6) Laki maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n muuttamisesta
Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Maakuntakaavojen laadinta on monissa maakunnissa
parhaillaan ajankohtainen asia. Näin on myös omassa
maakunnassani Keski-Suomessa. Maakuntakaavoilla on oma merkityksensä laajemmille
yhteisille hankkeille, ja maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavojen laadinnoille
ja edelleen yleiskaavojen kautta asemakaavojen laadinnalle, joilla
sitten säädellään rakentamista
niin asuinalueilla kuin rantakaava-alueilla ja yleensä maan
käyttöä.
Käsitteenä maakuntakaava on kansalaisille melko
etäinen, voisi sanoa: tuntematon. Se on ymmärrettävissä,
ja jokainen tajuaa, mitä tarkoitetaan asemakaavalla tai
kunnassa olleilla rakennusjärjestyksillä, mitä ovat
rantakaavat. Nämä ovat tuommoisia ihmistä lähelle
tulevia asioita, mutta maakuntakaava jää asukkaille
ja maanomistajille etäisemmäksi. Kuitenkin myös
maakuntakaavat koskettavat ohjaavalla vaikutuksella varsin merkittävästikin
kaikkia niitä maanomistajia, joiden maa-alueita on kyseisillä kaavoitettavilla
alueilla. Vastaava koskee tietysti myös vesialueita ja
niitten omistajia tai myös vesivoiman käyttöoikeuden
omistajia.
Kaavoitushan sinällänsä tähtää hyvään
ja on tärkeä asia, mutta tässä tulee
nyt sitten myös kysymys yksityisen kansalaisenkin oikeudesta
ja oikeusturvasta. Laissa ei havaintojeni mukaan ole yksiselitteisen
selvästi määritelty sitä, millä tavalla
tulisi kaavoituksesta säädettävän
lain 8 luvun mukaista kaavoitusmenettelyn vuorovaikutusta toteuttaa
kaavaa valmisteltaessa. Ajatushan on se, että kaikki ne,
joita kaavoitus tavalla taikka toisella koskee, voisivat olla vuorovaikutuksessa
ja saada äänensä kuuluviin ja että kaikkien
oikeusturva voisi toteutua.
Maakuntakaava, kuten mainitsin, koetaan kansalaisten parissa
etäiseksi, ja kuitenkin se saattaa koskettaa hyvinkin monia,
joiden alueet ovat näillä alueilla. Julkiset kuulutukset
tai ilmoitukset yleisissä tiedotusvälineissä eivät
riitä tavoittamaan. Julkiset kuulemis- tai yleisö-
tai informaatiotilaisuudet eivät nekään
voi tavoittaa kaikkia maanomistajia eri syistä: Maanomistaja ei
asu paikkakunnalla. Asia koetaan etäiseksi. Ajatellaan,
että sitä vartenhan ovat valtuutetut ja kunnanhallituksien
ja lautakuntien edustajat.
Asia koetaan vieraaksi, ja kuitenkin siinä on mitä syvimmin
ihmistä koskettavista asioista ja maanomistajia koskettavista
asioista kysymys. Lisäksi osa maanomistajia voi asua muilla
paikkakunnilla kotimaassa tai jopa ulkomailla. Ilmeisesti lainsäätäjän
tarkoitus on ollut se, että vuorovaikutus voisi olla tehokasta
ja että kaikki maanomistajat saisivat tiedon, ja ilmeisesti
tarkoitus on ollut, että kaikki, joiden alueita maakuntakaavoitukseenkin
tavalla taikka toisella nimenomaan rajoittavassa merkityksessä tullaan
sisällyttämään, saisivat siitä kirjallisen
tiedonannon.
Mielestäni on niin, että ainoastaan virallinen kirjeellinen
tiedonanto kaavoitukseen ryhtymisestä jokaiselle maanomistajalle
erikseen voi turvata oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti vaikuttamisen,
vuorovaikutuksen, mahdollisuudet niin maakuntakaavassa, yleis- ja
asemakaavassa kuin yleensäkin. Näkisin, että vastaavaa
menettelyä tulisi myös voida soveltaa vesialueen
ja vedenkäyttöoikeuden omistajien suhteen.
Siksi olen esittänyt muutettavaksi maankäyttö-
ja rakennuslain 62 §:ää siten, että vuorovaikutus
kaavaa valmisteltaessa toteutuu. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja
suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista
vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen
maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon
tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja
yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
(osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida
kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti
mielipiteensä asiasta. Niille maanomistajille, joita kaavoitusmenettely
koskee, on kuulemista varten myös annettava virallisesti
kirjallinen tieto kaavoitukseen ryhtymisestä maakunta-,
yleis- ja asemakaavaa varten. Vastaavaa menettelyä tulee käyttää myös
vesialueen ja vedenkäyttöoikeuden omistajien osalta
sekä vireillä oleviin kaavahankkeisiin.
