosta vastaavan henkilökunnan hyvinvoinnissa
ja työoloissa on myös kehitettävää.
Myös turkistarhat ovat osittain ulkomaalaisen halpatyövoiman
pyöritettävänä, ja harmaan talouden
haasteet tunnetaan tälläkin alalla. On sanomattakin
selvää, että puutteet eläinten
huolenpidosta vastaavien henkilöiden hyvinvoinnissa vaikuttavat
suoraan myös eläinten hyvinvointiin.
Oma puolueeni toimii sen puolesta, että turkiseläinten
maastavienti säädetään luvanvaraiseksi
ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa
olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.
Arvoisa puhemies! Itse pääsen syventymään aiheeseen
lisää omassa valiokuntatyössäni
maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Ehdoton edellytys on,
jotta valiokunta tekee mietinnön, joka tulee sieltä vielä saliin
valiokuntakäsittelyn jälkeen.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kun yli 60 000 kansalaista kertoo
oman mielipiteensä kansalaisaloitteen muodossa, niin se
on asia, joka pitää ottaa vakavasti. Omalta kohdaltani
se tarkoittaa kahta asiaa.
Ensimmäinen on se, että asia käsitellään
perusteellisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja, aivan
samalla tavalla kuin edustaja Taimela sanoi, että se tulee
tänne saliin, jolloin koko tämä sali
päättää siitä, miten
tähän aloitteeseen suhtaudutaan. Jos sali päätyy
siihen, mikä on oma näkemykseni, että turkistarhaus
Suomessa saa jatkua, se on myöskin vahva tuki sille, että elinkeinolla on
edelleen kansanedustajien tuki. Jos päätös
on toinen, niin silloin tietysti ratkaisu on toinen.
Toinen osa suhtautua asiaan vakavasti on se, että tutustuu
asiaan ihan kunnolla. Omalta osaltani minä pyrin nyt tämän
tekemään. Kävin perusteellisen keskustelun
aloitteen tekijöiden kanssa ja sen lisäksi kävin
tutustumassa turkistarhoihin. Käsitykseni oli kyllä sen
vierailun osalta, että ala on investoinut merkittävästi
eläinten hyvinvointia parantaviin asioihin suhteessa omaan
liikevaihtoonsa. Puhuttiin sertifiointijärjestelmästä, uusista
häkeistä ja niin pois päin. Uskon myös, että tämä suomalainen
turkistarhaus kestää kansainvälisen vertailun
erittäin hyvin.
Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tässä on minusta
kyse työstä, ihmisten työpaikoista, elannosta.
En koe niin, että minua olisi valittu tänne lopettamaan
joku elinkeino, lopettamaan tuhansien ihmisten työpaikat,
vaan pikemminkin luomaan sellaista lainsäädäntöä,
tekemään sellaista talouspolitiikkaa, että entistä useampi
suomalainen olisi töissä ja sitä kautta
voitaisiin rahoittaa koko meille hyvin tärkeä hyvinvointiyhteiskunta.
Tämä on se tärkein peruste, jonka vuoksi
ajattelen niin, että ne 400 miljoonan euron vientitulot,
jotka ovat varsin huomattavat verrattuna esimerkiksi paljon viime
aikoina puhuttuun peliteollisuuteen, tuplat siihen verrattuna, 65
miljoonan verotulot, ovat tälle yhteiskunnalle ja erityisesti
niille alueille, joihin tämä toiminta maantieteellisesti
painottuu, erittäin ratkaisevat ja isot. Uudellekaarlepyylle
kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin Nokia on Salolle, ja kaikki
tietävät, mitä Nokia Salolle merkitsee.
Arvoisa puhemies! Elinkeino voidaan lopettaa kahdella tavalla:
joko kieltämällä se lailla tai tekemällä säännöt
niin tiukiksi, että elinkeinon harjoittamiselle ei enää jää tosiasiallisia
mahdollisuuksia. Toivon, että turkistuotannon osalta ei päädytä kumpaankaan
ratkaisuun vaan kehitetään tätä elinkeinoa
terveeltä pohjalta ja annetaan siitä elantoa myös
tuleville turkistarhaajille.
Anna Kontula /vas:
Arvoisa puhemies! Minä uskon, että maailman
loppuun asti Suomessa ei harjoiteta turkistarhausta. Jo minun elinaikanani
monet sellaiset asiat, joita hyvin pieni vähemmistö alun
perin ajoi, ovat muuttuneet enemmistön mielipiteiksi ja
ovat vaikuttaneet siihen, mitenkä yhteiskunnassa toimitaan,
millaisia lakeja täällä säädetään.
On aika lailla selvää, että se hetki,
jolloinka turkistarhaus kielletään, ei ole vielä tämän
kansalaisaloitteen kohdalla. Jos se saliin asti päätyy,
niin todennäköistä on, että siinä äänestyksessä kansalaisaloite
häviää, mutta se hetki tulee vastaan
jossain vaiheessa myöhemmin varmasti.
Kuten tässäkin keskustelussa on jo todettu, turkistuotannossa
on kyse laillistetusta eläinten kaltoinkohtelusta. Myös
tarhauksen ympäristöhaitat ovat hyvin tiedossa,
samoin kuin se, että sen lopputuotteen, turkisten, yhteiskunnallista tarvetta
ei pystytä millään lailla perustelemaan. Turkistarhausta
puolustetaankin lähinnä sen tarjoamien työpaikkojen
takia. Ja kaikki me varmaan olemmekin yksimielisiä siitä,
että työpaikat ovat tärkeitä,
jokapäiväinen leipä on tärkeätä.
Mutta työn ainoa merkitys ei ole tuottaa palkkaa tekijälleen.
Työ ei ole vain jokapäiväisen leivän
lähde, vaan se on toimintaa, jolla yhteiskuntaa jatkuvasti
kehitetään joko parempaan tai huonompaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Maailma on täynnä erilaisia
tuottavia liikeideoita. Osa näistä on kuitenkin kriminalisoitu,
koska taloudellisesta tuottavuudestaan huolimatta ne ovat yhteiskunnallisesti haitallisia
tai eettisesti kyseenalaisia. Tähän ryhmään
luen itse myös turkistarhauksen, ja sen takia kannatan
lämpimästi aloitetta tarhauksen kieltämiseksi.
Maria Lohela /ps:
Herra puhemies! Kansalaisaloite avartaa yhteiskunnallista keskustelua. Se
heijastelee asioita, joista suomalaiset ovat kiinnostuneita ja jotka
kumpuavat maailman muutoksista, joihin puolueet kenties hivenen kankeasti
poliittisessa toiminnassaan reagoivat. Kansalaisaloitteella voidaan
saattaa näkyville teemoja, jotka esimerkiksi hallitusneuvotteluissa
jätetään syrjään poliittisen
neuvonpidon seurauksena.
Turkistarhaus kiinnostaa. Ollaan sen puolesta tai vastaan tai
jostain kahden ääripään välistä. Turkistarhaus
puhuttaa meillä ja muualla. Jotkin maat ovat päätyneet
kieltämään turkistarhauksen.
Turkistarhauksen taloudellisia tai työvoimarealiteetteja
ei varmaankaan kukaan kiistä. Lukujen ja eurojen valossa
ei voida kuitenkaan asioita yksistään perustella,
vaan niiden tueksi tarvitaan muita arviointikeinoja.
Turkistarhauksessa on siitä saadun taloudellisen hyödyn
lisäksi se toinen puoli, johon kuuluu eläinten
käyttö ihmisen edun saavuttamiseksi. Yhteiskuntaa
voi ja pitää arvioida myös sen perusteella,
miten se kohtelee ja käyttää heikoimpiaan,
kuten eläimiä, joilla ei ole ääntä puhumaan omasta
puolestaan. Turkikset ovat ylellisyystuote, joihin useimmilla tavallisilla
suomalaisilla ei ole edes varaa. Turkiksia ei kukaan tarvitse pysyäkseen
lämpimänä, mutta tällä hetkellä turkistuotanto
on Suomessa laillinen elinkeino.
Moni elinkeino on Suomesta hiipunut tai muuttanut muotoaan eri
syistä. Moni työnsä menettänyt
on joutunut etsimään uuden työpaikan, kouluttautumaan
uudelleen tai muuttamaan muualle työn perässä,
vaikka ei olisi niin halunnut tehdä. Tämä on
ikävää, mutta todellisuutta. Ehkä jonain
päivänä se on todellisuutta myös
turkistuotannon parissa nyt työskenteleville.
Toivon tämän kansalaisaloitteen tavoitteen kannattajilta
ja vastustajilta malttia ja asialinjalla pysymistä myös
jatkossa. En usko, että turkistarhauksen kieltäminen
tarkoittaisi työpaikkojen katoamista ensi viikolla tai
edes ensi vuonna, vaan pitkän siirtymäajan puitteissa
tapahtuvaa hidasta hiipumista.
Maailma on taatusti erilainen 10 vuoden tai 20 vuoden päästä.
Suomikin on. Ehkä tuolloin emme kykene perustelemaan turkistarhausta
eettisesti emmekä edes taloudellisesti. Minun on mahdotonta
kansalaisena, kansanedustajana perustella turkistarhauksen eettistä puolta
eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta itselleni
tälläkään hetkellä.
Kansalaisena toivon, että turkistarhaus kielletään
Suomessa ja että siitä luovutaan riittävän
siirtymäajan puitteissa.
Johanna Jurva /ps:
Arvoisa herra puhemies! On hienoa olla mukana tässä historiallisessa
hetkessä. Minäkin toivotan kansalaisaloitteet uutena
osallistuvan demokratian muotona tervetulleeksi politiikan arkeen.
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän mielestä kaikilla
kansalaisaloitteilla tulisi olla menettelytapojen osalta yhtenäinen
käsittely. Eduskuntaryhmämme esittikin aiemmin,
että kaikista kansalaisaloitteista tulisi aina antaa mietintö sekä jatkossa
tarkastella käsittelyprosessin käytännön
toimivuutta, ja näiden kokemusten pohjalta tarvittaessa
tarkistaa menettelytapoja.
Turkistarhauksen kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen
ympärillä on käyty vilkasta, värikästäkin
keskustelua suurin odotuksin. Jokaisella on asiasta jonkinsuuntainen
mielipide. Ymmärrän eläinten elinolosuhteista
ja hyvinvoinnista huolestuneen sekä turkistarhauksen kieltämistä tukevan
näkökannan, mutta käsitän myös
sen huolen, jota turkistarhauksesta toimeentulonsa saavat elinkeinonharjoittajat
sekä siitä välillisesti toimeentulonsa
saavat työntekijät kokevat toimeentulonsa lakkauttamista
vaativasta kansalaisaloitteesta. Perussuomalaiset ovat aina kannattaneet ja
kannattavat jatkossakin suomalaista työtä sekä rehtiä ja
rehellistä yrittämistä ja yrittäjyyttä.
Niin kauan kuin tarhausta maassamme jatketaan, on eläinten
hyvinvointia parannettava ja turkiseläinten elinolosuhteita
parannettava nykyisestä enemmän lajityypillisen
ominaiskäytöksen edes jollain muotoa mahdollistavaksi.
