Täysistunnon pöytäkirja 48/2010 vp

PTK 48/2010 vp

48. TORSTAINA 6. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.05

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi yksityishenki- lön velkajärjestelystä annetun lain 30 §:n muuttamisesta

 

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on merkittävä helpotus ylivelkaantuneille ihmisille. Muistaakseni viime kyselytunnilla kristillisdemokraattien ryhmästä tämän asian perään jo kyseltiinkin. Hallitus tulee kahdessa eri paketissa helpottamaan ylivelkaantuneiden tilannetta merkittävästi. Tämä on ensimmäinen osuus. Toinen osuus: työryhmä vielä jatkaa velkajärjestelyasioiden yksityiskohdissa tämän jälkeenkin. Mutta halusimme kiireen vilkkaan tehdä tämän tärkeimmän uudistuksen eli lisätä niitä velkajärjestelyitä, joidenka maksuohjelman kesto on nykyisen 5 vuoden sijasta 3 vuotta. Tämä on myös vastaus niihin moniin keskusteluihin, joissa on kaivattu sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa kertaalleen velkaantuneille ihmisille olisi helpommin aloitettavissa niin sanottu uusi alku, amerikkalaiset kutsuvat sitä "fresh start" -ajatteluksi, ja hallitus puolenvälin ohjelman katsauksessaan sitoutui oikeusministeriön ajatuksiin tältä osin.

Hallituksen esityksessä siis esitetään, että yksityishenkilön velkajärjestelyn maksuohjelman normaali kesto olisi jatkossa 3 vuotta. Niin sanottu nollaohjelma eli se, että velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa, sekä niin sanottu esteestä huolimatta vahvistettu ohjelma, esimerkiksi jos on niin sanotusti kevytmielisesti velkaantunut, olisivat jatkossakin 5-vuotisia pääsääntönä. Kuitenkin nollaohjelmakin voisi olla alle 5 vuotta, jos velallisen maksukyky puuttuu pysyvästi. Näissä tilanteissa on usein kysymys vanhuudesta tai sairauseläkkeellä olosta. Hallitus siis tekee oikeudenmukaista, myös sosiaaliset seikat huomioon ottavaa ylivelkaantumispolitiikkaa aivan uudella otteella.

Mikä siis muuttuisi? Nykyisin kesto on normaalisti 5 vuotta. Tuomioistuimet ovat voineet vahvistaa tätä lyhyempiäkin velkaohjelma-aikoja, mutta Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2006 esimerkiksi vain 12 prosenttia maksuohjelmista vahvistettiin mainittua 5:tä vuotta lyhyemmäksi. Esteestä huolimatta annettu ohjelma olisi siis jatkossakin 5 vuotta. Tässä tapauksessa ohjelman kesto siis pysyisi samana, mutta mainitsemani jatkotyö katsoo myös niin sanotusti kevytmielisesti velkaantuneiden taustoja tarkemmin. Siellä on nimittäin aika paljon myös nuoria joukossa, joidenka osalta nuoruuden typeryydet, mahdollisesti myös pikaluotot, kulutusluotot, ajattelemattomuus, johtavat niin isoihin velkataakkoihin, että sitten kun viimeinkin muuten olisi elämän edellytyksiä ja halua käydä säännöllisesti töissä, elättää itse itseään, niin jo kertynyt velkataakka korkoineen, monesti vielä pahimmassa tapauksessa ymmärtämättömyys, että velkaa on otettu velan päälle, johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Vaikka näissä se alkuperäinen velkaantumistilanne on ollut niin sanotusti kevytmielistä velkaantumista, niin työryhmä jatkaa miettimistä siitä, voitaisiinko näissä tilanteissa paremmin tunnustaa tämä sosiaalinen ongelma varsinkin nuorten osalta. Heidän osaltaan on siis tulossa vielä lisäesityksiä.

Esityksellä on vaikutusta myös asunnon säilyttämiseen. Nyt tavallisille velkojille on maksettava 5 vuoden kertymä enintään 10 vuodessa. Jatkossa velallisen tulisi maksaa vain 3 vuoden kertymä samassa enintään 10 vuodessa, joten asunnon säilyttäminen helpottuisi. Pienemmilläkin tuloilla velallinen kykenisi siis jatkossa säilyttämään asuntonsa. Tämä on toinen kysymys, joka täällä eduskunnassa on näistä asioista keskusteltaessa puhuttanut paljon.