Olennaista tästä on juuri tuo virallinen kirjallinen
tieto maanomistajille kaavoitukseen ryhtymisestä. Näkisin,
että se on tänä aikana helposti toteutettavissa.
Erilaiset rekisterit ovat olemassa, tietokonekannat nopeasti käytettävissä,
ja pidän hyvin välttämättömänä,
että tämmöinen oikeusturvakysymys saataisiin
täsmennettyä lakiin, niin että ei olisi
epätietoisuutta, mitä tarkoitetaan vuorovaikutuksella
ja sen toteuttamisella.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tämä olisi pidemmänkin
saarnan paikka, mutta keskityn näin lyhyesti oleelliseen
ja totean, että ed. Oinonen on taas vaihteeksi tehnyt erinomaisen
hyvän aloitteen, mihin on kunniakkaasti ottanut itsenikin
mukaan allekirjoittajaksi.
Näistä perusteista, mitä ed. Oinonen
kertoi, tietotekniikka on sellainen, että määrätyltä alueelta
löytyy jokaisen tilan omistaja, löytyy paremmin
kuin tilanomistaja itsekään edes tietää, tiedot
tulevat ja syntyvät. Kyllä, näin on vaan, että on
jossain katsottu, että muun muassa maakuntakaavoissa metsänhoitoyhdistykset
ja vastaavat vastaavat ja valvovat etuja. Se riippuu vähän
siitä, minkä värinen edunvalvoja siellä on olemassa,
ja kun sinne joku tikansuojelualue pystyyn pannaan, niin eipä siitä vaan
tiedoteta eikä kerrota, vaan se kääntyy
sieltä yhtäkkiä sinne kaavaan ja se on
sillä sidottu ja kiinni.
Tietenkin ed. Oinonen toi esiin, että pitää ottaa
yhteyttä, mutta olisin myöskin sitä mieltä, että asia
pitäisi ymmärtää sen, johon
yhteyttä otetaan. Voisin kertoa esimerkin rakennuskaavamuutoksesta,
mikä koski omaa tonttiani. Kun siinä oli kaksi
liittymää ja niistä on ajettu edelleen niin
kuin ennenkin ja oli siinä kaavassa merkitty vaan yksi,
mutta arvelin, että haitanneeko mitään,
ajetaan kuten aikaisemminkin. Mutta kun se kaava ryhtyi toteutumaan,
niin tulikin semmoiset porsaat ja istutukset siihen, ja se toinen liittymä sulkeutui
siinä vaiheessa — mahdoton tilanne muuttaa ja
muuttua. Täytyy sanoa, että se on yrittäjän
ymmärtämättömyyttä,
hyväuskoisuutta jne. Mutta silloin jos olisin asiaan päässyt tarttumaan,
niin itselläni siinä puodissa olisi edelleenkin
kaksi liittymää, niin että teroittaisin tässä asiassa
vielä, että tämän, jolle kaavaa
esitellään, pitäisi vielä myöskin
ymmärtää, mitä se tarkoittaa.
Tämä näin lyhyesti kerrottuna.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen piti kauniin puheen oivista,
kannatettavista periaatteista. Minä toivon hartaasti, että ed.
Oinonen on sisällään kirjoittanut nämä periaatteet
myöskin koskemaan kaikkea muuta elämää eikä vain
tällaista asiaa, mistä hän nyt sitten kaavan
yhteydessä puhui. Toteaisin, että huomispäivänä muun
muassa käsitellään täällä työelämäselontekoa.
Siinä puhutaan pienyrittäjärekistereistä ja
-järjestelmistä. Tässäkin paperissa, joka
on huomenna käsittelyssä, sanotaan, että se ei
toimi vielä. Minä toivon, että se toimii
oikealla tavalla, siihen satsataan tämmöisessä tietoyhteiskuntavaltiossa
ja sillä tavalla päästään
konkreettisesti eteenpäin eikä niin kuin ed. Seppo Lahtela,
joka näkee tikkapeikkoja joka paikassa.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Todellakin ed. Oinonen on tehnyt aloitteen
asiasta, joka on mielenkiintoinen ja sinänsä tärkeä, mutta
tämän aloitteen pohjalta kyllä sanoisin, että byrokratiaa
lisättäisiin aika merkittävästi
ja saattaisi tulla ongelmia jopa enemmän kuin niitä ratkaistaan.