Arvoisa herra puhemies! Useammassa tutkimuksessa turkiseläinten
lajityypilliseen tarpeeseen vastaamalla, esimerkiksi minkeillä häkkiin lisätyllä,
uimisen mahdollistavalla altaalla tai ketuilla vastaavasti kaivamisen
ja piiloutumisen mahdollistavalla hiekkalaatikolla, on tehdyillä havainnoilla
osoitettu eläimillä esiintyvää stereotyyppistä käyttäytymistä vähentävä vaikutus.
Edellä mainitsemieni
esimerkkien lisäksi häkkien kokoa tulee suurentaa,
tehdä minkeille tasot kiipeilyä varten sekä häkinpohjan
tulisi olla osittain kiinteäpohjainen. Virikkeelliset häkit
eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen
perustuen tulisi lailla säätää suositusten
sijaan.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Toistan jo debatissa kertomani tyytyväisyyden siitä,
että kun ensimmäisen kerran käsittelemme kansalaisaloitetta,
niin se on saanut täältä, siitä riippumatta,
mitä mieltä on itse aloitteen sisällöstä,
lähes kaikilta selvän tuen sille, että kansalaisaloite
käsitellään huolella, kunnolla, enkä ole tunnistanut
yhdenkään eduskuntaryhmän kannattavan
sitä, itse asiassa en yhtään varsinaista puheenvuoroakaan
kuullut, että tästä ei tehtäisi mietintöä.
Silloin kun esittelin kansalaisaloitteen perustuslain muutoksen
yhteydessä, niin salista kuului vain muutama hajanainen
vastustava ääni. Lopulta äänestystulos
tältä osin oli yksiselitteinen, ja sen takia ovat
olleet hiukan hämmentäviä tässä alustavilla
viikoilla senkaltaiset äänenpainot, joita nykyisestä eduskunnasta
välillä kuului, että kansalaisaloitteesta
ei kuulu tehdä mietintöä tai että kansalaisaloite
rinnastuisi korkeintaan yhden kansanedustajan tekemään
aloitteeseen. Puhemiesneuvosto omalta osaltaan teki lopulta selväksi,
että tämänkaltainen rinnastus yhden kansanedustajan
aloitteeseen on täysin perusteeton, ja palautti asian käsittelyn
niille linjoille, joilla sen kuuluukin olla, ja eduskuntaryhmien
lausunnot tämän prosessin yhteydessä itse
asiassa vahvistivat sitä ajatusta, että näistä kuuluu
tehdä mietintö. Eduskuntaryhmien enemmistö omissa lausunnoissaan
ilmoitti, että asiasta kuuluu tehdä mietintö ja
sen kuuluu päästä saliin lopulta uudelleen äänestykseen.
Kun jokaisessa valiokunnassa tästä päätetään, on
tietysti loogista ja luotettavaa, että ei vain tässä asiassa,
mistä tänään olemme kuulleet
rohkaisevia puheenvuoroja, vaan ylipäätänsä muissakin
kansalaisaloitteissa ryhmät käyttäytyvät
valiokunnissa ryhmänä ilmoittamansa kannan mukaisesti,
kun kansalaisaloitteita käsitellään jatkossa.
Se tästä prosessista.
Itse kansalaisaloitteesta: Uskon, että siinä vaiheessa
kun valiokunta on luvannut tämän asian huolellisesti
käsitellä, niin se asiantuntijakuulemisessa perehtyy
siihen, mitä eläinten lajityypillinen käyttäytyminen
on, perehtyy siihen, mitä tarkoitetaan sertifioiduilla
kriteereillä, mikä toiminta riittää siihen,
että saa sertifikaatin, ja perehtyy myös siihen,
millä tavalla toimintaa on viime vuosina parannettu. Uskon — ja
itse asiassa sen takia toivon myös, että asiantuntijakuulemiset
olisivat julkisia, mihin myös puhemiesneuvosto rohkaisee
omassa lausunnossaan — että myös laajempi
yleisö näkee asiantuntijalausunnoista, kuinka
kaukana tarhojen todellisuus on eläinten lajityypillisen
käyttäytymisen tarpeista tänäkin
päivänä ja myös näissä sertifioiduissa
tiloissa. Se, että kansalaiset saavat tämän
prosessin kautta tietoa asiantuntijoilta siitä, minkälaisia näiden
eläinten normaalit käytöstarpeet ja -tavat ovat
suhteessa niihin käsittämättömän
ahtaisiin ja puutteellisiin tiloihin, on mielestäni arvo
jo sinänsä.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Vähintään 50 000 äänioikeutetulla
Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite
lain säätämiseksi. Kansalaisaloite, joka
saavuttaa laajan kannatuksen, on otettava vakavasti. Sillä pitää olla
merkitystä ja vaikutusta myös eduskuntatyössä ja
päätöksiä tehtäessä täällä Arkadianmäellä.
Turkistarhaus on aihe, joka puhuttaa laajasti kansalaisia kautta
Suomen. On kysymys yrittäjyydestä, joka työllistää ja
jonka taloudellinen tuotto maallemme on suuri ja tärkeä.
Maaseudulla kannattavan elinkeinon löytäminen
ja löytyminen on niin sanotusti kortilla. On suuria vaikeuksia
saada elantoaan enää maanviljelyllä.
Siinä voimme osoittaa arvostelun kärkeä EU:hun
ja neuvottelijoihimme siellä. Suomen elintarviketuotanto
on suurissa vaikeuksissa.
Olen itse maaseudun tyttö ja maatalon tyttö. Minä muistan,
että pienenä lapsena ja nuorena meillä oli
lehmiä, kanoja, kalkkunoita, vasikoita, sikoja, kissoja,
ja lehmät ja vasikat olivat talvisin kyllä navetassa
mutta kesällä vapaana. Kaikki eläimet
elivät aika vapaasti, mutta nyt ovat ajat muuttuneet ja
tehotuotanto on aiheuttanut tämän tilanteen, että käytetään
aika paljon myös häkkejä ja eläimet
ovat pienissä tiloissa.
Jos ajattelemme turkistarhauksen eettistä puolta, eläinystävänä mietityttävät
ylipäänsä pieniin häkkeihin
ahdettujen kettujen, minkkien, supien elinolosuhteet. Onko eläimen
elämä tarkoitettu tilaan, jossa eletään
koko elämä tassut ritilän päällä ja
jossa liikkumisvara on pieni? Suomessa häkit ovat hieman
suurentuneet ja tarhatarkistukset lisääntyneet.
Se on positiivinen asia. Turkistarhaus tulee ehkä hamassa
tulevaisuudessa loppumaan Euroopan alueelta, mutta Venäjällä ja
Kiinassa tuotanto jatkunee. Näissä maissa eläinten
hyvinvoinnista ei taatusti huolehdita Suomen tavoin.
Toivon, että tämä kansalaisaloite
johtaa lisätarkastuksiin tarhoihimme, eläinten
hyvinvointiin ja uusiin menetelmiin tämän suhteen.
Virikkeiden lisäämiseen tulee panostaa tarhauksessa. Suomi
voisi olla edelläkävijä turkiseläinten
hyvinvoinnin puolesta ja vaatia johtavana maana myös muilta
valtioilta samaa. Siirtymäajoista tullaan tulevaisuudessa
puhumaan, mutta ammatinharjoittamista ei voida kieltää tässä vaiheessa.
Ari Torniainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan lämpimästi
kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä historiallisesta päivästä,
sillä onhan tämä ensimmäinen
kerta, kun kansalaisten tekemä aloite on eduskunnan täysistunnossa.
On hyvä, että kansalaiset voivat vaikuttaa kansalaisaloitteella
kansalaisia laajasti koskettaviin asioihin. Tämä kansalaisaloite
on osaltaan tärkeä, ja se tarvitsee asiallisen
eduskuntakäsittelyn valiokuntakäsittelyineen.
Itse kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi
en kannata. Aloitteessa on kyse yhdestä kokonaisesta ja
merkittävästä toimialasta Suomessa. Vaikka
alan työllistävyydestä eri julkaisuissa
on ristiriitaista tietoa, niin tosiasia on, että turkistarhaus
on merkittävä työllistäjä ja
lähes koko tuotanto menee myös vientiin. Tuotanto
on myös kannattavaa, ja se ei tarvitse valtion tukia. Turkiseläimiä käsitellään
Suomessa pääosin hyvin — otaksun vahvasti,
että paremmin kuin joissakin muissa turkistarhausmaissa,
joissa eläinsuojelulainsäädäntö on
heikompi.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja työpaikkoja.
Turkistarhauksen pitää olla kestävää ja
kehittyvää eli turkiseläinten olojen
on oltava lainmukaisia ja lakien sellaisia, joissa turkiseläimet
pääsevät riittävän
asianmukaisiin oloihin ja tiloihin. Uskon, että tämän
keskustelussa olevan kansalaisaloitteen kautta turkiseläinten hyvinvointiin
kiinnitetään tulevaisuudessa yhä enemmän
huomiota. Turkistarhojen olosuhteita pitää valvoa,
ja alalle tarvitaan myös rakentavia kehitysratkaisuja.
Tässäkään asiassa ei pidä olla rajua
vastakkainasettelua vaan pikemminkin asiallista turkistarhausalaa
kehittävää keskustelua. En siis itse
kannata turkistarhauksen kieltämistä.
Lars Erik Gästgivars /r:
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä maailmassa
on eräitä asioita, joita pidän tosi pahoina.
Yksi tällainen on se, että joku yrittää lain
avulla tuhota toisen yrityksen, henkilön työpaikan,
hänen mahdollisuutensa itsensä, lastensa ja perheensä elättämiseen.
En voi nähdä, että joku tekisi lähimmäisille
pahempaa kuin ihmiset, jotka puuhailevat toisten leivän
viemistä.
Det är just detta som undertecknarna av massadressen
mot pälsfarmningen sysslar med. Det finns ingen medmänsklighet
i det ni sysslar med, ni tillfredsställer bara era egna
ideal utan att tänka på andra människor.
Ni vet lika bra som jag att farmningen i Finland är mycket
väl skött, kanske till och med den bäst
skötta i världen. Varför då flytta
farmningen utomlands där ni alla vet att den sköts
betydligt sämre än hos oss?
Det finns säkert en hel del idealister som i oförstånd
skrivit på dessa listor, det må vara dem förlåtligt.
Men i listorna finns också namn på personer som
garanterat vet vad denna näring betyder för vårt
land. Ja, det finns till och med sådana som sitter i regeringspartier
och som garanterat vet vad vi kom överens om i regeringsförhandlingarna
gällande denna näring. Det är dessa människors
ringa omtanke om ingångna avtal och deras förståelse
för vårt lands ekonomiska läge som får
mig att fundera. Kan ni faktiskt få förståelse
för det ni håller på med, ens bland era egna?
Det är väldigt lite branscher i Finland som
har så stor certifieringsgrad som pälsfarmerna.
Alla vet vad certifiering betyder, och när 70 till 80 procent
av farmerna är certifierade är det bara att erkänna
att pälsbranschen hör till adeln bland finländska
företag.
Lopuksi haluan kysyä, millaiselta luulette tuntuvan
olla yrittäjä tai työntekijä ja
elää koko ajan paineen alla: Saanko jatkaa elinkeinoani
ensi vuonna, ja miten kauan tarhalla riittää töitä? Voinko
tehdä tarvittavat investoinnit siten, että eläimet
voisivat hyvin, ja ehdinkö minä saada ne poistettua
ennen kuin ne joutuu lopettamaan? Voinko rakentaa talon perheelleni
ja lapsilleni, onko minulla töitä tarhalla tulevaisuudessa?