Tässä perusesittely ja jatketaan keskustelulla.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun voimassa oleva velkajärjestelylaki on sopusoinnussa Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen kanssa, on syytä kysyä, mihin tätä lakia tarvitaan. Suosituksessa nimenomaan korostetaan, että velkajärjestelyn maksuohjelmat ovat kohtuullisia niin maksettavan määrän kuin keston suhteen ja jäsenvaltioiden tulee edistää ylivelkaantuneiden henkilöiden paluuta yhteiskuntaan ja pääsyä työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Kolme vuotta on kovin lyhyt aika silloin, kun velkojen määrä suhteessa velallisen maksukykyyn on kohtuuttoman suuri. Mielestäni on tärkeää, ettei lailla aseteta kohtuuttomia esteitä velkajärjestelyn toteuttamiseksi. Mielestäni velkajärjestelyn aikataulun pitää olla suhteessa velan määrään ja velallisen maksukykyyn. Aikataulun pitää olla joustava ja kannustava. Se tarkoittaa, että velkajärjestelyn aikataulu joustaisi vaikka puolesta vuodesta 6—7 vuoteen. Tavoitteena pitäisi olla velan takaisinmaksu ja realistinen mahdollisuus siihen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy ja valitettavasti viime aikoina hyvin paljon kielteiseen suuntaan. Erikoisesti kannattaa olla nyt tässä ajassa huolestuneita nuoremman väen erittäin voimakkaasta velkaantumisesta, ja tämä pikavippisysteemi on suorastaan fataali. On hyvä, että hallitus reagoi tähän tilanteeseen, ja kun paineita tähän lyhentämiseen on velkajärjestelyajoissa, niin hyvä on, että siihen on reagoitu.

Kiinnitän, arvoisa puhemies, huomiota yhteen yksityiskohtaan ja toivon, että ministeri kommentoi tätä. Nimittäin tämän hallituksen esityksen sivulta 11 Asian valmistelu -kohdasta käy ilmi, että velkojatahoina on kuultu Finanssialan Keskusliittoa ja Suomen Perimistoimistojen Liittoa. Myöhemmin tässä samassa luvussa kerrotaan, että "Velkojatahoa ja tuomioistuinlaitosta edustavat lausunnonantajat kuitenkin vastustivat esitettyä muutosta". Onko tämä nyt ollut se lopputilanne siis, että velkojatahot, siis ne järjestäytyneet velkojatahot, ovat loppuun saakka olleet tätä hallituksen esitystä vastaan? Sillähän tietysti on oma merkityksensä, koska eräänlaisesta pakkovallan käyttämisestä sitten olisi kysymys.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Voi yhtyä siihen ajatukseen, että tässä on hallitukselta positiivinen esitys eduskunnalle. Todella, aivan oikein, niin kuin ministeri Brax täällä totesi, nyt on nuorten ihmisten velkaantuminen ajankohtainen ongelma. Aika on todella uusi nimenomaan uusine houkutuksineen, mahdollisuuksineen ottaa pikavippejä, ja hyvin heikoilla kontrolleilla näitä annetaan siihen nähden, mitkä ovat asianomaisen vakuudet. Niiden ottamiseen liittyy myös muita lähinnä rikoslakiin liittyviä ongelmia. Mutta tässä kysymyksessä, jolloinka muutetaan nyt tämän lain 30 §:ää, joka on Yleissäännös maksuohjelmasta tavallisten velkojen osalta, tätä nopeutettavaa aikataulua voi tietysti pitää hyvänä. Ehkä lähtökohdan pitäisi olla niin ihmisillä henkilökohtaisesti kuin valtioillakin. Me kävimme tässä tämän Kreikka-keskustelun juuri. Lähtökohdan pitäisi olla se, että eletään sen mukaan, mihinkä on varaa. Ja kun nuorisolle näytetään mallia, että varaa on kaikkeen ahneuteen, niin maapallo on todellakin sellainen, että täältä riittäisi kaikille tasa-arvoisesti, mutta ei yhdellekään ahneelle tämä maapallo ole riittävä kooltaan. Eletään niin, että pitäisi olla kolme maapalloa käytössä. Ei ole kuitenkaan kuin tämä yksi, ja tässä on tällainen viesti nuorille, että tehkää perässä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää alkuun siitä, että oikeusministeriössä on puututtu siihen, että on haluttu tarkistaa, onko yksityishenkilön velkajärjestelystä annettu laki tänä päivänä ajan tasalla. Minusta työryhmä teki hyviä esityksiä, ja nyt meillä on tuo lakiehdotus tässä käsillä.