Maakuntakaava on nimittäin erittäin yleisluonteinen.
Nyt valmisteilla olevat kaavat kattavat koko maan. Sinne tulee silloin
satojatuhansia, ehkä miljoonia, maanomistajia, ja vaikka rekisterit,
niin kuin ed. Seppo Lahtela totesikin, ovat tietokoneella ja helposti
löydettävissä, niin kuitenkin se, kenen
maata koskettaa maakuntakaava miltäkin osin, on hyvin epäselvää,
kun kaavoja katsoo.
Me eilen tutustuimme ed. Oinosen kanssa Keski-Suomen maakuntakaavaluonnokseen,
ja siellä on vain suuntia, siellä on hyvin isolla
mittakaavalla aluevarauksia jne. Siinä yksittäinen maanomistaja
ei pysty saamaan selvyyttä, mitä hänen
maalleen on tulossa. Tältä osin sitten, kun kaava
vielä on yleisluonteinen sitovuusasteeltaankin, tämä loisi
sellaisen byrokratian, joka ei ole varmaan tässä suhteessa
tarkoituksenmukainen. Aivan eri asia on sitten, kun yleiskaava ja asemakaava
ovat kysymyksessä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen aloitetta tehtäessä halunnut
kiinnittää niihin näkemyksiin huomiota,
joita ed. Toimi Kankaanniemi toi nimenomaan esille. Olen katsonut,
että vaikka oma byrokratiansa aivan varmasti tulisi, on
perusteltua kuitenkin oikeusturvan kannalta ja myöskin
itse kaavan sisäistämisen ja toteutumisen kannalta
valmisteluvaiheessa mahdollisimman hyvä vuorovaikutus,
kun sitten on paljastunut myöskin tiettyjä tilanteita,
joista minuun on otettu yhteyttä ja joitten pohjalta aloite on
syntynyt juuri maakuntakaavan kallioalueitten merkintöjen
takia.
On huomattavia metsäalueita, muun muassa Keuruun kaupungissa
toistasataa hehtaaria laajoja alueita, pantu "merkittäväksi
kallioalueeksi" ja maanomistajaan ei ole ennalta oltu millään
tavalla yhteydessä. Vieläpä oli sattunut
tilanne, että maanomistaja itse oli ollut paikalla ja hän
oli kysellyt, keitä te olette ja missä merkeissä te
liikutte täällä, jolloin kyseiset henkilöt,
jotka ilmeisesti olivat olleet kaavan tekijöitä — se
jäi nyt todistamatta, mutta ilmeisesti olivat olleet kaavan
valmistelijoita — eivät edes olleet suvainneet
kertoa, millä asialla he ovat ja mikä on tarkoitus.
Siinä on vähintäänkin huonosta
informaatiosta kysymys, jos asian haluaa positiivisesti ilmaista. Eli
tämmöisiä epäkohtia on ilmennyt.
On aivan totta, niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi, että maakuntakaavaluonnoksissa —
Keski-Suomessahan
se on alustavassa vaiheessa, mutta jo kartalla on nähtävillä luonnoksia — on
aika ylimalkaisesti vielä piirrelty nämä alueet
eli tarkkaan ottaen ei tiedetä, mitkä alueet nimenomaan maastossa
koskettavat kaavaa, ja kuitenkin niihin jo tässä maakuntakaavassa
liittyy tiettyjä maankäyttö- ja rakennuslain
mukaisia rajoitteita.
Elikkä tässä on ilmeisesti aivan
asian uutuudesta johtuen, ilman että kellään
välttämättä on pienintäkään
pahan tarkoitusta, epäkohtia, joita olisi syytä täsmentää.
Ilmeisesti hallintomenettelylaki olisi nämä asiat
kyennyt hoitamaan, mutta nykyisessä lainsäädännössä syntyy
sitten paljon tulkinnanvaraisuutta. Sen vuoksi juuri olen katsonut,
että aloite on kyllä perusteltu, ja toivon, että se
voisi johtaa valiokunnassa siihen, että maanomistaja saisi
kirjallisen tiedon ja saisi myös todella vaikutusmahdollisuuden
kaavaa koskettaviin asioihin. Jos asiat ovat niin, että suunnitelmat
eivät välttämättä suuresti
juuri tämän kaavan pohjalta rajoita, niin jo se
tieto maanomistajalle olisi hyvin arvokas. Toivon aloitteen synnyttävän
myös valiokunnassa keskustelun ja johtavan tulokseen.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinoselle totean, että teillä on
hyvä aloite maakuntakaavan laatimista varten, mutta käytännössä se
on mahdoton toteuttaa. Käytännössähän
tapahtuu niin, että maakuntaliitto laatii kaavan, joka
menee sitten peruskuntiin lausunnoille, ja peruskunnat ottavat kantaa
ja esittävät omat korjauksensa, ja sitä kautta
demokratia toteutuu hyvin.