Hyvät aktivistit, antakaa hyvinvointia tuottaville
ihmisille ihmisarvo, niin he tarjoavat eläimilleen parhaimman
mahdollisen hoidon, jonka ne voivat saada.
Thomas Blomqvist /r:
Ärade herr talman! Det första medborgarinitiativet,
ett resultat av vår nya rikspolitiska påverkningskanal, är
nu här i riksdagen för behandling. För
många är det här en stor och viktig händelse;
att få sin sak prövad av den högsta beslutsfattande
och den lagstiftande instansen i vårt land, av riksdagen.
Herra puhemies! Eduskunta on halunnut, että kansalaisilla
on tämä vaikuttamiskanava käytettävissään,
ja meidän velvollisuutenamme on käsitellä tällä tavalla
tehtävät aloitteet vakavasti. On tärkeää,
että aloitteet käsitellään perusteellisesti
ja että me, kuten normaalissakin lainsäädäntötyössä,
kuulemme asiantuntijoita ja paneudumme asioihin, jotka tuodaan tätä väylää pitkin
eduskuntaan.
Naturligtvis, för att ett initiativ taget av minst 50 000
röstberättigade medborgare är värt
det, men också för att det beslut som riksdagen
i sinom tid fattar ska vara legitimt och kunna respekteras också av
dem, i många fall säkert just initiativtagarna,
som inte tycker lika som majoriteten här i riksdagen.
Det här initiativet vill att pälsdjursuppfödningen
som näring ska förbjudas i Finland. Det vill inte
jag. Jag delar omsorgen om och oron över djurens välfärd,
och jag vill medverka till åtgärder som förbättrar
djurens välfärd. Till exempel genom att andelen
certifierade pälsfarmer ytterligare ökar, fast
vi redan i dag har 70 procent som är det, eller att det
nationella hälsovårdsprogrammet för djur
skulle omfatta alla produktionsdjur, som medlemmen i vår
riksdagsgrupp, Mats Nylund yrkar på i sin lagmotion.
Att förbjuda pälsnäringen i Finland
flyttar produktionen till andra länder som antagligen åtminstone
inte har ett bättre djurskydd, och löser därför
definitivt inga av de problem som nu kan tänkas höra
ihop med djurhållningen. Det som händer är
att Finland går miste om exportintäkter och ett
stort kunnande som finns inom näringen i vårt
land i dag, och för djurens del blir förhållandena
med stor sannolikhet betydligt sämre.
Suomen turkistuotannon arvo on lähes 400 miljoonaa
euroa, ja koko tuon summan voidaan katsoa olevan vientituloja. Vientituloja
Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan. Sen sijaan että luopuisimme
tästä suuresta vientitulojen lähteestä,
meidän on tehtävä panostuksia monilla
eri toimialoilla vientitulojen lisäämiseksi. Turkistarhaus
tuottaa huomattavat verotulot suomalaiselle yhteiskunnalle. Monille
kunnille, joissa on turkistarhoja, nämä verotulot
ovat täysin ratkaisevia, jotta kunnat pystyvät
takaamaan palvelut asukkailleen ja ylläpitämään
oman elinvoimansa.
Elinkeinolla on myös suuri työllistävä vaikutus.
Elinkeinoa pitääkin kehittää siten,
että eläinten hyvinvointia parannetaan entisestään
ja että koko elinkeinoon saadaan valettua tulevaisuudenuskoa.
Turkistarhauksella on nykyisellään hyvä kannattavuus,
ja se on kasvussa oleva ala, mutta ei ala suinkaan ole täysin
ongelmaton.
Herr talman! Jag hoppas och utgår ifrån att
vi här i riksdagen behandlar initiativet seriöst
och djuplodande. Jag vill också att behandlingen blir mångsidig,
så att vi inte bara funderar på om näringen
ska förbjudas eller inte, utan också på hur den
kan utvecklas. Det tycker jag att den ska, utvecklas och bli bättre,
inte minst när det gäller djurhållningen.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Mietinpä aluksi ääneen,
milloin eduskunnalla on aikaa keskustella näin pitkään,
esimerkiksi yksi iltapäivä, ihmislasten pahoinvoinnista,
heidän mielenterveysasioistaan ja kasvavista huostaanotoista.
Mutta nyt itse asiaan.
Perusteet turkistarhojen kieltämiseen ovat hyvin moninaiset
ja ristiriitaiset. Itse kannatan turkistarhauksen jatkamista laillisena
elinkeinona, eli se on välttämätöntä.
Eläimiä ja niistä saatavia tuotteita
on käytetty kautta aikojen ihmisravinnoksi. Kauppaa on
tehty aiemmin oravannahkoja rahana käyttäen ja
kettuja on tarhattu lähes sata vuotta ja minkkejäkin
30-luvulta lähtien. Suomi on erittäin merkittävä ketun-
ja minkinnahkojen tuottajamaa edelleen.
Mutta tarhaus on saanut myös vastustusta. Ensimmäiset
julkisuuteen nousseet iskut tapahtuivat vuonna 95 Evijärvellä,
jolloin turkistarhoista päästettiin noin 400 kettua.
Turkiseläinten hyvinvointi ja ympäristövaikutukset
ovat asioita, joista on keskusteltava. Julkisuuteen on tullut tapauksia
kuvin ja sanoin, miten häkkieläimet toisinaan
ovat olleet hoitoa vailla ja elinolosuhteet eivät täyttäisi
hyväksyttäviä vaatimuksia. Mutta jokainen
turkistarhaaja tekee parhaansa, jotta tarhassa kasvatetut eläimet
saisivat hyvän hoidon. Se on sekä kasvattajan
että eläimen etu.
Pakostakin tulee miettineeksi, miksi juuri turkistarhaus halutaan
lopettaa. Muutamissa Euroopan maissa on näin käynyt,
se myönnettäköön, mutta mitä tapahtuisi,
jos eduskunta kieltäisi tämän? Kävisi
niin, että tarhaus siirtyisi muualle päin maailmaa.
Lähtökohtaisesti tarhatun eläimen turkis
on aina epäeettinen, tuotettiin se missä tahansa.
Jos tällaisten turkisten maahantuonti, myynti ja käyttö on
sallittua, on myös turkistarhaus näin ollen välillisesti
hyväksyttyä jossain päin maailmaa. On
siis tekopyhää kieltää sen ammatin
harjoittaminen maassamme, etenkin kun Suomessa valvontakoneisto
ja vähän naapurikateuskin pitävät
huolen siitä, että meillä valvonta on
taatusti paremmalla pohjalla kuin jossain Kiinassa tai Aasiassa.
Kotieläimet, ovat ne lehmiä, kanoja tai possuja,
ovat myös häkeissä, ja kun tiedämme,
että esimerkiksi kettu on noin puoli vuotta häkissä ja minkit
7 kuukautta, kunnes ne teurastetaan, niin tämä on
siinäkin mielessä inhimillisesti ajatellen parempi
asia, kun esimerkiksi lehmä on liekaan sidottuna monia
monia vuosia.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan lainata Ilta-Sanomien yhtä pääkirjoitusta:
"Eläinkunnan hyödyntäminen on ihmisen
lajityypillinen ominaisuus. Moni meistä käyttää nahkakenkiä ja -vöitä ja
hyväksyy lampaanvillasta tehdyt vaatteet. Miksi turkisvaatteeseen
siis pitäisi lyödä kelvottomuuden poltinmerkki?"
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! On hienoa, että kansalaiset ovat
aktiivisia ja ottavat kantaa yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin.
Kannatan kansalaisaloitteiden tekemistä.
Itselleni on tänään keskusteltavaan
asiaan selkeä kanta. Kannatan turkistarhausta, ja perustelen
sen seuraavilla seikoilla:
Entisenä yrittäjänä näen
turkistarhauksen alana, joka elää ja voi hyvin.
Ala menestyy taloudellisesti hyvin, tuo Suomelle vientituloja, työpaikkoja
ja maksaa veroja. Turkistuotantomme arvo on noin 400 miljoonaa euroa,
joka on lähes sataprosenttisesti vientituloa. Vertailun
vuoksi voin mainita, että risteilytilausten vientiarvo
on samaa luokkaa, noin 400 miljoonaa euroa. Ala ei saa julkista
tukea ja toimii hyvin pitkälti kotimaisin tuotantopanoksin.
Monille maaseutukunnille turkistuotanto on yksi keino pysyä niin
sanotusti pinnalla, ja kunnat ovat turkistuotannon avulla muun muassa voineet
säilyttää peruspalvelunsa. Useat kunnat tarvitsevat
verotuloja. Puolueettoman laskelman mukaan ala työllisti
vuosina 2011 ja 2012 henkilötyövuosina 4 300,
ja kun otetaan huomioon kausityövoima, on työllistävä vaikutus
vielä suurempi.
Kun puhumme eläinten hyvinvoinnista, on syytä muistaa,
että tuottajat huolehtivat ja välittävät
eläimistään. Se on sekä ihmisten
että eläinten etu. Ainoastaan hyvinvoivasta eläimestä saa
laadukkaan nahan, niin kuin eläinlääkäri
Eestilä tuossa sanoi. On tosiasia, että kieltopäätös
ei vähennä tarhausta, vaan se siirtää sen
muihin maihin, esimerkiksi Puolaan, Espanjaan, Ukrainaan, kuten
Hollannin kieltopäätöksessä kävi,
ja väitän, että näissä maissa
voi valvonta olla paljon heikompaa kuin esimerkiksi Suomessa. Miten tämä parantaa
eläinten hyvinvointia?
Minulla on yksi esimerkki. Minä hain koiran, bernhardinkoiran,
tuolta Baltiasta, kun ei Suomesta saanut, ja kun se tuli sieltä,
se oli täynnä kirppuja, sen häntä oli
kuin kalanruoto ja se oli matoja täynnä. Siinä oli
iso hoitaminen, että se saatiin kuntoon, mutta nyt se on
kunnossa, kun se on täällä Suomessa.
Kyllä täällä pidetään
eläimistä huolta. Meillä on pitkät
perinteet siinä, kun täällä on
jouduttu elämään näissä olosuhteissa.
Arvoisa puhemies! Varmasti kohta nämä vastustajat
sanovat, että ei täällä lehmiäkään
tarvita, että maitoahan saa tuolta kaupasta, mitä me
niillä tehdään.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa ollaan historiallisessa tilanteessa, ja
hallitus ei vaadi turkistarhauksen lopettamista, eivätkä sitä vaadi
suurimmat hallituspuolueetkaan. Lopettamisvaatimusta eivät
kannata oppositiopuolueetkaan, ja silti me täällä salissa
keskustelemme kannattavan tuotannon lopettamisesta aikana, jolloin
valtion ja kuntien taloudet kaipaavat kipeästi lisää verotuloja
ja sadattuhannet suomalaiset ovat vailla kunnollista työpaikkaa
ja vailla tulevaisuudenuskoa.
Arvoisa puhemies! On kuitenkin tärkeää,
että tästä kansalaisten keskuudessa tärkeäksi
nousseesta kansalaisaloitteesta keskustellaan täällä eduskunnassa.