Minusta pääsääntöisesti on siis hyvä, että lakia ehdotetaan nyt muutettavaksi niin, että maksuohjelma kestäisi pääsääntöisesti tuon kolme vuotta. Maksuohjelman lyhentäminen on siinäkin suhteessa tavoitteena hyvä, että se helpottaisi ja nopeuttaisi ylivelkaantuneiden palaamista takaisin aktiiviseen toimintaan yhteiskuntaan ja parantaisi heidän taloutensa normalisoitumista nopeammin. Itse uskon myös siihen, että tämä toisi yhteiskunnalle merkittäviä säästöjä pitkällä juoksulla. Jos velallisen aktivoituminen takaisin normaaliksi kuluttajaksi tapahtuu tässä kolmessa vuodessa, niin on aivan selvää, että se saattaa myös antaa positiivisia signaaleja siten, että kontrolli voisi lisääntyä luotonsaannissa, ja näin ollen sitten voimme todeta, että se voisi olla jopa toivottavaa tässä yhteiskunnassa, jossa luottoja saa perin helposti.

Laissa esitetään kuitenkin säilytettäväksi vielä pääsäännön lisäksi mahdollisuus sekä lyhyempiin että pidempiin maksuohjelmiin, ja minusta tämä on tärkeää valiokuntakäsittelyssä muistaa. Ja sen mahdollisuuden säilyttäminen, että maksuohjelma voisi kestää kymmenenkin vuotta, on erittäin tärkeää, jotta velallinen voisi säilyttää asuntonsa ja mahdollisesti jatkaa tämän maksuohjelman kestoa ihan loppuun asti, niin että tuo velka kokonaisuudessaan poistuisi.

Aivan lopuksi haluan todeta, että (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!) on tärkeää valiokuntakäsittelyssä tutkia tätä siten, että nämä järjestelyt olisivat velalliselle kohtuullisia ja oikeudenmukaisia.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää hoitaa tämä velkaongelma nimenomaan harmaan talouden torjunnan kannalta. Siitä erityisen suuri kiitos oikeusministeri Braxille, että tästäkin syystä tämä esitys on nopeasti tänne eduskuntaan tullut ja toinenkin paketti vielä tulossa. On nimittäin niin, että suuri osa harmaasta taloudesta johtuu siitä, että velalliset ovat ongelmissa eikä ole ulosottotointen pelossa mitään mieltä tai on hyvin vähän mieltä hakeutua niin sanotusti virallisiin töihin. Monelle on liian houkutteleva vaihtoehto tehdä töitä pimeästi, välttää toki samalla verot, yhteiskunnan maksut, eläkemaksut mutta ennen kaikkea välttää maksujen joutuminen velkojille ulosoton kautta.

Olisin toki toivonut — kokoomuksenkin edustaman linjan mukaisesti — että olisi jo tässä vaiheessa voitu päätyä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuuteen, erityisesti yrittäjien osalta, mutta tämäkin, velkajärjestelyajan huomattava lyhennys, on erittäin suuri askel oikeaan suuntaan.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Seuraa puheen yleinen osa: Hallitus on antanut erinomaisen lakiesityksen. Hyvä, hallitus!

