Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyseessähän on laki, jolla muutetaan rautatielain ratamaksua, rataverkon käyttösopimusta ja liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmää koskevia säännöksiä. Lakiin ehdotetaan lisäksi rakentamisaikaista käyttölupaa koskevat säännökset. Tämähän on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kun esimerkiksi Pohjanmaan rataa nyt rakennetaan, niin siellähän pitää pystyä käyttämään sitä rataa silloinkin, kun sitä rakennetaan. En voi olla tässä yhteydessä sanomatta, että jos rahaa olisi riittävästi, täytyisi rakentaa toinen raide sinne Seinäjoen—Oulun välille, että saataisiin sitä vanhaa rataa remontoida vasta sitten. Nyt liikenne häiriintyy aika paljon. Tämä on lähinnä tekninen laki mutta joka tapauksessa hyvin tärkeä.

Sitten toinen asia, mikä tässä on mielenkiintoista, on se, että tässä on tämä suorituskannustinjärjestelmä, joka koskee nimenomaan turvallisuutta ja käyttömaksujen perimistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä todeta, että silloin kun suomalaiset liikkuvat rautateillä, he tietysti käyttävät ympäristön kannalta kaikkein parasta tapaa liikkua, vähiten hiilidioksidipäästöjä kilometriä kohden. Mutta sitten, kun junat ovat myöhässä, on hyvä muistaa, että yksi kolmasosa näistä myöhästymisistä johtuu nimenomaan ratojen kunnosta. Silloin Ratahallintokeskus on se, joka vastaa tilanteesta eli käytännössä liikenne- ja viestintäministeriö eli valtiovalta. Usein kuitenkin ajatellaan, että ongelmat johtuvat VR:stä, mutta tietysti meillä budjetin laatijoilla on tässä tärkeä osuus, ettei näin tapahtuisi.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kun EU-komissaari, joka liikenteestä vastasi, kävi täällä eduskunnassa, hän kertoi, että EU suosii rata- ja vesiliikennettä ja sitä pitäisi Suomessakin kehittää.

Täällä ed. Alatalo otti esille Pohjanmaan radan. Sille on myös vaihtoehtoinen linjaus Haapajärveltä Jyväskylään, siitä Lahteen ja siitä lentokentälle. Se olisi saman suuntainen. Silloin saadaan yksi merkittävä osa Suomea radan piiriin. Ei ratojen aina välttämättä tarvitse kulkea muutama metri toisistaan, liki toisiaan. Silloin voitaisiin Pohjanmaaltakin ja Keski-Suomesta ottaa uusia alueita. Se edistäisi näiden alueiden kehittämistä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys, joka perustuu direktiiviin, on varmasti ihan hyvä. Mutta siitä, mitä ed. Alatalo otti täällä esiin liittyen osittain suorituskannustinjärjestelmään, toteaisin vaan sen, että huolehtikaa nyt hallituksessa, että se Pohjanmaan rata saadaan korjattua edes sen yhden radan osalta, koska rahoja ei ole ensi vuodeksi. Minun mielestäni se nyt on tärkeintä, että se nyt yhtä mittaa jatkuisi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tosiaan kyseisen radan kuntoonpano on siinäkin mielessä tärkeä, koska täällä tuli esiin, että EU:ssa suositaan rataliikennettä. Kun meillä oli aikoinaan liikenneministerinä esimerkiksi ed. Sasi ja edelleen se perinne on jatkunut, että halutaan yksityistää Suomen rautateitä, niin on vedottu jopa siihen, että sitten yksityistettynä näitä juttuja hoidettaisiin paremmin. Mutta meillä on kuitenkin oltava Suomessa tarkkana tämän kanssa, koska nimenomaan Englannissa, kun ratoja on yksityistetty ja kaikkea sitä rautatieliikennettä, niin ratojen kunto on romahdusmaisesti huonontunut. Eli nyt tässä kuitenkin Suomen hallitus voi helposti vedota siihen, että yksityistämällä saataisiin radat kuntoon, jollei niitä panna tällä lailla ensin rehellisesti kuntoon. Eli tässä on syytä olla kaikkien varuillaan, ettei tässä taas olla kikkailemassa hyvin yksinkertaisella asialla.

Itse olin aikoinaan läänintaiteilijana Vaasan läänissä, ja silloin näistä Pohjanmaan radoista — kun täällä Haapajärvikin ja Jyväskylä mainittiin, liikenneministerinä oli Ole silloin — Ole sai lopetettua oikeastaan kokonaan liikenteen Vaasasta Seinäjoen kautta Jyväskylään, jota rataa käyttivät hyvin paljon opiskelijat. Näitä hyviä yhteyksiä ei ole koskaan palautettu Jyväskylään, vaikka kaikki suosivat rataliikennettä. Päinvastoin pakotettiin kaikki opiskelijat ja ihmiset ajamaan omilla autoillaan. Eli näissä asioissa pitäisi olla nyt kokonaisvaltainen näkemys ja hoitaa nämä todella kuntoon. Tässä mielessä EU on oikealla asialla.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Perusradanpidon rahoituspuute on ollut pitkään jo vakavalla tasolla, noin 100 miljoonan euron luokkaa. Kyse on myös turvallisuudesta. Toinen asia on koko alue- ja elinkeinokehityksen edellytysten vahvistaminen pitkien etäisyyksien Suomessa, esimerkiksi pohjois—etelä-suuntaiset pääradat. Seinäjoki—Oulu on ollut esillä, mutta muun muassa Savon rata on nopeus- ja painorajoitusten uhan alaisena muun muassa Pieksämäki—Kuopio-välillä. Tämä on kestämätön tilanne samaan aikaan, kun EU-komissio esittää, kuten sosialidemokraatit jo viime syksynä esittivät, että tässä suhdanne- ja työllisyystilanteessa pitäisi panostaa elvyttävästi juuri perusinfraan ja liikenteellisiin asioihin. Nyt olisi myös oikea suhdanne hoitaa nämä asiat kuntoon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässähän on ratamaksuista ja käyttömaksuista kysymys itse hallituksen esityksessä ja mietinnön sisältämässä lakiehdotuksessa. Mutta kiinnitän vain huomiota siihen, että voi kun se voisi olla tämä asia sillä tavalla, että nämä maksut voisivat olla niin suuret, että me voisimme hoitaa juuri muun muassa tämän akuutin Seinäjoki—Oulu-välisen rataosan perusparannuksen ja sen toisen raiteen siihen. Nimittäin sinne on tulossa nyt malmikuljetuksia niin paljon, että on uhka, että se koko liikenne loppuu siellä. Sen takia tämä asia pitää jollakin tavalla pystyä hallituksen hoitamaan. Lainatkoon rahat joltakin eläkerahastolta, jos ei muuta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajat Alatalo ja Pulliainen, molemmat, ottivat erittäin tärkiän asian esiin eli Pohjanmaan radan. Siitä on kauan puhuttu. Osittain se on hallitusohjelmassakin, mutta pitää muistaa, että se on amerikkalaista preeriaa tuo Länsi-Suomi eli olisi tärkeätä, että siihen saataisiin myös toinen rataosuus. (Ed. Vistbacka: Saisi sen yhden edes!)