Toivon, että näiden keskusteluiden tuloksena myöskin
kaupungeissa asuvat kansalaisemme oppivat paremmin tuntemaan turkistarhauselinkeinon
ja sen viime vuosina suorittamat satsaukset tuotantoeläinten
hyvinvoinnin lisäämiseksi: Kasvatushäkkejä on
parannettu. On satsattu eläinten juomaveden saatavuuteen
myös talvella pakkaskautena. Hygieniatasoa on parannettu.
Eläinten terveydenhoidosta huolehditaan hyvin. Myös
valvontaa on lisätty. Eviran tarkastajat voivat tulla halutessaan
katsomaan, että tarhoilla on kaikki kunnossa.
Arvoisa puhemies! Tarhauksen lopettamista vaatineet ovat käyttäneet
yhtenä argumenttinaan turkistarhaajien korkeaa ikää ja
ehdottaneet lyhyttä siirtymäaikaa alan lopettamiselle,
koska tarhaajat siirtyvät kohta eläkkeelle. Nämä vaatijat
eivät kuitenkaan tiedä, että viime vuosina
sukupolvenvaihdokset tarhoilla ovat lisääntyneet
ja monilla tarhoilla jatkajat ovat todellisuudessa olemassa. Niinpä tämä sukupolvenvaihdosten
määrä tuleekin
kasvamaan lähivuosina.
Perussuomalaiset eivät ole kuulleet korvaavista työpaikoista,
jotka tarhoilta työttömäksi jääneille
osoitettaisiin, jos ala lainmuutoksilla lopetettaisiin. Mistä korvataan
turkistarhaukseen sukupolvien ajan satsanneille tarhaajille ja heidän suvuilleen
menetykset, jotka aiheutuisivat tällä hetkellä hyvin
kannattavan elinkeinon lakkauttamisesta? Mitä korvattaisiin
tuotantotiloista?
Nykyisin turkistarhat sijaitsevat pääosin
seuduilla, joihin on hyvin vaikea keksiä mitään muuta
korvaavaa ja yhtä kannattavaa, ympäristöystävällistä ja
luonnonmukaista elinkeinoa. Nykyisin pääosa turkistarhoista
on yrityksiä, jotka työllistävät
tarhaajan perheen lisäksi myös tilan, yrityksen
ulkopuolisia työntekijöitä. Niinpä julkisuudessa
viljellyt käsitykset siitä, että turkistarhaus
olisi monille pelkkä sivuelinkeino, ovat nykyisin yhä useammassa
tapauksessa virheellisiä.
Arvoisa puhemies! Maatalous on Suomessa pienillä tiloilla
heikosti kannattavaa, mutta tilanne on aivan toinen, jos ammattitaitoinen
turkistarhaaja viljelee pientilallaan parin kolmen hehtaarin alalla
minkkejä ja kettuja.
Jani Toivola /vihr:
Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja omassa puheessaan ehkä jossain määrin
ihmetteli sitä, minkä takia tämmöisestä aiheesta
keskustellaan tänään tässä salissa,
mikä mahdollisesti myös tarkoittaa sitä,
että ihmiset saattavat menettää työpaikkoja.
Syy keskusteluun tietenkin on kansalaisaloite ja se, että iso joukko
suomalaisia on päättänyt kerätä voimansa
ja tuoda näkyville oman tahtonsa ja tuoda aloitteen meille
tänne keskustelua varten, mikä on hieno ja tärkeä asia.
Salissa on käyty tänään
monenlaista keskustelua, mutta yksi positiivisimmista asioista,
minkä myöskin edustaja Brax tässä aikaisemmin
huomioi, on se, että oli meidän kanta tähän
asiaan mikä tahansa, niin joka puheenvuorossa on todettu
ensinnäkin, että tämä on historiallinen
ja tärkeä hetki. Joka puheenvuorossa on myöskin puollettu — lähes
joka puheenvuorossa on puollettu — avoimuutta ja semmoista
kokonaisvaltaista käsittelyä aloitteelle. Ja minä toivon,
että tämä sama henki säilyy
tässä talossa myöskin tästä eteenpäin,
koska näen kansalaisaloitteen äärimmäisen
tärkeänä uutena työkaluna, kun
me puhumme suomalaisesta demokratiasta ja kun me puhumme sen suomalaisen
demokratian edistyksellisyydestä ja tulevaisuudesta tai
kun me puhumme ihmisten osallisuudesta meidän yhteiskunnassa,
siitä problematiikasta, miten me saisimme ihmiset yhä enemmän
kokemaan yhteiskunnalliset asiat merkityksellisiksi, että heillä on
olo, että he voivat vaikuttaa myöskin siihen omaan
elämäntilanteeseen ja asioihin, joiden kanssa
he kamppailevat. Erityisen tärkeä tämä kysymys
on silloin, kun me puhumme kasvavista nuorista ja heidän
kokemuksestaan ja tunteestaan siitä, että he ovat
osallisia yhteiskunnassa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa
ja heillä on paikka ja heidän äänensä tulee
kuuluville. Tämä kansalaisaloite on ehdottomasti
muoto, millä se onnistuu.
Sitten, jos mennään tähän
turkistarhauksen kieltämiseen, tuen ehdottomasti turkistarhauksen
kieltämistä. Keskustelu on hyvin monisävyistä.
Se, mikä minua on itseäni ehkä häirinnyt tässä keskustelussa
tänään, on se, että ikään
kuin jos kannattaa tätä kieltoa, niin automaattisesti jollakin
tavalla vastustaisi maaseutua tai maaseudun elämää tai
ikään kuin tieten tahtoen pyrkisi lakkauttamaan
työpaikkoja tai ei pyrkisi tukemaan yrittäjyyttä.
Se ei kyllä millään tavalla pidä paikkaansa,
ja minun mielestä se on hyvin väärä ja
epäasiallinen leima, mikä ei myöskään
millään tavalla ole rakentavaa, argumentoivaa
keskustelua tai vie tätä itse aihetta millään
tavalla eteenpäin.
Edustaja Satonen totesi täällä aikaisemmin, että hän
koki, että häntä ei ole valittu tänne
ikään kuin romuttamaan ja viemään
ihmisiltä työpaikkoja. Ei tietenkään,
ei minuakaan ole valittu siihen tehtävään,
mutta samaan aikaan minä voisin itse ajatella, että minut
on valittu kansanedustajana tänne myöskin viemään
meidän yhteiskuntaa eteenpäin, saamaan aikaan
kehitystä, samaan aikaan myöskin valvomaan ja
kehittämään meidän moraalia,
etiikkaa, meidän käsitystä erilaisista yhteiskunnallisista
asioista ja sitä kautta jalostamaan meidän ajattelua
ja tuomaan erilaisia uusia positiivisia asioita esille yhteiskunnassa.
Sitten täällä oli yksi argumentti,
missä puhuttiin siitä, että ikään
kuin jos me kiellämme, niin sitten se siirtyy jonnekin
muualle ja siitä ei ole mitään hyötyä.
Mutta kyllä minä näen, että pikkuhiljaa
siitä on hyötyä, koska kyllähän
ala samaan aikaan tekee paljon töitä sen eteen,
että ala koko ajan kasvaisi ja ihmisillä olisi
tarve ostaa niitä turkiksia. Mutta jos maa toisensa jälkeen kieltää turkistarhauksen,
niin kyllä myöskin ihmisten tarve silloin rupeaa
pikku hiljaa vähenemään, ja minä uskon,
että lopulta sen vaikutus ulottuu myös esimerkiksi
Kiinaan, joka täällä oli mainittuna,
jossa olot ovat vielä huomattavasti epäeettisemmät
ja hankalammat. Ehdottomasti siis tuen tätä kansalaisaloitetta.
Arto Pirttilahti /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten edellä on esille tullut, on
hyvä — ja omastakin mielestäni on hyvä — kun
avoimesti käsitellään asioita, ja ensimmäinen
kansalaisaloite on käsittelyssä. Kuten totesinkin,
onhan se parempi täällä sisätiloissa
käsitellä kuin yömyöhään
tuolla remuta pitkin turkistarhojen nurkkia, mikä aiheuttaa
pelkoa, ja toisaalta sitten onhan näillä vastustajillakin
sitten omat epämääräiset olosuhteensa.
Eli kannatan näitä aloitteita jatkossakin, niitten
käsittelyä eduskunnassa avoimesti. Tämä on
hyvä tapa. Meillä taitaa joku 60 aloitetta olla siellä Avoimessa
ministeriössä tänne tulossa, ja toivon
hyvää keskustelua niistä.
Tässä maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja
Leppä esitti, että asia tullaan asiallisesti käsittelemään.
Itse toivon kanssa, että tämä käsitellään
asiallisesti, mutta myös vain tähän aiheeseen
liittyen, ettei ruveta repostelemaan sitten pitkin poikin tätä elinkeinoa
erilaisista näkökulmista, vaan siellä on
ihan selkeä esitys ja kysymys ja me saamme siihen sitten
oman vastauksemme laajalla asiantuntijaesittelyllä, ja
toivon, että se on sitten sen mukainen.
Arvoisa puhemies! Olen parikymmentä vuotta puhunut
maaseudun puolesta omassa työssäni, maatalousammateissa,
maaseudun hyvinvoinnista, ja tämähän
on ollut fantastinen iltapäivä. Täällä ovat
siis kaikki edustajat puhuneet maaseudun puolesta. Varsinkin tämän
aloitteen vastustajat ovat sanoneet, että turkistarhaus
on tärkeä elinkeino. Olen itse sitä samaa
mieltä, mutta toinen puoli, ne, ketkä ovat vastustaneet
tätä turkistarhauksen jatkamista, ovat pohtineet
sitä, minkälaisia elinkeinoja voidaan sinne maaseudulle
tuoda. Eli tarvitaan varmaan tämmöisiä aloitteita
ja muita, että me saamme kielenkantamme auki.
Minä toivon kyllä todellakin näitten
hallituspuolueitten jäsenten jatkossakin muistavan tämän
hyvän päivän keskustelun sitten, kun
annetaan näitä määrärahoja
maaseudun kehittämiseen maaseutuelinkeinojen, maatalouden
osalta, mutta myös sitten, kun tehdään
uutta regulaatiota ja lainsäädäntöä maaseudulle
ja maaseutuyrittäjyyteen. Muistakaa silloinkin tämä keskustelu tai
ne, mitkä muutkin ovat tulossa, koska sitä ei niin
vain tehdä uutta elinkeinoa sinne eikä varsinkaan
kannattavaa sille pienelle yrittäjälle, mikä meillä maaseudulla
on.
Itse tähän turkistarhaukseen: Tämähän
on vientielinkeino. Miettikää sitä, kuinka
monta työpaikkaa se luo taakseen ja kuinka paljon vientituloja
tekeviä yrittäjiä ja yrityksiä tällä hetkellä on.
Vaimoni on yrittäjänä. Meillä meni
20 vuotta siihen, että saatiin vientituloja muodostumaan pienestä yrityksestä sen
ketjun kautta. Tämä tuo uutta työtä,
ja näen, että turkistarhaus on vahva elinkeino
ja työllistää meitä. Meillä on
vaihtotaseen vaje tällä hetkellä huomattava,
ja me emme pysty korvaamaan sitä tällä hetkellä kovinkaan helposti.