Yksi Kymenlaakson liiton maakuntakaavan kielteisiä puolia
oli se, että liikenne- ja viestintäministeriö lobbasi,
että Kymijoen kanavoinnin suunnittelu on lopetettava sen
takia, että se on liian kallis, ja painosti maakuntaliittoa
niin paljon, että maakuntakaavasta poistettiin kokonaan
Kymijoen kanavan suunnitteluvaraus, joka oli aikaisemmin seutukaavassa.
Sitä minä henkilökohtaisesti ihmettelen,
miten tähän päätökseen
maakuntavaltuusto on päätynyt. Muilta osin maakuntakaavahan
on karkea versio siitä, miten maakuntaa kehitetään,
ja siinä tiestö eli rautatiet ja vesiväylät
ovat ne pääväylät, mitkä sinne
merkitään, ja yleiskaava ja asemakaava sitten
tarkentavat maakuntakaavaa.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Pariin käytettyyn puheenvuoroon
ottaisin kantaa. Ensinnäkin ed. Kuosmanen suurena maakuntamiehenä kertoi,
kuinka tämä asia tapahtuu maakuntaliiton ja kuntien
kautta. Ed. Kuosmanen porvarina unohti tämän yksittäisen
maanomistajan isännänoikeuden ja sen aseman muuttumisen
silloin, kun sinne piirretään jotain erityistä.
Ed. Kankaanniemi puheenvuorossaan päivitteli, että tulee
liian paljon yhteydenottoja, liian paljon katsottavaa. Kyllä silloin,
kun maan ja alueen käyttötarkoitus oleellisesti
muuttuu, mielestäni olisi erinomaisen tärkeätä ottaa
yhteyttä myöskin siihen maanomistajaan. Tarkoitan
tällä käyttötarkoituksen muuttamisella
näin asfalttimielessäkin katsottuna, että kun
tehdään niin, että on kallionottoalue
taikka hiekanottoalue ja se siirretään siinä kaavassa
johonkin toiseen paikkaan ja sieltä entisestä paikasta
poistuu, niin silloin se porvari, joka sen maan omistaa, ei kykene
enää hiekkaa myymään eikä ottolupia
saamaan, kun tämä ottoalue on muutettu toiselle
laidalle pitäjää, toiselle laidalle kylää.
Näin ajatellen tällaisessakin tapauksessa, ed.
Kuosmanen, kyllä pitäisi kuulla isäntää siitä,
kun hänen oikeuksiansa muutetaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen ihan hyvin kävi
läpi sen, mitä tämä tarkoittaa,
mutta niin kuin ed. Seppo Lahtela edellä kuvasi, kuitenkin
kyse on siitä, millä tavalla oikeusturva toteutuu
tämän maanomistajan osalta tai tämän
vesialueen omistajan osalta. Sen takia minusta tämä ed.