Sitten seuraa oppositio-osio: On Suomen kansan edun mukaista, että sokeakin kana toisinaan löytää jyvän.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on myönteisestä asiasta kyse, niin kuin on edellisissä puheenvuoroissa kuultu, mutta tässä tulee mieleen monta sellaista tapausta, missä on tehty pitkiä velkajärjestelyjä aikaisemmin jo ihmisille. Yhdessä tapauksessa — sattui olemaan puhelinyhteydessä kanssani tämä henkilö — oli tehty 25 vuoden velkajärjestely, siis vapaaehtoinen velkajärjestely 25 vuodeksi, jolloin ihminen, kun vapautuu siitä, on yli 90 vuoden ikäinen. Ja kun tämäntyyppisesti tulee tämmöinen helpotus tässä, niin aina tahtovat nämä ihmiset soittaa, että hei, mitä tämä tarkoittaa heille, kun he ovat tämmöisen tehneet. Ilmeisesti kuitenkaan ei ole semmoista systeemiä, että voitaisiin näitä pitkiä järjestelyjä mennä välistä purkamaan. Tämä on minusta semmoinen ongelma, joka pitäisi saada jotenkin järkevästi ratkaistua, koska he ovat panneet paperiin nimensä ja sitoutuneet siihen ja eläkkeestä menee tietty maksuosuus ja sitten ihmiset ovat vähän hädissään: jos he olisivat jättäneet hoitamatta sen jutun, olisivat jättäneet kokonaan tekemättä mitään tämmöistä pakettia, jos velat olisivat vanhentuneet tai sitten jos olisivat jättäneet myöhemmäksi, niin olisi saatu helpompi järjestelmä. Tässä on tämmöinen ongelma. En tiedä, onko tämä tullut ministerin nokan eteen, mutta tämmöisiä tapauksia on. Jotenkin tähän pitäisi saada puututtua — en tiedä, mikä se keino on.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esitystä katsoo, niin kyllä tämä varsin inhimillinen esitys on. Se antaa ihmisille uuden mahdollisuuden, mahdollisuuden aloittaa kaikki alusta kohtuullisen lyhyessä ajassa. Kun katsoo vielä tätä hallituksen esityksen tekstiä, kun vertailee eri maihin, niin tämä hallituksen esitys on samansuuntainen hengeltään kuin on kansainvälinen lainsäädäntö. Sekin on yksi merkittävä tekijä, että silloin suomalainen pysyy myös kotimaassaan ja yrittää täällä yrittää eikä lähde puliveivaamaan — täällä on käytetty tätä sanaa — ulkomaille.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Unohdin äsken vielä yhden tärkeän näkökulman. Nimittäin kun tuo maksuohjelman kesto määritellään viideksi vuodeksi silloin, jos velallisen maksuvelvollisuus poistetaan kokonaan tai velkajärjestely tulee velkajärjestelyn esteestä huolimatta, niin minusta on kuitenkin tärkeää valiokuntakäsittelyssä korostaa sitä, että jos velallisella ei ole tuota maksuvaraa pysyvästi esimerkiksi sairauden tai iän vuoksi, niin silloin tuo maksuohjelma voisi olla viittäkin vuotta lyhyempi.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Heti ed. Kiurulle: Juuri niin hallituksen esityksessä esitetäänkin. Toki sopii, että valiokuntakin vielä sitä korostaa, mutta se on jo lähtökohtakin. Kun täällä ed. Lahtela puhui myös näistä 1990-luvun laman jälkeisistä järjestelyistä, niin joissakin niistä ylivelkaantumistilanteista on kysymys todellakin sairaista taikka vanhoista ihmisistä, ja varsinkin niissä tilanteissa silloin, vaikka se olisi nollaohjelmakin, se voisi olla lyhyempi jo lähtökohtaisesti.

Ed. Kataja puhui viisaita harmaasta taloudesta. Se näkökulma on todella painava. Ehkä myös sitten näistä kokoomuksen yrittäjäsiiven — todellakin kiitos tuesta ja aktiivisuudesta koko valmistelun ajan — toiveista ehkä vielä pidemmälle menevistä muutoksista, jopa henkilökohtaisesta konkurssista: sitä ministeriössä selvitettiin, mutta sen vaikutus rahan hintaan oli sellainen, että käsittääkseni sitten hallituspuolueet olivat kyllä hyvin yksimielisiä siitä, että siihen liittyy niin suuria ongelmia, että se ei ole se ratkaisu.

Mutta tässä kakkosvaiheessa, kun pohditaan velkajärjestelyn yksinkertaistamista, tulee esille yksi yrittäjävelkaantuneiden ihan keskeisiä ongelmia: jos sitten bona fide on ylivelkaannuttu ja päädytty velkajärjestelyihin ja sitten on saatu niitten aika tiukkojen kriteerien nojalla aloittaa uusi yritystoiminta — mikä on erittäin suositeltavaa ja toivottavaa — niin se on yksi tyypillinen tilanne, jossa sitten on ollut aika monimutkaista, ja on tälläkin hetkellä nykylain mukaan, arvioida sitä, mikä tulee olemaan niin sanottu lisäsuoritusvelvollisuus, kun sitten, jos ja kun, yritys alkaa tuottaa. Tätä lisäsuoritusvelvollisuuden laskemista, sen yksinkertaistamista ja ennustettavuutta, katsotaan nyt vielä tässä kakkosvaiheessa, ja minä luulen, että se tulee auttamaan sitten siinä yrittäjäkentän fresh start -ongelmassa vielä lisää.