Kun saisimme nämä mustat kivihiilienergiaprojektit
ja muutkin kääntymään oikeaan suuntaan,
niin näen, että tällä on erittäin
iso kansantaloudellinen merkitys. Maatalouden muukin ahdinko, esimerkiksi
esille ottamani sikatalouden ahdinko, on tällä hetkellä olemassa.
Näen, että meidän täytyisi siinäkin
katsoa ja kirkastaa näkökulmaa.
Jos Suomesta tämä turkistarhaus kielletään, niin
kyllähän se ihan tosiasia on, että kiinalaiset kiittävät.
Heillä on sitten työtä ja yritysten toimintaa.
Minä kannatan turkistarhauksen jatkamista.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomalaiset turkistarhaajat ovat rehellisiä suomalaisia
yrittäjiä, jotka toimivat eläinsuojelulain
ja monen muunkin lain mukaisesti.
Olen saanut tehdä töitä paljon eläinten
hoitamisessa ja olen oppinut, että vain hyvinvoivan ja hoidetun
eläimen turkis on hyvä ja hyvännäköinen.
Suomessa tuotetut turkikset ovat korkealaatuisia ja arvostettuja,
mikä on merkki eläinten hyvästä hoidosta.
Kyse on tunnollisista suomalaisista yrittäjistä,
veronmaksajista, jotka pitävät huolta eläimistään
ja maksamalla veroja pitävät huolta myös
niistä, jotka yrittävät ja haluavat lopettaa
heidän elinkeinon harjoittamisensa.
Minä toivon, että nyt keskusteltaisiin enemmän
maaseudun yrittäjien jaksamisesta. Turkistarhaajat, kuten
muutkin maaseudulla eläimiä hoitavat yrittäjät,
tekevät pitkää työpäivää.
He yrittävät noudattaa kaikkia mahdollisia lakeja
ja säädöksiä, selvitä siitä byrokratiasta,
valvonnasta ja kaikesta, mitä paineita heitä kohtaan
asetetaan, tekevät töitä 7/24.
Ensimmäinen asia, jolla me voisimme auttaa näitä eläimiä,
on auttaa näitä yrittäjiä, eli
autetaan yrittäjiä jaksamaan paremmin eikä lyödä heitä.
Nyt meidän tehtävämme olisi kyllä tänä päivänä nostaa
hattua näille maaseudun yrittäjille, ihmisille,
jotka todella ottavat maasta leivän ja joilla on yhä maausko
olemassa.
Aloitteessa puolletaan turkistarhauksen lopettamista sillä,
että työpaikkansa menettäville hankitaan
korvaavat työpaikat. Minä olen tehnyt töitä todellakin
maaseudun asioissa mutta erityisesti maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi
ja tullut kyllä siihen tulokseen, että työ ei
ole helppoa. Uusien työpaikkojen rakentaminen ei käy
tuosta vain. Työpaikat maaseudulla vaativat, että työntekijä työllistää itsensä,
eli maaseutuyrittäjän omia todella suuria investointeja
ja toimivat markkinat.
Maaseudulla on mahdollisuuksia, niitä tosiaan on, mutta
rajansa kaikella ja varsinkin niiden käyttämismahdollisuuksilla.
Minä toivotan kaikki 70 000 aloitteen allekirjoittanutta
henkilöä tervetulleeksi tekemään
näitä korvaavia työpaikkoja maaseudulle.
Minä en ole saanut kuin muutaman niitä työstettyä eteenpäin.
Toivottavasti te osaatte tehdä niitä paremmin
kuin minä.
Nykyinen keskittämispolitiikka vie maaseudun elämiseltä pois
koko ajan mahdollisuuksia ja vaikeuttaa elämää entisestään.
Maaseudulla on menetetty eri syistä paljon työpaikkoja.
Korvaavia työpaikkoja on yritetty tehdä jo ilman
tätäkin.
Minä toivon nyt, että jatkossa näkisin
tässä salissa vastaavaa keskustelua maaseudun
kehittämisestä, näkisin keskustelun maaseutuyrittäjien jaksamisesta,
Suomen luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Päivä on historiallinen
demokratian kannalta. Suomen ensimmäinen kansalaisaloite
saapui lähetekeskusteluun eduskunnan käsiteltäväksi.
Kansanvallan vahvistaminen on erityisen tärkeää tänä päivänä,
kun moni kokee vieraantuneensa politiikasta ja yhteiskunnallisesta
vaikuttamisesta. Suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnallisista
asioista on kansainvälisestikin korkea, mutta kiinnostus
ja osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ja toimintaan on Suomessa
huomattavasti kansainvälisen keskiarvon alapuolella. Kahdeksasluokkalaisista
vain ani harva keskustelee viikoittain vanhempiensa tai kavereittensa
kanssa yhteiskunnallisista asioista. Senkin takia on ilahduttavaa,
että erityisesti nuoret näyttävät
ottaneen kansalaisaloitteen innostunein mielin vastaan. Allekirjoittajia
on toki kaikenikäisiä ja kaikista ammattiryhmistä varmastikin, en
tiedä, onko turkistarhaajista tässä aloitteessa, mutta
kuitenkin.
Kansalaisaloitteella on monta merkitystä. Se antaa
mahdollisuuden nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun teemoja, jotka
puuttuvat hallitusohjelmasta. Kansalaisaloite haastaa ihmisiä muodostamaan
kantansa vaikeisiinkin tai vaikeilta tuntuviin kysymyksiin. Kansalaisaloite
antaa jokaiselle mahdollisuuden nostaa esiin itselle tärkeitä asioita
ja vaikuttaa suoraan päätöksentekoon
allekirjoittamalla tai jättämällä allekirjoittamatta
aloitteen.
Poliittiseen päätöksentekoon kansalaisaloite tuo
uuden ulottuvuuden. Tämän päivän
keskustelun perusteella voi päätellä,
että kansanedustajat läpi puoluekentän
arvostavat kansalaisaloitteita ja haluavat niille perusteellisen
käsittelyn. Niinpä onkin oletettavaa, että tämä ensimmäinen
kansalaisaloite, josta tänään keskustelemme,
tulee käsiteltyä ainakin maa- ja metsätalousvaliokunnassa
perusteellisesti, mistä haluan myös jo tässä vaiheessa
esittää kiitokseni valiokunnan puheenjohtaja Lepälle,
ja toivottavasti myös muissa asiaa sivuavissa valiokunnissa
tämä aloite käy käsittelyssä.
Valiokunnassa kuullaan aloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita,
ja valiokunta jättää aiheesta mietinnön.
Tämä ensimmäinen aloite etenee todennäköisesti
ison salin äänestykseen asti, toivottavasti myös
sitä seuraavat aloitteet.
Itse olen turkistarhauksen kieltävän aloitteen kannalla
kuten eduskuntaryhmämmekin. Mielestäni turkistuotanto
on lopetettava mahdollisimman nopealla siirtymäajalla.
Tämän täytyy tapahtua niin, että turkistuottajia
tuetaan siirtymään muihin elinkeinoihin ja heidän
taloudelliset menetyksensä korvataan. Perustelen turkistarhauksen
lopettamista Suomessa useallakin syyllä, mutta ajanpuutteen
vuoksi joudun varaamaan toisen puheenvuoron perusteluja varten.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Turkistarhauksen lakkauttamista on monesti
perusteltu sillä, että tarhaus ei ole eettisesti kestävää ja
että nykyajan ihmiset eivät enää tarvitse
turkiksia esimerkiksi vaatetukseen, vaan turkiksia käytetään
pikemminkin koristeena.
Jos tarhauksen lakkauttamista vaatii henkilö, joka
ei koskaan käytä vaatetukseensa taikka ravinnokseen
mitään eläinkunnan tuotteita, ymmärrän
hänen sanomansa ja arvostan hänen mielipidettään.
Mutta jos vaatijalla on jalassaan nahkaiset kengät, uumallaan
nahkainen vyö ja vuodenajasta riippuen myös nahkaiset
käsineet, on sanojan puheesta puhti pois eikä sanomalla
ole syvyyttä. En ymmärrä enkä arvosta
heitä, jotka vaativat turkistarhauksen lakkauttamista vetoamalla
siihen, että ihmisellä ei ole oikeutta käyttää eläimiä hyväkseen,
mutta samalla itse käyttävät vaatetukseensa
ja ravintonaan eläinkunnan tuotteita. Silloin puheet ja
teot eivät kohtaa. Käsittääkseni
eläimen kannalta ei ole merkitystä, käytetäänkö siitä vain
nahka vai liha vai molemmat.
Julkisuuteen on tullut kuvia ja videoita, joissa esitellään
turkistarhoilla olevia sairaita taikka loukkaantuneita eläimiä.
Näillä halutaan antaa ehkä varsin tarkoitushakuisesti
sellainen kuva, että kaikilla tarhoilla ja kaikilla eläimillä olisi
tilanne kuvatunlainen.
Olen itse käynyt monilla tarhoilla ja tunnen monta
turkistarhauksesta elantonsa saavaa perhettä. Työtä tekeville
henkilöille on päivänselvää,
että jos ja kun palkan suuruus riippuu työn tuloksesta,
on työvälineet pidettävä kunnossa, puhutaan
sitten vaikka lumen pudottamisesta katolta taikka turkistarhauksesta.
Katolle mennään aina riittävien turvavarusteiden
kanssa eikä siellä ole varaa ottaa ylimääräisiä riskejä,
koska ne voivat kostautua ja näkyä tilipussissa.
Turkistarhalla on täsmälleen sama juttu. Tarhausyrittäjän tilipussissa
näkyy välittömästi ja suoraan
se, missä kunnossa taanatut eläimet ovat olleet,
puhutaanpa sitten eläinten näkyvistä vammoista
taikka epidemioina leviävistä sairauksista. On
tarhausyrittäjän etu, että eläimet
ovat mahdollisimman terveitä ja hyväkuntoisia,
koska tällaisilla eläimillä on paras
ja laadukkain nahka.
Turkistuottajilla on oma asiantuntijaorganisaationsa, jossa
on eläinlääkäreitä,
auditoijia ja jatkuvaa tutkimustoimintaa. Muun muassa eläimien
ruuan koostumusta seurataan ja tutkitaan jatkuvasti. Tällä organisaatiolla
on kyky reagoida erittäin nopeasti tilanteissa, joissa
jollekin tarhalle ilmaantuu joku vaarallinen sairaus, esimerkiksi
penikkatauti. Mikäli näin käy, niin tila
kyetään eristämään
ja eläimet rokottamaan erittäin nopeasti. Tämä tehdään
ensiksi tilan omien eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi, ja lisäksi nopeilla toimilla estetään
taudin leviäminen muille tarhoille. Mielestäni
tämä on vastuullista toimintaa, jota ei ole syytä väheksyä.
Arvoisa herra puhemies! Minä en kannata turkistarhauksen
kieltävää lakialoitetta.
Eeva-Johanna Eloranta /sd:
Arvoisa puhemies! Arvoisat kansalaisaloitteen allekirjoittajat!
On arvokasta ja hienoa, että olemme tänään saaneet
ensimmäisen kansalaisaloitteen, 70 000 suomalaisen
aloitteen, eduskunnan käsittelyyn. Suomi elää viennistä.