Oinosen aloite on kyllä ihan siltä osin hyvä,
asiaan puuttuva. Mietin vaan tässä yhteydessä vaikka Århusin
sopimusta. Siellähän annetaan jopa kansainvälisille
järjestöille mahdollisuus valittaa Suomessa, jos
sattuu olemaan jotain toimintaa, jostakin pitkittäishankkeesta,
tiestä tai voimala- tai monista muista hankkeista. Onhan
tämä nyt aika pöljä homma, että suomalainen
ihminen, joka täällä omistaa maaplätkän,
sitten ei saisi välttämättä sitä riittävää tietoa,
millainen oikeusvaikutus aikaansaadaan jollakin maakuntakaavalla,
koska sillä luodaan rajat, mitä voi tehdä kuntakaavoituksen
tai rakentamisoikeuden alueella. Ei tämä nyt niin kovin
kummoinen asia ole. Niille ihmisille pitäisi saada tiedot,
jotka omistavat sillä alueella niitä maita, jotta
he voivat antaa lausuntonsa. Se on eri asia, ottaako viranomainen
huomioon sen. Sehän voi jättää sen
kokonaan huomioon ottamatta, ja sitten tietysti valituksien kautta
voi katsoa, voidaanko sitä muuttaa. Minusta ed. Oinosen aloite
on paikallaan.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Itse olen ollut Etelä-Pohjanmaan
liiton hallituksessa laatimassa Etelä-Pohjanmaan liiton alueelle
maakuntakaavaa ja ajattelin muutaman sanan lausua maakuntakaavan
tavoitteista ja teemasta. Uudessa, vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa
maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään,
että liittojen tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan
laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla
ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavan tärkein
tavoite on turvata omalta osaltaan koko maakunnan asuttuna pitäminen,
pohjan mukaan aluerakenteen ja kehittämistöiden
avulla luoda muiden maakuntakeskusten kanssa kilpailukykyisen maakuntakeskuksen
ja vahvojen seutukuntien muodostama verkosto. Kaavoituksella tuetaan
elinkeinoelämän kehittämistä ja työpaikkojen
turvaamista. Aluerakenne mahdollistaa turvalliset, viihtyisät
ja palvelutarjonnaltaan monipuoliset asuinympäristöt
sekä kaupunki- että maaseudulla. Liikenneverkostot
yhdistävät asutuksen, elinkeinoelämän
ja virkistyksen vaatimat toiminnot. Tieverkostoja kehitetään osana
muita yhteysverkkoja. Teknisen huollon vaatimat maakunnalliset yhteydet
linjataan osaksi kokonaissuunnitelmaa. Erityisesti luonnonympäristöt,
kulttuuriympäristöt ja maisemat sekä vesistöt
ovat tärkeitä, ja niiden arvojen tulee näkyä maakuntakaavassa.
Suunnittelu pohjaa kestävään kehitykseen
ja vuorovaikutukseen.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Maakuntakaavan laatimisessa meidän täytyy
muistaa, että demokratia toteutuu sillä tavalla,
että maakuntakaavan valmisteluvaiheessa maakuntakaava lähetetään
kuntaan lausunnolle, ja kunnan tekninen lautakunta ensin ottaa kantaa siihen,
sitten ottaa kunnanhallitus ja sen jälkeen kunnanvaltuusto.
Siinä minun käsittääkseni demokratia
hyvin toteutuu.
Ed. Seppo Lahtelalle totean, että jos on porvareita
siellä kunnanvaltuustossa, niin kyllä he voivat
ottaa kantaa siihen, kenen maalta soraa otetaan ja kalliota louhitaan,
eli toisin sanoen ihan turhaa on byrokratiaa minusta lisätä,
jos maakuntakaavasysteemiä muutetaan lainsäädäntöteitse.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Ei se ole byrokratian lisäämistä,
jos tiedotetaan kuntalaisille ja kansalaisille asioista, jotka ovat heille
tärkeitä. On aivan selvä asia, että tulee
sitten asemakaava, yleiskaava tai maakuntakaava koskemaan henkilön
maata, kyllä sillä on suuri merkitys. Sillä voi
olla jopa suuri taloudellinen merkitys, ja harva henkilö kunnassa
tietää näistä julkisista kuulutuksista,
missä ilmoitetaan mahdollisesti kylän nimi, korttelin
numero, koskeeko tämä nyt häntä.
Ed. Oinosen lakialoite on paikallaan. Se ei lisää byrokratiaa,
se lisää jonkin verran kustannuksia, mutta se
parantaa oikeussuojaa.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Kallis juuri edellä sanoi sen
olennaisimman asian: parantaa oikeussuojaa. Tämä oli
juuri aloitteeni kantava ajatus, kun olen aloitteen tehnyt. Ei se
kustannuksia niin suuren kokonaisuuden kyseessä ollen,
mitä maakuntakaava on, merkittävästi
lisää, mutta oikeussuoja paranee ja samalla kansalaisille
selviää, mitä maakuntakaava merkitsee.
Tällä hetkellä on paljon epäselvyyttä,
mitä se todella merkitsee, ja erityisesti, jos syntyy näitä suojelualueita,
niin ne synnyttävät rajoitteita, tai sitten, jos
joku alue nimetään joksikin suojelukohteeksi ja
jos sille alueelle haluaisi tulla jotain pienteollisuutta tai jotain
muuta, voi tulla ongelmia. Kyllä tässä on
paljon semmoisia huolestuttavia asioita, jotka tietysti liittyvät
laajemminkin tähän maankäyttö-
ja rakennuslakiin mutta osaltaan myöskin maakuntakaavaan.
Paremman oikeussuojan kannalta olen halunnut tämän
aloitteen tehdä.
Keskustelu päättyy.