Ed. Pulliaisen tärkeään kysymykseen. Todellakin lausuntopalaute oli pääsääntöisesti erittäin myönteistä, niin kuin hallituksen esityksestä näkyy. Siellä velkojatahoilla oli kuitenkin kritiikkiä. Meillä on semmoinen käsitys, että velkojat kuitenkin ovat tässä ihan rakentavasti mukana, tässä jatkotyössäkin. Nimittäin tässä jatkotyössä otetaan huomioon se, että velkojien on saatava velalliselta perustoimeentulon ylittävä osa tämän tuloista ja että velallista kannustetaan toimimaan maksuohjelman aikana velkojien edun mukaisesti. Pohditaan muun muassa sitä, että nollaohjelma lyhentyisi viidestä vuodesta sitä mukaa kuin velallinen saa kokoon kuukausia, joista tulee suorituksia. Tässä haetaan tasapainoa ja reilua peliä myös velkojien näkökulmasta, ja siksi uskon, että näiden uudistusten vastareaktiona ei ole se, että vapaaehtoiset järjestelyt ja ylipäätänsä neuvottelu velkajärjestelyistä vaikeutuisivat. Kyllä suomalaisilla pankeilla on 1990-luvulta kokemusta siitä, että mitä nopeammin päästään sopuun, sitä parempi molemmille osapuolille.

Olen sitä mieltä, että vaikka ihan kaikesta ei oltu alussa samaa mieltä, niin tämä neuvotteluilmapiiri on ollut erittäin rakentava. Kiitoksia kaikille!

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tuohon velkojien näkökulmaan: Minulla on hyvin erilainen näkökulma kuin velkojilla. Velko-jien näkökulma on tietysti turvata saatavansa. Minä näen asian niin, että velkojienkin kannalta on hyvä asia, että vältetään maksuhäiriöitä ja vältetään maksuvaikeuksia. Joku kysyi, miten tämä on sopusoinnussa sen kanssa, että olen kuitenkin helpottamassa velkajärjestelyyn pääsyä ja puhun jopa henkilökohtaisesta konkurssissa, mutta tämä siirtää velkojan vastuun siihen tilanteeseen, jolloin velkaa myönnetään.

Jo aiemmin tänään on sivuttu aihetta pikavipeistä ja muista vakuudettomista veloista. Nämä ovat keskeinen ongelma. Näistä kertyvät huomattavat tulevat maksuvaikeudet. Näissä velkojat eivät tällä hetkellä juurikaan vaivaudu selvittämään todellista maksukykyä ja maksuhalua. Omalta osaltani näkisin niin, että velkojien vastuuta pitäisi siirtää nimenomaan velanhaku- ja velanantotilanteeseen sen sijaan, että viimeiseen asti velkojienkin pitäisi kärkkyä sitä saatavaa perinnän kautta.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Tähän näkökulmaan on painavia syitä, mitä ed. Kataja täällä sanoi. Kertymä näistä velkajärjestelyistä on sitä 1 prosentin luokkaa kaiken lisäksi, niin että se fresh start -näkökulma on varmasti monessa tapauksessa kokonaisedun kannalta meille kaikille, koko yhteiskunnalle ja työllisyydelle ja myös mielenterveydelle ja perheiden hyvinvoinnille parempi näkökulma.

Ehkä tässä kokonaisuudessa on nyt hyvä muistaa, että tämän uudistuksen lisäksi ja tämän kakkososan lisäksi on nyt näitten pikavippien osalta kaksi isoa uudistusta, joissa yhtenä osana on nimenomaan velanantajien entistä suurempi velvollisuus varmistaa ensinnäkin velanottajan henkilöllisyys mutta myös hänen maksukykynsä. Käsittääkseni talousvaliokunnan mietintö on tulossa saliin aivan tuota pikaa, jolloin myös velanantajien toimintaa aletaan valvoa niin, että heidän on rekisteröidyttävä ja sieltä rekisteristä sitten poistetaan toimijat, jotka eivät toimi asiallisesti. Tältä osin siis hallitus on tehnyt aika isoja uudistuksia siellä pikavippipuolella.

Keskustelu päättyi.