Olemme tuskallisen tietoisia siitä, että vienti
ei tällä hetkellä vedä ja vaihtotaseemme
on ongelmissa. Turkikset ovat maallemme tärkeä vientituote,
josta saamme näitä elintärkeitä vientituloja
jopa 400 miljoonaa euroa. Ala työllistää suuren
määrän, 17 000 ihmistä,
ja verokertymääkin tulee 65 miljoonaa euroa. Koska
turkikset ovat meille tärkeä elinkeino, emme sitä voi
kieltää.
Me kaikki edustajat olemme saaneet runsain määrin
ihan asiallista informaatiota turkistarhausta vastustavilta tahoilta.
On selvää, että turkistarhauksen pitää olla
eettistä ja turkiseläimille tulee järjestää asialliset
elinolosuhteet. Tällä hetkellä parantamisen
varaa on ainakin joillakin tarhoilla. Turkiseläimilläkin
on oltava arvokkaan elämän edellytykset.
Meillä pidetään eläimiä myös
ravinnon takia — sikoja, nautoja, kanoja — niiden
olosuhteista puhumattakaan. Niin kuin eivät turkiksetkaan,
ei lihansyöntikään ole ihmiselle välttämätöntä,
ja näin ihan globaalisti ajateltuna siirtymällä kasvisravintoon
olisi mahdollista ratkaista nälkäongelmakin globaalilla
tasolla. Elävien turkiseläinten vienti sen sijaan
pitäisi kieltää. Mikäli emme sitä kiellä ja
sen sijaan kiellämme turkistarhauksen Suomessa, on tästä pahimmillaan
seurauksena se, että esimerkiksi joissakin Aasian maissa käynnistetään
turkistarhaus suuressa mittakaavassa näillä Suomesta
alkuperänsä saavilla eläimillä.
Siellä tuskin turkiseläinten oloihinkaan kiinnitetään
suurtakaan huomiota, ja samalla meiltä täällä Suomessa
loppuu tärkeä elinkeino. Ja toisaalta tässä hintakilpailussa
emme edes pärjäisi. Sen sijaan elävien
turkiseläinten vienti pitää ensi tilassa
kieltää ja tehdä kunnon pelisäännöt
tälle eettiselle turkistarhaukselle.
Tätä aloitetta en siis kannata, vaikka kansalaisaloitteita
toki muuten kannatankin, mutta aihetta on kuitenkin syytä käsitellä asianomaisessa
valiokunnassa
näiden pelisääntöjen luomiseksi.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva
kansalaisaloite eläintensuojelulain muuttamisesta siten,
että turkistarhaus Suomessa lopetettaisiin, on monessa
mielessä merkittävä tapaus. Merkittävintä tässä on se,
että edustuksellinen demokratia Suomessa muuttuu ajan mukana.
Tämäniltaisen keskustelun perusteella vahvistuu
uskoni siihen, että suomalainen demokratia kehittyy ajan
ja tarpeiden mukaan oikeaan suuntaan.
Kansalaisaloitteen päätarkoituksena on lisätä kansalaisten
aktiivisuutta yhteisten asioiden päätöksenteossa.
Mielestäni tässä ollaan onnistumassa.
Merkittävää on myös se, että tässä kansalaisaloitteen
tarkoituksena on ensimmäistä kertaa Suomessa lopettaa
nykyisin laillinen elinkeino kokonaan. Merkittävän
ja perinteisen elinkeinon lopettamispäätös
ei mielestäni ole helppoa saatikka vastuullista, jos tarkoituksena
on saada aikaan yhteiskuntarauha käsiteltävässä asiassa.
Turkistarhaus on merkittävää niin
maaseudun elinkeinojen, valtion ja kuntien verotulojen kuin vaihtotaseen
kannalta. Turkiseläinten elinoloja tulisi sen sijaan edelleen
kehittää eettiseen suuntaan. Merkittävää on
mielestäni myös se, että tässä keskustelussa
ollaan luomassa keskustelukäytäntö siihen,
mikä on eettistä ja eettisesti kestävää työtä.
Tähän tullaan varmaan jatkossa palaamaan useaan
otteeseen tulevien vuosien saatossa. Merkittävää tässä on
edelleen se, että kansalaistottelemattomuus kanavoituu
normaaliin demokraattiseen päätöksentekoon
mielestäni aika rauhallisesti keskustellen. Tämä on
jo sinänsä saavutus. Joukkovoimaa ja kansalaisaktiivisuutta
tulisikin jatkossa kanavoida nimenomaan kansalaisaloitteen käyttöön.
Arvoisa puhemies! Vaikka ymmärrän syvästi puutteet
eläinten pidossa ja eläinten kärsimysten vähentämisen
tarpeen, joka on aloitteen pääviesti, en kuitenkaan
pidä perusteltuna sitä, että meillä olisi
syytä lopettaa laillinen elinkeino. Se koskisi liian monia
perheitä liian väkivaltaisesti. Pidän
oikeana sitä, että asia käsitellään
vakavasti ja mahdollisimman laajasti maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Elämme tässä salissa
nyt historiallista hetkeä. Käsittelemme ensimmäistä kertaa
kansalaisaloitteena eduskuntaan tullutta asiaa.
Turkistarhauksen tulevaisuus onkin hyvin tunteita herättävä kysymys.
Suomen turkistuotannon arvo on noin 400 miljoonaa euroa, joka on lähes
sataprosenttisesti vientituloa. Lisäksi ala toimii ilman
julkista tukea ja lähes kokonaan kotimaisin tuotantopanoksin,
mikä yleensä ei päde teollisuudessa.
Turkistuotanto on hyvin voimakkaasti myös paikallinen elinkeino
Suomessa. Pohjanmaalla tuotetaan lähes 90 prosenttia Suomen
turkisnahoista.
Arvoisa puhemies! Suomalainen turkisala on jatkuvasti kehittynyt,
ja eläinten hyvinvointi on tarhaajille ammattiylpeyskysymys.
Turkistarhaus on merkittävä elinkeino. Ala käynnisti
2006 maailmassa ainutlaatuisen turkistilasertifiointijärjestelmän,
jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen jatkuva kehittäminen.
Tällä hetkellä noin 70 prosenttia tiloista
ja noin 80 prosenttia tuotannosta on sertifioitu. Eläinten
hyvinvointi on turkistarhauksessa, kuten maataloudessakin, olennainen
arvo. Olosuhteiden kehittäminen on tärkeä tavoite,
ja Suomi voi tässä asiassa olla suunnannäyttäjä.
Eläimet tarvitsevat luonnonmukaisia virikkeitä ja
riittävän tilavat maapohjaiset häkit.
Eläinten eettisesti kestävä kohtelu on erittäin
tärkeä asia.
Kansalaisaloite sinänsä on hyvä asia.
On tärkeää, että tämäkin
aloite saa asianmukaisen käsittelyn. Tämän
aloitteen kohdalla katson tärkeäksi myös
huomioida elinkeinovapauden. Ala on osa elintarviketeollisuusketjua
muun muassa rehunkäytön osalta.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Demokraattisessa yhteiskunnassa näitä kansalaisaloitteita
ei voi kyseenalaistaa. Tämän ko. kansalaisaloitteen
osalta myönteistä on ehdottomasti se, että nyt
toimitaan laillisesti omien näkemysten ajamiseksi eikä suinkaan
lainvastaisin keinoin, jota muun muassa tunkeutumiset turkistarhoille
ovat. Monia oleellisia asioita tämän päivän
keskustelussa on toki esille tullut, mutta minusta yksi erityisen
oleellinen esille noussut asia on se, että toivottavasti
tässä vähitellen päästäisiin
useita askeleita eteenpäin, yhä parempaa ja parempaa
vuoropuhelua kohtia alan ja, voisiko sanoa, suojelijoitten kesken.
Olen seurannut yli 30 vuotta tätä toimialaa. Sinä aikana
tarhojen määrä on laskenut voimakkaasti.
Eläinten hyvinvoinnissa on menty paljon eteenpäin.
Toki ongelmia yli 4 miljoonan turkiseläimen joukossa on,
mutta uskon vahvasti siihen, että ala tekee voimakkaasti
työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Totta kai se on myös välttämätöntä.
Eihän kenenkään etu ole se, että eläimet
voivat huonosti.
Turkisalan merkitystä vientiriippuvaiselle Suomelle
ja monelle Suomen alueelle, ihmisille, perheille, ei voi vähätellä.
Työllistävä merkitys, rahallinen merkitys:
ne ovat kiistattomia. Kun Suomella on vahva tarve talouden kasvuun,
työllisyyteen, verotuloihin, on minusta aivan selvää, että ei
kai meillä ole varaa ajaa tällaista merkittävää alaa
alas, varsinkin kun sen korvaaminen on maaseudulla kovin kovin vaikeaa,
etenkin kun maaseudun elinkeinotoimintojen kehittämisvaroja
leikataan koko ajan.
Arvoisa puhemies! Tämän lyhyen puheenvuoron
osalta totean sen, että omalta osaltani haluan tukea edelleen
hyvin vahvasti turkisalan myönteistä, myös
taloudellisesti myönteistä, kehitystä,
enkä todellakaan voi kannattaa tätä kansalaisaloitteen
tavoitetta, mutta kannatan lämpimästi sitä,
että tässä eduskunnassa käydään
hyvin vahva ja monipuolinen keskustelu asian osalta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Arvoisat edustajat, nopeatahtinen keskusteluosuus on nyt ohi,
mutta kiinnitän huomiota siihen, että menettelytapaohjeissa
puhemiesneuvosto päätyi suosittamaan, että jatkossakin
puheenvuorot kestäisivät enintään
3 minuuttia.
Ari Jalonen /ps:
Puhemies! Tämä on ensimmäinen kansalaisaloite,
minkä me käsittelemme, ja se on erittäin
arvokas. Mielestäni jokaisen kansalaisaloitteen tulisi
päätyä siihen, että siitä tehtäisiin
mietintö ja mahdollisesti äänestettäisiin täällä suuressa
salissa.
Tämä ei, ikävä kyllä,
ollut kaikkien puolueiden mieleen, vaan kansalaisaloitteille annettiin pienempi
arvo. Toivottavasti tämä ensimmäinen kansalaisaloite
saa kuitenkin tarkan, hyvän, perusteellisen käsittelyn
ja päätyy mietintöön ja äänestykseen
ja näin ikään kuin mallintaa tätä polkua,
miten kansalaisaloitteita tullaan käsittelemään.
Eläinten hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Se
on lähes itsestäänselvyys. Aina on parannettavaa.
Suomessa on paljon parannettu, mutta aina on parannettavaa. Se on
selkeä viesti, mikä pitää ymmärtää,
ja sitä kannatan. Mutta samaan aikaan, jos me mietimme,
miten eläinten hyvinvointia voidaan lisätä,
niin toivon, että valiokunta kysyy asiantuntijoilta esimerkiksi,
tuleeko turkisten käyttö vähenemään,
jos Suomessa lopetetaan turkistarhaus, ja jos se ei tule vähenemään, niin
mihin, kenties Kiinaan tai Venäjälle, turkistuotanto
siirtyy ja paranevatko turkiseläinten olosuhteet siellä,
missä eivät ihmisoikeudetkaan ole aivan kohdallaan.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Joulukuussa 2012 turkistarhoja oli Suomessa
1 209, ja näillä tuotettiin 1,6 miljoonaa
minkin- ja hillerinnahkaa, 1,9 miljoonaa ketun- ja supinnahkaa. On äärimmäisen
tärkeää kiinnittää huomiota
turkiseläinten huonoihin oloihin turkistarhoilla. Suomen
eläinsuojeluviranomaiset suhtautuvat erittäin
vakavasti näihin epäkohtiin, ja eläintensuojeluviranomaiset
käynnistävät heti tarkastukset näillä tarhoilla,
joilla eläinten laiminlyöntiä on tapahtunut.
Säännölliset turkistarhojen viranomaisvalvonnat
osoittavat, että eläinten olot suomalaisilla turkistarhoilla
vastaavat eurooppalaisen ja kansallisen lainsäädännön
asettamia vaatimuksia. Suomi on maailmalla tunnettu hyvistä ja
laadukkaista turkiksistaan, ja näillä tulee aina
olemaan kysyntää maailmalla. Tuotettaessa hyviä ja
laadukkaita turkiksia tulee tuotantoeläinten hoidon ja elinolojen
vastata täysin niille asetettuja vaatimuksia.
Turkistarhaus on monelle elinkeino, joka työllistää alueella,
jossa kaikki työpaikat ovat hyvin tarpeellisia. Myös
välillisesti työllisyysvaikutus on merkittävä.
Vuonna 2010 se työllisti noin 6 000 henkilöä.
Turkisten vientitulot ovat myös tarpeelliset koko Suomen
taloudelle. Kun vientitulot ovat noin 400 miljoonaa euroa, emme
varmaankaan halua, että turkistuotanto loppuu Suomesta
ja siirtyy rajojemme ulkopuolelle, jopa niin kauas kuin Kiinaan.
Näin eivät eläinten olot varmaankaan
parane, ja me kaikki haluamme, että turkiseläimillä on
lain ja asetusten vaatimat olot ja riittävä valvonta
ja että se myös toteutuu, joten en kannata turkistarhauksen
kieltoa.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Korjaan pikkuisen, äsken jäi
kesken, kun katsoin tuon ajan väärin. Se korjaus
on näin, että kohta kielletään
lehmät navetassa, koska nämä vastustajat
sanovat, että saahan sitä maitoa kaupasta. Se
maito jäi siitä pois.
Mutta tänään keskustelemme turkistarhauksesta
ja sen kieltämisestä. On aina parempi vastustaa
asioita laillisin keinoin kuin esimerkiksi turkistarhausta takavuosien
iskuilla, joita voidaan pitää viharikoksina. Turkistarhaterroristit ovat
myös potkineet nahkakengillään turkisliikkeitten
ikkunoita ja iskun jälkeen menneet iskemään
hampaansa lähimpään purilaispaikan hampurilaiseen.
Eikö tämä ole pikkuisen kaksilla rattailla
kulkemista?
Täällä kun puhutaan näistä turkiseläinten
oikeuksista ja siitä, miten ne elävät,
niin minä sanoisin näin, että niillä on
Suomessa melkein paremmat oltavat kuin perussuomalaisilla, että kyllä ne
on hyvin hoidettu. Taikka jos vertaa vaikka sotaveteraaniin: Toissa
syksynä olin semmoisilla veteraaneitten päivillä.
Siellä vanha invalidi rullatuolissa työnnettiin
siihen, ja hän sanoi näin, että kun hän
pääsisi vankilaan, niin puoli tuntia käytettäisiin
päivässä pihalla. Nyt hän on
siellä kopissa koko ajan. Että kummallakohan on
parempi olla: turkiseläimellä vai sotaveteraanilla Suomessa?
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on arvokas osa suomalaista
demokratiaa, ja sen vaikutuksen testaaminen alkoi tänään. Onnittelut
kansalaisjärjestölle ensimmäisen kansalaislakialoitteen
nimien keräämisestä, jonka myötä pääsemme
keskustelemaan tarhattujen kettujen, supikoirien ja minkkien tuotannon
eettisyydestä sekä elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.
Arvoisa puhemies! Täällä on tänään
useamman kerran verrattu turkistarhausta muuhun eläinten
kasvattamiseen ja tuottamiseen. Turkistarhausta ei kuitenkaan voida
verrata suoraan elintarviketuotannosta saatuun nahkatuotteeseen,
mitä äsken täällä esitettiin,
koska mikään muu eläin ei elä koko
elämäänsä 0,25 neliömetrin
tai 0,8 neliömetrin häkissä, kuten minkki
ja supikoira, ja ainoastaan siksi, että saamme sen nahan
puettua yllemme. Nauta-, sika- ja broileritilat yhtenä esimerkkinä ovat
ruokahuollon kannalta välttämättömät
Suomessa, mutta turkistarhaus on välttämätöntä vain
ja ainoastaan sen tuottaman taloudellisen edun vuoksi. Siksi näiden
vertaaminen toisiinsa ei ole millään tavalla relevanttia.
Arvoisa puhemies! Turkistarhaus herätti itselleni joitain
peruskysymyksiä, kun tutustuin tähän
aiheeseen vasta silloin, kun tämä kansalaislakialoitekeräys
alkoi. Toki mietin sitä, kuinka tärkeää turkistarhaus
on elinkeinotoimintana Suomessa. En väheksy lainkaan turkistarhauksen työllistävää
merkitystä Suomessa.
1 000 turkistarhaa työllistää Pellervon
taloustutkimuskeskuksen mukaan noin 4 300 henkilötyövuotta
sisältäen niin yrittäjät, tarhoille
palkatun henkilökunnan kuin esimerkiksi rehukeskuksen ja
huutokauppayhtiön henkilökunnan sekä muun
tuotantopanosten ja palveluiden kautta tulevan työllisyyden.
Turkistarhauksen todellinen suora työllistävä vaikutus
on Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton omienkin laskelmien
mukaan kuitenkin alle 3 000 henkilötyövuotta,
vaikka tilastokohtaisena yrittäjän henkilötyövuoden kertoimena
on käytetty korkeampaa 1,6-kerrointa eikä Maa-
ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen 0,7-kerrointa.
Mitään liiketoimintaa ei voi kuitenkaan jättää eettisen
arvioinnin ulkopuolelle, ja siitähän tänään
keskustellaan.
Satu Haapanen /vihr:
Arvoisa puhemies! Aloite turkistarhauksen kieltämiseksi
Suomessa on kerännyt lähes 70 000 allekirjoitusta.
Tämä on hieno saavutus etenkin, kun allekirjoitukset kerättiin
käsin. Itse olen turkistarhauksen kieltävän
aloitteen kannalla kuten vihreä eduskuntaryhmämmekin.
Turkistuotanto on lopetettava siirtymäajalla, ja tämän
täytyy tapahtua niin, että tuottajia tuetaan siirtymään
muihin elinkeinoihin ja heidän taloudelliset menetyksensä korvataan.
Perustelin turkistarhauksen lopettamista Suomessa usealla syyllä,
joista tässä muutama. Nykypäivänä turkis
on hyödyke, jota ihminen ei tarvitse kuin korkeintaan hyvin,
hyvin arktisissa olosuhteissa, joissa turkista ei voi korvata muilla materiaaleilla.
Turkiseläimien vertaaminen vaikkapa nautaan ei ole perusteltua.
Nauta tuottaa monella tavalla ihmisille ruokaa, ja sen nahka voidaan
sitten käyttää vaikkapa niihin nahkakenkiinkin.
Mutta turkiseläin vastaa pääasiassa ihmisen
turhamaisuuteen ja taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Onkin
syytä kysyä, onko ihmisellä oikeus käyttää toista
luontokappaletta hyväkseen turhamaisuuden ja talouden hyödyn
tavoittelemisen tähden.
Kettu ja minkki esimerkiksi ovat villieläimiä luonteeltaan.
Ne tarvitsisivat paljon tilaa ja täysin erilaiset olosuhteet
käyttäytyäkseen lajilleen tyypillisellä tavalla.
Häkki ei ole niille luontainen ympäristö.
Useimmat niistä käyttäytyvät epänormaalisti
ja häiriintyneesti monessakin mielessä. Lähes
neljä viidestä ketusta kärsii taipuneista
jaloista ja ylipainosta. Liikkumisvaikeudet ja ripuli ovat tarhakettujen
yleisimmät terveysongelmat.
Turkistarhauksella on haitallisia vaikutuksia ympäristöön
esimerkiksi fosfori- ja ammoniakkipäästöjen
kautta. Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat
moninkertaiset keinomateriaaleihin verrattuna.
Turkistarhauksen lakkauttaminen Suomessa vaikuttaisi todennäköisesti
turkiskielteisyyden lisääntymiseen myös
muualla maailmassa. Siten välillisesti voisimme vaikuttaa
turkistarhauksen vähentämiseen myös siellä,
missä eläinten olosuhteet ovat todella kurjat.
Turkistarhauksen yhteydessä ei ole syytä syyllistää ketään.
Turkistarhaajatkin tekevät parhaansa ja omaa työtään
perheidensä elannon eteen. Siksi he ansaitsevat kaiken
tuen, jos turkistarhaus elinkeinona lakkautetaan. Toisaalta eläinten hyvinvoinnista
huolta kantavien ihmisten huolikin on täysin perusteltu.
Kysymyksessähän ei ole mikä tahansa elinkeino
vaan elinkeino, jossa kohteena on elävä, kipua
tunteva ja aistiva olento. Sille ei valitettavasti voida taata parhaita
olosuhteita, vaikka turkistarhaus kuinka huolella tehtäisiinkin.
Odotan kovasti kansalaisaloitteen käsittelyä maa-
ja metsätalousvaliokunnassa ja tässä isossa salissa
ja monipuolista asiantuntijoiden kuulemista. Kiitän ensimmäisen
kansalaisaloitteen jättäneitä tahoja
ja kansalaisaloitteen allekirjoittaneita. Te olette tehneet merkittävän
avauksen suomalaisessa demokratiassa. Kiitän myös
puhemiestä.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa herra puhemies! Jatkan äsken hieman kesken
jäänyttä puhettani ja totean, että jos
tarkastellaan tätä asiaa työllisyyden
näkökulmasta, tänä iltana on
kuultu tässä salissa monia puheenvuoroja, joissa
on ollut lukuja, minkä verran tämä turkistarhaus
työllistää vuosittain maaseudulla. On
puhuttu 17 000 työpaikasta. Itse olen nähnyt
luvun, että tämä työllistäisi
viimeisimpien tutkimusten mukaan noin 4 300 henkilötyövuotta,
siis ympäri vuoden, sesonkiaikoina vielä huomattavasti
enemmän. Ja se, mikä on kaikkein tärkein
ainakin minulle, on se, että nämä kaikki
työpaikat ovat maaseudulla, sillä minä en
tiedä, että yhtään turkistarhaa
olisi kaupungissa. Kaikki työpaikat ovat maaseudulla, ja
jos turkistarhaus lakkautetaan, se on suora ja selkeä suonenisku
kohti maaseutua. Meillä siellä maaseudulla on
muutenkin erittäin vaikeaa säilyttää nykyiset
työpaikat, puhumattakaan siitä, että siellä luotaisiin
noin vain uusia.
Minun onkin erittäin vaikea ymmärtää puheita,
joissa todetaan, että tarhauksen lopettamisen jälkeen
luodaan korvaavia työpaikkoja. Mikäli asia olisi
noin yksinkertainen, hyvät edustajakollegat, minä kysyn
teiltä, miksi niitä työpaikkoja ei luoda
jo nyt, koska niistä on huutava pula. Miksi pitää odottaa,
että tarhaus ensin lopetetaan, ja vasta sen jälkeen
luodaan uusia työpaikkoja? Tämä on asia,
jota ainakin minun on erittäin vaikea ymmärtää.
Edustaja Haapasella oli erinomaisen hyvä puheenvuoro
tuossa äsken. Hän totesi, että kun tarhaus
lopetetaan, niin tarhaajia tuetaan siirtymään muihin
elinkeinoihin ja menetykset korvataan. Jäin pohtimaan siinä arvostamani
edustajan puheenvuoron aikana, että millähän
rahalla tämä korvaus tehdään
ja mistä muusta tämä raha on pois. Pohdin
myöskin sitä, että jos lopetetaan laillinen
elinkeino, siis valtiovallan taholta — elinkeinonharjoittaja
ei sitä itse vapaaehtoisesti lopeta, vaan tämä toiminta
tapahtuu valtiovallan taholta — niin kyllä minun
oikeustajuni mukaan valtiovallan tulisi myöskin korvata
silloin tälle elinkeinonharjoittajalle muutakin, siis kaikki
sen toiminnan lopettamisesta aiheutuneet kulut, tuotantolaitokset,
ruokinta-automaatit, kaikki muut. Ei riitä, että ilmoitetaan
vain, että sinulla ei enää tämän
päivämäärän jälkeen
ole oikeutta jatkaa tarhaustoimintaa. Minun mielestäni
tämä ei riitä, vaan korvauksia pitää tulla
kyllä myöskin sitten näistä tarhauslaitteista,
ja tämä raha on jostakin muualta pois.
Arvoisa herra puhemies! Aivan lopuksi: maalaismiehenä ja
maaseudun innokkaana puolestapuhujana siteeraan erästä kanssakulkijaani,
sillä hänen mielestään maaseudun
"kehittäminen" näyttää joillekin
olevan sitä, että susia on suojeltava ja tarhaketut
vapautettava, kunnat on liitettävä yhteen, jotta
voidaan juosta palveluiden perässä kasvukeskuksiin.
Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti tällainen kehityssuunta
ei saa laajempaa kannatusta.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Niikko. Suositus on 3 minuuttia.
Mika Niikko /ps:
Arvoisa puhemies! Olisin ihan tähän yhden
kommentin edelliseen puheenvuoroon antanut tai kysynyt siitä,
kun itse olen saanut tämmöistä tietoa,
että suurimmalle osalle turkiskasvattajista tarhaus on
sivuelinkeino elikkä ei pääelinkeino — en
tiedä, onko tämä tieto oikeata — elikkä lopuistakin
tuottajista suurimmalla osalla on koulutus tai valmiudet myös
johonkin toiseen ammattiin ja että useat heistä, näistä tarhaajista,
lähestyvät eläkeikää.
Jos tämä saamani tieto pitää paikkansa,
niin ei tässä ole kysymys mistään
suurtyöttömyydestä, jos tämä kansalaislakialoite
sattuisi menemään eteenpäin. Toki aina
yrittäjyyden kieltäminen lailla on vakava asia
ja sitä pitää tarkkaan harkita, mutta
jos siihen vastapainoksi tulee hyvin tärkeitä perusteita
etiikan kannalta, niin tokihan siitä pitää keskustella.
Lisäksi täytyy muistaa se, että turkistarhaajat saavat
myös lomitustukea muun tuen lisäksi, mitä perustellaan
sillä, että sitä annetaan myös muille
ja muulle eläintuotannolle. Perustelu lomitustuesta on
kuitenkin vähän ontuva mielestäni, sillä turkistaloudella
ei ole samanlaista yhteiskunnallista merkitystä kuin omavaraisella
elintarviketuotannolla. Vastaavasti valtio voisi tukea muutakin
yritystoimintaa lomitustuella. Elikkä onhan täällä erilaisia
näkökulmia, joista asiaa voidaan tarkastella,
ja se kai näitten lakialoitteitten tarkoitus
onkin, yhteiskunnallista keskustelua herättää.
Arvoisa puhemies! Kärsiikö turkiseläin
suurimman osan elämästään, ei
sen vuoksi, että saisimme ravintoa, vaan ainoastaan, jotta
saisimme pukea sen turkin yllemme? Tämän kysymyksen esitin
täällä jo päivällä.
Animalian ja monen muun tahon huolellinen tutkimus osoittaa kiistatta,
että Suomessakin tuotetut turkiseläimet kärsivät
niissä olosuhteissa, joissa ne elävät.
Stereotyyppinen käytös eli turkin, hännän
ja jalkojen pureminen on yleistä tarhatuilla minkeillä.
Sitä esiintyy jopa 85 prosentilla eläimistä.
Tyypillinen minkkihäkki ei täytä eläinten
hyvinvointitarpeita. Tästä en tänään
kuullut vastaavanlaista kommenttia esimerkiksi siitä, ovatko
virheellisiä nämä tilastot, joita meille
on toimitettu.
Vuonna 2011 kartoitettiin suomalaisten ja norjalaisten kettujen
terveyttä. Tutkimuksessa selvisi, että Suomessa
ketuilla yleisimmät terveysongelmat ovat väärään
asentoon taipuneet jalat lähes neljällä viidestä ketusta,
liikkumisvaikeudet ja ripuli noin puolella ketuista. Terveysongelmat
liittynevät eläinten jalostukseen ja ylipainoon.
Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että jos nämä tilastot
pitävät paikkansa, niin kuinka voidaan sanoa täällä salissa,
että jos turkki kiiltää, niin kaikki
on hyvin? Eikö tärkein mittari ole se eläimen hyvinvointi
ja käyttäytyminen siellä tilassa, missä häntä kasvatetaan
ja jalostetaan ja pidetään?
Itselläni tämä ainakin herättää empatiaa
siinä mielessä, koska hyvin helposti tulee verrattua näitäkin
tarhaeläimiä esimerkiksi koiraan, ja me tiedämme,
kuinka tiukka eläinsuojelulaki meillä on, että me
emme voi kohdella esimerkiksi koiraa tai edes hamsteria tai marsua,
kuten tänään aikaisemmin sanoin, vastaavanlaisella
tavalla kuin minkkiä tai esimerkiksi supikoiraa. Tämän
vuoksi haluan tätä eettistä keskustelua
käydä vähän syvällisemmin.
Arvoisa puhemies! Missä kulkee raja bisneksen ja hyväksytyn
eläintuotannon välillä? Turkiseläimet
tarvitsevat paremmat elinolot, mahdollisuuden eläinlajille
luontaiseen liikkumiseen. Eläimen oikeuksien parempi toteutuminen
tarkoittaa käytännössä turkistarhausbisneksen
kannattamattomuutta.
On luonnollista, että tämä lakialoite,
mikä täällä on tänään
esitetty, tähtää turkistarhauksen vaiheittaiseen
alasajamiseen vuoteen 2025 mennessä. Siinä mielessä tämä lakialoite
on rehellinen. Ei yritetty tehdä lakialoitetta siten, että parannetaan
turkistarhassa olevien eläinten elinoloja. Tästähän
on esimerkkejä naapurimaissa, että kun sellaisia
lakeja on säädetty, että pitää elinoloja
parantaa, niin se on johtanut koko elinkeinotoiminnan loppumiseen.
Toki tällaisen lakkauttamisen tulisi tapahtua sosiaalisesti
kestävällä tavalla eli siten, ettei yksikään
tarhaaja joudu kiellon vuoksi taloudelliseen ahdinkoon. Tästä taas
on vastuussa hallitus, eduskunta ja me päättäjät.
Siihen meillä on mahdollisuus ja varaa, mikäli
kysymys on eettisesti tärkeä.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Olemme tämän päivän
kuluessa käyneet laajaakin keskustelua maaseudun kehittämisen
mahdollisuuksista tämän kansalaisaloitteen, ensimmäisen
laatuaan, yhteydessä, ja se on ihan hyvä. Toivon mukaan
nämä keskustelut muistetaan ja johdonmukaisesti
sitten myös kehitetään maaseudun elinkeinoja
laidasta laitaan, jotta me pystymme myöskin huolehtimaan
siitä, että meillä on kaikkialla maassa
toimeliaisuutta, hyvinvointia ja sitä kautta kansantalouden
kasvua.
Mutta, herra puhemies, pari havaintoa keskustelusta. Ensinnäkin
maa- ja metsätalousministeriölle ja -valiokunnalle
kuuluvat kaikki eläinten hyvinvointiin ja eläintensuojeluun
liittyvät lait, ja siksi on itsestään
selvää, että maa- ja metsätalousvaliokunta
tulee myöskin nämä asiat käymään
tässä omassa käsittelytyössään
lävitse huolella, ja se on aivan selvä asia.
Toinen asia, jonka haluan myöskin sanoa, joka särähti
korvaan: lehmät eivät, arvoisat kollegat, ole
enää nykyisin missään lieassa.
Ne elävät suurimmalta osalta vapaana koko elämänsä ajan,
ja tämä on hyvä muistaa ja muistuttaa
myöskin pöytäkirjaan tämä asia.
Mutta, herra puhemies, tämä keskustelu on
ollut rakentavaa ja myös uutta kansalaisvaikuttamista vahvistavaa
ja samalla kansanvaltaa vahvistavaa. Tältäkin
pohjalta maa- ja metsätalousvaliokunnalla on velvollisuus
käsitellä asia perusteellisesti ja asiallisesti
ja myöskin niin kaikilta osin, sekä käsittelyn
osalta että julkisen keskustelun osalta, että kunnioitamme
toistemme mielipiteitä ja toimimme myöskin siten
esimerkkinä siinä, miten yhteiskunnallista keskustelua myöskin
vaikeasta, ristiriitaisesta asiasta käydään.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on avannut mielenkiintoisen
vaiheen suomalaisen kansanvallan historiassa. Tämä kansalaisaloite
tulee varmasti tarjoamaan lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja eduskunnassa.
On syytä varmasti arvioida näitä kokemuksia,
joita nyt saamme tämän uuden kansalaisaloitteen
käsittelystä, ehkä parin vuoden kuluttua:
miten ne tavoitteet, joita tällä perustuslain
muutoksella aikoinaan asetettiin, ovat toteutuneet. Tämä aloite,
josta nyt on kysymys, tulee saamaan asianmukaisen kohtelun valiokunnassa,
aivan niin kuin edustaja Leppä, maa- ja metsätalousvaliokunnan
puheenjohtaja, tässä on todennut.
Itse en voi kuitenkaan tälle aloitteelle antaa tukea.
On helppo yhtyä niiden puheenvuorojen käyttäjiin,
jotka ovat laajasti olleet huolissaan maaseudun elinkeinoista. Tämän
elinkeinon lopettaminen nimenomaan riipaisisi pahasti monilla paikoilla
maaseudun kehittämistä.
Keskustelu päättyi.